Vapaus, April 9, 1929

              No. 84 — 1929 -TOstaiita, fciihtikf 9 p;nä—Tues., April 9
VAPAUS, Box 69,Sudbury, Ont
"Varastettu öljy" ei hai­se
enää englantilais­tenkaan
nokkaan
Neuvostoliiton alueella ovat rikkaat
Bakun, Grosnyn ja Maikopin öijyalu-eet,
joiden tuotanto jo nyt on huomat­tavasti
korkeampi kuin ennen maail­mansotaa.
Näitä Tngniin^ftii ensimäisiä
öljyalueita ovat kapitalistiset suurval­lat
koettaneet saada itseUeen kaikilla
keinoilla. Tässä mielessä ovat ne liit.
toutuneet Georgian sosialidemokraatti­enkin
kanssa ja Georgian neuvosto­vallan
kukistamisi^kimysten varjolla
koettaneet päästä kiinni neuvostomaan
öljylä^tetsiin. Kun nUtä kuitenkaan ei
ole voitu väkivaltaisesti anastaa, ovat
eräät kapitalistipiirit ryhtyneet neu­vottelemaan
Neuvostoliiton kauppae-linten
kanssa neuvostoöljyn ostamises.
ta. Muiden muassa amerikalainen
Standard Oil-trusti on aikaisemmin
NeuYostoIiitosta
LENINGRADIN PUOLUEKONFE­RENSSI
ko^iikisestst
aatkoa Idtä sivulta)
teisiä, laitoksia Järjestön tp. komitean
Maalisknn 11 p:n aanuxistonto
Leningradin alueen pu(duskonfe-renssin
maaliskuun i l päivän aamuls-tunnossa
tervehti konferenssia 25,000
ammatillisesti järjestyneen Leningra­din
alueella toimivan insinöörin ja
teknikon nimessä tov. Lugovets.
— Maamme kansantalouden 5-vuo­tissuunnitelmassa
asetetut suunnatto­mat
tehtävät lausui hän mm. pu­heessaan
— ovat saaneet osakseen y-leisen
hyväksymisen alueemme tek­nillisten
voimien taholta. Me olemme
varmoja näiden tehtävien toteuttamis-tehnyt
sopimuksen neuvostoöljyn osta- mahdollisuuksista' ja järmitämme
misesta Ja pn myynyt sitä aina Inti-jkaikki voimamme, osoittaaksemme, et-aan
saaklm. Kun neuvostoöljy on hai- tä puolueen asettamat teollistutta-vempaa
kun muut, aikoi se syrjäyttää! mistehtävät ovat oikeat. Me uskomme,
englantilaiset Eteterdingin johtaman ' että konferenssi puolestaan ryhtyy toi-
Royal Dutch Shell-trustin markkinoi!-; menplteisiln spesialistien auktoriteetin
Ta. Tällöin julisti Deterdihg öljysodaii lujittamiseksL '
kanssa tutkimaan, josko Järjestön tp
k:n välityksälä saadaan jonkunlais­ta,
joko suoranaista tai välillistä hyö.
t ^ vakuutuksien sen kautta ottamisel­ta,
ja jos tämä käy mahdolliseksi, ^ 5
tämään, entistä ja ottamaan uusia va­kuutuksia
tp. komitean kautta,"
^ieraslddisten sanomalehtien
tnkeminen
"Edustajakokous toteaa, että vieras­kielinen
sanomalehdistö on ehdotto­masti
välttämätön yhtähsrvin txmnus-tamamme
puolueen eri kielisten aines,
ten kasvatus-, valistus, ja järjcstä-mistyölle^
kuin sen englanninkieliser
jäsenistönkin kannalta. Tämän täii-den
on tätä lehdistöä tuettava. Käy­tännöllisenä
tukemistoimenpiteenä
päättää edustajakokous Järjestönune
varoista heti luovuttaa tarkoitukseen
650.00 dollaria, jonka jaotteleminen eri
lehdille jää tp! k:lle.
"Edelleen esitämme, että jos suinkin
mahdollista. The Worker ja mahdolli­sesti
muut puolueen englanninkieliset
kuin urheihillike, joka suuresti auttaa
nuorison ^väenliikkeeseen kiinnittä­misessä,
joukkoliikkeet ja nUden
luokkataistdHknnnalla pitäminen.
Teniä ovat samat järjestöt ja pyrki­mykset
niihin nähden, järjestönne si­säisen
toiminnan ohella.
Olemme juuri menestyksellisesti suo­riutuneet
taistelusta järjestömme sL,
säitä nousseita hajottajia vastaan,
jotka ovat joutuneet riviemme ulko-puoleUe.
Taistelemme valkosuomalais-ta
propagandaa ja "elävänä hautaan-tumista"
vastaan, kuten tekin.
