Vapaus, July 8, 1930

              Si J:ii Eteb-Qotarion akeD
täikeiininätpaföbt
«'Alempana julJtaistaan Canadan sastojemras haaleilla y.m. toimeen-
Suomalaisen Järjestön etelä-Ontarl- pantavissa tilalsuuicsissa terotettava
on alueen neuvottelukokouksen laa-'työlälaten mieliin imperialistisen so-tiroat
tärkeimmät päätavlaoHelmat, 'dan uhkaa konkreettisilla tapauksil-
Joihln alueen osastojen ja niiden Ja sekä osotettava heille Ncuvostolii-jäsenten
cn välttämätöntä tutustua, jtcn sosialistisen talouden nopea edis-
Mainittu ncuvottelukokous pidettiin ^ tymfnen ja sen turvaamisen väittä-
TorcnUjssa Don-haalissa
heinäk. 1 p>
kuluvan mätlömyys. — Ponslvallokunta.
^ffRIil-LISTISEN SODAN VAAHA
JA NEUVOSTOLIITON' TUR­VAAMINEN
JARJTESTYMATTÖSnEN JABJES-TAMISEN
EDISTÄMINEN
1, Etela-Ontarlon alue on Canadan
yksi tärkeimpiä teollisuusalueita. To-
- Kuten kaikkialla maailmassa, on rcritosBa, Hamiltonissa, Qshavassa,
työväenliikkeen täällä Canadassakin Rajakaupungeissa y.m. sijaitsee KUU-kllnnitettävä
vakavaa huomiota im-_ria teräs-, auto-, kumi-, tekstiili-,
perialistisen sodan vaaran olema5r>a. 'vaate-, kemiallisia-, lihanpakkaus-oloon
ja imperialistisen sodan joka sekä muita tehtaita ja laitoksia,
päivä lähemmäksi ja uhkaavammak- , Vaateteollisuutta lukuunottama^tta,
sl tulenrisen selväksi tekemiseen kai- jonka työläisistä lienee noin 25—30
kllle työtätekevän luokan jäsenille, prosenttia järjestyneitä joko Neula-
ImperlalJstlscn uodan uhka on i l - työläisten Teollisuusliittoon tai
roan muuta varmaa, sillä kapitalisti- komppanian uniolhJn, ovat mainit­sen
järjestelmän vallitessa erinäisten tujen teollisuuksien työläiset tykkä-johtavaln
ryövärimalden edut aina nään järjestymättömiä,
törmäävät yhteen, joutuvat Rovitta-) Tällä alueella on myös huomatta
mattomaan ristiriitaan keskenään, ^ va määrä metsä-, seka- ja maanvil-
Joille rtetLriidollIe kapitalismi el tie-'jelystyöläisiä, jotka niinikään ovat
dä multa ratkabukenoja kuin Impe-' järjestymättömiä, huonoilla ,^alkoIl-rlallstlsen
rosvosodan aikaansaami- la Ja kurjissa olosuhteissa työsken-een.
Kaikkialla ympärillämme näem-, tcleviä, palkasta toiseen kulkevia ko-paikkaneuvostoja
auto- ja terästeol-
ItEUuden ijalveluksessa olevista suo­malaisista
työläisistä sopusohinussa
mekin uuden imperialistisen sodan
valmisteluita niin p^pagandan kuin
riiyös maa-, meri- ja llmalluvolmlen
harjoittamisen Ja tehostamisen muo­dossa.
dittomia mutta kapinallisia työläisiä.
Etelä-Ontarion alueen kaupungeis­sa
— etenkin Torontossa — on ver­raten
suuri määrä tyttöjä perhe-,
hotelli- Ja ravintolapalvelljolna. jot-
Nykylsc^ä maailmantaloudessa o» ka myös ovat tykkänään JärJesty-myös
yksi sovittamaton pcrusristlril- 'mättömiä, pelastusarmeijan, yhdis­tä,
Jonka poistamiseksi koko Impe.'tynecn kirkon sekä muitten uskon-rlallatlncn
maailma — Imperialisti- nolllsten Ja isänmaallisten plmltys-nen
Canada mukaan luettuna — vai- .laitostan vaikutusvallan ja Johdon
mlstautuu kuumeisella kiireellä uu- alaisena.
ten Botaan. Tämä perusristiriita on Teräs- Ja autoteollisuuden työliil-
Sosiallsllsen Neuvostoliiton Ja kapi. slstä. metsä-, seka- Ja maanvlljelys-talifitlsen
maaihnan välillä vallitseva työläisistä, perhe-, hotelli. Ja ravin-syvä
Ja sovittamaton eroavaisuus, tolapal veli Joista on melkoinen määrJi
NeuvpstollUo!5sä. joka käsittää yljdcn suome^ puiiuvaa ainesta, Joiden Jär-kuudcsosan
maapallon pjnta-alasta, Jestämlsen edistämiseksi — taistele-on
voimassa sosialistinen omistus- Ja maan Itselleen yhdessä toisiin kan-tuotantojärjestelmä,
Jonka vallitessa'sallisuuksiin kuuluvien tovereittensa
työläisten palkkoja kohotetaan, työ- ,kera parempia palkka-, työ- y.m. ch-pälvää
lyhennetään, työttömyys, toja — aluetoimikuntamme Ja osas-probleml
hiljalleen poistuu Ja kaikki tomme voivat vaikuttaa paljon. Jos
tuotannonvällneislln, koneihln y.m- ne käyvät tehtäväänsä käsiksi Joh-tchdyt
l>arannukset palvelevat työ- donmukalsestl ja tarmokkaasti,
väcnluokkäa. Sen sijaan kapitalisti- j 2, Reformististen ammattiliittojen
dssa maissa. Jotka käsittävät viisi Johto Ja heidän valta-aparäättlnsa el
kuudesosaa maapallosta, tuotannon-[ole milloinkaan tehnyt vakavaa y r l -
vÄIlnelden J a maan- yksityisomistus,tystä yllälueteltujen työläisten Jär-synnyttää
työttömyyttä Ja kurjuut-'jestUmlöeksi talstelukuntoislln Jär-ta
mittaamattomassa määrässä suu. jestöihln, vaikka helliä olisi ollut Sii­rille
työtätekeville massoille, mutta hcn lukuisia hyviä mahdollisuuksia,
rikkautta Ja yltäkylläisyyttä plehel- sillä edesmenneinä vuosina on työ.
