Vapaus, April 27, 1929

              No. 100 — 1929 Lauantaina, huhtik. 27 pmä—gat, Aprtt 27 Sivu S
aamme
KaasainTälisen köyhälistön päivänä,
raponpäivänä, yhdistät miljoonat
sorretut'ja rilstetjrt maaiTmp.a käsittä­väksi
armeijaksi taistelussa uuden elä
män. sosialismin puolesta. Taistelu­tahdon
elähdjttämät raatajat nostavat
talsteluvaatimuksensa kapitalistisen
riiston j a häikäilemättömän valtioval­l
an sorron kukistamiseksi. K a i k k i , joil­le
oman luokkansa elinkysymysten
puolustaminen, ihmisoikeuksien j a va­pauden
saavuttaminen on kallis, rien­tävät
taistöalipimjen alle.
aiaaflma dlää sauxten historianistexi
tapausten kynnyks^Iä
Kansainvälinen köyhälistö kokoon­tuu
punaisten lippujen juurelle ajan­kohdassa,
johon lyö leimansa vanhan
kapitalistisen järjestelmän näennäinen
vakaantuminen ennen lopullista ha-joanristaan.
Teknillinen kehitys on i r -
roittanut tuotannon palveluksesta
joukottain-^ ihmistyövoimaa. .Kapitalis­tinen
trustiutuminen ja maaämaa
hallitsevien monopolisten yhtymien
vaikutus o n lisääntjTijrt. Mutta samas­sa
suhteessa ovat kasvanneet kapita­l
i s m i n sisäiset ristiriidat. Kärjistynyt
työn ja pääoman välinen taistelu jäy­tää
kapitalismin perusteita. Kamppai­l
u maailman markkinoista eri valtioi­den
välillä johtaa kapitalististen mai­den
keskinäisiä suhteita nopeasti uu­s
i a imperialistisia sotia, kohden.
Imperialistisen maaiTmaasodan kaa-fant
nhkaavät kansoja ucdelia
taholla
Kuumeiset sotavai-ustelut kaikissa
kapitalistisissa maiB?E osoittavat i h ­miskunnan
kulkevan nopeasti imperia­listisia
ryöstösotia kohden. Taistelu
Englannin ja Amerlkaii miirerialismin
välillä riittämättömistä markkinois­t
a on tilanteen keskeisenä \'Elkuttime-na
imperialistiset raitiot solmiavat
keskinäisiä sotaliittoja. K a i k k i nämä
ovat pettämättömiä merkkejä sodan
läheisyydestä ja te^e\'ät sen kifttä-mättömäksL
Sodan valmistalirljfeen a-listetaan
tieteen ja tekniikan viimei­set
saavutukset. Suunnattomien soti-lasrasitusten
kustannukset kiskotaan
eri maiden työtätekevältä väestöltä.
imperialistien Sotainen luihko Neuvos-toliitcn
työläis- ja talonp<Äais-valtiota
vastaan
tulee erikoisesti näkyviin yleisen sota­varustelun
keskeltä. Raivoisat hyök­käykset
eri maiden kapitalististen ja
sosdem lehtien taholta Neuvostoliittoa,
vastaan, taloudelliset ja sotilaalliset
vehkeilyt, diplomaattiset juonittelut,
imperialistisien maiden: v - ^ l l i v a l t i o t s -
sa osoittavat, että kapitalistit näke­vät
kasvavan vaaran Neuvostoliiton
sosialistisessa rakennustyössä. Köyhä­listön
diktatuuri Neuvostoliitossa, jo­ka
käsittää kuudennen osan maapaUoa
on särkenyt kapitalistisen maailman,
järjestyksen. Sorretut siirtomaakan-sat
seuraavat Neuvostoliiton nosta­maa
kansallisen vapauden lippua.
Taistelu Kiinassa, Intiassa, Syyria,';sa
j a Aasiassa imperialistisen ikeen murs
kaamiscksi laajenee. Neuvostoliiton
työtätekevien saavutukset uuden y h ­teiskunnan
rakennustyössä nostatte-vat
kapitalistisissa maissa vastusta­mattoman
rapaudentahdon ja taiste­lumielen
köyhälistössä. Tämä kaikki
merkitsee proletaarisen vallankumouk­sen
jatkumista. Sen vuoksi varustau-tuvat
imperialistiset maat nujerta­maan
köyhälistön valtiota-imperialistista
sotaa vastaan:
Luokkatietoinen köyhälistö ei anna
pettää itseänsä kavalilla puheUla " r a u ­hansopimuksista"
ja '•aseistariisumi­sesta".
