Vapaus, July 26, 1921

              CasaBdan eoomalaisen tySviestSn
Eänenkannattsja, ämest^ Sodbo*
Sfpsa, Ont, joica tiistai, tojstai ja
lauantai.
H, PUBO, , J. W.SLUP,
V&Etaava toimittaja. Toiiaftussihteeri
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in Canada. Published in Sud-bury,
Ont„ every Tucsday, Itorsday
mä Saturday.
tsriastti jollekin seMnei Mäntää,
on se juuri ^oviUelij&Sle ja eosiali»
pettureille. Ja jos jostaiän irtautuu,
niin Ee vapautuu vain omiBta ennak
koluuloistaan kommunismiin nähden
ja Eiitä parjanksesta.jota komipniste
ja vastaan niin runsaassa kiihkeydes»
sä porvaristo ja sen sosialidemokraat
tiset hännysteiijät käyvät. SspStalis
tinen yhteiskunta on » M henkisesti
että aineellisesti auttamattomasti ha
jaannustilassa. Ja tälle li^aannus
taustalle sitäkin selvemmin korkoliu-vaan
näyttäytyy kommunististen -asU
Advertismg ratea 50c^ par ^ «ql.? teiden voittokulku.
Inch. Minimuro charge for «ingie
insertion 75c. Discount on fitandmg
Bdvertisement The Vapaus is tiie
Kolmannen Intemationalen koko­uksen
edellä on pidetty joukko kom'
best advertising medium among »the tnististen puolueiden ja ryhmäin kan-
Finnish People in Canada. sallisia kongresseja (Ranskassa, Bul­gariassa
y.m.) Kaikkialla me n2«m'
Ilmotusbinta 50c palstatuuia^.
— Alin hinta kertallmotuksesta 7Sc.
-.-Kuolemanilmotukset $2.00 (nais-tovärsyistä
50c kultakin.Jisäksi)- -
Kihlaus- ja aviol. ilmot alin hinta
$2.00, nimenmuutosilm. '(muuten
kuin avioliittoUmotusten yhteydessä
§2.00 kerta. — Avioeroilm. $2.00
kerta (2 kertaa f 3.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tifeto-me
nousua, uskoa, innostusta ja heh
kna. Vanha kaarti tiivistää rivejään
ja siile apuun rientää yhä uusia ryk-inenttejä:
siten.-viime kuukausina me
olemme nähnet komniunistisia puo­lueita
muodostuvan Italiaan, Espan­jaan,
Sveitsiin^-^Englmitiin,' Belgiaan
" r r ' * • T Ä n f c o U ; ^ Ja mikä tärkeintä, nuoriso ön
C Ä Ä ^ « S & 1 S - « 8 H « ^ on >Mm Bista, joista el ole sopimusta, tule<»
cahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yfai vk. $4.00, puoli
vk. 92.25, kolme kL $1.50 ja 7^fli
kk. 76c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, ytod
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja Maae
kk.|1.7S.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
; Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome St., Fuh--
Mn 1038.
i Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
' J O B ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-
Jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
J l V; KANNASTO, liikkeenhoitaja.
* Begistered st the Post Office De^
partment, Ottawa, as second class
snatter. '
i-.^ift. Pusi voitto
' Meidän vasluBtalamme eivät lak-
' itää UMm lartilaj^issa toistamasta,
fettä Eu»o]jaii^^öväenjouk9t vierovat
kommunlflJn!ft7 e t t a ^ nV komm^unis-
: tien provosomat purkaukset johta-
,ty9yäenjoukkoja pettymyksiin,
'ettil Äskeinen «romanttinen» ihastus
venäläiseen bolshevismiin on haihtu-i
massa/ että saatuaan tietää «toden>
asiantilasta Venäjällä, kansainväli­nen
proletariaatti kääntää selkänsä
^bolshevikeille ja kylmenee kommunis
tisen Internati^nalen harjoittamaan
p r o p a g a n d a R n Jnet. ' « ' ' y -
; Käin puliUV&t jä kirjoiliavat vas­tustajamme.
Mutta mitä näemme
todellisuudessa? Aivan päinvastais­i
a . Kommunismin menestymisedel­lytykset
kasvavat lakkaamatta, ase-
>' ma lujittuu päivä päivältä huolimat­ta
väliaikatssta (ja kirtämättömis-tä)
epäonnistumisista hajanaisissa e-siintymisissä,
proletaarisen etujou­kon
järjestö kommunistisen lipun al­la
kaikkialla kehittyy ja ^' vahvistuui.
Vanhat kommunistiset puolueet vah­vistuvat
ja niiden rinnalle nousee yhä
uusia; Ja jos kansainvälinen prole-
Ruotsissa äskettäin pidetty kommn-nisfinen
nuorisokokous. Samaa ovat
näyttäneet Ranskan, Italian y.m. nuo
rison kokoukset, kaikkialla rientäen
Kolmannen Internatiönalen punali­pun
alle. Ja jos nuoriso on kanssam^
me, niin se merkitsee, että tulevai-fiUMskin
ktniluu Vnieille.
