Vapaus, May 27, 1922

              ERI PAKKAKUN-TMN
UirnSIL-MOTUKSIA
nmotBahiniMt tassS osastoa» o>
m: TflapäiinlmottajUta/ 8 senttiä
fiana, vakitoisilta, Joiden Omotas on
hertm tai kahdesti viikossa sanml-laisena,
2 senttiä ssna Ja niitä, Joi­den
flmotns on jatkuvasti sanmöai-iena
Jokaisesa lehtemme ilmestyväs-t
l nomerossa, t% senttiä pana. Vä­liin
ilmotasraaksa kerta Uroottaessa
f O ja seisovista 25 eeättiä kerralta.
SUDBURYN ipaOTUKSIAt
Kahvila ja Ruokala avoinna päi-jvittäin.
Tuoreet leivät ja kahvij.
Elm • ja Usgar katujen kulmassa,
Mrs. H. Yackman, Sudbury, Ont
Mnatto- ja kalkentabta kuorma-öjoa
tekee P. N. Johnson, konttori
yhdessä Sudbury Coal Cbmpanyp
Scanssa. Fhone 234 ja 821.
. Snomalainea paUo«ali, jossa voi
tavata kavereita John Kemi Christa-
1(09 hed?lmäkaupan alakerrassa.
Räliaa SuoMBen Vapauden kantta,
^ a päivän korkein kurssi.
Hyvä valikoima Fountaln kyniä Va
ipuden konttorissa.
COPPER CLIFF, ONT.
Torka«takaa fUminne ja lähettä-
1(85 parhaimmat suurennettavaksi
&. Niem!» Box 127, Coi^er Cliff; Ont
FORT WILIJAM, ONT.
Tbe Maiao Taitooioff Co. Naisten
| a miesten räätäli. Suuri varasto
bukaita. Puhelin llSS S. — 201%
Simpson St Fort William, Ont
TIMM1NS,0NT.
H. lUtiluBen riffitäli. Olen mnot-tanut
Kikkeeni Timminsiin Ja otan
Icaikkea alaani kuuluvaa tyStä va»-
^ n . Bojc 802.
RaStaliliil&eonI sijaitsee poika­taloa
vastapäätä» 56 Palsam Str.
f, Eintanen.
Faiiiiinlukkeeni sijait­see
55 — 4th Ave.
F. Alanen
PORT ARTHUR, ONT.
J. Äraion lihakaupassa, 810, Bay
St, Port Arthur juuri saapunut
Suomen silakoita, silliä, anshavies,
STi m. groceries.
KelloseppB. Eaikkei k^ello- ja kttl-tasepn
alaan kuuluvaa työtä otan
tehdäkseni. , ' ^
I. S. Salo, 17 Johoton avo.
Äsoiaii & SeppälaD SÄDNA |
Avoinna 3 kertaa viikoMa: Tiiitaiaa Ja Perjaatalaa kello 4 Jpp.
kello 11 yoUa. Laaantaina kello 1 jpp. kello 12 irolIS.
Sproee Str. — Pkono 1107 — Sedbary, Oat.
Lähellä Vapauden konttoria. • -
SUURET! MIELTMIINNITTÄVÄT!
I SOO, ONT.
; Jos tarriuette teettää valtakirjan
luomeen eli muita asialdrjoja niin
Malinistamme niitä. A. Wieriraaa,
^^olonial House, Sault Ste. Marie,
Ont
Hinsberger Hariiesii Companyltä
saatte kirstunne,. blankettinne ja
voijaannte. äinhat ovat oikeat.
J. Allan kello- ja kultatavarain
liike TlS" Qoeen St E. . Ensimäiiien
$aIo ispsta postikonttoorista itään-
HaqneiHea s/sä- ja ulkopuoli y.m.
snajEilaustyötä kohtuhinnoilla ha­luaa
K. Rant% Colonia! House,
Soo/ Ont
Kaikenlaista lautatava-l?
aa, sahairiyllytyötä teh
äään.HöyIättyjäiahöy.
iäämättömiä lautoja ja
rakennustarpeita joka
lajista.
