Vapaus, April 9, 1929

              Tiistaina, huhtik. 9 p;nä—Tues^ April 9 N o . 84 ~ 19^
VAPAUS CawUa - T - — t r i f U m S a tiaom SiacskiasuuK 0^**TJ SaOa-m—,
OnUxu. fcsiUäas. p*ilä «gniinntii- ja aiuUStlriai l ^ p i i r ä i.
t O I M I T T A / A T s
« - J C , K E O , A. V-AABA (ruikXU-»), B. A. T E N H U N E N, B- PEHKONEN, M. POHJANSALO.
BcgiiCend « tbe P o « Ofiiec D«put<a«st. Ottsvs. M »eeooJ e U » nutter.
ItMOTUSHINNAt VAPAODESSAs " . ^ ^ v^
K!deniItt«Iji>o(ii:fcict tlM kerta. KÄ) k«k«i hetlu. — hy^mu>oo metatSiU '>;^*^;*'^.J^
1»M 3 kafM. — AnmtoCToOootuk^ tZM k « « . «3Ä> k*k« k«U*. —
— K«>Iem«uIaot<>k*el «2X0 keru, SOe liax».k.a kiitori«iv*h* Ui iaa«»T«»Tlt*- - «^'f^Jf^^f^r
•.ottamotnkKt SOe keru, 11X0 kolme kertx». — TilapiUitootujien j» .tooto«Be»ttonr-ea on. »»löil-likeCcttiTi
OmotoibiBU etokäiees.
VAPAUS (Laertr> „ ^ « . ..
Äe cnlf oifiB of FumUH We.rkeT» in C.niJ». Pttbt»he<l it^r »« So«n>B»T. Qnuno.
J »k. « J O , « kk. «2Z0. 3 kk. 11.75 jTl^Ut^iu^^— Yhdrw«Uoaiifl ;» Soomee» »eU »uialle
«ftomtUle: I rk. »6X0. 6 kk. 3 kk- »2X0 ji 1 kk. »1X0.
leiteen «lottojen ilmo.....en pitii olU koDHori..» kello i ip. i l m ^ r ° i » P " " 0 edelli«»i »rkipSi^oä.
V.pudeB loiaitn,: Hoo»««o 207. M«ker BaildJo*. 4 Dnrf-ta St. PoheUn « « V . ^ ^ ^
T«|M<<aeii kcnitOTi: Ukerty BuiMinj. 37 Lon« St- Pohdin 1038. Po«iowte: Rw 69. SodbBT. On».
Vtftniax puno ja Utomo: Liietty Boil<Jin«. 37 toraa Si. Pohelia Ca7W. ^
Cenerrf ad.erti.ine r.tef. 75e per eol. »ncb. Mininiun. eharee for i-Bcle 5n«TtioD, 73c. The Vapau.
k th«*keu adrertjtinc meäiom amocf «h« FiaaJjli »eople In Canida. -
' Jo. ette nUlloin Uk.ou « a «a.ua.u en.imii^eo kirjeeksenne, ki/jotukaj aodelleen liikkeenkoiujan
yit niaelU ntmem» J. V. KANNASTO. liikkeeohoiuj».
Yappumohilisointi
Vapuiipäivä on pian käsissä. taistelumieHsten työläisien täytyy
heti ryhtyä järjestämään voimiaan tehdäkseen tästä päivästä todellisen
vallankumouksellisen köyhälistön mobilisoimispäivän.
Tuleva vapunpäivä on suuresta merkityksesta työläisille ja köyhille
maanviljelijöille. Nyt ollaan imperialistista sotaa varten kuumeisesti
tehtävien valmistelujen ajassa. Tämä sodanvaaraa ilmenee ulkoisesti
koko imperialistisen maailman hyökkäysvalmisteluina Sosialististen neu­vostotasavaltojen
liittoa vastaan, ristiriitain kasvamisena Yhdysvaltain
ja Suurbritannian välillä ja siirtomaitten vapausliikkeen jatkuvana tuka-huttamisena,
eritoten Intiassa ja Kiinassa.
Sisäisesti sotavalmistelujen tilanteessa ilmenee teollisuuden, kapita­listinen
"järkiperäistyttärainen", trustiutuminen ja keskittyminen teolli­suudessa
ja raha-asioi;5sa. Työläiset saavat tuta tämän järkiperäistyttä-misen
hurjana työnnopeistuttamisena, teollisuustapaturmain lisääntymi­senä
j a kasvavana työttömyytenä ja loimeentulonsa epävarmuutena.
Rinnan teollisuuden järkiperäistyttämisen kanssa, tai-oikeastaan osa­na
järkiperäistyttämisen prosessista, kapitalistinen valtio yhä useammin
käyttää mahtiaan työväenluokkaa vastaan. Fascistiset suunnat ja virta­ukset
kehittyvät nopeasti. Taistelevien työläisten järjestöjen kehiUymistä
j a toimintaa häiritään ja työväenluokan etujoukkoa kahlehditaan.
Tässä sotavalmistelukeinot: kehitetään tehoisia sotateollisuuksia
"järkiperäistyltämisellä", murretaan työväenluokan taisteluhenki isen nöy-ryyttämiseksi
ja taivuttamiseksi sotakäskyä varten, vainoten työväen­luokan
johtavaa etujoukkoa ja lakaistaan sivuuii kaikki esteet imperialis­tisen
sodan tiellä.
Vapunpäivän täytyy muodostua työväenluokan kokoamispäiväksi,
tunnussanQiila: taisteluun sodanvaaraa vastaan, taisteluun "järkiperäisp
lyttämista" vastaan, taisteluun fascistisia virtauksia - ; r puhe- ja kokoon­tumisvapauden
sortamista vastaan.
