Vapaus, March 25, 1948

              Torstaina, fiiau^jsk 20 p — Thurs., March25:
Tftlephönä?; Bu£ln«5S Of f Joe. 4.42ftl.
r:dit/jriäi Office 4-0^/::^äiiafi*T
j r » « i Äg^«J. w^v k^TninJ; i ^Ä^ v *r«i. ^.'. "^T ^?^r i '.a .•Jj'i^jk^-s^l. B£.r.j»i«w'r. «W»^. •E>kulu•nyd.. OMnaUilriinog.
tabUsn«l Nov. 6th 1917 AuthoriÄttJ AO'..-rUMng rxtt^ ufjon »pplicatloo,
as secrnd cla.« rnajJ by i h ' Post 1 ran^lation frfti; of rharge.
Offtce Departmf-nt, Otfavia TILAUSHIJiNAT.
lished thrice v,-eekly: T U f . s d a y .<;, ; C,'ii;.'.da?Aa: 1 vk. t 5 / / ; « kk. $3J»
•nmrsdays and Saturday.s by V:i[>iiUK : 3W:-»J-75
Publishing Company U d ai 1 'iO-102 , yxidy=valloissa 1 vk.«« 50 O kk. $3J>0
Elin St: W.. Sudbury.Orjt., Canada. ' Haornfmsar • 1 vk.f7.006kk.$4,00
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
i
Katsaus Suofflen sisäpolitiikkaan
heimikuussa vuonna 1948
Kiinan sodan suuri kään
Kirj. S%en ioimson
lUVHKKAtLY -o ^SKDL- ' Boosevel;:^ polriiiiiaa sasiaar. i u u - S h a n r - i - - -"•^ . Tshianjkni-.-.ek:.
Huomfrinr. <k p riS tä'.-tÄa Ed.' Taantutr.u5piirj«'.i ,<-:hjr, j , o & . a l i d ^ Tjlanif-f-.U n:.'.'n kuvaa-,aa oi; e^tä I II" Ä J O J ^ Kiinan ceH2ok.-aa:'.j.=*n yh- jöuko: rne ^aan o'.:sj_n. ja
Ifili Long l.ake.U 50 Vao: a Hari ri.o,{raattj*n n:->: .•".f.-. ,cr.'o on sämanaikai'*-.^. /.uin porvarillinen Ja dtttäm: p : ; ' z . a i . . . i . ' - ^ . . o-T^-^-ta nanen . ' i o ' - C ^ - s i
j työskent*;!; uikaiKfimmm kirvesjrniehe.- s iautunut. entisin. V^^tiitixmmin. nyoc-: puhui
i tia. .'liutta f/n vi3iR«}«-t parikymmentä i-.caijy-- dem.okraattlÄta .suuntau-st-a jii hvvien .-uhu-iclf-n kehit^ämi<;'^.<tä NVu-
J vtioMa oUuL tärmnntiH.:: . l s t « jpnionenkilojta va.siaa:i on . j a i -
Sen sijaan Trunidii;.'; nal.i'u.= :uk: Ja : u k _ e i i .
•.o:.'na>/:das ; T - h an^j:a-~-:iek.ii c;\- E: O : — o - o.
Triesten kysymys
P i e t i Pdk-.t.>indn , J ' 1 O ' ir!i"<r'i f. i i i n 'alirt MiLoiirf
e l i a V h d y s v a l k i t . : IJriiannsa j.) . K a i ; - r : ; i ovar rni<:!em>.sf)!tukstlli,sesi)
e>!itaneei j o i i : j 'I rif-^t^n r.auf)u'-)H .inr.«' t-m laien lanii-
•>€t liiitoJ.'ii->ft ova* kprr-i!) i ' f f ) * ' - n ; r-i,ouoi) - ( -n j>,ia!.'(k-< n j V - r u -
I f ^ l l a rjkkont-ei omia , ' j a a ; o / . - i , i , .n j a '-0|j.iii'ik->iaan
"Lan=iv a l t o j e n . h a l h n j k =;<;!. '.u-^avat rr,a;in')-;n. «-tia y.k?;ipuoli.s^.s{!.
