Vapaus, June 25, 1930

              Sivu 2 Keskiviikkona, kesäk. 25 p:nä — We<i, June 25
V A P A U S .^o-rt!K^"4Är«?TÄ^'^^
TAPAUS OUUrty» , „
Soraääniä mustasielmsten fascistien Toronto
K^iTipäito menijöiden hoomiMm
T«»<u<. B n « » . 8*ib«rrr. OM.
1)1 1. W. Afcit»««-
; J. W. AkWrH(.
i Soraääniä sekoittuu fascistidilt-
• I taaffori Mussolininkin /iiIi!äpoli*i-
! s i i n , vaikka eri maitten fascistit
; ovat puhein ja kirjoituksin ihan-
' { noine«t Italian oloja j a pyrkineet
j toiminnallaan luomaan pohjaa sa
! manlaiselfe diktaluurijärjestclmäl-
XUIOTUiaiSNAT VAPAUDESSA» . i Ie kuin .hielläkin. V a i k k a ItaKassa
» w . * , » , » » « 1 « k « « f l « • l . . . . . k-"»"- - A.«.l^ia<w» •««MiU* « « « « t « T O « . k »«
•^'n, I > — Jlt^jfir^ioji-m^iultt tZM l o u , tJJO
v • . - . . . w . « i . - i s<te krru. 11.» k ö l i - k</t«- - TiU^iirii—tuji*. )• ii-ot«»-| Ja koetettu pilaa diktafuurivaltaa
»xiut»i»9 •<•. •«MiiUetM, 'Wj<trU«t» >lis«<ail>>st* etaUtsc
• ^ " J ^ x ^ t Ä ' ' ; ? ^ : j o n k i n työläisiltä riistetty kaikki
^«ÄlM.^^iÄ':^! vapaudet ja verisen terrorin ayul-
TILAUSinVNAT:
\ «14120. « kk. »2J0. S kk. II.7S i« 1 ik. - Tk^T»«l»»«W« )• 8 » « « " • « » » « •
M J »k. t t i » , 6 kk- W . » M I kk. IIJ».
*B iHU b« « M f » d ; Vipaaj, PX*. Box 69, Satlbarr. Osl.
la» «tu «»in<ri« Uk« «M M « T M U u U «.imii.»'« kiile«*»»«, kJrJ«uk«« mUttoa U l k k^
•ifcaiis pcnnoMOiMUa aimlUs i . V . Abl^tiM. aikkcmhiriuj».
Kaiklden inaiden työläisiDe ja
fasdsmin vastustajlle
Viime syksyatÄ lähtien on f « * -
ciatien toiminta Suomessa jat-kavMti
trebittynrt yhä riiikeam.
miiksi. Jo viime syksynä byök-kiiiivät
fascistit työväen koko»
tisten ja juhlien kimppuun, häi­riten
ja Iiajoittaen niitä. Vjime
maaliskuussa tunkeutuivat fas­cistit
erään tyoväenlehden kir-jaiiainoon
ja tuhosivat sen ko­neet.
Ja viime aikoina ovat fas­cistit
ottaneet tavakseen hyök­käillä
työväen puhujain JA toi-niitsijain
kimppuun, kuljetellen
heitä vankeinaAn pitkiä matko.
jA, sekä pafaoinpidellen ja rää­käten
heitä. Viimeksi on tällai-
8fcn kohtelun alaiseksi joutunut
i(i«ao eduskunnan jäsen, tuomari
Asser Salo, ollessaan työläisten
puolesta ajamassa jo mainitun
kirjapainon hävittämisen johdos­ta
nostettua oikeusjnttua.
Fascistlsen liikkeen hillitse-
MiseksI ei maan nykyinen maa­laisliittolainen
hallitus ole ryh­tynyt
tarmokkaisiin toimenpitei.
•Iin. Se on yhtärilittaisesti ah­distellut
vasemmistolaista ja
kommunistista työväenliikettä,
Mutta yhä yltyvän fascistisen
kiihoitnksen ja siitK johtavien
tikellisten j « terrorististen teko-jeh
estämiseksi ei sen taholta
ole vielä riittävän päättävästi
esiinnytty. Samalla tavalla ovat
fascismiin suhtautuneet sosdetn
puolueen johtajat, joiden myötä.
valhittnkMlla maan eduskunnas-i|^'
«iiiMCi:«yki^
fascistien vaatima huonon­nus
yhdistyslakiin. Näin on fas­cistien
toiminta voinut muodos­tua
yhä julkeammaksi, ja var­sinkin
viime aikoina ovat he
ryhtyneet verrattain avoimesti
harjoittamaan suoraan maan
nykyisen hallitusmuodon kukis­tamiseen
tähtäävää toimintaa ja
kiihoitusta. Tilanteen ollessa
tällaisen voidaan täydellä syyllä
odottaa fascistisen vallankaap.
pauksen toimeenpanoa sitä seu­raavine
hirmiihallintoineen ja
nyt jo eri osissa maata «riehu­van
fascistisen terrorin yleistä,
misineen.
Tällaisen tilanteen edessä
me, Helsingin työläiset, kokoon­tuneina
6. 6. 1930 monituhat-lukuisena
kokoukseen, vetoam­me
koko maailman työläisiin ja
kaikkiin fascismin vastustajiin.
Suomen työväenluokka tulee
viimeiseen asti taistelemaan fas-cistista
—terroria ja fascistien
diktatuurihankkeita vastaan. T n -
kekaa meitä tässä taistelussam­me!
