Vapaus, March 29, 1930

              V A P A U S CiMakananai*. niumu
miiiittriMl taUMflknaa
V i f AD5 aUb«ni). _ > _
I V ^ « » n <>( JnaaiA VMU^S te Cuo^U. Pabliitud d ^ r at Sadbnr, OatsiS*.
UMUt«M4 at tU r«« Otlka {»«»«tatat. iHutra. accUa dua « a u *.
ttbäau, fcOMtacf. ^4at(taMr .Ja ptiao
Lauantaina, maalisk. 29 p.nä — Sat, March 29
Neuvostoliiton välillä sekä taloudellisen saarron ilmautumisena jälleen
näyltäraöHe. Niinpä huomaamme, miten Saksassa o n tehty sopimuksia
monopolien rfiyöntäHii^eätä Standard O i l - y h t i o l l e j a roo^aläisielle luH-tMioaMi
Ta»a«*. B«s t*. SUbvtr. Oat.
Offica (jofc ««rfc. ad»aniaa»»«nta, ate.) ItOS-tMu* S36Wy-BMk«afa
«De», »aatot» nä rttaokt^s V< Baddiag. » • Scnat.
iia Baa to ba aaUrcaafrfi VajuiDC P ^ . Box «9. Sodtrair. Oat.
, TILAUS
1 e kk, $2J», t kk. 11.75 Ja l kk.
UL' aJsMaaiUai 1 *k. •«AH < & « I ^ Ja 1 kk.
tUrmbaiUs Js
L. W. I . Union Pohj.-
Ont. alueen edus^^
tajakokouksesta
m JUIOTUSUIKNAT VAPADOESSAi
KiOaraiUoilMoiakaat.tlÄi (karta. «.OO k a ^ ^ k m ^ ATtoHit«iw»^
.<»ta. «TÄI 3 karua., A«^«i«M«4o»Mik«et |IJJO, kfjia^, «3Jp-kaMi^Jtya^ - «Jianl«*f»k»«
•ilO karta. - Knoiemaill^ätMi tiJM kcrt^ u f ^ u k v r kiUs«Uwa*lMr <t> «aUiotuayliSt. -
-«hitaaa ti«lot j « «otcilaotukm «te kota. IIJ» kola» kertaa.. - Tll«>iialli«attajiaa Ja Uaot»»
.Mntto«ti*»'oa, » M d J t t i M M / '»h«teta»J ItootnAioU e t u k i n , _ „. _.
Ctiusti i d r e r t i t l B » maa, 75<: par eol. lac». Minigua» cbais* («r riafi* Jn««ftJoa, ^k»
/t7t)u i« iftc bCTt adfertUiag B»«4ian aa»oo« <ha Frnnlth t>aa»U te CaäaJa.
Jaa etu olUoi» u b u i * «aa raauaau ca«ig>ätoe«» kljjetaaenaa. kirjonakaa aaiailaa» lUkka«
^ tfltoijta pcr»ooiuni»alla nipalla: J. W. Aht<pl«t. tiiMtaenhottala. ___::r
turmelus ja rappio porvariston
politiikassa
- Ferguaonin koHBervatiivinen hallitus on myöskin keksinyt "rao-raali"-
kysvmyk9en, kääntääkseen omassa keskuudessa esiintyvän mädän
itselleen voitoksi. Joku aika takaperin oli Ontarion liberaalien johta­ja
Sinclair saanut kasiinsa valtin, todistaakseen millainen turmelu.s
vallitsee konservatiivien keskuudessa. Maakunnan terveysministeri
Godfrey oli maakuntavaalien edellä lähettänyt eräälle henkilölle kir­jeen,
joka koski muutaman vaimon äitiysvakuutusta. Ministeri oli se­littänyt,
ettei vaimon hyväksi voida tehdä mitään, mutta kehoitti mai­nittua
henkilöä kääntymään vaimon puoleen saadakseea hänen kan-rtättiksensa
maakuntavaaleissa, niin siinä tapauksessa voidaan uhrata
''enemmän aikaa hänen asiansa käsittelylle".
Tällainen törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen vaalipetoksen
harjoittamiseksi oli niin julkea, etteivät lehdet voineet asiasta vaieta.
Ferguson itse oUi siveellisesti hurskaan asenteen lainlaatijäkunnassa,
tuomiten Godfrey'n edesoltamisen. Viimeksimainittu herrasmies kui­tenkin
selittää, ettei hän mainitun skandaalin vuoksi tule eroamaan
ministerin paikalta. Niin, mitäpä syytä olisikaan eroamiseen, sillä vaa­lipetosten,
äänten osfon y.m. vääririkäytösten harjoittaminen vaaleissa
fei ole mitään gatunnaieta, vaan säännöllinen ilmiö kapitalistien poli-tikoitsijain
politiikassa. Godfrey'n juttu vain sattumalta joutui julki-siiuleen.
Fergusonin esiintyminen oman ministerinsä ruoskijana on ai-
Höastäatt poliiUiSta tigyitelemistä, korottaakseen omaa ja konservatii­vien
ähfoa muki reliellisyyden puolustajina ja kaikenlaisen mädän ja
turmeluksen vastustajina.
Kaikennäköiset Vaali- y.m. rötökset ovat liiin jokapäiväisiä asioita
porväVis^otl ke^kiiudessfi, ettei kukaan valistunut työläinen usko min-kaäb
fctpitalistihallilukseh olevan hiistä vapaa. Kaikessa — niin maa­kunnallisessa
kuin liittohäilituksen politiikassa — ajaa porvaristo kuk-körbetttjatinV
jotjka ovat, kaikenlaisen keindtjblun i^^j^^y^
imnialUpolitikoitöij|iSi^ .\n4^f pälvele^aan|jptujaan. Tässä, t^^l^^S*iOr\< m^n] piiritolmikunpa^t^, yeljqsedus-porVamlön
teeskentelema''p moraa^- " ^ T - . , _ t . .«
yldsÖlfeafi^ft^i^iSlS?^'^:-' r - f ^ ^ : ' ! ^ * ' ^ - ^ - ' ^ . .
mokasta, työstentelyä katoamisen
£fe]vittämi£ek£i Ja mahdoiUsten l i -
jkoliisten p a i j a i t a m i s e k s i , siten- t a a -
... , - V . 1". -1- - . i - ^ f i - . - . , tai:i:cmme työläisille iakicouluaus-tikkutfU.
Mille, jotka lahtaavat NeuvostoJiiton o i j y n j a t u l i t i k k u j e n kar- järje.%tymisoikeudrn.
koittamiseen >aksalai-siha markkinoilta. Tämän ohessa on tapahtunut | Jäsenkorteista hyvjtoyttiin Port
vaJtioJJisten välien ilmei.slä kärjistvmistä. Saksan osallistuessa N e u - j A r t h u r i n alustus.
vo.-tova.stai-en .sodan valmisteluun entistä laajemmassa määrässä. Sa- l P^*-«"iin ehdottaa pidettäväksi
maila tavalla kärjistää Ranska suhteitaan.