Lopuksi julistan järjestömme jäse­nistön
olevan ylpeän siitä tuesta, jota
esim. kielivaikeuksista huolimatta, o-lemme
su(mialaisina työläisinä kyen-ja
vähävaraisten maanviljelijäin yh­teenliittymiselle
ovat tietämättömyy­destä
johtuvat poliittiset ja uskoxuioli-liset
erimielisyydet, joita hyväksi
käyttämällä hallitseva luokka on on­nistunut
pitämään työtätekevän luo­kan
hajallaan.
Järjestö pitää sen vuoksi velvolllsuu.
tenaan osoittaa, että työläisten ja työ­tätekeväin
maanviljelijäin yhteiskun­nallinen
asema sitoo heidät toisiinsa
lehdet fiirretään painettavaksi Vapau.
den kirjapainossa mahdollisimman
kohtuullisilla ehdoilla."
Vrijesjärjestönune edustajan,
tervehdys
amerikalaiselle trustille ja syytti sitä
varastetun tavaran ostamisesta, kos­ka
neuvostoöljyä saatiin yhteiskunnal­le
otetuista entisten yksityisten riistä­jäin
omistamista lähteistä. Taistelus­saan
Deterding auttoi ja pakoltti sekä
venäläisten monarkistien vastavallan
kumouspuuhia ja terroritekoja että
Yhdysvaltain suomalaisen työväen-yhdistysjärjestön
veljesedustajana ko-
Tämän jälkeen jatkui puhevuoro- kouksessa ollut toveri Theo. MäM i l -
jen käyttö tov. "Klrovin selostuksen
pohjalla. Asian yhteydessä esiintyi
Letiinfiradin alueen ammattiliittoneu-vostoa
sihteeri tov. Korolev, joka kos­ketteli
puheessaan pääasiassa am­mattiliittojen
toimiimassa ilmeneviä
puutteellisuuksia. Hän osoitti, etteivät
Georgian sosdem johtajia neuvostora- ammattUUtot kylUn ajoissa ja riittä-han
väärennyksissäkb, saadakseen si- vässä määrin ole mobilisoineet työ-ten
Isketyksi vihaamaansa neuvosto- väenjoukkojen huomiota puolueen ja
valtaan ja mahdollisesti öljyalueet koko maan edessä oleviin keskeisiin
haltuunsa. Nyt julkaisevat venäläiset kysymyksiin. Ammatillisten perusjär-lehdet,
sekä^ "Pravda" että'-"Is^eztijä"' jestö^fin johtaminen ei ole oUut täy-uutisia,
joiden mukaan häikäilemätön sin tyydyttävää. Johtavien ammatll.
öljyherra Deterdingin on vihdoinkin I iisten työntekijöiden on enemmän o-täytynyt
luopua epätoivoisesta taiste­lustaan
neuvostoöljyä vastaan. Hänen
johtamansa yhtymät ovat tehneet so.
•pimuksen neuvostovenäläisen öljyliik-keen
"Russian Oil Pröducts"in kanssa
ja siinä tunnustaneet neuvostoyhty-män
saman vertaiseksi muiden öljy-yhtymäin
kanssa Englannin markki­noilla.
Sopimuksen mukaan, joka on
voimassa kohne vuotta, hankkivat ve­näläiset
huomattavat määrät öljyä
englantilaisille yhtymille, jotka joku
aika sitten niin kauhistuivat "varas­tettua
tavaraa".
Tällä sopimuksella tulee epäilemättä
olemaan suuri merkitys Neuvostoliiton
jai-Engianhih välisille suhteille. Sopi­muksen
vdlmEissaoloalkana ainakaan
ei ole soveliasta sellainen provokatiD,
jota Englantia hallitsevat öljykapita.
listit aikaisemmin harjoittivat. Tämän
jälkeen ei ole lainkaan odottamatonta,
vaikka Englanti alkaisi uudelleen sol­mia
katkenneita poliittisiakin suhtei­ta
Neuvostoliittoon. Englannin öljyka-pitalisteja
on pakoittanut polvilleen
Neuvostoliiton edessä varmaankin vä­lien
kärjistyminen Amerikan kanssa ja
koska ne muuten olisivat jääneet ame-rikalaislsta
kokonaan syrjään neuvos-tomarkkinoflla.
Näin taloudelliset teki­jät
pakoittavat luopumaan korkeasta
moraalista ja ostamaan "varastettua-kin
öljyä", eUei tahdo yksin muiden
siitä hyötyvän.
K. o. sopimus ei kuitenkaan edes
heikennä sitä Oleellista ristiriitaa, joka
vallitsee kapitalististen valtojen ja
Neuvostoliiton väimä. Se vain pakoit­ta
tais.telun peitetymmäksi öljykapi-talistlen
puolelta.
sallistuttava paikalliseen toimintaan
oleskeltava kussakin piirissä tahi alue­piirissä
useampia viikkol» ja avus­tettava
paikallisia työntekijöitä.
motti olevansa pakotettu lähtemään
paluumatkalle Ja piti lyhyen terveh­dyspuheen,
jossa lausui m.m. seuraa­vaa:
,
• Olen iloinen, että sain tilaisuuden ol­la
läsnä Canadan suomalaisten työ-
Iäisten luokkataistelukannalla olevan
valistus- ja kulttuurijärjestön edusta-jakiokouksessa,
sen [yhdysvaltalaisen
veljesjärjestön enslmäisenä edustaja­na.