Nostakaa kaikissa maissa
voimakas liike Suomen fascisti.
terroristeja vastaan! Osoittakaa
nopeasti, sanoin ja teoin, että
koko maailman työläiset ja anti-fatcistit
tuomitsevat Suomen
fascistien harjoittaman terrorin
ja tulfevat päättävästi taistele­maan
sitä ja fascistien dikta.
tuurihankkeita vastaan!
H E L S I N G I N TYÖVÄEN
V YLElNEN^ K O K O U S .
yllä, ei Mussoliini ole voinut vält­tyä
kapitalistisen järje^elmän ai-ijculfamilta
kompastuskivillä. Ta­loudellisen
elämän romahdusta on
kofU-ttu välttää kaikenlaisin keino­tekoisin
toimenpitein, mutta i t ­ienkään
ci ole voitti estää maassa
vallitsevan kurjuuden näkymistä
myös ulkopuolelle maan rajojen.
Pitääkseen mustapaitojcn innostus­ta
yllä, on itse M u s s o l i i n i ollut h i l ­jattain
kiertomatkalla pitämässä
sotaisia kiihoituspuheita. Seuraa­vassa
näyte diktaattorin erääsfi
puheesta:
"Jotkut näkisivät minut mie­luummin
vanhalyylisen ministerin
puvussa. Nämä ihmiset unohtavat*
eitä Italiassa ei nykyään ole mi-nisleriöä,'
vaan hallitustapa, joka
ei ole syntynyt parlamentista, vdan
mustapaitojen verisistä taisteluis­ta.
Italian kansa on nykyään kob-
Kaikille niille jotka ailawat men-
' . - r j 11:.,»., i . - ^ , .nä W€stonlssa olevalie nadene kämp-lalonsa
taydelhnen h e ^ f ; O em-, ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ilmoittamaan.
HM» nähflcef tanaan Italimi kan-igj^g ^ lauantaina tk." 28 p:nä
san, kaikki luokat ylioppilaista' lähtee "troki" Spadina ave jaDun-tröläisiin,
aseissa, vainuina puo-j das st. kulmasta kello 3 ip. mennen
lösfimaan oikeuksiaan fascismin isuoraan perille astL Sunnantaina
sy„mth, o. „oil'm a-lnla, « 'lähtee e^n^s^im^ äinen lasti kello ^9 a.p.
Samanaikaisesti^ saapuu kuiten- viimeinen kello 3 ip. kaikki
k i n Italiasta sahkosatKmha, jotka mennen suoraan perille. Taikaisin
kertovat talonpoikien ja fascisti-, kaupunkiin lähtee aufcot tarpeen m u -
m i t i i ^ im vhteisistä kapinoinnista, ikaan ja toistaiseksi viimeinen kello
jonka kukistamiseksi on tarvittu] 10 illalla, mutta sitten kun saadaan
poiija Ja matala suurimmalta osalta
^ ^ tekee uimisen heille vähemmän vaa-
""ifäan iTakenman taiissiJoita"Wöhem^ ralliseksi. joka on suuri etu lasten
vahvat sotaväenosastot. Eräässäkin' P^*'^^^ tanssilava, niin sitten t u l -
hyväily. Olen kuulevinani jo vastan
pauketta kun miehiset miehet hak­kaavat
kutiaa kupeistaaii j a näen
heidän painuvan ptmafetna ja höy­ryävinä
joen vilpoteaan syliin. —
Miehen ahSt rantatörmällä valitteli­vat,
että «äikytteten kalat muille ve-sflle,
kun a ih bfeltSn lähellänsa. M i ­nä
lolidutin heitä, että pian nappaa
oikein suuri kala, ja sukelsin hy­vässä
tarkoituksessa veden alle, vaan
pojat pelkäsivät pahinta, heittivät
onget käsistään ja tulivat uimaan
fc^n.9<;anL Läpset näyttivätkin olevan
lialtioissaan, sillä uimapailcat on
luonto muodostanutkin aivan hei­dän
tarpeitaan varten. Hyvä liiekka-luissa,
jotita ovat elttämättömästi e- miin^
lessämme. voida h
Ensi sunnimtaina saadaan kämp- porvarij
päyspaikalla nauttia ravintolasta, ranomai
tanssista, saunasta j a monesta muus- ^hamielis
ta hyvästä. Sinne jokainen tm päät-'
tänyt mennä, siis siellä tavataan,
— Et.
Timmins
taistelussa kerrotaan menetetyn 701^^^^^ Kulkumaksu on 20 senttiä
kuollutta j a noin satakunta hen-iijengeltä, ja 40 senttiä edestakaisin,
kilöä on haavoittunuL Toisessa uu­tisessa
kerrotaan, että Mussoliinin
saaptiessa matkoillaan Milanoon,
«•yiityi valtava liikehtiminen häntä
vastaani. Ja että liikehtimisen on
täytynyt olla valtava, sitä todistaa
sekin, että levottomuuksien johdos­ta
on Vangittu 2,800 henkilöä, jou­kossa
200 fäscistia. Geneveläisen
porvarilehden ' ' L e T r a v a i l l i n " mu­kaan
polliisihurttien j a fascistimi-l
i i s i n raakuiis bn kerrassaan sietä­mätöntä.
Näistä uutisista päättäen
ei isiis elämä " f a s c i s m i n symboolin
a l l a " olekaan niin chftätä, kuin
ttlitä Mussoliini ori puheissaan vie­lä
yrittänyt Uskotella. Päinvastoin
mainitunlaiset liikehtimiset osoite-tavat,
että fascistien valta-asema on
käy h yt uhanalaiseksi.
