Vapaus, January 12, 1926

              S|4 S ^ t e - K -CCaMa«addMMii asnnooiiBnaaiiaaiisseenn >^y6«vitesot8in äÄnaeennkatnan»B»»tt»a Ja, flin»-
', W^^Smm V tFF. Soömryssa, Ont., joka tiistai, tonrtai ja laoaataL
' M i * l i = ^ - V - • ^ T o i m i t t a J - e t:
TJistaina, tammik, 12 p;iia — Tues., Jan. 12» 1 ^
H. A. BOITVINEN.
VAPAyS <Liberty) ^ ,
The only organ Finnish WoTker8 ro Canada. F n l ^ SadbSr. Ont. every Tuesday. Thnrsday and
Begistered at fbe Post Office Departincnt, Ottawa,
jggcond class matter.
General a d v e ^ n g ratea TBc per coL inch. Mi-aitmun
charge for aingle insertion 75c.' The-Vapaoa
b' tlie best advertising mediom among
Feosle in Canada:
tbeT?Ffnnish
|)UOlt vie
*%iW^^io^ i^^i^-^r^^f^r ei tt».1a lähettämään.
|«it8i asiamiesten joiHa on tafcankset. '
kaakf^*^ historian suuriniinaovallanknmouksen;.. . .
tdonpojat ja sotilaat kerääntyi­vät
Leninin nimra ympärille, hänen johlamaiisapnoln- \
een ympärille. Ja ainoastaan tämän yksimieiisyyden
kautta, tämän luottamuksen j a horjumattoman yfatenäi
syyden kautta kävi mahdolliseksi historian suurin vai
lankumous — Lokakuun vallankumous 1917.' ^
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naiinäflniötukset V tlOO kerta; f 2.0Ö; kaitsi kertaa.
Avidliittoönmenoilnjotukset: 50c palstattiuma.
Nimcnniuritosilniotokset 50c kerta, f l.OÖ 3 kertaa.
Byhtsmi&ilnlotnkset $1:00 kertav $2.00 3^ kertaa.
Avioerollmbtäkget $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa-mMm&^-'
i^:''^^' KttolAmanilmotokset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
||P^S? I ' j g ^ ; j v '. «fltösIousecltB tai muistovärssyltä. , ,^
l ^ l i ö Ä f !^ Halotaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
Icohnekeriaa. . ' . ,
Tilapäfsilmottajien ja ilmotusakenttunrien on, vaa-tftttaggga^
lähetettävä Hmiotashinta etukäteen.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
BL PnhelfiT 1038. Postiosote: Box gO. Sodbury, Ont.
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.^
BemoottAlJtsella nimellä.
' " K A N Ä ^ S T O . Liikkeenhoitaja.
f> y ' ^ J. V . KANf! mmBmimmmmmmk
^ Lenin ja Makann Yallanknmons
vallankumouksen' tapahduttua 1917, kun
i)asi ulkomailta maanpaosta, olivat hänen
ensimäisinä sanoin;wsa: f Teit petetään, toverit tyÖläi»
t ja talonpojat iTeitälpetetään, toverit sotilaat. Kat-ilcaa''
tarkoiri väliaikaista) hallitusta, niin te näette, että
$e on totahallituä;joka tottelee englantilaisen ja raiiska
tehtävä joukkojen- vallankmnousliikkeen aseiksi porya
herruutta; vastaan, on tehtävä uuden vallan oseik- m^mrnmmmmmmmm
> •" Näytti siltä, että nämä *3nat olivat silloin ennenai*
'1'^^' . kuiset» ewätkä'saavuttaisi vastakaikua. Ja Lenin jäikin
/^lf ' vähäksi aikaa yksin. Hänen johtamansa «Ptavda^-lehti
, ' : i d b o U i i n . > Kerenskin tasavaltalaisen hallituksen urkki-
' Joille oli luvattu hinta Leninin päästä. Ei ollut sitä l i -
" ' koa ja lokaa, jota demokraattinen lehdistö ei olisi heit-tänyt
toveri Leninin päälle. Mutta Lenin- ymmärsi odotr
' taa. Hän luotti asiaansa, luotti proletariaatin luokka-
'4: , i';; •'Vaistoon. Ja leniniläinen totuus voitti porvariston vol-
' \^ %heen ja petoksen. Miljoonat työtätekevät ymmärsivät,
^ että perustotuus ja pelastus bn ainoastaan Leninin lieu^^^^
voissa^ ainoastaan sillä tiellä, jolle heidät johtaa koni'
munistinen puolue. S
; .^^^ merkitys on Leninillä Lokakuun
vallankumouksessa. Kun Kornilovin päivien jälestä
