Vapaus, January 28, 1929

              0$:
l i i 4
- , , , , iifcti
1^ H /
No. 23 — 1029 Maanantaina, tammik. 28 p;nä—Moh., Jan. 28
i lU trealm
NAISTEN TOIMINNASTA
Täältä Montrealista harvoin nä­kee
kirjoituksia Vapaudessa naisten
toiminnasta. Toverittarelle on ai-na
joskus kirjoitettu, ja on ollut
vakituinen kirjeenvaihtaja. Pää­timme
ruveta myöskin Vapaudelle
kirjoittamaan toiminnastamme.
1 Naisjaostomme toimii kokolailla
vilkkaasti. Työkokoukset pidämme
säännöllisesti joka kahden viikon
päästä. Olemme myös vakituisessa
yhteydessä T. N. L :n vieraskielis-tovereiden
kanssa. Edustajamme
käy' aina kaupungin keskuskomitean
kokouksissa. Naisjaostomme on mel­kein
puolueen jäsenistä kokoonpan­tu.
Kokouksissa käy kaikki jäse­net,
. aivan ihmeeksi on joskus joku
pois joukosta.
Täällä Montrealissa on paljon
suomalaisia työläisnaisia, jotka ei­vät
vielä kuulu T. N. L :n eikä mui­hinkaan
työväenjärjestöihin. Nais­jaostomme
velvollisuus on tehdä
näille työläistovereille selväksi liit­tomme
tarkoituksen ja siihen liitty­misen
tärkeyden. Tässä on kyllä
uurastusta kysyvä työmaa edessä,
vaan luulen, että kun me vain tosi-tarmolla
ja luokkataistelijan päättä­väisyydellä
käymme työhön, niin
me kohotamme jäsenmäärämme a i ­nakin
puolella. Kun osaston ilta­ma-
ja huvitilaisuuksissa käy niin
paljon tulemalla osaston tilaisuuk­siin,
antavat he jo kannatuksen
työväen toiminnalle. Ei ainakaan
uskoisi olevan mahdotonta saada
heitä liittymään mukaan.
Toverittaren levitysrjmtäykseen
päätimme ottaa osaa ja ilmoittautua
kilpailemaan. Vaikka emme punais­ta
viiriä saisikaan, niin olemme
ainakin tehneet velvollisuutemme o-maa
lehteämme kohtaan.
Kansainvälistä naisten päivää tu­lemme
viettämään kielisten toverei?
den kanssa yhdessä Prince Arthur^
haalissa. Päivänmäärä ilmoitetaan
myöhemmin. Ohjelma siellä tulee
•lemaan hyvä. Suomalainen jaosto
tulee myös ottamaan osaa ohjelman
suoritukseen. Toivottavasti tähän
tilaisuuteen mennään kaikki naiset
ja miehet.
.Palvelijatarosasto on myös toi­minnassa
täällä. Sen toiminta on
ollut vähän hiljaisen puoleista. E i
•ikein ymmärrä mikä niitä' tjrttäriä
vaivaa, kun niin pieni osa käy ko­kouksissa,
vaikka jäseniä on aika
paljon. Jäsenkirjuri viime kokouk­sessa
ilmoitti uudet jäsenet numie-
. rolla 33 j a 34. Näin iso joukko
kun vain innolla toimisi oman asian­sa
eteenpäin' viemiseksi, saisi pal­jon
aikaan. Nyt kun palvelijatar-osasto
toimii iltamat 24 p- helmik.
toivoisin että he saisivat kaikkien
järjestyneitten työläisten kannatuk­sen:
Naisjaoston jäsenet varmasti
menee sinne kaikki, sillä olemme
tehneet sen havainnon, että palve-lijatarosasto
tarvitsee — ja an­saitseekin
— voimakasta tukea ja
apua, ja naisjaosto vanhempana jär­jestönä
on velvollinen sitä heille an­tamaan.
Oli aivan unohtua rfainita se
hanska ohjelmailtama, jonka nais­jaosto
pistää toimeksi 3 p. helmik.
osaston lukutuvalla. Tämä on tilai­suus,
jonka ansaitsee pistää muis-tiiiisa
ja saapua silloin lukutuvalla.
Naisjaoston kirjeenvaihtaja.
Elspeth, Alta.
Koska aika ja tilaisuus myöten an­taa,
r.fin pakisen tässä paikkakuntam­me
riennoista, Knsiksikin \sopii mai­nita,
että Kuusamon koulupiirin ve­ronmaksajain
vutKikokOus, johon pii­riin
tämä Elspeth kuuluu, pidettiin
'tammikumi 12 pnä mainitulla kou­lulla.
Kokouksessa tavanmukalsesti
selostettiin koulun toiminnoista kulu­neen
vuoden aikana ja samalla jär­jestettiin
asioita nyt alkaneeUe vuo­delle.
Suurempia muutoksia ei oUut
tapahtunut, eikä suurempia myöskään
tiettävästi tule koulun asioissa tapah­tumaan
tämänkään vuoden aikana.
Tiliraportti osoitti, että koulun hallin­to
on velkaa 600 dollaria ja saamas­sa
samalta ajalta veroista 1,125 dol­laria.
Verotusjärjestelmä on 40 doll.
jokaista 160 eekkeriä kohden.
Koulu on kaksiosainen, alkeis- ja
korkeakoulu. Koulujen tarkastajan
laxisunto opettajiin nähden oli, että
j korkeakoulun opettaja Miss Norte on
/kohtalainen ja alkeiskoulun opettaja
'Miss Ena Voima samoin hyvin on-
' nistunut yleisesti kaikissa suhteissa;
vaikka jälkimäinen on ollut toimes­saan
vasta alun kolmatta vuotta.
Koulun johtokuntaan vaUttiin K.