Phone 452 Sudbury, Ont
»laDainäto
Jos teitä vaivaa huono ruuansula­tus,
kipu rinan alla, unettomuus, epä
tasaisesta vatsasta, veren nousu ,pää-
Mn sekä siitä johtuva päänkipu, joi-
. nakin päivinä erinomainen ruokahalr.
toisina ei ollenkaan, kouristuksia Js
väsymystä jälkeen syönnin, närästä
niinen sekä siitä johtuva kuuman ve­den
nousu suuhun ja kurkkuun, niin
ovat ne''lapamadon oireita.
'' Meidän lapamato lääkke^mräe on
valmistettu eteväksi tunnetun Hei-einkilaiseh
Sairashuoneen lääkärin
»sehtin jälkeen, sekä varmasti tuot­taa
tarkoitukseensa vastaavia tulok-ria.
*"Hinta 6 dollaria 40 senttiä. Posti-vapaasti.--
W. T. McEfchem & Co..
limited, 168 Algoma St., Port Ar
thur, Ont
Dr. H. STIIT
Hunmasläakäri.
^adboijTi Ontario
Sanassa ra&ennnksesa koin
EoIJohen
tri
Lauantaina^ toukoL 27 p. 1922
LIBERTY HAALILLA, SU0BURY, ONT.
Ohjelma tulee olemaan arvokas.
LAULUA , Alma Reipa.
„ - Hilja Korphraaran säestyksellä. KERTOMUS , Ida Happonen
^^'i^M^ Sylvi Kauhanen
n77J^ Aaiala
•••• • Aili Kauhanen
I^VLVA , Noijkoorilta
Lopuksi tanssia Erkki Sikkilan soitolla.
Kuten jo ylhäällä mainitsimme tulee ohjelma olemaan arvokas, jo­ten
se kannattaa jokaisen tulla ^itä kuuleimaan ja nauttimaan siitä.
SisäanpSSsy 2Sc. ' Juhlatoimikunta.
ENSIKERRAN TÄNÄ KESÄNÄ!
—toimii—
Sudburyn S. S. Osaston Huvitoimikunta
SUNNUNTAINA T. K. 28 P.
PIKE LAKEN RANNALLA
Ohjelman suoritus alkaa klo 1.30 j. pp.
Ohjelmassa on torvisoittoa, puhe ja kertomus Karjalassa s?kä Venäjällä
käynnistä, runoja y^ m. y. m.
Hyvä ravintola! ^-Terv^Tiripaläh^^ kaukaa!
HUVITOIMIKUNTA.
KANOOMIi
COCHRANES PROSPECTORS
;;SPECiAt.
Todella hyvä Kanootti Träp^
päreille tai Prospectoreille 16
jalkaa pitkä, 8 jalkaa leyeä, >18
tuumaa 'syvä — Avonainen etu­osa—
tehtyjä Siideristä —Seili-kankaalla
päällystettyjä — Maa­lattuja
viheriäksi ulkoa, paljas
siideri .valmisteisiä sisältä.''
Nämä Kanootit "ovat* tehdyt
kestämään kovaa työtä.'
Tarkastakaa hintaa ........ $ä7.80
Melat $2.00 kappale exlraa.
Meillä on tarjolla ainoastaan
rajotettu määrä.
Me neuvomme teitä tekemään
tilauksenne ajoissa ettette myö­hästy.
Meillä on myöskin l^ETER-BORO
KANOOTTEJA.
• . . . ....
Olemme iloisia antaessamme
tietoja hinndista y. m.
COCHRAl
HÄRDWM
IJmited
SUDBURYN SUURIN RAUTA-KAUPPA.
SUDBURY. ONTARIO
saea
tlMOlTTAEAA
YAPAUDESSA!
, Ensi sunnuntaina tk. 28 pväpi-delään
Sttdbuiyn: &.=S. Osaston toi­mesta
«kenttäjuhlat»^ omalla kentäl­lä
Pike Laken ' ranhalla (samalla
paflc^lhj jnJMä jpUjtSivattu pitää alu­een
kesäjunlia)'. Juhlat alkaa jäl­keen
päivällisen. Ohjelmaa tulee ole­maan
runsaasti ja arvokasta, kuten
soittoa, puhe, runoja y.m. Erikoista
huomiota tulee synnjrttämään erään
toverin kokemubiinsa perustuva
esitys Neuvosto-Kaigalasta ja Ve­näjältä.