Pietarissa kokoontui n.k. cDemokraattineri neuvotteluko-fcous
», niin Lenin 'kirjotti kirjotuksen «kompromisseista»':
Siinä hän viimeisenvkerfan ehdottaa :menshevikeiUe ja
sosialtvallankumoukseliisille, että he luopuisiyat pbrvä-risto^
ta, luopuisivat petturipoIiUikasta;, ja: tekisivät kom-premissin
(sovinnon); työväenluokan kanssa korniloyi-laisia
vastaan. Mutta menshevikit ja sosialiyailankunio-ukselliset
olivat sydäinellä mädänneitä, eivätkä hyväksy-neeVLeninin
esitystä. Silloin hän piilopaikastansa Suo­mesta
kirjottaa kirjeen holshevikipuolueen keskuskomi­tealle,:
missä hän sanoo, että jo riittää iörpötyksiä, täy­tyy'
piirittää Aleksandrinka (Aleksanterin teatteri, missä
«Demokraattinen neuvottelukokous» sijaitsi), hajottaa
volta kösiinsä. Lenin ymmärsi P^|pf^te::^v;:^'f^^ esiinnyttävä.Asia;riippui -hiuksen-
, V karvasta. Ellemme ota vahaa lokakuussa, niin meidät lllllll I >; marraskuussa tuhoavat savinkovit; baltshinskit- Histo-
|^^|f;;|\^^''^;v>.,:'^ kysymyksen:; J o k o me'tuhoamme.hei-
' ^ rd^ti taikka he tuhoavat Daeidät Joko kauhun ja vihan
' ' terotiama porvariston veridiktatuuri»'tai sitte poryaris-p
l S i l ^ - ; ' ; - t p a ; ; : 8 a ä l i m ä t t o m a s t i : - sortava proletariaatin v' diktatuuri, ilip^l > . ?jyt ön tämä kaikki jo sehrilla. Multa silloin, ta-
^ ', paustcn.vyöryessä, tarvittiin Leninin nerokas^katse, voi-dakseeii
sanoa: Nyt-ei enää hetkeäkään^pHcmmälle!' ^$l?ll'-';:¥'^'^''- ^'Nyt .taikka^ci^koskaan! :Ja tatpeen^oli^lcnintn^järkähtä-
^'^l^ilSf voittäaksensa kaikki- esteet ja ai-
Lenin osuustoiminnasta .
Lenin kiinnitti huomiotaan osuustoimintaan jo toi-nuntaiisa
varhaisimpina aikoina. Vallankumouskiirei-denkin
keskellä hän piti useita puheita ja kirjotti arlilK::
keleita osuustoiminnasta- Hän ymmärsi osuustoiminta­liikkeen
merkityin, eikä sitä suinkaan väheksynyt
Kun kansainväh'nen sosialistinen liike II intematsio-nden
Kööpenhaminan kongressissa-v. 1910, laski poh
j an osuustoimintaliikkeeseen suhtautumiskysymyksessä,
oli Leninkin taistelemassa proletaarisen suunnan puo­lesta.
Lenin joutui m.m. ponsivaliokuntaan, jonka
tehtäväksi jäi muodostaa lopullinen ponsi osuustoimin'
nasta, i
Valiokunnan istunnossa esitettiin monia mielipiteitä^
Silloin jo reformistinen ja vallankumouksellinen suunta
löi jyrkästi vastakkain. Lenin luonnollisesti oli silloin
jo vallankumouksellinen. Hän jäi valiokunnassa vä-heidLmistöön.
Lenin esitti^; valiokunnalle ponsiehdotuk'
senkin osuustoiminnasta; Tämä: ponsiehdotus ytimek­käästi
esittää osu ustoimintakannan, mikä tänäkin päivä­nä'
pitää paikkansa. Siksipä katinattaakin tähän ehdo
tukseen tutustua. Ponsi kuuluu kokonaisuudessaan seu­raavasti:
Kongressi lausuu mielipiteenään:
1; Että proletaariset kulutusosuuskunnat parantaa
vat työväenluokan asemaa, vähentämällä kaikenlaisten
välikäsien nylkemismahdollisuutta, vaikuttamalla kulu­tustarpeiden
jaossa olevien laitosten työläisten ; olosuh­teisiin
ja parantamalla omien työläistensä asemaa.
• 2. Että nämä osuuskunnat voivat olla köyhäl istön
taloudellisille j a poliittisille joukkotaisteluille suuresta
merkityksestä, tukemalla lakoissa ja tyÖnsuluissa olevia
työläisiä, poliittisesti vainottuja^ j.n.e.
Toiselta puolen kongressi huomauttaa:
1. Että kulutusosuuskuntien kautta saavutetut pa­rannukset
' ovat vähämerkityksellisiä niin kaiian, :• kun
tuotantovälineet o.vat sen-luokan^hallussa, jonka hävit­täminen
on sosialismin .toteuttamisen enhakkoehto* .