Ie riistäjä- Ja lolseläjäluokallc. Rils. jväenluokan pohjakerrosten Jäsenil-itajäascmnnsa
säilyttämiseksi Ja o- la jollut enemmän tai vähemmän
mlcn malltcrisa työiaistehkuVJiiiiiJ* luotta refofrmlstisten ammat-'
dessa ja rilstonalaisena pitämiseksi tIlIltto'Jeh taistelu. Ja tolmintaky-tekevät
Imperialistiset maat kaifcken- kyyn. Mutta tapahtumat viinjelscn
sa Neuvostoliiton työläisten Ja ta- parin vuoden kiiluessa, aikana Jol-
Työläisten yhtenälsyyslliton järjes-tämissuurmltelmien
kanssa Ja liiton
avustuksella.
d> Velvottaa tässä kokouksessa
valittavan aluetoimikunnan huoleh.
timaan Met£ä- ja Maatyöläisten L i i ­ton
osaston perustamisesta ainakin
Torontoon Ja muuallekin mikäli
mahdollista.
e> Velvottaa tässä kokouksessa va­littavan
aluetoimlkunnMi Ja Toron-ton
osaston viivyttelemättä ryhty­mään
toimenpiteisiin palvelijattarien
yhdistyksen perustamiseksi Toron­toon
suomalaisista palvelustytöistä.
Joita lienee Torontossa vähintäin
tuhannen, ja liittämään yhdistys
Työläisten Yhtenälsyysliittoon. Pe.
rustettakoon palvelijattarien yhdis­tyksiä
myös toisiin tämän sJuecn
keskuksiin mahdollisuuksien mu.
kaan. — Ponsivaliokunta,
TYÖTTöMYYSKVSyMYS JA
TYOTTOMAIN JÄRJESTÄ­MISEN
EDISTÄAdNEN
heille kurjuuden syy sekä keinot sen
väliaikaiseen Ja fopulliseea poistami­seen.
Nälkäisillä ja työctönöUIä työ-
Iäisillä on taistelubaloa. Ja i e on
•A
lonpo&äln hallituksen kuklstamlsek-sl
ja tuhoamiseksi.
Imperialististen maidon aika-ajolt-tttln
toimeenpanemat/ varustelujen
rajolus- Ja rauhankonferenssit ovat,
kuten moninkertainen kokemus on
toteennäyttänyt, vain järjestelyjä
uuden sodan aikaansaamiseksi Ja
työlälsmassojen pimittämiseksi. Täs-tä
on tuoreimpana, esimerkkinä ä$.
kcttäln pidetty merivoimain ra joi.
tuskonferenssl Lontoossa, Sen tulok­sena
m.m. Yhdysvaltain sotalaivas­ton
rakennusohjelman kulut seuraa­vaa
viittä vuotta varten nousevat
mllJaardUn dollariin, joka on niin
suuri summa, että porvarillisten td-lousUefcclUJäln
lausuntojen mukaaii
rikas Amerika tuskin kykenee sitä
• suorlt^maani kuormittamatta kan­san
verotaakkaa sietämättömän kor­keaksi.
Englantiin Ja muihin meri-valtoihin
niihden on asian laita ai.
van sami. kalkissa maissa rakennö-toan
sotalaivoja huolimatta paljon
puhutuista "rauhan- ja räjoittelustji-plmuksfeta".
Ilmalaivojen rakeritö-luun
nähden cl ote tehty pienintä-käUn
rajotusta. vaikka on kaikkien
myöntämä tosiasia, että tuleva sota
tuUaan käymään melkoisessa ^ mää-rässä
ilmasta käsin. Kemiallisten
Botavällncldcn rajotuksen suhteen el
Ole tehty eikä puhuttu mitään, Joteh
on Itsestään ;^lvää, että kaikki por-värien
puheet sodan vastutamiscsta
ylipäänsä ovat puhutut vain työtäte­kevien
pimittämiseksi, etteivät numi»
ryhtyisi sodan vaaran edellyttämiin
toimenpiteisiin oman luokkansa etu­j
a silmällä pitiien. Jos maailman
työväenluokka ei kykene muuttamaan
tulevaa Imperialistista sotaa kansa­laissodaksi
työläisten ja köyhäin far­marien
halUtukscn perustamiseksi
niin taasen joutuvat miljoonat työ-lul<;
et ja köyhät farmarit teurastcl ta­viksi
imperialislien etujen takia.
T>'öläistcn on järjestöissään ja
niiden kautta tehtävä selväksi kaikil­le
työläisille imperialistisen sodan
vastustamisen Uvrkeys ja keinot, se-kii
erittyiin pidettävä mielessä Neu­vostoliiton
tun'aaminen imperialis­tisten
maiden hyökkäyksiltä. S. J . o-sastojen
jäsenet ja ylipäänsä suoma­laiset
työtätekevät joukot on saa.
tava käsittämään miten tärkeätä on
suomalaistenkin työläisten osallistua
imperialistista sotaa vastustaviin ja
Neuvostoliittoa puolustaviin mielen­osoituksiin,
rientää miehissä ja nai.
sLssa kaduille demcntreeraamaan.
valtaamaan kadut työväenluokalle
erikoisesti Kansainvälisenä Punaisena
päivänä elok. 1 p. Kokous toteaa,
että Juuri tässä suhteessa ilmeni täl­läkin
alueella suomalaisten toverien
keskuudessa suurta välinpitämättö­myyttä,
j-mmärtämättömjTttä ja suo­ranaista
, pelkoakin viime vuoden
Panait=cna päivänä. Tämä ci sna kcr-
;autU3 tänä vuonna. Samaten on o-loin
rappeutuvan kapitalismin ellmel.
Ilsen pulan kalkki ristiriidat ovat
suuresti kilrjlstyneet Ja edelleen kär­jistyvät,
ovat ösottanect työläisille,
että rcfformlstistcn ammattiliitto­jen
pomot ovat flnässlpääoman. teol-llsuusparoonlen
Ja ylipäänsä porva.
riston luotetulmpla, uskollisimpia ja
tejiokkalmpla kätyreltä hyökkäykses­sä
työväenluokan elinehtojen ja ai.
kcelllslmpaln kansalaisoikeuksien tu­kahduttamiseksi
ja alentamiseksi.
<Esimerkkejä: Simpsonin, MäcMas-tcrln
ja Verleyn veljelly Toronton
poliisin kanssa työläisten puhe- ja
kokoontumisvapauden, työttömyys- ja
vappumlelcnosotusten tukahduttami­seksi
ja murskaamiseksi; Lawrencen
kätyrltoiminta tcräslakkolaisla ja
työttömiä vastaan Hamiltonissa; Mc-
Kayn kätyrltoiminta Wlndsorln työ.