Vappumobilisoinnin täytyy ilmaista työväenluokan todellista yhteis­rintamaa
alhaalta. Huolimatta työväenluokan petollisista johtajista, täy-
. tyy spn pöhjajoukkojen yhdistyä, liittää yhteen voimansa taistelussa so»
danvaaraa j a kapitalistista teollisuuden "järkiperäistyttämistä" vastaan.
TaistelumieHsten työläisten täytyy viipymättä valmistautua. Huo-lellihen
ja tehoisa valmistelu tekee mahdolliseksi menestyksellisen jouk-
, komobilisoinnin tänä työväenluokan kansainväliseni! mielenosotuspäivä-
.nä, vappuna.
KEVXXN MEBKECSTX
puhuttaessa voinee sellaisena pitää
myöskin täällä Arthurissa viime aikof;
na niin yleiseksi käyneitä tappelun
nahinoita. Huhtikuun helottava au­rinko
ja keväiset tuulen henkähdykset
näyttävät hurmaavan ja kun tähän
vielä lisätään sitä tarkoitusta varten
valmistettujen aineiden aikaan saa­ma
hullaannus, niin. kuohuu joiden'
kin riemu yli äjrräittcnsä. Voima"al­kaa
pakottaa harteita siinä määrin,
että on vähennettävä painostusta
hyökkäämällä jonkun toisen kohdalle
sattuvan henkilön kimppuun. Ja joe
näis<ä kahakoissa luonnon lahjoitta­milla
aseilla koetettaisiin kumpi on
kumpi niin se ei olisi niin paha, mutta
kun niissä turvaudutaan siihen suo­malaisille
niin rakkaaksi käyneeseen
puukkoon, niin saadaan niissä toisi­naan
aikaan rumaa jälkeä.
Niinpä tässä pari päivää sitten hyök-käsi
Niilo Whalblom eräässä täkäläi­sessä
kahvilassa puukon kanssa Urho
Kivarin kimppuun halkasten hänen
poskensa. Seuraavana aamuna tuo­mitsi
poliislolkeus WhaIblomIn vuo-deV-
sl vankilaan ja KIvarl saa nyt
jonkun alkaa kävellä neulotulla pos­kella.
Näin ikävät seuraukset tällai.
sista kahakoista useimmiten on.
TEHTAAN RAKENTAMISESTA
HUHUILLAAN
Viime talvisen Onlon Laken lakon
aikana mainetta niittänyt E. E. John­son
on ilmoittanut täkäläisille sanoma­lehdille,
että hänen edustamansa yh­tiö
— Pigeon Timber Co. — aikoo
lähitulevaisuudessa alkaa rakentamaan
kolmesta viiteen miljoonaan dollaria
maksavaa tehdaslaitosta Fort Arthu­riin
tai lähistölle. Suunnitelman mu­kaan
tultaisiin tehtaassa valmistamaa!:
useammanlaista keinotekoista lautaa
ja rakennushuopaa sekä raskaampia
paperilajeja. Ja raaka-aineina tultai­siin
käyttämään kaikki sellaiset puun
jätteet jotka tavallisissa sahamyllyis.
sä Ja paperitehtaisisa joko poltetaan
tai muuten tuhotaan.
Lähitulevaisuus osoittanee onko näis­sä
puheissa perään vai ovatko ne vaan
ja nuottia ja muita sellaisia isompia
"kalastustulsoja". vai tullaanko tyy­tymään
yksiomaan onkiin- Mutta i l ­tamia
hommaavat toverit ainakin va­kuuttavat,
että yleisön el tarvitse
tuoda mitään kalastusvehkeitä matkas-
-saan. He tulevat huolehtimaan siltä
että niitä on nittävästi kaikiOe. — S.
KESÄKSI M A A L L E!
Naisliiton taholta lausutan toivo­muksen
mukaan, että v.- ja u.-
seura Yritys alkaisi avustaa heitä
lasten kesäkämppäyspaikan hankin­nassa,
sillä ymmärryksellä, että seu­ramme
jäsenille varattaisi siihen
oma osansa, jossa heillä olisi tilai­suus
viettää vapaa-aikansa leikkien
ja urheillen, nauttia auringon pais­teesta
ja kesän tuomasta riemusta.
Opinto oniaus
Mitä vaaditaan hy\-ältä opintoker­hon
ohjaajalta. Laajoja tietojako?
Hjrvää puhekykyäkö? Epäilemättä o-vat
ne molemmat kerhon ohjaajalle
tärkeät. Mutta eivät silti kaikki pal­jon
tietävät Ihmiset eivätkä kaikki hy­vät
puhujat ole hyviä kerhonohjaajia.
Usein päinvastoin: paljon tietävä jou­tuu
kiusaukseen loistaa kerhonkin jä­senille
laajoilla tiedoillaan, hyvä pu­huja
puhekyvyillään. Ja kummassakin
tapauksessa on jouduttu siihen, mihin
ei kerhonohjaaja sai£4 milloinkaan
joutua: omien kykyjensä näyttelemi­seen,
kerholaisten kykyjen kuolettami­seen.
Mitä siis vaaditaan hyvältä kerhon
ohjaajalta? — Usein sanotaan, että
on hyvä tehdä itse paljon, mutta vie­lä
parempi saada toiset tekemään. En
tiedä, miten mainittu elämänohje so­veltuu
muuhun, mutta kerhon ohjauk-
Koska 'seurallamme on ollut aiko- seea se sopii mainiosti. Tietenkin täy-mus
hankkia tällainen leiripaikka,
niin ehdotusta tervehdittiin ilolla.