Xolmannen merkitsemäin viimeis-tenVm^
Äestysten joukossa on suuri
merkitys koinmnnistiiBn saavuttamal­la
ToitonaTshekko-Slovakin«"n T'*'^-
me ole yieläunolJtanpet kaikkia niitä
halpamaisuiiksla, joiden alaisiksi mei
dän toverimme olivat joutuneet tfhfik
kiläisten sosialipetturien ja näihin
tässä yhtyneiden tahekko-rfovakilais
ten porvariston ja tllanherraih puo­lelta^
Me muistamme ne pahan (en­teelliset
ennustukset/ joita koko mail
män sovlttelijai lansujva^t tshekko­slovakialaisten
työläisten viime vuo­tisen
joiilukuuh esiintymisen jälkeen.
Ahdistaen • v o i t e t t u a prpietariaattia
v;|ltiokpneiston koko jJ8i sekä
poliisin ja tuomiovallan eri softpkei-noilla,
toivoi
porvaneto yplvans^ ko^^^^^^ lannistetun
proletariaatin sosialipetturien lam-mäskarsinaan.
Oi^eistososialidemo-kr^
atjt riemuitsivat jo aikaisemmin
ypltbak^'iift^ pnustellen kpfflmu
nismille kiertämätöntä loppua Tshek
ko-SIovakiassä. ii: ^r-.u^'..:,.
M[utta kuinka on käynyt todellisuu
dessa? Asian kulku oh murskannut
taantumuksen kaikki toiveet voittaen
kaikkein Hprkeiiiimatkin optimistiset
odotukset vallankumouksoh hyväksi.
Muutama päivä sitten ^ pidetty tshek-kö-
sloyaklalaisten Sosialistien kokous
päätti melkein yksimielisesti yhtyä
Kplmanten Interfiationaleen. Horju­van.
töV.Shmeralin varoitukset jä eh
dot eivät herättäneet* kokouksessa
vastakaikua. Valtava enemmistö hy
väksyi kommunistisen ohjelhian pal­jon
puhuttuine 21 pykäliheen. Näitä
kauheita kohtia; eivät sosialistipettii-r
i t j ^ m u ^ horjuvat: ainekset ole mi-^
tenkään voineet sulattaa, niuttä pro-letariaatin
tenreelle suolistolle ovat
ne osoittautuneet mitä kelvollisem­maksi
ravinn. Sillä joukot tietävät
että nämfl kohdat ovat suunnatut el
heitä, vaan: heidän vihollisiaan ja hei.'
dän häilyviä johtajiaan vastaan. Kol­matta
.Intemstsioaalea voidaia on>
hitella tämän soden mahtavan «san»
ottajan johdosta. Sen järjestyneiden
jäsenten luvun, ammattiliittojen tai­pumuksen
johdosta ja eiitä, että tshek
koslovialaiseen sosialistiseenr tätä ny-kyä
kommunistiseen, kuuluu mitä
laajemmat proletariaatin kerrokset,
on puolu.e kaikkran Voimakkaampia,
kun siihen lasketaan ktiuluvaksi sato­ja
tuhansia. Maantieteellisen aseman
vuoksi ja sen yhteyden kannalta ta-lonpoikaistoon,
tulee tshekkoslovakia­laisen
proletaariaatin näytellä,keski-'
Euroopassa ratkaisevaa osaa rinnan
Saksaii proletaariaatin kanssa. Tä­ten
kaikilta eri näkökannoilta katso­en
tshekkoslovakilaisten työläisten
liittyminen kansainvälisen proleta­riaatin
taistelurintamaan on katsot-tava
maailman sosialiscn vallanku­mouksen
suurvoitoksi sanoo Steklov
«Moskovan Isvestijassa».
', , r—-o- '
yksJnkeritaisesti IzMh ja ulos kai­kesta
vaikutusmhdoFiHTOdeBte ja
kosketuskohdista mnmm jii^estynei
siin työläisjoukkoihin.
Epäilemättä tehokkaampi ja parem
pi tapa on, että radikaaiisemmat ka­laiset
kuuluvat vanhoihin unioHun ja
toimivat siellä. Niin sanottuja «kah­den
kortin> miehiä alkaa oHa yhä e
nemmän eri unioissa. TJniols^ ai
kaa olla kommunistisen yhtelskun
nan hyväksi työskenteleviä työläis
^'tantumiiksel-llsiratta„
ei saa
^^^^^^ M
Kysymys suhtautumisesta vanhoil­lisiin
unioihin on vallankumpukselli.
sen työväestön yksi tärkeimpiä kysy
myksiä. UnlojärjestiSt ovat olemas­sa,
niiden juuret juontuvat syvälle
porvarillisen yhteiskunnan kehitys­kulkuun.
Ne ovat pois kitkemättö-mät.
Miljoonia työläisiä seuraa tä-näpälvänä
vanhoillisia unloita.
