Vapaus, October 4, 1930

              Sivu 2 Lauantaina, lokak. 4 p:nä —Sat, Oct 4
Uit.' '
•i' I
m
\T A • T> ' A T T C2 ('•»nt^to «oomaUiten tyutäesluo «inos iincclcaniutujt, 9se*t,7 Soc 4r XX" Jr X X \J Ö biirjr»4», Osl.. kxiUiiu, p«iui »iinnoEt»!. j« «niirätfyioi johUpiivIni
.VAPAUS (LiLertj)
^ Tfce «•!, orcu of Finnish Worl:rn in Caojd:. P-jbliihfd diHr M SodbiirT, OsUiio.
1- Besittered M the Po*t OfHce Dejutrtmcnt, Otun*. u tecund cUu luttn.
.Ccaenl a4TeTti*ing ntei. 7Sc p « c»!. inch. Mioimom ctirge for ilnjle tnKition, 75e. •n»
V|V«Ba ia the iteit adTertiuoc medium «tcong the Fionith people in Ctnids.
Toinitu», JcQOttoji, kirjjiluBppa j * pjiso emuu ul^tiä Elm Ssieetilli.
PoitioMte: Vepiu», Box 69, Sudbury, Ont. ^
. >tkeliinf!t: Konttori 1038. — Tojmlloi 5J0W. — Kirjakiupp» 2387W.
- fkone: Offlee (job work. idv«tiixmet.t«. e!c.) 1031! — Edltur 536^. -~ Boolutofe 2387V.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Kirjereibtoilniolnluet 11.00 k»ru, $2.00 kakii ktrtsa. — Aviuliiiiooa menneille onnentoirotuk»*!
Me pditUuäuS. — Nimcorouuttoilcioluku-I 50c kerta, 11.60 3 k-^rtie. — SyntymiiiImotuk«et iUHi
kuu. 13.03 3 kertu. — Amntoeroilmotak».»! S2 00 kerta, t^.OO kak»i kerta». — Kiitotilmotuk.rt
tlM kena. — KuoIemsnilmutukKt I2.0O kert». SOe liiiouHu kiiloiilaaieella tai mu:»ti«ir»)r<ta. —
tiedot }a oeoleilmotukut SO-: krria. 11.00 ki.l/nr kertaa. — Tilapjiiailmotlajieo ja iJmotui
Bttouriea on, raajituc&u, i ä u e i c i t ^ T ä iliDnra«li>nta etululceo.
- • • TILAUSHINNAT:
1 \k. HSM, O kk. 82JM, 3 kk. $!l75 ja 1 kk. 81.0'J. — YbdjraTaltoihin Ja Soomeea »ekä muu-
»:V ult<.i>.aille: 1 vi. '/.M. C kt. 8 i.SO ja 1 kk. Jl.OO.
tka<ibi>iI>;iÄ J. Ahliivi>.t.
JJ»nager: J. W. ALlijv.si.
• OtUet. Buokuure and Pftnlabup: Vapau* BuJiiling. Elm Street.
AU naii to be add.-eMcd: Vapja», P.O. Box 69. Sudbury. Ont.
Joa etle miUoin labanaa »aa rattautta entimaiscea kirjeeieenne, iurjotukaa aDttelleea liikkeen-tgtUjan
peraoonallitelU nimfllS; J. W. Ahlgvi»». liikktenhuilaja.
^'Labor Defender"'lehti ehkäisty pääse-mästä
Canadaan
Canadan
Jierrat
«äyttee
paljon
-nonvapaus" larkollaa kapilalismin
nykyisessä vaihees.sa. Yhdysval­tain
Työväen Puolustusliiton viral­liselta
kuukausijulkaisulla, Labor
toefenderiltäf ja saman järjestön
Icuvälehdeltä, Smashing Cliainsil-tii,
on kielletty postioikeudet Ca­nadan
postissa. Tiedottaessaan
näitten julkaisujen postioikeuksien
lopettamisesta on Canadan tulli­laitoksen
ylijohtaja lausunut, että
käsillä olevat numerot "katsotaan
menetetyiksi ja tullaan ne tuhoa­maan."
Canadan viranomaiset ei­vät
ole esittäneet mitään syylä toi­menpiteelleen.
Postioikeuksien kiellon todelli-
»len syy mainitulta julkaisulta on
kuitenkin ilmeinen. Brittiläinen ja
canadalainen imperialismi ei tah­do
laskea Canadan työläisten kat-
«eltavaksi edes kuvia kapitalismin
edesottamisista.
Tämä viimeisin postioikeuksien
kielto on yhtenä osana MacDo-ndldin
"työväen"-hallituksen kam-j)
6njasta kaikkien ulkomaisten työ-väenlehtien
postioikeuksien kieltä­miseksi
Brittein valtakunnassa.
Tämän imperialistisen politiikan
Yk-sinpä Aea- York Timesin tie-doluk#<.'
5?a. johon ylempänä viilai­li
in, huomaulelaan, että "useain
työläisten silini.^sä oli moinen aja-
•• tuksen ilmaisu katsottu tyhmäksi
i iinperialisliseksi meiningiksi".
• MuUa "•lyöväen"cduslajat lörpölte-
Ifväl nioi-sia impCTiali.stiäia lyh­in
vvksiä fiieiiipi kuin jtse impe-riaii.
slit.