Tämän rahastamiseksi päätti seura
järjestää tanssitilaisuuden Spadina-haalille
ensi torstai-iltana, eli tämän
kuun 11 p:nä klo 8.30 illalla 25
sentin sisäänpääsymaksulla. Ainoas­taan
rahaa tarvitaan tämän hank­keen
toteuttamiseksi. Nuorison ter­veyden
ja elinvoiman säilyttämiseksi
kannattaa meidän työskennellä. Työ­väenluokka
tarvitsee tervettä ja
elinvoimaista nuorisoa, ainoastaan
vahvat säily\'ät, heikot on luonto
tuominnut häviämään. — Et.
Eri paMakumiilta
Colleymount, B. C.
Jospa pistäisin jotain puolestani
lehden lukijakunnalle tämän ympä­ristön
kuulumisia, joita olen yksilö-kohdissaan
pannut muistiin tuonne
"isoon kirjaan". Olen ollut täällä
vuoden vaihteesta alkaen muka te­kemässä
"taisia" ja tarkastellut raa-
^ tajain järjestymistä, työnantajien
sitä^ niin tavallista porvarien ägitat-' ^ " ^ ^ a käytävää sotaa. Tuloksia nä-sionia
työttömien ja rahattomien työ­läisten
tyynnyttämiseksi.
SAIVATPA KIINNI
Alexander 'Kosola, joka viime .2:yk-synä
karkasi täkäläiseltä vanklfarmil-ta,
vangittiin joku aika sitten Sud-burye^
a ja kuletettihi takaisin Fort
Willlamiin, jossa polUsioikeus isilerl,
huhtik. 4 p., tuomitsi hänet kahdeksi
vuodeksi Stoney Mountain'iih ja sen
lisäksi palvelemaan entisestä tuomios­taan
Jälellä olevan yuoderi-vankifar-
•
Porvarilliset ja sosialidemokraattiset ministerit, sanomalehtiitiiehet ja
parlamenttiedustajat yritteleyät todistella, että neuvostohallituksen ja
Eiuropah kommuhististen puolueiden suhde Kelloggin sopimukseen "lyö
ristiin", koska viimemainitut suhtautuvat kaikissa maissa kielteisesti Kel­loggin
sopimuksen-hyväksymiseen, kun taas neuvostohallitus on sen hyväk­synyt
j a vahvistanut,
' Mutta "ristiihlyömistä'* ei kuitenkaan öle. Sen ovat jo useitten mait­ten
kommunistiedustajatkin osoittaneet.
Proletaariselle yaUiplle on erittäin tärkeätä, että kapitalististen mai­den
työläiset tietäisivät sen, että vaikkakin Neuvostoliitto on valmis alle­kirjoittamaan
tällaiset sopimukset, tulevat hyökkaysvalmistelut sitä vastaan
kaikesta huolimatta jatkumaan. Ei ole mikään salaisuus se, että huomat­tava
osa kapitalististen maitten työläisistä ön vielä säilyttänyt pasifistiset
harhakäsityksensä, joita heihin ovat pumpanneet sosialistit ja reformistit.
Jos Neuvostoliitto olisi kieltäytynyt allekirjoittamasta Kelloggin sopi­musta,
olbivat sosialistiset ja porvarilliset lehdet selittäneet sen todistuk­seksi
Neuvostoliiton sotaisista aikeista. Itse Kelloggin sopimuksen solmia*
misen kulussa täyiyi Europan proletariaatin tulla ymmärtämään ja näke­mään-
eron Neuvostoliiton ja porvarillisten hallitusten politiikassa- Siitä,
. että Kelloggin sopimus ei voi olla mikään todellinen rauhantae, ovat pu­huneet
useat huomatut porvarillisetkin oppineet.ja rehellisemmät porva­rilliset
paliUi^ot.
E i lyö ollenkaan "ristiin" se, että; K e l l o k i n sopimuksen on .Neu­vostoliitto
hyväksynyt, kun taas europalaiset kommunistit esiintyvät' sitä
vastaan. Sikäli kun Kelloggin sopimus toteuttaa tekijäinsä tarkoitusta,
pyrkii lujittamaan imperialismin asemia ja kylvämään pasifistisia harha­käsityksiä
työväenluokan keskuuteen, sikäli on sopimus pahe ja-sitä on
vaistustettava. Mutta sikäli kun neuvostodiplomatia kykenee kääntämään
tämän sopimuksen imperialisteja vastaan ja tekemään siitä aseen impe­rialistien
todellisten aikeitten paljastamiseksi, sikäli se seikka, että neu­vostohallitus
allekirjoitti sopimuksen, on vastannut täydellisesti tarkoi­tuksenmukaisuutta.
Kansainvälinen väärennysklikki
mUIa.
AGITATSIONIKOMITEAN ILTAMAT
joista jo aikasemmin .sivumennen mai­nitsimme,
tulevat olemaan torstai i l ­tana
huhtikuun 11 päivä, ja mikäli
olen niistä saanut tietoja urkittua niin
ne tuleekin olemaan harvinaisen mo­nipuoliset
Iltamat. Kuten arvatakin
sopii tulee r.ii-sä olemaan ohjelmaa
aivan tillaisuutta varten erikoisesti
valittua. Ja jotta kevyempi huvipuoli-khi
tulisi tyydytettyä on tanssillekin
varattu riittävästi aikaa. Ja jos taas
sattuu tanssimiseen väsymään, tai jos
se ei muuten jotakin miellytä, niin
hän voi hullatessaan kalastella. Var­sinainen
talvikalastus ehkä lähenee-kin
loppuaan, koska laivat jo lahdella
särkevät jäätä. Joten kevät- tai kesä.
kalastus, miksi häntä nimittäisi, voi-,
daan aloittaa juuri tuossa iltamati-li^
uudessa. En ole ^saanut tietooni
tullaanko siellä käyttämään vei-kkbj.i rustetun kehitysseuran kautta," jon-kee
nyt kun. oh "täisien" tekoaika
ohi, jotka ovat tietenkin sen luon­toisia
kun vähän ajattelevat työläi­set
Voivai saavuttaa järjestymättö­minä.