Luokkatletolset j a , vallankumouk­selliset
työläiset tässä maassa ovat
sellaisessa asemassa, että heidän yhä
edelleen täytyy työskennellä- vanhpll-
Jlslssakln unioissa. American Fede­ration
of Laborin vanhoillisuudesta
ja sen kapitalismia puolustavasta
luonteesta elpäästä sillä, että kleltäy
dytään toimimasta ja kuulumasta u-nlolhln,
jotka kuuluvat tähän Hittoon.
«Industrial Unlonlstj-lehdessä kä­sitellään
tät$ kysymystä Minneapolis
sa «attttt^een tapauksen perusteella.
Siellä jotAko hyviä työlälstoverelta
on repinyt A. JP. of L. jäsenkorttlnsa
ja eronnut siitä. Lehti osottaa, että
tshekko-slovakialaineil j t e m ä oh mitä vojmakkaln osotus sil­tä''
gttä työläiset ovat kyllääntyneet
siihen'ki^f<ayljwen,joto
Hitossa harjp^taanjä samalla ke'il.
ralla on se syvä sympatian osotus
HWtta «nipnisraia I,W.W.'liittoa koh­taan.
Mutta samalla kilin meille on
tärkeä kumouksellisen hengen säilyt­täminen,
emme me kuitenkaan voi
tyytyä pelkkään protes|jeeraaralseen.
Eroaminen vanhoista unlolsta muo-döstuii
näissä oloissa vain vastalau­seen
: esittämiseksi, kielteiseksi pro­testiksi.
Niin kauan kuin radlkaali-semmilia
.unioilk el öle kontrplHa työ
elsliri, niin kauan kuin niillä el
ole sitäkään vaikutusvaltaa työ- ja
palkkäoloihin, kuin mitä monilla aloll
la vanhoilla suurilla unlollla on, niin
kauan eivät työläisten suuret joukot
ole valmiita jättämään vanhoja unl­oita
ja liittymään uusiin. J a uuden
linion perustaminen tuottaa sangen
vähän tuloskla joliekln sellaiselle työ­alalle,'
jossa suuri enemmlsiö työläi­sistä
työsuhteiden pakotuksesta kuu­luu
yahhoihih unioihin," eikä ole val­mis
niistä eroamaan. Jos työläiset
Ilmari muuta eroavat vanhoista unlols
ta, missä niillä on kontrollivaltaa
^ösuhtelsun, ajavat he Itse Itsensä
AMMArnUITTOJEN 4:s YLEISVENÄLÄI-JÄoskoVassä
allcoi' toukok. 17 pnä.
ammattiliittojen 4 :sylv; edustajako^
kous, jossa osanottajia noin 3000.
Kokouksen avasi ,Ylv. ammattiliitto­jen
keskusneuvpston p^uiplesta ^ tov.
Tomskl. Tervehdyspuheessaai), lau­sui
hän, että kokous laajuudeltaan on
el ainoastaan Venäjän vaan koko ma-llman
ammattiliikkeessä ensimmäinen
Paitsi laajojen taloudellisten tehtävi­en
käsittelyä, jotka tällä kertaa ovat
tavattoman laajakantoiset, on koko­uksella
suuri merkityksensä vielä sen
vuoksi, että sen jälkeen kokoontuvat
suuret maailman kongressit: Kommu­nistisen
Intematslonaalen kongressi
ja Pnnalsteavprpletaaristen ammatti­liittojen
kttfisälHValinenedustajakoko-us.
Sitäpaitsi avataan'rinnan tämän
edustajakokouksen kanssa Ylv. Kan-eantalousneuvoston
edustajakokous.
Näiden kokousten samalla kertaa a-vaamlnen
— työn ja talouden r -
merkltsee Hittojen ja taloudellisten
elimien kiinteää yhteistoimintaa vas­taisuudessa.
. Tämän jälkeen kuultiin joukko eri
maiden järjestöjen edustajien terveh­dyksiä,
jjolhln vastasi tov. Losovskl.
Tov. Artemln ehdotuksesta päätet­tiin
lähettää tervehdys Englannin
kaivostyöläisille. Samoin päätti ko­kous
lähettää tervehdyksensä kansain
välselle proletariaatille.
• • • t
Eduitajakokdukien Julittus kansain-valiielle
proletariaatlle.
Neljäs yleisvenäläinen ammattiliit­tojen
kokous, kokoont. Moskovassa
hetkenä, jolloin Venäjä siirtyy itse­puolustuksesta
luovaan rakennustyö­hön,
lähettää veljellisen tervehdyksen
sä kaikkien-maiden työläisille. Täy
hitulevaisuttd^ssa vallankumouksen
tielle, kehoittaa 4:s yleisvenäläinen
edustajakokous kalkkia rajojen ta­kaisia
proletaaritoverelta ryhtymään
entistä tarmokkaammin järjestämään
taistelurivejään, vaimlstautumaan lä­henevään
otteluun maaliman kapita­lismia
vastaan.
; Neuvosto-Venäjällä . pitää työvä­enluokka
edeHeenkln käsissään lujas­ti
mallman vallankumouksen punista
lippua, mutta' samalla laskee se päi­viä
ja hetkiä jolloin koko mallman
työväestö tulee sille avuksi.