Imperialististen maiden " K e i.
logg-Eopimukset!". n intemationalin
jaarittelut "aseistariisumisesta" j a us-kottelut,
että imperialistinen sota mu^
ka •voitaisiin estää imperialistien o-milla
pai>eripäätöksill§. ovat verhoja
sotavarustelun ja sotaan johtavien
ristiriitojen peittämiseksi, osana itse
sotavarusteluissa, tuokkatietoinen köy­hälistö
julistaa kansainvälisen taiste-
Me muistamme viimaisen imperialis-lupäivänään:
Työäfekevat tehtaissa,, iaiyaimoissa ja pelloilla, ottakaa paikkanne
istön tustelurintamassa
tisen sodan ja kapitalistien puheet
•'isänmaan puolustamisesta" j a myös­k
i n n intemationalin johtajain pet-turuudeii
V. 1914. Tiedämme, e^tä k a ­pitalistien
j a sosdem johtajien puheet
"rauhasta" merkitsevät uuden sodan
läheisyyttä! Ainoa tie ulos pettxiruu-den
j a sodan piiristä on hellittämätön
järjestetyn joukkotaistelun vahvista­minen
imperialistista sotaa vastaan.
Ihmiskunta voi vapautua sodista vain
kapitalismin kukistamisen ja sosialis­min
voiton kautta.
Fascistinen hinmivalta uhkaa köyhä­listön
valtiollisia oikeuktia.
Yhä useammissa maissa on kapi­talismin
sisäinen kriisi j a "demokra­t
i a n " varankko johtanut fascistlsen
taantumuksen valtakomentoon. Porva­risto
turvautuu törkeän väkivallan
kyyttöön. Se c i enää "demokraattisten
vapaukskfn" muodossa kykene säilyt­tämään
rappeutuvaa valtaansa. Flas-cismi
on työtätekevien ja yhteiskun­nallisten
oikeuksien riistämistä j a is­ku
sen vapaustaistelua vastaan.
"Demokraattistenkin" maiden por­varistossa
Ilmenee fascismin ihaimoi-mista^
Yhä julkeammin valmistcUaon
sen toteuttamista. Porvaristolla on
fastästlset järjestönfä, suojelAiskim-nat,
siiojelusliitot, rikkurijärjestöt. A-Imomainen
työväenliikkeen yainoami.
ne ja ohranan riehuminen aseinaan
valhe j a provokatio, poliittiset oikeus­jutut
j a törkeä kiihoitus taantumuk­sellisissa
ja sosdem lehdissä vallan­kumouksellista
työväestöä vastaan, o-vat
fascismin ilmiöitä.
Köybälistön yhteisrintama pcn'aris-ton
j a sosdem johtajain fascismi-ystävyyttä
vastaani
Kansainväliseen fascistiseen rinta­maan
orat avoimesti siirtyneet myös­k
i n sosdem Johtajat He nostivat i l ­moille
taisteluhuudon äsken Berliinis­sä
kokoontunutta fascismivastaista
kongressia vastaan. Amsterdamilaiset
johtajat olivat juuri käjTieet Musso­l
i n i n vieraina Italiassa solmiamassa
ystävällisiä suhteitaan. Sosdem puo­luejohtajat
hyväksyvät vaikenemalla
häikäilemättömät sosdem ministeri­en
työväkeen kohdistamat vainotoi-menpiteet
Saksassa. Siellä väkivaltai.
s in keinoin uhataan estää työläisten
vappumielencsoltuksetkin.
Koko maailman kansainvälinen
köyhälistö on taisteluillaan osoitta­nut,
ettei työväen luokkataistelua kye­tä
väkivaUalla. vankilcina cDä veriin
raatelemalla |uhoan:iaan. lQö>'liäliE-tön
taistelulla on yhteiskunnalliset
juurensa. Se ammentaa kestävyytensä
j a voltonvarmuutensa kapitalistisen
järjestelmän riistosta j a sorrosta. V a i ­nojen
kasvaessa taistelee köyhälistö
yhä päättävämmin. vankila- j a pyö-veliherruutta,
fascismia vastaan.
Valtiolliseen sortoon yhdistyy pääo­man
taloadellinen hyökkäys
Luonteenomaista kapitalismin ny­kyiselle
kaudelle ovat raivoisat hyök­käykset
työväen jokapäiväisen toi-meentiUon
kurjistamiseksi. Aseina käy­tetään
työväen taloudellisten taiste-
Injärjestöjen tuhoamista, lakkovapau-den
riistämistä j a työpalkkojen pol­kemista
"teollisuusrauhan" turvis.sa.
Mondismi. kapitalistien "teollisuusrau-ha",
po!iti^kka merkitsee ammatilli­sen
liikkeen kytkemistä kapitalistisen
riistorärjestelmän palvelukseen. Tätä
työväestön taistelun raiskaamista o-vat
kaikissa maissa . asettuneet kan­nattamaan
ja avustamaan reformisti­set
järjestöt. i.
Monissa maissa aiotaan työväki pa-koittaa
"teollisuusrauhan" :;a sosdem
johtajien vaatiman pakollisen sovltte-lumenetelmän
avulla alistumaan kapi­talistien
taloudelliseen mielivaltaan.
Kapitalisteja kaimustaa siihen syväl-lekäypä
taloudellinen pulakausi ja
tarve työläisten elintason polkemiseen
oman riistovoittonsa sälljttämisek-si.