2. Että kulutusosuuskunnat eivät ole 'pääomaa vas­taan
käytävän taistelun välittömiä orgaaneja ja että ne
toisien luokkien samanlaisten järjestöjen rinnalla voivat
herättää harhakuvitelmia, että nämä j ärjcs^öt muodosta-vatfkeinonf
jonka kautta yhteis'kui:|nallinen kysymys voi­taisiin
ratkaista ilman luokkataistelua Ja porvariston ku-kistamista.
Kongressi: kehottaa kaikkien maitten työläisiä:; -
^ A.: Liittymään proletaaristen kulutusosuuskuntien
Jäseniksi, edistämään niiden kehitystä j a sen kautta suo­jaamaan:
näiden: järjestöjen kansainvakaista; luonnetta.
.ih: B.: Kulutusosuuskunnissa tekemään väsymätöntä so­sialistista:
propagandaa; jotta työläisten keskuudessa yhä
laajemmalle leviäisi luokkataistelun ja: sosialismin aate.
. C Samanaikaisesti pyrkimään siäien, että saavutet­taisiin
työväenliikkeen erillisten muotojen mahJvSllisim-man
kiinteä lähestyminen. ' , - «
; Kongressi myöskin huomauttaa* että tuotanto-osuus­kunnat
ovat työväenluokan taistelulle meikityksellisiä
vain silloin, kun ne ovat oleellisena osana kulutus-osuustoiminnasta.
»
Valiokunnalle oli esitetty useita ponsiehdotuksia.
Niiden ja väittelyjen perusteella laadittiin uusi ponsi,
jossa jossain ^ määrin otettiin kompromissikanta eri
suuntien välillä. LeninVmoitti sitä siitä, että siinä ei
kyllin jyrkästi Ja selvästi .lausuta sitä, että työläisten
kulutusosuuskuntien täytyy tukea .työläisten luokkatais­telua.
Kun kuitenkin ponnessa laskettiin yleinen suun­taviiva
sille, ettätyöläisten kulutusosuuskuntia voidaan;
käyttää ja on käytettävä luokkataistelussa aseina, äänesti
Leninkin lopullisessa äänestyksessä -ponnen puolesta,
kehottaen työläisiä /pitämään sitä ohjeenaan ja sen hen­gessä
työskentelemääju.
Puolueen virallisia
tiedonantoja
Otteita Canadan Kom­munistipuolueen
«ffltatsiosi- J a TalistiutoiniUton Ico-fcoamuta
alnehlctosta Lenin-jahlan
ohjelmistoa varten
Vuosi 1917 toveri Leninin elämästä
V. 1917 huhtik. 16 p:nä.L6nin palasi takaisin 10-
vuotisesta maanpaosta. Piti: ensi työkseen Leningradis­sa
puheen:: «Eläköön maailman sosialistinen vallanku­mous!
» Seuraavana päivänä esitti kuuluisat 10 teesi-änsä
proletariaatin menettelytavasta vallankumouksessa.
V. 1917 toukok. 7—12 p :nä. V.K.P :h konferenssi
hyväksyy Leninin teesit.
V. 1917 heinäkuun 16—18 p:nä. Lenin edelleenkin
Leningradissa. Kuuluisat heinäkuun mielenosotus-päivät
V. 1917 heinäk. 19—20 p:nä. «Pravdan» hävitys.
Lenin piiloutuu Kercnskin hallituksen vainolta, oleskel­len
ensin metsässä Suomen rajan lähellä, sitten Suo­messa.
^ _ '
V. 1917 elok. 8—16 p:nä. Lenin piiloutuneena johti
V . K .P :n (silloisen V.S.-D.T;P:n) neljättä puoluekoko­usta.
V. 1917 clokuu-r-syyskuu. 'Lenin piileskeli Helsin­gissä
ja kirjotti kirjansa «Valtio ja vallankumous».
V. 1917 marräsk. 2 p:nä. Pelkäämättä Kerenskin
.urkkijoita, matkusti Lenin Leningradiin kapinaa järjes­tämään.
• ••••',:
V. 1917 marrask. 7 p:nä. Lenin järjestää lokakuun
vallankumouksen, ja astuu kommunistisen puolueen tah­dosta
Neuvosto-Venäjän hallitukseii johtoon. •>
V. 1917 marrask. 7—8 p:nä.;c Neuvostojen toinen
edustajakokous päättää Leninin ehdotuksesta 1) heti
alkaa < rauhanneuvottelut, 2) antoa kaiken maan ilman
lunastusmaksua talonpoikain, haltuun.
V. 1917 marraskuun loppu: Ilmestyi kirja «Valtio
ja vallankumous».
TammOtuun 21 päivä, 1926, on
.historian suurimman vallankumous-miehen,
v^overi Leninin, kuoleman
toinen , muistojuhla. Kansainvä!^.