Neljäsylelsvenälälnen edustajako­kous
k^olttaa kalkkia rajojen taka
na olevia työläisiä lopettamaan kerta
kalkkia välit sovlttelijain kanssa päät
tämään ryhtyä lujasti armottomaan
taisteluun kansainvälistä porvaristoa
vastaan, ottamaan ratkaisevan suuu'
nan koko mallman työväestön dlkta
tuuria kohden.
Kalkkien maiden proletaarit, yhty­k
ä ä . ' . - , •
Luokaa vallahkumoukselllsla prole­taarien
taisteluryk-menttejäl Eläkööt
vallankumoukselliset ammattiliitot
kaikissa maissa; eläkööt vankiloissa
kituvat työväenluokan esitaistelijat!
Eläköön maailmanvallankumouksen
punainen lippul
Tervehclyt < Englannm kaivottyolai-
,: • »aie.',/.
Veljet. Te olette tulleet maanalta
ja ylpeästi viskanneet talsteluvaati-mukseh
porvarilliselle yhteiskunnalle.
Te nousitte kuin yksi mies ja san­karillisena
tiivistetyin rivein astuitte
riistäjiänne vastaan. •
Teidän tar\'it3i vain laskea kuok-
Missä ollaan?
Se on kysymys, jonka purjehtija
merten ulapoita kyntäessään usein
tekee Itselleen, alkaen tutkia kom-r
passiaan. Sillä ellei hän tiedä, mis­sä
kulloinkin ollaan, niin on valkea­ta
tietää, onko kulkusuunta ; oikea.
Mutta piirjehtija oh tietoinen ,pää-määrästääh
f ja hänelle on myöskin
selvää, ettei satamaan sliavuta ilman
valkeuksia. Hädät vaanivat sekä —
rehelliset — vedenpäällset että veden
alaiset, nuo salakavistlat karit ja ma­talikot,
joihinka kosketus olisi hänen
surmansa. Mutta tuntemalla ja en^.
henkaikeä tunnustamalla nämä vas­tustajikseen
hän varmasti saapuu ot­tamaansa
päämaaliln.
Samoin täytyy myöskm jalankul­kijoiden
olla tietoisia, mikä suurten
salojen pohlsta; suorinta tietä ja var­mimmin
johdattaa k olki jan päämää­rään.
Kun korvessakulklja on pol­kunsa
valinnut, niin suunnan, jonka
• ikänne ja lapionne syrjään, jolloin
"delleen vakuutettuna siitä, että am-;porvarillinen imperialistinen Englan
raattiliike kaikissa maissa astuu lä-,ti horjahti perustuksiaan myöten.,
Kaiken Vatlokonelston vallan o-m
a a v a hyvin järjestynyt porvaristo,
joila on vallassa palkattu sanomaleh­distö,
käänsi koko järjestyneen voi­mansa
teitä vastaan. Teitä malnl-taan
nyt viimeiseksi sanaksi. Vihan
yaahtp suupieHssä kiroaa se perustuk
sen horjiittajia, niinkuin se viime vuo
sina on kironnut Venäjän työläisiä
vielä vähemmän kunniallisesta suh­teesta
yksityisomistuksen pyhiä pe­riaatteita
kohtaan. Te herätitte por­varistossa
vihaa ja pelkoa niissä, joi­den
oli teitä kannatettava., Rauta­tieläisten
ja kuljetustyöläisten kolml^
liiton jqhtajat pettivät teidät. Mutta
siitä huolimatta ette te jääneet yksin
— johtajiensa päiden yli osoittavat
rautatieläisten ja kuljetustyöläisten
joukot myötätuntoaan ja ne tulevat
olemaan teidän kanssanne vastoin joh
tajlensa tahtoa.
Jo puolitoista kuukautta te tun­nustelette
porvaristonne kylkiluita.
Tämä el heitä miellytä. Meille ve­näläisille
työläisille on se hyvin mie­luista,
sillä me tiedämme kokemuk­sesta,
että tämä oh ainoa keino kes­kustella
riistäjien kanssa. Muista­kaa
että Venäjän proletariaatti hen­gitystään
pidättäen seuraa teidän
taisteluanne^ Olkaa lujat kuin Sche-fildin
-teräs ja te voitatte. 2,500 nel­jännen
yleiSvenäläisen ammattililt-tojen
edustajäkokoY^eh edustajaa,
jotka ovat kokoontuneet Venäjän
kaikilta kulmilta ja sUle ystävällisis­tä
reunayaltioista — lähettää teille
palavan veljellisen tervehdyksensä."
Ei askeltakaan lakaisin.
Eläköön vallankumoukselliset En­glannin
liiilenkaivajat!
Eläköön vallankumouksellinen
hyökkäys kapitallsnila vastaan!
Eläköön maailmanvallankumous!
Eläköön ammattiliittojen punainen
internatsiönaale! ^ ,
Toisessa" tSysi-istunnossa toukok. 19
ryhmiä, jotka niinikään niissä työs­kentelevät
varmojen suunnitelmien
mukaan. Industriallstlsta unlonls-mia
kannattavien tulee vanhoissa u
nloissa ollen olla keskenään tiukas­ti
yhteistoiminnassa, mtiodostaa o-roia
ryhmiään, jotka määräävät käy­tännöllisen
toimintatavan unioissa ja
jotka sitovat yksityiset jäsenet yhtel
sen toimintatavan noudättablseen.