Hiltusen tilalle, joka on muuttanut
i pois koulupiiristä, M. J . Harju. Toi-
! set johtokunnan jäsenet ovat S. E.
i Mackey ja Matt Portiin. Siivoojan
ja länmaittäjän toimeen tuli Alferd
Santikko ja puiden laiton sai Gust
Voit.
Albertan viljankasvattajain renkaan
organiseeraaja Mr. Mckenzin piti pu­heen
Elspethin haalilla tammikuun
14 pnä. selostaen probleemeja, jot­ka
ovat syntyneet renkaan toiminta-ajalla.
MJU. selitti puhuja ne ovelat
tavat joilla keinottelijat narraavat far
mareita. Puhujalla oli esitettävänään
eräs porvarien markkinajulkaisu, jos­sa
oU merkittynä viljan hinnat kai­kille
vuoden eri päiville, mutta ei ollut
merkittynä kuinka paljon viljaa kunar
kin aikana myjrtiln. Kun ottaa näis­tä
taulukoista viljan keskihinnan, niin
näyttää ne, että viljan ostajat ovat
maksaneet yleensä korkeita hintoja
viljasta. Mutta kun ottaa huomioon
minä aikana viljan hinta on ollut kor­kealla
ja kuinka paljon silloin on vil­jaa
msrjrty, niin huomaa, että se kor­kea
Tnaksu muuttuukin alhaiseksi.
Korkeaa hintaa on nlm. maksettu su­loin
kmn farmarilla ei ole ollut viljaa
myydä, ja alhaista silloin kun hänellä
on sitä ollut runsaasti, "raten ovat­kin
hinnat todellisuudessa paljon a-lempana
kuin mitä maiiiittu markki-natilasto
osottaa. Se onkin vain kek­sitty
peittämään sitä häikäilemätön­tä
ryöstöä maailman silmiltä, mitä
kapitalistit harjottavat meitä farma­reita
puhtaaksi kyniessään. — Matt,
NeD?ostoInton työkonin l(K-Tootias
Kirj. Krupskaja
10 vuoden taipaleen on jo kulke­nut
Neuvostovallan työkoulu. Tätä
aikaa on toveri Krupskaja eräässä kir-jotuksessaan
kuvannut seiuaavasti:
Mitä meillä oli vallankumouksen
eiisi vuosina kansanvalistuksen alalla?
Hyvin vähän. Siitä mitä ei pitänyt
että koko elämä muuttuu toiseksi, rik­kaammaksi
elämänkokemuksista, kirk­kaammaksi
ja kauniimmaksL Hänel­tä
häviää yksinäisen, syrjään työn­netyn,
kaikille tarpeettoman olemas­saolon
km-juus, häviää pikkumainen
nut työläistä vanhasta, yhteiskunnas­ta.
Ja hänessä on säilynyt paljon ka­pitalistisesta
yhteelskunnasta peritty­jä
ajatuksia". Mutta samanaikaisesti
Lenin piihul myöskin "uudesta aja­tustavasta,
joka kehittyy työväenluo-kan
keskuudessa". Hän puhui siitä,
miten täytyy "miljoonien, satojen mil­joonien
pitkin ääretöntä maata hajal­laan
olevien, sinne tänne joutimelden
ihmisten tahdosta luoda yhtenäinen
tahto".
ilkeys, kateus ja ihmisviha. Valta\-a, i Yhtenäisen työkoulun, joka on yh-tehdä
oltiin selvillä. Ei pitänyt kou-! vpunakas kollektiivinen ajatus, suuri i teydessä laajoihin joukkoihin, aikaan-lussa
rukoilla eikä opettaa jumalan j kollektiivisuuden tunne tulee yksinäi-j saamisessa Lenin näki sellaisen aseen,
kymmeniä käskyjä, piti heittää hurk-1 sen onnen etsijän ajatusten tilalle, yk- j jolla voidaan kasvattaa nouseva suku­kaan
vanhat tsaarinajan keisaria ylis-i silöllisen elämän huolen, yksityisomis- j polvi uudessa kommunistisessa hen-tävät
oppikirjat piti opettaa lapset'"-'— ' — — - - .
työhön. Täytyi hävittää selkäsauna,
muistutukset, ärjymiset, tä3?tyi antaa
oppilaan yksilöllisyydelle kehitysmah-
KUVMA MASSA POLTTANUT
TYOLXISEN KUOLIAAKSI
KAUKAALLA
ffiin puhui "Kirotun porvarillisen jär-dpilisuudet,
täytyi luoda aivan uudet jestelmän jätteistä pikkuporvarillisine,
suhteet opettajan ja oppilaan välillä j anarkistisine ja itsekkäine pyrkimyk-
' sineen, jotka ovat tiukasti kiinni tart­tuneet
myöskin työläisiin. Mikään
Kiinan muuri ei ole koskaan eroitta-tajan
itsekkäiden tunteiden tilalle. j gessä. Hän kii'joittr sos;alistIsesta
Toveri Lenin näkT jo silmäinsä e-j koulusta, että se voi olla meillä suo­dessa
uuden järjestyksen nousevan. | javarustuksena kaikkea tulevalsuudes-
ITSEMURHAT EUROPASSA
— Ajattelehan, kim eräs lentäjä pu­tosi
tänään suoraan istuinlihakset e-dellä
maahan tänään juuri minim ik­kunani
kohdalla kadulla....
— Ihmeellistä!
— Niin.'... hän.... liukastui ba­naaninkuoreen.
Itsemurhien lukumäärään nähden
on Saksalla ensitila maailmassa.
Eniten itsemurhatapauksia on rekis­teröity
Saksissa, jossa niitä on ollut
31.9 jokaista 100,000 henkeä kohti i
VV. 1901—1910. V. 1915 niiden'
suhteellinen lukumäärä kohosi 36.3
tapaukseen. V. 1926 se teki jo 38.1.