•nen kommunistiliike suuressa mur­heessaan
löytää kuitenkin lohdutuk­sensa
siitä, että suuren johtajamme
opit j a neuvot tulevat olemaan a r ­vaamattoman
suuresta arvosta pro-letariaatin
jatkuvalle taistelulle maa­ilman
sortajaluokkaa vastaan,
Mita on leninilaimyy»? ,
Leniniläisyys on maailman impe­rialismin
j a proletaarisen vallanku-mousaikakauden
marxilaisuutta yleis­piirteissään
ja proletariaatin dikta­t
u u r i n teoriaa sekä käytäntöä lähei­semmin
määriteltynä. •
Leoinilaisyy* ja taistelu vallasta
On olemassa monta toisen kan­sainvälisen
johtajaa, j o t k a yhä edel­leenkin
luottavat sosialismiin, mutta
horjumattomasta uskostaan huoli­matta
he horjuvat historian "asetta­mien
vaatimuksien alla j a kaatuvat
velvollisuuksien painosta, joita" he
ovat kyvyttömiä suorittamaan. L e ­ninin
oppien mukaan on työläisten
itse hankittava aseensaja rakennet­tava
.sellainen kansainvälinen taiste­luiden
puolue, joka säälimättömän
i t s e k r i t i i k in puhdistavalla ;Voimalla
kykenee .valmistautumaan katkaise­vaan
ja voittoisaan hyökkäykseen
maailman imperialismia vastaan.
"Kommunistien poliittinen voima
riippuu* sen i tilanteen j a hetken o i ­keasta
valinnasta ja arvioimisesta,
j o l l o in proletariaatin valiojoukon on
otetta^va^ valta käsiinsä. -Saatuaan
vallan käsiinsä; täytyy tietää j a yra-märtää,
miten j a millä tavalla kye­tään
saamaan hallitsevan työväen
osuuden 'kannatus ja luotto puolel­leen,
ollakseen kyvykäs laajenta­maan
i a ylläpitämään vallotettua
valta-asemaa ja opastamaan sekä
kasvattamaan j a vetämään puolel­leen
yhä suurempia joukkoja työtä-i
tekevistä " l u o k i s t a . " (Lenin).
Lenin j a • kolmas kansainvälinen
-^fKapitalismin kehityksen, pitkän,
'rauhan^, aifiakauden' kuluessa täytti
toinen kansainvälinen historiallisen
tehtävänsä ^vallankumousliikkeen
edelläkävijänä j a valmistajana. K o l ­mannen
kansainvälisen- asiaksi jää
järiestää proletariaatti vallankumo­ukselliseen
hyökkäykseen kapitalis­tista;
valtiovaltaa vastaan j a valmis»
taa joukot sisällissotaan kaikissa
maissa poliittisen vallan, anastamista
varten, jonka turrissa tullaan: r a -
ke^ntamaan • sosialistinen yhteiskun­ta.*'
'Vuonna 1917 tuoajitsi Lenin
toisenv kansainvälisen: j a 'Zimmer-vraldin
kokouksen: keskustalaiseksi ja
horjuvaksi. Venäjän vallankumo­uksen
varhaisempina; pärrinä ajoi
han Kommunistisen' Kansainvälisen
perustamisen asiaa. Maaliskuun 5
päivänä vuonna 1919 perustettiin
kolmas kansainvälinen Venäjällä,: j o ­ka
sJlIoin huokaili raskaiden vastuk­sien
j a hirrittävän nälänhädän > kä­sissä.
Sen jälkeen on kolmas kan­sainvälinen
nähnyt parhaimpien tais-teliioittensa
mestaukseen (Suomif
Unkarij y.m.) / j a tuhansien näänty­vän
hirrittarissa'vankiloissa kautta
^koko maailman, Imutta kaikesta huo^
l i m a t t a j a lujasti luottaen leniniläi­siin
oppeihini" se seisoo tänä päivä-!
nä vanhempana j a periaatteiltaan
puhtaampana kuin koskaan ennen.
Se on yhä edeUeenkin tarkasti har­kitseva
j a armotonta itsekritiikkiä
harjottava rohkeiden taisteluiden
puolue, kuten suuren johtajansa.
Leninin, vaiherikkaina päivinä.: J o ­kaisessa
maan osassa ; j a jokaisessa
maassa pannaan tunnontarkasti käy­täntöön
Leninin ohjelma, että jokai­sesta
työoaikasta täytyy tulla vallan­kumouksellisen
työväenliikkeen Iin-notus.
• • • ' •;; •!
. t
Lenin ja. talonpojat
Elämänsä aikana uhrasi toveri
Lenin paljon aikaa j a kykyjään, saa­dakseen
selrille mitä mahdollisuuksia
on olemassa, että vallankumouksel­linen
työväestö saisi terpeellista t u ­kea
j a . turvaa vallankumouksellisille
pyrkimyksilleen maalaisväestön kes­kuudesta.
Hän käytti kaiken vaiku­tusvaltansa,
saadakseen: taistelutove­rinsa
ymmärtämään sen suuren
avun, mitä talonpojat kykenevät a n ­tamaan,
jos osataan luoda yhteisym­märrys
j a yhteinen rintama maalais-
.väestön köyhempien kerrosten ja
teoIHsuustyövaestön välille.
