Vapaus, January 15, 1921

              -milsii^fllteii Ja humtma. > ?uo1iv.'ja $S^.81dt« ^ -
V A P A U S ( L i b ^ ) ' JSS!'- *
{'nt, ereiir Wednesd87 and Saturday.
MmMajs t&tm 60c per ooL iaeL
4lalt»tun diarge for «inglo insertion
' o a DisciOQSt OQ etandjng advertiee»
< mt T^e Vapau^ is the best adver
lulla iäbettämäiu). {oitsi edsmkstco
jojila on takaukBet
Vapaades konttori ja iMtm en
/odouin Block Elm 8 t ^isit. E o ^
- Alin liätfe- INrtailrooftjksestf ! " S t a ia
Sijo!®Q$mlau!Ei#£ei~$2.00 <tn!iis-toviSEsylstä
60e koltqkin lisäksi). —
laMttöB- j a avfoL ilmot, alin hinta
- .'2.00/ B!ncnnmot(^m; (mDUteffskuin
violuttoihm>tD6ten ^^ht^essä S2.00
'%rta <— Avloeroflnu $2,00 kerta (2
iertaa Sy&tjnnBilnu ^ 0 0
{erta. Halataan tletor j a osoteiinio-
- t-ateet atOd kerta (8 Isertaa 92.00)-
'jCaikfsta ifaootaksista, joista eiole so.
^ffnuiRta; tnlee rahaii senrata nmkana.
i. V. sjmAsso
UsT^mm^ ImMB OBUto. j,^^ ^ tokemustea valossa M-v€
ntJöflissa vita© lidsiSOTlIa sitten jj, osaavat'lopalta vaiite t ^ i i e n -
oteltiin ottelu twU.njsi»tw^ luokkataistelöasemaij vaatimat menet
mismuodon vähllä, ^3S3 Uollimk- t^jirtavat.
fiittain järjestymisen pa^lustajst sai'
vat loistavan TOitoft. Motta riita c i Jokaisen työväenluokan järjestön
kuitenkaan föättynyt tähän. Viime täytyy kulkea vissien erehdysten ja
p s k u u l l a pi^ietyssSOBUa ylei583^ kokemusten lävitse ennen' kuin'' ne
koayentiom..a Port Arthorissa, sai jöjiävät selvän tien. Jos siis me huo-
Ite(nBtere4 at the Post Qffiea Do-partment,
OttaWB, es sceönd class
'natter.
tämä sama riita paljon ilävämmän
muodon, Puut^vsratyöläisten teolli-säusjärjestön
10 «sdostajaa poistuivat
konventionieta sen jälkeen kuin kon.
ventioni oli monien sovittelujen jäl­keen
kieltäynyt byväks^TOästä kalk-maamme
OBUrssakin näitä erehdyk­siä,
sisäisiä riitoja ja lastentautia,
niin emme me saa vetää yksinkertai­sesti
johtopäätöstä eitä se oilsi kuole-
<naan tuomittu. Päinvastoin meidän
täytj7 luottaa, että se työväenluokan
joukkotouninnan 48^'hteiskunnallis-
SISÄINEN^KEnSICANADAN SUURESSA UNIOSSA
tämän niaan ja samalla mailman pro-,
illr^msttell-4eteris^ir&okkatdstdaUi
Ja työväenluokan , luoitotalEtclBn
perusopeista j a menettelytavoista sei-,
villa olevien ainesten velvolljsuus on
työskennellä OBU:Esa, saattaakseen
sen gyvät rivit lasittamaan marxilai-fuuden
periaatteet ja menettelytavat,
jotka ovat välttämättömät kulmakivet •
proletariaatin vapautusliikkeessä. J a ;
mitä selvemmin OBU:n syvät rivit ai <
kavat nämä periaatteet lasittaa, sitä
lujemmaksi käy joukkojen kesldnäi-|
nai solidarisuus ja sikäli häviää pik- >
kuraaiset riidat ja sen alkuvaiheissaan
potema lastentauti, j a sitä voiraak-kaamraiii
tämäkin järjestön kykenee
edustamaan Canadan raatajaluoldcaa,
sen taistelussa vältiasluokkaa ja riis-:
kien puutavaratyölSiaten järjestön e- _ _
dusteJM» vaKagJoja, ainoastaan yk '^en'^>^^erS^'m^
SI tämän järjesty edustaja Jäid«D y^ä selvemmälle luokkataistelun ^^^.„,=.
konventionjjn. PuutaTOratySafelen tjeiie ja muodostuu tärkeäksi osaksi Ttäjiä vastaänr-järjestön
jäsenjstor hyväksyi ylctsäa- "
nestyksellä edustajalnsa menettelyn.
Puutavaratyöläi^ järjestön Sud-l)
uryn piiri on ottanut hijastl — jos­kaan
ei voida sanoa johdonmukaisesti
- r osaa näihin molempiin riitakysy­myksiin.
Eroaminen Puutavaratyö-läisten
teoUisouspnion päämajasta on
oilut kiihkeän keskustelua alaisena
ovat ettelleen seniorin kynsiisä, eikä «le varmsa'tietoa siitä milloin ne
gaammetai saammeko ollenkaan, -Toivo.nvne että ti'eajat vielä hetke^
varttovat, sillä valtioivirastolta'jo «saim-Te tiedon että heidän puoles­taan
on alettu asiaa kiirehtimään.