Koska uudelle paikallemme on kul­kuyhteys
jo nyt verrattain vaivaton­ta,
ja kaiitki jotka siellä ovat olleet
ovat ihastuneet paikkaan ja on var­maa
että se monilla etuisuuksillaan
tulee vetämään yleisSi poioleensa,
niin cn päätetty pitää "Dominimi
Day" piknikki siellä. Kaikki ottakoot
tämän huomioonsa, ja nekin jotka
eivät sinne ennemmin kerkiä mennä,
niin tulkoot ainne silloin. Ohjelmas­ta
myöhemmin. — E .
X/eirielämää
valvojille.
Vieralluiltaman tänne toimeenjja-ni
South Porcupinen pioneeri osas­to
kesäk. 21 päivänä. Ohjelmaa heil­lä
oli runsaasti, ollen se myöskin
kokonaisuudessaan propakanda-ai-b
^ t ä ja luokkahenkistä. Ikävä
kylläkin että yleisöä tilaisuuteen oli
saapunut nUn peräti vähän että i l ­tamien
pidosta aiheutuneet menot
tuskin tullenee korvatuiksi. J a näin
ollen ei se voine olla jossain mää-
Vaalitaistelumme muodostettava valta­vaksi
iskuksi nriistovaltaa vastaan
Kilpailukutsu
Täten kutsumme kaikkia C. T .
U. Liiton suomalaiseen jaoBtoon
kuuluvia seuroja jäsentensä kaut­ta
osallistumaan kansallisiin yleis-urhcilukilpailuihinj
jotka järjes­tämme
dominion päivänä, 1 pnä
hcinuk., Torontossa, kesäleiripaik-kammc
urheilukentällä, alkaen-klo
3 iltapäivällä.
Kilpailut ovat sarjakilpailut ja
kilpaillaan seuraavissa lajeissa:
JuokBUsarja: 100, 200 j a 400 m.
Hyppysarja: pituus, korkeus, kol-miloiicka.
Heittosarja: kuula, kei.
häs ja kiekko. Seurojenvälinen
viestinjuoksu 4x400 metriä. '3000
metrin yleinen juoksu miehille.
Palkintoina jaetaan arvoesineiiä
kolme kussakin sarjassa. Samoin
3000 metrin juoksussa. Voimassa­olevia
sääntöjä noudatetaan.
Toivomme runsasta osanottoa
valmiina Vastavierailuun vointittt-me
mukaan.
V.- ja u.-seura Yritys.
K : t t a Kalle Stolt.
sen lupasi antaa vasta seuran jä­sen-
iltamassa, joka on 8 pnä hei-näk.
Liberty-hdalilla ja lisäsi:
VHrjelkoon selkatiähkansa ne saa-mattöithat
Jäsenet.
Siispä' tahdonkin vielä nyhjästä
kylkeen niitä hitaita jäseniä, että
kiiriehtigivät, sill* aluejuhlissa on
viimeiset hetket kun otetaan huo­mioon.
Tämän viikon aikana on
kysjrttävä jokaiselta, joko olet K i -
^ah jäsen. Jos e i ole, niin tiedät­te
itse ihitä on tehtävä. Niin ai-nakin
tekee —Jäsen.
Canadalainen työväenluokka on
käsillä olevien liittoparlamcntti-vaalien
aikana ankaramman vai-to
ratkaisevasti viittaa amerikalais-myönteisyyteen,
sen porvariston
ryhmän, jota kysymyksessä oleva
non alaisena kuin koskaan ennen., herrasmies edustaa, etujen ollessa
Tämä ei suinkaan ole mikään sa­tunnainen
ihtiiö, vaan on se suo­ranainen
seuraus ja osa nykyises­tä
aikakaudesta, j o l l o i n työväen­luokan
edut ovat selvemmin risti-riidasäa
ja avoimessa taistelussa
kapitalistiluökan etujen kanssa.
Niinpä luonnollisena tuloksena on
aiyös se, että käsillä oleviin liitto-parlamenttivaaleihin
tullaan kaik­kien
puolueitten laholta osallistu­maan
entistä avoimemmin ja sei-
^-emmin eriävien luokkaetujen kan-
Dalta.. Kommunistinen puolue osal­listuu
vaalitaisteluun leppymättö-tnän
luokkataistelun kannalta, tun­nuksella:
"luokka luokkaa vas­taan".
Porvarilliset puolueet ovat pyr­kimässä
salakavalilla fakiiritem-yhdenmukaiset
Amerikan raha­miesten
etujen kanssa, jotka ovat
ristiriidassa ja vastakkaiset britti­läisen
pääoman etujen kanssa.
Kommunistinen puolue paljas­taa
armoltumasti tällaisen vehkei­l
y n , jota porvaripuolueet harjotta-vat
kalastaakscen työläisten kan­natusta.
Se paljastaa niilen i l i in
liheraaliucn kuin konservatiivinen­k
i n puolue ovat ohjelmansa puo­lesta
suinankaltaiset sikäli kuin on
kysymyksessä työväenluokkaan suh­tautuminen.
Työväestöllä ei ole
odotettavissa mitään näillä porva­ripuolueilta.