Iäisten vallankumouksellisen toimin­non
tukahduttamiseksi. y.m.)
Reformististen ammattiliittojen
julkhien kapitalistisen valtion sor-tokonelston
osaksi muuttuminen a-scttaa
kaiken malidolllsuuden ui.
kopuolellc edes puhumisen järjesty,
mättömäln järjestämisestä reformls-tislin
ammattilittolhln. Järjestymät-töriiät,
teollisuuden ratslonalisohmin
ja työttömyyden radikalisoimat työ­läiset
voidaan Järjestää. Ja. he tah­tovat
järjestäytyä, vain vallankumo­uksellisiin
tcollisutislllttoihln. Joi.
den tehtävänä on järjestää työssä o-
Icvat ja työttömät työläiset käsikä­dessä
taisteluun ellneniojensa puo-
Iestä kapitalisteja Ja heidän toU
mcenpanevaa komiteaansa, porvaril­lista
valtiota vastaan.
Ensimälncn konkreettinen askel
tämmöisten vallankumouksellisten
Lienee tarpeetonta painostaa sitä
seikkaa, että nykyään vallitsee an­kara
työttömyys, sillä sen tietää Jo­kainen
työläinen parhaiten omasta
kokemuksestaan. Mutta voidaan
kumminkin mainita, että esim. Y h ­dysvalloissa
virallisten numerojen
mukaan on 21 prosenttia. työläisistä
työttömänä. Ja kun tähän lisätään
se osa Joka on rekisteröimättä, joka
muodostaa älhakfri yhtä monta pro­senttia,
niin saadaan todellinen ku­va
kurjuudesta. Englannissa on v i ­rallisten
numeroiden mukaan 14 pro-senttiä
työläisistä työttömänä, mut­ta
; todelliset numerot ovat sielläkin-paljoa
korkeammat. Canada el ole
paljoakaan paremmassa asemassa.
Lilttohallltukseh tllasfnvlraston anta­mien
raporttien mukuan on Cana-dassa
ri. 12—13 piusenttia työläisistä
työttömänä. Kun otetaan huomioon,
että nämä numerot on saatu kokoon
vertaariialla hallituksen työnvälitys­toimistoihin
työttömiksi rekist^ity.
Jen työläisten lukumäärä työssä ole­vien
lukumäärään, niin voimme kä­sittää
miten kaukana totuudesta nä-mä
numerot oyat, vaikka ne Jo sem-moisenaankin
ovat melko korkeat.
Voidaan kumthlnkln vielä mainita,
että esim. Ontariossa 3,225 työvoiman
ostajaa vähensi viime maaliskuun a-
Jalla t:;övölihäa 10312 työläisellä. Ja
Ontarion alueella olevien ammatti­liittojen
Jäsenistä on 11 pros. työt­töminä
Ja suurin osa työskentelee o-sa-
alkaa. Ontarion hallituksen työh-^
välitystoimisto hankki viime maalis­kuussa
4,6jB3 työlälsette työpaikan
kahdeksi vllkokso tahi sitä pitem-.
mäksl öJäksl; kahta viikkoa lyhem­män
työjpalkan 6,454 työläiselle ja-hiukan
yli 2?,(K)0 työpaikan efcsdjää
el ole saanut minkäänlaista työpiaik-kaa.
Torontossa On saman viraston
aniamlen numeroiden mukaan työt­tömiä
tai työläisiä, joiden työ lop­puu
ennen kahta viikkoa, noin 3,150
(?), Hamiltonissa noin 2,500 Ja ksdit-klalla
muuallakin sama suhde. Ja
kuitenkin edustavat nuo viralliset
numerot vain murto^osaa todellises­ta
työttömäin a^eijasta. eikä t l .
lanne osoita mitään parantumisen
oireita, sillä ulkomaiset viljamarkki­nat
eivät parane yleisinäallmallisen
pulan -takia Ja kotimaisen kuluttajls-ton
ostokyky vähenee vähenemistään
joten saadaan olla varmoja työttö.
myyden määräämättömästä Jatku­misesta,
ja on ryhdyttävä tilanteen
vaatimiin toimenpiteisiin.
Alueellamme olevat suomalaiset
työläiset eivät ole poikkeusasemassa
työttömyyteen ja sen seurauksiin
nähden. Heidänkin keskuudessaan
suunnattava oikeille tuille. Heille on
selitettävä, että suuret teolBsuuyhty-mät
Ja yksityiset tuotantolaitokset.
Jotka ovat biljoonia dollareita kor-
Janneet riistovolttoina työläisten työ­voiman
riistämisestä, ovat suurimpa­na
sj^nä työläisten Inirjduteen ja
puutteeseen. On selitettävä, että tuo-tanto.
Ja teollisuustaltcsten omista.
Jat,, ma^unta- Ja liittohallitus ovat
velvollisia huolehtimaan työttömistä
Ja heidän perheistään Ja Järjestet­tävä/
työttömät taistelemaan Ja vaa.
timaan elämisenmahdolllsuuksia riis.
tajutaan. Tähän suuntaan on toimit,
tava Järjestömme osastoissa. Ja pi­dettävä
mielessä, että työttömät
muodostavat yhden erittäin tärkeän
osan luokkatalstelurintamasta. Ja että
työttömyyskysymys on päivän kysy­mys
nykyisellä aikakaudella. Ja tu--
lee olemaan sitä siksi kunnes kajji.
tallstinen järiestelmä on kukistettu-
Aluekokous hyväksyy , täyilleen
edelläesltetyt perustelut ja toiminta­suunnitelman
työttömyyskysymykseen
Ja työttömäin Järjestämiseen nähden
sekä velvottaa uuden aluetoimikun­nan
valvomaan mainittujen suunnl-telmain
toteuttamisesta. Samalla
päättää aluekokous lähettää liitto­hallitukselle
vaatimuksen työttömyys,
vakuutuksen säätämisestä. Joka ta­kaa
16.^ doUarin viikottaisen mak­sun
perheettömälle Ja vähintäin
25.00 dollarin viikottaisen maksun
perheelliselle työläiselle Ja Jonka va-kuutulcsen
ylläpitämiseen varat on
kannettava työnteettäJUtä, — Pon­sivaliokunta.
muksen toteattami^ekR. SamaTla'tÄ «sfai on kttttbi^
velvottaa neuvottelokokoos; v.- ja välttämättÄ Imijattava. aillä jauri
u.-seuroiiiin kuuluvat S. J : n osas- vaxsinalsten jj^roätekevien omat Ja­tojen
jäsenet pitämään Huolta su- —^ i-:^^^^^ » , » T . » S « „«4C*O
tä, että urheilijain keslhindessa t a -
lee tehtyä todellista proletaarista
luokka valistusta fyysillisen "icnlt-tuurin
harrastamisen oheCa, jonka
viimemainitun merkitystä ei alue­kokous
soinlcaan tahdo aliänäoida,
vaan antaa sille täyden tunnus­tuksen.