t o i m i e n ne eival V\,\,tt\i ]• a.n a j i . a j j - i j,)irinir;-ia [mrl.aniaaT j.i
vielä va.hernman n.i^. i'ri«-si(;-fii k y ^ v n i v - i a raiKaist-maan.. M u t t a l a r -
koitus onkin, v a l l a n touK-ri. \ hf!\->valtain jmpf-r)ali.»min i l / n e i n e n tar-koitu.
s on provo.sf/ifla kntsi Italia- . s a , .-^en jjyrkirnyk.^^-nsa on a u t i aa
niitä fasi.stivoimia. j o t k a t n u u i a m a vuo'^! .^men j o l i i i v a t I t a l i a n s o l a an
d e m o k r a a t t i s t a i n a a i h i i a a \'a,-.[aan. Juuri iiairjcn fasi.slivojjnien a i i t - •
tami.siarkoilnk.se.=.sa .t<,*h!iirj lama yksijniohru-n (/hdoi.u.s ' I r i e . s l on Ita­lialle
anLamiä5f;ksi. \Ur.\,r<un uiitisloini! . « i on (1 .V^)—k-irjeifivvaili+Jtjrt
J . C. O e . s t r e i c h e r k u v a a Iata ••lan.sivaltoi(-n h a l l i t i i s t f M i toimenpidet--
ta ••diplomaailiseksi .me.staru'(:flok'-i n i i k a voi h u o m a t t a v a s t i v a i k u t ­taa
I t a l i a n vaaleihin . : Iata .luonnolli.H-.-iii on l o i v o i t u k i n I t a l i an
laanlumuk.sen h y v ä k s i : M u t t a n..-. 'I r i e s i c n k y . s y i n y s i a .se ei ratkai.se.
Tricsien ky.symyk.sen voi ratkai:sia Vairi jui^o. s l a v i an j a I t a l i a n välillä
tehtävät s o p i m u k s e t . (.Ikopuolisctrna.irayk. t e t p a h e n t a v a t v a i n asiaa.,
mihin ilmeisesti pyritäänkin, .silla kan. ^ a i n v a l i i i f n taantumii.s j a , e n n e n ­kaikkea
Y h d y s v a l t a i n siairpaaruna p e l k a a . i ' l t a I t a l i a n l y ( / v a k i voit­taa,
t u l e v i s s a vaaleis.sa. j a siksi yritetään p r o v o s o i d a s o t a h y s t e r i aa
Italiassa.
M e r k i l l e p a n t a v a a m i i u l e n on. e d a J u g o s l a v i a n j a f t a l i a n välillä
ou ' käyty neuvotteluja Iriesten. I l a l i a l l f : l u o v u t t a m i s e s t a . J i i i i ri
Jugoslavian h a l l i t u s o n j a t k u v a s t i et.sinyi s e l l a i s t a r a t k a i s u a , " n i i n ka
Italian h a l l i t u s j a kansa v o i s i v a t helfjohnnun h y v ä k s y ä ' , kuten J i i - .
Toiv.tarnrr.f orr.aisKn ja '.«•ta;.f-n, icunu' al:.tj ^i.hzy.niU k-inkeydella
.•ob'o:j;tUyor. •^e 2e%:if: .-nuä iory.e-ir.:a -.."uurza, :'j.o:a a i a d a ^ n ^ ^ - j 1 : 1 2;
- . a a r a l l i S i n u .v^-u-.osiohuön l a s r a i s . > ii'»-'"^'"ai' f'" a' ' 0 . i r . e - : : j i i L ^ i a n u:
/-ar)«äapa:vaii.-,anka,riUe onnea merk. ; Helmjkuu.ssa. .tama nyoickaily /-.bSKii-: ra jiTfipiinavAiB Oman lukunsa an- T;-:.h;i.ngriai.snejcin iay:e:.aviil--ji a.i-kip^
r.jn^»ari.''-r-.'->»ta ja pkkaa iv.afi' *-w~(ri';.s'--t. n-, id.oi.df-11:.ta vaiti.- ..lu-f T, ' o s ^f- 'or/i',propaganda jota , .''.fc'':-.^ =;o:a'.ä:u^ e.'a n.-Tieil.-e--'
laKia : va.siaari,- jon^a .varaiisa. koko vr-viietuin • ulkomaiste.i. entyiiesti jneljärv- iruljaidiri doilann ar.Oi.a.. 10-.