Lenin ja aorretat kansat
'Kaikkien maiden kapitaUstiluokat
lahjoivat tyovakensä ylimpiä- ker­roksia,
antamaHä heiUe ' osan siitä
riistosaalistisi, Jonka he' säälimättö­män
siirtomaapolitiikkansa avulla,
ryöstivät - oijtihtetoilta •. ' k a n s o i l t a .
Nämä . näin lahjotut ryhniät
ovatvnsköllisesti maksaneet isännil­leen
-tämän hyvyyden, kannattamalla
heidän' imperialistiBia vallotns-. ja
sortosunnnitelmiaan. jokaisessa kään­teessä.
Kommunisänenkansaimrä^
l i n p n vastustaa'imperialistista vsorto^
ja ryöväyspolitiikkaa-ja': tekee .voi­tavansa
vapan,ttaakseen sorronalaiset
kansat sortajiensa ikeenalaisundesta.
suudesta.
Lenin ja taloodelliaet järjestöt
Taloudellisten järjestöjen taantu­mukselliset
johtajat ajavat kylläkin
häpeällistä luokkarauhan: politiikr
kaansa, ' mutta meidän - o n ; siltikin
muistettava, että, nämä : järjestöt
ovat joukko järjestöjä, joiden voitta­minen
vallankumonkselirselle liik­keelle
on välttämätöntä, ^en täfa.
den on j o k a i s ^ kozamunistin: tär­keimpiä
tehtäviä uniojäsenistön v a ­listaminen.
On myöskin tehtävä
•kaikki, mikä o n mahdollista, saadak­seen
vanhojen ammattikuntaryhmien
pirstomat järjestöt yhtenäisiksi ja
voimakkaiksi teoUisuusyhtymiksi.
Lenin j a sota
Jo vuonna 1915 k i r j o t t i toveri
Lenin, ^että se ei ole kansainvälinen
rauhanaate, vaan kaikkialle ulottuva
sisällissota, joka: tulee: viemään i h ­miskunnan
ikuiseen rauhaan jä köy-hälistö,
luokan lopulliseen. voittoon.
Kapitalistinen maailma. j a leniniläi­nen
Venäjä
Vuoden 1918 sosialidemokraatti-;
nen .vallankumous Saksassa tulee
olemaan elävä esimerkki sosialide­mokraattien
periaatteellisesta vara­rikosta.
Sensijaan, että heidän p i ­täisi
olla vallankumouksellisen pro-,
letariaatin etujoukkona, heistä. on­k
i n tullut Liebknechtin j a Luxem­burgin
murhaajia j a satojen sparta-kuslaisten
armottomia vanginvarti­joita.
Heistä on tullut amerikalai-sen
imperialismin : Dawes-suunnitel-man
nöyriä palvelijoita,, välistämättä
ollenkaan siitä, että tämän s u u n n i ­telman
toteuttaminen vaatii Saksan
kärsivältä työväestöltä yhä suurem­pia
uhreja . ja kärsimyksiä.
Ranskassa : sosialidemokraattien
myötävaikutuksella käy porvaristo
hirrittävää orjuut^issotaa: Marokossa
ja-'Syyriassa, rahan, arvon aletessa
j a taloudellisen epäsäännöllisyyden
tuodessa mittariiaatonta
kurjuutta
liebknecht, Luxem-
' burgr, Lenin
: Nämä kolme nykypäirien .-histori­a
n nimeä -vaativat osakseen. koko
maailman luokkatietoisten työläisten
huomion: Ja erikoisesti kaikkien
maiden nuorten työläisten hnomionv
Näitä kolmea työväenliikkeen san?
k a r i a emme- ihaile yksilöinä, vaan
riistettyjen joukkojen yhteisen tah­don
j a toiminnan innostajina j a o h -
j a a j i i i a . Vaikkakin he ovat äsket­täin
: kuoUeetj n i i n heidän henkensä
j a työnsä vaikuttaa edelleen maail-'
massa- Työläisten ryhtyessä mobL
lisoimaan voimiaan yhä suuremmas­sa
määrässä, pakottaa se proletariaa-;
t i n nuorison kesldttämään huomio­taan
edessä oleviin tärkeisiin kysyv.
myksiin.
tuhansiin työläisperheisiin..
Englannin : porvaristo käy armo­tonta
laistelua työläisten jo kyllin
alhaisen elämäntason ~ alentamiseksi,'
macdonaldien j a muiden toisen kan­sainvälisen;
pomojen j suosiollisella
siunauksella. Näiden keltaisten pet-tureiden
suosituksilla IdihtyväthaL
litsevan . luokan :< vainotoimenpiteet
kommunisteja vastaan päivä päiväl<^
tä, mutta suuret työväen joukot saa­daan
kaikesta huolimatta lähestymään
kommunisteja- j a heidän oppejaan
siinä määrässä, että Englannin työ-
-?väestö kulkee nykyisin . j o h t a v a na
vasemmistoryhmänä , maailman am-mattikuntaliikkeessä.