Raivaajan kalentereja meiltä ?aa edelleen tilata ja uskomme niitä ..
vielä riittävän .'oksikin aikaa. Hinta $1.25,
Box 69,
V A P A U S ,
Sudbury, Ont.
Tukit iltamista käytetään Vapauden painokonertten' viimeisiin maksuihin.
. Coaadala^ (Vksi: korkean päiväpalkan y. m. hyvää, saiikaikiÄspi kolmessa konventionissa mi-
'?uuil Unio), joka syntyi Venäjän jnalia sanoen ihanteellisen olotilan.ita tam^ piiri pn pitänyt sitten viime
iroletariaatin srairen vallankumonk- Toiset taasen liittyivät järjestöön saa- hohtiläun. Erikoisesti on port arUui-ten
lapeena, joka synnytystuskissaan i dakseen palvelfeiaan erinäisiä ryhmän rilaisten veljesedustajain taholta tyr-
'taisteli-jättUäismäisen Winnipegini kunnallifla etuja ja periaatteita työr kytctty tätä kantaa jokaisessa konven
{.uurlakon, johon koko mailman työ- i väeniUkkeessä, Ja liittyessään O B U : - ; tjoniss?. Ja nyt äsken päättyneessä
•äesttfn Huomio kiintyi, ja joka mag- i hun, he tyrityttivät'uudelle ^jestölle pirrikonventionissa pääsivät tämän
•Aetimhin tavoin veti Canadan suur- näitä valmiiksi valettuja kaavojaan, kannan edustajat voitolle.
' teq raatajalaumain hnomion puoleensa joiden mukaan tämän järjestön tulee
;?3t; Johnista Vancouveriin saakka. Tä kävellä j a a8kelcen8*a ottaa — ja ellei
i l a Canadan proletariaatin taloudel- se niin tee, on se no good.
linen taistelujärjestö,, joka näyttäy-l Näin syntyi sisäistä riitaa ja c r i -
.yi riistetyille palkkaorjalaumoille pe mielisyyt^^ seis järjeströnuodosta.et
' aatoksin" toivona j a vapaut^sp^ johtä-' tä periaatteista. Järjestömuotokysy-
'ana tunmxatahteiö, on nyt joutuAut Imys esiintyen pääasiallisemroin OBU :-
•ankaraa koettelemuksen ja sisäisen i hun kuuluvan Puutavaratyblälrten
;,l(TiIsin vaihekohtaan -^^^^t ollisuusunion johtavien ainesten ja
pääjärjestön johtajien välillä. Kun
taas periaate- j a menettelytapariita
järjestössä olevien mandl^sten sosia
listen ja syndikalististen ainesten vä­illä
Täplän OBU:ssa ilmenevän s i -
Jdirastuleen, jossa sen olemassaolo on
kyseessä. .
Tämän järjestön syntymävaiheis-sa
liittyivät kaikki Canadan valiassa-l>
11jat: tfihtailljain liitto, pankkiirit,
' i>allitus ja näiden kaikenlaiset apurit säisen riidan ja erimielisyyden tekee
3;;uristaniaan tämän kumouksellisen vielä sekavammaksi se, että järjöstö-ipsukdisenhetimailmaan
tultuaan, muotokysymyksessä on osa nanälai-lutta
ne eivät onnistuneet mturhayri- "tia syndikalistien kannalla, eo on, ,te-yksissaän.
OBU suoriutui tästä en- jllisuuksittain järjestymisen puolella;
.imäjsestä riistäjien sitä vastaan koh- kun taas pähivastoin sekä n a n i l a i s -
alistamasta hyökkäyksestä voittajana, i;en että syndikalistien joukossa on n.
'.oisipaaanoa: loistavasti.. Lupkkatuni^k. maantieteellisen järjestymisen kan
tsen läpitunkemat järjestymättömät
työläiset riensivät tämän uuden jär-jsstön
rivdhia suurin joukoin, samoin
tekivät sosialistisen tietojsuudten o-
^;;! aaavat aromatt^iiiniopismin mädännäi
: yyteen ja sen johtajien petturuuteen'
• Vyllästyneet ammattiunioitten jäsenet.
<< Seurauksena oli ^semnaärän nopea
.'. aavamlnenji fjiiin no||ca,'«ttä muuta-
'iän kuuklnden ajalla' liittyi utiteen
;irjestöSn.yU 60,000 Jäsentä.
Mutt{t tuU sitten ensimäinen rivien
' a l i t u s * "J4 'joökkojfen' kal^äukses-'
L& huomattiinkin, ^etteifät isuiir^t poh-
' jakerrokset,' jotlia' jirjestöön olivat
l.-ittjrneet, voineet^^an.omata sitä sei-
\a&' aosiatistifita^niailmankatsomusta,
' (^In^.omasivat nehenUlöt,^ jotka oli-
-vat. järjestölle syntysanat laus. Mo-iH
«Uyatliit(^eet'j9ijestiHin .kiina
/iiieiessät että.se' kykenee heille lieti
, untamaan — vidä parempi jos ilman
taisteluita — huomattavia tcUnän-
/.,ifliv5i9iä, etuja: J ; t u n n l n työpäivän,
Yhdysvalloista
SISÄLTÖ: — Työttömyys ja'*'kalli3
^ aika". — Eräitä outo-
^. ' ja ääniä. — Yhttysval-
N tain parhaimmat pojat
vankiloissa. Uusia
luokkatuomioita.--'Yh.