Wallkadun imperiali.^^min pyyteet päästä koko maailman talou-jdellisek.
si valtijaak.>i kuva.stiiu sekä Lontoon konferenssissa että Y o u n g in
sopimuksensa. Ei ole unohdeltava että Youngin sotakorvausogimuksen
mukaan, tulw; vähintään 60 pr^*seflttia-kaikista sötak»rv'aiik^ kerty­mään
kiertoteiJ^ft Yhdy.svaUoihin. Tämä sopimus, j o k a Saiksah »os-
Ufmienpnyötä-avii.'^luk.sella hyväksyttiin, edellyttää saksalaisen työväes­tön
ferj^utuk^^en kärjistymi.>tä, p a l k k a i n alentamista, työn ruston k i r i . s -
tämislä, j o n k a senrauk-z-na tulee olemaan työlaii^ten a.9eman polkemi­nen
kautta maailman. Amerikkalainen imperialismi täten p y r k i i mää­räävään
Jalo(j<I<-lliM-<-/i Heiniliin maailmasota " j a saaviittaal^seen tarkoi-tuk.'-
fn--a-vuliriistauluu sotuun sekä Neuvo.stoliittoa että Britanniaa vas-taan,
sotaan, j o n k a maailman proletariaatti on muuttava luokkasodaksi
k a p i t a l i s m i n kukistamiseksi.
^ [ s a m o i n kuin edellisessäkin kohdas­s
a ryhidyttäköön käyttämään samo­j
a p a k o i l t a v i a toimenpiteitä. T a i s ­t
e l u n sattuessa r i n n a s t e t t a k o o n mo­lemmat
vaatimukset.
Järjestämlstyötä koskevassa kysy.
myksessä hyväksyttiin alustuksessa
m a i n i t t u seuraava päätöslauselma:
voimassa entiset palkkataksat.
Kysymyksessä union lakkotilien
juii^aisemisesta asetuttiin yksimie­lisesti
sille i a n n a l l e , että on täysin
riittävää kun tiliselostiJkset lähete­tään
n i i l l e osastoille, j o t k a ovat a-vustukseen
osallistuneet. Ja että t i -
l i n t a r k a s t a j a i n lausimto julalstaan
äänenkannattajassa.
U n i o n sihteeri rahastonhoitajan
p a i k a l l e k a n n a t e t t i i n tov. A. T.
Hilliä, Jos hän voi v a p a u t u a n y k y i ­sestä
toimestaan. Muussa tapauksessa
Villittäköön henkilö, jonka konvent-s
i o n i näkee soveliaaksi ja toimeen
kj-keneväksi.
.^luesihteeriehdokkaiksi asetettiin
K . Salo var. L a u r i N i e m i j a E . T u o ­maala.
E n s i k u u n C p:nä P o r t Art­h
u r i s s a pidettävään U n i o n yleiseen
k c n v e n t s i o n i i n edustajaksi valittiin
K . Salo j a D . K o k k o n e n sekä var. O.
H u t t u n e n j a W. J a s k a r a.
S i h t e e r i kysymyksessä, t u l e v a i s u u t ­t
a silmälläpitäen, päätettiin, että
s i h t e e r i e h d o k k a i t a asetettaessa tu­lee
aluekomitean tiedustella muu­tamaa
k u u k a u t t a e n n e n jäsenistön
Bumtt, Ont.
Yllämainittu edustajakokous alue- kokoaman. Erikoinen huomio on
komJtean_ k u t s u s t a _ o l l i l m o i t e t t _ u p l . kiinnitettävä slaavilaisten k a n s a l l l -
Järjestämlstyön edelleen tehostamis­t
a pidettäköön suotavana, mikäli mielipidettä, j a saamiensa tietojen
v a r o j a onnistutaan tarkoitukseen i P^"""^*^^"^ ^ ^ ^ ^ ^ ' ^ tarpeeksi ajoissa
I toimenpiteLslin.
A l u e k o m i t e a a n v a l i t t i i n E m i l H o n -
vain
v a n a fl$imtyi pohj. Ont. alueeri,-tol--
Hyokkäyksfei tyovaeii puheViipiätiita v a Ä Ä ja&uyai fca!^^
keydessään Törontössi. Lukuisilla muilla päijckakunfiilla käyvät vi-rÄiioÄiaifiet
vainöakhkan työväön kokouksiaiia n^jj^e^^^
vSidvali^ii«*iehW fertttahtklrtotyöltöimeh >^ «*a>»aj Fas-ciklistt.
iiyokka^icifel^ 1cÖ^Äliiätiseiijr»v£P8 toiminlad yMäta^..,^avat
yllä mpiiinäiserapift iniwtoiiu--JPfi "
etiiilö lainlaatijaktihnassa ön kalsptbva itie^^ , _
distavail ^h$>-M&SiIetdattdhi^ to]mVhpllfeit#'piBttP^"^tt<te^ kuluneelta toimWt&-
japäinoWpaiittä Vastaan, ^^^^^y^^^ riistäminen kommunisteilta kaudelta. Ja tämän johdosta synty-oh
vain alkuna samaan suuhtäaii käyville toisille sortohankkeille.
Luokkataistelun pikaisieiiti Värjietyessä on Canadan työväen puolus-ttisliitto
hähtiyt vSlttämätiortidksi kutsua koko Ontarion ja Quebecin
kbäaktintien työväen puolUstusHiitön bsastbj^h ja myötämielisten työväen
järjestöjen seka. aöimalti-tinioiden neuvottelukokous Hamiltonin kau-ptihkiiÄ
huhtik. 26—2f päiviksi, käsilte^ nykyistä tilannetta sekä
lAätittiäan toimintastiuniiitelinia näiden taantumuksellisten sortotoimen-piteiden
ehkäiisetniseksi.
T^okas työväen puolustus on osdittatituiiut etitistä tärkeämmäksi
nykyisellä luokkataistelujen kaudella. Canadan työväen puolustusliitto
oh jo ltdcemattomissa tapauksissa joutiinut näyttelemään tärkeätä osaa
vainottujen työläisleh puolustamisessa ka^itinlislisen virkavallan ja oi-ketislaitokseh
kyiiststa. Sfe oii suoHttahut arvokasta tyÖta tehdessään
tunnetuksi ne pe^ruskyisymykset, jotka ovat sisältyneet Torontossa käy­tyyn
puhevapaustäisteiuuh. S6 on ojehtatiut auttavan kätensä työväen-oijceuksieh
puolelta. Jos puoltistusioimihta olisi ollut vieläkin tehok-käaiiimln
keskittynyt ja joukot yleisesti mobilisoitu sen tueksi, olisi
liitto pystynyt voimakkaammin taistelemaan edellämainittuja hyök­käyksiä
vastaan.
Hamiltonin kokous on kutsuttu koolle puolustusliiton vahvistanii-se^
isi, sen saattan^iä^lcsi tehtäviensä tasolle. Kokouksella on tässä suh­teessa
iiiitä tärkeiti itierkitys, jia jokaisen puolustusliiton osaston sekä
kannatusosastbh on käsiteltävä asia ja mikäli mahdollista lähetettävä
edustajansa .Hamiltoniin. Puolustusliitto toivoo, että edustajia saapuisi
Port Arthuria, Timminsiä, Kirkland Lakea, Sudburya, Torontoa, Wind-soria
ja Montrealia myöten. •
Afrikkalainen imperialismi pyrkii vatlitse'
maan thaai
dettäväksl S o u t h P o r c u p i n e n Suom.
h a a l i l l a t.k. 23 p:nä a l k a v a k s i kello
10 a.p. Määrättyyn a i k a a n saapui­k
i n t l l a i s u u t s e n kämpUtä v a l i t u t e-d
u s t a j a t y . n i . t o i m i t s i j a t . Aluesihtee­r
i K . Salo kutsui kokouksen järjes­tykseen.