Tärkeimmillä teolllsuusolollla val­mistellaan
järjestelmällisesti ammatti,
taltoista rlkkurityövoimaa. Pakoltctaan
työläisiä allekirjoittamaan yksitylsiS
orjascpimuksia. Niiden h>-i äksyminen
tietää ammaUlUsten järjestöjen kieltä­mistä
j a hfipeaiUsta suostumista l a -
konrlkkurlksl.
Työtätekevien ioukkotaislelua tehos­tettava
pääoman hyökkäystä
vastaan
Tj-öttömyystllanne on iielvästi o-solttanut
työväestölle j a työtätekeville
talonpoikaistollc omakohtaisen tais­telun
välttämättömyj*den. Ammatilli­sesti
järjestjTjyt työväki on saanut
suurissa taisteluissaan sen opetuksen,
että pieninkin voitto saavutetaan vain
tiukan ja ennenkaikkea" yhtenäisen
rintaman avulla. Palkkatyöväki ojen­taa
kätensä talonpojille keskinäisen
I taistelulllton muodostamiseksi. Kalk­kien
t3'ötätekevien ediit ovat yhteiset.
Sen vuoksi on luotava luja j a kestävä
työväen ja talonpoikain taistelullltto
herravaltaa ja kapitalismia vastaan.
Pääoman hyökkäysten torjumiseksi
j a työtätekevien elinetujen puolusta­miseksi
on työväen taistelukykyä ja
tahtoa huomattavasta kohotettava.
Ammatillinen rintama on työväen y h ­tenäisenä
taistelurintamana valivistct-tava
ja' laajennettava. Se on koko
työväenluokan tinkimätön vaatimus. sUrtyä puolustuksesta hyökkäykseen
Työväen kansallisen yhtenäisyyden o- ' " ~ ' " .-^-..-i
hella on .aikaansaatava myöskin-kan­sainvälinen
ammatillisen liikkeen y h -
tenäisvys. Pääoman kansainvälinen
hj-ökkäj-s vaatU sitä. Keltaisen am-mattiyhdlstysjohtajain
ansiosta työ­läiset
useissa maissa ovat kärsineet
raskaita tappioita ja kansainvälinen
ammatillinen yhtenfilsyj-s on jäänyt
saavuttamatta. Amsterdamin johta­jat
ovat pitäneet lUttoUua Ja "työ­rauhaa"
kapitalismin rakentamiseksi
parempana kuin koko maailmaa kä­sittävän
amraaUUlsen rintaman muo­dostamista.
Kansainvälinen yhtenäl-syj-
s tekisi mahdottomaksi sellaisen
lakotulkJturuuden. ^oUa Englannin
kalvosmiestenkin suuri taistelu mur­r
e t t i in j a jota nyt harjoitetaan suo­malaisten
satamatyöläisten taisteluun
nähden Keski-Europan maissa.
Canadankln anunatillisestl Järjesty­neen
t>-öväestön on.edelleen herkeä­mättä
jatkettava taistelua kansain­välisen
eheyden puolesta "luokkatais-telnn
pohjalla.
\9in horjumattoman luokkataistelun
Ja marxilaisuuden-lipun alla. Sen
vuoksi keholtamme kaHdda työtäte­keviä
toukokuun enslmälsenä päivänä
sankoin Joukoin kokoontimiaan yhtei­siin
mielenosoituksiin Ja kokouksiin
auraavien—-tafeteittttmnttfcslen puo-"
lesta:
Imperialistisia sotia ja sotavariB-teloja
Ta«taan!
SilrtomaakansoJen vapaoden poo-lesta!
RaohalUset suhteet NeavostoUiton
työläis- ja talonpoilcatsvalUon kanssa!
Taistelu fascismia Ja valUoUma vai­noa
vastaan! Poliittisten vankien va­paoden
ja työväen dcansiJalsoikettkaten
paoIe»t»!
Ammatillisen liikkeen kansallinen Ja
kansainvälinen yhtenäisyys on totea-
Kaikilia muillakin aloilla on työväen
luokkaTOlmla vahvistettava
Työväen valtiollinen taistelu yh-t>
i\5'ttä porvaristoa ja sosdem johta­j
i a vastaan t5'(iväen kalliimpien oike­uksien
ja yhteiskunnallisen aseman
parantamisen puolesta vaatii sitä
Urheiluliike tulee olla proletaarista,
horjumatonta luokkatalstelulUkcttä
rikkuruutta ja porvaristoa vastaan.
Työväen omaa raittiusliikettä on edis­tettävä.
Työväensuojelun. naisten jä
nuorison aseman parantamisen, pu-naorpojen,
punaisten invaliidicn ja
valtiollisista syistä vangittujen tove-reidemme
puolesta taistelu velvoittaa
kaikkia työtätekeviä.
Köyhiilistön punaiseen luokkataistelu-rintamaan
valkoista rintamaa vastaan
Nykyisten taisteluehtojen vallitessa
työn j a pääoman välillä voi köyhälistö
tettara! Porvariston Ja sosdem lohta-
Jäin hajoitos- ja rikkurljärJeHöjä
vastaan!