Etuisuuksien ja oi­keuksien
asemasta tulevat he saa­maan
«sakseen hirvittävininiän ter­r
o r i n , j o l l a pyritään tukahdulta-
^,•1* „ . . , , maan katkki työväenluokan n i i l i -
p u i l l a a n saattamaan työläisjoukko-» ,. . , ....
t, „ • i tanttuien liikehtiminen siedetla-
J a tukemaan j a kannattamaan por
varipolitikoiläijoita, j o i l l a suurim­pana
päämääränään on turvata
"omat lihavat päivänsä. Niinpä
Quebecin maakunnassa, esimerkin
vuoksi, ovat liberaalit ryhlyniässä
ralsastamdaii a^evolvullisuuskysy-myksellä,
osoitaeii. ellä '"jos kon-j;
er>aliivit pääsevä! valtaan, tei-idäl
tullaan lälioHäniään Kiiglan-n
i n puolesta Intiaan"'. Tällä pvri-tään
osoltaniaan ranskalaisille Ivö-läisjoukoille,
jotka jo viime sodan
aikana osottival läydcllistä vastus­tustaan
brilliläiseen armeijaan inc-nemiseen
nähden, että liberaalinen
p o l i t i i k k a .^otiin ja valtakunnan si­t
e i s i in nähden ei tulisi olemaan vh-täläinen
kuin konservatiivien po­l
i t i i k k a . Todellisuudessa ovat
beraalit ja konservatiivit valmiit
saattamaan ranskalais<!t työläiset
samoin kuin kaikki muutkin kan-
Sallisuosrvhniät canadalaisessa työ­väenluokassa
imperialistisiin ar-meijoiJun,
taistelemaan työväen-vaJtiota-
Neuvosloliiltoa, vastaan
injperiaii^lfsipn riistortujen tur-vaaTru5ek
«f.
Sarnalla kertaa tämä liberaali­s
t i parlaisenllieLdokkaan lausun-vämpien
työolojen ja jialkkasuh-leitten
puolesta. Tällä kertaa on
jo työväenluokka kokemassa häi-käilemätlöiiiintu
vainoa, j o l l o i n ka-pinaiait
y.m. luotaan esiin porva­riston
aseistuksena työväestöä vas­taan.
Lukuisat taistelijamme ovat
parhaillaan jokt) vankiloissa tai
vaiikilatuoiiiioiden uhkaamina:
lakkoliikkeet v.m.. kuten työtlö-inäiii
liikehtimiset, jouluval anka­rien
poliisihvökkäysten alaiseksi.
Tämä ylulistetlynä kurjistuvaan
asemaan teiillismulessa, kiristy­vään
hiestylyksecn ja aleneviin
paikkoihin. , [lakoltaa tanadalaisel
tytdäisjoukol liikkeelle.
Koiiiinunistisrn puolueen vaali-
1- tilijrhua on näitten s o r n i l i i j e n ja
riistettyjen. t\öläisJcn ja vähäva-J
raislen farmarien ohjelma, ja he'
tulevat rientämään tämän t>lijel-nian
alaisena laisteliuni kapitaiis-niia
vastaan.
Vaalitaistelumme' on muodostel­tava
iskuksi riistojärjestelniää vas­taan,
proletariaatin nousevan voi­man
o>otuksek>i lähestyvän Cana­dan
työ'läislen j a farmareitten hal­lituksen
enteenä!
Uutispoimintoja
Suomen työlälsurheilijain koko
maata käsittävä edustajakokous pi*-
detään ensi elokuun 31 i>älvanä
Kuopiossa. Kokouksessa tullenee
käsiteltäväksi myöskin uuden liiton
pcrustamiskysymyä, jota Suomen
työläisurheilljat nykyisin yhdyssi-teekseen
kaipaavat.
Lauri Virtanen, joka on nyt
muuttanut opposition leiristä noä-kelaisten
lllttooh takaislti, kilpaili
joku aika sitten Helsingissä; isaa-vuttaen
5 . ^ m:n matkalla ajan,
joka osoittaa hänen olevaa hyväs­sä
kunnossa. Aika oli 14.50.
Helatorstaina oli Oslossa. Norjas­sa,
työväellä propagandakilpallut,
joihin osallistui 3,800 urjiellljaä.
Viestinjuoksuuii 9,500 m:n liiätttalla
otti osaa 33 joukkuetta 400 :Ua jubk-sijalla.
YksityiskUpöUuissa saavu­tettiin
kohtalaisia tuloksia. 100 Han­sen
11.3. 800 Larsen 2.11,2. 3;000
Pröhne 9,45. Reihäänheittb" Jen­sen
54,68.
* •
I Ensi sunnuntaina Sudburyssa al­kavien
piirijuhlien yhteydesä suo­ritettaviin
urheilukilpailuihin tai­taa
tulla hyvä osanotto. M.m. 1,600
m:n viestiin, joka juostaan sun­nuntaina,
aikoo Kisa panna puo­lestaan
kokonaista kuusi joukkuet­ta
Se on jo ennenkuulumaton
saavutus, jos se toteutuu. Ja mik­sikä
ei toteutuisi, sillä Kisa on seu­rana
vankka, jäsenmääräkin kai lä­hentelee
kolmeasataa. Että kyllä siitä
joukosta pitäisi helposti kuusikin
viestijoukkuetta saada.
Porvarien "puolueettomuutta" ur-lielUm
alallakin kuvaa se. että neu­vostoliittolaisilta
painijoilta evättiin
Suomen viranomaisten toimesta
maahantulolupa viime helluntain
aikaan, heidän aikoessaan osallistua
Helsingin JjTyn kansainvälisiin kil-jpailuihin.
V I E S T I N J U O K S U T
on aina jännittäviä ja yleisöön
ipenevfä. Ensi sunnuntaina on yk­si
tamSn keöän parhaita viestin-juoksukilpailuja
BUbmalaisen jär­jestön
aluepiirin kesäjuhlien yh.
teydessä Union kentällä Sudburys-sa.
Creightolaiset tulevat tieten­kin
koettamaan kolmatta voittoa
kiertopalkintoon. Ja Beaver Laken
Jehtin pojat, nehän ovat niitä juok-fiijoita,
jotka vöiväl näyttää mille
sakille hyvänsä, että ovat parem«
pia. Kisasta tulee ehkä kuusi'jouk­kuetta.
