1948-03-25-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, fiiau^jsk 20 p — Thurs., March25: Tftlephönä?; Bu£ln«5S Of f Joe. 4.42ftl. r:dit/jriäi Office 4-0^/::^äiiafi*T j r » « i Äg^«J. w^v k^TninJ; i ^Ä^ v *r«i. ^.'. "^T ^?^r i '.a .•Jj'i^jk^-s^l. B£.r.j»i«w'r. «W»^. •E>kulu•nyd.. OMnaUilriinog. tabUsn«l Nov. 6th 1917 AuthoriÄttJ AO'..-rUMng rxtt^ ufjon »pplicatloo, as secrnd cla.« rnajJ by i h ' Post 1 ran^lation frfti; of rharge. Offtce Departmf-nt, Otfavia TILAUSHIJiNAT. lished thrice v,-eekly: T U f . s d a y .<;, ; C,'ii;.'.da?Aa: 1 vk. t 5 / / ; « kk. $3J» •nmrsdays and Saturday.s by V:i[>iiUK : 3W:-»J-75 Publishing Company U d ai 1 'iO-102 , yxidy=valloissa 1 vk.«« 50 O kk. $3J>0 Elin St: W.. Sudbury.Orjt., Canada. ' Haornfmsar • 1 vk.f7.006kk.$4,00 SYNTYMÄPÄIVIÄ i Katsaus Suofflen sisäpolitiikkaan heimikuussa vuonna 1948 Kiinan sodan suuri kään Kirj. S%en ioimson lUVHKKAtLY -o ^SKDL- ' Boosevel;:^ polriiiiiaa sasiaar. i u u - S h a n r - i - - -"•^ . Tshianjkni-.-.ek:. Huomfrinr. <k p riS tä'.-tÄa Ed.' Taantutr.u5piirj«'.i ,<-:hjr, j , o & . a l i d ^ Tjlanif-f-.U n:.'.'n kuvaa-,aa oi; e^tä I II" Ä J O J ^ Kiinan ceH2ok.-aa:'.j.=*n yh- jöuko: rne ^aan o'.:sj_n. ja Ifili Long l.ake.U 50 Vao: a Hari ri.o,{raattj*n n:->: .•".f.-. ,cr.'o on sämanaikai'*-.^. /.uin porvarillinen Ja dtttäm: p : ; ' z . a i . . . i . ' - ^ . . o-T^-^-ta nanen . ' i o ' - C ^ - s i j työskent*;!; uikaiKfimmm kirvesjrniehe.- s iautunut. entisin. V^^tiitixmmin. nyoc-: puhui i tia. .'liutta f/n vi3iR«}«-t parikymmentä i-.caijy-- dem.okraattlÄta .suuntau-st-a jii hvvien .-uhu-iclf-n kehit^ämi<;'^.<tä NVu- J vtioMa oUuL tärmnntiH.:: . l s t « jpnionenkilojta va.siaa:i on . j a i - Sen sijaan Trunidii;.'; nal.i'u.= :uk: Ja : u k _ e i i . •.o:.'na>/:das ; T - h an^j:a-~-:iek.ii c;\- E: O : — o - o. Triesten kysymys P i e t i Pdk-.t.>indn , J ' 1 O ' ir!i"<r'i f. i i i n 'alirt MiLoiirf e l i a V h d y s v a l k i t . : IJriiannsa j.) . K a i ; - r : ; i ovar rni<:!em>.sf)!tukstlli,sesi) e>!itaneei j o i i : j 'I rif-^t^n r.auf)u'-)H .inr.«' t-m laien lanii- •>€t liiitoJ.'ii->ft ova* kprr-i!) i ' f f ) * ' - n ; r-i,ouoi) - ( -n j>,ia!.'(k-< n j V - r u - I f ^ l l a rjkkont-ei omia , ' j a a ; o / . - i , i , .n j a '-0|j.iii'ik->iaan "Lan=iv a l t o j e n . h a l h n j k =;<;!. '.u-^avat rr,a;in')-;n. «-tia y.k?;ipuoli.s^.s{!. t o i m i e n ne eival V\,\,tt\i ]• a.n a j i . a j j - i j,)irinir;-ia [mrl.aniaaT j.i vielä va.hernman n.i^. i'ri«-si(;-fii k y ^ v n i v - i a raiKaist-maan.. M u t t a l a r - koitus onkin, v a l l a n touK-ri. \ hf!\->valtain jmpf-r)ali.»min i l / n e i n e n tar-koitu. s on provo.sf/ifla kntsi Italia- . s a , .-^en jjyrkirnyk.^^-nsa on a u t i aa niitä fasi.stivoimia. j o t k a t n u u i a m a vuo'^! .^men j o l i i i v a t I t a l i a n s o l a an d e m o k r a a t t i s t a i n a a i h i i a a \'a,-.[aan. Juuri iiairjcn fasi.slivojjnien a i i t - • tami.siarkoilnk.se.=.sa .t<,*h!iirj lama yksijniohru-n (/hdoi.u.s ' I r i e . s l on Italialle anLamiä5f;ksi. \Ur.\,r<un uiitisloini! . « i on (1 .V^)—k-irjeifivvaili+Jtjrt J . C. O e . s t r e i c h e r k u v a a Iata ••lan.sivaltoi(-n h a l l i t i i s t f M i toimenpidet-- ta ••diplomaailiseksi .me.staru'(:flok'-i n i i k a voi h u o m a t t a v a s t i v a i k u t taa I t a l i a n vaaleihin . : Iata .luonnolli.H-.-iii on l o i v o i t u k i n I t a l i an laanlumuk.sen h y v ä k s i : M u t t a n..-. 'I r i e s i c n k y . s y i n y s i a .se ei ratkai.se. Tricsien ky.symyk.sen voi ratkai:sia Vairi jui^o. s l a v i an j a I t a l i a n välillä tehtävät s o p i m u k s e t . (.Ikopuolisctrna.irayk. t e t p a h e n t a v a t v a i n asiaa., mihin ilmeisesti pyritäänkin, .silla kan. ^ a i n v a l i i i f n taantumii.s j a , e n n e n kaikkea Y h d y s v a l t a i n siairpaaruna p e l k a a . i ' l t a I t a l i a n l y ( / v a k i voittaa, t u l e v i s s a vaaleis.sa. j a siksi yritetään p r o v o s o i d a s o t a h y s t e r i aa Italiassa. M e r k i l l e p a n t a v a a m i i u l e n on. e d a J u g o s l a v i a n j a f t a l i a n välillä ou ' käyty neuvotteluja Iriesten. I l a l i a l l f : l u o v u t t a m i s e s t a . J i i i i ri Jugoslavian h a l l i t u s o n j a t k u v a s t i et.sinyi s e l l a i s t a r a t k a i s u a , " n i i n ka Italian h a l l i t u s j a kansa v o i s i v a t helfjohnnun h y v ä k s y ä ' , kuten J i i - . Toiv.tarnrr.f orr.aisKn ja '.«•ta;.f-n, icunu' al:.tj ^i.hzy.niU k-inkeydella .•ob'o:j;tUyor. •^e 2e%:if: .-nuä iory.e-ir.:a -.."uurza, :'j.o:a a i a d a ^ n ^ ^ - j 1 : 1 2; - . a a r a l l i S i n u .v^-u-.osiohuön l a s r a i s . > ii'»-'"^'"ai' f'" a' ' 0 . i r . e - : : j i i L ^ i a n u: /-ar)«äapa:vaii.-,anka,riUe onnea merk. ; Helmjkuu.ssa. .tama nyoickaily /-.bSKii-: ra jiTfipiinavAiB Oman lukunsa an- T;-:.h;i.ngriai.snejcin iay:e:.aviil--ji a.i-kip^ r.jn^»ari.''-r-.'->»ta ja pkkaa iv.afi' *-w~(ri';.s'--t. n-, id.oi.df-11:.ta vaiti.- ..lu-f T, ' o s ^f- 'or/i',propaganda jota , .''.fc'':-.^ =;o:a'.ä:u^ e.'a n.-Tieil.