Iiii]j<Tiali.'^lir.-n ja ammattijärjes­tön
liarliaanjolitajain yhtei.«e.«isä
laiJ.-unnossa o.^^oletaan, ellä "Brit-
; tein kansainla-savallasta" löytyy
i riillävästi '•/niesyoimaa, suuria
! raaka-ainevara~l<>ja ja laajoja maa-j
alueita, joilla on Tuuret kehitty-i
ini-nialifloHisuudol*'. Toisin ?a-
' noon, animallijärjcslön johtajat
i tahtovat Hritttnnian imperialistien
i r.ilisfstääii tclioslaa ja syventää
: Intian ja niuillen .siirlomaitlen.sa
j työläi-sjoukkojcn rii.etoa ja orjuut-j
laniiHfa.
i Nykyinen valtakunnan konfe-i
rrn.s.si tulee kestämään kak.si kuu-tläinään
maaperää
iscn sodan al-
Totta I:yl'ä, eri kieliset • ^"oi"! V. Vauhkonen 206,04 p. 2) j W. ja U. S. •'Vesan" kokous on
' J . Penttilä 200,24 p. 3) Pr Laine ensi torstai-iltana loakk 9 p. käUo
I - .1 1 •
ri5liriitai«:uudet ia vastakohlaisuu- ^^"^"^^ värvää työläisjoukot tais-pui 100 m., kiekko ja pituushyppy, ovat edelleenkin maanantal-Utoina.
det tulevat myös terävästi esille; teluihm.
konferenssissa. Itsehallinnollisis-1 Joukkojärjestöt ovat tärkeitä ja tu-sa
siirtomaissa ei suinkaan ole vai- ^ ymmärtää välineinä eri kie-lalla
yksimielisyys Britannian im-^^iä puhuvien työläisten vetämisessä
perialismin politiikkaan nähden, yleiseen vallankumaukselliseen liik-
-MacDonaldin tehtävänä on tuon keeseen johtaen näiden järjestöjen
vhtenäisvyden aikaan saaminen, toimintaa niiden kautta yhdistyvien
jos se suinkin on mahdollista. Ca- työläisten ohjaamiseksi yleisiin tais-nadan
pääministeri Bennett ja teluihin ja järjestäytymiseen työ-
Eteläafrikan päämiaisteri Hertzog pajoissa, tehtaissa, myllyissä, kai-ovat
selvästi lausuneet, että he; vannoissa j.n.e.
tulevat tässä konferenssissa aja-i TySttömäin työläi.len puolueeseen
maan oman maansa porvaristoni pääsemisen helpottaminen
etuja, huolimatta siitä, tulevatko; Tehdäkseen puoiuee.seen liitty-he
siten auttamaan Britannian im-; ^.^^^ ^ahdollisekM monille työttö-peria
ism.a vaiko eivät. . työläisille, ,jotka hyväksyvät
valtakunnan vapaakauppa-suun-1 , ^.i^ * • + •
. , , ^ n • . . • puolueen menettelytavat ja toimm- nitelma pahentaa Britannian ja . ^ , 1 .«..vjo -,, , . . , . . .„.•' nan suunnan ja ovat vakuutettuja Yhdvsvaltain imperialismin valis- . . ^^ • ^^
- . • , . , . - . ' e t t ä ainoastaan Kommunistinen
tä taistelua latinalaisessa Ameri-i „ 1 1 u •• +
, _ , , Puolue todella ymmajtaa tyotto-tkealussaa
. Ybhed ytsuvlaeelt okjaä rjvisatsätmaaänän ktaaiiks­­kialla.
MacDonald teki sotaval-mistuksia
Lontoon merivarustelu-konferenssissa.
Valtakunnan kon­ferenssissa
tulee hän kiihdyttä- \
mään näitten sotavalmisteluitten 1
myystilanteen, Puolueen poliittiner.
komitea päätti kustantaa erikoisia
työttömäin sisäänkirjoitusmerkkejä.
i Niitä voivat piirien jäsenmerkki-sihteerit
saada .keskusvirastosta.
Keskus-organisatsioni jaosto.
sisäiset tempoa.
Canadan viranomaiset ovat nylj
tehneet Yhdysvaltain Työväen Puo-1
lustusliiton julkaisuille. j
Nyt takavarikoidussa ja hävite- *—~
ly.ssä Labor Defenderissa oli muun Majuri W,' J. Wilby, joka on
muassa kuvia ja kertomuksia In-j aikai.semmin toiminut kadettien
liasla, jola brittiläinen imperialis-. opeltajana Victoriassa, B. C, si-mi
raakamaisesti riislää MacDo-j jaiisev.assa korkeakoulussa, kertoo,
ellä Canadan korkeakoulujen opet-
Koulnkaietiieh pakkö-ötosta
naldin ".sosialisti.sen" hallitukseni
pistinten turvissa. Samaten oli sii-j tajat värväävät koulupoikia kade
nä kuva Lontoon poliisista, jotka j leiksi ja saavat määrätyn korvauk-pieksivät
Englannin työttömiä työ-^ gcn itsekultakin värväämältään ka­laisia
maaliskuun 6 p. mielenoso-1 fleiiUa. Wilby on taistellut mois-tuksissa,
jolloin lie vaativat itsel-1 ta värväysmenetelmää vastaan,
leen työtä tahi palkkaa. Hävite-1 mutta kun hän siinä epäonnistui,
tyssä Defenderissa oli vielä kuva i on hän eronnut toimestaan. Vic-
Kapkaupungin, Eteläafrikässa,'lorian korkeakoulun johtokunnalle
mustain ja valkoihoisten työläis- osittamissaan syytteissä lausui Wil-ten
' mielenosotuksesta, jossa ku- hv muun muassa sQuraavaa:
vassa näkyi selvästi tunnus: "Hel­vettiin
brittiläinen ja afrikalai-nen
imperialismi."
"Korkeakoulun opettaja ilmottaa
ilman muuta pojille, että he ovat
^ kadetteja, vaikka heille ei ole
-Canadan vallankumouksellisten «^«^ "^>'^"y kadetlijärjestön. liit-työläisten
tulee, yhdessä yhdys- tvniiskaavaketta eivätkä tiedä mi-
val,t. alIa i•s t»e n t, ov'e rei•tt„e 'n sa kI anssa lää^n^ ^^k ,a dcl,i,n, vel.v o,l lisuuksista., ..
va„ at.i.a post.io•ik• eIuIk's ien pal1a uttamis Kadeteille ci kerrota mita
ta *Yhdysvaltain Työväen Puolus­tusliiton
julkaisuille Canadan vi­ranomaisilta.