, -'Naitäv pääf:n:aäiler::'ofierif^ii-i
.•sguraririUC :Z0;^;'5..suuria.vo-:r''rvii^y
Shfeiii^iii ;a3a:akunnjiS3av^>h^:ia^
miiuiiui.-piio-.. on :a-:irretru. ""'^
MAsnsuvniA
' • Kolmannella , p a E-.TsV;^
Mandihuria.^sa ryiiiyLvi;t i
ti:., uuteen-offer-iiiv;:;: •io/.ii-r::-
a.-. a:.'.Ja:: .1.0. ' . ' . a : ":o.-^n:un:5 .• K y u k k a , . k . . e n en.-..^:-»i, „
joukon . a l a - . : i nvolikaj-i-^ Po.-^jo - - - ' - ' i i «.ria.ii .n.- • . ^
•a Ke^<.-K..na-.<i n .n e ' a T^-nu ng- -.e.-jan kaup..:u.cja. , no, .
. j i e c r . h-.o.-c.kavk.-een ja :un
keu.u. 3n-.n'jn?;^:a .our.» i-e.rii
"Syysromanssi
Port Arthurin
n
..Tiaan .saänr!Osr.elyta2ou.s lepää, ja j o n - RuöLsin laantumiLslehtif-n Välityksellä delli-suudex^a - kuitenkin • enem.'naii..;-.>iaishekin j o u k o i l l a ohvat .<adet .:ayn--i <JpO Tshia.igin >o.ih,^.;i. ;J ^^^^^^
Kii vo.!rna.s.saoio ny/.yise.v-;a.rnuodo.s.sa ..-.•>-:<£, .suure'-;!' m a a i l m a a n että Siio- ' ko.Sica, majeriaali myy:nn alihintaan •; hä eivätkä ne voineet pys^-aiapau.sien | Konnin, .Mukqen.n . ja T.shaij-p
a a i i y y rnaalLskuun loppuun .naenne-s- •• ne^r-n Tämä teki TshiangkaisnekiUe .niah-y<
i. ellei eaaskunta-hyvak-sy-.sita u u -
.ofrlleen voimaantulevaksi. -
JOKa^apauk<.es^a -du&kunnan enem- ' dolL^eisi ke,ai:a 194G =ao.".:-'<a . a l t a -
rni.sto oh a.set-.unut: Kannattamaan so- van .hyökkäyksen ?onjoi3-K:;nan
" Huolimatta talousf la.ma.-. voimak- p.m.u-,.neu\ ottelujen aloittamisra N i i n - ' -Mandshurian ; •vapautet.t^^^^^^
i k a a r t a nou.susta, valhLsee maa.s.sakui- päpre"ident?j päätti 9 3 -48 -asettaa I : vastaan, hvokkäyksen^: joka - alukf-:
• I tenkin u.sei.<iia-tar.-<ei.sta/.ulut.u.siarvik-; v a l i u u s k u n n a n aloiitamaän sop^ laaptumuKsen huoma^ta-.nn
. Port .^rlhur,—..-'SyYSRO.VIA.VSSI- l a e i s t a huutava puuu.;. VVjimaka.sta in- neuvottelut Valcuu--;kunta ^ '
kauni.s kan.S3nnaytelmä . e.s::etaan ! flatopri.sta kehitystä-on ede.s jo.ssain . v a n kokoonpanon: J o h t a j a n a päämi-;
CS.I:n. Port Arthurin osa.ston haalilL
huhtikuun ,3 pai vana ja trjivotaaii
run.^.sia o.^anottoa Kat.sojien puolel­t
a - s i l l a olem.me olleet niin harvoin
tTla"i-;uude^sa .saamaan, valmiiksi näy­telmiä,
eita tietenkin j o k a i n e n haluaa
luHa silloin haahlle. Näytelmä oh to­della
.seka kauuLs etta hau.ska. Nay
telman nimi -va-staa. aivan ta.smalleen
.syy.s.'-omamia, .silla S i i n a esiintyy henr
kilöita, jotka; ovat uhranneet elämän­sä
vaan yhdelle rakkaudelle ja odotr
taneet-hetkeä, etta s i i t a josku.s tulee
tO?;i. Ellen, on ll.säksi uhrannut ela-man.