Puheenjohtajaksi valittiin
U r h o K a t a j a j a s i h t e e r i k s i K . Salo.
S l h t e ^ j esitti kokoukselle työjär­jestyksen,
joka hyväksyttiin. Sen
Jälkeen v a l i t t i i n kokoukselle erinäi-
.^et v i r k a i l i j a t : v a l t a k i r j a i n tarkas­t
a j i k s i U . K a t a j a j a K . Salo, jäsen­k
o r t t i e n t a r k a s t a j i k s i L a u r i Niemi,
pöytäkirjan t a r k a s t a j i k s i Esa J o k i -
n e n j a R e i n o K a l l i o . P o n s l k o m l t e -
a a n v a l i t t i i n E. H a n k i l a , A. K o p p i ­n
e n Ja K . Salo.
E s i t e t y n v a l t a k i r j a i n t a r k a s t a j a in
l a u s u n n o n m u k a a n oli kokouksessa
läsnä seuraavat edustajat: A. K o p ­p
i n e n Rosegrovesta, e d u s t a e n 60 m.
E m i l H a n k i l a Ironquois P a l l s Co.
kämpältä, edustaen 25 m., ' R e i no
k a l l i o Penttilän kämpältä, edusta­e
n 14 m. E s a J o k i n e n A. L a i n e e n i i s i a että lielikislä kllpäUuja. Tällä
' • ' toimenpiteellä . voidaan,. k a r t u t t aa
.suuksler. järjestämiselle, pyrkimällä
pitämään liikkeellä s l a a v i l a i s i a Jär­jestäjiä.
Kokemus on tähän men­nessä
o.<solttanut s l a a v i l a i s e n k a n s a l ­l
i s u u d e n olevan hyvää talstelualnes-t
a , johtuen heidän . alhaisemmasta
työtehostaan sekä m u u t e n k i n polje­t
u s t a asemastaan j a myö.skln siksi,
k o s k a suomalaisten kanssa voidaan,
heidän vakiintuneemman järjesty,
neisyytensä a n i l o s t a o l l a yhteydessä
m u l t a k i n teitä käyttäen.
Järjestämlstyön rahastamlskysy-myksessä
hyväksyttiin asiasta teh­dyssä
alustuksessa esitetty päätös­l
a u s e l m a : Järjestämlstyön rahasta­misessa
pidettäköön voimassa e n t i ­set
päätökset. Tämän lisäksi velvoL
t e t t a k o o n jokainen aluetoimikunta
järjestämään a l u e e l l a a n ; erikoiset
k o k o aluetta käSlliäylit metsämlles-t
e n j u h l a t kaksi keriiaa vuodessa.
Näihin j u h l i i n . j ä r j e s t e t t ä k ö ön a k l -
t a t s l o n l l l l s e n oh^ielman Iisaksi kämp­pä
joukkuefderi.^yällsliä,, |fefea . n i u m l i l -
k i l a , W. J a s k a r a , L a u r i Niemi, K .
Salo, K a l l e A s u n m a a , T . K u u s e l a , I.
Mäenpää, Reino K a l l i o , A l e x Laak^
SO j a E s a J o k i n e n.
A l u e s i h t e e r i Salo v a l i t t i i n Klrkr-l
a n d L a k e l l e järjestämään p a i k a l l i ­sen
s i h t e e r i n toimen.
A l i i e k o m . tUit päätettiin tarkastaa
k e r r a n kolmessa kuukaudessa.
V a l i t t u raportterl.
kämpältä, edustaen 23 m. U . K a t a j a ,
S i s u l a s t a , edustaen ,6 m. Yorkstonis..
'''ii:PÖJ'.täkirja edustaen 13 m. Yllä­tä
j a n a e s i i n t y i S. G . N e l i sekä alue-koirilceasta
o l i läsnä kolme jäsentä.
Jö äftälsemmln ' älufeltbiÄ^älle'' i ) ll
N i k k a s e n j a G i b s o n i n kämplltäT tle^
d o t ^ t t u näiltä kämpiltä v a l i t u i k si
t u l l e e t kokousedustajat, jotka k u i -
^lenldrl kokoukselle tunlemattomasta
syystä, olivat jääneet tilaisuuteen
saäjsumatta. M a h d o l l i s t e n äänestys,
t e n sattuessa . e<Justajllle Jnyönnet-t
l l i i i i n l ä ktfAkfn^eduä^Jah Valltsl-
Jalri ^ k u m ä ä r ä n perusteella.
Täi|än jälkeen stiri^j;{ifa vdt
sek& . s a m a l la
. . jilv..;, p i i e s s a aa
kämpillä, seläk, r u u M l l t l s e e h . '"
TYÖVÄEN URHEUD}
Ennakkotietoja Kisan
kansallisista
paineista
Olimme hienoissa toiveissa, että
p i k a p u o l i i n pääsemme potaattien
kylvöön, k u n l u m i a l k o i o l l a j o h y ­v
i n vähissä, m u t t a l u o n t o o l i k a n s ­samme
e r i mieltä j a r u p e s i anta­m
a a n l u n t a , j o t a t u l i k i n n i i n r u n ­s
a a l l a m i t a l l a , että l u o n t o on nyt
k u i n j o u l u n a k o n s a n a a n.
Kansalaistamme E r i k Mattsonia
k o h t a s i ikävä onnettomuus, sillä
hänellä s e k a a n t u i Järki siinä mää­rin,
että kävi hänen olonsa naapu­r
e i t t e n piirissä v a a r a l l i s e k s i , j o n ka
v u o k s i täydyttiin hänet l u o v u t t aa
v i r a n o m a i s t e n h u o l e n pidon a l a i ­s
e k s i j a niinpä N o r t h B a y n p o l i i s it
kävikin hänet hakemassa maalisk.
20 pnä. Hänen t i l a n s a s u h t e e n on
m o n e n m o i s i a a r v i o i t a , että mikä
o l i s i o l l u t , t e r v e y t e n s ä järkytyksen
s y y . M u u m u a s s a m a i n i t t a k o o n , et­t
ä hänellä on o l l u t i k i l i i k k u j a n r a ­k
e n t a m i n e n Useampia vuosia aja­t
u s t e n pinnistäjänä, j o s k a a n hän ei
o l e sitä tänä t a l v e n a r a k e n t a n u t.
K u i t e n k i n voimme o ^ k s u a , että
silläkin on osansa murtumiseen.
Hänen o l o n s a seurapiirissä o l i r a t ­t
o i s a a , sillä hän o l i vitsikäs j a i l o i ­n
e n puheissaan.
Oeastella oli tanssit m a a l i s k . 15
pnä. T i l a i s u u t e e n o l i n y t k i n saa­p
u n u t j o k u n e n viinamäen mies hä­päisemään
itseänsä i h m i s t e n s e u r a ­piirissä.