Uskon tällaisen veljesedustuksen
olevan suuresta merkityksestä järjes­töillemme.
Sri (asiain, käsittelyn, yhtey­dessä
olen jo selostanut tilannetta
Yhdysvalloissa ja Järjestömme suh*
tautumista edessämme oleviin pulmiin
jotka kummallakin järjestöllä ovat sa.
mat, paitsi siirtolaisuutta Suomesta,
joka Yhdysvaltoihin on paljoa pienem-
Tiedemlesten yleisliittolaisen edus- pi icain tänne Canadaan.
tajakokouksen nimessä tervehti kon­ferenssia
prof. Tulaikov. B&n osoitti,
että tieteellisten kethojen sovellutta-inista
maatalouteen vaikeuttaa suu­resti
maatalouden hajanaisuus ja ta­louksien
pienuus. Puolueen ottama lin­ja
maatalouden kollektivisoimiseksi
tekee mahdolliseksi tieteen saavutuk­set
Neuvostoliiton maatalouteen.
Neuvostotiedemlehet ; tukevat kaikin
tavoin tätä puolueen ottamaa linjaa
ja ovat valmiit yhdessä sen kanssa
toteuttamaan maaseudun sosialistisen
uudistamisen tehtävät.
PUNA-ARMEIJA YHTEISKUNNAL­LISEN
TYÖN TUKIJANA .
Puna-armeijan keskustalölla Mos­kovassa
on ollut maaliskuun 12 päi­vänä
puna-anneijalaisten kokous,
jossa on käsitelty maataloudellisia
kysymyksiä. Kollektiivisten talouksien
keskushallinnon puheenjohtaja tov.
Kaminski fcehoitti puna-armeljälaisia
valmistautumaan hyviksi yhteiskun­nallisiksi
työntekijöiksi, kollektiivis­ten
talouksien järjestäjiksi ja satoi­suuden
kohottajiksi. Moskovan gami-sonin
eri joukko-osastojen edustajat
ilmoittivat, että he ovat vahniit ryh­tymään
tarmokkaasti maaseudun so­sialistiseen
uudistamiseen. Hc tarvit­sevat
vain yhteiskunnallisten järjestö­jen
apua, pääasiassa kulttirarista a-pua.
sanut kohota korkeammalle. Ei siksi
etteivätkö hänen henkiset lahjansa
olisi sitä edellyttäneet, filosofian alal.
lakin hän oli kuten Lenin sanoo:
"ainoa, todella suuri venäminen Hr-jaOija,
joka pysyi 50-luvullä aina v.
1888 saakka ehjän filoeoofisen mate­rialismin
tasolla heittäen syrjään uus­kantilaisten,
inachistien ja muitten
sotkijaln tyhjänpäiväiset jaarittelut",
mutta — lisää Lenin — Tshemishevs.
kl ei osannut, tarkemmin sanoen, el
voinut venäläisten olojen takapajui­suuden
takia kohota Marxin ja En­gelsin
dialektisen materialismin ta­solle".
Tshemishevski ei [ luonut teoriaa, joka
olisi saanut tieteellisen sosialismin ni­men.
Mutta useat hänen herättämät
kysymykset ovat vielä nytkin päivän­polttavia.
Hänellä oli esim. aivan sel­vä
käsitys kollektiivisesta maatalou­desta
teollistuttamisen pohjalla, nai­sen
täydellisestä vapauttamisesta,
työlle jne. Tshemishevski ei rajoit-tM^
ut puhumaan joukkojen valista­misesta,
vään hän otti itse siihen ak­tiivisesti
osac.
Päätettyään yliopiston v. 1850. ja
ollen jo poUittisestikin kehittynyt, hän
matkusti syntymäkaupunkiinsa Sarato­viin,
jossa joutui gymnasioon opetta­jaksi.
Hän toi paljon uutta opetus­tapaan.
Joutui tämän johdosta kou­lun
hallinnon epäsuosioon ja oli pa­kotettu
jättämään opiston kaksi vuot-
Edustamani järjestön äskeinen edus*
tajäkokous päätti panna toimeen jä-senhanklntaryntäykscn,
päämäärällä
kymmenentuhatta jäsentä seuraavMn
edustajakokoukseen mennessä. Nykyään
kuuluu järjestöönmie noin 170 yhdis-»
ty^tä ja 6.500 jäsentä, mikä on suu­rempi
määrä maksavia jäseniä kuin
oikeastaan minään aikana sitten vuo.
den 1917, sillä neljättä, vuotta sätten
suoritettuun uudelleen järjestämiseen
ryhdyttäessä olivat kaksolsveromerklt
käs^täiinössä naimisissa oleville ja sit­tenkin
oli kokonaisjäsenmäärä vain n.