' ' Vlysvaltain S. S, Järjes^
' tönTiykyinen tilanne^
Jo viinlelseibä Yhdysvaltain kirjees
tM inauiitsin siitä, että täällä on
Kineikkejä havait^vissa työttömyydes-t
i . , Sen jälkeen'«n työttömyys, tuo
ilapitalistisen talousjärjestelmän^^^k^
4 }V)U3 ja seuralainen, paisunut tavatto-i
m laajaksi ja uhkaavaksi ilmiöksi
' ? iaotamilla aloilla on työttömyys niin
Muri^ ettei sellaista ole nähty sitte
^uciden 1908 jälkeen. Niinpä esim.
autotaobiititeotlisuus, joka on vifanei'
sen, kymmenen vuoden aikana muo-
I dosiaaist' l i l i d y ^ t ^ yhdeksi suu-imMsU
teollfeuushaaroista, oli vuo­den
jamassa^ melkein .tykkänään sei-
^ s a n l ^ a . Satojatuhansia autotyöläi
siä on nykyään jouten Detroitissa,
(Hevelandissa, Buffalo^^a y. m. Ja
^senteoUIsuuaalan herrat selittävä, et
•il tuotantoa ei voida kohottaa nor-a^^
ai&^ ainakaan ennen ensi kevättä.
, Täni^ tammikuun aiki^na pitäisi tuo-
; 'tettamaan.automobiileja ainoastaan
30 pros. sUfö määrästä kuin mitä v i i -
, me vnoden nomaalikuukausina tuo-tettUn;
helnukoussa 60 pros. j . n. e.
J a samoin latta mtiissakin teollisnok-
' d.ssa. Eutomot^ollismiden alalla on
, työttömyys ollut suori sitte viime ke­sän
j a v i l b e joulukuussa alkoi ilmaan
. heipantumisen merk
kejä teiasteoHistmden aloilla. Nyt
on näillä aloilla myös-^tjeinen työttö-
' .myys. Ja i^ikönnasteolli^a^n n^ös
•melkein tyldiEnSan-eeiäauksi^ Se
lisää työttömien laumaa suunnatto-
• masti. Mikään vannoa tilastoja
tyvW lyydf ha uudesta on ole näh-
"' : i , jtta i . yn, että yksinomaan i -
Äuui-ijou tviollisuuskeskuksissa I
nattajia. Tämän jjärjestömuotokysy-myksen
rinnolia on sitten vielä vaka­va
periaatteellinen riita, nfanittäin ky
symys QBU:n suhteesta työväen po-liittiseen
tolmintoaan. Tässä kysyr
mykscssä ovatsyndlMIstS^i ^«ten he
kaikkialla ovat fpuhtaan ja yksino­maisen
talouaelHsen" eli n. k. "tyi>-
^naataistelun" kannalla, joka yksin mu
ka rii^ "vjUiitellen" Vapauttamaan
työv^lugkan' ja aptamaan heidän
käteensä teollisen yhteiskunnan, il«
tnan suurempia taisteluja vallasta ka-pitalistiluokan
kanssa. ' K u n taas
marxilaiset sosialistit käsittävät t i ­laisen
opin olevan pelkkää lapsellista
miei^uVitusta, käsittäen työväen po-liiUisen
tolminntui kiertämättömänä
välttämättömyytenä. f
Järjestömuotokysymya tuli riidana­laiseksi
ensi-%:^an sen johdosta, et­tä
Puutavaratyöläisten Port;Arthurin
piiri erosi teoUisuusjärjestöst^n, liit
ty6n suoran^sesti paikkakuntansa
Sudburyn piirissä e i kuitenkaan ole
synnyttänyt järjestömuotoriita niin
ikävää vaikutu)3ta'kuin on riita peri­aatteesta.
Osa Sudburyn piirin jäse-jiistöstä
on.heti alusta alkaen fanaat­tisesti
vihannut kaikkea mikä vähän­kään
näyttäytyy sosialistiselta. ^Tä­mä
erikoisesti pitää paikkansa suoma
laiseen jäsenistöön nähden. Suoma­laisten
lehtikysymyksestä j a taistelus
t a Suom. Sos.,JFäfjestöä V.vastaan on
tehty piirikonventionien pääkysymys.
KaikkS kysjmykset on väkisin rat­kaistu
näissä kysymyksissä esiinty-neitten
näkökohtien mukaisesti On
unhotettu suuret, tämän maan varsinai
set raatajalaufflat,.niitten edut j a tar
peet, sekä riidelty .hirveästi suoma­laisina;
Tämä on vaikuttanut haitalli
sesti j a kyllääntyvästi' njuunkielisiin
työläisiin^ niihinkin jotka jo ovat tul­leet
union vaikutusvallan piiriin.