Kaikissa Saksan kaupungeissa, joi­den
väkiluku on vähintäin 15,000,
oli itsemurhien lukumäärä v. 1926
keskimäärin 27.8 jokaista 100,000
henkeä kohti. V- 1927 se laski
26.8 :aan. Sveitsissä itsemurhien lu.
kumäärä lähenteli vv. 1910—26 Sak­san
tilastoja. Hanskassa tapahtuu
keskimäärin 20 itsemurhaa jokaista
100,000 asukasta kohti, Belgiassa
13:—14, Hollannissa 6—7, Norjassa
5—6. .
Etelä-Europan maissa tapahtuu it­semurhia
paljo harvemmin. Vasta
viimevuosina on niiden lukumäärä
kohonnut Espanjassa ja Italiassa.
Kaikissa maissa lisääntyvät naisten
itsemurhat, kun taas miesten itse­murhatapaukset
vähenevät.
ja täytyi lähentää väestöä kouluun
Mutta piti opettaa koulussa, miten
opettaa — se oli vielä ep>äselvää.
muistan hyvin vUoden 1919. Matkus­tin
silloin Volgalla ja Kamalla "Pu-natähti"-
nimisessä agitatslonilaivassa.
Minkälainen mahdoton käsitteiden se­kamelska
silloin vielä vallitsi kou­lussa.
' NIsnij-Novgorodissa opetettiin
vielä vanhan tavan mukaan, Pabot-kien
kylässä vanhojen maanalaisten
piirien ohjelmien mukaan. Kasanlssa
opetettiin rakkautta työhön ja maata­lousoppia.
Oli sentään muutakin kuin käsittei­den
sekaannusta. Kerran pidettiin ko­kousta
Kasanin yliopist<^ssa ja ensim­mäisillä
istuimilla istuivat talonpoi-kalsnaiset
pitkävartislne saappaineen
ja keltaisine liinolneen kuunnellen
työläisten kertomuksia siitä, mitä he
Olivat tehneet koulun pelastamiseksi
ja lasten' elämän järjestämiseksi.
Oli sangen useista • kaupungeista mitä
klint-oisimpla opettajain kertomuksia
heidän uudesta luomistyöstään, kysy­mykset
oli aivan uudella tapaa ase­tettu,
oli uusia oppikirjoja, joita opet­tajat
olivat itse tehneet ja joita .Op­pilaita
varten käsin kopioitiin, oU erin­omaisia
lasten piirustuksia j.n.e. Sai
nähdä, minkälaisia voimia kykenee
vallankumous herättämään eloon,
mutta silloin ei ollut vielä murs­kattu
sitä mikä oli vanhaa, eikä
omaperäistä toimintaa vielä valettu
määrättyyn uomaan, organisoitu.
Ja vanha oli-vielä luja.
Muistan kuinka Vladimh- Hjits v.
1920 kyseli eräältä Popovan koulua
käyvältä pojalta, mitä häiielle ope­tettiin.
Ensimmäinen tunti, kertoi ix>lka,
opetettiin meille murtolukujen kerto­laskua,
toinen tunti oli historiaa, o-pettaja
kertoi Egyptistä jjtt.e.
Vladunir Iljits kyseU häneltä koko
koulupäivän menoa, sitten katsahti
minuun, naurahti ja sanoi: "Niinkuin
on ollut, sellaiseksi on kaikki jäänyt-kin".
Seuraavana vuonna hän sai aikajm
Vallstusasiahx Eöinsankomlssariaatln
yhteyteen valtakunnan oppineiden
neuvoston järjestämisen.
Monasti hän puhui minulle: "Kalk­kein
tärkeintä on nyt luoda ohjelmat,
määritellä opetuksen sisältö ja sitten
järjestää aikakauslehti".
Viimeksi kuluneiden vuosien aikana
sa uhkaaria selkkauksia ja taisteluja
vastaan.
Meillä on olemassa se, minkä h j ' -
väksl tehdä työtä, on se minkä puo­lesta
taistella.
Kaukaan selluloosatehtaalla sattui
tk. 3 pnä iltapäivällä tapaturma.
Kun työläiset olivat n.s. kuulan tyh-jenn3rspuuhlssa,
niin tällöin puusta
rakennettu tyhjennysputki hajosi ja
kiehuva massa syöksyi luukkuja avaa­massa
olleiden työläisten päälle. Näis­tä
toiset onnistuivat pakenemaan kie­huvan
massan alta pois, mutta kuu­lan
keittäjä Lauri Pehkonen jäi alle,
saaden valkeita palohaavoja.
Loukkaantunut saatettiin kiireelli­sesti
tehtaan sairaalaan, jossa lää­käri
totesi Pehkosen kuolleeksi ja
kuoleman aiheutuneen säikähdyksestä
johtuneesta sydänhalvauksesta. Lauri
Pehkonen oli perheellinen.
. "HYVÄ PAIMEN" JA KADOSTA
KARSIVIA PIENVILJELIJÄ
Suomen lehdet Neumtoliiton puutavarakaupasta
Englantilaisen lehden "Yorkshire onkin huomattavasti jo viime vuo-
Postin" tietämän mukaan on nyt juu- denkln aikana vähentynyt. Mutta i
ri päätetty erittäin suiuri puutavara- työttömyys saha- ja metsäteoUisuu-kauppa,
joka käsittää 500,000 stand. j dessa on huomattavasti lisääntynyt.