Toiselta puolen velvoittaa
neuvotteluokokous osastot anta­maan
V . - j a n.-seuroille haalejaan
käytettäväksi mahdollisimman
suuressa määrässä. |
PONSrVAtlOKUNTA.
JXREStöN TOIMEENPANEVAN
KOMITEAN ARVÖ^T£I.U
S. J m Toimeenpanevan komite­an
arvosteluun käytti aluekokous
vain hyvin vähän ailcaa. Arvoste­lussa
tuettiin esille vain etupäässä
teknillisten tehtäväin pitkävetei­nen
suorittaminen ynnä muut sa­mansuuntaiset
asiat/koska arvos>-
telun periaatteellinen puoli ilme­nee
siinä päätÖsIauselmÄ^a, jossa
käsitellään S- J m joiidonlja K P : n
johdon välistä selkkausta. Arvoste­lussa
todettun, että esim. Border
Citieslh toverit ovat toisinaan jou­tuneet
odottamaan SJ:n virastoon
lähettämäänsä, jotakin teknillistä
asiaa koskevaan kirjeeseensä vas-bäyfset,
knvaokset heidän oaiista
eOmyksistään työmailla Ja työttö­mien
^öläisten^ kattoat kfdcetnuk.
set, antavat asianmtäcäisen mielen­kiinnon
pn>!eta.?iriseile Jaukkolehael-is.
Joten kannattaa teläla t^ötä
faridän etsimiseksi ja kehittämiseksL
Mtiita sanialla kun arvostctennne.
on velvollisuus jnjö^ön vadm^tua
auttamaan työn sucotttamisessa. Jo-kaisen
alueemme osastcm on valvot­tava,
että Jokaisella paikkakimnal.
la on toimivat vireät kirjeenvaihta­jat
Ja avustajat VajsiÄlle. Mytfe-kin
asiamiestoImintai^ön^tarkasU val­vottava,
sillä lehtemme Vapaus, on
nykyään ahtaammalla taloudellises­ti
talin tähän astL Se aiheutuu pää­asiassa
talon ndcentamisesta. koneis­ton
uusimisesta Ja laajasta työttö­myydestä,
mutta me yoi™me yli­määräisillä
ponnistuksilla to^ua
vaaran, kim teemme sien ajoissa. Ete-lä-
Öntaiion alueellakin, työttömyy­den
laajuudesta hiiblim^ta voidaan
vielä ottaa satoja tilaui^sia. kim vain
jokainen Jär^estoqune ^^»n oftaa
kyiOin valuvalj^ jkanJaiä ää-pgAa^
pilfCajämtinft inrvaajnlsm. Y k -
slstään ^Torontossa Jcm mahdolllsuiik-sfe
kolmlnkertaistuttaa Vapauden
nykyinen tUaafamäärä. Jos väin saa­daan
koko jäsenistömme mobilisoi-nykyään
byväk^ ^I^Oaäi apaim^
kieltä täyttävä työläi«uen. Jcflöi A
ole osoittautunut työlästen
töjen ja luokkataistelun .-giholltegksi,
mutta siitä huolimatta SKQIä on Ca-'
nadassa vielä kymmeniä tuhansia
suomalaisia työläisiä, joäca ^yät
kuulu Jäijestöönime. StpnaDa aikaa
valmistautuvat SiuBOen ^valkkaan
fascismin täkäläiset ääainiehet pe
rustamaan jokaiselle paikkaktmnalle
missä suomalaisia asustaa, omia har-haanJohtämis^^^
zhdl^tyjEsiä^n. "m^al.
Usessa" mielessä, kun heidän a^ai
semmaf kirkolliset yiij^^tsen^ ovkt'
surkeasti epäonnistuneet. Nämä hei
dän kansalliset yhdislTksen^ tule­vat
olemaan paljon vahingönisani^,
ellemme kykene tätä ytihfäÄ .aj(^sä;
torjumaan.
YlläOlevaJä Johdosta inttää S J m
etelä-Ontarion alueen neuvotteluko,
kous sexu^vaa:
1) Alueemme kaikilla suomalais­asutuksilla
on pantava toimeen tar­mokas
ryntäys Jäsenmäärän Usää
miseksi entisestään ölefmiaäaolevissa'
tausta viikkokausia j a toisinaan ei- tua tätä työtä avustamaan.
tulee kurjuus kohoamaan huippuun,
sa ensi talven ajalla. Alueellamme o-levlen
S. J : n osastojen on ryhdyU
tävä Järjestämään työttömiä, ennen
kalkkia suomalaisia. Suomea puhuvat
työttömät on saatava yhteistoimin­taan
yleisen Canadan työttömäin
Järjestön ja sen paikallisjärjestöjen
kanssa Ja osallistumaan työttömäin
mielenosotuksiin. Jossa suhteessa
suomalaiset työttömät ovat aikai,
semmin osottaneet vällnpitämättö.
myyttä. Työttömäin järjestämis työ
on saatava' juurtumaan joukkoihin
kaikessa laajuudessaan. Osastojemmc
toimesta on alettava rekisteröimään
tccllistuisliittojcn rakentamiseksi täi- Ityöttömiä työläisiä. On saatava sel-le
cteln-Ontarion alueelle otettiin vii- Ivilie paljonko itsekunkin osaston
PROTESTI SUOitinrl HALLI­TUKSELLE
JA TERVEH-ÖVS
SUOMEN TYÖVÄ-
^ENLUOKALLE
Kuten jokainen tietää, ori työ­läisten
asema Suomessa viime a i ­koina
sanomattomasti kurjistunut.
Kurjuus on lisääntynyt, jä kur­juuden
lisäksi seuraa poliittinen
sorto, joka mikä hetki hyväiiisä voi
muuttua suoranaiseksi teurastuk­seksi.
Faäcistisen vallarikaappaiik-sen
sattuessa on Suomen tilanne
työläisille kansainvälisestä merki­tyksestä.