Yleensä kuulee ja näkee pal­jon
kapinointia kaikkien kansalli­suuksien
puhelun aiheena, miitta
vähän kuulee puhuttavan järjestön
puutteesta kaikkea tätä työnanta­jain
häikäilemättömyyttä torjumaan.
Itse olen ^saanut nähdä miten teet­täjät.
ova^.Qttaneet. meidän työmme
suurpääoman haltuun, korvaamatta
edes nimeliisesti tekopaikkaa. Olert
ollut yhdellä japparilla joka teetti
ilmaista työtä noin keskimäärin 14:s-ta
työläisen' kätten kautta siten, et­tä,
itseni asettaen yhdeksi, tein hä­nelle
450 kpl., joista hän koli 62
kpl, ja sen-mukainen kuulu olleen
kaikkien kohtalo. Niin meitä työ­läisiä
orjuuttaa sama järjestelmä
täällä kuin'joka paikassa muualla­kin.
Tämä seikka pakottaa meitä
yhtyneinä koettamaan taistella näi­tä
sydämettömiä työmme tulosten
rosvoojia vastaan. Tämän vuoksi,
tuntien yhteenliittymisen voiman,
on syntynyt tarve työtätekevälle
luokalle perustaa omia opintoahjo-ja,
ajaakseeh oman luokkansa asiaa
eteenpäin luokkana eikä yksilönä.
Siksi me, jotka olemme tämän kama­ran
suomalaista väestöä näillä tie­noin,
ottakaamme askel innokkaa­seen
itsevalistustyöhön luokkarinta-malla.
Siihen tarjoutuu tilaisuus pe-tyy
ohjaajan tehdä paljon kotonaan
esllletulevien kysymysten itselleen sel­vittämiseksi,
mutta kerhossa hänen
täyty/ osata innostaa kerhon jäse­net
mahdollisimman aktiiv^Utsi, mut­ta
vaieta itse mahdollisimman paljon.
Ellei ohjaaja tätä ehtoa kykene täjrt-tämään,
ei hän kerhon ohjaajana voi
tuntea milloinkaan menestymisen iloa.
Ottakaamme kerhon ohjaajan teh­täväin
selventämiseksi joku kerho­ilta
(mielikuvituksessamme tietenkin),
sanokaamme marxilaisuuden .kerhon
ilta. On niSarätty seuraavaksi illaksi
läksy. Ohjaaja on ehkä jo aikaisem­min
siinä esiintyviin kysymyksiin tu­tustunut.
-Mutta hänellä on seuraavas­sa
kerhoillassa vastuunalainen tehtä­vä.
Siis hän lukee kerran, toisen, tar-koin
läksyn. Ryhtyy sitä sitten koh­ta
kohdalta tutkimaan. Tekee kohtiin,
jotka muodostavat läksyn pääsisällön,
alleviivauksia, miettU valmiiksi miten
siitä voi johtaa hyvin ymmärrettä­viä
kysymyksiä, miettii lisäksi min­kälaisilla
esimerkeillä voi kysymyksiä
selventää, elleivät kerhon jäsenet nii­tä
muuten ymmärrä. Jos kerhonohjaa­ja
on tehtäväänsä perehtynyt, niin
hän voi valmistautuessaan tyytyä täl­laiseen
kysymysten valmistelutapaan:
siis alleviivauksiin. Mutta jos hän on
tehtäväänsä perehtymätön, niin kir­joittakoon
kysymykset paperiUe. Niin­ikään
on mietittävä joka kysymykseen
myös lyhyt selvä vastaus valmiiksi. —
Tämä kaikki on tehtävä Jo hyvissä a.
suunnittelemansa kysymjrkset ja vas­taukset.
Nyt ohjaajamme näin perusteelli­sesti
valmistautuneena menee ker­hon
tilaisuuteen. Hän voi ottaa ensl-mäisen
puheenvuoron, jialauttaen
muutamin sanoin^ mieliin edellisen
läksyn sisällön ja johdattamalla ker­holaiset
sopivalla tavalla esilläolevaan
aiheeseen. Tämä puheenvuoro ei saa
kestää kuin korkeintaan viisi tai seit­semän
minuuttia. Tämän jälkeen hän
heittää kerholaisille ensimälsen £uun.
nittelemansa kysymyksen. Mutta ellei
kukaan vastaa, on ohjaajan mentä­vä
itseensä ja mietittävä: miten voi­sin
saada kysymyksen helpommassa
muodossa- Antaa siihen vastata yleen­sä
niin monen kuin on halukkaita.
(On kuitenkin varottaya, ettei keskus­telu
muodostu ikäväksi jaaritteluksi).
Kun kysymyksestä on vaihdettu mie­lipiteitä,
ja jos se on osapuilleen sel-viimyt,
toteaa' ohjaaja oikein sano­tun
oiiceaksi, oikaisee väärin sanötiin'-
täydentää pahimmat aukot — mutta
lyhyesti ja selvästi. Pahempi vielä u-seimmissa
tapauksissa. Jos ohjaaja y-rittää
saada kerholaiset täyttämään
pahimmat pääkysymystä . käsitellessä
jääneet aukkopaikat esittämällä uusia
sivukysymyksiä. — Ja siten käydään
koko läksy kysymys kysymykseltä läpL
Painostettakoon erikoisesti, että oh­jaajan
on koetettava saada kysymyk­set
mahdollisimman helpoiksi, että
niihin voi vastata: jaa tai ei. Sillä
kysymi"i-;ten asettamisesta riippuu
paljon, niin, vieläpä sillä on melkein
ratkaiseva merkitys. Niinikään Voi oh­jaaja
varsinlcin silloin, kun näyttää
kerholaisia vaivaavan erikoinen imte-luus,
asettaa tahallaan kysymykset sU
ten, etä ne ovat omiaan synnyttämään
taisteln
väittelyä. Siten voi saada edkaan pir­teyttä.