K u i t e n k a a n h e eivät olleet'
tällä k e r t a a häiritsijöinä, v a a n s i t ­t
e n k i n se on p a h e k s u t t a v a a , eikä
mitään i k u n n i a a t u o t t a v a a , esiintyä
j u l k i s i l l a p a i k o i l l a v i i n a l l a l i i k u ­t
e t t u n a . Onko teidän p e r i a a t t e e n -
ne n i i n saastaset j a . r a p p e u t u n e et
e t t e t t e kehtaa enää j u l k i s i l l a p a i -
; k o i l l a näyttää itseänne selvinpäin,
v a i miten? Tähän jäämme odot-itamaan
v a s t a u s t a n n e . Jos näin on
a s i a n l a i t a , n i i n t ä y t y y sanoa,, että
k u r j a t on aatteenne ja r a p p e u t u ­neet
elämänne p r i n s i i p i t.
O s a s t o n päätös v a l i t e s s a a n h a a -
l i l l e järjestysmiehet o h s a a n u t osan
edellä k e r r o t u n l a i s i s t a s a n k a r e i s ta
k o v i n hilpeälle toimintapäälle. E h ­käpä
he jo ovat kääntyneet aina
k a a r t i k s L No n i i n , mitä enemmän
s u d e t ulvoo j a h i i h k a i m e t huutaa,
n i i n se e n n u s t a a v a i n u u d e n päi­vän
k o i t t o a j a näyttää m e i l l e s e l ­västi,
k u t k a ovat p u o l e l l a m m e ja
k u t k a ovat v a s t a a n . T o i s i n Sanoen,
k u t k a o v a t pääomaa o m a a m a t t o m ia
" k a p i t a l i s t e j a " j a k u t k a reh^lisiä
J n o k k a n s a t a i s t e l i j o i t a . Siliä pie­n
e n e n kivikkorämelkkö j a j o k u n en
lehmä k r a p u ei ole riittävä luo­m
a a n meistä k a p i t a l i s t e j a.
N i k s N a k s.
H u h t i k u u n 11 j a 12 p:nä järjestää
S u d b u r y n " K i s a " kansalliset p a i n i - - .
kilpaUut. Niistä voi t u l l a oikein e - i S u o m e n l a h t a r i v a l t i o n , o h r a n a n ja
järjest^mlsmhastpä,
k i i n n i t t i metsäm
että
h e n k i s e n Itsensäkasvattamlseen ja
kehittämiseen.
Lakkoverötus nykyiselKlän,' ehdo.
t e t t i l n edelleen-jjldettäväksl yoinoasij
Kysymyksestä varustautumipeäi
t a l s t e l u l l d n tjyväksyttUn alustukses­s
a ehdotettu päätöslause. T ^ i i s t e l u l -.
h l n varustautumisesta ja niiden
k o n t r o l l i s t a , .pidettäköön voimassa
entiset pä'ätökset..'. J o i d e n mukaan
kdskus- j a iauekpml1«rf^^ ^ ^^^Is,^
t e l u u h . lähdettäessä' otetteva^ tnahl
d o l l i s l m m a n . t a r k k a v a r m u u s , t a r v i t ­t
a v a n taloudellisen ^ayuh. s i ^ n n l s t a ,
tj«t^bjärjestykseeh, jossa' seuiräa-^lBekä varojen riittämisestä siksi
Lontoon laiyastokonferenssin viimeisihjpiä vaiheita sen jälkeen,
kun kävi ilmeiseksi, etteivät imperialistivallat voi päästä mihinkään
so|jimukseen tneriyarusttislen rajoittamiseksi, joka oli alusta saakka
selvä asia, on Vhdysvaltain ilmoitus, että se on valmis yhtymään neu­vottelevaan
sopimukseen Ranskan kanssa, ^ämä merkitsee sitä, että
Yhdysvallat tulee jatkamaan politiikkaansa rintaman luomiseksi britti­läistä
imperialisthia vaslaem. Sitä varten on saatava Britannia eriste­tyksi
tnanhermaan valtioista. ' .
Saksan lopullisesti hyväksymän ^sbtäkoirvaussbpimuksen luoja, ja
amerikkalaisen imperialismin johtavia piilietiiiehiä,- Öv-eh D. Yoiihg,-
ori pitänyt puheen, jossa vahvistaa Stimsonin. ilmoituksen^ sanomalla,
että Yhdysvaltain taloudellisten intressien jakautuminen kaikkialla
kautta maailman pakoittaa Yhdysvaltoja luopumaan vanhasta eristäy-tymispolitiikasta,
joka määriteltiin Monroe-opissä, ja jota ulkonaisesti
s&dtattiin niin monta vuosikyinmentä. Yhdysvallat tuntevat mitä suu-tihta
kiintoä maailman taloudellista keskittymistä kohti maailman
hiiöiriättävimpana velkojavaltiona, ja tämä seikka myöskin sanelee sen
iilicomäapoUtiikän.
Lontoon neuvotteluilla on kaksi päämäärää; toinen on imperialisti-valtain
saattaminen yhteisrititamaan Neuvostoliittoa vastaan, toinen on
tulevan imperialistinen sodan valmistaminen. Ensiksimainittuun tar­koituksien
nähden ollaan näköjään ajautumassa konkreettisiin tulok­siin,
jotka heijastuvat suhteiden kärjistymisenä eri kapitalistimaiden ja
j o h d o s t a synty
neeh keskustelun, sekä s e n yhteydes­sä
käydyn toiminnan arvostelun
jälkeen toimintakertomus, kulhmyös
k l n a l u e t o i m i k u n n a n ja s i h t e e r i n t o i ­m
i n t a , tyydytyksellä hyväksyttiin.
A s i a s t a esitettävän päätösponnen
l a a t i m i n e n jätettiin v a l i t u l l e p o n s i k o -
m l t e a l l e . E s i t e t t y tllikertomus n i i n ­ikään
hyväksyttiin. J a t l l l v e l v o l l l -
slUe t i l i n t a r k a s t a j a i n ehdottamana
myönnettiin t l l l v a p a u s.
U n i o n yleisen k o n v e n t s l o n i n a l k a ­j
a paikkamäärlttelylhln o l t i i n t y y ­tyväisiä.
A l u e t o i m i k u n n a n Ja s i h t e e r i n t o i ­men
järjestelyyn nähden a s e t u t t i in
sille k a n n a l l e , että a l u e e l l a pidetään
edelleen v a k i n a i n e n slhteerljärjestäjä,
koska tolmnpide tähän mennessä on
osoittanut tuloksia tuottavaksi. U -
n l o n päämajan k o t i p a i k a k s i edelleen
e h d o t e t t i i n Port A r t h u r.
Itsenäisestä t o i m i n n a s t a. Ja suh­t
a u t u m i s e s t a I.W.W:hen, hyväksyt-t
l h i asian johdosta esitetyssä alus­tuksessa
ilmenevä seuraava ponsi,
l a u s e l m a : Pidettäköön voimassa k y ­symyksen
johdosta jo ennen tehdyt
päätökset. Tämän lisäksi selvitettä­köön
k a i k i l l e työläisUle k y l l h i sel­västi
se petos minkä I . W . W : n joh­t
a j i s t o suoritti viimesyksyisessä
P o r t A r t h u r i n lakossa, toimimalla
s u o r a a n työnantajien hyväksi, ole.
m a i l a j a p p a r l e n ja plkkulUkemles-t
e n agenttina. O n s a a t a v a työläiset
t i e t o i s i k s i siitä, että kuuluessaan
I . W . W : h e n taistelevat he o m i a e t u l -
Ruukslaan vastaan.