Väitakunitan honferenssi ja imperiäiistisen
valmistelut
Talla viikolla alkanutta Brittein sen maailmansodan vaaraa. Tä-valtakunnah
konfereijssia ohjailee
"lyöyäenhallitus". Tässä konfe-tnississa
ovat edustettuina itsehal­linnolliset
Britannian' siirtomaat
ja emämaan johtavat imperialistit.
Kun itällä haavaa tehdään impe-
. rialistisen sodan valmisteluita kuu­meisella
kiireellä kautta maailman
ja kun kaikki kapitalistiset maat
ovat pahemman talouspulan pyör­teissä
kuin mitä hiiden historia
tuntee, niin on selvää, että nykyi-tlen
valtakunnan konferenssi on
merkitykseiUään tärkeämpi kuin
yksikään aikaisemmin pidetty. Tä­tä
konferenssia pidetään aikana,
jolloin Suurbritannian ja Yhdys­valtain
ristiriitaisuudet kärjistyvät
nopeassa tempossa.
Salatakseen En'glanmn ja sen
itsehallinnollisten siirtomaitten työ*
. Vaetiltiokalta sen, mita tapahtuu
heidän kapitalististen isäntäinsä
ja Britannian työväenpuolueen vä­lisissä
neuvotteluissa Valtakunnan
konferenssissa, ^ on MacDonald
määrännyt, . että konferenssia pi
män konferenssin tärkeimpänä
asiana tulee olemaan — englan-
,tilais-yhdysvaltalainen taistelu
maailmanmarkkinoista kaikilla
maailman kolkilla. Suurbritannia
ja Yhdysvallat ovat' kuoleman
kamppailussa keskenään latinalai­sessa
Amerikassa. Kiinassa myös
on taistelu markkinoista nopeasti
muodostumassa veriseksi yhteen­otoksi
imperialististen rosvojen
kesken. Yhdysvaltalainen - kapita-
Jismi on tunkenut Britannian siir­tomaihinkin,
ja valtaa niissä mark­kina-
alueita. MacDonaldin "työ-väen"-
hallitiik3en' ensimäisenä ja
tärkeimpänä tehtävänä on, kapita­lismin
uskollisena lakeijana ollen,
auttaa kaikilla mahdollisilla kei­noilla
brittiläisiä imperialisteja
heidän taistelussa yhdysvaltalaisia
Jcilpailijoita vastaan.
Britannian ammattijärjestön
suurneuvosto qn julistuksessaan
maininnut, että se tulee' tukemaan
Britannian imperialismia ,sen sota­varusteluissa
pahinta kilpailijaa
mitään
kadettijoukkojen sitoumuksista var­sinaiseen
sotilaspalvelukseen näh­den.
"Kadeteille ei kerrota, että ka-dcllijärjeslöt
ovat osana Canadan
puqluilusJQukoista ja että kadetit
ovat sotilasviranomaisten komen­non
alaisia.
"Että kadettirahasloja ei tarkas­teta
, vuotuisissa kadettien tarkas­tuksissa
ja useassa tapauksessa
kadetit eivät, edes -tiedä mitään
kadettirahaston olemassaolosta, ei­kä
heille milloinkaan näytetä mi­tään
tiliotteita.
"Että kadettitarkastajat kirjotta­vat
itse käsin tahi koneella poi­kain
nimet lomakkeisiin, vaikka
lomakkeissa vaaditaan kadettien
oinakätistä allekirj otusta. Piirien
kadettiupseerit hyväksyvät moiset
koneella kirjoletut luettelot ja suo­rittavat
maksut niitten perusteella.
"Että tällä tavalla saadaan ka­dettien
lukumäärä paisutettua niin
suureksi kuin tahdotaan ja liitto­hallituksen
rahastosta perittyä suu­ria
summia lakivastaisesti." •
Wilby kertoo, että hän on saat­tanut
asian sotilasviranomaisten
huomioon, mutia ilman tuloksia.
Hän sanoo kertoneensa asiasta yh-dcnncnloisla
sotilaspiirin pääesi­kunnan
upseerille, mutta oli saa­nut
vastauksen, ellä asian suhteen
ci voida mitään tehdä ja «Itä hä­nen
on parempi mukautua vallit­sevaan
tilanteeseen.
Vielä selitti Wilby, että kadet­tien
opettajat saavat määrätyn
maksun jokaisesta vuotuiseen tar-kastusparaatiin
osallistuvasta ka­detista.
Hän oli saanut henkilö­kohtaisia
neuvoja sen korkeakou­lun
poikiin nähden, jossa hän oli \
kadettiopettajana. Heidät "piti
pukea sinisiin ja marssittaa ken­raalin
ohitse vuotuisessa marssis­sa
. . . Sillä tavalla asiasta sel­viydyttiin
Vancouverissa." Wilby
sanoi olleensa liian rehellinen:' ot­taakseen
huomioon mainittua neu­voa
,mutta että öitä seurataan
muualla Canadassa.
Wilbyn esittämät syytökset ovat
melko päteviä, koska hän on asian­tuntija.
Mutta poikain pyydyste-leminen
kadettiliikkeeseen ei ole
mitään uutta. Jo usean vuoden
ajan on ollut hyvin tunnettua se
seikka, että koulupoikia on sanan­mukaisesti
pakotettu liittymään ka­detti
järjestöön yhdellä tai toisella
pakkokeinolla. On kuitenkin .kpn-toisaa
kuulla asiantuntijan suusta,
että kadettien opettajat saavat ve-roäyrinsä
jokaisesta pojasta, jon­ka
he pakottavat liittymään kapi­talistiseen
sota^armeijaan ja ha%
j ottelemaan sotataitoa seuraavaa
kapitalistista sotaa varten, jossa
heitä tullaan käyttämään kanuu-nanruokana.,
Kapitalistiluokka tietää mitä se
tekee ja sillä on aina käytännössä
sääntö: tarkotus pyhittää keinot.