Neuvostovallan puutavaraa. Ostajana, joka luonnollisesti on lisännyt yleistä
on Englannin puutavaratuottajaln' kurjuutta koko maassa, mutta varsin-muodostama
yhtymä ja kauppaliinta \ kln työläisten ja pienten talonpoikain
ori 10 miljoonaa puntaa. Neuvostoval- keskuudessa, jotka ovat olleet pako-lan
puutavara-aslamlehllle, jotka myy- lettuja etsimään ansiotöitä metsä-vät
puutavaraa Ison-Britannian mark- j työmailta,
kinoille, on taattu Neuvostovallan ko­ko
ensivuoden tuotannon myynti va­kaannutettuihin
hintoihin koko myyn-tikauden
ajan. Suurimman osan os­tetusta
puutavarasta ovat tuontililk-keet,
jolta on kaikkiaan 12, vakuutta­neet
ja sitä varten muodostaneet yh­tymän.
Tämä Suomen lehtien julkaisema
uutinen on siellä aiheuttanut ihmetys­tä.
Varsinkin Suomen taloudellisissa
piurelssä on juttu tästä suuresta puu­tavaran
sijoituksesta Englannin mark­kinoille
herättänjrt suurta huomiota.
Ensi lalvauskautta varten on Suomes­sa
myyty vasta noin 300.000 stand.
edellisen vuoden myynnin tähän ai- järjestön edustajhia Neuvostoliiton
kaan oUen lähes 400,000 st. Suomen Ammattijärjestön kongressiin.' Maa-puutavaran
ostajhia ovat nyt pääasl- herran päätöksestä valitettiin slsä-assa
esUntyrieet Belgia, Ranska Ja^ asiainministerille, joka on nyt anta-
HoUantl. Englanti, kuten ylläolevas- ^ut siltä päätöksensä. Päätöksessä Il­ta
englantilaisen lehden tiedonannosta ^^^n pitemmittä perusteluitta Ihnol-
SISÄMINISTERIN "EDISTYS­MIELISTÄ"
POLITIIKKAA
Viime kcviiänä vuokrattiin Jalas­järvellä
pappilan malta n. 50—60 heh­taaria
10 modeksl. Vuokramaksu so­vittiin
vuosittain maksettavaksi maan
laadun mukaan. Nyt katovuoden sat­tuessa
vuokralaiset pitivät kokouksen
ja pyysivät helpotusta tähän vuokran
maksamiseen. Klrkkokokous asiaa kä­siteltyään
el voinut memiä vuokraa
alentamaan. Tulo- j a menoarvio oU
hyväksytty ensi vuodelle. ^
Tällä tavalla kirkko suhtautuu kä­destä
kärsimään joutuneiden hädän­alaiseen
asemaan.
Vuokraajat ovat etupäässä pienvil­jelijöitä,
joita muutenkin on kova on­ni
kohdannut tänä vuonna.
Snonien
Pääkonsulivirasto
koko Canada» varten suorittaa kalk­kia
maan vh^lliselle edoBtakBellft
kunlDvia tehtäviä, antaa paaäeja
matkustusta varten kotimaahan tai
muaalle, Tahvistaa asiaku-joja, kiän-oöksiä
y.m., selvittää perintS- Ja
muita Suomen kansalaisiin kohdis'
tovia asioita.
Osoite:
ConsuUte General of Finlaod,
Room 918
1410 Stanley Street, Montreal.
(Comer St Catharine and Stanley)
AKSELI RAUANHEIMO.
pääkonsuli '
Lisäksi on SuomeTla edustajina
Canadassa: Konsuli Erick J . Korte,
Port Arthur, Ont. — Adiel Saari­mäki,
319 Bay St,, Toronto, Ont. —
rt. P. Albert Hermanson, 479 Main
St., WinnIpog, Man. — Thomas
Kranssi, Box L. Copper Cliff, Ont.
Charles E. Magnusson 54 Dock S t ,
Saint John, N. B.
OHRANA NUOTANNUT TAASKIN
TYÖLÄISEN
POLIISI AMPUNUT TYÖLÄISEN
PÖLLÄKKÄLÄSSÄ
Aikaisemmin olemme kertoneet, et­tä
Uudenmaan läänin maaherra J a -
lander eväsi passin saannin Neuvos­toliittoon
Kuljetustyöväen- ja Raken-nustyöväen
Uittojen luottamusmiehil­tä,
tov. E. Jokelalta ja U. Nurmiselta,
kun heidän piti mennä S. Ammatti-
Korjunden kokemuksia Suomen Ferä-Pohjolan
m
Olemme saaneet jnlkautavaktemme eraalta Suomen Pera-Poh.
jalossa vuosikausia tyoskennelleelta tnkldlaiselta, joka kayttaa nimi.
merldda J. V., mielenkiiiitoisen lEaranluen Pera-PohjoIan tokldtyo*
mailla vallitsevista knrjista oloista ja raakamaisesta mielivallasta,
jota valko-Suomen vallassaolijat kSjrttavat tnnnetalla taidollaan
myöskin työmailla. Kirjoitus on banskalla tyylillä kirjoitetta, jo­ten
se on senkin puolesta kiintoinen kaikille loldjoille.
Täällä Canadassa on kymmeniä tu­hansia
suomalaisia, joista monikaan
ei täydellisesti tunne sitä mittaama­tonta
kurjuutta. Jossa metsätyölälset
nykyvuosina Suomen kolkoissa korvis­sa
elävät Etenkin ne lähes kymme­nentuhatta
metsät^öläisfö, mitkä Jo­ka
talvi Joutuvat olemaan pohjois-ja
loriUis-Suomen sydänmaissa olevil­la
kämpillä. Jotka myfts k e l i s in pit­kien
uittoväylien varsina leltäSnsä
hakevat Siihen kamppailuun leivästä
on suuri lukumäärä Joutunut osille
pohjolan pientalonpoikiakin.