Suomen, Englannin vasallimaäri,
fascistiporvarin viimeisten väki­valtaisten
edesottamisten takia
<kaikkien vasemmistolaisten'työvä-enleiitien
lakkauttaminen,., toveri
Saloja väkivaltainen ; karkoittaml--
nen Vaasasta lapualaisten faacisti-en
toimesta, y . m . ) , lähettää S.
J:n telä-Ontarion alueen neuvotte­lukokous
jyrisevän protestin Suo­men
hallituksen canadalaiselle-edustajalle,
pääkonsuli Rauanhei-molie
Montrealiin, ja Suomen pää­ministeri
Kalliolle Helsinkiin, yaa-tiem,
että Suomen työtätekevälle
väestölle palautetaan siltä nyt riis­tetyt
kaikki alkeellisemmai^in
kansalaisoikeudet.
Samalla lähettää kokous lariipi-man
veljellisen tervehdyksen an­karain
olosuhteiden alaisina kamp­paileville
Suomen proletaareille ja
köyhille talonpojille, kehöttaeoi
heidän suurista vastoinkäymisistä
huolimatta kulkemaan horjnmaiita
eteenpäin kohti suurta, yhteistä
päämääräämme. Omasta puoles­tamme
pyhästi lupaamme auttaa
teitä. Suomen kovia kokeneet to­verit,
sekä rahallisesti että moraa­lisesti
j a saattaa teidän taisteluis­tanne
mahdollisimman tarkat tie­dot
Canadassa raataville suomalai­sille
työläisille.
- Niinikään kehottaa kokous jär-i.
jestörame toisten alueitten ja niit­ten
osastojen lähettämään saman­laisia
protestilauselmia Suomen
hallitukselle.
Jöljennös tästä päätöslauselinas-ta
lähetettäköön yllämainituille
Suomen viranomaisille.
PONSIVALIOKUNTA,
vät ole saaneet lainkaan vastaus­ta.
Näytelmien lisääminen Järjes­tön
Keskusvirastosta on myös otta­nut
tavattoniästi aikaa. Kaikkiin
näiliin seikkoi^n on korjauksen
aikaansaaminen välttämätöttrtä.
Vastatessaan lyhyesti arvoste­luun,
lausui, sihteeri Wirta m.m.,
että hänet Valittiin .sihteeriksi var­sin
omituisella taVaila, miltei vä­kisin,
lainkaan lukuunottamatta
hänen tekemiään vastaväitteitä:
että viime talven kuluessa on sih-;
teerillä ollut tavattoman paljon
ylimääräistä työtä, että aikaisem­min
huolimattomasti hoidettu näy-
^ telmävarasto on tavattomasti an-
' tanut lisätyötä sihteerille; että hän
on omilla varoillaan palkannut
aputyövoimaa useain kymmenien
dollarien edestä; ja etät hän oli
sangen heikossa fyysillisessä - kiiai-nossa
oleva mies tehtäväänsä E h ­tyessä,
koska oli sairastanut monia
kuukausia.
Arvostelun ja siihen annlefun
vastauksen perusteella lausui alue-kokouus
toivomuksen SJ:n Toi­meenpanevalle
Komitealle, että sen
pn otettava sihteerille päteyääi
ilVityövoimaa, jos Jär^stöm varat
sen suinkin sallivat.
PONSIVALIOKUNTA.
VÄFAUJDEN ARVOSTELU JÄ 1*U.
KEMINEN
me toukok. 24 ja 25 p.. Jolloin pi­dettiin
Tj^öläisten Yhtenälsyyslliton
ctelä-Ontarlon alueen perustava ko.
koiis ja laadittiin järjestämlssuunnl-telma
kaikkien yllämainittujen teol-
Ii?uns- ja palvelusaJain työläisten
jiirjpstämlseksl ' vallankumouksellisiin
teollisuiuslllttoihln.
3. Työläisten luokkatalstelurlnta-man
yhtenä lenkkinä ollen päättää
etelä-Ontarion alucien neuvotteluko­kous
järjestymättömien Järjestämi­sen
edistäniLsestä seura^avaa:
a) Hyväksyy täydelleen Työläis­ten
Yhtenälsyysliiton perussääntöjen
luonnoksen, joka cn esitetty kokouk-selle.
jäsenistä on työttömänä Ja paljonko
itsekuUakin paikkakunnalla on yli­päänsä
suomalaisia, ja myös muihin
kansallisuuksiin- kuuluvia työläisiä
tjTJttömänä. On myös järjestettävä
nim, että osastojemme haalit tulevat
ensi talven aikana olemaan mah­dollisimman
runsaassa määrässä
työttömäin Ja asunnottomaln työläis­ten
käytettävissä. Tämä on välttä­mätöntä,
koska ensi talvi tulee ole­maan
tuhansille työläisille tälläkin
alueella taistelua elämästä ja kuole­masta
työttömyyden takia. Se on s i ­tä
nyt jo. mutta se tulee kohoamaan
huippuunsa talven ajalla.
Osastorjen taholta on myös toimit-
Hyväksy- ne suunnitelmat, jotka jtava Siihen suimtaan. että työttömll-yllämalnittu
T\ö]äisten Yhtenäisyys. |le työläisille, niin suomalaisille kuin
liiton etelä-Ontarion alueen neuvot- ('muihinkin kansallisuuksiin kuuluvil-telukokcus
on tehnyt. järjestymättö- le tullaan seMttämään mikä on hei-niäin
järjejtämiaelrsi \'allankumouk-fellisiin
tcollisuusiiittoihin.
c> Velvottaa tässä kokouksessa va-dän
kurjuutensa pohjimmainen syy-
T>-öttömiIlo cn osotettava. miten
tässäkin maassa on ruokaa ja kalk­uttavan
S. J :n etelä-Ontarion alu-,kia elämäntarpeita suunnattomat
een aluetoimikunnan Ja alueen osas-1määrät, mutta nurinkurisen jakojär-txsjsn
perustamaan toiminnan komi- jjestelmän rall£tep?a on työläist-en
teolta, teoUisuusyhdistyksIa ja työ- kuoltava nälkään. On selitettävä
JJ(RJESTÖMME SUHTAUTUMI-NEN
URHEILULIIK.
KESEEN
Aluekokoukselle esitettiin . kysy­mys
järjestömme suhtautumisesta
ylipäänsä työv. urheiluliikkeeseen
ja erikoisesti mitä osastomme voi­sivat
tehdä ylefscanadalaisen ur-lieiluliiton
aikaansaamiseksi ja
agitatiotyön tehostamiseksi suoma­laisten
työläisten urheiluseuroissa.