Vähässä ajassa kasvavat koulu­pojat
nuoriksi miehiksi. Kun ka­pitalismi
saa heidät nuorina val­taansa
,voi se täyttää heidät kapi­talistisilla
periaatteilla ja saattaa
heidät kuuliaisiksi sotilasviran­omaisille.
Nykyään ovat kuitenkin tyhjät
protesteeraukset kouliipoikain mi
litarisoimista vastaan merkitykset­tömiä.
Sen sijaan on opetettava
tämän päivän työläisnuoriso tais­telemaan
sen luokan puolesta, jo­hon
he kuuluvat. 'Kun hallitse­va
luokka näkee työväenluokan
nuorison rakentamia taistelujärjes-föjä,
rupeaa se tanssimaan toisen­laisessa
tahdissa.
Sudburyn Kisan ukko­ja
poikamiesten
kilpailut
No niin, tässä sen sitte saatte.
Poikamiehillä oli aikomus säästää
ukkomiesten tunteita niin eivät
viitsineet kerskua viimeisisiä ukko­ja
pöikamieskilpailuista, mutta
kun ukkomiehet pitävät niin suur­ta
suuta niiden ainoasta voitosta
ja tyyten vaikenevat häviöistään,
niin täytyy tuoda esiin, vaikkapa
vastenmielisesti, ukkomiesten mu­sertavan
tappion kuusiottelussa
Viestin he kyllä voittivat 7Vs se
kunnilla. Ei se voitto niin loista­va
ollut, mutta täytyy antaa uk-komiehille
se tunnustus, että hyviä
ovat pakenemaan. Pojat *ivät
saaneet kiinni vaikka kuinka yrit­tivät.
Kas, kun vuosikaupalle
kahvikuppia ja kaavelia väistetään
ja emäntää pakoillaan, niin kyllä
s i tä lopuksi harjaantuu. Ainoc
laji missä ukkomiehet pitivät ppo.
lensa oli seiväshyppy; muissa he
hävisivät ja pahasti. Lopputulot
pisteissä oli: poikamiehet 83%
ukkomiehet 42'/a. Siis pojat oli­vat
heti puolta parempia. Seuraa­vat
tulokset saavutettiin:
60 m. juoksu: 1) Y. Kangas
6,9 sek.; 2) I. Järnefelt 7.1 sek.j
3) J. Hemming 7.6 .sek.
187»53 p. 4) Linholm 186,97 p.
Tulokset eri lajeissa miesten 3-
ottelussa. 100 m. juoksu: J . Pent­tilä
ja P. Laine 12,8, 2) "V. Vauh­konen
12,9, 3) E. Kuusisto 13,3,
4) Linholm 13,5, 5) Rantala 13,8.
Kiekonheitto: 1) J. Penttilä
32,05, 2) V. Vauhkonen 32,02, 3)
V. Närhi 30,70, 4) Linholm 28,01,
5> Rantala 27,69*
Pituushyppy: 1) V. Vauhkonen
5,68, 2) P.-Laine 5,34, 3) Linholm
5,18, 4) J. P e n t t i l ä 5,13, 5) Ran­tala
4,97.
Poikain 3-otteIun, johon kuului
GO m., pituushyppy, ja kuula, voit­ti
J. Lammi tuloksella 169,71 pist.
Sitten alettiin viestinjuoksu.
Lähtöviivalle asettui I joukkueen
Kuusisto ja i l :n Kari, joista Kari
otti johdon ja matkan kestäessä
puolimatkasta lähtien . Kuusisto
koetti jättää vastustajaansa ja niin
kävi, että kapulat vaihtuivat yht­aikaa.
Sitten lähti matkaile I
joukkueen Kangas ja II joukk,
Rantala, Kangas sai etumatkaa
joka hiukan venyi, että se oli vies­tin
loppuessa 15—20 metriin ja
ensimäinen joukkue, jossa juoksi
Kuusi.sto, Kangas, Vauhkonen,
Penttilä ja Laine, voitti ajalla
3.39.7. Toisen joukkueen, juok­sijat
Kari, Rantala, Niemi, Lehto
ja Linholm, aika ollen 3,43,2.
Poikien alle 18 vuotisten viesti
jäi suorittamatta kun ei ollut osan­ottajat
paikalla vallitsevan kyl­myyden
tähden.
1,000 m. juoksuun osallistui ai­noastaan
neljä juoksijaa. Lähtö-merkin
saatua otti Niemi johdon
jota kestikin parin kierroksen mat­kan,
vaan sitten, siirtyi' Kangas
johtoon kun edelliseltä loppui "na­muset".
K, saapuikin ensimäisenä
perille. 1) Kangas, aika 3 min,,
13,5, 2) F. Niemi, aika 3,16,8, 3)
Honkala, Rosegroven Innosta,
3.20.8. Yksi juoksijoista keskeyt­ti
.kai sentähden kuji juoksurata
oli niin tavattoman huonossa kun­nossa.
N ä i t t e n kilpailujen päälle juo­tiin
kahvit kenttäravintqlassa ja
sitten pistettiin tanssiksi kenttä,
lavalla ja siinäkös tulikin lämmin
kaikille, niitten tans.sien katseli­joillekin.
Illalla alettiin ohjelma S. J. os.
haalilla kello, 8. Sinne olikin
seuran voimistelijat järjestäneet
idottamattoman valikoiman kai­kenlaista
ohjelmaa. Mainittakoon
voimistelupuolesta avausmarssi, va-paaliikkeet
seuran tytöiltä ja po-
No. 231
7.30. Saapukaapas kaikki seuran j ä ­senet
kokoukseen, sillä siellä tulee
käsitettäväksi paljon uusia tärkei­tä
asioita sem-an toiminan jär­jestelystä
ja uusien jäsenten otos­ta.