-e--' laKia : va.siaari,- jon^a .varaiisa. koko vr-viietuin • ulkomaiste.i. entyiiesti jneljärv- iruljaidiri doilann ar.Oi.a.. 10-. , -'Naitäv pääf:n:aäiler::'ofierif^ii-i .•sguraririUC :Z0;^;'5..suuria.vo-:r''rvii^y Shfeiii^iii ;a3a:akunnjiS3av^>h^:ia^ miiuiiui.-piio-.. on :a-:irretru. ""'^ MAsnsuvniA ' • Kolmannella , p a E-.TsV;^ Mandihuria.^sa ryiiiyLvi;t i ti:., uuteen-offer-iiiv;:;: •io/.ii-r::- a.-. a:.'.Ja:: .1.0. ' . ' . a : ":o.-^n:un:5 .• K y u k k a , . k . . e n en.-..^:-»i, „ joukon . a l a - . : i nvolikaj-i-^ Po.-^jo - - - ' - ' i i «.ria.ii .n.- • . ^ •a Ke^<.-K..na-.<i n .n e ' a T^-nu ng- -.e.-jan kaup..:u.cja. , no, . . j i e c r . h-.o.-c.kavk.-een ja :un keu.u. 3n-.n'jn?;^:a .our.» i-e.rii "Syysromanssi Port Arthurin n ..Tiaan .saänr!Osr.elyta2ou.s lepää, ja j o n - RuöLsin laantumiLslehtif-n Välityksellä delli-suudex^a - kuitenkin • enem.'naii..;-.>iaishekin j o u k o i l l a ohvat .<adet .:ayn--i <JpO Tshia.igin >o.ih,^.;i. ;J ^^^^^^ Kii vo.!rna.s.saoio ny/.yise.v-;a.rnuodo.s.sa ..-.•>-:<£, .suure'-;!' m a a i l m a a n että Siio- ' ko.Sica, majeriaali myy:nn alihintaan •; hä eivätkä ne voineet pys^-aiapau.sien | Konnin, .Mukqen.n . ja T.shaij-p a a i i y y rnaalLskuun loppuun .naenne-s- •• ne^r-n Tämä teki TshiangkaisnekiUe .niah-y< i. ellei eaaskunta-hyvak-sy-.sita u u - .ofrlleen voimaantulevaksi. - JOKa^apauk<.es^a -du&kunnan enem- ' dolL^eisi ke,ai:a 194G =ao.".:-'<a . a l t a - rni.sto oh a.set-.unut: Kannattamaan so- van .hyökkäyksen ?onjoi3-K:;nan " Huolimatta talousf la.ma.-. voimak- p.m.u-,.neu\ ottelujen aloittamisra N i i n - ' -Mandshurian ; •vapautet.t^^^^^^ i k a a r t a nou.susta, valhLsee maa.s.sakui- päpre"ident?j päätti 9 3 -48 -asettaa I : vastaan, hvokkäyksen^: joka - alukf-: • I tenkin u.sei.<iia-tar.-<ei.sta/.ulut.u.siarvik-; v a l i u u s k u n n a n aloiitamaän sop^ laaptumuKsen huoma^ta-.nn . Port .^rlhur,—..-'SyYSRO.VIA.VSSI- l a e i s t a huutava puuu.;. VVjimaka.sta in- neuvottelut Valcuu--;kunta ^ ' kauni.s kan.S3nnaytelmä . e.s::etaan ! flatopri.sta kehitystä-on ede.s jo.ssain . v a n kokoonpanon: J o h t a j a n a päämi-; CS.I:n. Port Arthurin osa.ston haalilL huhtikuun ,3 pai vana ja trjivotaaii run.^.sia o.^anottoa Kat.sojien puolelt a - s i l l a olem.me olleet niin harvoin tTla"i-;uude^sa .saamaan, valmiiksi näytelmiä, eita tietenkin j o k a i n e n haluaa luHa silloin haahlle. Näytelmä oh todella .seka kauuLs etta hau.ska. Nay telman nimi -va-staa. aivan ta.smalleen .syy.s.'-omamia, .silla S i i n a esiintyy henr kilöita, jotka; ovat uhranneet elämänsä vaan yhdelle rakkaudelle ja odotr taneet-hetkeä, etta s i i t a josku.s tulee tO?;i. Ellen, on ll.säksi uhrannut ela-man. saveljen.sa' orpolasten kasvattamiseen ja veljerLsa ravintolaliikkcen hoitami.seen. Han on koettanut k i e l tää itseltään kaiken mukavuuden v.oi-dak- seen kouluttaa veljeäsi, tyttären Minervaq ylioppilaak.si ..j^i Minerva taas puolestaan on-hyvin huikenie-> leva nuori tyttö, joka elaa vaan it.=-;e-. maann.; voitu hillitä .,hinia.saannoste- .'-iiÄieri ilauno Pekkala *SKDL> ja jä-lyn avulla. Niilla kohdilla, milla saan-, sftninä ulkoministerit Enckell fpuolu- .a-alla Ta.-kc-.m.mi: hvo'::-.ayk =e:' suurkaupungit T-'r.-^. ^ . o : . . a - ^euiaava: -lunn.n p..al!.k..o T^l : i Liup6:>hen:n. > Tengn.Maopingm, | ph. n^nitettj .J.paail-ko:-?:. .,^.3 H'^n=:,.njshe' i n ja L;h.^:enn e nm ' ' ^an c ':ye'.nv- r i ^ M ~ ^ ^ ^„ komentama ärmeljarvhjnii: tunkeutui:».••. «i?.«ra. •Keskiusnaih-.u;. pitjg Tapien-M-oii.le Kan-:oun pohjois-{ hallus-aan ainoaa- i , . - ! u^. puolella Jan^ se--..;ian laheisr.de->>a [ P:'-»--" Peip^nsin—.Muj:d, -a-, •uho-,' 9 dnisioonaa ja \apau:ti 22 i yime -.uoden pi%vicuu- ..O T J T. maakun:ake,Kusta Honan.s=a. - H u - • naihtsn at 70'. Manini ..n pti 1 ja Annus' , sa ^en \ae-ia- c. N' \ L i r n , n^ 2 T.-^.ienl-.eng.n. H . e n f u i-n'n:n on huoma::a\as ; '^uu-e-i iir.".„ KE.SKLSIIALI.ITLKSI-.S liVÖKKÄYS .A.luk.si ko.mmunuitit, joilta pelotti-noitelya, on. purettu ennenaikai.sesti; f-etonf ja Svento (SKDL), edu-skunnan ' vas=a määrä.ssa puuttui sota.iia'Ler'.>ia ja umpimankaLse.sti, on myo.s a i h e u t u - ; ulkoasiainvaliokunnan puh.joht. . Pel- j l i a . puolustautuivat 3i5.si'.ai.steluin ja ! Hantshunin, Tshintshivem- ja Kung- • pni.?uas .on-saaai ,;saj.:s-.:j!i. -louiri n u t . voimakkaimmat inflatioaallot. itoiien i.sos.dem:(. ka n-mnedustaja^Kek-] käyttäen *litU!ses-J liikehtivää tak- I Lshugähoart. kome:.-.-:a.'n.i a:::neija-ryh- , to,-> toinn. jne.. ja;.ajlbl.v;ea TJIJK Nnnpa yiime vuonna suoritettu elain- :konen (maalaisliitto» ja kansanedus- tilkkaa He •säily:tivät päävoim-2n.=a ?. mä kulki Hoanghon • y h ; elokuun 2: opLskehjsn h.->akSi on uu,s;a nuij» rtunna.sta saetujen. elintarvikkeiden ^..taja .Söderhjelm <ruotsalainen kah- ko5kemattomina'ja lisäsivät nii:ä y a - : pnä. ylitti Lunghain radan , j a :un- | as.unut opintielle niisia-tiUo.npo: saannosttlysta vapautuminen - nosti .sanpuolue). Valtuuskuntaa seuraa: mainitut tuotteiden hinnat yli 20-ker.i myös sekä .sottlaalllneri että lainopil-paaehtoi. sm v o i i n i n . . j o i t a he oaivat vapautettujen alueiden väestöstä sa-täiseksi.. rauhan ajan ta.soon verrat- >.