RnntMjat ylistävät pohjolaa kesä­yön
auringon Ja Idmiiavien revontul­ten
maaksL Se kesäyön auringcm lois­te
on murheen loiste suuzimmaHe-o-salte
pohjolan kansaa, kun heidän
t ä y ^ työskennellä melkein ympyriäi­siä
vuon&ausia. Jotta lopulta Juopu­neen
lama hoiiqjuu. Ei revontnUen
löimahdukset tuo tietoja runottaren
mailta sille, jcika kylmän hyytävissä
murjuissa yöt saa paleltua Ja jäivät
IKOikknvan pakkasen kynsisö työs­kentelee,
saamatta momiilleen edes
täydellistä ravintoa.
Puutavarateollisuus on se tuki, jcoi-ka
varassa Suomen valtion raihnai­nen
talous humnattavalta osaltaan
seisoo. Joku vuosi takaperin muutama
yläluokan viikkolehti kfihu<kin. Jotta
meillä on metsien vihreää kultaa. Jo­ka
tuo meille Ilot ja hyvinvoinnin
täälläkin. ~i)ääkaupungissa. — Mutta
eipäs maininnut viisaudessaan sen
kullan kaivajia Ja vihreää kultaa
n.s puutavaraa ja etenkin Järeää puu­tavaraa
otetaan sumalta os^ta poh-
Jois-Sumn^ metsistä. Esimerkkinä
voin mainita. Jotta Kemijoesta uite­taan
vuosittain viidet^i .miljoonaa
tukkia Ja lähes !4 mlljocmaa kuutio­metriä
paperipuita. Ottamalla huomi­oon
pohjolan monet joet joissa myös
uitetaan miljoonia tukkia Ja sna-xet
määrät paperipuita, niin voi asian
voimistuneella koululla on jo toinen
näkö. Vanhalle linjalle el sitä enää
voida johtaa, sitä vastaan nousisi ko­ko
opettajain etumaisin Joukko Ja It­se
väestö.
MinuUe lähetettiin — khrjolttaa e-deUeen
toveri Krupskaja — äskettähj
"Pioneerilehden" toimituksesta nippu
lasten kirjoituksia; sUtä, minkälaiseksi
he ajattelevat sosialismin. He khr-jolttlvat
tavattomista tekniikan saa­vutuksista,
tuotantovoimien kasvusta
ja sUtä ettei enää ole oleva köyhyyttä,
että kalkiUa on oleva riittävästi, että
ihmisten el tarvitse tehdä työtä, vaan
koneet tekevät sen heidän puolestaan,
että ihmisillä on oleva valoisat ja
lämpimät asunnot....
Ihmisten väliset suhteet sosialis­min
vallitessa ovat olevat aivan toi­set
kuin ennen, että ihminen sosialis­min
aikana tulee ajattelemaan, tun­temaan,
ja kehittymään aivan toisin.
näkyy, on kllimlttänyt huomiota Neu­vostovallan
piiutavaraan. minkä vuok­si
nähtävästi se on ollut hyvin pidät­tyväinen
ostoihin nähden Suomesta.
Samoin Saksa Ja Espanja, jotka ovat
edellisinä vuohina esiintyneet aikaisina
ostajina, ovat myös olleet pidättyväi­siä
kaupolssaair). Nyt Suomesta myy­dyt
tavaramäärät ovat menneet 10—15
shilllnglä alhaisemmilla hinnoilla kuin
viime vuonna.
Suomen porvarillisten talousmiesten
puutavarakatsaukslssa huomautetaari-kln,
että niin Suomen kuiri Ruotsin­kin
puutavaranyiejäln on vaikea kil­pailla
Neuvostovallan kanssa, kuri tällä
on hinnat hiukan alhaisemmat ja ta­vara
laadultaan parempaa. Venäläis­ten
lalvaajain sanovat porvarilehdet
sijoittaneen myös suuria puutavara-määriä
Hollantiin, Saksaan, Belgiaan
ja Yhdysvaltoihin.
Edelleen todetaan, että sahatun ta­varan
markkinatilanne on edelleen
vaikea. Vientimääränsä laskevat
suomalaiset puutavaranviejät laskeu­tuvan
1.000,000 st. ja v. 1930 vleläMn
alemmaksi. Suomen vienti oli kor­keimmillaan
, v. 1927, jolloin se oli
1,278.000 st. Tämän • sahatavaran
viennin laskeutumisen mahdollisuudet
ottaen huomioon, esittävät Jo Suomen
talousmiehet, että sahateollisuuden pe­lastamiseksi
nykyisestä ahdinkotilasta
on välttämätöntä supistaa tuotantoa
se on sulkea edelleenisin sahalaitoksia.
On huomattava, että Suomessa viime
jculuneen vuoden aikana jo paloi lähes
30 saha- ja puutavaralaltosta, joukos­sa
suurempiakin. Näiden palaneiden
saha- ja puutavaralaltosten tilalle el
ole rakennettu uusia, joten tuotanto
tetaan. "ettei valitus anna aihetta
mihinkään toimenpiteisiin."
"Edistysmielinen" sisäministeri k i ­vimäki
on siis antanut oivan näyt­teen
siitä ahdasmielisestä politiikasta
minkä maan edellisetkin taantumuk­selliset
hallitukset ovat omaksuneet.
SUOMEN VALTIOVELKA ÖLl VUO­DEN
LOPULLA NOIN SJi MIL­JARDIA
MK.
Valtiokonttorista saatujen tietojen
mukaan oli Suomen valtiovelka jou­lukuun
lopussa V. 1928 yhteenä Smk.
2,939,562,195, josta ulkomaista vakau­tettua
velkaa Smk. 2.592,766,895 ja
kotimaista vakautettua Smk. 346,795,-
300. Nykyisen kurssin mukaan las­kettuna
teki valtiovelka kaikkiaan
3.740 milj. markkaa.