Viimeinen Sudburyn piirin konven­tioni
oH juuri kuvaava siinä suhteessa,
että vaikkakin tässä maakunnassa
ranskalaiset metsätyöläiset muodosta
vat huomattavan suuren joukon, ei
heillä ollut; yhtään edustajaa; lukuun­ottamatta
yhtä venäläistä ja yhtä ita
lialaista, olivat kaikkj muut edustajat
suomalaisia.
Heiltä olisi i ^ j o n syytä arvostella
tämän jkonventionin menoa siinä suh-teessaii
että: se haaskasi paljon aikaa
Vapauden liikkeen ^aholta ei ole vie
!ä yhtään kertaa käännytty kenen-fään
puoleen tarkotukpella saada a-vustusta.
Sellaisena ei tarvitse tätä­kään
pitää ja ennen kaikkea älköön
käsitettäkö, että ,hyt heti kun omaa
painoa alettiin hommaamaan, taas al-ijoi
samallaisten vetoumusten sarja
kuin ennen Työkansassa. Tämä asia
on ollut alulla jo viirde talvena mutta
muutamista syistä n>-t vOita tulee
I esille, ' • .
Vapauijen liikkeellä on hyvä varasto
myytäviä* kirjoj'a. Kirjojen menekki
kuitenkin on ^ i m e aikoina ollut huo­noa
ja siksi^blemme päättöneet saada:
varastomme' jollain keinoin rahaksi.
Tämän tarkotuksen toteuttamiseksi e-sitämme
kaildlle osastoille Canadlassa,
että ne panisivat t^Unän kevään aika­na
toimeen itse kulliddn paikkakun­nalla
silloin, kuin edullisimmalta näyt­tää,
Iltamat, joissa jokaisen sisään­pääsylipun
mukana annettaisiin kirja.
Kirjat tarkotnste varten annetaan Va
pauden kirjakaupasta vapaasti ja tulot
iltamista kokonaisuudessaan lankea­vat
Vapauden hyväksi. :
Iltamien käy^nöUisen puolen jär­jestämisen
uskomme onnistivvan parr
juuri auomalaisten.kesldnäisiin riita­kysymyksiin
j a aangen yäbäoi itse var
sinalseten,i^täväänsä, nimittäin var­sinaisten
maai\työ^tekevien joukko­jen
mtikaan saamiseksi.
Me kuitenkin luotanvmie, että jou-.
kot itse, vieläqfS konventibmn edusta
haiten seuraavalla tavalla: Me val^iannetaan ?25.00 arvoinen kirjasto pal-niistammet^
llä pvipiletit j a ; lähe­tämme
iiiitä i t s e k u l l ^ n paikkaJkun-nalje
niin paljon kuin osaston virkai­lijat
arvelevat voitavan sanotuissa i l ­tamissa
myy^. Samalla kerralla lä-hetänune
yhtä mpnta kirjaa kuin pilet
tiäkln jaettavaksi piletin ostajille^
Jokainen piletti on numeroitu ja sa­mat
nhmerot kuin pileteissä ön myös­kin
kirjoissa. Kirjat; on parasta j a ­kaa
vasta jollakin 'väiiajalla Iltamien
kestäessä.
/Kirjojen arvo joita töteii annamme
vaihtelee 20 sentistä |i:BO ja siksi täy
tyisi ' sisäänp^sypilettien Mnta,
ainakin suuirimmijla^ paikkakunnilla ql
la 75 senttiä jalpienemimillä väh^^
60 senttiä; Tatäkorkeanipia hintoja
emrad-halua esittää, sillä ta^
na ei ole saada mitään ilmaista avus^
jätkin,! tulevat-tarkist^aan^enette tusta, vhan tarlcotuksena onmvydä kir
lytapojaah ja. k^^tso^iuksiaan.-Meidän ujoja niiden tavallisesta Hinnasta. II-täytyy
nimittäin luottaa siihen, että | tamien yhteyteen on osastojen itsensä
työväenluokkalaiset ovat kehityskykjl j hankittava fthjema ja pidettävä huo-siä,
ja;€ttä siis v^kka he erehtyvät- • i i ravintolasta y.m. ,
, Samalla kerralla kuin liikkeemme
kannattajat, käymällä näissä iltamis-sa,
saavat niistä itselleen sisäänpää- •
symakfioansa vastaan kirjan, olemme '
ajatelleet että osastojen pn myöskin
jotakin saatava vaivojensa pallddoksi.
Tällainen tilaisuus ilmaantuu ainakin
joillekin osastoille siten että kesker >
nään kilpailevat siitä kuka eniten lä-
.hettää rahaa iltamistaan. Olemme ja­kaneet
osastot kilpailua varten kol­meen
sarjaan, Ensimaiseen sarjaan
kuuluvat Toronton, Sault Ste Marieii,;
Timminsin, So. Porcupinen, Fort Wil-liamin
ja Sointulan osastot. Tässä,
sarjassa sille osastolle, joka eniten 1ä-j
hettää rahaa iltamistaan annetaan
?5Ö.OO arvoinen kirjasto j^aka voi va-;
Iita Vapauden kirjavarastosta.