Kun tällaisia ryhmiä muodostetaan ja
pysytään kosketuksissa alkeelllsem'
maila luokkatiedon asteella olevien
työlSlsteh kanssa järjestössä, niin tu­lokset
ihdustrialistlsen unloiilsmln hy
väksi ovat paljoa suuremmat kuin
mitä kyetään saavuttamaan sen kaut
ta, etIS suuttuneina, pelkkien mieli
alojen palvelemiseksi heitetään koko
vanha' unionlsml omiin hoteisiinsa ja
yritetään mennä uuteen. UuMunlo-nlsml
ei synny valu protesteeraamal
la. Se er synny Vaikka me kuinka
vlhalslhime ammatillista järjestymis­tä
ja A. F, of L. kräftäystä. Se^yn
tyy vasta sen kautta-kun me kyke­nemme
saamaan ne miljoonaiset työ-väenjbukot
tietoiseksi siltä, että hei
dän etunsa ovat ristiriidassa niiden
toimintatapojen kanssa, jolle ammat-tlunlonlsml
perustuu.
Mainittu lehti toteaa, että eng­lantilaiset
ja ranskalaiset radikaaliset
unionistit-ovat työskennelleet van­hoissa
' unioissa, perustaneet omia
ryhmiään unioihin ja siten saavutta­neet
tuloksia. Niin paljon kuin Ame
rikan kumouksellisilla työläisinä
tässä suhteessa onkin valkeuksia, on
ne sittenkin voitettava ja ne voidaan
voittaa vain tätä tietä. '
Vallahkumoukselllnen ja luokka-tietoinen
työväestöi joka on ottanut
tehtäväkseen niinkin suuren työn
kuin kapitalistisen järjestelmän pois­tamisen,
el yol, eikä saa, säikkyä ta-loudellisteh
järjestöjen «taahtumuk-.
sellisuutla*/-r- toveri.' -ip
Mn «t&sa, täytyy olla ssaMoHlslm-man
eoora, —> munsm tspaukfeEsa
saapua M D aikansa kuljettuaan^
maan paikkaan, josta oli lähtenyt....
Ja kompassina korpitalpaleella täy­tyy
olla järkkymätOTj. usko. 'Jos hm
tämän toverin hjdkää, niin lahkalken
on hänen korpivaelluksensa kestävä
, Salollakolkljan tie ei ole tasai­seksi
sannoitettu eikä asfaltilla pääl-dostavat
sen .«tasaplnnan». Sen linja
dostavat sen «tasaplnan«. Sen linja
käy rotkojen ja kallioluolien kautta
joissa pedot voivat hänet raadella
—; ja edelleen kulkee se jyrkkää vuo
renrinnettä ylös, josta askel sivulle
olisi korplvaeltajan—- hauta. Tää
^ Toörenhuipulta siintää hänen sil­miinsä
jo — mutta niin kaukana
tneS — halajamansa 'päämaalL Jäi
leeo alkavat kivet / a kannot sotia hä
nea jaHcpjensa kanssa-ja vihdoin kivi
kot muuttuvat heiluvaksi suoksi, jo­hon
knlldja on vajota. — Tämä on e-päflyksen
suo, joka ivaillen neuvoo
miestä kääntymään takaisin, kehoit­taa
kierimään Itsensä, välttäen kalk
oli saapunut edustajina 1,879 kommu
nlstla ja 864 puolueetonta. Edusta­jien
suhdeluvun perusteella valittiin
15 kommunls[tia ja 4 puolueetonta.
Kunnlapuhemlehlksi vallttun yksi­mielisesti
tov. Leriln, Trotski, Slnov-jev'
ja Kallnln.— Edustajakokouk­sen
päiväjärjestys hyväksyttiin.
Kommunistisen Intemationalen
tervehdystä esittäessään lausui tov.
Radek, että edustajakokous kokoon­tuu
aikana, joHolh taistelussa kan­sainvälistä
porvaristoa vastaan siirry
tään poliittiselta alueelta ammatilli­sen
liikkeen alalle. Parhaillaan käy­dään
kärjistynyttä taistelua punais­ten
ammattiliittojen neuvoston ja
amsterdamilaisen keltaisen ammattU
järjestön kesken. Puhuja loi selvän
kuvan keltaisten johtajaln petturi-toiminnasta,
joka on alkanut herät­tää
Länsl-Eurppan työläiset Itsetie­toiseen
toimintaan porvaristoaan vas­taan,
johtajiensa mielipiteistä väHt-tämättä.