saveljen.sa' orpolasten kasvatta­miseen
ja veljerLsa ravintolaliikkcen
hoitami.seen. Han on koettanut k i e l ­tää
itseltään kaiken mukavuuden v.oi-dak-
seen kouluttaa veljeäsi, tyttären
Minervaq ylioppilaak.si ..j^i Minerva
taas puolestaan on-hyvin huikenie->
leva nuori tyttö, joka elaa vaan it.=-;e-.
maann.; voitu hillitä .,hinia.saannoste- .'-iiÄieri ilauno Pekkala *SKDL> ja jä-lyn
avulla. Niilla kohdilla, milla saan-, sftninä ulkoministerit Enckell fpuolu-
.a-alla Ta.-kc-.m.mi: hvo'::-.ayk =e:' suurkaupungit T-'r.-^. ^ .
o : . . a - ^euiaava: -lunn.n p..al!.k..o T^l
: i Liup6:>hen:n. > Tengn.Maopingm, | ph. n^nitettj .J.paail-ko:-?:. .,^.3
H'^n=:,.njshe' i n ja L;h.^:enn e nm ' ' ^an c ':ye'.nv- r i ^ M ~ ^ ^ ^„
komentama ärmeljarvhjnii: tunkeutui:».••. «i?.«ra. •Keskiusnaih-.u;. pitjg
Tapien-M-oii.le Kan-:oun pohjois-{ hallus-aan ainoaa- i , . - ! u^.
puolella Jan^ se--..;ian laheisr.de->>a [ P:'-»--" Peip^nsin—.Muj:d, -a-,
•uho-,' 9 dnisioonaa ja \apau:ti 22 i yime -.uoden pi%vicuu- ..O T J T.
maakun:ake,Kusta Honan.s=a. - H u - • naihtsn at 70'. Manini ..n
pti 1 ja Annus' , sa ^en \ae-ia- c. N' \ L i r n , n^
2 T.-^.ienl-.eng.n. H . e n f u i-n'n:n on huoma::a\as ; '^uu-e-i iir.".„
KE.SKLSIIALI.ITLKSI-.S
liVÖKKÄYS
.A.luk.si ko.mmunuitit, joilta pelotti-noitelya,
on. purettu ennenaikai.sesti; f-etonf ja Svento (SKDL), edu-skunnan ' vas=a määrä.ssa puuttui sota.iia'Ler'.>ia
ja umpimankaLse.sti, on myo.s a i h e u t u - ; ulkoasiainvaliokunnan puh.joht. . Pel- j l i a . puolustautuivat 3i5.si'.ai.steluin ja ! Hantshunin, Tshintshivem- ja Kung- • pni.?uas .on-saaai ,;saj.:s-.:j!i. -louiri
n u t . voimakkaimmat inflatioaallot. itoiien i.sos.dem:(. ka n-mnedustaja^Kek-] käyttäen *litU!ses-J liikehtivää tak- I Lshugähoart. kome:.-.-:a.'n.i a:::neija-ryh- , to,-> toinn. jne.. ja;.ajlbl.v;ea TJIJK
Nnnpa yiime vuonna suoritettu elain- :konen (maalaisliitto» ja kansanedus- tilkkaa He •säily:tivät päävoim-2n.=a ?. mä kulki Hoanghon • y h ; elokuun 2: opLskehjsn h.->akSi on uu,s;a nuij»
rtunna.sta saetujen. elintarvikkeiden ^..taja .Söderhjelm <ruotsalainen kah- ko5kemattomina'ja lisäsivät nii:ä y a - : pnä. ylitti Lunghain radan , j a :un- | as.unut opintielle niisia-tiUo.npo:
saannosttlysta vapautuminen - nosti .sanpuolue). Valtuuskuntaa seuraa:
mainitut tuotteiden hinnat yli 20-ker.i myös sekä .sottlaalllneri että lainopil-paaehtoi.