7,000. Tässä yhteydessä tules myös
ottaa huomioon naisosastot, joita yk-
.sistJLän keskivaltloissa on 40 suurella
jäsenmäärällä ja joiden luokkataistelu-liikkeelle
eri muodoissa antama tuki
ön ollut ja tulee edelleen olemaan
mitä suuremmasta merkityksestä. Eri­koisen
maininnan ansaitsee esim. nii­den
nuorison mukaanvetämL5es.sä ja
valistamisessa tekenäl työ. Viime ke­sänä
toimeenpantiin neljät nuoriso-kurssit,
joilla oli opiMlaita 30—7ö:neen
ja näitä järjestyneet naiset klitettä-västi
tukivat. Järjestöömme on kui­tenkin'
vielä yhdistettävä kymmeniä
yhdistyksiä ja klubeja ja kaikkien jä­senmäärää
lisättävä, joka tehdään jä-senhankintanmtäyksessä.
Osuustoimintaliike, joka . on melko
voimakasta varsinkin keskivaltloissa.
ja sen edistäminen saa järjestöltämme
paljo huomiota ja tukea, samaten
Tshemishevskin nimeen, sillä Tsher-nishevski
oli sen lehden asiallisena
johtajana 8 vuoden ajan. Sanoma­lehdistö
oli hänen oppituoltasa, josta
hän selitteli Materialistisia katsomuk-siaan,
esitti sosialistisia oppeja kan­santajuisessa
muodossa suurille jou-koille
ja. hyökkäsi ankarasU olevia
oloja vastaan- Hänen kaunokirjani
set tuotteensa, varsinkin romaaninsa
"Mitä tehdä", olivat monien vuosien
kuluessa ainoana sosialistisen propa­gandan
lähteinä, sillä kaunokirjallisen
muotonsa takia he olivat läpäisseet
tsaarin sensuurin. Tshemishevskiä ei
kuitenkaan tyydyttänyt pelkkä valis­tajan
osa. Venäläisen kirjallisuus­arvostelijan
Belinskin esimerkki oli
vielä tuoreessa muistissa • Ja Tshemis­hevski
tahtoi jatkaa hänen työntänsä.
Hän teki työtä yöt ja päivät, kirjoitti,
kuten Lenin sanoo "sen ajan histo­riaa".
Erikoisen mielenkiintoinen on
se väittely, jota käytiin sanomalehdis­tössä
».§- talonpoikaiskysymyksen joh-!rettä:
hän kysymykseen oli loogillistaia seu­rauksena
hänen ideoloogisista katso­muksistaan.
Hän kuului niin sanot­t
u i i n vaalista jlin. 60-luku on venä­läisen
valistusajan kukoistuskausi. En.
simaisia valistajia oli Venäjällä Belins-kl.
mutta valistusajan parhain edus­taja
oli TshemlshevskL Häneen vai­kuttivat
suuresti ranskalaiset ja sak­salaiset
valistajat. Tshemishevski i -
haiU erikoisesti Lesslngiä, joka eli
X V m vuosis., puolivälissä. Venäläiset
valistajat menivät vaatimuksissaan
paljoa pitemmälle kuin ulkomaiset
edeltäjänsä. Se on ymmärrettävääkin,
sillä venäläiset esiintyivät melkein
100 vuotta myöhemmin. Pääasialli­nen
sisältö on kuitenkin molemmilla
sama. Totta kyllä, venäläisten valis-tajain
joukossa oli kolmekin virtausta:
porvarillis-liberaalinen, narodnikkilai-nen
ja demokraattinen, jota edusti
Tshemishevski. mutta kaikissa niissä
merkitsee Lenin kolme yhteistä piir-neet
antamaan Yhdysvaltain työläis­ten
vaUankumoukselllselle kommunis.
tipuolueelle ja .sen johtamille valtavil­le
taisteluille, jotka yhä kasvavat ka­pitalismin
ristiriitojen ja Juokkavas-takohtain
nykyisen kärjistymisen ta­kia.
Canadan on tärkeässä asemassa
Yhdysvaltain jä Suurbrltamxlan sekä
niiden ImperlaUstisen kUvoitelun vä­lissä,
joka voi ennen pitkää Johtaa so­taan.
Meidän velvollisuutemme on
koota ja vahnentaa työläisiä taisteluun
tätä uutta maailmansotaa vastaan
ja työläisten vallanoton puolesta, työ-väenvallan
puolesta.
Puheenjohtaja tov. Ahlqvist kiltti
yhdysvaltalaista toveria osanotostaan
kokoukseen ja sen työhön ja kehotti
häntä viemään veljellisen tervehdyksen
Yhdysvaltain suomalaiselle työväen,
yhdistys järjestölle, jonka toimintaa Ja
mahdollisimman läheisiä suhteita sii­hen
Canadan suomalainen järjestö
suuresti arvostaa. — S. G. N.