Toiseen sarjaan kuuluvat Copper
Cliffin, Sudhiiryn, Creighton, Cobal-i
tin, Nipigbn, Port Arthurin jä Van
couverin osastot ja sille osastolle, j o -1
ka tässä sarjassa eniten lähettää ra­haa
annamme $35.00 arvoisen kirjas:
ton, jonka' voi -valita - varastossamme
olevista kirjoista.. ,
Kolmannen sarjan muodostavat kaik
ki muut osastot j a sille joka niistä e-niten
lähettää rahaa noista iltamista
BmU. 24s00 - Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT.
46e. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä $30.0ft-$40.00;
60c lähetyksistä ?40.00l-$60.00; 75c lähetyksistä $60.00-$l00,00. Yli
$100.00 "25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää.
VAPAUS,
Box 69, Sudbury, Ont.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan tov.' P. Katainen, 214 Ade-iaideSt.
West
voidaan työttömien luku arvioida mil­joonissa.
Se sa jo puhuu selvää kiel-saan
ja i^aat ovat yksityisten yhtiöi- voi koittaa sen romahdus; Me s >noim
: den hallussa. Kun tulee työttömyys, i me, että se näennäinen hyvinti>jhti,
tä siitä, että kapitalistien talousjäiv, johtaa se;ennei; kuulumattomaan hä- j mikä, Amerikasi^a on viimeiset v.iodet
vallinnut, on tulos jmaailirian >Män
aiheuttamista karsii|jyksistd toisilla
& n hyvinvoinnin
jes^Imä on kerrassaan mahdoton t u ^ {tään ja kurjuuteen miljoonaiset tyiirt-vamaan
työläisten elämää ja toimeen
tuloa.
Suomalaisessa vanhassa virsikir­jassa
on rukous, jossa rukoillaan Her
ran säästämään meitä "kalliilta ajal­ta".
Me työläiset täällä Yhdysval-tömien,^
armeijat. Ja yksinkertaisin­kin
asiain^ käyttelijä huOmaa syyn a- osilla maapalloa,
siaih tilaan olevan y^ityisessä tuo-'
tanto- .ja'.jqkwiilineiden omistukses­sa.
Silloin puhkeaa odottamatta i l ­moille
yksityistä omistusoikeutta uh-loissa
todellisuudessa- elämme nyt kaavia ääniä. Jane äänet saavat vas
'kallista aikaa!'. Elantokustannukset
ovat tavattoman, korkeat ja-tulot ai'
haiset tai ei ole'nUtä ensinkään. l ie
neekö rukouksen laatija osannut aa'
vistaa, että täUalsellakin "kallUUa
ajalla" kapitalistineh järjestelmä mei
tä koettelee"? Mutta rukoukset ei­vät
ole meitä sutä pal&E^ee^ eivät­kä
vastakaan ivasta. Työväenhio-kan,
jota vain työttömyys, sota ja
"kallis aika" koskee, on. järjestyttä­vä
j a luokkataistelulla kukistettava
kapitalistien tal«u^'estelm&; 'Siinä
pelastus.
Keskellä tätä nykyistä työttömyyt
tä ja "kallista aikaa'-' on alkanut kuu
lua outoja ääniii. Työläiset muuta-voin
paikoin ovat sanoneet' kapitalis-teiUe,
että jos te ette kykene tehtaita
pitämään käynnissä, niin kyllä me
sen teemme. Nuo ^ e t luonnollises-tikm
ovat olleet vielä heikkoja, mutta
kuitenkin Yhdysvalloissa outoja ja en­nen
kuulamattomial Yhlysvallat ovat
ennetikhi tunteneet taloudellisia kriisi­aikoja,
mntta:mitaänJuollaisia ääniä
ei ole-ennen kuulunut Kuuluisana
"demokraattiaikana", Grover Clevelan
din ollessa Yhdysvaltain presidentti­nä,
tyytyi, työväki jukouksiin j a ane-lemiseen.
Korkeintaan järjestyneet
työttömien joukot p y r k i i ^ i . hallituk­sen
puheille. Mutta mitään uhkailuja
työpalkkain ottamisesta työläisten
haltuun ei kuulunut. Yhdysvaltani
kapitalismi silloin oli vielä verrattain
nuori ja vapaata maata eri osissa
maata oli saatavissa. Mutta nyt on
t^Irerla^ncn aikakausi Trustiutumi-ilO.
' vielä kostavat, ankariasti'taloudellisen
elämän lait. Ja vaikka nykyinen krii
si ei vielä oleMtaan sitä, mitä me en­nustiemme
vastaisuudessa tulevan .—
se tällä kertaa on vielä enempi vapa­ehtoista
kapitalistien puoleltai palk­kojen
alennuksen ja tuotantöhormm
Icohotuksen taikotuksella;^',niin se
kuitenkin osottaa, että me iennustelus
xakaikua; laajoissa työläisjoukoissa.
Mitä tahjovammqksi^.^öttömyys pai­suu,
sitä uhkaavammaksi nuo äänet
käyvät Ja loptdtsi niiden esittäjät
järjestyvät selväpiirteisiksi vallahku- samme olimme oikeassa. Epäilemät-mottksellisiksi
joukkoUikkeiksi. Mutta
ei tietysti yhfäkkiä, vaan hiljaa ja
vähitellen.