Muistakaa siis saapua, vanhat
sekä uudet jäsenet ajallaan.
L. W. I. V. of C. kc&cw pide­tään
niin pian kuin uusl-Tpaikalli-nen
siht-seri saapi kirjat käsilleen.
Siis kalkki Lumber Workersin jäse.
net. jotka vielä olette paikkakun­nalla,
ottakaa tämä huomioon ja
katsokaa haalin seinällä olevaa il.
moitusta.
Syyskauden näyttämötoiminta on
alkanut. Suuri joukko oli kappa­letta
harjoittelemassa ja kuulostaa, i vieläkin Sitä svv^r—
kln se kappale olevan luokkahen-.men kaupan ^airtZ • ^'
ksä. ja aivan uusi. jota ei ole C a - o n mnmn io^nZnl^"'
nadassa näytetty koskaan. En o- lehtiä, joid-n takana
saa nyt tarkoin selittää, kun ei ole ^ den kanssa kaimnL°'v
sivulUsiUa lupa mennä näyttelijöi-; parit, hädissään SIH^^^
tä häiritsemään: minä poika kuiten- ^ asta. Nnnpä kirjotr ^1
kin menin puolta tuntia aikasem-. ijsuusporvarien liall,Lf^'^I
min sinne, kulissian taakse; kuute-Ui että "r • "'^^l
Iin siellä
tivät kahv
t€n Skandinaviai, -
^i^olta asiaa päätetty-
Asian ottaaiiiia, B
dessa esille on h,^. ^ '
vaikka s ^ n Z ^ T ".
ole tehtykään. Zt^"" l
«ttä muutamat S^S^^
rilehdet ovat Sf""
l^irjoittamaan.
•yjavassa äänil^. ,
lahtanporvarit m^isW',-J
satamalakon aikaaa^J?""
vaikkei sUä . r i Z Z l '
laisten ammattiyhdistS!?'.'
rutuksen vuoksi ^ S ^ *
•tehoisaksi. SilliinettS
Su. omen kkaampittaailkist=te=il„le-mia
tappioita, tuntuen sen
set maan taloudellisessa
Soutaja
kln. Kuulin kuinka toiset näytteli­jät
eivät saapuneet ajallaan har­joituksiin,
ja ne, jotka olivat saa­ja
kun näyttelijät läh-i tätä vetoomnsta ^L^r*"
..ille ja jättivät kirjansa ^ sin mermiesunioninkhdK?.
pöydälle, niin minä näin sen kap. I tua saartoa vaativaa
paleen nimert olevan "Punainen luckkatietciseen proiei,-^
Soutaja", Ja kuulin sieltä muuta-• kanEainyiiliseen sodilarSSl
veksh-alia olankohauksen^?*]
Lehti kuitenkin Eenjälieeal
puneet ajallaan, eivät oikein tykän- f J^^^^Z,''u'^^''"^
neet siitä hyvää, vaan motkottivat •^••^""itvHrf ^"'^^
ja motkotti s4 minuakin siellä ku-" Uuok^i An H ;f, -^^ '
lissisn takana kyyköttäessäni. että 'ett? ulknn.ni -
Oikein tulin ajateliJeksl., No. en nyt!saartamat? .hr'''''° ^'^
vielä sano ajatustani ilmi. mutta i S k o m ^ t n l"^^'^'^^'^^ tulen seuraavalla kertaa .untia myö- 1^::^'^^,^^^
hempaa ette tarvit^ kulissien ca- C^iLi
kana yksm olla niin kauan. - Jan. i,,^ sosialidemokraatr J '
rauhaan. Syyttää lapuanliiieU
tä se on menetellyt holtj
sosialidemokraatteja va:not(
Vaikkapa lehden kirjoitl
vatkin, tarkoitettu anteekslpy;
Meadow Portagre
s. J. osa^olla oli viimeinen ko­kous
7 p. syyskuuta haalilla. Pää­timme
siellä tehdä jotain "Tiie ; si noskelaisille, osoittaa se
Worker" lehden tilaajamäärän ko- kin sitä, että Suomen iah'
hottamiseksi. Niinpä valittiinkin ristolla on todelUnen häiä
henkilöt jotka yrittävät saada sille uhkan edessä. Tietäisihän
tilaajia, mutta tähän mennessä oh vaikkapa se ei täydelTisebi
ollut huono tulos, sillä ei ole yh­tään
uutta tilaajaa saatu lehdelle,
vaikka se ohsi yksi tärkeimpiä, saa­da
levitettyä tietoa sen kautta ja
samalla tulisi autettua sen kireää
aineellistakin puolta,
Tryski-miehet ne taas kotiutuvat
toinen toisensa perään, talven tullen
pakkasta pakoon. Täältä ei ollut­kaan
nyt oikein monta tryskissä, ai­noastaan
joitain nuoria miehiä.
Tanssia rumuutettiin täällä 20 p.
v.k. vaan ei ollut oikein paljon y.
}il!a, telinevoimistelua pojilta, | \ ^ } ^ ° \ kokoontunut, niin että ei nii-pyramiidit,
permantovoimistelut. "reiluiksi tansseiksi" sovi
•.•engasvoimistelut ja kirvesvoimis-telu,
näytepaini. ja kaikki ne, jos
niissä tulikin pikku virheitä, niin
•ilti tuotti yleisön suosion osoitus­ta.
Haali . oli täysi,' Kyllä oli
Tamminen järjestänyt muka-sanoa.
— Täällä on nykyään hy­vin
roskasia ilmoja, että ei tsihdo
saada heinätyötä lopetettua ollen­kaan.