VBbEKSXS ISTUNTO
Tässä edustajakokouksen viimeisessä
istunnö&ia käytiin valitsemaan järjes­tön
sihteeriä Ja toimeenpanevan ko­mitean
jäseniä. Päätökset näistä osl.
oista on jo aikaisemmin julkaistu leh­dessämme.
Sen jälkeen luettiin ja hyväksyttiin
asianomaisten valiokuntain ponsieh­dotukset
näytelmävaraston hankinnas­ta,
järjestyksen valvomisesta ja jär­jestön
sääntöjen muuttamisesta. Pää­tökset
edelläolevista kysymykststiV on
julkaistu aikaisemmin ja sääntömuu»
toksista taasen sisälsivät ponnet ne
ehdotukset jäsenmaksujen yhtälälstyt-tämlsestä.
slsäähkirjoitusmaksulsta ]
n.e., jotka oli tehty asian alustavassa
käsittelyssä.
Niinikään' hyväksyttUn lehtlkomite-an
ponsi Vapauden painon henkilökun.
nan työsojihnuksesta jä Johtokunnan
valintatavasta. Samoin lehtien ja kir­jallisuuden
levitystä koskeva ponsi se­kä
protestiläuse tov. Vaaran vangitse­misen'ja
tuomion johdosta, ynnä ter­vehdys
Suomen satamalakkolaisille,
jotka kaikki on julkaistu jo toisessa
yhteydessäl Myöskin hyväksyttiin pää­tös
; Vapauden, toimituksen menneestä
jä tulevasta %östä.
Toimeenpanevan komitean toimlnta-kertomokseh
johdosta hyväksyttiin seuraava ponsi-komitean
ehdottama päätöslause:
"Kuultuaan toimeenpanevan komitean
toimintakertomuksen" ja keskusteltuaan
perusteellisesti sen yksitylskohdlstn,
toteaa edustajakokous, että toimeen,
paneva komitea on yleensä noudatta­nut
sääntöjen ja edellisen edustajako­kouksen
määiäykslä ja täyttänyt teh­tävänsä
kunholHsestL"
Suhteesta poliittiseen toimintaaa
hyväksyttUn ponslkomltean ponslehdo
tus. jossa Canadan suomalainen jär­jestö
selittää, että vaikka se onkin
luonteeltaan enemmän kulttuini. ja
vaUstuksellinen järjestö, kuta polUttl-nen
järjestö, tulee se antamaan kan.
natuksensa todelliselle työväen luok­kataistelulle.
Se samalla toteaa, että
pahimmat esteet teolisuustyöväestö.n
palalstua tämän sanan parhaimmas­sa
merkityksessä, Hänen ohjelmansa
mukaan on talonpojat vapautettava,
otettava maat tilanomistajilta, kukis­tettava
mtmailtäien v^tlorakenne vai.
lankumotdcsen let^vulla ja luotava t i ­lalle
dezh<^raättiiien tasavalta länsi­maiseen
maUilA'.
ta siellä toimittuaan. V. 1853 hän jektii^inen että subjektuvinen. Hyvin
dosta. .
Kflinin sodan jälkeen oli jokaiselle
selvä, että talonpojat on vapautetta­va.
Objektiivisiin syihin liittyivät puh­taasti
subjektiiviset:
1) tilanomistajan halu saada halpaa
työvoimaa pikku maatilkun omistavan
talonpojan muodossa;
2) tilanomistajain rahan puute;
3) talonpoikain kapinat, joiden luku.
määrä kasvoi. Tämä syy oli sekä ob-matkusti
takaisin Pietariin ja joutui
kadettikouluun opettajaksi, mutta rii-kuvaava
on lausunto, jonka ruhtinas
Dolgorukovin suun kautta esittivät
taantui päivystävän upseerin kanssa! kaikki tilanomistajat: "talonpojille on
koulussa vallitsevan järjestyksen joh­dosta
ja poistui sieltäkin. Näin lyhy.
een loppui hänen pedagooginen uran­sa.
Tämän jälkeen hän antautui ko­konaan
kirjalliseUe alaUe. V. 1854 hän
joutui ^öskentelemään aikakausleh­teen
"Sovremennik", jota toimittivat
kirjailija PanaJev ja runoilija Nekra-sov.
Täm&a mainehikkaan lehden his.
toria <m eroittMnattomasti sidottu
annettava maata tai muuten he otta­vat
sen itse".