Viime vuoden ajalla lisääntyi u l ­komainen
vakautettu velka kaikkiaan
595.5 milj. markalla aiheutuen lähin­nä
maaliskuussa otetusta 15 milj. dol­larin"
lainasta. Samaan aikaan vä­heni
kotimainen vakautettu velka
205.8 milj. markalla aiheutuen skan­dinaavisen
lainan kuoletuksesta, joka
kuoletuskurssitappio todellisuudessa
oli kirjanpidollista arvoaan monin-kerroin
suurempi- Ulkomaisen valtio­velan
lisäykseksi jäi siis viime vuo­den
ajalta 389.7 milj. markkaa.
Kotimainen velka vähentyi vuoden
kuluessa 145.1 milj. markalla. Tuntu­vin
erä tästä oli vuoden 1919 6 pros.
lainan jäännöksen lunastus.
Valtiovelan puhtaaksi kirjanpidolli­seksi
lisäykseksi viime vuoden aikana
tuli siis 244.6 milj. markkaa.
(ammatillisen Järjestön keskuselin)
keräämän tilaston mukaan viidettä-sataa.
Ja minä voin nähdä selvän ku­van
tälläkin puolen "rapakon" oltuani
viime vuoden edelliset viisivuotta tal­vet
kämpillä ja keväät sekä kesät
uittotöissä joldlatvollta aina meren
rannikolle asti, ja mitä olen seuran­nut
täältä sitä elämää, niin ei se ole
parantunut yhtään vieläkään.
Kerron ensin urakkatyöläisten käm­pästä,
n.s. tukin ajureiden asunnosta,
Jossa lämmitellään nälkäistä ruumista
yön aUcana, jos sattuu lämmintä ole­maan.
Kämpi^ on sisältä parinkym­menen
Jalan paikkeille sivuunsa, pyö­reistä
hirsistä tehdä hosuttu, suota Ja
sammalta on seinän rakojen täyttönä,
Joka j ä ä ^ Tilin pian kun ensimäi-nen
pakkanen saapuu Ja pysyen jääs-detkln
nukkua, kun kirveellä halotut i työnantaja saa voittoa kämpästään,
laudat on kyljen alla ilman mitään.kun kohnekin kuukautta asutaan käm-erikoisempia
pehmlkkeitä, paitsi nii­tä
vaatteita, jotka ovat päivällä työs­sä
ollessa päällä; ja eipä se monasti
kämiÄn lämpö salU Jättää yökslkään
pässä. Laki kuulemma määrää pane­maan
vedenpitävän katon kämpän
päälle ja sanoo ne sen määräävän
jotta talli el saa olla kämpän vleres-vähemmäksl
vaatteita päältään, lakki- sä, mutta kämpän viereen se silti tu­kin
täytyy hyvhi laittaa päähänsä j lee, kun se tulee työnantajalle hal-jottel
tukastaan jäädy Jäiseen seinään; vemmaksi siinä, jossa sen voi järjestää
kiinni. Lattiana on muutamanlaisla kohnella sehiällä, mleskämpän seinän
tuntematonkin am^fl. Jonkinmoisen
käsityksen kuinka paljon noita vihre­än
kullan kaivajia siellä tarvitaan.
. Jos kerron minkälaisia ne kämpät
ovat, jodssa joutuu asumaan ne hen­kilöt
Jotka suurelta tealta tuovat hy­vinvoinnin
Suomen yläluokalle. Kämp­piä,
toishi sanoen kurjuuden majoja,
oli voonna 1928 Boveniemellä olevaa
n^tsä- ja iiittotjöläisten eSbteeristön
sä niin kauan kunnes kesän kuuma
paiste sen stilattaa. Sivuseinät ei ole
montakaan!^ Jalkaa korkeat, mutta
keskikohdalla sentään sop/U suorana
seisomaan. Kattona on hongista ha-lottuja
kelleksiä. Joidenka p ä ^ on
taas voiteena suota Ja sammalta.,
päälllmälsenä on vähän multaa. Käm­pän
lämmetessä valuu vettä asukkai­den
päälle kosteesta suoseikaisesta
sammaleesta. Puhuuhan ne työnanta­jat
vesikaton laittamisesta Ja vesikatto
se todella onkin. Vesikatoksi levitetään
kämpän päälle aidaksen mallisia ha-lottuja
puita. Oven reikä on matala,
Jottei mahdu siitö muuten, kun pol­villaan.
Ikkuna jos sattuu olemaan!
ei ole suurempi kun 12x12 tuumaa.!
Makuuritsit on melkein maaperät
seinävierillä. Konttaamalla' on ritsille
mentävä. kämpiS on siksi matala rit-sin
kohdalta. Ja ajatella sitä "peh'
moista'' petiä missä saa talvikoukaa-rankoja
kämpän keskellä, mutta maa- ollessa neljäntenä. Näiden "uudistus­pa
se on tavallisin lattia. Lämmitys- ten" tultua paperille, nousi kämjön
laitteina käjrtetään kivistä muurat- vuokrat 50 pennistä 1 mkraan. Joten
tua takkaa, (Pohjolaisen kielellä "pii- siinäkin kapitalisti-ahmatti veti p l -
slä") taikka peltlkaminaa, jätkän j temmän korren- jos uselmpinakin
kielellä "pömpeliä". Ja pömpelipä se: vuosina asutaan samassa kämpässä
on jo yleisempi, kun se tulee tukki-> niin joka asumakausi on samanlainen
porhoille halvemm^I, Ja tukkijat-i vuokra.