Kun ineidän so^alistien keskuudes­sa
on viime aikoioaollnt kesknstehia
siitä mikä suunta on tehoisin vie-nöän
.työväenliikkeen voittoon, van-hanaiktdsen
tinkivä, oleviin olosuhtei-sUa
o&ealla tavalta,snhtaatova (op-portopistinen)
s o s i a l i ^ vaiko pää-n&
äräiänsä — köyhälistön vallanku­mousta
~» etualalla pitävä marxilai­nen
kommunismi, niin useastikin edel
lisen suunnan puolustajat ovat meille
sanone^t/^t^Amerikassa on vielä
l i k n aikaista i ^ ^ t ] ^ harjottamaan iäl
kimäisen suunnan muktdsta agitatsi-onia,
koska Amerikan kapitalistilnok-ka
on nyt vahvemmin satulassa kuin
koskaan ennen; täällä ei proletaarisen
vallankumouksen tilanne voi vielä ke­llittyä
vuos£kymmtoihi, niin vahva on
nykyääi\ Amerikan kapItalisUhiokan
valta;:=?^Sentahdien heidän mielestään
on nyt vasta allä jrakentsu suuria
puolueita epämääräisillä ohjelmilla.
Me taasen puolestamme olemme selit­täneet,
.että vaikka Amerikan' kapita-
Ismi onkin nyt lujasti satulassa, niin
on se vain niin kauan, kun se voi tsd-
Iäisille tarjota työtä ja jonkukaanlais
ta toimeentuloa. Mutta marxilaiset
tä Amerikan kapitalismi pn nyt hy­vin
vakavan kriisikauden o v e l l a -
niin vakavan, että :ei ole ansmkääii ta
keitä siitä, voiko se s i i ^ pnnelMsei^i
läpäistä — ja iteMttäen siten, että sen
jälkeen joutuu työ tuottamaan entis­tä
suuremmassa määiässä lisäarvoa
kapitaalille (paMojen lasku ja tuo-tantonormin
kohotushan on kysymyk­sessä)
— mutta sitä seuraa kahta
ankarampana uusi taloudellinen pula­kausi
— ja uskottavasti hyyin läheises
sä tulevaisuudessa — jota kapitidis-tit
eivmt voi miti^akään viittaat 'jSIl-^
loin tapahtuu paljon sellaista,linitä
emme vielä osaa aavistakaan. Mutta
yksi asia on .vamia, nimittäin se, et­tä
pakko ajaa joukot liikke^e, Nnn
kauan kuin ne jotei&ttten voivat vär­jöttää,
ervät ne EUide vallankumouk­selliseen
liikehtimiseen. Mutta kapi*
talistiseen^^ebtelmään itseensä s i ­sältyy
tuo paUco, mikä^aa joti^t dellisia^koksellisia-^pautettiih.
kukistamaan.
Puhua siis tällä kertaa Amerikan
kapitalismin horjumattomuudesta, o-sottaa
sen, että ne puhujat eivät tun­ne
kapitalistisen järjestelmän todel-.
lista sisältöä, ovatpa sitte olevinaan
kuinka kovia sosialisteja tahansai. K a
pitalismi kätkee kuoleman omaan ruu­miiseensa
Se synnyttää tilanteita,
kinnoksi.
Sitämukaa; kuin. osastot ilmottautu-vat
osanottajiksi näiden iltamien toi­meenpanoon,
julkaisemme niiden ni­met
Vapaudessa :A
Osastojen vbkailijain on arvioitava
miten monta pilettiä voivat ,myydä ;
noissa iltamissa kavioille. Tästä, kun |
johtuu myöskin kirjojen lukumäärä, ;
niin pitäisi summa saada jotakuinkin
lähelle ettei hukkaan tarvitsisi lähet­tää
kirjoja.
• Jos, iltamien aikana pilettejä näyt-tä.
ytyy olevan liian erähän,* käytettä-
'k(»n joitakin muita pilettejä ja ilmot-tamalla
Vapauden konttoriin lähetäm­me
tarvittavan määrän kirjoja niille,
jotka eivät ole niitä' saaneet tavalli­sesta
lähetyksestä^ :
Kun iltamat olisi, pidettävä tämän
kevään aikana; niin uskallamme toi­voa,
että osastot ihnottautuvat osan-ottajiksi-
mahdiolKsimman nopeasti.
Tov. Vapauden konttori.
Box 69, -
jiomen Puoluelehtiä Tilaan^
..l.„,|^1.2Ö kuukausi
_ _ f $1.20 kuukausi
Alempana luetellut ovat va.semniistolaisiasosialistilehtiä Suomes­sa'ja
saadaan niitä tilata meidän kautamme:
Suomen Työmies, päivälehti, Helsinki, hinta ..
Vapaa Sana, i»ivälehti„yaasa hinta ....
Vapaa Kansa, päivälehti, Kuopio, hinta J................. $1.20 kuukausi.
Sosialistinen Aikakauslehti kenan kuussa, hinta $3.50 vk. $1.50 vk.
Nuori Työlämen, Helsinki, viikkolehti, hinta $2.25 vk. $ 1.15 ^ vk.