Läheisen -^dän j a kaukaisten siir-:
tomaiden .kansat ovat kapinassa sor­tajiaan
j a ryöstäjiään vastaan joka
puolella.
. Leniniläinen Venäjä on ainoa maa
maailmassa, jossa työläisten palkat
lähentelevät ennen sotaa maksettuja
palkkoja,mikäli palkan ostokyky on
k y s y m y k s e t . Porvaristo tuntee j a
tietää tämän varsin hyvin, j a tajuaa
siinä suuren vaaran itselleen j a t u -
l e r i l l e riistosuunnitelmilleen, ja sifc
s i se ehättääkin Locamon sopimuk­silla
jä muilla keinoilla laatimaan
tiukan vihollisketjun ensimäisen työ­väen
valtion ympärille, kyetäkseen
aseet käsissä hyökkäämään sen kimp­puun
heti ensimäisen suosiollisen
tilaisuuden sattuessa.: Tämän täh.
c(en on maailman vallankumoukselli­sen
työväestön luotava itselleen voi­makas
j a kaikkialle ulottuva työvä­en
liitto porvarillisen Kansainliiton
vastapainoksi.
.€anadassakin v a i n leniniläisen val­lankumouspuolueen
avulla kykene^
vät riistetyt talonpojat j a palkka­työläiset
saamaan aikaan jotain^^sel-
,laista, joUa tulee voleiyaan-todellista
merkitystä h f idän elämässään. Siksi
onkin välttämätöntä, että < tammi­kuun
21 päivä muodostun kaikkialla
sellaiseksi päiväksi, j o l l o i n . k a i k i l la
k e i n o i l l a . tehdään mahdollisimman
suurille joukoille selväksi, että hei­dän
tulevaisuutensa riippuu kasva­vasta
j a voimistuvasta Kommunisti.^
puolueesta j a että jokaisen: on tehtä­vä
parhaansa tämän asian eteen.
Osastoille j a - r y h m i l l e.
E i saa olla rolemassa mitään es­tettä
Leninin päivän viettoon näh­den.
' KaukaisemmassS^dn'. seudussa
on tätä päivää juRiIittava. suurten j a
kunniakkaiden m i i i s t ö j ^ ' ja'* leppy-mättömän.
merkeissä.
Eläköön
Eläköön
v a l t a !
Eläköön
välinen!
' Puolueen
puolesta:
• vallankumoustaisteliin
leniniläisjrys!
Venäjän neuvostotasa-
Kommnnistinen kansain-agitatsionitoimikunnan
Alf. HautamakL
Karl ja Rosa
M e i l l e . nuorille ovat muistot heis­tä
kummastakin rakkaita, sillä he
uhrasivat niin paljo elämästään jä
toiminnastaan kapitalismin ikeessä
elävän nuorison hyväksi. He ym­märsivät
työläisten aseman, heidän:
järjestämisensä ' välttämättömyyden
j a että taistelu epärehellisten so-sialipetturien
/ raihnaisuutta vastaan
on välttämätöntä, j a nuorten kom­munistien
uskollisuuden j a taistelu-halun.
Kumpikin kuului Saksan So­sialidemokraattiseen
puolueeseen, ja
olivat puolueen selkärangattoman
menettelytavan tulisia vastustajia.
Liebknecht k o r o t t i ' äänensä tehtaissa
j a pajoissa orjuutetun nuorison puo­lesta.
J a Saksan parlamentissa, j o n ­ka
jäsen hän- o l i , hän tuomitsi m i l i ­tarismin
j a kapitalistiset sodat. Hän
kehotti nuorisoa taistelemaan mili­tarismia
vastaan.
Vallankumouksen johtajat -
Hän j a Rosa olivat Saksan v. 1918
vallankumouksen johtajat. \ECe ne
olivat; jotka vuonna 1919 murhat­t
i i n sosialidemokratian tahdosta ja
ohjauksesta. Kommunistiset nuori­soliitot
ovat syntyneet näiden kah­den
kuolleen toverimme esimerkiv
j a '' urhoollisuuden merkeissä. ' - J a
Nuorten Pioneerien: järjestöt ovat
syntyneet, näiden kahden kuolleen
toverimme hengen innoittamina.
Lenin
JCun työväenluokan nuoriso ryhtyi
raottelemaan silmiään, kun se jäl­leen
sodan surman yöstä saavutti
•tietoisuutensa, niin Lenin oli yksi
niistä kehottarista sankarillisimmis-t
a henkilöllisyyksistä, joka viittasi
punaiseen aamunkoittoon.