kllle kurjemmaksi kun edellä mainit- Ruokajärjestelmästä ei ole paljon
semani apiisi". "Piisi" lämmittää pa- sanomista, kim el ole paljon mistä sa-remmln,
yhtätasaisesti. Ja pitää Ilman' noa. Isänmaallinen työnraatajain näl-kulvempana
kun pömpeli. Joka saa kilnnyttämlsjärjestehnä on täällä ke-märistä
vaatteista syntymään veslhöy- • hittynyt huippuunsa. — Jokaisella on
ryä kämppään. Edellä kertomani lal-! säkissään cli repussaan leipää ja u-sessa
murjussa Joutuu olemaan kort-' seimmlten mustaksi mädäntynyttä
teeriä noin kaksikymmentäviisi miestä ^ "läskiä" (oikealta nimeltään Amerikan
Ja J<»kus paljon enämpikln. Silloin; silavaa). Onnellisimmllla on vähäinen
täytyy kutjahtaa kurjalle lattialle' murikka voitakin Ja kukaties kahvia
nukkumaan- Lattiaa el tavata koskaan' ja sokeria sekä kahvin keittovälineet,
erikoisemmin puhdistaa. Joten siinä on jotta voi keittää Juotavaksi mustat
likaa "pehmlkkeeksl". Kämpät teete- kahvit Ja annetaanpa sitä "nokivet-
Pölläkkälän työväentalolla vietettä­essä
karnevaaleja loppiaisiltana oli t i ­laisuuteen
saapunut m.m. Pölläkkälän
poliisikonstaapeli VUho Eloranta. Jär­jestysmiehet
toimittivat hänet kui­tenkin
tilaisuudesta kohta pois, vält­täen
Elorannan olleen Juovuksissa, Ja
ottaen häneltä pois ampuma-a­seen.
Eloranta haki kuitenkin toisen
ampuma-aseen, luultavasti kotoaan,
uhaten sUlft ampua jonkun hengiltä.
Klo 10 ajoissa oli työmies Viljami
Juhonpoika Virolainen, joka oli ollut
poistamassa Elorantaa tilaisuudesta,
lähtenyt kotiaan päin, joka on noin
300 metrin päässä työväentalolta, E-loranta
lähti häntä seuraamaan, ja
V:n päästyä kotinsa lähettyville am­pui
Eloranta häntä selkään; joUohi
luoti tunkeutui ruumiin läpi. Haa­voittunut
toimitettiin Pölläkkälän sai­raalaan
leikattavaksi, mutta hänen
henkiin jäämisensä on epävarmaa, E.
pidätettiin.
KUUSAMON TYÖLÄISET VAATIVAT
VEROHELPOTUKSIA
Joulupäivänä oli Kuusamon työvä­entalolle
kutsuttu koolle ylelnein työ­läisten
kokous, jossa käsiteltiin monia
tärkeitä kysymyksiä. Keskusteltaessa
työläisten taloudellisesta Ulasta nyky­hetkellä
asettur kokous kannattamaan
sitä aloitetta, jonka Kuusamon kun­nan
valtuuston työlälsryhmä on val­tuustolle
esittänyt, ja jossa kehoite-taan
valtuustoa kääntymään valtioval<
lan puoleen anomuksella, että valtio
myöntäisi kunhan menojen peittä­miseksi
riittävästi varoja, jotta nyt
kato- ja työttömyystilanteen aikana
kunnan vähävaraiset työläiset ja ta­lonpojat
voitaisiin vapauttaa veroista
Edelleen ke.skusteltlln kato- ja työt­tömyystilanteen
käsittelystä eduskun­nassa
ja todettiin, että ainoastaan
SOS, työväen ja plenvUjelljälh ryh­män
kanta ja esitykset vastaavat t i ­lanteen
vaatimuksia. Samoin tyiHcy-vyttömyys-
ja vanhuusvakuutusaslassa,
josta kaatunut' Sunilan hallitus teki
esityksen, on työläisedustajaln esittä­mä
kanta sellainen, joka vähävarais­ten
keskuudessa voi saada kannatus­ta.
Kokous lausui käsityksenään, että
hallituksen esitystä el olisi hyväksyt­tävä,
koskapa tämä työläisille ja y-leensä
vähävaraisille epäedullinen esi­tys
hyväksyttynä tulisi vaikeuttamaan
vanhuudfen ja työkyvyttömyyden huol­lon
saamista oikealle tolalle.
Etsivä keskuspoliisi on pidättänyt
erään HelsUigln—Vaasan välillä kul­kevan
Junan vaiinujen sUvoojattaren
välttäen tämän kuljettaneen salaa
Vaasaan "kiellettyä kommunistista
kirjallisuutta". Keskuspoliisi on i l ­moittanut
Jo pidemmän ajan tutki­neensa
asiaa ja nyt ovat "tutkimuk­set"
Johtaneet yllämainittuun pidä­tykseen.
Aikaisemmin on ohrana sa­man
jutun vuoksi pidättänyt työmie­hen
vaimon Hilma Kaupln Vaasasta.
VANKILOITTEN MAASSA
Joulukuun 22 p. oU maan vanki­loissa
yhteensä 7,499 vankia. Joista 6,-
870 miestä ja 629 naista. Miesvankeja
oli sanottuna päivänä lääninvanki­loissa
seuraavasti: Helsingissä 323 ja
tiloja 179, Turussa 335 Ja tiloja 215,
Hämeenlinnassa 271 Ja tiloja 180, VU-purissa
487 ja tiloja 234. Mikkelissä
113 ja tiloja 115, Kuopiossa 223 Ja t i ­loja
121, Oulussa 136 ja tiloja 86 sekä
Vaasassa 293 ja tiloja 133.
Näistä lääninvankiloissa säilytetyistä
miesvangeista oli 1,057 sakkolalsla.