Työväen Urheilulehti, Helsinki, kuukausilehti, -3.00 vk. $1.50 Vz vk.
Yllämainitut Jelulet ovat Suomessa kaikenlaatuisen kiristyksen a-jaisena
Niiden on vaikea saa<}a ilmotuksia ja niitä sakotetaan jä muu­ten
vahingoitetaan mitä erilaisimmilla kainoilla. Tämän tähden us-kommeettä
mahdollisimman moni Canadassa asuva työläinen rientää
niitä tilauksillaan kannattamaan.
' Asiamiespalkkio, jos vähintään viisi puolen Vuosikerran tilausta-läilietetääji
samalle lehdelle yhdellä kertaa, ön 10 pros. \. i ^
Box 69,
V A P A U S ,
Sudbury, Ont.
Taloudellisten järjestöjen cpportunismiv
Työmies kirjottaa taloudellisten jär
jestöjen opportunismista ja revisio-liismista,
joita ne esittävät erikois^s
ti "uusina tehokkaina meniettelyta-;
poina", ja siten sotk&yat työv|ieh
joukkojen pyrkimystä selvään sosia-sistlseen
mailmankatsomukseen, • seu­raavaa:.
Viime aikoina on i.w.w:läisten kes­kuudessa
tullut erikoisen pohtimisen
Sudbury,'Ont alaseksi eräs asia, jota he nimittävät
"uudeksi menettelytavaksi". I.-w.-w:-
Iäiset julkaisut sisältävät runsaasti
tätä asiaa käsitteleviä-kiriotuksia. Ja.
.suomalaisten i.-\v,-w:läisten julkaisut
eiv.ät suinkaan tässä-suhteessa ole vä-heir.
Tiän innostuneita; 'Tosiasiassa oii:
puhe • tästä "uudefeta • menettelytavas­ta"'
viime aikoina muodostunut ikään-kumvastapainoksi
sille mielenkiinnolle,
jota siibtautuinineu Kolmanteen Intev
nationaleen kaikissa maissa on herät-vallankumouksellista
agiti^tionia. Tolr; mutta mitään tulosta ei siitäkään näy
minnan aika lähestj^ ja silloin pitää tä syntyvän. Nyt viimeksi sos.-puo-lipunkantajajoukkojen
ainakin tietää, \ laeen toimeenpaneva komitea on valin
mistä on kysyrä. Mutta vaikka kumka | nut kolmihenkisen valiokunnan her:
vuosia. Ruthenberg ja Lloyd ovat syn
tyiieet ja kasvaneet Yhdysvalloissa.
Fei-gusön on syntynyt Canadassa, ol­len
liankin siis synnynnäinen ameri-suuria
puolueita^muodostetaan ja vaik;roista radikaalisista porvareista. Vali* kalainen.' Jim Larkin on irlantilainen
ka ne kuinka täytetään sosialismiSa okuhtaan kuuluva A-ilmah
vallankumousellista siaältÖS,
niin ne puolneet ovat toiminnan,het­kellä
mitättömiä, koska ne eivät tie­dä
mistä on kysymys.
Olen joskus näissä kirjeissäni pu­hunut
- politillisista vangeistakin.
Niin, täällä "vapaassa maassa" on
niitä yhä. Sotatilanne todellisuudes­sa
on ollut jo kauan ohi, mutta poliit
tisia vankeja ei vaan ole vapautettu.
Suurin syy siihen, on epäilemättä Y h ­dysvaltain
työväenluokan saamatto^
jnuus. Sen tähden istuvat Yhdysval­tani
parhaat pojat edelleenkin vanki­loissa,''
Tämän kirjottajalla on ollut tilai­suus
tavata tnuutamia takauksilla
vapaina olevia poliitillisia vankeja.
He ovat keri:oneiet mieltä tärisytlä-viä
kertomuksia niistä olosuhteista,
joiden alaisina poliittisia vankeja pi­detään.
Miehiä ja naisia, jotka ovat
uskaltaneet kohottaa, äänensä kapita-listiluokkaaa
vastaan, kohdellaan kum
koiria. -—Kuinka kaUan tyÖväenluok-»
ka Sellaista sallii? — Viime jouhm
edellä kyllä suurella tohinalla puhut­tiin
poiitillisten vankien vapauttami­sesta,
mutta mitään sellaista ei ole ta
pahtunut Sen sijaan kyllä-useita4o
lakiniie.s Darirovi- ja sanomaleh':imies
Hapgood. Saa nyt näh','ä, saako tä­mä
"pärenimista ihmisistä" kokoon-p^
tu vialiokunta taivutetuksi Pal«ie-rin
mielen I)e6sin hyväksi. Jos ei»
niin sillom kai sos.-pUolueen toiineen-paneyalla
komitealla on syytä kään­tyä
joukkojen puoleen ja kehottaa nii
tä tekemään sen, mitä hfirrat eivät
voineet tehdä.