"Yleisurheilijat asettavat
kolme, sitten painijat ja ikämie.
het yli 38 vuotta vanhat. Mutta
mitä tulee tekemään pehmeäpallo-joukkueeii
säkki; se on vielä ar­voitus
kalkille; se vain tiedetään,
fettä pflIoi)eIi kehittää nopeita
Juoksijoita.
Sandmmepa vaan, onpa hauska
nähdä 8 joukkuetta viestiä kiidät-tfimäfisä
altuSjUhlissa muun urhei.
lun Iisaksi.
NäytdmäkUpailut
Creigrhtoh
Minella
s. J . Creighton Minen osaston
juhlissa, jotka pidetään tulevan
heinäkuun 27 päivänä, tulee ole-iti^
an myöskin osastojen väliset
näytelmäkilpailut.
Ottakaa siis Keski.Ontarion osas­tot
tämä huomioonne ja alkakaa
valmistautua osanottajaksi näille
juhlille. Ilmoitukset osanotosta on
tehtäVä Creightötfln osastolle hei-näkuua
15 päivään mennessä.
Toverillisesti:
' Juhlatoimikunta.
V.- ja u.-seura Yrityksen viime
kokouksen päätöksen mukaan troki
lähti sunnuntai aamuna kello kym­menen
kohti kesäleiripaikkaa tutus­tuttamaan
jäseniään tulevaan aluee­seen,
jossa tulee olemaan työtä mell-.
le kaikille laittaessainme kuntoon y-leistä
kesävirkistysaluetta kaikille
Toronton suomalaisille työläisille.
Työläislapsille paikkaa, jossa he oli.^
sivat tilaisuudessa nauttimaan ke­sän
antamista riemuista. Voimiste­luseuralla
tulee olemaan ' raskaä
taakka, mutta mieluisa velvollisuus
järjestää siellä kävijöille tilaisuus
harrastaa ruumiin kulttuuria sen
kaikilla aloilla mitkä ovat suinkin
mahdollisia saada pystyyn. ITrheäu-kenttä,
se on ensimäinen, jonka he
aikovat oikein urheiluväelle ominai­sella
tarmolla saada tyydyttävään
kuntoon.
Ensikertalaisena olin mipäkin mat­kalla
tuolle paljon puhutulle paikal­le.
Trokissa Istuessamme, tungokseen
asti täydessä avonaisessa vaunussa,
olimme kaikki alttiita "pasaadituu-lelle".
Minusta se oli jotakin -erikoista
ja varmasti senkin tuulen täytyy olla
lähellä tätä. Siinä istuissarii paita-hJhasillani,
nuori eukkoseni sylissä­ni,
olin jännittynyt näkemään mai­semia
ja paikkaa josta on imeksittu
jo useampia vuosia. Äkkiä matka
kuluikin, sillä seura oli hilpeää ja
eloisaa. Trokimme laskeutui mäen
reunalle Ja ilmoitettiin oltavan mää­rän
päässä, vielä pieni kävelymatka
ja tultiin avonaiselle metsän ja
vuorenharjanteen ympäröimälle au­kealle.
Pari osaston telttaa oli jo
pystyssä metsänreunassa. Edellisenä
päivänä tulleet toverimme olivat ne
pystyttäneet ja viettäneet enslmäi-set
yöt lelriraaallkmme.. Kertoivat
yön olleen hiukan viileän puutteel­listen
peittojen tähden. Kaikki o-fimme
yhtenä sUmänä tarkastele­massa
omaa aluettamme. Minä, jo­ka
olen innostunut vesiurheiltlun,
riensin suoraa päätä joelle, joka vir­tasi
alempana olevassa syvennykses­sään.
Hämmäfit3in, kun pari miehen
alkua onget käsissä olivat tärkeänä
odottamassa, koska se nappaa, fen
luullut olevan kaloja joessa, vaan
pojat näyttivät parin tuuman pi­tuista
kalaa ja vakuuttivat jo seu­raavan
olevan suuremman. Pian olin
vedessä tutkimassa joen syvyyttä ja
vettä oli oikein kosolta. Yhdessäkin'
palkassa olisi uimataidottomalle käy­nyt
hullusti. Asiantuntijat päätteli­vät
että se on hyppylaudan paikka
ja tuleva saunaranta. Rantatörmän
IJäällä näytti olevan hyvin idyllinen
saunan paikka suurien puiden var­jossa.
.Minä jo mielikuvituksessani o-lin
saunan lauteilla löylyssä, joka
suloisesti hivelee joka jäsentä Ja
jonka vaikutus, meidän miesten mie­lestä,
on kuin morsiamen suloisin
/Päivä oli mitä kirkkain, useam­man
pinta alkoi näyttää epäilyttä- rin aiheuttamatta katkeraa mielialaa
vän punaiselta, sillä monikin otti .iltamien järjestäjiin ja toimeenpani-ensimäistä
kertaa auringon kylpy­jä
tämän suven aikana. Moni oli
varmasti liian varomaton aikaisem­mista
kokemuksistaan huolimatta."
Auringon liiallisesta vaikutuksesta
iho tulee araksi, tulee unettomat
kuumeiset yöt ja paljon muita rasi­oihin.
SUlä onhan ilman muuta sel­vää,
että ohjelman esittäminen tyh­jille
seinille ei vastaa tarkotustaan
eikä edistä niitä tarkoitusperiä Joi­hin
nlUlä on pyritty. Tosi on se seik­ka,
että kesä täällä on niin kovin
lyhyt ja työläisten lepo ja vlrkistys-tuksia.