8>tunnln työpäivän toteuttamisen Ja
työajan edelleen lyhentämisen, työ­palkkojen
parantamisen ja tehcddcaao
t)'öväen suojeloh puolesta!
Naisten aseman parantamisen Ja
nuorison työehtojen Ja -suojelnn puo­lesta!
Työväen raittius- Ja sivistystalstdun
puolelta! Valtiollisten vankien, puna-crpojcn
Ja invalildien avustustoimin­nan
tehostamisen puolesta!
Scsdem Johtajain häikäUcmätöntä
hajoitustyöiä vastaan ammaUllisessa
UlkkcessÄ!
Työväen luokikavallan Ja kommu­nismin
puolesta!
KAIKKIEN MAIDEN KOYHltLlSTO
LIITTYKÄÄ YHTEEN!
mjn. eräiden seurojen erottamisen syi­tä
j a oli häh mainimrm; eräänkin seu­r
a n tulleen erotetxiksi liitosta sen
vuoksi, että sen urheilutoiminta o n o l ­lut
heikkoa! Totisesti syy heittää seu­r
a tUkopuolelle liiton.
Kaikesta päättäen tulee sosdem joh-tcsakki
saamaan liittolcckoukseen omia
kellokkaitaan enemmistön, sillä eihän
väkivaltapolitukalle -mitään voi, var­sinkin
silloin, kun sen harjoittajat
nauttivat suiuremnian veljensä. Suo­men
kuuluisan öhranäläitoksen suosi­o
l l i s ta turvaa. M i h i n suuntaan tilanne
liitossa liittokokouksen jälkeen ttilee
kehittymään, siltä on aikaista mitään
puhua. Kaiken todennäköisyyden m u ­kaan
kuitenkin lienee odotettavissa
suoranainen hajaannus, sillä muuta­kaan
tietä ei Suomen työläisurheilu-väellä
liene valittavissa päästäkseen
sosdemien ja ohrancdtoi jöhdonalai-sundesta,
joiden ainoana tarkoitukse­na
oh vähitellen johdatta koko ny­kyinen
Suomen työväen itfheilullike
porvarien syUin, tekemään porvaril­l
i s ta urheiluliikettä edes Mdkan ve-rekkäämmäksi.
Porvarit tuntee, että
yksityisten työläisurheilijoiden osto
porvarilllttoon tulee maksamaan äjan-pitkään
liian paljon, joten se lialusta
näkisi koko työväen lu-heiluliiton t u ­kemassa
itseään ja tässä tarkoituk-ssssa
on gc pannut uskolliset palveli­jansa,
sosdemit, johdattamaan koko
liittoa, hinnaUa millä tahansa p o r ^ -
riston vanaveteen. UskaUamme kui­tenkin
toivoa, että Suomen valkopor-väriston
kalmanhajuisissa kourissa
kärsinyt työväki ei tule nahkaansa
sentään myymään.
L.Reynolds.
Kriisikausi Suomen
TULrssa
Viipurilaisessa "Työ"-Iehdessä kir-jotetaan:
Työväenliikkeemme nuorin haara,
työväen urheiluliike, lähti heti alusta
alkaen erinomaisen nopeata ja ilah­duttavaa
vauhtia eteenpäin. Jo en-n
a i liiton perustamista olemassaole­vien
seturejen jäsenmäärä lisääntyi,
uusia seuroja perustettiin melkeinpä
aavistamattoman nopeassa tempossa,
harrastus ruumiinkulttuuriin lisääntyi
j a koko urheiluliikkeemme osoittautui
eainomaisen toimintakykyiseksi j a tar­koitustaan
"vastaavaksi. Ja vihdoin
toissa kesänä pidetyt ensimäiset liit­tojuhlat
seppelöivät saavutuksemme
suuremmoisella tavalla.
• Viimeisten vuosien kuluessa — jo
ennen liittojuhlia — oU kuitenkin jo
havaittavissa, että vieraat poliittiset
voimat eivät katselleet mielihyvällä
urheiluliikkeemme ilaliduttavaa eteen­päin
menoa. Sosialidemokraattinen
puoluejohto oli luonut liimokkaat s i l -
mäyksensä kukoistaraan liikkeeseem­me.
"Ensimäisiä merkkejä sUtä. mitiX
tuleva oli, esiintyi jo liittojuhlien
järjestelyn yhteydessä. Xiittojuhliemme
suuremmoisten j a kulmikkaiden juh­lallisuuksien
yläpuolella liiteli iljettä­viä
pahanilman lintuja.