-.j,ncn asiantuntija.. Neuvottelupaikka, j: mälla- kuin T.shian'ikal-.5hekm joukko-j; 0-«d£rvian' AVafihingtonin lähettiläs . ' - l a v a k a . s a n o v i c on .selittänyt .( a a n varten eika m i l l a a n t a v a l l a koe- M i ' ö s tierlefadn m a r s a l k k a I i t o n ehdottaneen jo marraskiiu:ssa 1946. että T r i e s t e n k a u p u n k i a n n e t t a i s i i n i . i k a i s i n I t a l i a l l e vissien m u i d e n r a j a t a r k i . s t i i s t e u y h t e y f l e . s s a . m u t l a A h f i y s v a l l a t ei tata s i l l o i n hyvhk-: synyt ' NTidcsta asiasta m e .s.aamniekiii o l l a täysin v a k u u K u n e i r a : . Jos D e m o k r a a t t i n e n k a n s a n r i n t a m a k o m a u l l l l s t l ^ n la s o s i a l i d e m o k r a a t t i en j o h d o l l a v o i t t a a I t a l i a n vaaleissa h i i h l i k i n i n I,S p ; i i v a n i i , niin. s i l l o in m u o d o s t u u tilanne, missä ' I r i c s t e n k y M i n y s vouiaan l o j j u l l i s c s t i ja i n o l e m p i a a s i a p u o l i a . t y y ( i v t . t a v a s i r ratkaista. D e m o k r a a t t i n e n I t a l ia Ja paätttivasti .sosialismin tiella oleva J u ^ M s l a v i a voivat taman pulnva-ky. syjiiyk.sen. keskenään r a l k a i s i a h v v m hel[ ) o s t i . los v a i n k o l m a h n e i. a s i a p u o l e i p y . s y v a t s u i a e n i l a a n . . - X a y t a n n o l l i s e s l i katsoen asia on s i t e n , et ta kansainvälisiä sopi-miik. sia ei y k s i p u o l i s t e n j a nnelenosou u k s e l l i s i e n efIe;sottamisien a v u l la r a t k a i s t a Länsivaltojen e-iityk^^ct l i i e s i e n suhteen h\;iav.il v a i n kansainvälistä l a n n i t y s i a j a nuden keskeisimpänä pyrkimyksenä: i i a y t t a a o l e v a n k i n se. o t t a . I l a l i a s a a t a i s i i n veclelyksi s o t a h y s t e r i an a p i i r i i n . • • • Ensimakua siitä mitä on tulossa; •Lehtemme i i u l i s o s a s l o i l a - j u l k a i s t a a n tanaan e r i k o i s e n l a r k e a k u -• v a u s s i l t a mihin^suuntaan on o m a n maamme t a l o i i s e h i m a kehittvma-s,sa j a n i i t a . t a m a - alaspäin k e h i t t y m i n e n ' t a r k o i t t a a inhimiHise.s.sa ela- • mas.sa: - M e t a r k o i t a m m e uul i s t a . miss'a selostetaan C a n a d a n h u o l t o y h d i s t y s t e n r a p o r t t i a l i i t k i m i i k s i s i a : l u i t a p u l m i a e l i n k u s t a n n u s l e iv ..suuri kohoaminen on a i h e i i t t a n i i i l a p s i l l e j a v a n h u k s i l l e , .sekä yleensä p i e n i t u l o i s i l l e p e i h e i l le K u t e n tiedetaan nicilta Tanafja^sa on s o t a - a i k a n a ja >en jälk e e n k i n v a l l i n n u t .se, p a i l on n i a m o s t e l t u ••hyvä a i k a - ;Meidän maam- '..me, k u t e n V h d y s v a l l a t k m , o l i l u u n |)aattynec.s.sa .soda.s.<a s i m a o n n e M ' ' * .se.s.sa asemas.sa, e t t a sotaa ei k a y i y t a a l l a . .Sota t u h o s i a r v a a m a t t o m an p a l j o n o m a t s u i i k s i a ; . t e h t a i t a , k o t e j a - j n e : , m i l t e i kaiki.ssa Euroopan •maissa., p u h u m a t t a k a a n nyt i h m i s l i e n k r e n menetyksistä.; - M u t t a me o l i m m e k . i n - a k u n t a n a >iina nnnclli^e-,--1 .i^ema^vi etta meidän teh- • t a i t a m m e j a kotejamme vi \uiiomu • I ' a m v a s t o i n me r a k e n s i m m e e n - näty.smaarassa uusia t e h t a i t a j a l a i t o k s i a . Ja v a i k k a a.sevoimiemmc palYeluk.se-Ssa oli huomattava; maara o l m v o i m a i s m t a . työvoimaamme; m i n k a i k e s t a huolimat ta kansaltvnen l u o t a n l o m m e r i k k o i k a i k k i - a i - k a i . s e m m a l ennatyksen.sa sodan a i k a n a . - I a m a o l i kansalli.sesti s u u r ta vaura.stumi.sen eli r i k a s i u m i s o i i v a i k a . i ( a n a d a l l e . I-otta l i c t y s t t on: k u t e n tilastotlecjöt o s o i t i a v . i t . etta. v a l t a v . i i v s u u r i niaara. i i a i s t ; i sodan a i k a n a l u o d u i s t a a r v o i s t a k e s k i t f y i h a r v a h i k i i i s t e n - f i n a n s s i m i e s t e n ka" s i i n . m u t t a .villakin h u o l i m a t t a on niyos totta, e l i a ;tay->tyollisyys ja l y ö v o i m a n ky.synta. .seka u i m m i s t i s e y l i i k k e e n k a s v u tohtivat s i i h e n, e f t a iy()laiset. l a n n a n t j a k c - k i h i o k k ilai-.<.ikm sanat o^an l a s t a ' h>- v. i s t a ajasta \.ie-,ton ostfik\k> lisaant\i j a k a i k k i a l l a oli nahta vi.ssa merkkejä : : h y v i n v o m n i . s i ; i • nui.a .vO-luvun nälkävuosina ei olisi k u k a a n u s k a l t a n i u toivoa • ; M u l t a k a i k k i l a m a on iiopea.'^t:i s i i r t y m a . s s a m u i s t o j e n j o u k k o o n. AliJs.samamiius.sa h i i o l t o y h t i i M y s i o n i i u k i m u k s i i n p c r l i s t u v a s s a -rap o r t i s s a todetaan etta 1 ) a v i i n a n o j i e n lukumäärä J i s a a n i y y nopeasti 2) canadalaiset \ e l k a a n i u v a t huoIt. s(uita\assa maarassa. 