sm v o i i n i n . . j o i t a he oaivat
vapautettujen alueiden väestöstä sa-täiseksi..
rauhan ajan ta.soon verrat- >.-.j,ncn asiantuntija.. Neuvottelupaikka, j: mälla- kuin T.shian'ikal-.5hekm joukko-j;
0-«d£rvian' AVafihingtonin lähettiläs . ' - l a v a k a . s a n o v i c on .selittänyt .( a a n varten eika m i l l a a n t a v a l l a koe-
M i ' ö s tierlefadn m a r s a l k k a I i t o n ehdottaneen jo marraskiiu:ssa 1946.
että T r i e s t e n k a u p u n k i a n n e t t a i s i i n i . i k a i s i n I t a l i a l l e vissien m u i d e n
r a j a t a r k i . s t i i s t e u y h t e y f l e . s s a . m u t l a A h f i y s v a l l a t ei tata s i l l o i n hyvhk-:
synyt
' NTidcsta asiasta m e .s.aamniekiii o l l a täysin v a k u u K u n e i r a : . Jos
D e m o k r a a t t i n e n k a n s a n r i n t a m a k o m a u l l l l s t l ^ n la s o s i a l i d e m o k r a a t t i en
j o h d o l l a v o i t t a a I t a l i a n vaaleissa h i i h l i k i n i n I,S p ; i i v a n i i , niin. s i l l o in
m u o d o s t u u tilanne, missä ' I r i c s t e n k y M i n y s vouiaan l o j j u l l i s c s t i ja
i n o l e m p i a a s i a p u o l i a . t y y ( i v t . t a v a s i r ratkaista. D e m o k r a a t t i n e n I t a l ia
Ja paätttivasti .sosialismin tiella oleva J u ^ M s l a v i a voivat taman pulnva-ky.
syjiiyk.sen. keskenään r a l k a i s i a h v v m hel[ ) o s t i . los v a i n k o l m a h n e i.
a s i a p u o l e i p y . s y v a t s u i a e n i l a a n . .
- X a y t a n n o l l i s e s l i katsoen asia on s i t e n , et ta kansainvälisiä sopi-miik.