Vaikkapa ei muuta varten
oiisi 'halu juhliin mennä, hiin ei
suinkaan kukaan halua jättää kuule­matta
noita tosiasioihin perustuvia
•kuvauksia proletaarisesta Venäjästä
ja Karjalasta, noista koko mailman
edessä huomiota herättäneistä mais­ta
» ,-, .
Juhlia varten vaimoväki kuuluu
varanneen, taikka oikeammin kai
huvitoimikunta on varannut hyvää
popsimista ja vieläpä niin paljon, et­tä
,sitä'riittää jokaiselle. • ,
.^Tärkeätä on jokaisen saapua noi­hin
juhliin myöskin sentähdcn, «ttä
siellä tullaan katsomaan myoskih
tanssilavan paikka, joka tullaan ra­kentamaan.
Mennäänpä siiis joukol­la.',
Tappoi toisen haran ja sai-kolnie
kuukautta vankeu^a.
Andrew Salo, Louis Townshipistä
tuomittiin kolmen kuukauden ran­gaistukseen
eräälle ranskalaiselle
kuuluvan härän, tappamisesta, polii-situomari
Brodien oikeudessa. Salo
oli ;kulettanut härän lihat Matti
Penttisen farmille, josta ne lo^dtet-tiin,
ja jonka jälkeen haettiin po­liisi
paikalle, jolloin Salo tunnusti
teon tehneensä.
Väittelytilaisuus Liberty kaalilla.
Jo pitemmän ajan on muutamien
osastomme jäseriten keskuudessa ol­lut
toivomus jonkunlaisen väittelyti­laisuuden
aikaansaamiseksi osaston
haalille ja koska tiedettiin, että I.
W. W. jliiton puhuja oli Ontariossa
kiertelemässä, käyden m.m. Vapun­päivän
aikana Copper Cliffissäkin,
niin tarjottiin tuolle puh jällen ti­laisuutta
väittelyyn. Silloin hän
kuitenkin kielsi, koska, sanoi olevan
matkansa järjestetyn pohjoiseen.
Lupasi kuitenkin takasin tultuaan
suostua esitykseen. Takaisin tultu­aan
sitten sovittiin tilaisuudesta ja
osastomme johtokunnan t a h o l ta
myönnettiin kokousta varten huone
viime viikon torstai illaksi. Tilai<
suuteen olikin kokoontunut työläisiä
niin ykspuoltsta taloudellista toimin-
>taa kannattavia kuin meikäläisiäkin,
jotka hyväksymme ja pidämme vält-tämättdmänä
työväenluokan lopulli­sen
päämäärän saavuttamisen edel
lytyksenä ei yksinomaan taloudelli
sen toiminnan, mutta tämän lisäksi
myöskin poliittisen toiminnan.
Puhuja, joka tällä kertaa esiintyi
tavallista maltillisemmin, jättäen
räikeimmässä muodossa toista miel­tä
olevien parjaamisen, joskin sil­loin
tällöin heitellen pienempiä ivai­luja,
puhui yli puolentoista tuntia
aineesta teollisuusunionismi, yrittä­en
puhees^an kuvata, miten vain
taloudellisella taistelulla muka voi­daan
päästä lopulliseen päämäärään.
Puhe kokonaisuudessaan oli sitä sa­maa
rullaa, jota kaikki iww:läiset
viimeaikoina, jolloin tuo järjestö on
muuttunut enemmän vastavallanku­moukselliseksi
kuin vallankumouk­selliseksi,
ovat pyörittäneet ja koh­distui
se vain tuotannon valtaami­sen
opetukseen, ja työmaalla jär­jestymiseen,
välittämättä vähääkään
niistä joukoisU, (kuten maanvilje-lysköyhälistöstä
y.m. puolproletaari-sista
aineksista) jotka ovat monin
kerroin suuremmat, mutta eivät ole
suoranaisesti teollisuuden palveluk­sessa
ja siis työnantajan riistettävä­nä..