Ja sehän juuri, jäsenistön pir­teys
ja aktiivisuus — on kerho-opis-kelim
a ja o. Eliel ohjaaja kykene
sitä aikaan saamaan, on kerhon toi.
mlnta kuollutta, nukahtaa vihdoin ko­konaan.
Allekirjoittaneessa onkin va-kllntimut.
etupäässä omien kokemus­tensa
perusteella se käsitys, että var­sinkin
kerhoissa, joissa on alkavaa
joukkoa, täytyy koettaa ohjaajan saa­da
virkeyttä aikaan Jopa asiallisuu­denkin
kustannuksella. Siinä tosin
menetetään, mutta Ilman tätä mene­tystä
menetettäisiin kalkki.
Ne keinot ,joilla ohjaaja voi kerhon
join. Mutta palauttakoon vielä ohjaa- jäsenten aktiivisuutta kohottaa, ovat
ja pikaisesti juuri ennen kerhon t l - tietenkin moninaiset —. tärkeää vata
lalsuuteen lähtöään mieleensä krakkl
N. G.
Tshernlsbevskln nimi liittyy kiin­teästi
siihen aikakauteen Venäjän
historiasta; jota nimitetään "60-lu-vuksl".
Hän on sen kauden keskeisin
ja huomattavin henkilö. Mikä oli
tämä kausi? Se oli murroskausi Ve­näjän
historiassa. Venäjä oli vedetty
maailmim markklnaln pUrln, ja jot­ta
se pystyisi kUpaUemaan ulkolais­ten
kapitalististen maitten kanssa oli
sen siirryttävä kapitalistisen kehityk­sen
tielle.
Jo 1850-luvulla Venäjä kehittyi "jo
sUhen suuntaan. TeolUsuuskapitalis-ml
kehittyi. Kapitalistiset ainekset
tunkeutuivat tUanomlstajan talouteen
Kun suhteet ulkomaiden kanssa l u ­jittuivat,
vlljahlnnat maailman mark­kinoilla
kohosivat, pyrkivät tilanomis­tajat
tuottamaan yhä enemmän viljaa
ja ottivat käytäntöön Intensiivisempiä
työtepoja. alettiin käyttää koneita,
palkkatyövoimaa, pyrittiin laajenta­maan
viljelysalaa, maa muuttui tova-raksL
Talonpolkalstaloudessa kasvoi­vat
rahasuhteet. Koko taloudellisessa
elämässä tapahtui syviä muutoksia.
Mutta kapitalististen ainesten kasvulle
asetu rajan vanha feodaalinen kahle
— maaorjuus. Teollisuusporvaristo
kiäslttl selväsU. että niin kauan kun
Neuvostoliiton yleinen syyttäjä Krylenko on julkaissut Isvestiassa
selostuksen Neuvostoliittoa vahingoittamaan tarkotettujen asiapapereiden
väärentämisestä, josta parhaillaan on syytettynä Orloff ja useita muita
valkoemigrantteja Berliinissä.
Krylenko selittää, että asiapapereiden väärennyksessä toimii kan­sainvälinen
klikki, jolla on osastoja Berliinissä, Riigassa, Helsingissä, Rää-velissä,
Tukholmassa ja Pariisissa. Klikkiin kuuluu Venäjältä paenneita
valkoemigrantteja y.m., joita rahastavat Britannian, Ranskan ja Puolan
porvariston yhdistykset. Apuaan sille myöskin antavat useiden valtojen
poliisilaitokset. Klikki ei toimi ainoastaan asiapapereideii väärennykses­sä,
vaan on sen tehtävänä myöskin lähettää valheellisia, Neuvostoliittoa
vastaan hyökkääviä "uutisia" .sanomalehdille. Tämänlaisten väärennetty­jen
"asiakirjojen" avulla Bulgariassa Sofian tuomiokirkon räjähdyksen
seurauksena telotettiin ja tuomittiin vankilaan satoja työläisiä. V, 1927
]\euvostoliiton lähetystöön Pekingissä tehdyn hyökkäyksen jälkeen myös­kin
lähetettiin sanomalehdille "asiapapereita", jotka olivat väärennettyjä.
Näissä väärennetyistä asiapapereista alkoi lopuksi kapitalistisille valloille
olla niin paljon harmia, että muutamia klikin jäseniä on vangittu. Joh-tavimpana
syvnä oli senaattori Borahin ja Norrisin s\-yttäminen lahjusten) °*^,,^^^°^y**, sysäyksen eri luokki,
otosta Neuvostoliitolta, johon juLluun Yhdysvaltainkin hallituksen täytyi j SiafS^Ä^^iiSS^^Sa^^
jsevien luokkien edistyksellisten ker-maäorjuus
tulee säUymään järjestel­mänä,
ei teollisuus saa halpaa työ-volmiaa
eivätkä teollisuustuotteet sisäi­siä
markkinoita.
Tämä kalkki paljastui erikoisen sel­västi
Krimin sodan jäLkeen. Krimin
sodan tulokset osoittivat seh-ästi Ve­näjän
kykenemättömyyden kilpailuun
länsi-maitten kanssa.