Mainitsin tässä Debsm asian erik­seen,
koska hänen vapauttamisekseen
on erikoisemmm työskennelty. Sa­malla
tulee Aiuistaa, ^ että tuhansia
muita Yhdysvaltain parhaita työläis-aineksiä
«h hänen kanssaan samassa
asemassa. J a kaikkioi h e i ^ puoles­taan
qn työväenluokan taisteltava, sil
lä he ovat luokkataistelun vankeja. :
tooriat eivät silloin ensinkään pitäisi jollom työläisten on noustava sitä
paikkaansa; jos kapitaism! missään vastaan ja kukistettava se kokonaan,
maassa voisi vältti kriidaikoj& M i - Kun nämä sdkat ottaa huomioon,
lä loisteliaammaUa nykyään näyttää niin ei ole siis ensinkään Amerikassa-ja
finanssikapitalismi on huipos- kapitalismin linnotus, sitä pikemmin kaan'liian aikaista.harjottaa kiinteää,
Ja
onpa vapautettu sellaisiakiri, jotka o-vat
täällä toimineet todistetusti Sak­san
junkkerismin agentteina. Mutta
rikokselliset ja todelliset vihollisen
urkldjat ovat sentään~hallituslierrain
mielitä jotakin toista kuin ne vangit,
jotka eivät ole tehneet muuta rikosta
kuin lausuneet vakaumuksensa julki
PoliitilHsista vangeista puhuttaes­sa
ei sovi unhottaa, että niiden lidra-määrä
aina lisääntyy täällä uusien
luokkatuomioiden kautta. Niinpä hil
jakköm Chicagossa tuomittiin parisen
kymmentä entisen kommunistisen työ
väenpuolueen jäsentä pitkäaikaisiin
variceurangaistuksiin ja suuriin sak­koihin.
Näiden tuomittujen joukossa
oli tunnettu "miljuneeri-kommunisti"
-Wm. Bros. Lloyd. Sen jälkeen tuomit­tiin
New-Yorkissa 5—10 vuoteen van^
kilaah tunnettu develandilainen sosia­listijohtaja
C. E, Rutfienberg ja chica
golainen kommunistinen lakimies
Isaac E. Ferguson. Viimeksimainitut
jo "palvelevat" rangaistustaan kaa­mean
kuuluisassa Sing Sing'm ^van­kilassa,*
jossa ovat jd aiemmin tuomi­tut
heidän toverinsa Bcnj. Git1ow ja
ja sanoneet olevansa työ^enluokan Jim Laridn. Näiden lisäksi on monia
puolella. Nutä yankeja ei herra Pai-'muita vähemmin huomattuja liiokka-mer
vain niin vapauta. ) tuomioita jaeltu YMysvalloissa.
Debs'ih vapauttamiseksi on sos.^o Kaikki ylempänä mainitut_miehet
lueen toimeenpaneva komitea uutte- ovat tunnettuja työväenliikkeen edus-rasti
työskennellyt sitte viime kevään, tajia, sellaisina olleet jo kymmeniä
ja siirtyi hän jokunen vuosi sitte A-merikaan
turvaa etsimään oman
maansa, ja Englannin kapitalistien
vainosta. Häntä oh joskus mainittu
maailman parhaimpana työväen pu­hujana.
Gitlo\v on kai ulkomaaJais-syntyinen,
.mutta on hänelläkin huo­mattava
ansio Yhdysvaltain luokka- -
tietoisen työväenliikkeen esitaistelija
na. Kaikista enin olen ollut tilaisuu­dessa
tutustumaan C. E. Kuthen-berg'in
toimintaan. Hän se on ollut
tienraivaaja-sosialisteja Clevelandissa
Ohiossa ja Ohion valtiossa yleensä.
Lennokas j a ' asiallinen puhuja sekä
kyvykäs joukkojen järjestäjä. Johta­ja
hän on myöskin, joltaja joukkojen
suostumuksella, joka kulkee ainajouk
kojen mulcana ja eturintamassa, eikä
perässä painolastina räahustaen. Ko­ko
sps.-puolueessa toiminta-aikansa
hän lukeutui sen vasempaan siipeen.
Eikä/ ainoastaan sanoissa, vaan teois­sakin.
, Ktm Yhdysvallat liittyivät
maailman sotaanj paljasti hän armot­tomasti
tämän sodan luonteen lukui­sissa
puheissaan. Siitä hänelle,
Wcgknecht'ille ja Baker'ille vuosi
vankeutta. Ei auttanut sekään', vaik­ka
Ruthenberg juuri' Clevelandin kau­pungin
vaaleissa oli saanut lähes 30,-
OOOääntä ollessaan majurinehdokkaa-na.
Mutta Ruthenberg ei lannistunut.
Kuri hän palasi-vankilasta^ Jatkoiliän
-entistä •iSaansa._Hänen pidiensa t e m ' "
pasiva;t Clevelandin laajat työläisjou­kot
mukaansa. Ja kun keväällä v.
1919 lähtivät Clevelandin laajat työ­läiset
suurelle Vappumielenosotuksel-le,
jolta he lyötiin verissä päin takai­sin,
niin oli "Ruthenberg mukana,-jouk
kojen etunokassa, lipunkantajana.
Mutta nyt a l k o i d e v e l a i K yn
riston hyvin Järjestetty vaino;
bergiä vastaan. Häntä piiritettiin lu­kemattomilla
oikeusjutuilla ja- hänen
kaikkialla,
rohkeasti,
tun-allisuuttaan uhattiin'
•Mutta Ruthenberg. kulki