Mutta aurinko lämmittää su- hetket niin perin rajoitetut, joten
loisestl, ei voi keskejrttää sra tuot­tamaa
mieltymystä ja niin tulee u-seammalle
vahinko.
Ihmisiä oli runsaasti, arviolta noin
puolitoista sataa, vaikka mltäSn e-rikolsta
ilmoitusta ei oltu tehty, kos­ka
ei oltu varattu vielä ravintolaa
eikä mitään voitu erikoisempaa jär­jestää,
kim maan osto päätettiin
muutama päivä aikaisemmin. Ihmi­set
olivat siitä huolimatta rientä­neet
omine eväineen, tutustumaan
paikkaan, johon he tunsivat kovaa
mieltymistä Ja jonka he olivat kyeö-neet
saamaan omakseen. Urheilupo-jat
mittasivat juoksuradan, jota toivo­taan
jokaisen tulevan osaltaan ta-sottamaan,
sillä heillä oli aikomus
saada se käyttökuntoon ensimäinen
päivä heinäkuuta pidettäviä kilpai­luja
varten. Siis jokainen lapio mu­kaan
kellä sellainen on, Ja täyttä­mään
kuoppia että saadaan komea
juoksurata, jossa jokainen voi koet­taa
paremmuuttaan. Volmlstelutyttö-set
jo kiidättivät viestiä moneen ker­taan,
kun ei oikein päästy selville o-likö
harjot^sosasto parempi kuin va­liojoukko.
Tietääkseni kolmannella
kerralla valiojoukko oli hiukan edel­lä
'ja tytöt olivat tyytyväisiä että o i ­keus
lopultakin voitti. Sen arvaa et­tä
ruoka maistui hyvin ja tämän
kirjoittajalle olisi käynyt hullusti jos
ei avuliaat emännät olisi arvanneet
tilaani ja syöttänet minua, sillä olen
"osaton", niinkuin he sanoivat; Itse
olen huono j a huolimaton evään lai­tossa,
lisäksi nukuin niin myöhään,
etä en kerinnyt ravintolasta saada
mitään suuhuni aamulla. Rouvat o-livat
kovasti ävxiliäita, kahvista ja
voileivistä , ei ollut puutetta., Niiltä
haluankin nyt kiittää heitä, sillä
varma&ti unohdiii ne siellä, sillä oli
lilan paljon katselemista ja touhua.
Kalkki olivat ihastimeita palkkaan.
Kämppäpaikkoja katseltiin, minäkin
Illan suussa jjiertelin tärkeän näköi­senä
ja varmasti löysinkin mieleisen.
Toverilleni mainitsin paUcan, johon
p/stytän telttamme.
Ihmisiä tuli pitkin "päivää, toiset
ajoivat autoillaan aivan lelrlpaikal-niinä
vähäisinä lomahetkinään var­sin
mielellään pyrkii jomjekin luon­non
helmaan. Se on hyvin ymmärret­tävää.
Mutta kaikesta tästä huoli­matta
tulisi meidän kuitenkin tä­mänlaatuisille
tilaisuuksille antaa e-nemmän
huomiota. Meidän tulisi
joistakin vähäisistä yksilöllisistä vie-hätyksistämmekln
luopua silloin kuin
meiUä dn yhteisen asian edistäminen
kysymyksessä.
Uusia kansalaisia leivottiin Ctoch-ranen
piirioikeudessa kesäk. 21 p.
kaikkiaan 16, ollen niistä suomalaisia
7 ja kaikki täältä Timminsistä, n i ­mittäin:
Maria Hulkko. Kust Long,
Frank Oja, Antton Mäki, Väinö
Valo, John Eskelin ja Väinö Vai­nio.
Ketään hakijoista ei evätty ja
näytti kansalalspaperien saanti ole­van
verrattain helppoa. — Asiaa
seurannut.
toin vii]
la selvii
kaikkein
oinaita
juomapa
nut sitä
työläisnt
avulla o
tius-kaE^
sesti po:
Koko tj
vainoam:
tettu sai
porvarisi
Tänä
myös sy;
tölaki 01
man saa
aikoinaai
lukuisat
naiset. ^
on aina c
kataisteh
nim. tiet
väkijuoni
kaammin
päämäärä
vuoksi l
döstunut
niistä, joi
purnaan,
lisistä hei
ei tarkast
pauden k
sena kysy
osa porva
tarkoitush
sella pääs
vjinanjuoj
ta rappio!
taan.
Työväer
viinaporva
tistä tarm
telulla. Ja
laki hyöd}
sitä puolu
Suomen kieltolaki
11-vuotias
Pohjan Voima kirjoittaa t. k. 1
päivän numerossaan:
Tänään tulee kuluneeksi 11 vuot­ta
kieltolain voimaantulosta.
Kieltolaki on joutunut olemaan
viime kuukausien aikana keskeisen
huomion kohteena. Tämä on joh-tunut
siitä, että kieltolain vastus­tajain
taholta on aloitettu oikein
rynnäkkö uuden väkijuomalain^ää-dännon
aikaansaamiseksi. Edus­kunnassakin
oli kuluneella kevät,
kaudella ratkaistava viisi eri alotet-ta,
jotka tavalla tai toisella tar­koittivat
kieltolain syrjäyttämistä.