Puhuja toivoi, että kokouk.
sen edustajia' Venäjän ammatillisen
liikkeen eteenpäin viemisessä innos­taisi
saxiia luottamus voittoon' kuin
Englannin y.m. maiden työläisiin in­nostusta
lietsovassa Saksan vallanku­mousliikkeessä
Oli olemassa. -~ Tä­män
edustajakokouksen , päätökset
lujittavat Kolmatta Intertiatsionaa-lea
sen taistellessa keltaista ammat­tijärjestöä
vastaan. Venäjän työläi­set
luovat sellaisen malHksi kelpaa­van
ammätilfiseh liikkeen, joka osoit­taa
suunnan ulkomaidenkin työläi­sille.
V. K. Pm Kk m puolesta tervehti­essään
kokousta lausui tov. Bucha-rin,
että se tilanne jossa 4 :s ammat­tiliittojen
edustajakokous Icokoontuu,
saattaa kokouksen t|oskenteljTi san­gen
tärkeäksi meidän suurteolfisuu-tenime
kohottamiseen nähden. Näi­den
tehtävien suoritus on asetettava
edustajakokouksen töiden pohjaksi.
Ylv. Tp. Kk :n puolesta tehvehti ko
pnä saatiin kuulla, että kokoukseen kousta tov. Kalinin, saaden osakseen
kien siten seuranneen hänen neuvo­jaan.
Mutta ei kuuntele mies nälta
neuvoja, sillä uskonsa selittää, ettei
hän milloinkaan pääsisi sille suoral­le
suunnalle, jota on seurannut, jos
hän tämän suon kiertää, ja samalla
inyös parhain ystävänsä, järkymätön
usko,«hänet hylkäisi. Tarmoaan teräs
taen saapuu hän epäilyksen upotta-vah
suon toiselle rannalle ja niin me­delleen
jatkaa matkaansa. Ja ennen
ilta-auringon laskua astuu hän maa
linauhan poikki — päämääräänsä.
Kuka on tämä korplvaeltaja, jo­ka
luottaen järkkymättömään uskoon
sa. pyrkii päämääräänsä. Hän on
«kalkkien, maiden köyhälistö», joka
ybteenliittyneenä on ottanut ainoan
ja suoran /— vallankumouksellisen
— suunnan. Niin, se tie ei kierrä
eikä kaarra, v a a n kulkee sydänyön
synkkien korpien, kammottavien luo
ien ja rotkojen kautta suoraan e-eenpäln,
kunnes sen kulkija •— vai
iankumoukseUinen köyhälistö —on
saapunut sille suurelle kentälle, jon­ka
keskellä palkinnon jakaja — tu-evalsuus
— antaa hänelle valta- ja
kunniakirjan, jonka sisällön muodps-tavat
koolmlyhteys: vapaus, veljeys
ja/tasaarvo.
Mutta sinä, proletaarinuörukainen
ja neitonen, harhalletko edelleen kor
vessa, vai kammottavatko luolat ja
rotkot petolneen sinua? Vai oletko
saapunut jo epäilyksen suon reunal-le?
Tässäkö epäröit? E l , el! Kuole It­sellesi
ja elä aatteellesi, niin sinä olet
onnen valtakuntaan pääsevä!
Nuoregs^ TyöIäisesJä — 0. S.
• ;i-.0"-—- - :
Joulukuun laldw^^ Tsek-ko-
Stovakiassa
Sotataidon teoriaa opetel­laan
tutkimalla käytyjä sotia,
tapahtuneita talsteluitai Työvä
enlilkettä tutkitaan perehtymäl
lä eri maiden työväen järjestö
jen esiintymiseen; erinäisissä
ratkaisevissa tilanteissa. Mutta
siiloin on oltava arvostelussa
rehellinen ja tarkka. Eikä kui­tenkaan
voi toisia kaayaUlsestl
matkia. Sillä koskaah el sama
myrkyisiä suosionosoituksia. Koske­tellessaan
tasavallan poliittista tilan­netta,
lausui tov. Kalinin, että me o-lemme
Ikäänkuin astuneet rauhalli­seen
kauteen, mutta itse asiassa ei
meidän taistelumme ole vielä koko­naan
päättynyt ja että vastavallan­kumous
ponnistaa kalkki voimansa an
taakseen NeuvostovallaUe tuntuvia is
kuja.,;^
Kokouksen aikana saapui puhemie
helle kirjelappu, johon oli kirjoitettu
«Englannin kaivostyöläisten avuksi?:
Lappua seurasi kultasormus. Vasta­ukseksi
tähän lausui puhemiehistön
puolesta tov. Losovskl, että puhemie­histö
puolestaan ryhtyi toimenpitei­siin,
jotta Englannin kaivostyöläiset
tulisivat saamaan meiltä aineellista
ja moraalista avustusta mahdollisem
man suuressa määrässä.
Ammattiliittojen louvaminen
Kuluneena vuonna on ammattilii­ke
tavattomasti kasvanut. Koko
Neuvosto-Venäjällä on tällä kertaa
|ioln 6 mllj. 800,000 ammatillisesti
järjestynyttä. 78 lääniä 'käsittävää
ammattUiittoa yhdiste «iri. jär
jestöä.
Osanotto lahilaiiäintaatt
Liv. AmmattlKittojen Kesktftheu-vosto
on ollut phkotettu pttämäah
osaa valtion eri elimien tolnilhtaaii.