Syvät muutokset taloudellisessa elä*
sekaantua.
rosten keskuudessa esiiityj maaorjuu­den
poistämlstehdenssi- voimakkaana
Tällainen cU sen ajan yhteiskun­nallinen
tausta, jolloin Tshemishevs-kl
astui yhteiskunnalliselle alalle kir­jailijana
ja kritllkkoha. Heti alusta
alkaen asettui hän äärimmäiselle val­lankumoukselliselle
linjalle. Tsher-nlshevskl
vihasi Venäjän porvaristoa
Iberaallslntakin. Olemukseltaan ei
Venäjän porvaristo ollut vallanku­mouksellinen.
Kauppaporvaristolle ja
koronkiskureille oli suuren väestöjouk-kon
oikeudeton asema suorastoan e-dulUnen.
Ja vaikka teollisuusporvaris­to
karsikin maaorjuudesta, tarvitsi se
toisaalta tsaristisen armeijan lujaa
tukea puolustautuakseen ulkolalsllte
kilpailijoilta ja vallatakseen uusia u l ­koisia
markkinoita. Sen vapautuml»
yritykset olivat heikkoja, nöyriä ja
sovittelevia. Tshemishevski asettui
puolustamaan väestön sorretuinte osaa.
Ketkä sen muodostivat? Pääasiassa
talonpojat. Kaupunkien plklniporva-rlsto
oli taloudellisesti ja poliittisesti
heikko ja työväenluokka luokkana oli
vastä muodostumassa. Tästä johtui
että tulevan vallankumouksen täytyi
olla luonteeltaan talonpoikaisvallan-kumous.
Tshernishevski oU utopisti. Hän
haaveUi sosialismiin siirtymistä van­han
kj'läyhtelsön kautta. Tshemis­hevski
ei pitänyt kyläyhteisöä mi­nään
puhtaasti Venäläisenä ilmiönä,
vaan hän käsitti, että vissillä ke­hitysasteella
se on ollut muissakin
maissa. Mutta hän kuitenkin puolusti
tätä, mielestään kollektiivista talous­muotoa,
taitavasti ja terävästi Mut­ta
sosialismin siirtymisen ehtona pii
Tshemishevskin mielestä talonpoikain
täydellinen Vapauttaminen.
Utopistisista sosialisteista on Tsher-ka
Cblleymountin osasto on viime
kokouksessaan pannut alulle. Kehi-tysseurassa
voi tuoda esiin kumouk­sellisia
tiedon kipinöitä, joista yh­teensä
voi syntyä isokin roihu. Koiri-munistien
velvollisuus on työsken­nellä
valistuksen kylvämiseksi ympä^
ristöönsä huolimatta siitä, että saa
niitä "puistatuksia" ympäristöltään
tuhkatiheään, kun ei vain niin suu
kiinni nuole ruoskijansa kättä.
Opintorenkaissa on opittu jo paljon
käytännöllistä toimintaa ' kaikissa
on, että jokainen kerhon ohjaaja
pyrkii niitä keksimään. SeUalsten kek­siminen
tosin tuottaa vaivaa, se on
myönnettävä, mutta sen vaivan palk­kana
on työnilo, joka on seurauksena
hyvin onnistuneesta kerhon ohjauk.*
sesta. Ja vielä enemmän. Suureksi 1-
lokseen saa havaita, ettei joudukaan
vain antamaan, mutta myös otte-maan!
Kerhon jäsenten vheä osanot­to
keskusteluun tuo esille asiain puo­lla,
jotka eivät muuten oUsl voineet
lainkaan mieleen pälkähtää. Näin oh­jaajalle
Itselleenkin selkenee monia
uusia ajatuksia. — Ainakin allekirjoit­tanut
on tässä suhteessa:kiitollisuuden
velassa niille nuorlsotoverellle. Joitten
AVUSTUSTA ELSPETHIN. SEU
PUILTA ALBERTASTA
Vapaus,
Sudbury, Ont. '*
Kunnon toverit: •
Tämän kirjeen mukana lähetän
rahaa summan ?24.75 (kaksikym-mentäneljä
dollaria ja seitsemän-kymmentäviisi
senttiä) tulot täällä
Elspethissä pidetyistä iltamista, jot­ka
pidettiin puolustusliiton hy-väksi
Tämän summan tahtoisimme käytetl
tavaksi tov. Arvo Vaaran puolus-tusrahastoon.
Toverillisesti
Elspethin osaston kirjuri.
HIGH FALLSIN TYÖLÄISET
HYVÄÄ ESIMERKKIÄ
NÄYTTÄMÄSSÄ
Työväen puolustusliitolle Toron­toon
on High Fallsilta lähetetty s^u-raavasbältöinen
kirjelmä:
Me osa.High Fallsin suomalaisista
työläisistä jyrkästi lausumme pahek-sumisemme
julki äänenkannatta­jaamme
Vapautta vastaan kohdiste­tuista
viimeaikaisista vainoista. Ja
samalla toivomme, että käytettäisiin
kaikki mahdolliset keinot tämän
porvarillisen luokkatuomion kumoa­miseksi.
Ja tähän tarkoitukseen me
päätimme kerätä keskuudestamme
rahallista, avustusta. Summan ol­lessa
?22.00.
Ja päätöksemme on, «ttä edelleen­kin
annamme lehdellemme niin a i ­neellista
kuin aatteellistakin tukea
sen joutuessa ahdinkotilaan. Ja sei­somme
varmasti näiden lupausten
takana, puhaltakoon tuuli miten vin­hasti
hyvänsä.
Edelleenkin voimme lähettää ter­veiset
joneksille kun herättivät mei­dät
täällä toimimaan asiamme hy­väksi.