Liittojuhlien jälkeen pidetyssä liit­tomme
edustajakokouksessa nuo rumat
j a rikolliset poliittiset -voimat sitten
alkoivatkin tuhotyönsä. Liittokokouk­sesta
syrjäytettiin lähes 50 seuran e-dustajat
mitä väkivaltaisemmalla ta­valla
j a 5iten saatiin kokouksen vä­hemmistö
muutetuksi enemmistöksi —
j a T U L alistuksi poliittisten pyrkimys,
ten astinlaudaksi. L i i t on johtoon nou­si
moisissa olosuhteisisa henkilöltä, jot­ka
sitten ovat' yhtämittaisesti harjoit­taneet
ennen kuulumattoman häikäi­lemätöntä
tuhotyötään. Tuo poUltti-nen
johtokopla on "sääntöjen j a pää­tösten
vastaisesti erottanut joukottain
parhaita työläisurheilijoita liiton jä­senyydestä,
l i i t on merkityksellisin seu­r
a on julistettu sääntöjen - j a pää­tösten
^'astaise.sti kelpaamattomaksi
järjestämään urheilukilpailuja, amma­tillista
työväestöä vastaan on julistet­tu
sota, kansainvälisiä kilpailusuhteita
on tuhottu, l i i t on johto on ottanut l a -
konrikkurit erikoisen suojeluksensa
alaisiksi, liittotoimikuiman yläpuolella
olevaa liittoneuvostoa ei ole kutsuttu
koolle, kun sen kokoonpano muodostui
johtokoplalle epämieluiseksi, seuroille
annetaan tämän tästä määräyksiä,
jotka ovat sääntöjen ja päätösten
vastaisia jne. loppumattomiin.
Moinen riehunta ennen niin ku­koistavan
urheiluliikkeemme tuhoa­miseksi
on tavalliselle ihmisjärjelle
käsittämätön. Sillä urheiluliike — sa­moin
kuin anmiattiyhdistysliikekin —
on luonteeltaan sellainen, iettä siihen
olisi kaikkien rehellisten työläisten
sovittava poliittisiin mielipide-eroa­vaisuuksiin
katsomatta. Vain yhtei­nen'
j a yhtenäinen työväen urheilu­liike
— minkälaisen T U L muodosti
ennen viimeksi pidettyä liittokokous­t
a — pystyy parhaalla mahdollisella
tavalla vastaamaan tarkoitustaan. Ja
sellaisella liikkeellä on, oikein joh­dettuna,
oloihimme katsoeri kerrassaan
erinomaiset menestymisen mahdolli­suudet.
Mutta poliittisena puoluejär-jestönä,
miksi liiton johto on TUL:oa
parina viimeisenä vuonna muovaiilur,
muuttuu se riuduttavaa luuvaloa sai­rastavaksi
mrheiluliikkeen irvikuvaksi
Sen vuoksi on kaikkien työläisten,
jotka rehellisesti harrastavat Suomen
työtätekevän väestön ruimaiilHsen ja
henkisen kimtoisuuden kohottamista,
entistä tiukeinpana nostettava vaati­mus:
T U L on jälleen saatava yhtenäi­seksi,
eheäksi, kaikkia ruumllrikulttuu-
•rla harrastavia työläisiä käsittäväksi
urheiluliitoksi.
TULrssa valmistaudutaan parastai-
"Ksa liittckokousvaalelhin. Liiton joh­tokopla
on laatinut sitä varten pitkät
j a monimutkaiset vaaliohjeet, joiden
oikeutus on hyvin kyseenalainen. L i i ­ton
johto on "ohjeissaan" määrärmyt,
että vain puolivuotta ennen liittoko-
Tiousta liittoon kuuluneet jäsenet saa­vat
osallistua äänestykseen, vaikka ei
Käännöissä j a päätöksissä ole tässä
siihteessa mitään määräystä. Edelleen
on liittotoimikunta ottanut itselleen o i ­keuden
määrätä kussakin seurassa va­littavaan
vaalilautaKuntaan puheen­johtajan
ja varapuheenjohtajan —
vieläpä, cdelljrttänyt, että nuo tolml-hchkllöu
voidaan määrätä asianomai­sen
seuran ulkopuoleltakin! Onpa se
esittänyt sellaisenkin järjestöelämäs-
•, sämme tuntemattoman^ "periaatteen",
että äänestys saa tapahtua määrätyis­sä
tapauksissa — vaaliotteellakln!
M u i h i n arveluttavuuksiin tässä yhdey-dessä
kajoamatta.
L i i t o n johdossa oleva poliittinen
koplakunta on siis katsonut oikeudek­seen
sekaantua yksinpä liittokokous-vaaleihinkin
kerrassaan mussolininiäi-sella
tavalla. Monessa muussakin suh­teessa
ovat p.o. "vaaliohjeet" hyvin o i ­reelliset.
Mutta kaikesta huolimatta — välit­tämättä
T U L : n nykyisen johtajakop-lan
törkeistä toimenpiteistä — on
jokaisen T U L : n yhtenäisyyttä, eheyt­tä
ja toimintakykyisyyttä kannatta­van
työlälsiu-heilijan j a työläisurheilun
ystävän tehtävä kaikkensa, että ensi
kesänä pidettävän ediistajakokouksen
kokoonpano muodostuisi sellaiseksi,
että urheiluliikkeemme pääsisi rau­hassa
jatkamaan toissa kesänä kes-keytynjrttä
suurmerkityksellistä työ­tään.