T a p a t u r m a - ja tervesholdoUlset
l a i t — Kysymyksessä hyväksyttiin
myöskin alustuksessa esitetty ponsL
Päämaja h a n k k i i j a kääntää otteet
näistä lakiteoksist a kämpillä työs-k
e n t s l e v l l l e työläisille ymmärretta-vjlle
k i e l i l l e sekä hMOlehtii niiden
le|Vlttämlsestä ja tunnetuksltekeml-sestä.
J o s e u r a a v a l l a työkaudiella oh
kempillä lähdettävä v a a t i m a a n näl.
d e n l a k i e n n o u d a t t a m i s t a . J a koska
tiihän mennessä käytetyt menette­l
y t a v a t ovat osoittautuneet tuloksia
t u o t t a m a t t o m i k s i , valmistuttakoon
j o k a i s e l l a kämpällä taisteluun r y h ­tyminen
varalle, näiden tärkeiden
l a k i e n käytäntöön saattamiseksi.
T a i s t e l u n tulee käsittää mahdol­l
i s i m m a n s u u r t a a l u e t t a , j a o n a i n a ­k
i n yhden alueen enemmistön o l t a ­v
a t a i s t e l u n t a k a n a e n n e n k u i n tais­t
e l u a v o i d a a n alkaa. T a i s t e l u julfe-t
e t t a k o o n s i l l o m , k u n sillä nähdään
olevan parhaat edellytykset.
MittauskysjTnyksessä hsrväk^tUn
myöskin asiasta esitetty alustus, e t ­tä
: pidettäköön voimassa entiset
päätökset, ymmärryksellä että tSssä
kijixijittö .etiditäÄn: rouu-äitai
tfetyks^Uäi että kysymys va.
r o i s t a , el , s a a , o l l a ratkaisevana te­kijänä
t a i s t e l u n alkamiselle..
Taisteluissa mukaan t u l l e i d e n , Jär.
jestyihättötnieh kuin Inyöskin t o i s i in
jätjeslt&thln k u u l u v i e n työläisten a -
v u s t a i n i h e n k a t s o t t i i n edelleenkin
o i k e a k s i menettelytavaksi uusien
joukkojen puoleen vetämiseksi Ja
t u t i l s t u t t a m i s e k s l järjestömme t o l -
mlntaato.
K e l l o 12.15 o t e t t i i n pälvälllsloma.
K e l l o 1 saavuttiin taasen kokouspal.
kalie fd. puheenjohtaja toimitti n l -
mlhua<lon, j o s s a l l h i e n l että k a l k ki
e d u s t a j a t ovat läsnä. Hyväksyttiin
ponsikomiilteaa laattima seuraava
p o h s l l a u s e l m a aluekomitean t o i m i n -
n a s t a : . Kokous, k u u l t u a a n sihteerin
l a t l m a h toimintakertomuksen sekä
käsiteltyään a l u e t o i m i k u n n a n j a s i h ­t
e e r i n työskentelyä, antaa tuhnas-tuksensa
s i l l e alueen t o i m i n n a n ko.
höttajäiia, sekä syVäksyy t o i m i n n an
t y y d j t t a v & i » , töivpmuksellil, että
saman s i i u h t a i s t a t o i m i n t a a edelleen
tehöstetaaji.
S u h t e e s t a _ Y h d y s v a l l o i s s a perus,
t e t t u u n N . L . W . I . unioon, hyväksyt­t
i i n alustuksessa ehdotettu seuraa­v
a ponsi: K o s k a yhdysvaltalaiset
t o v e r i t ovat viimeisen toimintavuo­d
e n a i k a n a laskeneet pohjan omai*
le L . W . u h i o l i e e n . Ryhdyttäköön v i i ­pymättä
Järjestämään yhtejrttä tä
rikOLset kilpailut päättäen siitä k un
yleisö on niissä nyt jo hommissa,
v a i k k a seuran t a h o l t a ei ole tehty
muuta k u n k u t s u lähetetty. Mikäli
a l l e k i r j o i t t a n u t on saanut tietää, o-vat
F r a s e r B r a o s n työmaalla olevat
suomalaiset panneet a l u l l e keräyslis-
J a n p a l k i n t o r a h a s t o a varten. J a eräs
isudmalainen liikemies on jo tehnyt
j ^ f i j c i t u k s e n , a n t a m a l l a p a r i kelloa.
Kun on k u u l u n u t t i e d u s t e l u j a kenel.
Ie ' v o i s i l a h j o i t u k s i s t a tehdä Umo-tuksta,
n i i n voin sanoa, että K i s an
p u h e e h j o h t a j a l l e Jack Seppälälle
voi I l m o i t t a a k u t k a l i i k e m i e h e t h a ­luavat
olla sympaattisia u r h e i l u l ­le
l a h j o i t t a m a l l a p a i n l k l l p a l l u i h ln
p a l k i n t o j a . Näistä, k a i k i s t a t u l l a an
a n t a m a a n aikanaan tieto yleisölle,
s a m o i n k u i n muista k i l p a i l u j a koske­v
i s t a asioista.
O s a n o t t a j i a pitäisi tulemaan T o ­r
o n t o s t a , Port A r t h u r i s t a , Soosta ja
ehkä j o k u pohjoisen p a i n i j a k i n s a a .
puu. Sitten voi t u l l a * M o n t r e a l in
J o u s e s t a Joku nlskanvääntäjä, sUlä
a i n a k i n on siellä k o v i n treenattu.
Entä mitä sanovat levackllalset, jos.
s a Itse P i r s k a s - P e k k a , k a l k i l l e u r h e l -
l u m l e h l l l e tuttu H e l s l n g t a Jyryn
ent. p a i n i j a opettaa niksejä?
K u n seuraatte t a r k a s t i lehteä, j i l ln
p a r i n v i i k o n a j a l l a t e i l l e a n t a a näis­tä
k a i k i s t a oikeat tiedot — voiman-k
a n k e a .
roän veljesjärjestön kanssa, t a r k o i ­t
u k s e l l a luota yhteisiä s u u n n i t e l m ia
ja sopimuksia taisteluiden v a r a l t a.
Suhteesta K . puolueeseen päätti
kokous antaa tunnustuksensa K.
puolueelle, kansainvälisenä työväes­tön
j o h t a j a n a , todetessaan sen t i n ­kimättömästi
ja rehellisesti seiso-neen
työväestön luokkatalsteluperl.
a a t t e i d e n puolesta. T o r j u m a l l a päät­tävästi
k a i k e n l a i s t e n l u o k k a t a i s t e l u -
l i i k k e e n petturelden yritykset joh­t
a a työläisiä harhaan.
K o s k a imiom^ie käsittää k a n s a i n,
välisen räutäiisen kurinalaisen ja
yhtenäisen puolueen välttämättö-msTden,
työväestön l u o k k a t a i s t e l i si
j o h t a j a n a j a yhteitölstyttäjänä, tuo­mitsee
se k a i k k i iHioluetta vastaan
k o h d i s t e t u t hyökkäykset
Äänenkannattajakysymyksessä
s e t u l t i i n k a n n a t t a m a a n " V a p a u t t a"
pidettäväksi edelleen union äänen­k
a n n a t t a j a n a sen seuratessa K . puo­l
u e e n ]4 pimaisen taloudellisen v i i ­t
o i t t a m a a l i n j a a.