3) monet kieltävät varojen puutteen i i k i a itseltään tarpeellisen l a d k a n - ja •hammaslaakarihoiclon. .tubeikuloositautiset k a r s i v a t r i i l t a m a l t o - • man r a v i n n o n p i i u i l t V s . a uscai lapsi i , j o u i i n a i j . i i t . i m a a n kesken k o u l u n k . i \ n t i n s a o) ko\hat sukulaiset tulevat k\kenemätlömiksi h u o l t a m a a n .\-alvuksiaajv: la .7 j j i e r h e - e l a m a . k a r i i s l y y r a h a n p u u t t e e n . iti . t a l o u d e l l i s e n epavarmuudiMi vuoksi •"..-:-.-;-:'K-ai-k'ki;-;na-ma . i l m e n e e l a l l a k e r t a a k a i k k e i n köyhimmän väestön . ke»kuude5.sa: M u t t a se on. n a u u :. j o k a l e v i a a nopeasti n y k y i s e n s i s a -: j a - ; u l k o p o l i i u k k a m m o p e r u s t e e l l a . . . M s a p o l i t u k a s s a h a l l i t u k s e m m e on tarkoituk5ellise. s t : r edistänyt-.sellaista o i i t c l m a a . i n i n k a perusteella' otet a a n pois väestön " i M a i h n e n osiovotma : On t a h a l l i s e s u t o t e u t e t t u :| L n f l a t o o r i s t a h m l o i e n korotu.^^polMiikkaa. m i n k a seuraus n a k y y p a r - h a i t e n ; s i m a : etta nyt l a k a i s i n - .saamamme vuoden 1942 p a k o l l i n en .säästömme- on a r v o l t a a n lähes- i)uoIta pienempi k t i i n oh se: s u m m a , j o n l i a me h a l l i t u k ^ e l l ' - " n n o i m m o . X a m on todella kansan ostovoimaa k u i v a t t u a r v e l u i t a v a s s a nraaras:sa, .Sen I i s a k s i on u l k o p o l i t i i k a s s a s e u r a t t u \ \ a l l . ^ i r e e i i n impi i l a l i s n a n o h j e l m a a , j o n k a l o p p u t u l o s — h u o l i m a t t a s i l t a . m u a . a s i a s t a .inetUe s a n o t a a n ; — - j o h t a a h i i l e r i l a i s e en k a n s a n '•raMfjemi-smenetelmaan . missa t a r j o i l l a a n * t \ k k e j a voin a s e m e s t a " ' . T a s s a on t o d e l l i n e n .-vy n v k v i s e t n p u n a k a t i h u n h e t i o n u a n . \ a l - l a s s a o l e v a t p i i n t ; käsittävät, etta tällaista tuhon ja: i > e n k a d ö n p o l i -. . l i i k k a a , v a s t a a n : nousee suuttunut k a n s a n l i i k e . Estääkseen: k a n s a n - , j o u k o t j u l k i t u o m a s t a mielipiteitään naista t o d e l l i s i s t a p u l m a k y s y - mykiislä halhtseva l u o k k a t u r v a u t u u p a h e e l l i s e e n p u n a k a u h u n l i e i - .sontaan, työväenliikkeen ])arMukst\.w) j . i j^nemman tai vähemmän pei t e t i y i h i n a o r i o i o i m c n p i i e i - j i i n . ta palkita niita uhrauksia joita talinsa hänen hyväkseen joutuu tekemään. .Minervan veh Eddie taas omaa kauniin ja. .sielukkaan luonteen, joka o n ihan vastakohta st.sareensa verraten. Eddie on en.silemmen .suhtei.s.sa koulu toveriiasa Carmehin, joka ei o- .•saii- ensinkään.suomea vaan on kovin haluka.s sitä oppimaan, ja hänen suor menkiellen lau.suntan.sa sna hau.skoja kohtauksia aikaan. Ilona on mustan-l: ipp.*l lempipoikansa puolesta silla han •oh tavallaan kuin ulti:Minervalle ja Eddielle .sillä han. oui jo pikkutyttönä rakii.stanut näiden la.sten Lsaa. mutta kohtalo on ollut kova, joten; han on jäänyt vanhaksipnjaksi vaikka on koettanut puole.staan tappelullakin saa- :da AatCn miehekseen; Mutta eihan kalkkia sentään kerrota, joten teille jää it.selleenne tilai.suus .tutustua katsomasta kappaleen juoneen j a .sisal-tööii. Varatkaa ajoissa itsellenne pääsylippu .sillä lippuja; myydään vam .«•e määrä mikahaallin mahtuu. Lippuja .saa Vapaudesta ja mui-stakm ön-ti. sista paikoista seka - o-sastomme jar seniltä ja kannattajilta. tuna. Vume vuonna .suoritettu puun ' n a tulee olemaan'Moskova jä valtuus-saannostelyn kumoaminen .no.sti puu-' kunta lähti maalLsk.: 20; p:hä. Val-^ tavaran hintoja n. 70'v :11a... Sosiali- i luu.skunnan johtajalla: pääministeri' «cmokraattien ja . tyonaniajapiinen.j Pek:<alalla on oikeus allekirjoittaa yhtei.stoiminnalla vapautettiin helmu . houvottelutilaisuude..s.sa- mahdollisesti kuu.s.sa myös paperijalostastuotteet-.syntyvät asiakirjat: • <n 3.500 artikkelia) säännöstelystä j . . Lopuk.M on svyta mainita, etta vas-tama tomenpide merkitsee myös huo- taveiona taantumu.spurien sota- ja matta van yleisen hintatason nousua .,alhepropagandalle järjestivät tyolai- - ..Vfdtalaista käytävän . taistelun: yh- .set ja. muut demokraattiseen rinta-teydcs- sa .suunnittelevat taantumus, maan kuuluvat. kansalaiset :ympäri purit myo-v. vuokrasäännöstelyn, k u - ' maata .satoja .kokou.s- ja. mielenösöi-moamista; elinkeinotoiminnan vapa- • tustilai-suuksiä. joi.s.sa vaadittiin" tin- .uitamifj,ta ja.hintoja ja palkkoja .saan- kimättä . vstävyys^ ja avunantosopi-nostelevan elimen; .jo.