Sentähden ei olekaan tarpeel­lista
ryhtyä erikoisen laajan puheen
sisällön raporteeraamiseen, koska se
ei sisältänyt mitään sellaista, josta
ei lehdessämme julaistut raportit
muilta paikkakunnilta, missä puhuja
on kierrellyt olisi jo selostaneet.
Kuitenkin katsomme välttämättö­mäksi
puheensa joihinkin kohtiin
kajota, sellaisiin nimittän, jotka ei­vät
pitäneet vähimmässäkään mää­rässä
paikkaansa ia joita eivät '^oi
uskoa yksin IWW:n kiihkoisimmat
kannattajatkaan, joitten asioilla Va­paa
liikkui, puhumattakaan niistä
rehellisistä proletaareista, jotka oli­vat
kuulemassa hänen selityksiään,
jotka eivät selittäneet mitään. ,
Puheensa Vapaa aloitti selitämäl-lä.
että suurteollisuus maassa, sel­laisessa
kun Amerika on, on tehok­kain
järjestäytymiskeino teollisuus­unionismi.
Väitettään tuki hän sil­lä,
että kapitalistien ollessa järjes­tynyt
teollisuuksittain on työläis­ten
myöskin järiestyttävä samalla
tavalla, Puhujallen kuitenkin vas­taväittäjäin
taholta 'keskustelun ku­luessa
osoitettiin täysin selvästi, et­tä
kapitalistit eivät .ole jäi-jestyneet
yicsinomaan teollisuuksittain, vaan
tämän lisäki myöskin poliittisesti,
toisin sanoen he ovat järjestyneet
luokkana ja kun he luokkana, yhte­nä
kiinteänä rintamana ovat järjes­tyneet
riistäniään, ja pitämään mää­räämisvaltansa
alaisuudessa työ^ja-enluokkaa,
'on työläisten mySskin
järjestyttävä luokkana, ifiin talou­dellisesti
kuin poliittisestikin ja vie­lä,
että työväenluokan täjrtyy käyt­tää
kaikkia keinoja kapitalistisen
järjestelmän' hävittämiseksi.' Pu­huessaan
teollisuusunionismista, esit­ti
puhuja asiansa sillä tavalla, että
ainoastaan IWW edustaa teolliuus-unionismia
ja että muut työväenjär­jestöt,
vallankumouksellisemmatkaan
eivät hyväksy tieollisuusunionismia.
Tuota seikkaa puhujan olisi taval­lista
enemmän tutkittava, sOlä aine-histoa
sen selville saamiseen kyllä­kin
on. Sitä voidaan löytää, tämän
maan vallankumouksellisten työvä­enjärjestöjen
ohjelmista ja periaate­julistuksista,
monista sitä asiaa kä­sittelevistä
kirjasista ja lentolehti­sissä
ja siihen löytää todistuksia yk-sinpä
käytännöllisestä toiminnasta
vallankumouksellisessa työiväenliik-keessä.
Wotker3 Party niin Ameri­kassa
kuin Canadassakin on selvästi
selittänyt kantansa teollisuusunionis-miin
ja kehoittanut jäsienensä' toi­mimaan
taloudellisissa järjestöissä
niitten muodostamiseksi vallankumo­uksellisiksi,
toollisuusunioiksi, mut^a
ne selittää senlisäksi,' että taloudelli­nen
toiminta,on yksin rlit^mätöin.
Erikoisen voimakkaasti puhuja
Siritti kuvata teollisuusuniota puh-tflissti
proletaariseksi, sillä siihen
ei hyväksytä muita kun suoranaisia
palkkatyöläisiä ja palkkatyöläisiä
puhujan mielestä näytti vain olevan
kovan ruumiillisen työntekijät. Pik-kufarmarit
ja monet muut jäivät
selittämällä pfoletaariluokkaan kuu­luviksi.
Tuo väite tuntuu kovin
nololta, sillä ei kai Vapaa ollut
muistanut ottaa huomioon, tai eikö
sitten liene tiennyt, että vaikkakin
heidän puoleltaan mitä huomatta­vammin
hyökätään vallankumouksel-liia
järjestöjä ja eritoten juuri S.