Lisäksi on asia ollut vilkkaan poh­dinnan
alaisetia puoluekokouksissa
Ja väittelytilaisuuksissa. Mainitta­koon,
että eduskunnaspa onnistui­vatkin
kieltolain kaatajat saamaan
jo 50-^60 ääntä, mikä merkitsee
llee , ssUmIaä ttireö orkn okkokoo ^»hyv^a^a ^ Periue j^^^^^^t^^^^ voittoa. n•ä hden heille
asti nain kuivalla ilmalla. Teltan u h ­kasivat
useammat ostaa jo heti huo-
Kolmas hausi ja polnttinen
[olakko
mennä ja valloittaa telttamaa mie­leiseltään
paikalta ja viettää kesä­lomansa
ja vapaa-aikansa "omalla
maallansa", kuten he sanoivat.
Töyräällä olevassa metsikössä onkin
runsaasti mitä parhaimpia kämppä-yspaikkoja,
jossa varmasti tulee viih­tymään
ja ainakin jossain määrin
unohtamaan sen ankaran kamppai­lun
olemassaolosta, mikä erikoisesti
nykyääii painaa palkkatyöväkeä. Ny­kyaikana
iiseille annetaan niin sa­nottua
pakollista. lomaa määrää-mättöniäksi
ajaksi. Menkäämme
viettämään se yhteiselle^ teidän kaik­kien
Jcokoomllla varoilla ostetulle
maalle, siellä teillä on tilaisuus kes­kustella
yhdessä kohtaloistamme,
kuinka menetellä tulivissa taiste-
(Jatkoa edelliseen numeroon)
V I I K K O JALELLÄ
Viikko on enään siihen Kisan
jiiyetiryntäykscn päättymiseen. A l ­lekirjoittanut
tapasi viikon vaih­teessa
Kisan jäsenkirjurin ja tie­tenkin
kyselin, onko rynnistys tuot­tanut
tuloksia. Ei antanut mi-t'A:
in varmaa \-astauPta. sanoi vaan,
etta on niitä aika paljon tullut
uusia, vaikka on vielä paljon jä-seniii,
jotka eivät ole sitä yhtä
uutta tuoneet. Lopullbea tulok-
Tfttä esimerkistä, miten saksalai­set
toverlntme niin sanoaksemme
"tunnustellen" omaksuivat poliitti­sen
joukkt^akon aseen oikean käyt­tämisen,
näimme, miten paljon vai­keuksia
oli itse kysymyksen asette­lussa,
poliittisen joukkolakon 'ase­man"
ja merkityksen arvioimisessa.
sekä myöskin siihen vallankumouk­selliseen
vastaukseen nähden, joka
täytyy antaa Zörgiel)elin provokati-oon,
samoinkuin yleensäkin niihin
uusiin tehtäviin nähden, jotka mitä
klintehnmln ovat yhteydessä luok-kavoimien
uudestiryhmittymiseii ja
luokkataistelujen kärjistymisen kans­sa
kolmantena kautena. Berlinin
proletariaatti ja sen vallankumouk­sellinen
etujoukko löysivät oikean
ratkaisun vapputaisteluitten asetta­maan
kysjmiyfcseen.
Toukokuun tapahtumien jälkeen
trfi välttämätöntä vetää yhteenveto
näistä vallankumouksellisen taiste­lun
uusista kokemuksista "kolman­tena"
kautena ja samalla yleistää
se koko Kommunistista Internatio-nalea
varten. K I : n T P K : n X täys-isUmto
täytti tämän tehtävän si-ten,
että se suoritti konkreettisen
erittelyn niistä objektiivisista ehdois­ta,
jotka tällä hetkellä tekevät po­liittisen
joukkolakon kiertämättö­mäksi
ilmiöksi ja luokkataistelun
kärjistymisen tulokseksi, sekä selvit­ti
myöskin kaikki uudet poliittiset
tehtävät, jotka kommunististen puo-liieiden
poliittisen lakon avulla on
suoritettava. X täysistunto on täy­sin
selvästi osoittamit, että talou­delliset
lakot ynkyisissä oloissa al-kuvounaisesti
kasvavat poliittisilcsi
joukkolakoiksi, että porvaristo käyt­tää
lakkolaisia vastaan kaikkia ka­pitalistisen
valtion sortoaseita, mi­kä
tulee aiheuttamaan yhä suurem­pia
vastalauselakkoja, jyrkästi po-liittisluontoisia
myötätimtoisuuslak-koja.
"Tämä asettaa kommunististen
puolueiden eteen poliittisen joukko­lakon
probleemit läheisimmän ajan
ratkaisevana prpbkemina. Poliitti­sen
joukkolakon aseen käyttäminen
auttaa kommunistisia puolueita
saattamaan enemmän yhtenäissyt-tä
työväenluokan hajanaisiin talou­dellisiin
esiintymisiin, toteuttamaan
proletaaristen joukkojen laajan lii­kekannallepanon
ja kaikin puolin
lisäämään niiden poliittista koke­musta
johtaen ne Tälittömään tais-teluuiv
proletariaatin diktatuurin
puolesta."
Tähän lauselmaan on sisällytetty
kaikkj ne perusseikat, joiden tulee
muodostaa 'poliittisesta lakosta se
"ketjun rengas", johon on tartutta­va,
se taistelun vipusin jonka avulla
kommunististen puolueidemme on
muutettava joukkojen vallankumo­uksellinen
mieliala niiden aktiivi­seksi
vallankumoukselliseksi nousuk­si
ja niiden vallankumouksellinen
nousu vallankumoukselliseksi jouk-kotaisteluksl.
Mitkä ovat nämä sei­kat?
Ensirmäkin: taloudellisen l a ­kon
läheinen yhteenkietoutuminen
poliittisten liikehtimisten kanssa. P o ­liittinen
- lakko kehittyy taloudel­lisesta
taistelusta, mutta se vaikut­taa
siilien takaisin, vetämällä yhä
uusia ja uusia joukkoja taisteluun
asemansa parantamiseksi, minkä o-hella
liikkeelle joutuvat eivät a i ­noastaan
proletariaatin joukot, vaan
myöskin talonpoikaiston riistetyt
joukot ja köyhä kaupunkilaisväestö.