Sen välittömästi osaa ottaessa on
pantu käytäntöön 21 dekreetta,, jot­ka
käsittävät "asetuksia tyoläistten lo­mista,
luontaispalkoista "y.m.
Paatoslautelma ,.
Ylv. Aramattiliittiojen Keskusneuvos
ton toimintaselostuksen johdosta kuu
luu seuraavasti: «Kuultuaan selos­tuksen
Ylv. Keskusneuvoston Ammat
liittojen toiminnasta, lausuu edusta-
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
s 40c. lähetyksis^-aUe $30.00; SOc/lähetvks' r eoA
s lähetyksistä $40.00-960.00; 75c lähetyksistä $60 offc*^';
5 $1QO.OO 25c. jokaiselta alkavalta ^dalta lisää.
5 Torontossa ottaa Tahalähetyksiä vastaan tov. A. T nm il
S 'fair Avenue. - • «^i 177
riimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiininiiiiiiiiiim», P
|iiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiinin
on saatavana Vapauden kirjakaupasta, hinta 65c
Tilatkaa kesä- ja sunnuntaikouluja sekä kotiopetiis!
ta varten. ^ • lakiiyilMF3
ollut ennen Bowie, Via Sols(iua,
B.C. Ole hyvä ja ilmbta heti osot-teesi
meille, Kirjeisiimme ei tule
vastausta.
VAPAUDEN KÖNfOTi
tilanne toistu. Aina on eroa e-siintyvlen
luokkien luonteissa
-—samassa maassakin tapahtuu
niissä kehitystä — ja eroa on
järjestöjen tolmlkyvyssä, vas­tustuksen
Voimassa jne. Tols-teii
talstieluihin, tutustuminen
herättäköön terveellistä ajatte­lua:
Entä meillä? Tekisikö meil
läkin vasemmisto noin; oikeis­to
noin; ja kykenisikö porvaris
to vielä tuohon? Tshekki
Iäisen työväen tappio ön opetta
va verrattuna Suomen työväen
kokemuksiin.
Tämän 'tulikokeen kautta Hittyl uu
sl järjestö kansälrivälise'en kumous-
, oidckoon. Vienln «Kommunlsmus»
cuvaa köyhäHstön nopeaa kumoukr
selilstumlsta tässä uudessa valtiossa,
: onka alussa työväkikin oli niin kan­sallisesti
Innostunut. Kesällä 1920
alkoi Ilmetä voimakasta tyytymättö­myyttä
oikeistososlallstlseen johtoon
a näiden kokoomuspolltllkkaan. An-cara
taloudellinen puristus jäähdytti
kansalliset tunteet. Työväki alkoi
yhä tarkkaavammln kuunneHa, mitä
communisti MunaHa oli sanottavaa.
ifemiehistö on täysin oikeasti toteut­tanut
3 :n edustajakokouksen päätök­set
liittotoiminnan kalkilla aloilla.
Nopea ja voimakas Venäjän ammatil
isen liikkeen kasvaminen selittää sen
seikan, että liikettä johtava' koneisto
siihen luettuna Liv. Ammattiliittojen
Keskusneuvoston puhemiehistökin,
ei ole ehtinyt järjestö- ja kasvatus­työssään
viedä mukaansa laajoja jouk
koja -liittotoiminnan %floudeHlseen
sivistystyöhön. Erikoisesti pn Ylv.
Ami. Keskusneuvoston elimien toi­minta
jäänyt jälelle yhteyden järjes­tämisessä
aml. läänineuvostojen, eri
tuotantoyhtymlen välillä: Ylv. Ami.
Keskusneuvoston puhemiehistön täs­sä
asemassa oleminen ei ole sallinut
uoda nykyista ammatliliketta, täyr
deUisesti vastaavana koneistona, ^el
jäs ammattiliittojen edustajakokous
lyväksyen puhemiehistön toimin-nani
pitää välttämättömänä, että nyt
valittÄVa ptiheinieäösto, joka töyden-netaän
paikallisilla voimilla, snuntai
sl kaikki poTmiöteltmsa liitoissa ole­vien
tyÖläMen järjestämisyöhön ja
aatteelliseen lujittamiseen,'''8^^^
leldät tiS&tL ottainaan piroletariaatin
äiktattititin läikkien elimien työs­kentelyyn
mallman yallahknmöuksen
pohjalla.»
Päätöslfihselnra liyväksyttiiii stfii-reila
äänten enemmistÖHä.
Ääöiu-^lstutinossä toukdk. 20 pmä
kiiiiH "kokous toV. Losovskm alustuk­sen
ätamattiliittpjen tehtavistö^
lWfffipoUtllÖfli
Tariffipolitiikan alalla olisi pitä­nyt
siirtyä rahapalkkiosta tyÖh, suo­rituksessa
luöhtaispalkkloon,, mutta
tasavallan valkea ellntafvetilanne ei
sallinut tätä ajatusta toteuttaa siinä
määrässä kuiri se oli sttunrilteltu.
lUontaispalkkiota voidaan suorittaa
ainoastaan erikoisen tärkeillä teolli­suuden
aloilla. Näinollen ei tyÖpalk-i
Bohufflir Smeral palasi Venäjä
kommunistina.