R i v i t kuntoon! Voimat kokoon!
Syökäämme oikein!
Vielä 25 vuotta sitten söivät kevyen
työntekijätkin kolme voimaka«ta ate­riaa
päivässä: aamulla mahdollisesti
sianlihaa, päivälliseksi pannupaistia ja
illaksi vahvaa uunipaistia. Tavalliseen
juhla-ateriaan kuului toistakymmentä
herkkua, ja lautaset otettiin kukku­roilleen
ruokaa, sillä talon emäntä el
ollut muuten vieraisiinsa tyytyväinen
Miesten suurta vatsaa pidettiin s i l ­l
o in hyvinvoinnin ja . varallisuuden
merkkinä. ,
Tuo ahmimisen aika on jo ohi. Nyt
lääketiede neuvoo syömään kohtuulli­sesti
j a lihaa vain kerran päivässä.
K u n nykyaikana pistäytyy ravintolas.
sa, missä kevyen työntekijät käyvät
päivällisellä, näkee . heidän useinkin
tilaavan vain kupillisen maltoa j a s i i ­hen
korppuja.
•Lasten painon tulisi olla normaalia
korkeampi, mutta sellaisten ihmisten,
jotka ovat jo sivuuttaneet 40 ikä­vuottansa,
tulisi syödä niin kohtuu­della,
että painonsa on alapuolella
normaalia, sillä sellainen paino on i -
käihmiselle terveydellisesti turvallisin.
Syöntltavan muutos on tullut mo­nistakin
syistä. .Qlemme ruvenneet
pelkäämään liikapainoa. L i i a l l i n en p a i .
no on tarpeeton lisärasitus. Se voi a i ­heuttaa
korkean verenpaineen, mikä
taasen aiheuttaa vakavia sydänhäiri-öltä
ja muita ikäviä tauteja. Tämän
lisäksi voi palamaton h l l l l tukkia sy­linterit.
On havaittu, että Ulalllnen
syönti aiheuttaa henkistä hitautta.
J a meidän aikanamme, jolloin k i l ­p
a i lu k a l k i l l a elämänaloilla on tavfit-toman
kiinteä, ei kenenkään tulisi
makohtalsestl saattaa itseänsä^ t i l a i ­suuteen,
että jää muista jälelle. Sel­laisten
henkilöiden. Jotka liikkuvat
! vähän ulkoilmassa, tulisi kalkin ta­voin
varoa UikaUhavuutta ja liika-syöntiä.
Asiaintuntijat ravintokysymyksen a-loUla
ovat yksimielisiä siitä, että ai­noastaan
soa ihmisistä syö riittävän
monipuolista ruokaa. Viime vuosien a-j
a l l a on saatu selville, että vlhannes-lehdet
ovat erinomaisen tärkeitä ih^
misruumiin ravinnoksi, j a tätä seik­kaa
on koetettu tehdä tunnetuksi
suuren yleisön keskuudessa. Sellaiset
kasvikset kuin kaalit, palkopavut, sel­leri,
spinatti, juurikaslehvät y.m. sa­manlaiset
ovat n.k. suojelevia ruokia.
Niissä on sellaisia vitamiineja, jotka
ovat tärkeitä kasvamiselle ja erääniaa -
tuistenHautien vastustamiselle, kuten r i i
sitaudin j a keripukin. Vitamiinit sisäl­tävät
myöskin ainetta, joka pitää
ruiuniin kunnossa vastustamaan esim.
tuberkelitautia. Kasviksia ja vihan­neksia
saadaan nykyisin jo talvellakin,
sillä uudenaikaisten nopeain kulku­neuvojen
välityksellä voidaan niitä k u -
lettaa etelän maista niin lyhessä a-jassa,
että ne eivät jäähdytyslaitok-sissa
menetä mitään ominaisuuksis­taan.
Tärkkely.spltoiset ruuat ovat myös­k
i n tärkeitä, vaikl:a perunoita, papuja,
viljaruokaa j.n.e. ei saisi olla enem-
Dää kuin vihanneksia. Juurikasveja ei
Uicin saa pöydältä puuttua, jollaisiin
kuuluvat porkkanat, juurikkaat, nau­r
i i t yjn. Hedelmät ovat ihmisruumiille
tärkeämmät kuin makeat ruuat, jol­laisia
esim. meillä syödään suhteelli­sesti
l i i a n paljon. Muistettava nlm. on,
että sokerissa ei ole minkäänlaisia r a ­kentavia
aineita eikä mineraaleja-
— I. L.
yossa
K i r j . Eino Suvllehto.
On varhaiskevään varhainen sun­nuntaiaamu.
Aurinko nousee pilvettö­män
taivaanrannan takaa kirkkaana
j a säteilevänä. Mustat j a harmaat a-lastomat
kalliot muuttuvat auringon
ensisäteiden loistossa hohtaviksi kul­t
a - ja krlstallikummuiksi.