S. Järjestöä vastaan siitä, että hy-väksjnnme
jäseniksemme myöskin
«puolproletaareja>, joina he -pitävät
jopa yksin rajasuutariä, joka tekee
itse työnsä, niin juuri heikäläisissä
kannatusrenkaissa on businesmiehiä
ja kaikenlaisia keinottelijoita, mutta
se ei estä Vapaata sanomasta, että
he ottavat teollisuusunioihin aino­astaan
palkkatyöläisiä. Joku voinee
väittää tätä valheeksi, mutta jos
viitsii vaivautua ottamaan selvää
esim. Soon Kannatusrenkaan jäse-nistöstärniin
eipä ole liiaksi sanot­tu
jos Väitämme siihen kuuluvan toi.
set puolet businesmiehiä, jotka eivät
Vapaan sanontavan mukaan olekaan
palkkatyöläisiä, vaan porvareita. Tä­män
mukaan'siis "heidän tahollaan
ollaan aivan samassa kuin poliittisen
järjestönkin taholla. Ja kuinkapa
se muuten voisikaan olla, sillä to­siasiana
nyt kaikessa tapauksessa
pysyy se, että yksinomaan IWWm
määrittelemät palkkatyöläiset eivät
milloinkaan voi saavuttaa huuta­maansa
teollista yhteiskuntaa, ellei­vät
he sitä tekemään ota myöskin
suurkapitalistien aina vain kurjista­mia
keskiluokkalaisia, joista ennem­min
taikka myöhemmin tulee suora­naisia
proletaareja. Se siis edel­lyttää,
että proletaariseen yhteis-kuntaan
päästään vain käyttämällä
sekä. poliittista että taloudellista
taistelua kapitalistista järjestelmää
vastaan.
Paiuja oli pakotettu myöntä­mään,
että niin poliittinen kuin ta­loudellinenkin
taistelu on kohdistet­tu
riistojärjestelmän lopettamiseksi
(ei siis voinut väittää ettei poliitti­nen
liike vallankumouksellista olisi­kaan,
vaikka heikäläiset usein niin
tahtovat selittää) mutta taloudelli­nen
liike kulkee muka päämäärään­sä
suoraa, eikä kiertotietä. Kuiten­kaan
puhuja ei voinut Osoittaa yh­tään
ainoata esimerkkiä, ei yhdestä­kään
maasta, jossa saavutetut tulok­set
olisivat mahtavina edes pienim­mässäkään
mittakaavassa, mutta toi­selta
puolen sitävastoin osoitettiin,
että juuri kommunistit ovat kulke­neet
suoraan, taistelujen kautta, ve­rissä
päin ja nähtävänämme onkin
esimerkit,^ jotka ovat tarpeeksi riit­tävät
ja sanottakoon vielä, että me
voisimme osottaa vieläkin selvempiä
ja parempia esimerkkejä, jos ei
porvariston puoleUe sen hätäänty­neessä
tilassa ollessa olisi menneet
työväenluokan petturijohtajat saksa-laisista
englantilaisista, ranskalaisis­ta,
belgialaisista aina IWWn)> Sang-reneihin
ja Williamseihin asti. Nyt
Vapaa ja muut ovat valmiit huuta­maan,
että Venäjällä vallitsee vielä
palkkajärjestelmä ja että siellä an­netaan
kapitalisteille konsessioneja,
mutta Vapaa jätti sanomatta, että
mitkä syjrt ovat tekijöinä siihen ja
parempi se hänen kannaltaan katsot­tuna
olikin, että se puoli jäi selvit­tämättä
sillä jos sen ^isi tehnyt,
olisi laumansa rehelliset palkkatyö­läiset
pian sanoneet, että te haluat­tekin
johtaa meitä harhaan. Mitä
muuta Vapaa voisi Venäjällä odot­taa,
koska edustamansa järjestö mo
nien muitten enemmän tai vähem-män^.
kapita^?tien, rint^uian jatkoksi
asetjiuhe^na on kaikin i^einoin aset-tunuty
vj(stu8taraaap.4taikkea toimin-taa,.
joka tähdätään proletaarisen yh-teisj^
nnan iuomisejksi Venäjällä.