. Hänen nimessään perustettiin Kom-,
munistinen Nuorisoliitto. Se tapahr
t u i hänen antamiensa tunnussanojen
elävöittämällä, hänen luokkataistelua
"koskevien^ määritelmiensä hengessä
j a . hänen suhtautumisessaan milita­rismiin.
Kun hän vuonna 1917: an­t
o i Sosialistiselle Nuoriso-Inteimatio-nalelle
haasteen, että vallankumor
ukselliset eivät saa o l l a rauhan r a ­kentajia,
vaan että pitää vastustaa
sotia, j a muuttaa ne sodiksi kapita­lismin
kukistamiseksi j a työläisten
v a l t i on perustamiseksi, n i i n työläis­nuorison
polku 'kommunismiin tuli
selväksi. Sillä nuoriso^ suuntautui
kommunismiin. Lenin oli tärkeso^ t e ­kijä
Komnlunistisen Nuoriso-Inter-nationalen
muodostamisessa. Häneii
neuvonsavja ohjeensa olivat verrat­tomat.
A i n a kuolinpäiväänsä saak­ka
hän seurasi tarkasti j a suurella
mielenkiinnolla. kommunististen 'nuo-risoliittojen'
toimintaa;:
Kapitalismi knolettavasti haa-vottunut
Kapitalistinen maailma, jonka
panssariin nämä kolme suurta,^mii.
Joonien työläisten edustajaa, aiheut­tivat
syviä haavoja, on tänään vielä
voimakas. - M u t t a _ kapitalististen val­tioiden
kaikki -konferenssit ovat o l ­leet
vaikutukseltaan äärettömän ly-hytaikasia'
t a i epäonnistuneita. On
olemassa rielä kaksi suurta j a k i l ­pailevaa
mahtia. Yhdysvallat jä
Suurbritannia, joiden jokainen teko
suoritetaan toinen toisensa murs­kaamisen::
mielessä ja maailman
markkinoiden:; vallottamiseksi itsel­leen.
Tämä tietää, että tässä kah­den
mahtimaan välisessä kilpailussa^
niiden j a alaistensa vasallivaltioiden
työläiset alistetaan vielä kauheam­piin
j a kurjempiin elinsuhtfeihin,
kuin koskaan ennen.
Toisaalta vastaavat työläiset, ryh­tymällä'yhdistämään
voimiaan hyök­käykseen
koko järjestelmää vastaan.
Ne, j o t k a eivät vielä ole havainneet
yhteisrintaman välttämättömyyttä,
tulevat olosuhteiden pakottamina
sen havaitsemaan.
Työläisnuorison tehtävät ovat mo­nipuoliset
j a laajat. . Meidän tehtä­vänämme
on vaatia parempia työ­suhteita,
korkean;ipaa palkkaa; ly-hempää
lyöpäiväa, ' samoa palkkaa
samasta työstä, lasten työn kieltä­mistä
j a täysiä oikepksiaunioissa.
Heidän tehtävänämme on käydä k i i ­kasta
T taistelua - kapitalistista milita­rismia
vastaan, kallossa muodois­saan;
Heidän tulee'antaa. Isineellis-ta
j a henkiätä Mora ^ o l ^ , Bn&a.
rian; Eansikan, liiglannra ja nuddea
maidei^' vankiloissa viruville 'tove­reillemme.
3te emme saa unhottaa
nuoren Botwiniiv murhaa j a nfitä IQ:
kemattomia muita tyttöjä Ja p<nba.
jotka ovat teurastetut. verenhS
sen vallassa olevan'luokan'tohaesta-
Meidän tehtävänämme on j ä r j ^ ^
työväenluokan nuoriso nnioihiii ja
Kommunistiseen Nuorisolnttoo„
Meidän tarkotnksenampe - tulee äii^
olla kapitalistisen jaijeaiehBan ka.
kistaminen ja' maailman. ncnvosttita;
savaltojen liitoi^ luominen, dkaa».
me, kuten Leninin sanat kuulaivat-
«Todellisia taistelijoita uuden maal
ilman liiomiseksi ja nskolhsia nndea
yhteiskunnan rakentajia." — H. "SL
Canadan^ työläisnaisten
lehti
Canadan-Työläisnaisten Kiton toi-:
mesta on alettu julaistä työläisnais- i
ten oloja j a taisteluja käsittelevää
lehteä VThe W o r k i n g Woman." l e t ­t
i ilmestyy toistaiseksi mimiografoi.'
tuna tilapäisjulkaisuna, <jä käsittää
sen ensimäinen' numero 7 tavallista^
konekirjoitusarkin sivua. Lukijoille
osoitetussa esipuheessa" lausuu maii
nitun .liiton: toimeenpaneva komitea ^
naistyöläisille m.m.' a u r a a v a a :
" M e haluamme saada teidät ?taii
temaan, että tämä pieni lehti on ee
jonka kautta^ te - voitte ilmitnöda
ajatuksenne.; Sillä kaikesta päät
taen, on olemassa useita muita, joil.
l a on samanlaisia ajatuksia, mutta
mistäpä voisimme, ne saada tietoom.
me, jos ne pidetään suljettuina pääs­sä.