Syksy kun taistelee voittoa ke­sästä,
niin ei se anna aikaa heinii.
työllekään. — Tyyne K.
300 m. juoksu: 1) .i»ii,i,wuv-.. • .. ... .. _, ^ ,
t^i!&i^l^^''^'''' Kauppasaarto peloit-
Seiväshyppy: 1) I. Järnefelt
2,90 2) E. Ristonen 2,80; 3) J.
^ , , ^ ,, * . » * ^ .
dataan suljettujen ovien takana, vastaan. Eräässä New York Time-kuten
Lontoossa taannoin pidettyä
merivarustelukonferenssia. Meri-varustelukonferenssi,
'jossa impe­rialistit
valmistelivat uutta maail­mansotaa,
piti sentään useita jul­kisia
istunnolta —- luonnollisesti
joukkojen pimittämiseksi. Nykyi­nen
valtakunnan konferenssi ei tu­le
pitämään ainoatakaan julkista
istuntoa. MacDonald tulee manö-verailemaan
Britannian pääkilpai-lijaa.
Yhdysvaltoja, vastaan täy­dellisen
Salaisuuden vallitesai. J.
H.. Thomas, MacDonaldin uskolli­nen
apuri, on lausunut, että_hän
tulee antamaan sanomalehdistölle
tiedotuksia konferenssin menosta
aika-ajottain. Mutta asiain varsi­nainen
käsittely jää salaiseksi.
Konferenssissa esille tulevat
pääasiat tiedetään, silti varsin hy­vin.
Britannian "työväen"-halli-tus
jäe Britannian ammatillisen
liikkcien byrokraattinen johto on
jo tähän mennessä antanut täydel­lisen
^rinätuksensa Beaverbrookin
suurtfiiteimiaille, joka koskee valta-
-kiiätiiän välisiä vapaakauppaa ja
joka tulee suunnattoman suuressa
määrässä lisäämään imperialisti-sille
Lontoosta muutama päivä sit­ten
lähetetyssä tiedotuksessa, näet
sanotaan:
"Ensimäisen kerran Britannian
historiassa ovat työ ja pääoma
esittäneet hallitukselle yhteisen nie-morandumin,
ja sillä suositelleet
valtakunnan parempaa taloudel­lista
järjestämistä."
Britannian • ammattijärjestön
Koimnunistipuolae
Leväperäisyys ja edes­vastuuttomuus
ei
saa jatkua
On olemassa tärkeitä puofoekes-kuksia,
kuten esim. Toroni^o, mis-j
sä sadat työläiset ovat jättäneet
suurneuvosto, joka 1926 kavalsi puolueeseen hakemuksensa, mutta
suurlakon, jatkaa siis johdonmu- missä puojuoen yksiköt ja puo-kaisesti
aikaisemmin alottamaansa lueen toimintakoneisto on niin
petoksen polkua ja liittyy yhteen j rempallaan-, ettei näitä uusia rek-
Britannian tehtailijairi liiton'kans­sa
vaatimaan terävämpien mctoo-dien
kävläntöön ottamista taiste-lueen
keskusvirastoon olisi vain
huvin vuoksi. Juuri tämän tilan­teen
takia puolueeltamme Toron­tossa
tulee vaatia hollyydeh lopet­tamista.
Toronton puoluejäsenien
tulee lujittaa puolue voidakseen
seisoa vastarinnassa ja hyväksyäk-seen
uusia jäseniä sekä pitääkseen
ne mukana. Tämä merkitsee, että
solutoimikuntain täytyy toimia ja
valmistautua antamaan johtoa yk­siköille
—r tuoda järjestettyä elä­vyyttä
toimintaan.
Kielitoverien tulee myöskin lo­pettaa
kultuurijärjestöjensä yliste-'
leminen itsetyydytyksenä toimetto-
Hemming ja O. Rautio 2,60.
Kolmiloikka: 1) I. Järnefelt
11,59; .2) M. Passi 11,47; 3) V.
Kangas 11,29. .
Moukarinheitto: • 1) M". Passi
31,65; 2) E, Ristonen 30,83; 3)
L Järnefelt 30,.35.
12 Ib. kuula: 1) L Järjiefelt
13,65; 2) E. Ristonen 13,07; 3)
M. Passi 12,84. r '
800-f400-f200+100 viestin voit­ti
ukkomiehet ajalla 3,54„6; poi­kamiesten
aika 4,02,
Rara Avis.
I oli. Sitten näytelmäkäppale oli
"Kun setää vedettiin nenästä".
Ja kyllä se siltä näytti, että pete­tyksi
setä tulikin.
Muistakaa^ siis kun ensikerran
on seuräth, nimittäin JYMYN, juh-lat
että saaviitte kaikki itse kat-somaan
että ei tarvitse katua.
Jymyn puolesta velvotettu.
y
Kirkland Laken Jy-
'myn syyskilpailut
Kirkland Laken v,- & u,-seura
Jymy järjesti syysjuhlan, joka
alkoi syysk. 27 p:n iltana tansseil­la
S. Järjestön haalilla ja siellä
näytti alku jännittävältä. Yleisöä
oli saapunut runsasti ja kaikki oli
haltioissaan tanssin huminassa.
Näyttipä että useampi vanhempi­kin
ihminen oli unohtanlit elämän
todellisuuden ja luuli olevansa sii­nä
kahdenkymmenen iässä taikka
parhaissa nuoruuden voimissa. Ja
Sault Ste. Marie
taa f aseisti-Su^men
kapitalisteja
• s . J. o:n kokoos oli syysk. 29,pnä.
jossa oli paljon asioita esillä, muun­muassa
päätettiin pitää kirja-ilta­mat.
Valittiin komitea joka ne
tulee järjestämään ja samalla ot-taa
huomioon paikkakunnalla val­litsevan
työttömyyden, mikä önkln
huutava — kun ei saa työtä 'mls-tään.