Tätä aamun loistoa, luonnon kaune­utta,
ihailee Valdemar Vakola astelles­saan
kaivannolta asuntoaan kohden.
Hän on viettänyt yön kaivannossa
raskaassa työssä, mustien kallioiden
ke.skeUä, kolmetuhatta jalkaa alapuo­lella
maanpinnan, Ilän oli mennyt i l ­l
a l la kello kahdeksan alas työhönsä
j a olisi nyt aamulla päiicc:,i puoli v i i ­si
pois, mutta tänä aamuna hän pääsi
yasta jälkeen viiden, sillä tuo kurja
kontrahtityö el tullut ennen valmiiksi.
Työtä oli niin äärettömän paljon.
Kakslkymmentäyhdeksän vaunuliastla
täytyi kahden miehen maasta luoda.
Vaikka he koettivat mielipuolen vim­malla
ponnistaa viimeisetkin voimansa
n i i n ei sittenkään saanut ennen. K a ­tossa
oli vielä paljon Irtokiviä, jotka
täytyi pudottaa pois, jotta olisi turval­lisempi
työskennellä. Eihän sitä a i ­van
turvalliseksi saanut eikä joutanut­kaan
tekemään jos mieli saada työn
valmiiksi ennenkuin toinen vuoro t u ­lee
työhön. Täytyi vaan ajatella, että
jos ne sentään tämän yön pysyvät ja
kuunnella tarkkaan, olla aina varuil­laan
jos joku Irtokivi ripsahtelee je
juosta silloin pakoon. Kyllähän sitä
oli monta kertaa saanut säikähtää ja
hypätä kuin paukkulaudalta pois pai-kaltaan
johonkin turvallisempaan
MAAILMANENNÄTYKSET PITUUS-HYPYSSÄ
ovat vuoden 1870 jälkeen olleet seu­raavat:
6.09 m. Mitchell. Englanti, 1870.
6.20 m. Mitchell, Englanti, 1871.
6.88 m. Davis, Englanti, 1872.
6!91 m. Beddeley, Englanti, 1878.
0.97 m. Elliot, Englati, 1879.
7.02 m. Parsons, Englanti, 1883.
7.08,6 m. Ford, Amerika. 1886.
7.08,9 m. Copeland, Amerika, 1890.
7.17,5 m, Fry, Englanti, 1893.
7.20 m. Rosengrave. Australia, 1896.
7.32 m. Nev/burn, Irlanti, 1898.
7.43 m. Kraenzlen, Amerika, 1899.
ISa m. Prinsteln, Amerika, 1900.
7.61 m. 0'Ck)nnor, Irlanti, 1901.
7.693 m. Oourdin, Amerika, 1921.
7.765 m. Legendre, Amerika, 1924.
7.89 m, Hubbart, Amerika. 1925;
7.90 m, Hamm, Amerika, 1928.
753 m. Cator, Haiti, 1928-
paikkaan. Sitte taas koetella kangella
oliko EC äänen ahtama kivi kuinka
löyhässä ennenkuin voi jatkaa työtä.
Valdemar eli vielä maan jÄälläkln
noiden yön kauhujen parissa. Hän on
tehnyt jo kuudetta kuukautta samaa
työtä. Raskas ja vaarallinen työ on
pilannut hänen hermostonsakin monien
muiden elämänhuoiien Ja ikävyyksi­en
kanssa. Tuskin voi kunnolla ..nuk­kuakaan.
Unessa ovat kaivannon kau­hut
vielä hirvcämplnä edessä: jos joku
rapsahtaa huoneessa hypähtää hän
Ja kohoo vuoteelta;an, kun on kivi t u ­levinaan
päälle.
Mutta nyt hän tahtoo kaiken u h a i'
l a k in karistaa nuo kaivoksen kauhut
pois ajatuksistaan j a nauttia kauniis­t
a luonnosta, ihanasta aamusta. Il-ma
on n i i n raitista ja suloista hengit­tää.
Hän ahmii sitä kuin ahne kultaa,
Ikäänkuin se loppuisi. Hän ei pidä
mitään kiirettä,. astelee vaan hiljaisin
askelin, ehtiväthän keittää kahvin
valmiiksi .siksi kun menee asuntoonsa,
Valdemar miettii nyt elämäänsä
mainin ulkopuolella. Mutta se oh yhtä
mustaa, pimeää yötä kuin mainin s i ­sälläkin.