Tärkein kysymys oli. miten talon­pojat
voidaan vapauttaa. Tämän
kysymyksen ympärillä käytiin anka-raa
väittelyä. Liberaalit ja tilau-
1) syvä viha hiaaorjuutta ja kalk­kia
sen taloudellisella, yhteiskunnalli­sella
ja jurildlsella alalla aiheuttamia
huonoja llpiiöltä vastaan;
2) valistuksen, itsehalllnhon, vapau­den,
eurooppalaisten elämäntapojen ja
yleensä Venäjän kaikinpuolisen eu.
rooppalaistuttamisen puolustaminen;
3) kansa joukkojen, pääasiassa talon­poikien,
etujen puolustaminen Jotka
kansajoukot eivät valistusajalla olleet
vielä täysin vapautuneet taikka oli^
vat vasta vapautumassa, vakaa us­ko,
että maaorjuuden ja sen jätteiden
poistaminen saa aikaan yleisen hy­vinvoinnin
sekä vakava halu edistää
tätä maaorjuuden poistamista.
Objektiivisesti valistajat olivat nou-,
sevan porvariston lipunkantajia
Tämä käsitys ei muodosttmut Tsher-nishevskllle
yhtäkkiä. Kun Aleksan­teri
n astui Nikolai I:sen kuoleman
jälkeen valtaistuimelle ja kun ilmes­tyivät
tsaarin tiedotukset talonpoi­kain
vapauttamisesta, joutui Tsher-nlshevskikin
jonkunlaisen lumon val­taan,
sillä hän oletti, että itsevaltius
tulee todella vapsMittamaan talonpojat.
Hän kirjoitti joukon yllstysklrjeltä tä­män
johdosta, todisteU baUltseviUe
luokille, kuinka talonpoikain vapaut-1
tamlnen on heidänkin etujensa mu-'
kaista. Mutta vähiteUen tanahtui sel­keneminen.
Jo v. 1858. hän ymmärsi
.selvästi, että Itsevaltiuden kautta ei
talonpolkaisto tule saamaan vapau­tusta.
Hän häpesi omia klrjoltuksl.
aan ja julisti että hallitsevat luokat
tahtovat hävyttömällä-tavalla ryöstää
talonpoikia, sillä lunastusmaksut eivät
ole paremmat kuta tavallinen maan
ostamtaen, päinvastoin ovat raskaam­mat
talonpojalle, sillä vapaasti osta­malla
voi talonpoika itse vaikuttaa
ja että voimat on yhdistettävä samo­jen
tarkoitusperien j-mpärllle yhtelsls-sä
poUlttlslssa ja taloudellisissa tals
telulssa.
Edustajakokous kuitenkin tehostaa
sitä, että järjestön jäsenet ja osastot
eivät saa tehdä mitään poUlttlsta lUt-toa
minkään puolueen tai ryhmän
kanssa, saamatta siihen lupaa järjes.
tön tolmeehpanevalta komitealta.
Järjestön suhde ammaUlUseen
liikkeeseen
Asiasta esltettito ja hyväksyttlta
ponsiehdotus, jossa m.m. sanotaan seu­raavasti:
Katsoen siihen, että unionistinen lii­ke
Canadassa on vielä verrattato heik­ko,
johtuen suuressa määrässä maa­han
virtaavasta siirtolaisuudesta, työ­paikkojen
epävarmuudesta, vanholll.
sen ammattiunlonlstllllkkeen talste-lukyvyttömyydestä,
sekä monista muis­ta
seikoista, päättää edustajakokous:
Että Canadan S. J. jäsenten vel­vollisuus
on kuulua työalaansa vas­taavaan
ammatti- tal.teoUlsuusunloon;
Että osastot - velvoitetaan valve
maan tämän kehotuksen käytäntöön
scvelluttamlsta, sekä katsomaan pe­rään,
että kysymyksen valalsemisek-ji
tehdään mahdollisemman paljon va­listustyötä;
Osastojen on huolehdittava siltä, et­tä
kenenkään yksilöjäsenen el sal­ilta
. jäädä pois työalansa kuuluvasta
uniosta ilman pätevää syytä.
Samassa ponnessa annetaan oh­jeita
osastoille kurtapidollisten toi.
menplteiden suhteen, sekä määritel­lään,
että suom. järjestö tukee tohnln-taa
ammatillisen liikkeen yhdistämi­seksi
Ja sen talstelukuhtolsuuden ko­hottamiseksi.
Tämän jälkeen hyväksyttlta seuraa­vat
päätöslauseet osuustoiminnasta Ja
osastojen haallkysymyksestä:
Suhteenime osuustoimintaliikkeeseen
Osuustoimintaliikkeellä, jonka tar.
kotuksena on tukea työväenluokan va-pauturalspyrklmykslä
nykyisen yhteis­kuntajärjestelmän
muodoista, tulee
olemaan suuri merkitys luokkataistelu-liikkeessä,
jos tämä tarkotusperä teh­dään
jäsenistölle selväksi, täten muor
dostuen ensiaskeleiksi luokkamme Jär­jestäytymisen
tiellä. Myös on osuu.''.'''
toimintaliikkeellä merkitystä siinä
suhteessa, että se asettaa osanotta­jilleen
käytännöllistä toimintaa ja huo­lehtimista
yhteisistä eduista, ja niin
ollen on omiaan kasvattamaan käsi­tystä
käytännöllisen toiminnan vält­tämättömyydestä
muissakin järjestöis­sä.