sia ei y k s i p u o l i s t e n j a nnelenosou u k s e l l i s i e n efIe;sottamisien a v u l ­la
r a t k a i s t a Länsivaltojen e-iityk^^ct l i i e s i e n suhteen h\;iav.il
v a i n kansainvälistä l a n n i t y s i a j a nuden keskeisimpänä pyrkimyksenä:
i i a y t t a a o l e v a n k i n se. o t t a . I l a l i a s a a t a i s i i n veclelyksi s o t a h y s t e r i an
a p i i r i i n . • • •
Ensimakua siitä mitä on tulossa;
•Lehtemme i i u l i s o s a s l o i l a - j u l k a i s t a a n tanaan e r i k o i s e n l a r k e a k u -•
v a u s s i l t a mihin^suuntaan on o m a n maamme t a l o i i s e h i m a kehittvma-s,sa
j a n i i t a . t a m a - alaspäin k e h i t t y m i n e n ' t a r k o i t t a a inhimiHise.s.sa ela-
• mas.sa: - M e t a r k o i t a m m e uul i s t a . miss'a selostetaan C a n a d a n h u o l ­t
o y h d i s t y s t e n r a p o r t t i a l i i t k i m i i k s i s i a : l u i t a p u l m i a e l i n k u s t a n n u s l e iv
..suuri kohoaminen on a i h e i i t t a n i i i l a p s i l l e j a v a n h u k s i l l e , .sekä yleensä
p i e n i t u l o i s i l l e p e i h e i l le
K u t e n tiedetaan nicilta Tanafja^sa on s o t a - a i k a n a ja >en jäl­k
e e n k i n v a l l i n n u t .se, p a i l on n i a m o s t e l t u ••hyvä a i k a - ;Meidän maam-
'..me, k u t e n V h d y s v a l l a t k m , o l i l u u n |)aattynec.s.sa .soda.s.<a s i m a o n n e M ' ' *
.se.s.sa asemas.sa, e t t a sotaa ei k a y i y t a a l l a . .Sota t u h o s i a r v a a m a t t o m an
p a l j o n o m a t s u i i k s i a ; . t e h t a i t a , k o t e j a - j n e : , m i l t e i kaiki.ssa Euroopan
•maissa., p u h u m a t t a k a a n nyt i h m i s l i e n k r e n menetyksistä.; - M u t t a me
o l i m m e k . i n - a k u n t a n a >iina nnnclli^e-,--1 .i^ema^vi etta meidän teh-
• t a i t a m m e j a kotejamme vi \uiiomu • I ' a m v a s t o i n me r a k e n s i m m e e n -
näty.smaarassa uusia t e h t a i t a j a l a i t o k s i a . Ja v a i k k a a.sevoimiemmc
palYeluk.se-Ssa oli huomattava; maara o l m v o i m a i s m t a . työvoimaamme;
m i n k a i k e s t a huolimat ta kansaltvnen l u o t a n l o m m e r i k k o i k a i k k i - a i -
k a i . s e m m a l ennatyksen.sa sodan a i k a n a . - I a m a o l i kansalli.sesti s u u r ta
vaura.stumi.sen eli r i k a s i u m i s o i i v a i k a . i ( a n a d a l l e . I-otta l i c t y s t t on:
k u t e n tilastotlecjöt o s o i t i a v . i t . etta. v a l t a v . i i v s u u r i niaara. i i a i s t ; i sodan
a i k a n a l u o d u i s t a a r v o i s t a k e s k i t f y i h a r v a h i k i i i s t e n - f i n a n s s i m i e s t e n ka"
s i i n . m u t t a .villakin h u o l i m a t t a on niyos totta, e l i a ;tay->tyollisyys ja
l y ö v o i m a n ky.synta. .seka u i m m i s t i s e y l i i k k e e n k a s v u tohtivat s i i h e n,
e f t a iy()laiset. l a n n a n t j a k c - k i h i o k k ilai-.<.ikm sanat o^an l a s t a ' h>-
v. i s t a ajasta \.ie-,ton ostfik\k> lisaant\i j a k a i k k i a l l a oli nahta
vi.ssa merkkejä : : h y v i n v o m n i . s i ; i • nui.a .vO-luvun nälkävuosina ei olisi
k u k a a n u s k a l t a n i u toivoa
• ; M u l t a k a i k k i l a m a on iiopea.'^t:i s i i r t y m a . s s a m u i s t o j e n j o u k k o o n.
AliJs.samamiius.sa h i i o l t o y h t i i M y s i o n i i u k i m u k s i i n p c r l i s t u v a s s a -ra­p
o r t i s s a todetaan etta 1 ) a v i i n a n o j i e n lukumäärä J i s a a n i y y nopeasti
2) canadalaiset \ e l k a a n i u v a t huoIt. s(uita\assa maarassa. 3) monet
kieltävät varojen puutteen i i k i a itseltään tarpeellisen l a d k a n - ja
•hammaslaakarihoiclon. .tubeikuloositautiset k a r s i v a t r i i l t a m a l t o - •
man r a v i n n o n p i i u i l t V s . a uscai lapsi i , j o u i i n a i j . i i t . i m a a n kesken
k o u l u n k . i \ n t i n s a o) ko\hat sukulaiset tulevat k\kenemätlömiksi
h u o l t a m a a n .\-alvuksiaajv: la .7 j j i e r h e - e l a m a . k a r i i s l y y r a h a n p u u t t e e n . iti .