U n i o n tiiihenmuuttokysymyksessä
a s e t u t t U n kannättatnaan P o r t A r t ­h
u r i n kokobksessa tehtyä ehdotusta,
n i m e n m u u t t a m i s e k s i " M a a - , k u l k u,
j a öietsätyöiäisteri l i i t t o ".
Käsiteltiin lioövölliti j a V o u t i l a i ­sen
k a t o a m i l t a , j a asettui kokous-s
i l l e kaimaUe, että on tehtävä t a r.
Uutispoimintoja
H a m i n a s s a pidetyssä T U L : n K y m i n -
l a a k s o n m e s t e r u u s k i l p a l l u l s s a saa­v
u t t i V. V a k k a r l 10 k m . m a t k a l la
t u l o k s e n 25.49, Joka o n 1.05 m i n no-p
a n m k i r j o i s t a asti nuuskimaan,
eikö sieltä löytyisi j o t a k i n p o i n t ia
p a r j a t e s s a noita t o v e r e i t a , jotka
ovat r y h t y n e e t tehtäviinsä osaston
päätöksen m u k a a n . Täytyy r a u k ­k
o j e n k o e t t a a etsiä virheitä men­neisyydestä,
k u n n y k y i s y y s ei a n ­n
a h e i l l e a s e i t a . O v a t p a t a r t t u n e et
s e n k i n l a i s e e n s u u n n i t e l m a a n , että
he tulevat h a a l i l l a käyttämään
r a a k a a v o i m a a pieks;ääkseen j ä r j e s ­t
y s m i e h e t . Tämä on i k a i k i s t a s u r -
. k e i n e d e s p t t a m i s e n n e . Jos tällä on
t a r k o i t u s p e l o t e l l a , n i i n sekin on
oman k o h t a l o n n e i v a a . Sillä l a p s ia
p e l o t e l l a n a pöpöillä. Ihmetellä täy­t
y y , mistä m o i n e n , mölinä saa. a l ­k
u n s a , k u n s a m a t h u u h k a i m e t ovat
a i n a p a r j a n n e e t osastoa siitä, k un
siellä muka s a l l i t a a n k o i r a t o r p p a -
r e i t t e n j a heidän r a p p e u t u n e i t t en
k u n t i e n m e l l a s t a a , j a n y t k u n osas­t
o tahtoo sen k e r t a k a i k k i a a n l o ­p
e t t a a , n i i n s i l l o i n l i i t t o o n n u t a an
j u u r i n o i t t e n p a h e i t t e n suojelus-peampi
entistä maailmanennätystä.
Samoissa kikkailuissa löl L . M a r t t i ­l
a Jussi N i s k a n niallmanennätyb»
sen 5 k m . 40 sek., saaden ajakseen
13.05. — NUden p o i k a i n sukset ovat
l u i s t a n e e t !
östersundlssa, Ruotsissa, varta­vasten
mailmanennätysten saavut­t
a m i s t a varten pidetyissä moottorl-piyöräkilpailulssa
saavui^i saksa­l
a i n e n Henne y h d e n k i l o m e t r i n mat­k
a l l a uuden maailmanennätyksen
t u l o k s e l l a 18.8 s e k u n t t l a . — Se vas­t
a on, p o j a t o l l u t menoa!
Schumacher, Önt.
Täällä toimmta on tällä kertaa
-vilkasta. Solun kokoukset on Joka
t o i n e n keskiviikko i l t a . Samoin on
p i d e t t y naisjaoston kokoukset, työ Ja
oUJehnakicfiCOukset •vuorotellen. Jä­seniäkin
ön yhtynyt joukkoomme
p i l t k i n talvea, v a i k k a o n h a n j o l t a k in
väsynyt j a jäänyt t i e n sivuun.
N£Usjaosto on t o i m i n u t täällä vas-t
a vähän toista vuotta. On koetettu
saada nuorisoa ja l a p s i a mukaan.
Lapset o v a t k i n ottaneet I n n o l l a osaa
n a i s t e n toimintaan, ne harjoittele­vat
soittoa j a ovat j o olleet h a a l l U a -
k l n esittämässä näytelmiä. Sehän
se oUsl hyvä asla k u n l a p s i l l a ja
n u o r i s o l l a innostus p i i s a i s i , nehän ne
voisivat h y v i n täyttää k a l k k i tehtä­vät,
sillä me vanhat emme s u u r ia
a i k a a n saa.
Täällä nyt h a r j o i t e l l a a n kovalla
kiireellä k a h t a k a p p a l e t t a , t o i n e n on
a i k u i s i l t a j a toinen l a p s i l t a . N e näy­tetään
Timminsin suomalaisella
haalilla 5 jiiäivä hohtikuiita. S a m a na
I l t a n a näytetään myöskin kuvaelma
mikä oh Schumacherissa k i r j o i t e t t u.
Sinä i l t a n a tulee olemaan paljon
m u u t a k i n hyvää, näkemisen j a k u u -
l e n i l s e n arvoista. L o p u k s i o n tanssia
hyvällä soitolla, sehän vhrkistää
n u o r t a j a vanhaa. Pitäkää tämä 5 p .
i l t a mielessäxme, että muistatte, jo­k
a vaan kynnelle kykenee, kääntää
töppösenne sinä Iltana h a a l l a k o h ­den.
P i l e t t i e n h i n t a on etukäteen
40 senttiä j a ovella 50 senttiä, j a on
niitä etukäteen saatavana T i m m i n ­sin
osuuskaupasta Ja K o s k e l a n sau­n
a l t a . — Y k s i joukosta.
No. 75 RAHAA
-SUOMEEN
Kurssi SuomeDM:kb
20
Canadan Dollarista
- Lähetyskulut:
40c lähetyksistä -'Ve s^o on m
lähetyksistä ?20.ools4'o ä •
^ h e t y k s i s t a ?.50.00—579 r/g
J l . O a lähetyksistä ^bO.OO-J?iG0 jä
s e k a 50c jokaiselta .x-uraavLulf
k a v a l t a sadalta doliar;ita.
SihkösanomalähetyksUtä ovat li
h e t y s k u l u t $3.50 lähetykEc-la
Saomen rahaa ostet2«n
12.45 sadasta Smksta.
T e ^ ä ä läketyksc; osotteeila:
V A P A U S ,
Box 69. S U D B U R V . Ont
Laivapilettejä myydään.
Tiedustakaa DJletliasioiia
ta
Nolalu, Ont.
N c l a l o n j a Devon metsäiyöläisien
y h t e i n e n i l t a m a o l i tk. 22 p. j a o n ­n
i s t u i melko h y v i n , ottaen huomioon
että hommassa o l i j a t m e l k e i n k a i k ki
asuivat eli työskentelivät pitkän
m a t k a n päässä toisistaan, joten oh­j
e l m a n k i n harjoitus oli vähän v a i ­keaa.