.
Näitä työväestölle tärkeitä etuja
voivat osuuskunnat saavuttaa kuiten­kin
vain sillä ehdolla, että järjestön
jäsenet, yhdessä muiden va.semIsto.
ainesten kanssa uutterasti pitävät e-sillä
ja propageeraavat työtätekevän
luokan päämäärää. — työväenluokan
vapautumista nykyisestä rlistojärjcstel-mästä.
Näitä tekijöitä .'ilnivJiäpitäeii pä."it-tää
C. S. J. edustajakokous velvoittaa
Järjestön jäseniä aktiivisesti karjiat-tamaän
työläisten Ja köyhempien
maanviljelijäin osuustoimintaliikkeitä
alkuunpanevana voimana mikäli sii­hen
ilmenee mahdollisuuksia, sekä pi­tämään
yllä edellämainlttuur* suuntaan
käypää agitatsionia.
Osuuskuntiin kuuluvien Järjestömme
jäsenten, tulee tarmokkaasti ottaa 0-
saa osuuskuntien tehtäviin, siten saa­vuttaaksemme
kuluttajien luoton, kuta
myös aina muistaa agitatslonissa pai-vähäOäl
fceeseeo
Sattuneesta syystä myydään ruo­kalan
kalusto ja 4 bediä, kaikki
hyvässä kunnossa. Täytyy tulla
myytyä ennen huhtikuun 17 päi­vää.
Lähempiä tietoja saa omis­tajalta.
40 Mclntyre St W-,
North Bay, Ont
MYYTÄVÄNÄ
160 *eekkeriä MuriUo*ssa, Ont.
35 eekkeriä puhdistettua ja asuin­huoneet.
Puoli mailia asemalle ja 9
maiUa kaupunkiin. Debenardi, 85
Crown St., Port Arthur, Ont. (88
KELLOSEPPÄ
Ä.Heisl[anen
SUDBURY. ONT.
—Box 1873—
9 parham St.
nostaa, että eivät taloudelliset itse-apuyrltykset
ole kylUn liittävät työ­väenluokan
hyvtavotonllle, vaan että
se vasta voidaan saavuttaa työtäteke­vän
luokan vapautumiseni nykyisestä
järjestelmästä.
Osastojen haaUkysytuyi
Koska usealla paikkakunnalla haall-rakennukset
ovat alkaneet muodostua
järjestöUe rasitukseksi, suomalaisten
poismuuton vuoksi paikkakunnalta
päättää edustajakokous:
1) Että toimeenpanevan komitean
on tarkota harkittava keräyslupia
myöntäessään haalin rakentamista var­ten,
onko paikkakunnalla mahdoin,
suuksla suonudalsen asutuksen va­kiintumiselle.
2) Toimeenpanevan komiteah on
harkittava ja otettava tarkat Uedot
sellaisilta paikkakunnilta, missä naa­leja
rakennetaan, että ne tulevat vas­taamaan
niitä tarpeita, mitä varten
ne rakennetaan, niin koon kuta arkkl-tehtuurlta
nähdenkta.
Onnistunut edustajakokous päättyi t.
HUlln lausumUn loppusanolhta, jossa
kiinnitti huomiota tehtyjen päätösten
tärkeyteen.
Yleisöltä
Minto'ssa, N. B., olevil­le
suomalaisille
Olen sanomalehtiuutisista lukenut
Eino Lehtisen kuolleen tapaturma!-
AHAA
SUOMEEN
Kurssi Suomen Markkaa
3945
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00. 60c lä­hetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lä­hetyksistä
$50.00—$79.99 ja fl.OO
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SiihkosaqotnalähetjrksUta ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykselt§.
Suomen rahaa ostetaan. KuTSsl
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY, Ont.
Laivapiletlejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasioita.
I
Vapaudelle ottavat rahavalityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
A. T. HILL,
957 Broa<lvie\v Avc., Toronto, Ont
/. OKSANEN,
Kirkland Lake, Ont. j
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont. i
DAVID HELIN,
pr\ T>nikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
ficsti kolikaivantoon Minto, N. B.-
nimiscssä paikassa. Ja kaikesta
päättäen on hän minun veljeni.^ En
ole saanut parempia tietoja hänen
kuolemastaan, josta olen kovin le­voton,
niin pyydän joa joku tove­reista
voisi auttaa miriua saamaan
hunefitä tietoja. Uutisen on joku
kirjoittanut Vapaus-lehteen, niin
ajattelin, että jos panisin kysymyk­sen
Vapaus-lehteen, että jos joku
tovereista antaisi lähempiä tietoja
hänestä.
Olkaa hyvät ja lähettäkää tiedot
allaolevalla osotteella:
Lauri Lehto, 202 Mahoning St,
No. Hibbinpr, Minnesota.