VANCOUVERIN TYÖLÄISET LÄ-
HETTÄMEET AVUSTUSTA
TAISTELURAHASTOON
Eilen lehtemme konttoriin saapui
Vancouverista kirje, joka sisälsi
kahdenkymmenenseitsemän ($27)
dollarin maksuosoituksen ja huo­mautuksen,
että raha on tarkoitet­tu
Vapauden ja tov. Vaaran puo-lustusrahastoon.
Varat oli saatu ke­räämällä
kolehti : iltamatilaisuudessa
Clinton-haalilla maaliskuun 31 pnä.
Kiitämme tOverilahjoista!
PORT ARTHURIN TYÖLÄISNAI­SET
PROTESTJEERAAVAT
maissa missä kommunistinen puolue kans.sa on joutunut marxilaisuuden
on toiminut viimeisinä vuosina. Mut- aikeitten kerhoissa ohjaajan ominai-ta
paljon on oppimista vieläkin en­nen
kun työväenluokka voi päästä
täydellisesti valtaan. Neuvostoval­tioissa
on työväenluokka tien au­kaissut
vallankumouksen rintamalla.
Olen jättänyt paljon paikkakun-»
nan tapahtumia mainitsematta yksi­tyiskohdissaan,
kun osastollamme on
kirjeenvaihtoja, joten vain näin yli­malkaisen
selostuksen keralla koe­tan,
onko Vapaiidesta kaikki toimit­tajat
rautaristikkojen takana, vai
saanko mietelmäni lehdessä julkais­tuna^-—
Komi^^
nlshevskl kaikkein lähimpänä marxi­laisuutta.
Hänellä oli loistavat hen-lilset
lahjat ja^ hyvin monipuolinen
sivistys.
Tshemishevski syntyi 1828. iHänen
Isänsä' oU Sairatovin kaupungissav eä-,
pappina ja hengellisen - seminaarin
terkastajana. Vanhemmat olivat lah
jakkaita ja sivistyneitä Ihmisiä. Poi­ka
kasvatetun hyvin demokraattisessa
hengessä, niikä seikka edisti hänen
henkisten lahjalnsa kehittymistä. Var-sin
alkaisin, jo 7 vuotiaana, hän
aloitti luvut. V. 1836 hänet hyväksyt­tiin
hengellisen seminaarin oppilaaksi,
mutta koska isä oli esipappl, ei poi­kaa
pakotettu käymään joka päivä
koulussa, vaan hän pääsi silrtymääi^
korkeammalle luokaUe suorittamalla
vain alka-ajolttaln tutkintoja. Tsher­nishevski
luki paljon. Tutki naapu­rina
olevain tllanomlstäjaln sekä Isän­sä
khrjastot ja opiskeli kieliä, johon
hänellä oli erikoiset taipumukset. Kun
hän sitten v. 1842, 15-vuoöpan* suo­ritti
tutkinnon eräälle korkeammista
luoklsto, oU hän tledoUtaan päätänsä
pitempi kalkkia tovereitaan. Hän oli
koulun ylpeys ja koulun johto ennusti
hänelle loistavaa tulevaisuutta hen­gellisellä
alalla, mutte kuinka suuri
olikaan heidän pettymyksensä, kun
poika omasta halustaan sekä isänsä
kehotuksesta valitsi tulevaisuuden
alakseen tieteellisen luran. V. 1847
suudessa työskentelemään. Ja tällai­nen
kiitollisuudenvelka on — mlelui
nen teakka. — O. O—nen.
VESISATEITA KRIMILLÄ
Sevastopol. — Krimillä on alkanut
suuria vesisateita. Lumi sulaa nopeasti
Italkklalla. Veden paljouden Johdostä
ovat useat vuorilta Juoksevat joet tul­vineet
yli äyrälttensä. Suojelustolmen-pltelsUn
bU ryhdytty jo hyvissä ajoin,
jonka ansiosta el ole suurempia vau­riolta.
laisinkaan hyväksynyt, mutta hänen
tulevaisuuden yhteiskunnan järjes-tämissuunnltehnaansa
Tshemishevski
piti ehdottomasti olkeanai. ArvostCr
lunsa hän esitti kirjoituksessaan:
"Katsauksia Venäjän kirjallisuuden
jgogoUlalsen kauteen" (v. 1856), jossa
hän sanoo, että uudet aatteet, uusi
tiede, on vielä fantastinen, mutta tä­män
näennäisen verhon alla piilevät
syvät totuudet.
Tshernishevski tutustui myöskin
Hegeliin ja Feuerbachiin. Hänen päi­väkirjansa
mukaan pääsee seuraa­maan,
miten suuresti häneen vaikutti,
vat Peuerbachln opit vaikka hän alus­sa
yrittikin niitä vastaan tapella, ja
miten hän kuitenkin hyväksyy ne
täydelleen. Sama päiväkirja kertoo,
kuinka suuren vaikutuksen jättivät
häneen v. 1848 tapaukset Saksassa
ja eritoten Ranskassa. Jokainen tark­ka
historioitsija sekä taantumukselli-seste
että vallankumouksellisfesta lei­ristä
käsitti V. 1848 tepaukset luokka­taistelun
konkreettiseksi ilmaukseksi
Tshemishevskiin Jättivät nämä tapa­ukset
jäljen koko hänen elämänsä
ajaksi.
Kehittyen 'Hegelin ja Feuerbachin
oppien pohjalla, hän oli dlalektUkko
Port Arthurin järjestyneet naiset
ovat lähettäneet seuraavanlaisen pro­testin
. Ontarion ' hallituksen virkaili­joille
viimeaikäisteh Vainojen joh­dosta:
"Me paheksumme sitä, että halli­tuksen
virkailijat käyttävät väärin
oikeuksiaan langettaessaan sellaisia
tuomioita kuten jutussa Sudburys-sa
ilmestyvää sanomalehteä '"Var
pautta" ja sen toimittajaa A. Vaa­raa
vastaan sen johdostaj että nä­mä
ovat tulkinneet tuhansien kan­salaisten
mielipiteitä, sekä vaadim­me
että tälliä tuomio peruutetaan
sekä että yllämainittu henkilö va­pautetaan.