Kun kuitenkaan Canadan TUL:n
suomalainen jaosto ei ole vielä
ratkaisevasti määrännyt suhtautu­mistaan
yleiscanadalaisen urlieilu-liJton
rakentamissuunnitdmiin
nähden, vaan päättänyt siitä aino­astaan
seuraavaa: "Suhteistamme
yleiscanädalaiseen liittoan syntyi
nionipuolinen'ja laaja keskustelu.
Keskustelun päätökseksi tuli^ että
ko&ka asia on vifelä valmistamatpn
ja koska seuroille tulee pöjrtäkur-jan
yhteydessä lähetettäväksi tar­kempi
selostus mainituista asioista,
ei kokous tee asian suhteen eri­koista
päätöstä"( Canadan T,UL:n
suomalaisen jaoston kuudennen
bd ustajakokouksen raportista, jul­kaistu
Vapaudessa viime huhtik.
14 p.), niin pitää neuvottelukoko­us
sopimattomana muunlaisen pää­töksen
tekemisen asiaan nähden
kuin sen, että lausuu toivomuk­sensa
myös työläisten urheilutoi­minnan
yhtenäistyttämisestä, vel­voittaen
urheiluseuroihin kuuluvat
S. J m osastojen jäsenet tekemään
sesn kuin suinldn voivat tuon toivo-
KOska alueen neuvOttelukoköiis
tunnustaa Järjestöiiune päivälehääi
yhäeksi 'kalkketo tärkeimmistä Jär-
^stämlsJJa Wo^atäistelWälWeistStei-me,
Canadan Jsiioinenkietlsten työläis­ten
k€Blniudessa, katsoo se m^^ Joh­donmukaiseksi
velvoliisuudekseen ra­kentavassa
tarkoituiksessa ärvostetlä
Vapauden sisältc^, siten cealtaan
auttaakseen lehdessä ilmenne^iden
virheiden ja puutteellisiiufcsieri pois­tamista.
M<?idän yhteisenä ponnistak-sehäinme
tulee olla Vapauden fedel-fcen
piitäminen ja kehittäniLinen t u i -
Mmättömänä työläisten luokkatais­telun
äsfaa ajavana joukkplehtenä.
Lehden perlatteelllsen puoleii vaa-tiniukslin
nähden yhtyy neuvottelu­kokous
täydellisesti kesäkuun 19 p.
Vapaudessa Julkaistussa kirjoitukses-sa.
"Taistelu olkeistjovaaraa vastaan
Canadan Suomalaisessa JäPjestössä"
lausuttuihin määritelmiin vastaises­ta
suunnasta, samoin mainitussa kfr-
Joltuksessa esiintyvään paheksumi­seen
lehden viimetalvisesta kannat­tavasta
suhtautumisesta luopio Ha­losen
Johtamaa oikeisto opportunis­tista
suuntaa kohtaan, samoin Suo-messa
esiintynyttä Vällärln, yjm.
Johtamaa, noskelaisuuteen Joötayaa
suuntaa kohtaan. Myöheinminklh pn
lehdessä vielä Umennyt pahoja perl-atteellislä
vhrheitä, kötöi väärä tul­kinta
Jä sävy kilvoituksessa. "Vasen
oikea, vasen olkea". Jossa tulkittiin
horjumiseksi Neuvö^toUton tarmokas
ja yli suunntelmien onnistunut
maanviljelyksen kollektivisoiminen
Ja sen yhteydessä harjoitetut kont-rollltoimenpltect.
Eräissä, mjn. nimimerkillä "Kes-kus"-
vartistetuissa artikkeleissa on i l ­mennyt
vaikeatajuisuutta Ja teoreet­tista
harhatulkintaa, kuten esiiner-kiksi
kesäk. 4:nnen päivän numieron
alakerrassa olleessa kirjoituksessa:
Kommunistisen vaaliohjelman pää­määrä",
on seiiräaväiilaiheri lause:
"Kapitalistienn järjestelmä perustuu
tuotannon anarkiaan". Kuitenkin se­litetään
Jo maiTcilaisen talousopin
alkeissa, että kapitalistinen Järjestel­mä
perustuu tttofantOT^^c^aen yksi.
iyisomisttifcseen ja työvoätian ostö6ri.
Hiljattain ön lehdessä esiintynyt
eräs "Tieteellinen _ kädestäkatsojan"
Illkeilmotus siten, että sen on voi­nut
erehtyä luulemaan paikkakun-tauutisiin
kuuluvaksi. Liikcilm6tuk-set
on aina riittävän selvästi eristet­tävä
muusta tekstistä ja humpuuki-ilmot
uksien lehteenottoo. mahdöIB-suukslen
mukaan vältettävä.
Porvarillisten, ja suurelta osalta
lahtari-Supmessa kustannettujen kir­jojen
ilmoittamisessa, varsinkin V a ­pauden
liikkeen nimessä on käytettä­vä
vastaisuudessa suurempaa harkin­taa,
kun mitä osoitti ilmoitus "Itea-
Hnmn kirjtiUisuaden kultaisesta fcli;-
jasta** hiljattain. Pelkkien ennakko- _
reklaamien perusteella ei porvaril-i
listen . kustanntisyhtiöiden tuotteita
voida suositeQa työläisille.
TSrömaa- jä paikkakuntakirjeen-
Vaihtajia ei ole toimituksen taholta
kyetty sanottavasta ohjaamaan jä
imidstaimaan. Johon Skaäs - tflleet
syynä voittamattomat tekijät, ihiit.
TElempähä olevan arvostelun pe­rustella
laiisuu etelä-Ontarion Alu­een
neuvottelukojcöius seura'ivaa:
1) Vajiaus dn ticKiinättä pidettä­vä
maiTdl^-ieiiiriilälb^Ilä luökkatais-telullnjälla.
2) TeöreettlsKtl epäselviä tai kä­sittämättömän
väikeätajidsiä ^ t i k -
keldtä ei saa laskea lehteen.
3) TyöIälsWrjeenVaö]|teiäto verk­koa
on toimituksen täliplta ryhdyt­tävä'tehokkaasti
kehietäioääh ja laa­jentamaan.
Jotta' saataiähi pörhaat
riiahdölilset kyvyt i ^ l l e ja voitaisiin
alaarvolset avustukset syrjäyttää.
4) Työlälsklrjeenvalhtajaln kehit­tämiseksi
ja uusien tilaajain hank-kimisetf^
helpottamlsc^l on Aluetoi­mikunnan
heti iyhdyttävä neuytÄte.
luun Vapauden Toimitusneuvoston
kanssa erikoisen Vapauden etelä-On.
tarion numeron juncaisemiseksi lä­heisessä
tulevaisuudessa.