Loput sakkolalset ovat pääasiallisesti
Tammisaaressa ja Lahden—Heinolan
välisellä rautatiellä ratatöissä noin
300 mlessakkolaista. Koko vankiluku
Lahdessa sanottuna päivänä oli 423.
tään kontrahthnaksuma, vaihdellen tä" naapurillekin. Jolla el ole mahdol-tekomaksu
1,200 ja 2,000 mk :n väliltä usuus kulettaa kertomiani ylellisyys-talli
mukaan luettuna, sen ollessa tavaroita, Maltoia, el ole minkäänlal-kahdeksalle
hevoselle. Kämpistä peri- sessa muodossa saatavana työmaissa,
tään vuokraa 1 mk. vuorokaudelta eikä myöskään perunoita ole saatavis-miestä
kohden ja itsensä täytyy vielä sa. Ne kun Jätkät tuhlaisi rahaa kai-hommata
polttopuu. Joten ei työnan- kenmoisiin ruokatavaroihin Jos niitä
taja pidä väliä kämpän tiiviydestä, vaan olisi saatavissa ja siitä seura-kunhan
vain vuokraa saa. Ja vuokra uksena täytyisi maksaa vähän kun-se
menee tallistakin, hevosta kohden nolllsempaa palkkaa. J a on se tolnen-yhtasuuri
kuin miehestäkln. Lukija it- kin tekijä, jonka tähden pidetään
se tehköön selväksi kuinka paljon puuttuvan ravinnon varassa, mutta
siltä puhun myöhemmin. Vaikka cl
ole paljon syötävää niin ruokaan kum­minkin
menee noin 25 markkaa päi­vää
kohden; senkin selitän tuonnem­pana
tarkemmin, mitkä temput ne
nostaa ruokarahaa niin korkealle.
Puhutaan nyt siitä rakennuksesta,
jonka toisessa päässä asuu työmaan
johtajasakki ja toisessa päässä pälvä-työlälsten
sekä satunnaisten urakka-työläisten
joukko. Olkaamme herroille
kohteliaita Ja kertokaamme heidänkin
asumarakfinnuksestaan, kun on Jät­käinkin
kämpästä puhuttu. Onhan se
näköjään paljon korkeampi kun urak-ka-
ajurelden kämpät, vaikka saman­laisista
hirsistä se on tehty. Kattokin
on päreistä tehty, joten sen voi ym­märtää
katoksi. Oven reljät myös on
korkehnmat kun kämpissä; joista e-dellä
kerroin. Ikkunat myös on nell-ruutiiiset
J M nyt seuraamme, käm­pältä
tulevan rahan pyytäjän mukana
herrain puolelle. Jota tukkijätkät sa­noo
"teräväkslpääksi", ja eikä suotta
sillä se pää on monipuolisesti varus­tettu,
Oven edessä on tavallisuudessa
porstuakin, Jos.$ä tavallisesti pruuka-taan
tyynnytellä kapinoivaa mahaa,
Joka heikon ravinnon takia on käynyt
äänekkääseen murinaan. Jotta olehan
nyt hiljaa kim leivän henran eteen as-tumrhe,
tai muutoin voi hän pyssyllä
uhaten ajaa meidät ulos. Slirrysame
oven sisäpuolelle jännittynein mie­lin,
jotta kuinkahan tuo käypi sen
rahan saannin kanssa. Jos el satu
ennemmin ennättäneitä näUcäisiä o-lemaan
täynnä tämä niin sanottu
konttori, niin näköala on seuraavan-j
lainen: Perällä olevan ikkunan alla
on pöytä, jonka toisessa i^iässä on
valtaistuin missä "leivän herra".
Yli kolmas osa, sadan vuo.
den, on Dodd'B munuais pille­rit
ollut huomatuin luäkc selän
pakotukBcllc, reumatismille,
virtsarakko vaivoille ja moneen
muuhun kipuun, jonka on ai­kaansaanut
huonot munuaiset
Saatavana kaikissa kaupoissa
50c laatikko tai 6 laatikkoa
$2.50 tai tilaamalla suoraan
The Dodds Medicine Company,
Ltd., Toronto 2, Oht
(työnjohtaja) Istuu tietoisen näköi­senä
asemastaan, jota tietoisuutta
vahvistaa pöydällä tai vierellään sei­nällä
oleva automaattinen pistooli.
Pöydän toisessa päässä on kirjurin
paikka, jossa istuu kirjuri. Useimmas­sa
tapauksessa hänelläkin on lähet­tyvillä
ampuma-ase samaa maata kun
leivän herrallakin ja onhan sUnä mui­takin
välineitä, laskukone sekä pie­noinen
kassa-arkku ja papereita,
jotka näyttää miesten työn arvon ol­leen
siis laillaan eUlmän kirjoja. Sei­nillä
tiäkee lukuisasti ampuma-aseita,
jos vain on suurempi työmaa Ja aiko­mus
oikein kurjilla palkoilla teettää.
Ne kun ovat huomanneet Suomen ta­savallassa
automaattisten "työvälinei­den"
tärkeyden. Pitää kai ne huolen
jotta jokaista asetta kohden on uiskol-
Ihien käyttäjä. Ja olenpa nähnyt pi­dettävän
ampumaharjotukslakln, vai
lieneekö tarkoitettu nälkäisten pelo­tukseksi.
— Huomaapa seinältä vielä
muun hyvän UsäksI "Tehdasseutujen
evankellumiseuran kirjaston", J0£8a'ef
tapaa yhtään työväelle tarpeellista
kirjaa sillä ne kirjat on tarkoitettu
samaan tehtävään kun plstöcditkln,
vaikkakin eritavalla käyttäen. Ompa
siellä Jonkun Istuimen i^^Uä mustim­man
taantumuksen sanomalehtiä luet­tavaksi
nällcäisille rahan odottajille.
Sanomalehdet tilaa tukkikapltallstlt,
niin myös kustantaa Evankellumiseu­ran
kirjastot työmailleen. Vielä siinä
huoneessa on muutamia yhden hen­gen
sänkyjä, jotka on laudoista teh­ty,
mutta Jos sattuu olemaan suuri­lukuinen
se kurjuuden esikunta, niin
on varattu toinen huone esitamnan
käytettäväksi Ja ampuma-aseet sen
seinälle myOs. CJatk.)
5 -
^ I
"4l