— ettei näihin iltamiin olisi
kovin korkeat sisäänpääsymaksut.
Myöskin keskusteltiin että olisiko
taiToen muuttaa kokousillat sun-mmtäi-
illaksi. vaan ei nähty sen
olevan tarpeellista. Siis kokoukset
Suomen fasclsteille näyttää tulo.
van jo ajattelemisen aihetta uiko-maalaisten
työläisten suhtautumi­sesta
lahtarivaltaan. päättäen muu­tamista
kirjoituksista, jolta on vii­me
aikoina tänne saapuneissa "va­paamielisissä"
porvarilehdissä ollut.
Kuten muistetaan, julkaisivat Ruot­sin
kuljetustyölälsten' Tukholman
osaston jäsenet joku aika sitten
merimiesunionin lehdessä ehdotuk­sen,
että Suomi olisi kaikkien mait- ka noissa jnaissa,
ten kuljetustyöläisten ja merimies­ten
taholta julistettava saartoon.
Ehdqtus sisälsi, että enempää Suo­mesta
tulevaa kuin sinne menevää­kään
tavaraa ei käsitettäisi ja et-tä
kukaan merimiehistä ei pestau­tuisi
Suomen taikka Suomeen mene­viin
laivoihin. Ehdotus sa,i Ruot­sin
työläisten keskuudessa läqipi-män
kannatuksen, mutta tähän
mennessä el kuitenkaan, vaatimuk­sista
huolimatta, ole Ruijetustyöläis-ryyttejä
voida sijoittaa yksikköi- muudelleen puolueessa. Tehdäk-hin
nykyisellään ollessa. , seen puolueen yksikön kelvollisök-
Ni in pitkälle kuin keskus-organi- si työläisten johtajaksi, kaikkien
lussa maailmanmarkkinoista. Suur-! satsionijaosto voi huomata, ilme-neuvosto
ei ainoastaan anna kan- i noe hyvin vakava puoluevelvolli-natustaan
työiiteetläjäin edesolfa-jsuuksien oivaltamisen puute jäse-miselle
työläisten työvauhdin kiih-1 nistön suuren enemmistön taholta
dyttämiseksi, vaan se kehottaa lyö-1 hetkellä, jolloin fascistipoliisipääl-läisten
auttamaan riistäjiään so-| likkö Draperin hyökkäykset ovat
dan valmisteluissa. Suurncuvos-i kohdi.stettuna puoluettamme vas­ton
seuraavana toimenpiteenä tulee; taan.
epäilemättä olemaan työläisten ko-j Tämän pitäisi meille olla opetuk-mentaminen
ase kädessä puolla- sena, sillä me emme saa langeta
maan brittiläisen imperialismin | selläi==oon harh:iluuloon, että sala-etuja
seuraavassa niaailmansodas- pDlfisjcn ja virkapukuisten polii-sa.
sien jokapäiväinen vierailu puo-jäseniemme
tulee oivaltaa, että työ­läisjoukkoja
voidaan lähestyä sel­laisten
yleisten taistelujärjestöjen
kautta, kuten vallankumoukselli­set
uniot, Työläisten Yhtenäisyys-liiton
ryhmät, työmaaneuvostot,
toiminnan komiteat ammattiuniois-sa,
työttömäin neuvostot. Työväen
Puolustusliitto, Kansainvälinen
Työväen Apu, y. m., ja kaikkien
puolueen jäsenten velvollisuus "on
rakentaa näitä järjestöjä. Näiden
järjestöjen kautta meidän puolu-se
"kuu", mikä oli laitettu sinne
tanssisaliin, kyllähän oli heittiö so-mah
näköinen, ja se vielä iski sil­mää,
kyllä te kaikki muistatte mi­hin
päin se sitä linttasi.
Syyskuun 28 p., siis sunnuntaina,
jatkettiin juhlia ja mentiin Swas-tikaan
urheilukentälle ja silloir
meitä kohtasi kova onni. Alkoi
satamaan vettä ja oli niin kylmä,
e t t ä ei siellä kukaan .nähtävästi
nauttinut juhlatunnelmasta. Kai­kesta
päättäen oli syynä loppuvii­kon
sateet ja kylmät ilmat, että
ei vieraspaikkakuntalaisia .tullut
järjestämiim.me kilpailuihin kuin
.yksi mies. Vaikka vieraspaikka­kuntalaisia
odotettiin mielenkiin­nolla
saapuvaksi juuri senkin täh­den
kun eräs urheilun ystävä oli
petannut kahdenkymmenen yh­den
vuoden tienestinsä ja vielä
haussinsa Jymyn viestijoukkueen
puolesta. Siis viesti, joka oli E
kertaa 300. ra,, ja koko Canadan
T.U. Liittoa käsittävä, jouduttiin
juoksemaan Jymyn kahden jouk­kueen
kesken, jonka voitti ensi-mäineh'
joukkue. Vaikka huomat­tavana
seikkana oli sekin, että
kilpailut olf järjestetty vähän lii--
ka myöhään syksyllä niin ei siiher./
ollut luonnollisesti monenlaiaef
seikat lukuunotettuna vieraspaik­kakuntalaisilla
tilaisuutta saapua.
Miesten kolmiottelussa ei voi­nutkaan
•• odottaa hyviä tuloksia,
s i l lä kenttä oli märkä ja rapa-nen.
Samoin poikien alle 18 v.,
joita oli vaan kaksi kilpailijaa ja
toinen niistäkin keskeytti.
Miesten kolmiottelun, johon kuu-
Viikko pari takaperin ilmaisivat
muutamat työväen näytelmätaitee-heellisesti.