Toiseksi: poliittinen lakko muodos-
Taistelu kieltolaista on kehitty­nyt
jo lähelle sitä rajaa, jolloin
tulee pakko löytää sellairten ratkai­sukeino,
jonka avulla voidaan näh­dä,
kaatuuko kieltolaki vai eikö.
Kuka on syyllinen taistelun kär­jistymiseen?
Työväkikö? Niin airia.
kin viinaporvaristoh taholta väite­tään
ja väitettä tuetaan juopuhius-tilastoilla.
Emme halua kiistää si­tä
seikkaa, etteikö työväestö rikkoi­si
kieltolakia, mutta emme voi
myöskään hyväksyä porvariston tö­keröä
tilastojen käyttöä, jolla vää.
ristellen sälytetään syy kieltolaki-kurjuudesta
työväestön niskoille,
j a sillä varjolla hyökätään kielto­lakia
vastaan.
Työväenluokka ei kuitenkaan ole
antanut" yiinaporvaristolle valtuuk­sia
ryhtyä kieltolain kaatamistoi-
PIRTl
Kuten m
lainen "pir
aikoinaan
kettäin sov
men virani
luovuttamisi
jetettiin N!
Tukholmast;
jettajina oi
Jettaja ja
peli. Niska
komeat illal
tä mukavuu
kalla hyppä
rin majaka
reen. Laiva
ria lähdetti;
liisikoira löj
japensaasta.
Niska viet
rianhaminaa
tään.
Niskan ka
pahoitteli Ni
vustajansa, .
neen paikka
tuun saareer
"EI ANNA I
TOB
Sen johdos
happo- ja
toimintaa ja
tajaa Felix
äskettäin
syytöksiä teht
ka ilmenneis
tä, on tehta
heenjohtaja.
mcoksa STT
maatalousmin
na tehtaat <
mainittujen s
sunnot tehtai
yleiseltä revis
lyt asian ja
p:nä antamaj
sonut, etteivät
na aihetta n
siin.
• ' s 'v::—\—--—•—-: ;——
se opettaa joukkoja niiden oman
täistelukofcemuksBn, niiden voittdjen,
niiden tappioiden kokemuksen kaut­ta,
se vaatii puolueiltamme kykyä
Johtaa ei vai^n "kymmeniä tuhansia,
raan satoja tuhanaa ja miljoonia
työläisiä ja riistetyn kansan joukko­ja.
Vallankumouksellisina kausina
voidaan kommunistisen agitation ja
propagandan päätehtävät suorittaa
vaiii joukkojen vallankumouksellis­ten
nousujen pohjalla. "Vallanku­mouksellisina
päivänä" — sanoi Le­nin
— "kouluuntuvat joukot kadol­la,
ja tämän joukkokouluutuksen
aapinen on epäilemättä poliittinen
lakko".
On sanottava, että puolueemme
eivät tähän mennessä ole vielä o-sanneet
omassa taistelutoiminnas­saan
"saada selville" X täysistmmon
antaman poliittisen lakon lauselman
kaikkia merkityksiä. Ja kuitenkin
on — sitä on alituisesti toistettava
— poliittinen lakko, niinkuin täysis­tunto
sanoo, "lähimmän kauden rat­kaiseva
probleemi" siinä mielessä,
tuu tärkeimmäksi proletariaatin yk-"että se on tärkein ylimenoväline
sityisten osastojen taistelun yhdis- nykyisestä taistelun vaiheesta, "bar-tämisen
aseeksi, sitomalla vaUan- rikaaditaisteluitten aatosta", seu-kumouksenisen
etujoukon — vallan- raavaan vaiheeseen, aikaan, joUoin
kumouksellisten taisteluitten uran- poUittinen joukkolakko välittömäs-uurtajan
ja alotteentekijän — nou­sut
koko laajan joukon nousujen
kanssa yhdeksi suletuksi kokonai­suudeksi
ja siten johtaa nämä jou­kot
niihin asemiin, joissa ratkaise­vat
taistelut tullaan käymään. Kol­manneksi:
samanaikaisesti suorit­taa
poliittinen lakko "vallankumo­uksellisen
pedagogiikan" tehtävää.
sä vallankumouksellisessa tilanteessa
muodostuu aseellisen kapinan laa­jaksi
perustaksi.
Tällä hetkellä ei vielä ole väli­töntä
vallankumouksellista tilannet­ta.
Se on täydellä .«Ivyydellä alle­viivattava.
"Vallankamouksen aat­to"
voi oUa lyhyt tai pitkä, " k i ­duttavan
pitSä", niinkuin Lenin s a ­noi
ennen ta;
1905.
Mutta tämä
puolen olla :
ja niinkuin to
istunnosia aiv
ei missään ole
den valianku
nykyinen vaihi
tömästl vallai
lanteesta joi
muurilla". Tän
tä vaiheesta
kädessä siitä,
munistiiet P
käyttää poHi
joukkojen va
miseh, niiden
niiden liikekan
den -»fälittömäsi
tatuurin puole:
teluun johtami
niniläi^ellä tav:
vä, että "tämi
keinona on juu;
lakko". Leninili
pittava yhdL^täi
inuoto poikkeus
hin nyk.vistä
taistelumuotoiliii
ditaan. että .ooli
tuu taloudellistf
jalle perustalle,
tisen ja joukkol
yhteenkietoutum
mit^ Lenin nia
selliseksi lakok.=^
ditaan kominuni
me nykyään en.=