Maan saksalainen työväki, joh L
joutunut kansallisenkin sorron t.
seksi, löysi kommunismissa pelart
sen sanoman. Heidänkin johtonsa r.
takumouksellisuus paljastui. Sjji
5 p. piti tshekkiläinen • vaseno
konferenssin Karolinenthalissa
viikkoa myöhemmin saksalainen Es
chenbergissä. Niissä selvitettuno
de - Intematlonaleen ja omaksi."r:
kansallisuuskysymyksessä sama \sr
tav
Tämä ententen luoma tasavaltit
H. aiottu vahtikoiraksi Saksan o
kaan. Yhä enemmän alkoi pom&j
to pitää sitä tukikohtana Neaaii
Venäjää vastaan. Sen presidennt
saryk (Ruotsin «Socialdemokn''-
nin> «Marxilainen» auktoriteetti n
kuutti ententen herroille, että heiäi
työväki el ole kumouksellista. S»
dem. ministeri Tusar ja kump. obi
takuussa siitä. Nämä välittivli ?t>
laUe; aseita Neuvosto-Venäjää
taan.
Kun syysk. puoliväliin aiotun p
luekokouksen vaalit osottivat lon
punasta, yrittivät herrat temppu^
ji^teluu
annat,
iston ji
Vasem
sovittelö
isan ipu
™„itBan
L Lidu
laaa oiki
Oikeisto
lehteä js
toan ko
«Bude P
Jnjnn 25
]äanoov(
lialekysj
Sen on
salaisess
Karbba(
jomissin
pilannut
^ljalla'yJ
itämän
feeskust(
hfättroäl
m y
suus> o
vastaan
NämJ
Iravaavj
selke
vallata
ipyrkii I
ta uiko
pi, se (
sessa e
Valtiop
sieilä; ;
poolue(
lueesee
siinä ii
si sano
paoksei
Iäisten
kavaks
kaaseei
on vaii
vain p
Pian
köyhäl
tantui
sillä k
iteyttä;
; sekava
puolue
osoitnl
herroj
dusku)
p. vas
sa seli
koparl
siin. J
toksi,
tehokl
vastaa
linsä '
laitok
:Ba yn
työvä<
ininen
tämää
seurauksena tariffista poikkeama-
Valistuityo.
jakokous, että keskusneuvoston pu- ka voinut väestöä tyydyttää, josta oli
Valistustyö on keskitetty etnp^
sä ammatillisteknillisen valistiia
jakamiseen. On olemassa 735 ji^
män asteen koulua ja kursseja,^**
keskikoulua ja 87 oppilaitosta»*
Ikäisiä varten. Näinollen on oless.-
sa 1,046. eri oppilaitosta ja kj^
ja,: jotka^ ovat yksinomaan penz»
tut ammattiliikettä varten.
Ammattiliittojen tehtiviitt
lausuu alustaja Losovskl 20 p^^^
si-lstunnossa m.m. seuraavaa: MP
tekijää on oHut vaikuttamassa |
mattlHltoh toiminnan uudelleen ?
jestelyyn: sodan lakkaaminen ?
kauppasopimukset Länsi-Euro?^
kanssa. ^
Sodan loputtua teollisuus, JOB
jasi rintamien varustamfepen»^
le, on järjestettävä uuteen Dtf^
Ammattinittojen on teollisuntf^
monista eri haaroista vahttav»^
BelkeM • taroudelliselle Ja*)!^
lemme tärkeimmät ja nnsta P»^
ään vasta käytävä toisarvoisiin
siksi. ,..„ ^ii
Mitä tulee toiseen tekijään,
komalslln suhteisiin, nun t a ^
me usein aukkoja meitä Pipa^
sä kapitalistisessa ren f ^ - ^
osittain tunkeutuu meille m\J
sia kokeinjbfta jä me P"."'^ <j
tunkeudumme J^pit^"^f
Nämä. moremmihpuohset SUB •
settavat ammattiliitoäUfi??^ ^
nimutkaisempiä tehtäviä ^
vaksi. -Kauppaa ^^rten
valuuttaa, vaihtoarvoja. '^'^^,^^1
ta ei'riitä. Meidän on '"^J^ J
va puntavaralla y.m. -1 -.arl
saamme jalostetitirina ^"^^^^^
luuttaa.rj't,.kun^ meidän-^
tavanamme on tehtävä, J ^..^
siirtää, kansaiitalbuteffiE? }
minen
anttai
ja lii;
kaa, -
tiämn
noaks
siooni
kapiti
An
tehtä^
tun t<
liikke
ii vie
jestäi
la tei
letnaj
työn,
joDe
-prole
hän
•tokse
piin I
vata
knt€(
herat
•tcgen
teoHi
voira;
Tn
ti pt
tamii
na ti
me ]
ponr;
me
vaih<
lujaa
Eur<
mise
Äl
laaja
tivat
peru
a:iisl
rcän
ma
ffiiel:
T;