WORKERIN VAPAUDEN «E-VltTÄttiNfeN
osastoissa Jä uusia osastoja on -^ke-rustettava
Jokaiselle paikkakunnaOe.'
missä kymmerieiäcääh suptrialä&ta'
työtätekevää asustaa siksi suppean
alueen sisällä, että he vpivat JäTJes-,
tötolmlntaa harjoittaa. KäytäzmöUi-sinä
toimenpiteinä layväksytään fiett-'
Canadan vallankumoukselliselle
työväenUikk^lle pn verrattoman
tärkeätä englanninkielisen luokka,
talstelulehden "The Wprkerin" Ipvl-fcln
lisäämtaen. Siksi onkin Jokai­sen
Ipukkatletolsen työj^läisen velvol­lisuus
aptaa apuaan "Workerin" le­vittämiset.
'Mutta Canadan Suomalaisella Jär­jestöllä,
suomenkielisteri työläisten
joiifckojärjestönä, on myöskin laa­ja
ja tärkeä -««htäyä näiden ty^tä-tekeylent
l^täjJä^nise^
misessa, heidän omalla kielellään.
Simä työssäpn JärJ^^ päivä­lehti.
Vapaus, kaikkein yodmakkain
tekijä. Somali^ on Vapaus j ^ h a in
väliiie Järjestömirie käsvattoinlsissa
maassaolevlen suomalaisten työtäfc6-
kevien lukumäärää yastaavaksi. K u i ­tenkin
iö3rtyy' vielä sellaisia Järjes-töriurie
jäseriläidn, jotka eivät, syjrstä
tai toteesta, tilaa Vapauttaa 'i^ö'ttö.
inyydestä jphtuya puute on nyky­ään
monella tovei-Ula .esteenä siihen.
'yiiäplevah Jbhddsta päättää rtelä-
Qntärlon alueen neuvdttelukbkous
seuraavaa:'
1) Jbkatriöi alueemö^^
järjestOTi jäsen ph y^vbllinen tilaa­maan
Järjestömme lehden. Vapau­den.
2) .Osastot ovat yelvplllset äseöä.
iaaan kylliksi monita toimivaa a^a.
miestä pad,kkakimnälle, j a ^
lueäisa-piirahin jä ^ttämäänV^h-derii
äsiämieheri väistiiuiil^ksi kusta­kin
piiristä. Asiamiesten tulee pitää
lakenaan kbkpoi^iä ,viikolttai:ä jä
työ^keniiellä ylitefevöimln n i i s ^ iiii-:
lelssä, Jc^s^ se pn terpei^nista. K ^
klöii Jäseiiteri on araiettayä tässä
tj^Össä a^ua. .
3) Ö^ärtbjen Jä .niiden yjdistukoihl-tealn
on esitettävä' keinötV_^Sen^
tiläajieii äti^täti£Lse^^ tUa^jji^Ok-sun
jsilprlttaniisessa^ Jotka haluaisi.
yat lehden, iriuttäVeiyät rähättöäi^^
den taMia voi i t ^ t^UaätÄään ?riak-
.4) Aluetoim Ikiinnän on pjdettäya^
pääunääräää 2^ Väi}auden
tiUauk^n saanti nbpd^^sti £ftelä-6n.
täriongt aliie^ttia Va^udelle Ja toimi­tettava
tfctä Jaottelu; eri ;^saistoille
ja hankittava aslandehlä iiiiiiepaik-kariätölle.
JoisseL el yi^lä ole osastoa
tJarjestöll&rimb.*
raavat:
A) Alueen väliaikaisen Aluetoiihl.
kunnan on toimitettava registerölnti
suomalaisista kalkilla alueemme suo­malaisasutuksilla.
Tätä työtä varten
on toimikimnan lähetetfäiyä edUstaji-'
aan amakfn selläisllie päikkäkimnil-le.
Joissa ei vielä ole Järjestömme o-sastoa.
Niillä paikkakunnilla, joissa
ön osästet, on niiden tÖimitettaya
registerölnti toimikcöman ohjeläen
mukaisesti.
B) Niille paikkakunnille, joilla toi­mitettu
ree^Jsteröhiti psolitUia ästi-yan
vähintäin 10 suomenkieltä
työläistä, työtätekevää maariyil^U-jää,
tai näiden vaimoja, ön tblmi-ktninan
yritettävä pernstem Suom.
Järjestön ;osasto, vaikkapa" ei sliben
Voitaisi saada enempää viittä Hen­kilöä
aluksi.
C) 'Jp^ai$ellä paikkakunnalla, Jpl-'
ia (feimestaäJi pn 6^1*, pn heti ,eri-eimälsessä
osastpn kokouksessa. Joka
pidetään tämän rieuvotteltikokouk-seri
Jälkeen, pantava tehneen perin­pohjainen
Jäsenryntäys,, jossa el ai­noatakaan
palkkakuiinan suomalais,
ta. Joka el ole tunnettu siicöastä^n
työväestön vtholllseksl. Jätetä osasten,
Jäsenryntäyskomitean puolessa pu­huttelematta
uudesta^ ja uudes^iasi
kunnes hänet pn ^tumf>tymaän
osasteon jäseneksL Tämäri työn pe.
rinpohjatetuttamlseksi on suurem,
mat paikkakunnat, (aöäkTö Tbrohto
ja Border Cltles) jaettava pUrelhln,
asettaen vähtriitäin yksi ryntäyskpml-tean
Jäsen vastuulliseksi kussakin
pihissä tehtävästä värväysty^tä. iSel;-
laiseen piiriin, Jossa tulokset osoit­tautuvat
heikoiksi, pn lähetettävä a-pua
siellä toimivalle toverille. Jäsen-rjrritäyskömiteah'
oh kokoonnuttava
kerran viikossa jolloin' "kiiitin jäsen
antaa raportin tolmhmastaan- Ja sen
tuloksista. Jäserirjmtäysköiiiiteaah
el ole asetettava tarpeettoman suur­ta
jäsenmäärää, mutta kuitenkin
4-äen I
äcääi
ken»
Ie. 1
va a
kavk
Ma
Väri
tulee
toskc
sellai
Jcpisli
-/sikä ,
osast
taen,
aäan
Ka
päätt
vaa:
V
on I
Välisi
laista
ti as<
jelma
tustil
-jä It
yattäi
pideti
miele
menei
kun T
sa. 1
Slptaai
täiriät
a)
liaisei
kana
sa ja
vähin!