Jopa yksin ./Ijänpuhegssft^n kielsi,
että,,.kenen^;Mn,;.eii,,(pitäi8i mepä
Venäjälle tai Karjalaan, muka IUÖK-kataistelua
v^ten, jota -yojdaan' pal-jon.
j tehokkaammin, .käydä;^ täällä.
Peljl^siköhän puheja,;, että käyvät
Veriäjäliä.,9floj^ttemas?a, kur^
keasia pelkäämättömästä ja rehelli­sesi,
lupkkatajstejusia ja sitten tu­levat
j a ÖäptäYät'4wWai sille oi­kealle
polulle. Sanottakoon puhu­jallen
vielä kerran, vaikka se sanot­tiin
jo keskustelun yhteydessäkin,
että Venäjän talouden uudelleen
järjestämiseksi ja puhtaasti prole­taarisen
yhteiskunnan Venäjälle luo­miseksi
tarvitaan kaikenlaisia tek
nillisiä työntekijöitä, jota Venäjäl­tä
kehittymättömänä teollisuusmaa­na
on puuttunut. Jos sellaisia työn­tekijöitä
ei Venäjällä tarvita, ei
niitä sinne; pyydettäisi. . Siis pel­kästään
luokkataistelun takia sinne
ei kukaan mene.
Erikoisen innostunut Vapaa pu­heessaan
oli kommunistien mustaa­miseen
selittämällä, että hfidänsHat-kotuksensa
on vain johtaSi^työväen-liikettä,
taloudellistakin,, ja siksi
sanoi IWW:nkin ottaneen sen kan­nan,
että ei yhdy PTKrhon, .koska
siellä joutuisi kommunistien johdet­tavaksi.
Kuitenkaan ei olisi tar­peellista
mainita, sillä se o.n niin
monta kertaa jo sanottu, mutta sa­nottakoon
nyt se vielä uudestaan,
että PTK:n toimeenpanevassa komi­teassa
on vain kolme KK m edus­tajaa
ja päinvastoin ja koska kom­munisteja
on vähemmistö PTK:n
toimeenpanevassa komiteassa ei se
voi mitenkään tuota knsainvälistä
johtaa. Jos Punaisen Taloudellisen
Kansainvälisen jäsenistö on samalla
kommunistista mielipiteiltään, osot­taa
se vain sen, että ne käsittävät
lopullisen päämäärän saavuttamisen
välttämättömänä ehtona olevan puh-taan
luokkataistelun, jossa pitää olla
niin taloudellista, kuin poliittista­kin
toimintaa kannattavat. Jos
taas johdosta, johtona on puhe, niin
sanottakoon tässä,,että kaikki liike
olkoonpa mitä tahansa tarvitsee joh­toa,
mutta joukot määräävät johta­jansa,
jota kiinteästi on esim. Venä­jällä
noudatettu. Työväenluokan
taistelu kapitalismia vastan on so­taa,
se on sotsa määräämisvallasta,
mutta se on samalla sotaa yhteiskun­nan
saavuttamiseksi, jossa ei olisi
riistäjiä, eikä riistetyltä. Ja koska
me olemme sodassa, tarvitsemme
me keskitetyn johdon, aivan samalla
tavalla kun sotilasarmeijat, jotka
taistelevat toisten alueiden valtaus-tarkotuksessa.
Jos mäilman sodassa
liittolaisarmeijat eivät olisi asetta­neet
kaikkia voimiaan keskitetyn
johdon alaiseksi, niin voitto ei olisi
ollut niinkään helppoa. Ja koska
Vapaakin oli pakotettu myöntämään,
että poliittinen j a taloudellinen toi-minta
pyrkii samaan päämaaliin,
SUURET!
MAHTA
LONG LAKEN S. S. OSASTON TALOI
3 p. kesäkunto 1922, alkaen klo 2 Utepäiy
Hyvä ohjelma koko päivän
nialla kello 8 alkaa kappale
^,J[IUSALLINEN PALVELIJA"
Jokainen varmaan saapuu tätä katsomaai
tulette näkemään kuinka palvelijastakin
kus haittaa.