V a a n k i m a t o a on mielessä se,
että k a i k k i työ j o t a tehdään t a r k o l.
tuksessa k a r t u t t a a v a r o j a työläisten
järjestämiseen e l i työv. t a i s t e l u i h i n,
k o i t u u omaksi hyväkseen t u l e v a i s u u ­dessa,
k u n on s a a t u parempia elä-mänmahdollisuuksiä
voitetuksi työn-a
n t a j o u k o l t a , n l m sitä jaksaa uu­r
a s t a a . Siis tämäklii summa, $59.50,
Jonka saimme kokoon Joukkomme
a u t t a v a i s i s t a käsistä on sievä sum­ma
edistämään touhujamme. J a s i l ­l
o i n el tule mikään homma raskaaksi
k u n onnistuu yrityksissä n i i n k i n h y ­v
i n . Se innostaa eteenpäin. K a s v a ­koon
yhteisymmärrys j a luokfcatais-telutarmö
joukossamme yhä edel.
l e e n k l n . , -
23 p. o l i myös täällä L . W . L U :n
kokoiis, jossa v a U t t i l n lisää vhrkalll-j
o i t a ja pohdlttUn tärkehnmlstä
päivän asioista y k s i m i e l i s e s t i . S. S.
syynä lienee ollu: suurimmai^
o s a l t a huono ilma ja jo-.kut k-T--'T
vat sisäänpääsyn oUet-p. hiaii V^'.
mn; osalta vaikutti .--.ai .s-^in e-I
s u o m a l a i n e n väe.stö oii kahtena
dellisenä Iltana huoneen
katsomassa "Laivan kannella e
sltystä. Kaikesta liuoiimatta fjiii
200 henkeä oli tilaisuuteen ^aabu-nut.
ohjelma
e.
Isken
V a U t e t t a v a s t i meidän täytyy taa­sen
ottaa "isänmaa".-parka käsitel­täväksemme,
v a i k k a s e l l a i s e n s y n n in
v i i m e k s i t e l m m e k l n ellen.
L u i m m e nimittäin j u s t i i n uutisen
eräästä yhdysvaltalaisesta lehdestä,
jossa sanotaan, että M e k s i k o n j o h ­t
a v i n sanomalehti, Excelsior, on j u ­l
i s t a n u t m a a i l m a l l e , ettei se enää
j u l k a i s e muikäänlaisia u u t i s i a k r l mL
näalirikokslsta, koska mainitunlaiset
uutiset saattavat m a a n huonoon v a ­l
o o n ja vaikeuttavat ulkomaailta
t u l e v a a matkailuliljjettä ja luottoa.
Yllämainitun uutisen luettuamme
jysähti h e t i päähämme. että^saman^
l a i s e t toimenpiteet olisivat tarpeen
S u o m e e n k i n nähden. Tuhatjärvien
m a a on. k u t e n n i i n m o n i hsrvln t i e ­tää,
j o u t u n u t viimeisten kahdentois­t
a vuoden a j a l l a , n i i n huonoon h u u ­t
o o n ulkomaalaisten m a t k a i l i j o i d en
silmissä, ettei sinne enää uskalla
mennä k u i n k a l k k e i n k a r s k i m m a t j ^
henkensä menettämistä pelkäämät-tömimniät
Samoin ovat myöskin
l a i n a s u h t e e t sangen huonot. Suomel
le aimettavat lainat noteerataaan
a - u l k o m a i l l a t o i s i n k u h i m u i h i n m a i ­h
i n annettavat M.m. äskettäha
E n g l a n n i s t a saadusta l a i n a s t a pitää
S u o m e n p u l i t t a a kolmea prosenttia
eniemmän korkoa k u h i s a m a n l a i s i s ta
l a i n o i s t a muut maat maksavat.
S u o m e a on tehdä p u l l i s t e t t u t i m -
n e t u k s i k a i k e l l a t a v a l l a u l k o m a i l l a.
U s e i m m a s s a maassa maleksii m j n .
" v a p a u s s o t a a n " osaaottanelta " s a n.
k a r e i t a " j a nämä tekevät h a r t i a v o l.
i n a U a työtä, tehdäkseen valkoisen i -
sänmaansa m a h d o l l i s i m m a n tunne-t
n k s L Hommassaan ovat he ver­r
a t t a i n h y v i n onnistuneetkin, teke­mällä
m u r h i a , varastelemalla, ole­m
a l l a paheldenpeslen runnaxeina
y.m. samanlaisissa Isänmaallisissa
näpertelyissä.
Näistä isänmaallisen p o r v a r i n pon­n
i s t e l u i s t a sitten usein johtuukin,
että k u n u l k o m a a l a i n e n tapaa jon­k
u n suomalaisen, o i k e a n k i n ihmisen,
j a kuulee hänen kansallisuutensa,
n i i n heti ilmestyy ryppy silmäkul­m
a a n paljon p u h u v a n kylmän huo­mautuksen
säestämänä, että: ai noo,
suomalainen. H m Eikä siinä a u ­t
a s e l i t t e l y t että tässä oUaan pL
k e l t a Ihmisiä, eikä mitään m u r h a ­miehiä
tai k o l r a t o r p a n runnareita,
el, pelkkä suomalaisen mainitsemi­n
e n jo synnj^tää heissä v i s s i n epä­l
u u l o n .
Se tahtoo r e h e l l i s e n ihmisen k i r ­joissa
kulkevaa sapettaa. Mutta
mlnkäpä sille tekee, k i m v a l k o i n en
isänmaa j a s e n pulmusen valkoiset
kansalaiset n i i n rempseellä t a v a l la
h u o l e h t i i suomalaisten tunnetuksi­tekemisessä.
Eräs hämäräperäinen, äsken pe­r
u s t e t t u " U l k o s u o m a l a i s s e u r a Suomi"
o n jo m u u t a m a n k e r r a n e h t i n y t i h ­mettelemään,
että k u n s i i r t o l a i s t en
l a p s e t k i n v i e r a a n t u v a t n i i n kauaksi
heimostaan, etteivät kehtaa j u l k i ­sesti
tunnustaa olevansa suomalais­t
a alkuperää. M e puolestamme e i n -
me ilmiötä i l u n e t t e l e l a i n k a a n . M e i ­dänkin
oh m o n a s t i tehnyt n i i e l e m -
me kieltää kansanisiiuteaime. jou­duttuamme
s a t t u m a l t a o i k e i n olan.
t a k a a isänmaataan t u n n e t u k s i teke­v
i e n " s a n k a r i e n " sekaan, m u t t a k un
s a t t u m a l t a olemme siksi maatlais-
MUSIIKKIA
Sudburyn musiikki­opiston
oppilas­konsertti
S i ^ i b u i y n .musiiikadoplstpn oppi­l
a i d e n konsertti viime t l l s t a l - l U a l la
muodostui todella taidetilaisuudeksi
näin plkku.kaupimgln oloissa sanot­t
u n a . Osanottoon nähden se et ol­l
u t nUnkään oimistunut k u i n t i l a i ­suuden
arvo olisi edellyttänyt. M u t -
r o t u l n e n , että n a a m a s t a m m e k i n nä­kee
suomalaiseksi, n i i n emme ole
v o i n e e t Sen s i j a a n olemme k o e t t a ­neet
tehdä tunnetuksi, että suoma­l
a i s i a k i n on k a h t a pääluokkaa: t o i ­sia,
jotka esimerkiksi Canadassa r y ­pevät
paheldenpeslen pltohommlssa,
tappelevat ja s i l l o i n tällöm v a n h a l ­t
a kotimaasta perityltä m u i s t i l t a,
mtistävät toisen hengiltä, sekä k a i ­k
e n päälliseksi lyövät r i n t o i h i n s a ja
kehuvat olevansa valkoisia kuin
t a i v a a n e n k e l i t T o i s e n osan suoma­l
a i s i a muodostavat rehelliset työ­läiset,
j o t k a tekevät päivät päästään
r a s k a s t a työtä, elävät h i l j a i s i n a ja
s i i v o i n a kotonaan vapaapaikansa t ai
käyvät järjestöissään oppimassa luok
k a t a i s t e l im aakkosia j a opettaen p i ­meimpiä
veljiään j a s l S k o j a a n k l n n o u ­semaan
moraalisesti koko v a l l i t s e ­v
a n yhteiskuntajärjestelmän Ja sen
vallanpitäjien yläpuolelte, sekä lopi-p
u j e n lopuksi v a l t a a m a a n työläisten
h a l t u u n yhteskunnallhien valta.