t a l o u d e l l i s e n epavarmuudiMi vuoksi
•"..-:-.-;-:'K-ai-k'ki;-;na-ma . i l m e n e e l a l l a k e r t a a k a i k k e i n köyhimmän väestön .
ke»kuude5.sa: M u t t a se on. n a u u :. j o k a l e v i a a nopeasti n y k y i s e n s i s a -:
j a - ; u l k o p o l i i u k k a m m o p e r u s t e e l l a . . . M s a p o l i t u k a s s a h a l l i t u k s e m m e on
tarkoituk5ellise. s t : r edistänyt-.sellaista o i i t c l m a a . i n i n k a perusteella' ote­t
a a n pois väestön " i M a i h n e n osiovotma : On t a h a l l i s e s u t o t e u t e t t u :|
L n f l a t o o r i s t a h m l o i e n korotu.^^polMiikkaa. m i n k a seuraus n a k y y p a r -
h a i t e n ; s i m a : etta nyt l a k a i s i n - .saamamme vuoden 1942 p a k o l l i n en
.säästömme- on a r v o l t a a n lähes- i)uoIta pienempi k t i i n oh se: s u m m a ,
j o n l i a me h a l l i t u k ^ e l l ' - " n n o i m m o . X a m on todella kansan ostovoi­maa
k u i v a t t u a r v e l u i t a v a s s a nraaras:sa, .Sen I i s a k s i on u l k o p o l i t i i k a s ­s
a s e u r a t t u \ \ a l l . ^ i r e e i i n impi i l a l i s n a n o h j e l m a a , j o n k a l o p p u t u l o s —
h u o l i m a t t a s i l t a . m u a . a s i a s t a .inetUe s a n o t a a n ; — - j o h t a a h i i l e r i l a i s e en
k a n s a n '•raMfjemi-smenetelmaan . missa t a r j o i l l a a n * t \ k k e j a voin
a s e m e s t a " ' .
T a s s a on t o d e l l i n e n .-vy n v k v i s e t n p u n a k a t i h u n h e t i o n u a n . \ a l -
l a s s a o l e v a t p i i n t ; käsittävät, etta tällaista tuhon ja: i > e n k a d ö n p o l i -.
. l i i k k a a , v a s t a a n : nousee suuttunut k a n s a n l i i k e . Estääkseen: k a n s a n - ,
j o u k o t j u l k i t u o m a s t a mielipiteitään naista t o d e l l i s i s t a p u l m a k y s y -
mykiislä halhtseva l u o k k a t u r v a u t u u p a h e e l l i s e e n p u n a k a u h u n l i e i -
.sontaan, työväenliikkeen ])arMukst\.w) j . i j^nemman tai vähemmän pei
t e t i y i h i n a o r i o i o i m c n p i i e i - j i i n .
ta palkita niita uhrauksia joita ta­linsa
hänen hyväkseen joutuu teke­mään.
.Minervan veh Eddie taas omaa
kauniin ja. .sielukkaan luonteen, joka
o n ihan vastakohta st.sareensa ver­raten.
Eddie on en.silemmen .suhtei.s.sa
koulu toveriiasa Carmehin, joka ei o-
.•saii- ensinkään.suomea vaan on kovin
haluka.s sitä oppimaan, ja hänen suor
menkiellen lau.suntan.sa sna hau.skoja
kohtauksia aikaan. Ilona on mustan-l:
ipp.*l lempipoikansa puolesta silla han
•oh tavallaan kuin ulti:Minervalle ja
Eddielle .sillä han. oui jo pikkutyttönä
rakii.stanut näiden la.sten Lsaa. mutta
kohtalo on ollut kova, joten; han on
jäänyt vanhaksipnjaksi vaikka on ko­ettanut
puole.staan tappelullakin saa-
:da AatCn miehekseen; Mutta eihan
kalkkia sentään kerrota, joten teille
jää it.selleenne tilai.suus .tutustua kat­somasta
kappaleen juoneen j a .sisal-tööii.