Kaikki tämäntapaiset
vainotoimenpiteet ovat paheksutta­via
maassa, jossa jokaisella pitäisi
olla oikeUs lausua niitä totuuksia
sekä tulkitä niitä mielipiteitä, joi­den
ilmaiseminen kulloinkin näyttää
olevan tärkeää yhteiselle hyvin%-oin-nille."
Hyväksytty Port., Arthurin järj es-tyneitten
naisten yhteisessä kokouk-
.sessa huhtik. 2 p. 1929.
Tshemishevski matkusti Pietariin ja
suoritti loistavasti tutkinnon yUopis-toon.
Yliopiston ohjelma ei tuottanut
hänelle minkäänlaisia vaikeuksia. Hän
siirsi opiskelunsa painopisteen itseopis­keluun
ja ryhtyi tutkimaan sosialisti­sia
ja filosooflsla oppeja. Tshemis­hevskin
poliittiste ja filosooflsla ke­hitystä
kuvaa hänen päiväkirjansa v.
V. 1848—-1853. Hän tutki ranskalaisia
utopistisia sosialisteja, Pourieria, Sain-
Slmonla ja Lous Blanchia.
vain sikäli, mikäli talonpoikalsvallan-kumouksellinen
saattoi sellainen
olla. Useissa kirjotukslssaan hän ai-leviivaa
dialektiikan tuntemisen vält­tämättömyyttä,
mutta paljastaa niissä
myöskin oman tietämättömyytensä;
Yhteiskunnallisen prosessin hän kä-sltti
vaiheittaiseksi, siten, että jälki- xia kuin kukaan ennen Marxia elä-mälsen
valheen kehittävät edellisen f nelstä sosialisteista, ja -kuitenknr.
ainekset. Mutta tällä kehittyvällä o- kun hän ei ymmärtänyt luokkataiste-tutki
Hegelin ja omaksui useita koh-tla
dialektiikasta, joita hän osasi
mestarillisesti sovelluttaa materialis­miin,
mutta ehjänä metoodlna hän ei
sitä koskaan omaksunut. Hän ei ym­märtänyt
kehitystä vastakohtien kaut­ta
ja tämä' Ilmeni hänen arvostelles­saan
. luokkataistelun merkitystä his­toriassa.
Tähän hän soveUuttl koneel­lisesti
mekaniikasta lainatun lain, joka
sanoo että vastakohtaiset voimat joh­tavat
tuloksen heikkenemiseen. K un
marxilaisuus pitää luokkataistelua ja
vallankumouksia yhteiskuntaa eteen­päin
vievinä voimina, suhtautuu
Tskemishevski niihin kuin *välttämä^;^
tömään pahaan, joka tuottaa yhteis­kunnalle
vain hävitystä ja hänen mie­lestään
on onnellinen,se yhteiskunta
Joka voi he kiertää.
Miten Tshemishevski suhtautui työ-väenliiokkaan?
Käsittikö liän sen his­toriallisen
tehtävän? Epäilemättä osa­si
hän selittää proletariaattlkäsltteen
ja erolttaa proletaarin muista työtä­tekevistä.
Mutta useissa kirjoituksis­saan
esim. "Pääoma Ja työ", jcesa
häh selittää yhteiskunnan soslalistiserr
uudestirakentamlsen suunnitelmaa, ei
hän sanallakaan mainitsi proletariaa­tilla
olevan erikoista osaa, vaan kä­sittelee
sosialismia kaikkien työtäteks-vien
yhteisenä asiana, jossa on muilla
työtätekevillä yhtä suuri osuus kuin
proletariaatillakin. Historioitsijana hä­nessä
ilmenee - samaa kaksinaisuutta.
Analysoidessaan erilaisia historiallisia
tapauksia hän tulee läheihmäksl Mar.
salia on muuttumaton runkonsa, ja lun inerkitystä, joutui häh historian
se on abstraktinen, kerta kaikkiaan i liikkeellepanevia voimia selittäessään
maantelty ihmisen luonto. Jälkimäi- ideallstiseUe, jopa suorastaan pona-
Louis Blanchia hän erikoisesti kim-nlolttl.
Foiirierissä hän löysi paljon
naurettavaa. Osaa hänen opeistaan el
nen heikontea edellistä. Hänen mu­kaan
historian kulku mukautuu tämän
muuttumattoman rungon mukaan, kun
rilUselle kannalle.
Tshemishevski kehittyi samojen läh-j
teitten pohjalla kuin Marx ja Engels-taas
Marx selittää, että "ihminen^kin. Hän kehittyi dialektisen mate.
muuttaessaan luontoa, muuttaa sa- rialismin suuntaan, astui aivan mar-
Tshemishevski kyllä xilalsuuden I^nnykselle, mutta ei jak­sanut
koi
etteivätkö
olisi s i r
lakta
"ainoa*
jaUIja,
1888 saal
rialismin
kantUals
soUcljaln
mutta
ki ei
voinut
suuden
gelsln
solfe".
TshemL
olisi saai
maila Itseään".
sen
työUe
misesta,
tlivlsesti
Päätet
ollen jo
matkusti
vlln, JoS!
jaksi,
tapaan,
lun ha
kotettu
ta siellä
matkusti
kadettiko
^taantui
koulussa
dosta ja
een Jopp
sa. Iän
konaan
joutui
teen "
kirjailija
sov. •ram
toria