TäUai
katsoi
kökou
n&ät,
vallan
juhlat
niin monta, että koko alue voi tulla
perinpohjafeestl käSlteUjtel. 'remäSn
ko/nltean Jäseniä el saa rrulttaa l i l ­aksi
osaston mulUa tehtäyUlä Jäsen-ryntäyksen
kestäessä. y .
iaseiiryn^ys^M ori Uriioitet-tayä
koijkki jasentärjpkkaa^ Joli^o-kurinalla,
jökä. Järjesfc^ j^itöjen
äiikalsestl päättää heidän jäsenkel.
polsuudestaan,
tJuilen jääeriien vastääriottokoko-ukset
on edeltäpäin Järjestettävä sei.
Iäisiksi, että mäel tulokkaat huo­maavat
liittyneensä työläisten jär-
J^tödn, jossa heitä tullaan köhtete-iriäan
täydellä toverilliseila profetea-risella
toveruudella j a satiiänaryplr
emidella.
CANADAN SUOMALAINEN JÄR-JfESTÖN
: MiijEST^ISRTN.
TÄYS ^teinPLÄ-ONTtÄKlÖN
ALUEELLA
Canadan Suomalainen Järjestö on
tmrköitettu kPk^Lmaäti jä totutta­maan
JättJeÄynel^iyteen seUalsialmi
työläisiä jotka efirätt öleopi^ri ym­märtämään
tdkaisefinniiri työläistexi
järjestyriei^^enL jä Iu(dc£ataistehui:
meridtyiötä. N j ^ y ä ^ jbUolh l i i p ^ -
erii^linen täiätklu vallasta kiihtyy ^
syvenee vältävoiiimln. kiiiin koskaan
6nnen. käy järjestymättömleA H t.
jfötämhienkiri i ^ ä p^Vältä väittä-mättöötämmi^
jä klireelllseriutt^-
sL äli^ orikiri sellaisten joukkojär-
Jestöjen, kuin meidänkin Jätjestöm-ori.
koitei^t ^tatäya nopeasti
teimmtäkyksiäk^ järjesty-ttäktäaaät
ty^äi0Onkot täytyy tulla
yedet]fiksi ^je^StPimiä^Cän ja tä.
mä toimiritaT pn fcx^otettäyä i s ä l ^ ^
si,' se fi^lcenee j ^ t ^ i a a n jäge-n
l s ^ i ^ jä mciat ; vaikutuspiiriinsä
ktriiiDlvat ^ j r ^ i ^ t ' yhä tliviimiäte
Äick&äai^Itnauotoffaln ^ jii'jest&i.
hin-; .
Jäijestönuoe jäsenyyteen voidaan
VALl5TUsrOI|fllNNAN
ELyYTTÄ^^^^
Etelä-Onteiipn alufeella pn jprote-teariperi
valistustyön snoritti^inen
ollut y^iitettaVan Iieikkoa. Jäfjes.-
tömriiekääit, jolle suomerildeliseri
yalistustoimirinan ' huolehtiminen
olisi yhtenä tärkeimmistä tehtä­vistään
kuulunut, ei ole kyennyt
tyydyttävästi tehtäyää Supritta-maan.
Yhtenä syynä tähän on
luonnollisesti ollut AIdekomitean
puate. Koska tämä puate . tulee
nyt kuitenkin tässä Neuvotteluifp-kouksessa
poistetuksi, aukenee .sa­malla
. vastaisuuteen -nähden pa­remmat
mahdollisuudet tämän tär-
'ieän työn sdOnttamiselle.
Muutamia harvoja puKetilai-,
suuksiä Irikunnptteriiatia, ori 6sha.
viimetalvinen vatistustoiriiiritariime
supistunut pääasiallistesti riäyttämö-alalle.
Esitetyt riayteliriat taas
ovat suurelta os^ta insältäneet,
joskus mitätöntä j a väritöntä huu­moria
mutta enimriiäiäeen porva­rillista
ideolo^ää, joka on oman­sa
vain sumentariiaan työläisten
heräämässäbleväa käsitystä ase­mastaan
ja velvollisuuksistaan
luokkayhteiskuririassa j a työtäteke-luokkataistelussa.
Tämän yä-listnstyö-
älan undistariiirien on tnn-riuste^
teva ja käsiteltävä erikoisen
t^keäriäy siksi, et^ näytelmätpi-mirinän
ävuUa voidaan jäficuyasti
vaikuttaa suuriin työläisjottkkpihln,
joko taannuttavasi, tai pistäväs­ti,
luökkätaistPlufääVfiitiik^n näh­den."
'
Opiskelukerhöt öyät erittäin tär­keitä
elimiä proletaarisen valistuk­sen
levittätö&easä.' Keirhobn voi­daan
köotä jtniri s6!Iais«it työläis-tövierit,
jöiOa ori viliiitön haxrä^
ppiskelBäh jä äteb saadääri opas-kelu
pysymään iriieCTyttäVäriä ja
innostavana.
K^kristelu-, /yäktely- jä öhjel-makoköuksetta^
ts-vnörösiaan gvat
huolel
sien .9
lee oi
öelline
b)
dittavi
syyski
p.erust
keskin
riisiypi
NuoriE
laisia
Siihäk
komitc
riaiie
erikois
siihen
dittav{
sestä ]
la, kui
hiäiriit
vä va
toimin
taatna:
ukselii:
aatetta
tetä l
konaar
ohjelm
työlaisi
kin toi
eikä s
gian u
nilla 1
tiinut I
, e) :
tettävä
kirjast(
mään
sulitta
4;ntyis€
tä tuio
nollista
to on i
f) ^
dittava,
vaihto
Järjest(
päuteen
tä ja äi
seaifen
luksissa
muiden
niinikäs
iäisten
,disto pi
töirime
kaSyättf
TÄJS
G
Sitä
koinen"
yhä syv
rästi }i
Imperial
tuksia ,
maan s
tiin näh
musteka
yhä syv(
kuuteen,
nähden
kas ja
mässä !
kuudessa
ta kann:
rille ja
seeh ma
den ti
siksi, etl
työfäistö
televia
Tässä ty
tit heille
Nykyh
fascistit
vät avoi
diktatuui
däri fier
jal-fcavas
ojevien
He^än i
tain on
^ k o n li
käytännöllisiä tiedon j a harraatnk-pt^
maai
varsinkin
työttömy
ville työ
ty^tä, äii
vsatiipall
Ori teip
yksi ja t