E i mitään huvia, ei mitään
Iloa. E i pääse edes liaallUekaan kos­kaan,
sillä joka arki-iita täytyy men­nä
työhön Ja suniiuntalsin ei siellä o-le
mitään. Hänellä ei ole edes sellaista
ymmärtäväistä ystävääkään, jonka
kaa-jsa voisi oikein vapaasti puhella,
huolensa kertoa. Valdemar oli pyytä­nyt
yhtä tyttöä täksi sunnuntai-Uläk-sl
autoajelulle toverikseen. Vaan ei
ollut tyttö luvannut eikä kieltänyt, el
vastannut sanaakaan, vaikka hän olts)
mitä puhellut. Kummallista kansaa
se hameväki on, luonnon muodostamia
suui-ia kysymysmerkkejä! Turha vaiva
ruveta ottamaan selvää, mitä he h a ­luavat
j a mitä ei, ainakin silloin kun
tulevat mykäksi. Ja mistäpä ne ty­tötkään
tietävät luvata mitään hä­nenlaiselleen
yössä eläjälle, kun on pai
jon komeita jjälvän poikiakin. Kuin
itscjtään herää Valdemarille kysymy,?
miksi kaikilla ihmisillä pn rakkauden
tunne, voimakas, vastustamaton halu
.saada itselleen ystäviä, hänelläkin
vaikka ei niistä saa koskaan nauttia.
Hiiteen kaikki tunteet j a koko hame­väki,
n i i h i n el hänen saa katsoakaan
ei vaikka sitte liputtaisivat j a vilkut­taisivat
silmiään kuinka veitikkamai­sesti.
Valdemar t,aa nyt uuden ajatuk-
.sen: jospa lähden pois kalvannof-ta
johonkin toiseen työhön. J a sehän on
melkein välttäm^-töntä hänelle ter­veydenkin
suhteen. Onhan hän kuih-kuinka
oli monta kuukautta etsinyt
työtä. Toisinaan saanut, toisinaan el.
J a silloin kun o l i saanutkin, oU «c o l ­lut
n i i n huonoa j a plenlpalkkasta, että
cl voinut kauan olla. Hän muistaa ne
likaiset j a ahtaat kämpät Ja pilttaus-matkät
niiltä pois. Taas olla työtönnä
j a etsiä työtä, mikä oU hänen mieles­tään
kaiken Ikävintä tointz.
Valdemar on päässyt asuntonsa cdusr
talle. Auringon eteen on tuUat pilvi.
Hän oU nauttinut hetken kevätaamun'
kauneudesta Ja sen raittiista limasta.
Mutta hän ci saa nauttia enempää.-
Hänen täytyy elää elämää yösaJk
Hepstoliitosta 1
NUORISOLIITON KK:N TÄYSIS­TUNTO
Hyväksynyt täydellisesti puolueen
K K : n linjan
N L K N L : n K K : n täysistunto on hy­väksynyt
päätöslauselman puolueen
sisäisestä tilanteesta, jossa täyslstimto
hyväksyy kokonaisuudessaan Ja täy­dellisesti
NKP(b) ;n KK:n linjan.
Täysistunto hyväksyy puolueen K K n
tclmenpltee»- trotskilaisten ryhml"i
llkvldoimiseksl, jotka ovat sllrtynr-!;
barrjkaadin toiselle puolen Ja luls:r-neefc
vastavallankumoukseen, 6c'::i
taistelun oikeistovaaraa vastaan. Joka
nykyhetkellä on suurin vaara puolu­eelle
ja vallankumoukselle. Täysis­tunto
merkitsee vääriksi kalkki ol-keiotolaisten
esittämät opportunistiset
syytölcset puoluetta j a sen KK:aa vas­taan
sekä lupaa miljoonan nuoriso­liittolaisen
nimessä tukea puoluetta
päälinjansa toteuttamiseksi Ja suoje­lemiseksi.
PUUVILLAVILJELYKSEN LAAJEN­TAMINEN
USBEKISTANISSA
K a i k k i a l l a Usbeklstanlssa on alka­nut
sopimusten Golmlamlskamppailu
puuvillan viljelystä varten. Tänä vuon­na
tullaan puuvillaa viljelemään
730,000 hehtaarin alueella, joka te­kee
16 prosenttia enemmän kuin v i i ­me
vuonna. Puuvillan viljelysten so.
pJmusfcamppailu aloitettiin tänä vuon­na
15 päivää ajXalsemmIn kuin en­nen.
Ennakkomaksuina on annettu
riippuen henkilöiden yhteiskunnallises­t
a Ja taloudellisesta asemasta. P u u v i l -
tunut j a laihtunut kuin keuhkotauti- j lavlljelyksen kehlttämistarkoUtuksessa
nen. Ehkäpä hänen terveytensä ja tullaan kahden vuoden ajaksi v».
voimansa palautuisivat taas entlsel- pauttamaan maatalousverosta koko-leen
kun. päägisi raittiiseen ilmaan.' n a a n puuvlllaviljelystcn laajentunut
Mutta se ajatus karkoittuu yhtä pian ala köyhissä j a keskivarakkaissa t a -
pois kuin oli tullutkin. Hän muistaa louksissa.
AISTIKAS, SISÄLT
vielä saatavana kirjakaupastamme ja asiamiehiltä. Muina Vuosina on
Vappu myyty niin tyyten, että myöhästyneet ovat jääneet ilman.
Hinta 35 senttiä.
69; Sudbury, On^
• 'Mm
Ai
• li
.1
i l
_