^.sa. tahan asti ;. muk.sen : .solmiamista Neuvo.stoHiton tyovae-ston cdu.stajilla on ollut enem- j kanssa mitä pikimmin. Tv^öläiset ovat mi.sto. muuttaniLsta' tyonantajaenem- • oivaltaneet sen politiikan vaärallisuu-. niistoi.seksi.,,:On .sanomattakin; selvaa.iden. jota taantumu.spiirit ovat pyrki-• etta.tallal.sct toimenpiteet veisivät kai-.fneet. asian yhteydc.s.sä harjoittamaan, kelta, .säännöstelyltä ja yleen.sa .asioi-1 ja josta..Suomi on.saanut j ö niin ra.s-den. järkevältä hoidolta poi.s kaiken i kuita ja karvaita kokemuksia. ' ^ ^ ' ^ J ' ^ " TALOUDELLISIA TAPAHTUMIA Taantumu.spurien hyokkay.s. valta- , Viralliset tilastot j a asiatiedot' vuolain . yhteyde.s.sa.. tahtaa omistavien : den 1947 taloudellisesta; kehityksestä lupkkien.taloudelhsten etujen turvaa- ; ovat nyttemmin valmistuneet.. Niistä niLseen ja h.saami.seen .seka toisaalta 1 ilmenee, että koko teollisuuden tuo-työtatekeyien joukkojen elinta.son-aannon kokonaisvolyymi noasi viime alentamiseen. • • [•^vuonna runsaasti 20% :a. suuremmak- TAANTU.MUI^SEiVHYttKKAYS : .si kuin vuonna, 1946^ j a ylitti, enem- P O H I T T I S E L L A RINTA.MALLA l.man kuin eO-iP^lla vuoden 1945 tason. Taantumuspiirien hyökkäykseen ta-; 1 Kotimarkkinateollisuuden; tuotantOr loudclhsella' rintamalla kvtkeytyy elv:r-i volyymi nousi ennen sotaa normaalia melli.se.sti .samanaikainen hyökkäys; .vuotena. '1935T100I pidettyyn tasoon myo.s: pohittlsella rintamalla. Tämä ; verrattuna indeksilukuun. 125. Vienti-ja^ murskattiin.' Vuoden 1946 viimei-kodeista. joille.kommuns' ;aneet. maata. . S J i S A r M O N G O M V Lopuk-i mainittakooiv efi 5.5! keatui: Hankoutä\,ja' Jangtse-virta.!: kohti: luoteesta;, pysytellen Peipingin-; Haiikoun radan länsipitolella. ,: 3.'Kenraalit T.sheiijih. Suju. T.;hen- .sellä - puoliskolla Tshiangkaishek me-.! shiht.shu. Ta-nshnanj . pa Jehvei ja.- ' .Vl.ongolinn kaiHa. on pe;i:fiL.inu-rnj netti sillä tavoin 50 • divisioonaa; : i itoivat Snantung-offensuvia; .Li-u n , autonomisen ia.savalt3n.s,r. .cen MI; Vuoden 1947 alussa oh Tihiangkai- \ vanhalla taistelualueella , ^Us muoao^ieaiin vnme uo-e- 'j shek pannut liikkeelle 280 divis.oona^-, 4 Peng.ehhuain. Holungm H U s - | kokuus.,ä Si<:a-.\ron'.o!'.hi taan 220 kom.munisteja vastaan — e-, huugh-umn ja Vangshuain komen-, johtaja ja samalla sc^ .151,^.^ nemman kuin han koskaan oh k a y i - ' tama aimeijaiyhma aloitti .asta-, aimeijorden kansaa vn-e ..o^ir..--:, tanyt japanilaisia vastaan SjksvUa nyokkavk-en PohjoL-Shensi-.si J e - ' olevien mongoliiu^ c». :i ^ozi 1946 ja vuoden 1947 alussa tekemil-j nanin pohjo.spuolelU ^ v l i p a a l l i K k o on Juntsm Suu^^.^ laan kahdelH suurhvokkavksella h a - , Ta.en olivat kommunismien \o.mai täinen maaiefoimi ou it'in t nen onnistui suurin: menetyksin .val- Täten; olivat kommunisiicn yo:mai;| tunkeutuneet .syvälle • T.shiansin ala- ! loittaa tvhjia kaupunkeja, kuten I;om- elia ja temmanneet kaiunsa aiot-mumstien pääkaupungin Jenan.n teen jota ue yha puavat halu.s-aan ^ Xatsieil miljOOliat maaliskuussa 1947; ,Tarkoitus .oli i Taman hyökkäysliikkeen .aikana .tu..^.fy-^^^.„,..-,^-^|,,,.^„ puhdistaa Pohjois-Kima. jolta voitai-, hoaun puolet T^vangm linjavk-i-sun vieda joukkoja Mand.^hui laan ja koi.5ta Syy.skuun 12 pna katsoi kom-lyoda kommunistit m>05 siellä muni.stinen puolue voivan.<:.T juhstaa ^ KOM.MUNIST1EV HYÖKKÄYS ' ^^'^ "kahaen ta: kolmen vuoden hsa- • jj^^ jeili^oiminen Ruotsissa 01 lau taLstelut tulevat johtamaan.Tshinngin sekä et- Kun Tshiangkaishekin joukot täten S:.sa-Mongolian feodnlLsni Natsien miljoonat J l u o t s i n pankkien kassaholveissa Tukliolma. — Saksalai.scn on]iisz\ tsis.s: I mer.ne.s.sa tuottanut • 215 miljoffll poliittinen hyökkäys 01 - .suinkaan ole rajoittunut yk.sinomaan Sisäpoliittisiin Ky.symyk.snn. Yha haikailemattomim-mui O M sille annettu myös vahvasti uikopolitiittinensavy. Avoimesti tSan-tumu.? piirit tunnustautuvat dollari-impenalismin ihaiiijoik» ja Marshall- Kat.sokaa ilmoitusta Vapaudesta .sii-, suunnitelmien .sekä. länsi-blokkikaa-nä on: tarkemmin aika ja paikka. ^ CSJ:n: Port Arthurin, o-sast-on huvi-ja nävttämötoimikunta jarjcstaa oikein repäisevän.hau.skat- tanssit huhtikuun 14 paivan illaksi ja- snhen on J O hppuja.saatavana monilla jäsenilta ."^ekä ovelta. Lisaksi on arvokkaat lah-iapalkmnot jotta sopu sita tulla sil-; loin . tanssimaan.-- Viela on iilaisuas .saada: arvokas lahja . ja sisäänpääsyliput maksavat >vain Ö-10TJ5-20-25 vailujen innokkaiksi - kannatlajik-si: Samanaikaisesti- on myös taantumus-piirien kampanja; Neuvostoliiton v a s taisen: mielialan lietsomiseksi: kiihtyr nyt._ T a m a e i ilmene ainoastaan • tavallisessa '•kenttapropagandassa:' vaan mvoskin avoimesti oikeistolaisen ja so-sialidemoi<, raattisen lehdistön palstoilla ja julkisi.ssa; puheis.sa.- Tama on i l mennyt: e^ikouscsti-sen taistelun yhteydessä, jota Suomessa on kavty Neuvostoliiton Suomelle esittämän ys- •senltiä. Varatkaa ' lipjnija itsellenne j tavvys-.ja .avunantosoplmusneuvotte-• ajois.sa ja tulkaa :tan.ssimaan oikein j Uijen alkamisen johdosta, • •. joukolla. ,- ,; • , Osa.ston. kuukausi kokous on taas huhtikuun ensimmäisena sunnuntaina ja toivotaan sillom kello. 7 illalia .«aapuvan seka- uudet elia vanhat ja- .senet. ja: myo.skin enkoi.se.sti. henkilöt joikii ovat jätiäncet jäsenhakemuksen — T AS iVIe olemme kaikin järjiltämme. sanoo pari. naisjäsen . Lontoo, - i . Kun sir John Anderson oli parlamentin,'istunnossa-, selostanut mahdollisia :puolus;usmencielmia atomipommia vastaan, nnn; alahuoneen ; naistenedustaja m rs. Leah Manning nousi maanantaina:ylos.tuohltaan ja vedet Silmissä keskeytti tainan .;;-tyr-' mistyt-tavan'' keskustelun...: "Jos te miehet voitte sellaisista asioista keskustella :kylmasti ja tieteelli-. sc-sti taalla:, niin menaiset emme sila vof!, vsanöi mrs..Manningi:.joka kuuluu työväenpuolueeseen "Se on tyrnu.styttava lausunto meulan:aikakaudestamme, eltave- • laessamme henkeä yhdestä sodasta päästyämme, me - valmistumme : uutta: sotaa varten"; sanoi han. '.'