Ellen väärin muista,
oli johtajalla viimeinen sana asian
seen kiintyneet toverit tässä leh- selvittelyssä, ja se tavallaan osot-dessä
oikeutetun suuttumuksenr/.
siitä, kun erään työväen näyttä­mön
tervehdys julkaistiin lahtari-
Suomen fascistisessa kuvalehdessä
Mustalaisruhtinatarta esittäneiden
näyttelijäin näyttämöasussa otetun
kuvan merkeissä.
Fetut, junnut, Jussit sekä kysy­myksessä
olevan näyttämön henki­lökunta
lausuivat toiset suoraan,
toiset vähemmän suoraan ajatuk-taa
hänen selostuksensa pätevyyt­tä.
Hänen selostuksensa on perin
johdonmukainen. ' Me tiedämme,
e t t ä tässä maassa on kaikenlaisia
ulkoEuomalaisseurojen y.m. suoma­laisten'
fascistijärjestöjen asiamie­hiä
runsaasti liikkeellä ja majailee
heitä kaikissa suurissa suomalais­keskuksissa.
On luonnollista, että
esim. Ulkosuomalaisseuran palve-kaan,
Suomen tavattoman hoi
la kannalla olevan talouden ti|
lista luliistumista. Lehti
koettaessaan vedota ante
en no-skelaisiin, erelityy kääntyi
aivan asiaankuulumattomain
leen. Asia on .sillä tavalla, cti
kuljetustyöläist€n osasto, joUJ
mainitun ehdotuksen saarroni
meenpanemiseksi, on kominii
hallussa ja käsittivät päätöksenj
neet toverit, että fascistien •
ta koskee koko Suomen työn
kaa, lukuunottamatta luonnol
noskelaisia puoluejohtajia,
Suomessa, niinkuin kaikissa
sakin maissa, ovat täydallislä]
riston kätyreitä. Ruotsin
luokka, vaikka se raellcoiselta |
taan onkin järjestyneenä
johtcpamppujen vallitsemaaa |
mattijärjestöön. on siitä hm
ta suurimmalta osaltaan ael
radikaalista ja käsittää
fascistieB tihutyöt koko tjö^
luokkaa kohtaan kohdistune)
kä ainoastaan muutamia
nistisia johtohenkilöitä va
ten porvarit ja noskelaispomotj
tovat uskotella. Siksi ei ole i
ihmeteltävä, vaikkapa Pohje
den, niinkuin Ruotsin, Norja
Tanskan, työläiset noskelaistenj
mattiyhdistysjohtajien vasta
huolimatta panevatkin toimeeni
cJsti-Suomen ulkomaakaupan |
ron. Tätä toimenpidettä ydj
taa sitäkin suuremmalla syyDi,J
Ruotsissa, i
jassa ja Tanskassa, on
kommunistinen työväenliike,-:
seisoo työläisten eturintamasaj
kissa taisteluissa kapitalisiri»}
taan ja tässäkin kysymyksesä. ^
Jäämme odottamaan asian
tystä tietäen, että komma]
työläiset Skandinavian maissa!
kentelevät tarmokkaasti Iff
Suomen kauppasaarron
miseksi. Toivomme myösKn
heille täydellistä onnistumisUj
sen, että mainitun näyttämön vii--* luksessa olevilta herran retkuilta
me toimintakauden johtajalta on vaatii seuran keskus kouraantun-vaadittava
tiukka selitys, millä oi­keudella
hän on mennyt lähettä­mään
Suomen fascistiseen kuva­lehteen
työväen näyttelijäin ku­van
ja tervehdyksen. Ja selitys
saatiin.
Kun tuota 'vastausta harkitsee
ja vertailee sitä . vastauksen kir-jottaneelle
henkilölle tehtyihin ky­selyihin
sekä Canadan suomalais­ten
keskuudessa ilmeneviin eri­näisiin
järjestövirtaiiksiin, njin
onpa vaike^ sanoa, onko johtajaa
syytetty aiheettomasti vaiko ai-tuvia
todisteita siitä, että he saa­vat
jotakin aikaan Canadassa ole­vain
"suur-Suomen" poikain ja ty­t
ä r t en keskuudessa. Tämmöisten
todisteiden Hankkiminen ei ole mi­kään
helppo tehtävä. Kapitalisti­nen
riisto, ankarat työehdot ja
t y ^ ö m j r y s tekee näet Suomesta
tähän maahan saapuneet. Suomes­sa
hieman isänmaallisuuteen tai­puneet
aineksetkin äkäisiksi niin
suomalaisen ktiin canädalaisenkin
isänmaallisuuden ; vastustajiksi.
i N ä i n ollen ei ole mikään ihme,
jos- Ulkosuomalaisseuran
tarttuu oljenkorteen, ostaa
suudon tullen jonkun tjo]
näyttämön Mustalaisruhtinatt
esityksestä otetun kuvan,
kuvaan sen ja sen työväen «j
mön tervci.-=et sekä lähettjij
sitten tervcisineen päivinMJJ
cistiseeoi kuvalehteen.
En suinkaan tuolla otJ
.lani tahdo puhdistella
myksessä olevaa näyttämöni
jaa. Päinvastoin pidän hänt»j
päässä va.stuunalaisena siiAJ
moinen Mustalaisruhtinatar «J
tetty työväen .iiäyttäroöUä;
si siitä, että moisen fä^^
rien suosiman kappaleen'
työväen näyttämöllä
ikuistamaan ^^"'''"''1,
avulla; ja kolmanneksi snftj
Mustalaisruhtinattaresta <
kuvia on myyty kelle va»^
sesti lahtari-SuomAn
asiamiehillekin.
mainituksi, että edellä esB
seikkoihin nähden lankeaa
alaisuus melkoisessa
kysymyksessä olevalle ^
ralle-ja sitä määräilevälle-
Ie.
Tällä tavoin järkeill^^
me pääsemään asian
mehän me voi 'y^.^^,.
me^ fascistista k y f
täk-äläisiä asiamiehiä, 0
sitten lieneekin, siitä i»'
m