• Huvitoimil
Nyt on Koivulan kovanleivän ja korppujen hinta Uci,»
kdn tuntuvasti. Siksi suosittelen JekaistanU käyttää, In S
on kaikenlaatuisia leivoksia. uhmaan. 13
Lähetyksiä tehdään sivupaikoille.
Kysykää hintoja, osotteella:
E Box 113,
WERNER KOIVULA,
Copper qiff,
iiiniiiiinniiiiiiiiiiiiniiiiiiniiiiiininiiiiiiniiiiniiiiiiiiiiiniiiiiiiiiniinn
M STERUNG BANK OF CÄNilD.
SUDBURYN, ONT. HAARAKONTTORI
Avaa mielibyväliä tilejä Suomen kantalaiiille
Talletuksia $L00 ylöspäin vastaanotetaan. Lainoja my,
tään luotettaville henkilöille. Lähetysvekselejä ostetaan Suo
ja muihin vieraisiin maihin.
Arvopapereita, osakekirjoja ostetaan ja myydään.
T. A. GALE, johti
niin eikö ole johdonmukaista että
toimintakin pidetään kiinteästi yh­teisenä
ja vieläpä yhteisen johdon
alaisena. Ei siis pitäisi pauhata
niin suunnattomasti tuosta johdosta,
sillä kaikessa tapauksessa sitä tar­vitaan.
Tarvitseehan IWW:kin joh­toa
ja todistuksena siitä on parhai­ten
se, etiä kun IWW:n toimeenpa­neva
komitea ilman konventioneja
pitämättä julistaa, että se ei voi
esittää PTK:n yhtymistä, niin joukot
alkavat aivan johdon määrittelemäl­lä
tavalla vastustamaan vallanku­mouksellista
PTK:ta.
Ivaillen kommunisteja, Vapaa
koitti selittää, että he pyrkivät toi­mimaan
maan ' alla (tarkoittaen
maanalaisia järjestöjä) ja antavat
johtavia määräyksiään sieltäkäsin ja
edelleen hän selitti, että se on niin
romantillista kun saa johtaa maan-aita.
Vapaalle tehtiin se1väksi,''että
ovatko kommunistein taistelut Ve­näjällä,
niin sipsiä kuin ulkonaisi­akin
vihollisia vastaan, joissa satoja
tuhansia kommunisteja ovat menet­täneet
henkensä vallankumouksen
puolesta, olleet romantillisia. IW-W:
läi3ten sanoi ei koskaan turvau-tuneen
maanalle, sillä he muka ovat
uskaltaneet seisoa julkisesti asian­sa
puolesta. Vapaa ei kuitenkaan
muistanut tai eikö liene tiennyt, että
monissa taisteluissa, joita I'WWai
taholta Amerikassa on käyty ön
oltu pakotettuja toimimaan mäanal-la.
Osoitettiin paikkoja joissa niin
on tapahtunut ja joissa yksinpä
IWWm napitkin varisivat takeista
kuin akanat tuulessa. Vieläpä osoi­tettiin
kuinka IWWm taholta on
pakotettu pitämään toimistojaan
REAL ESTATE nimisinäkin, voidak­seen
siten vainoja välttämättä toi­mia.
Vastaväittäjäin väitteitÄ että
se on juuri maanalla toimimista ei
Vapaa voinut kumota, Sitäpaitsi
puhujallen osoitettiin, mitenkä juu­ri
Venäjällä Tsaarin aikoina oltiin
pakotettuja\ toimimaan maanalaisina
järjestöinä ja Venäjän työväenliike
oli juuri siellä kehittynyt sellaiseksi
voimaksi, että se oli kykenevä suo­rittamaan
proletaarisen vallankumo­uksen.
Tuo olikin sellainen tosiasia,
jonka toiseksi muuttaminen ei ta­pahdu
Vapaalta, eikä toisiltakaan
kommunisteja ja Venäjän vallankui.
mousta parjaamaan ryhtyneitten
työväenjärjestöjen,-jos niitä työvä­enjärjestöiksi
voidaan sanoa-puhujil-ta.