^Iina luulen, etta olemme kaikin jarjiltammc." -, .-Parlamentin miesjasenet olivat kes-: kustelleet kaasunaamareistai.,, tulen-heittajista.- syvistä turvapaikoista .ja väestön levittämisestä dtmTTnioihm;» . Mrs. Manning: joka esuti vaikuttavan: protestin. son»hyslen.Tnhetso-. mista: vastaan, on Canada^-sa :sodan aikana coiminneen atomitutkinioyk-sikon jäsenen \Vilh-Am Manningln: vaimo ; — • Neuvostoliiton ; tiedeakatemian: Leningradissa: olevan kasvitieteellisen instituutin ;toimesta on saatu val-~ mnksi suuren. Pohjois-Siperian. kasvistoa ...käsittävän teokseq viunemen. yhdestoista osa. Teoksen pani; alulle SUOMEN JA NEUVOSTOLIITON YSTAV Y Y S1 JA AVUNANTO SOPIMUSNEUVOTTELUT Heltmkuun 22 p:na lähetti generalissimus Stalin Suomen pre.sidentiUe ;kirjeen.; . jossa huomautettiin hyvin korrcktis-sa savy.ssa. etta Suomi on au' noa niLSta naapurimaista, jotka olivat soda.s.sa Neuvostoliittoa.; vastaan;: ja; jolla ei ole y.stavyvs- ja avunantosopimusta- Neuvostoliiton: kan.ssa. K i r -. •jeessa ehdotettiin edelleen, .etta Suo-: «ini ja.-NcuvostohiUo r.vhtyisivat :neu-vottelcmaan sellaisen sopimuksen a i kaansaamisesta, joka Neuvostohitolla; on Rumantan ja Unkarin kan.ssa. Neuvottelujen paikan ja ajan. valiLsemi^; .nen ;jai.si kirjelmässä Suomen valittavaksi. Presidentti Paasikivi otti :pian' kirjeen saapumisen jälkeen :• yhteyden hallituksen'.jasenun ja samanaikaises-- ti alkoivat myös neuvottelut cri edus-: kuntaryhmien kan.s.sa. Talloin paljas-: tui.etia hallitus oh yksimiehsestiiieu-•- votteluihin yhtvmisen kannalla. Porvarillisista puolueista; asettui, varsinaisen :taant.umuksen paalmnake. ko-- koomuspuolueen eduskunta r y h m a jyrkastr. vastustamaan: seka itse sopi- :muKsen solmiamista: etta edes- neuvotteluihin ryhtymistä. Saman; kannan omaksui pieni •mutta taantumuksellisuudessa- kokoomuspuolueen: veroinen edistyspuolue:. Myös ensisijas-sa • suur-viljehjoita edustava: maalaisliitto - O - maksui saman kanrian:"kuin kokoo-- muspuoluekin.- Saatujen tietojen mukaan tapahtiij-tama ratkaisu; kuitenkin vasta :aancstyksen jalkeeu: silla puolueessa : dli myos; melkoinen vä-: henimisto, joka- kannatti neuvottelu-, jen alkamista. : Ainoa ;porvarillinen puolue.,..; joka- asettui ::neuvottelujen aloittamisen kannalle oh ruotsinkielisiä -: porvanlhsia- . pnreja -edustava kansanpuolue. • .Sosiahdemokraattinen puolue.;limaisi-.k.^ntanaan-.! että se; oh teollisuuden. vastaava luku oh 78 ja koko teollisuuden 105. Teollisuustuotannon ja kotimaankaupan 'samoin kuin .raaka-aineiden ja tuotantovali-: neiden tuonnin-osalta saavutettiin jo i-auhanaikainen normaalita.so. • ' : Maan talouselämän elpyminen ; ja tuotannon kasvu ilmenee myos ulkomaankaupan -kehitystä :koskevista luvuista.; Tassa yhteydessä on erityisesti .svyta koroistaa, etta Suomi kuuluu nuhin; maihin, joiden talouselämän kehitys aivan ratkaisevasti . on riippuvainen vientikaupasta. Vientlte-oUisuuden tuotantovolyymi nousi run- .saasti 20*;, suuremmaksi kuin v; 1946: Koko -ulkomaankaupan arvo nousi lähes kaksinkertaiseksi: vuoteen 1946 verrattuna eli, 47: miljardista markasta: 92 mjljardun markkaan. Prosentteina normaalivuoden 1935. kaupan vo- Ivymista oh tuonti: 92% (V:: 1946-'51<«'»- vicnti 62',-, (v.:1946 47':c) ja koko kaup-pava'hfo lö'> u ^1946 48'"f > .Vnme vuoden tuonti, jakautui seuraavasti USA 24'•r. Englanti 18"r, Neuvostoliitto 11%. Belgia 8%, Tan.ska 6';r. Ruotsi. Hollanti ja Argentiina ja muut aleensa •.Viennin va.staavat luvut olivat Englantiin .30r<-..; Neuvostoliittoon 12^i-, Yhdysvaltoihin^ l l ' ; ^ . Tanskaan :7%, Ruotsiin • ar:^. Hollantiin ja Belgiaan: kumpaankin 5":^ seka muihin maihm >hteensa 24'"^ Kauppatase kehittyi. edelleenkin „ „ . „ , „ « • . . joPPUun » , - . , » t . 0 . «'-.Sirtpu "vX^ncs. -™ o<.„r.,„,. mumst.t huh.,-.o..kotuuw, m. T* , . - , n B , a honen kolK.nlol-I nouse.an no.n 370 m,l,oo,n,n j valmistella vastahyökkäystä. Partir saanitoiminnan avulla he olivat .saaneet: kesku-shalhtuksen. joukoista yli- .otteen kommunistisilla alueilla. ; ! : Sellaisessa kuin Kiinail sodas.sa ei.;, ole mitaan Stahngradia, ei mitaan I maarattya käännekohtaa sodankayn-. nissa. Mutta .Siina on vaiheita, jotka tulevat esiin selvemmin kuin muut. Sellainen oh kesäkuun 30 paivan vastainen yo 1947. ;, T-shiangkaishek oh puolen miljoonan miehen voimin ynt- *änyt puhdistaa Shantungia syksystä 1946 lähtifen ja pvrki eri.stamaan kommunistien' alueet: Shantungin pohjoispuolella seka .saamaan aikaan sekaannusta kommunistien .joukossa. Mutta tulos oli aivan toinen. Mai nuun: Suun osa Tukholaiau vi' ..-sataman •var.