' -<u-— . 1
hinnan määrään, kun taas tässä ta­pauksessa
on talonpojan maksettava
tilanherran määräämä hinta. Koska
tilanherrat eivät vapauta talonpoikia,
on talonpoikien Itsensä se tehtävä. Ja
hän alkoi toimia. Propagoi kapinaa.
V. 1860 hän kh-jolttl Herzenin Lon­toossa
toimittamaan "Kolokol" ni­miselle
lehdelle nuh. seuraavaa: "Te
olette tehneet kaiken voitavanne e-ja
j distääksenjie asian rauhallista ratkaL
iporvarillisen vallankumouksen pröpa-' EOZ. Vatatakaa sUs sävyäime ja äl-geeraajia.
Tshemishevskikta uhrasi^köön teidän "KeEomie" ("Kolokol")
omistajat sopivat keskenään, että ta- kaiken voimansa tämän vahstustaiste-'kutsuko rukoukseen, vaan soittakoon
lonpojat vapautetaan antamalla maa-jlun asialle. Hänen mielestään Venä- bälyytystS! Kutsukaa Venäjää hyväs­tä
lunastusmaksua vastaan. j jän, joka oli siihen aikaan Euroo- ti ja muistakaa, että jo satoja vuosia
Tshemisheviskta suhtautummen tä- pan santarmina, tulee itsensä eiaroop- on Venäjää turmellut usko tsaarien
hyvön aiiceisita". Hän kirjotti myös-kta
tunnetun julistuksensa "Maaorja-talonpoJUIe"
jossa asetti selvästi ky­l
j y k s e n aseellisesta kapinasta.
Tshernlshevskta vaUankumoukselU-nen
työskentely päättyi hyvta lyhy.
een. - Ilmiannon «eurauksena hänet
vanglttlta Ja lähetettlta Siperiaan.
Oltuaan karkoltuksessa ja vankilassa
yhteensä 21 vuotta, oli hän elinvoi­miltaan
nUn murtunut, että kohta
sen jälkeen kuoli (v. 1889) 62 vuoden
Ikäisenä.
Käytännöllisenä vallankumoustyön-ekljänä
kärsi Tshemishevski tappion
ja sai sen kalliisti maksaa. Aivan
kohta paljastui alkuvoimaisten talon-poikalskaptaolden
heikkous ja haja­naisuus.
Hirveän sorron alla ollut
talonpolkaisto el pystynyt muuhun
kuta hajanaislta kapinöihta. Mutta
Tshernlshevskta asiaa ei tällä hävi­tetty.
Tsarismhi häilällemätön me­nettely
kirjailijaa kohtaan loi sädeke-hän
hänen oppiensa ympärille ja ne
salvat sellaisen auktoriteetta, jollaista
niillä el alkaisemmta ollut. Tshernls­hevskta
opit olivat Johtotähtenä Ve­näjän
vallankumoukselliselle nuorisolle
ataa marxilaisuuden syntymiseen asti.
Mutta ennenkuta hänen kylvämät tie­teellisen
sosialismin siemenet kantoi­vat
hedehnän. joutuivat hänen oppien­sa
heikoimmat, epäjohdonmukaisim-mat
puolet objektiivisten olojen pakos­ta
vallitseviksi. Niitä kehittivät ja
laajensivat hänen pikkuporvarilliset
oppilaansa ja ne muodostivat narod-nlkklen
oppien pääsisällön. Niissä
esltatyi Tshemishevski voimakkaasti
porvarillisena demokraattina Ja uto-plsttaa
Jä hyvin heikosti tieteellisen
soslalismta propageeraajana.
Meidän tehtävämme on eritellä kaik­ki
hyvä narodnikkalaisesta roskasta.
Tässä tulee taaskto oppaaksemme Le­nin,
joka on tarkota analysotaut tuon
60 luvun suuren taloiqxjikalsvallan^
kumouksellisen.
Toveritervehdyksiä
Vapauden Vappiinumeroon
Vspatiden vappunumero ilmestyy taas tänä vuotena hiukan ennen
Vappna. Saadaksenne onnitteluilmotuksennc tuohon numeroon, antakaa
ne heti Vapauden asiamiehelle taikka lähettäkää tulemaan suoraan Va­pauteen.
Tervehdyksien hinta on 25c nimeltä ja osotteelta. Koko perheen
nimen ja osotteen saa samalla hinnalla. Jos haluatte hiukan isomman
flmotnksen niin lähettäkää rahaa enemmän ja ilmotus julkaistaan niin
sanrcna kuin raha edellj^tää.
Asiamiehille annetaan tavallinen asiamiespalkkio.
Alkaa ottako tälle listalle mitään muita paitse Vapauteen aijottaja
ilmotnksia. . .
Tervehdykset pitää olla Vapauden konttorissa viimeistään t.k. 20
päivään mennessä.
Osottakaa kirjevaihto nimellä VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont
KERÄÄJÄN NIMI
OSOTE
Paikkakunta
NIMI
. . . . . T l .
I
« • « • • « • • » • • • • « a a
•••••••••••••••«