Todistaako Venäjän vallanku­mous,
että maanalainen toiminta
olisi ollut vähhrgoksi proletaariselle
vallankumousliikkeelle, kuten Vapaa
selitti? Ej_ vähimmässäkään mää­rässä,
joka vastaväittäjäin taholta
mitä selvemmin osoitettiin.
Edelleen Vapaa koetti selittää mi­ten
canadalainen OBU on teollisuus-järjestö,
joka pyrkii järjestämään
vain taloudellisesti. Vastaväittäjäin
puolelta väitettiin, että OBU on te-oUisuusjärjestönä
menettänyt' mer­kityksensä,
osoitettiinpa suoranaisil­la
esimerkeillä miten ^sim. Cana­dan
Workers puolueen konventsio-nissa
itsepä OBU:n kiihkoisin kan­nattaja
B. Russell oli ivaillut kon-,
ventionin edustajia siitä, etfl ne
olivat teollisuusunionismia
taneet. Kovin pahana Vaf
sitä, että esim. Pohjois-On
ei OBU :11a enempää kuin
kaan taloudellisilla järjestö
mitään varsinaista vaikuti
jossa yksinpä OBU m sihteei
Workers Partyn kannalla, i
teeri nähden ainoastaan valh
uksellisessa Workers Partyss
lisen liikkeen, jolla on n
suuksia työläisten järjesti
Workers Partyn ansioksi pui
ki sen, että noilla kaivantoa
ei ole taloudellisia järjestöjä
jalle selitettiin, että ne ova
leet ennenkuin Workers Pai
ollut olemassakaan. Se ei kuli
edellytä sitä, etteikö talou
järjestyminen P o h j ois-On
vielä voi tapahtua, mutta v
dä niin, että niistä tulee t(
vallankumouksellisia jäijestöj
ei kai puhujalle ole mieliks
Puhuessaan Venäjän nä
avustamisesta,' kaarteli hän
tänne, että ei tahtonut i
myöntää, että heikäläiset o\
sapoteeranneet. Sanoi IWW:
neen sellaisen kannan, että
jänkin vallankumousta voidaj
haiten avustaa oman maan
ten järjestämisellä luokkataii
ja taistelemaan kapitalistista
telmää vastaan. Vastaväittäji
•hoita' selitettiin tuollainen
liaikkansapitämättömäkfi ja (
tiin kuinka esim. Industi
paikkakuntakirjeissä on suo
Vastustettu nälkäisten avust
muka sillä syyllä etä ne vai
nevat poliittisten johtajain
•hin, eikä nälkäisten avustan
On tahdottu siis suoranaisin
heillä tuota tärkeää velvoUisu
me sapoteerata, eikä kuitenfc
voitu esittää yhtäkään ainoa
merkkiä, jossa noita varojj
väärinkäytetty.
Varsinaisena vastaväittäjänä
tyi H. Puro, joka mitä selv
puolentuntia kestävässä ens
sessä puheenvuorossaan osoit
paan väitöksien paikkansapitä
myyden ja osoitti kuinka Vapa
taen kaartaen yrittää joukoil
Iata asiain todellisen laidan,
na pääasiallisimpina vastaväil
sitäpaitsi esiintyivät järjestön
nlseeraaja A. Hautamäki ji
Terho. Sitäpaitsi käj-ttivät
toiset muutamia puheenvuoro,
On muuten varmaa, että
lyn kuluessa useimmille saa)
olleille selveni monta asiaa,
ovat olleet epäselviä ja joita
ja muut IWW:n puhujat eivi
lua joukoille selittää, saadi
siten ajamalleen asialle ene
kannatusta, joka, jos T^P
selitettäisiin kaikessa laajuudf
karkottaisi tuohon yksipuolisef
loudelliseen toimintaan lu^
järjestöihin. Joiden pyrkimykse
käydä luokkataistelua ei aino£
taloudcUisella alalla, vaan sen
si myöskin poliittisella, sillä 1
vallan valtaaminen työvacnii
käsiin on vallankumouksen v
mätön ehto. — Baportten.