-.stotiloistä oh viime taan". . JANGTSEN RANNALLA / . Kar.sanaimeijan h.vokkaykset vuo den .1947 viimei-sina. kuukau-sma : j o h - ! . tivat uusiin suuriin vouroihm Loka-' ^ ^ ^ ^ ^ ^'"O*" ^'""<^ '•n-^'^ ! Nai.ssa tavaroLssa olimm. l ' j .ii;!;* ! den loppuun saakka layiinä. tava: nan Kruunun arvoinen vara.';;o rcsi toja. . Stockholins-Tidningenille z\ neitujen- tietojen mukaan: oa tibJ omahsuuteen sisältynyt .kak-si niiJ - kuun ' 24 pnä tunnusti keskiushallitus. . että; Liupot.shen oh. tunkeutunut K i i nan paa virran Jangtsen:rannalle valloittamaan Vuh.suen Hankoun kaakkoispuolella. Joulukutussa olivat hänen joukkonsa-piu-eutuneetJangisen:] /huoneen . huvilaa,;. homeopaarid rannalle yli 200. .km:n pituudelta.- Tammi—helmikuussa Liun joukot tunkeutuivat l e v e ä l l ä . rintamalla Jangtsen yh. svvalle Hunanun. jo.s.5a hyökkäys-jatkuu. : , Yhdensuuntaisestr -taman h y . o k - laakkeita, irtaimustoa ym. S.itoilaöl ten hallussa olleiden pankkiloseraJ de:: avaaminen on: tuoiiainn .meisil sia yllätyksiä, silla naissa !oke:o'ij| oh koruja; valuuttaa. ja arvop.iperEia[ Eraalla sak.salaisella firmalla oh R'av| n: ictunavona viltti ken•-r•a..„a•l,.i..• LT-ivu. .p^ox *t's^- .-|i . ka-v sh. i•k keen kanssa' , ^m ut•t a-P., eip•i ngm. iI ^oujn,» •v>iaii rnio'nnn o- nohul igna-ur ipt iirtiai t nv- viiH -. m.sii^i.i.,raJ| henA-lla•t•t"ä en v"a•l ta• van Keltaisen j•o e•n• .• '! - H a n k o u n ...toisella, ;..lantiseUar. Puor.!:,n{ni-ki'uuhun:aT-voifa.'ja.SÄksahSM j a : hvökka.si suoraan .allistyneidei) TshiangkaLshekin. joukkojen, keskuu- .teen ja lähti etenemään Kei-sarinka-. navaa myöten;.: Kenraali T.shenjih. joka Tshiangkaishekin propagandan j mukaan oh muka lyöty ja ajettu vuoristoon, teki .samanlai-sen hyokkavk-sen idässä ken.^-aah :Liun joukkojen .suotuisasti vnme vuonna. Kauppataseessa ilmeni muodoUiessti. 1.6: .miljardin , markan vientivajaus. Mutta; ulkomailta .saadut- mak-sut rahdeista.: vakuutuksista ja muista kustannuk-sLSta peittivät runsaa.sti taman vaja-, uksen. Todellisuudessa Suomelle kertyi ulkomaankaupastaan vume vuonna n. 3—5'miljardin-markan vhjaama. Viennin ,edullisuus ilmenr myos siinä, etta vientihlmiat osoittivat vnme voionnakin jatkuvasti huomattavaa nousua, vume ..vuonna vientihinnat i T s h e n.imgin iShiushiat.shuangmi. tystolla kultaharkkoja 2 miliooa: kruunun arvosta.- Silla oh nivos:;!- panilai-sia ja •kiinalaisia ;-o.saki;eiu keisarivallan aikaLSia ;Venajan ,Ti?!i Eraassa:- ykisityisen henkilön om-ss' ma5sa:lokero.ssa oli: 180.000 .kruua Mell.11. .tunkeutui tomen armeljarvhma eteenpäin ja aaaptu Jangtsen rannai.: le. joulukuussa •Fienzneuui luona satasen . kilometna Hankou.sta lanteen,' i joka :siten joutui saarroksnn. . Nama kaksi -armeijaryhmää . olivat saaneet yhveyden Peipingin-Hankoim l a d a l - | .fj^aa kiedottuna silkkinciialMnaai la, joten Jangtsen.pohjoispuolella ei I • ..- • .- • •.. • •: . enaa ole ainoaakaan päärataa/ jota i - , : • .. . . kommun.stit eivat oiisi katkaisseet | DupICSSIS raiVOnnut : Shiinlung-ryhma oli marraskuus-sa.! taaS. QuebeClSSa.:;. vapauciaiiut;;, 20 miljoonaa .ihmistä j Quebec Gity. — K u n Quebecin Kian{,sis,a Shantungis^a, Honani-^sa jaatijakuimassa käsiteltiin !i ttohsS ja .^nhuei.s.sa: ja antanut maata: 8 miljoonalle talonpojalle.; E.\SLM3I.AL\E.V -VULJOONA-KAUPU. NKI VALLOITET.ÄAN Maiiaskuun 12 s oh toinen merkki- ' han* veti asiaan jo Stal:nirk.r jS pau a Kiinan väpaiLs.sodassa Silloin | haukkui tata "losv o k s i ' valloittivat kansanaimeijan joukot | Dtiplessis sanoi St Lauiennn Up ensimmäisen . miljoonakaupunkin s a |. tävän lähettiläitä asiöi'mas.sa.".sei!ais- Ijiakaan? 'iLskaltai, . inkkiui nia K m,c\l On iiii ja läh i L a k c i i J V , : li p l a .• i lählfajiä le vicla ka, [)ajluis?ii; \ [yllä.:p!.ioi ' lailuissa .s ita-ösaa k ii;vain; ;ya mtiuvc.ii ikin;;:penk; iin - m i i i i i r tUKsen ; ulkoministerin St. - Laurtnil ja - Duplessisin valista: kirjeenvaifojj Puolan hallitukselle.kuuluvista taidrl aarteista, suuttui Duple.s.sis nnn, t'!! nousivat lähes SOr^.: V.: 1946 •.nousu oh h 75'"'- Lopuksi, on syytä mainita, etta so- Kaupunki, sijaitsee.-Xsingtaosta-; lanteen: kulkevan pääradan ja :pohjoises-ta '.-etelään kulkevan :Peipingin-Han-takorvausteollisuusviennin osuus koko j koun pääradan valiUa. ja sen valloit-ulkomaankaupan arvosta la.ski viime vuonna ISCr. Vuonna 1946 vastaava luku oli.29 ja V ; 1945 65"^. — (DLP> xaminen avasi tien leveälle hyokkayk-- selleiTs Peipingin-Tienusinin- Paotin-- gin'.kolmiota:vQstaan;. : - : : ', ' ten 'rosvojen kuin Stalinin kariMj mutta'poliiseja asioidessaan luostaSi nunnien kanssa. Han tarkoitti. ,«i'-| meksimainitulla tapauk.sella sita, E : ratsupoliisit etsivät puolalaisia tSifr aarteita eraasta nunnaluostarista, /M ta Duplcssis oh kuitenkin toiniiHjnJ| aaneet ':talteen.sa". PÄIVÄN PAKINA ' Italian vaalit ja demokratia . Suhen aikaan -kun- Italiassa - istui | ::Kaifcesta tästä huolimatta canada-halhtuksen ohjaksissa .Mussolini..nnn j laisten, brittiläisten; amerikkalaisten: porvarien .mielestä oh'siella ;;kaikki i, ja ranskalaisten veri; vuoti ; Italiassa;- hyvin. :.Sellaiset kuin etiopialais-cen taistelussa: fasismia: vasiuän; Sodan' joukkomurhat,::;Matieottm . tappami-, tuloksena lopullise5ti:oIi se- että suui- •nen.:poliittisten vankien helvetti. L i - ;:tuneet italialaiset hlrttiva-- Mussolinin parin, saarella, risiiniöljyn pakkojuot-1 jaloista - j a : Itaha vapautui fasismin: to poliittisille vastustajille ym: kau-. • kahleista huntyot • sivuutettiin:. po.'