Näiden kahden suomalaisen pääluo­k
a n välistä eroa olemme koettaneet
tehdä tunnetuksi.
M u t t a palataksemme alkuperäi-seen
asiaamme, oli meillä m e i n i n k i,
että suomalaisten porvarien tulisi
o t t a a esimerkkiä meksikolaisesta
veljestään, sillä olemme v a r m a , että
Suomen porvarien täliänastinen pro­paganda
maansa tunnetuksitekemi­sessä
on tuonut p o r v a r i l l e v a i n k i e l ­teisiä
tuloksia. Suomalaiseen m l n l s -
t e i i i n k i n valkoisten veljien ulko­m
a i l l a tekemä isähinaaiUnen "työ"
v4ikuttaa sen. että häntä k a t s o t a an
muissa maissa k u i n hännystakkiin
pukeuttmutta l i k a n a a m a l s t a m t i r t o -
värasta.
O l i s i siis p a l l i l l a a n , että Suomes­s
a l a a d i t t a i s i i n l a k i , j o U a määrätään
J o k a i n e n sanomalehti lakkautuksen
j a t o i m i t t a j i e n sorakuoiipaamisen u -
h a l l a kertomaan essimettiksi k a s s a n -
Enslmälnen onjenna jiumero oii
t e k i kuulles.sa tuon lunnelmarikkaa"
sävelmän, esitettynä min hvvin kui-
R e e d i n orkesieri sen .soiiii. Toiit.
na esittivät.maailniankuulun Suau'--
s m "Blue Danube" xt^hm. Aini'
Reipas lauloi kaksi laulua -Juanita"
Ja "Itkevä hullu". Molemmat par.
h a i t a esityksiä mitä häneltä pitkiär,
a i k a a n olemme kuulleet. Seiiraa^
v a n a e s i t t i Lester Reipa.s sehcticJi
V e r t i n oopperasta -lIi Trovatore"\
Tämä M r . R e d i n oppila.s antoi nuo.
ruudestaan huolimatta heti näyt­teen,
että hän on oikealla ladiilla
ottaessaan musiikin oppimisen vh.
deksi elämänsä päämääräksi. Lem­p
i . Johnson esitti "Jos suli' on aati-s
lämmin", ja '-Valkoiset lucmef-n
i m i s e t laulut. Mr. Reed'in säestä­mänä
o l i v a t Lempin esitykset häntn
p a r h a i d e n esity.stensä joukkoon lu­ettava.
Lempin samoin kuin Mr-.
R e i p p a a n k i n olisi vastaisuudessa
vältettävä, että eivät lähde esitysa-sennostaan
liikkeelle ennenkmn
säestäjä on lopettanut soittamL-cr:-
sa, sillä säestäjän viimeinenkin pia.
nosta näppäämä ääni kuuluu esite­t
y n soolon yhteyteen. Nuorempi Kari
N u r m i , M r . Reedin oppilas, antä
v i u l u e s l t y k s e n , soittaen kappaken
" C h a n s o n Triste''. Nurmi kuulnii
myös n i i h i n oppilaisiin, joka antaa
hyviä toiveita tulevaisuudessa. Sit­t
e n saimme, kuulla pianoesitystä 0-
m a l t a pianistiltamme Mr. Tlkbuel
t a . Hän soitti tunnetun näppärästi
" B u t t e r f l y i n * . Perhosen iloista lii­telyä
kuvaavan kappaleen esitys
lähti hjTää vauhtia eteenpäin, mut­t
a M r . R e e d j a hänen tunnetut soit­t
a j a n s a k a i lensivät yhtäkkiä hänen
mieleensä koska loppuosan eslt»
t i i n t u i häiriintyneeltä. Reino Kau-hänen
esitti Counid'in "Ave Mari­a
n " . K a u h a n e n on jo usein enneniis
a n t a n u t näytteitä edistyksestään.
Hän myös on M r . Reed'in oppilaita
j a näyttää edistyvän kiitettäriä
v a u h t i a , ollen innostamassa jo toisia
o p p i l a i t a koettamaan pyrkiä perää
I l l a n huippuesityksiksi muodo-ftai
sentään M r . Reed'in omat pianosi-tykset.
Ensimäisenä hän soitti Ui'-
In " H u n g a r i a n Rhapsody no. 12'ja
t o i s e n a "Nocturne". Mr. Reed to
l u u n i i h i n soittajiin joita ei voi
k e a s t a a n tällainen maallikko muö
kavalluksesta, että se ja se henEö
o n löytänyt melkoisen kultakinip-l
e en j a lähtenyt sitä tutkituttamaa!!
u l k o m a i l l e . Tästä olisi seuraut^ca
että ulkomaalaiset luulisivat Suo­messa,
tehdyn todellLsia kultalöj*^^
j ä ja myöntäisivät niin riiiaaS
maalle k i l v a n lainoja, ehkäpä m-paisivat)
puojestaan kon-austato
k u n vain Suomi alentuisi ottamaäa,
Jokapäiväisiksi käyneistä nusrisr'
t a voisi kertoa, että sattui taas
t a p a t u r m a , k u n se ja .se isänmaa^:
s u u t t a j a ryssänvi;:aa täynrj ofi",
l u u U maantiellä vastaantulem
ryssän vakoilijaksi ja rusikoi
hengiltä, huomaten erehdvsij
v a l i t e t t a v a s t i . l i i a n myöliäan. J ' ^
päiväiset valtiopetosjutut voi ö u j
ta. serveerata uutisina, etta on
n i i n j a n i i n paljon tilapäisessä
juudessa eläviä työläisiä. io*-^_
vät kuntonsa puolesta kykene^_,j
ään elättämään, viety yhxeis^^^^
l i s U n huoltoloihin. Näille "MO-*-^
Ie" voisi keksiä m::ä siemP.-:
miä, v a i k k a p a kutsua niito f-^
p i e n työläisjahtaajien
R e l a n d e r u i pensionaatti
s a n a t o r i o " , . ' T a r . i - r in
I n g m a n i n P ^ ^ ^ ^ ^^
kidutusöSr^ P a p p i
O h r a n a n kuuluisa:
v o i s i ristiä kirurgisiksi
j a ohranat tiedeir.ie:v;ksi.Jo.iJ^
r a a v a t elämänsä punataudin
löytämiseksi
k e k s i m i s e k s i ^^^Jä
Voisunme antaa ohjeita
enemmän, mutta ^at^oms-ylläolevat
tälläkertaa
K u n h a n nyt aluksi ^^^f^f
Iäinenkin uudistus t o t o e e ^ -^
p a a l k a i s i por^-arierr.me K : - ^
k a parantua ^äivetys»^^ ^
M a t k a i l i j o i t a , lainoja ja IEJ^^
l i s t a hyvää saisi porvan i —
Ukseen.
Luppovaaran