"Me tiedämme, että työläistyttö.
j en j a näistep, jotka ovat raataneet
työpajoissa, tehtaissa, •konttoreissa
• tahi kotona, o n sangen: vaikeata le­vähtää
hetkinen, 'koota ajatuksiansa
j a kirjoittaa ne paperille. ' Me tie­dämme,-
että ainoa vapaahetki äi­deillä
on silloin,, k u n he ovat saa­neet
lapsensa nukkumaan; . Eikä sit­tenkään
vielä hän voi istahtaa luke­maan
.tai kirjoittamaan, mutta
useimmiten paikkaamaan lasten vaat­teita.
" M u t t a tänäpäivänä>vaativat lap­semme
äitiydeltäsime ei: ainoastaan
parsittuja sukkia ja. leivoksia, mut­t
a myös tietoja. Äidin ei ole jätet
tävä kaikkea opettajalle j a siten me­netettävä
itse lastensa luottamuk­sen."
• ^
Tältä näkökannalta lähtien käsi­tellään
TU-m.'. naisten järjestäytymi­sen
välttämättömyyttä.
"Kosketellessamme kysymystä nais-työläisten
järjestymisestä, 3drjoite-taan
lehdessä, herää kysymys: mik­si?
Ennen' muinoin oli naisen työ
ainoastaan kodissa, naisen ei katsot­t
u tarpeelliseksi harrastaa mitään
ulkopuolella kodin V piirin;: ' Mutta
ajat ovat .muuttuneet, i j a nykyään
j o ' tunnustetaan, että naiset emi
ole ainoastaan pelkkiä: taloudenhoi­t
a j i a vaan kykenevät* arvostelemaan.;
j a Käsittämään tilanteen .ravettuaan '
kerran harrastamaan yleisiä asioita.:
"Vanhat ennakkoluulot alkavat lu­histua,
j a me tapaamme naiset suo­rittamassa
monta tointa, jota ennen
pidettiin- sopivana ainoastaan miehil
l e ; j a tosiaan tarvitsemme vain luo-'
da silmäyksen suui^otaan j a todeta,
kuinka vaikuttavasti n.k,' "heikompi,
sukupuoli" työskenteli teollisuuden
k a i k i l l a aloilla sillä aikaa kun mie­het
olivat sodassa.
"Äänioikeus on toinen, tärkeä ky­symys.
Mutta tarvitsee vain liikuB-kella
missä työläisten asuinkortte-^
leissa tahansa vaalien- aikana tode-taksensa,
miten vähän arvoa naiset
sille antavat,'eikä siitä syystä, että
he olisivat vähemmän sivistyneet
kuin työväenluokan miesväki, mutta
siitä sjrysstä, että taistelu olemassa­olosta
niukkoine mahdollisuuksineen
j a satoine p i k k u puutteineen, joita ta­vallisella
työläisnaisella on edessään,
pakottaa heidät laiminlyömään kaik­k
i ne ; ky^jroykset, joita asetetaan
kansan eteen, j a he usein vastaavat:
" O h , minä jätän k a i k k i seUaiset asi-'
at mieheUeni", .käsittämättä ätä
seikkaa, että juuri hänen itsensä
kansalaisena, on noudatettava niitä ^
lakkeja, j o i t a miehet äänestävät, js:
e t t e i ole' mitään lainsäädäntöä kan­salle,
joka ei koskisi > yhtäläisesti
naisia kuin miehiäkin.;
"Itse asiassa:: ne lisein :k^
naista enemmän/ 'sillä ','kun
suus|mlat tulevat, kiitenr tuo'
alentuminen j a työttömyys,
useimmiten > kärsii hiistä eniten
täessään. helpoittaa lasterisa^tai
'fSen vuoksi me 4ialuä^Hme:rakei
t a a voimakkaan'- naistyjfiiäisten; Iiii
keen,- j o n k a kautta^: nle' voimme am
taa_ ja rohkaista veljiäiöme ja aisa;
riamn;ie ammattiliitoissa- j a . lab<^^
liikkeessä, sujirissa täistelnisäa pv
rempien eliiiehtojeii aikaansaamisel*
si ja ylläpitämiseksi, joita me
dämme jokainen' työläiden voikeutcV
tuna pjrrintönä." ';'
Tähän tepOan^kiirjoitetaan
lehdessä; isen' tarkoiiukd^i; j a v>«
'käsitätame,--että leHd^'.tärkoiti|lEse-nä
oh herättää tähän asti y h t e i s i
riallisille' l^symylalllfe. •v^njatäjnä^
töminä olleet nais^öläi^n(? joakot
toimimaan onuu; löaktUuttlf, olojen
•fiofatataniiisökd. l LeBden esainuaneo