-variston:^ taholta vaitiololla.Jä ,viela joillain tahol-. ia-ylistettiinjcin naita.v tekoja. Fasistien valiodivisionien: lähettäminen Espanjaan: Franeon; apuun pidettiin • ;tiih::kaksi 'mään-suuiMnta piioltietta. r .sosialistit 'jä.k6mhW :syi-jäyte'- [: tyksi/Häniiukie^ j kema kristiiliheh puolue, hositettiiii j,.,hallit;ukseii.:johtopn;.::-- :•;•';•;:'•.•'; :.;:•.•:•- •;' . : Ttailia.ssa toimitetaan vaaUt.liuhti-loiiin IS-päivähä..^:^^ tavat .ehkä; paremrriin.kuin.[koskaan; /aikai^emmiR^ ;hierk'i:tsee:-f. poiTariiliri Tniperia:i.i5tisetv\ i vallat .'. •Sekaantuv;^^^^^ ;I:alian-';; sisäisiin.^-•;:ä•si.pihih:,:.; haikai-le. mättömästv. .1^ sialistit-;. unionistit :ja^^^ antifgsistit''.. ovat;'..'tuievissa--.. vaäleis ei vain maansa täantuiriuksellisia. vaan.^suuria inipenahstisia valtoja ja ::. Sodan jälkeen • Italiansa alkoi voi- !; Vatikaanin - hierarkiaa vastassa - makas hike: maan nostamiseksi pois-' :-.-amerikkalaiset imperialistit .sano-' marxilaisuuden kenio, nnn se .-.i''^ kuuluu Englannille/ . Jokatapaukses.sa . . porva-nins?. demokratian mukaan :-.saa. jo.sa!:^ ,;ihmirieh':iykiiulua'':-rnihiri. -puolueeif* haluaa - j a : äänestää: keta elidois-" tahtoo El yksikään kapi alis.ffiC ; 1 eh 11 ole - V O I nu t A-a 111 a a : ; e. tfi! .-.0. .'J lia.ssa -pyritä toimittamaan :'i'ia'^'.-^ | rustaslam mukaisesti:- v | ..-Euroopa.>sa- ollaan -saa VLite.iu.;iS-l värillisen' demokratian,- .SO.uiiUt--''! sesoa vissi aste. joka toai^ .ia ^^-i tahstien järjestelmän :per!np.ohj2lH rappeutumista. -Se on.se, e.ta e}-rl porvarillista 'demokratiaa- r.aiJl? -"^I velluttaa kaytannos-sa Se'-v .n o". lut imperialisteille esteek.S;. T2e'n na sai rokkiinsa Guadalajarassa Es- j rimmilla tyovaenpuoleilla oh edusta- ' tikaani uhkaa kirkon kirouksella jo-panjassa nnn se aiheutti katkeria I jansa. Nalästa karsineet työläiset .na- kai-,ta joka vain aanestaa tjovaene-kyyneleita taamtimusporvaristonkes-supstiivjiiheii. :alöiiiarnaan neuvottelut.' mutta; vastusti jyrkästi - sopimuksen V 1927 sittemmin kuollut sipenaiai- [ solmiamista Ainoa puolue, joka antoi nen .:tiede.mies-V'P. :.N-.^^:Krilov.v:.parmi.varauksetton^ 'suosttimuksensa'sekä- Tomskin yhopi^vton professorin avul-, neuvottelujen aloittamiseen etta sohi - j pimuksen solmianiiseen nähden oh 5itr.C;y'ä;'.':.yäJcivah silta .kurjuudesta johon:' fasismi ja.', .yat, italialauille. että: jos.'.äänestätte';] sodalla .jä sota oh sen saattanut.; Lahon.nut r.:%kommunisteja:.. .nnn .ette''saa leipää!-ne^ monarkia: luhistui kansan antamasta ; ettekä muita tarpeita. • Englantilaiset- < • talistit väativfat.' ' erikoisen^ hyvana; amerikkalaisissa, j- iskusta. rTv-ovaenliike.kasvoi; ilmio- i impenahstu-uhkaavat Lopettaa kivi- •'. Etukäteen öh vaikea ennustaa brittiläisissä, ranskalaisissa jm taan- maisen voimakkaasti Kokoo.mushal-^ hnlen lahettamiSen Italiaan jos siel- ten vaalit Italiassa tulee mene-t^-- tumuspiceiJsa.. ..Kun Littoric divisio-t-htus: pystytettiin,' .jos.sa kaikilla suu- i la vasemmisto :.voittaa vaaIeissa':';Va-! Suuri vaikutus önVatikaatiilia. -: •Italiais.ä-r: oh:,:k'aytettä^^^ 46,000- pappia. Osaa ihmisia vö: kivat Ilokseen, että poliittinen vapaus , dus.ajia ( peloitella sodalla ja nalaJia "i"^- kuuaessa, oh koittanut heille | Kaikkein ihmeellisin on suurieh- voidaan kuitenkin olla va-nioja ^"^ Kapitalistien suurlehtien edustaja: j. Imperialistit, jotka eivat nähneet { distossa jankutettu vaite etta Itah-! olipa vaalien tulos mika-hv .a-i-=3.^ vieraihvat Itahassa ja totesivat, etta j Mussolinissa mitaan yikaa ja V a t i - j a s s a on kysymys Neuvosroluton se-i Italian työväenliike on 'te.T..r.a:^- Mussolini on saanu: junat kulkemaan j kaani, joka talle hirmuhallitukselle j kaantumisesta maan sisaisim asioi-, m m suuren kansanenemmis-or aika'.aulun mukaan Ohamberlam, oh antanut siunauksenaa olivat Ita-1 n m Sra tocistaa muka se, etta Ita-,'kaansa etta se ennc-mnin/ai kavi Mussohnin luona jä jhsti dik-j han kehitjkseen tyyt.v.matiomia N i i - ' liassa on kommunistipuolue Tosjas.- hemmm, vapauttaa maansa n.i.-- maattona. Vatikaan: tuki kaikin k e i - - den mielestä kansa oh saanut Inkaa ' assa on marxilainen tvövaenl.ike Ita- , hittisesta kuin Jaloudellises-ak-^r noin fasistihallitusta ja kehui sen an-j valtaa j a se uhkasi kummankin nak- liassa ainakin yhta vanhaa i um Ve- rosta Sitä ei voi estää dor.a— --^ tamaa apua espanjalaisten teurasta- j sua rahasäjdaa. ^Siksi päätettiin rj'h- i najalla. Vnme vuosisadalla oh se ' tjkit Suuren italiala:sen miseksi .krusulltseksi h:.-vantekevai-^ tyä tehokkaisiin toimenpiteisiin Ita- paljon voimakkaampi Itahava .kuin ' taistelijan Ganbaldin henk: f^ää ^' .syydeksi. : han kansaa vastaan Vehkeilyllä saa. j VenäjaDa Jos kerran joku maa on la Itahassa, — Uoti.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 25, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-03-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480325 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-03-25-02