Varatkaa ajoissa itsellenne pää­sylippu
.sillä lippuja; myydään vam
.«•e määrä mikahaallin mahtuu. Lip­puja
.saa Vapaudesta ja mui-stakm ön-ti.
sista paikoista seka - o-sastomme jar
seniltä ja kannattajilta.
tuna. Vume vuonna .suoritettu puun ' n a tulee olemaan'Moskova jä valtuus-saannostelyn
kumoaminen .no.sti puu-' kunta lähti maalLsk.: 20; p:hä. Val-^
tavaran hintoja n. 70'v :11a... Sosiali- i luu.skunnan johtajalla: pääministeri'
«cmokraattien ja . tyonaniajapiinen.j Pek:<alalla on oikeus allekirjoittaa
yhtei.stoiminnalla vapautettiin helmu . houvottelutilaisuude..s.sa- mahdollisesti
kuu.s.sa myös paperijalostastuotteet-.syntyvät asiakirjat: •
<n 3.500 artikkelia) säännöstelystä j . . Lopuk.M on svyta mainita, etta vas-tama
tomenpide merkitsee myös huo- taveiona taantumu.spurien sota- ja
matta van yleisen hintatason nousua .,alhepropagandalle järjestivät tyolai-
- ..Vfdtalaista käytävän . taistelun: yh- .set ja. muut demokraattiseen rinta-teydcs-
sa .suunnittelevat taantumus, maan kuuluvat. kansalaiset :ympäri
purit myo-v. vuokrasäännöstelyn, k u - ' maata .satoja .kokou.s- ja. mielenösöi-moamista;
elinkeinotoiminnan vapa- • tustilai-suuksiä. joi.s.sa vaadittiin" tin-
.uitamifj,ta ja.hintoja ja palkkoja .saan- kimättä . vstävyys^ ja avunantosopi-nostelevan
elimen; .jo.^.sa. tahan asti ;. muk.sen : .solmiamista Neuvo.stoHiton
tyovae-ston cdu.stajilla on ollut enem- j kanssa mitä pikimmin. Tv^öläiset ovat
mi.sto. muuttaniLsta' tyonantajaenem- • oivaltaneet sen politiikan vaärallisuu-.
niistoi.seksi.,,:On .sanomattakin; selvaa.iden. jota taantumu.spiirit ovat pyrki-•
etta.tallal.sct toimenpiteet veisivät kai-.fneet. asian yhteydc.s.sä harjoittamaan,
kelta, .säännöstelyltä ja yleen.sa .asioi-1 ja josta..Suomi on.saanut j ö niin ra.s-den.
järkevältä hoidolta poi.s kaiken i kuita ja karvaita kokemuksia.
' ^ ^ ' ^ J ' ^ " TALOUDELLISIA TAPAHTUMIA
Taantumu.spurien hyokkay.s. valta- , Viralliset tilastot j a asiatiedot' vuo­lain
. yhteyde.s.sa.. tahtaa omistavien : den 1947 taloudellisesta; kehityksestä
lupkkien.taloudelhsten etujen turvaa- ; ovat nyttemmin valmistuneet.. Niistä
niLseen ja h.saami.seen .seka toisaalta 1 ilmenee, että koko teollisuuden tuo-työtatekeyien
joukkojen elinta.son-aannon kokonaisvolyymi noasi viime
alentamiseen. • • [•^vuonna runsaasti 20% :a. suuremmak-
TAANTU.MUI^SEiVHYttKKAYS : .si kuin vuonna, 1946^ j a ylitti, enem-
P O H I T T I S E L L A RINTA.MALLA l.man kuin eO-iP^lla vuoden 1945 tason.
Taantumuspiirien hyökkäykseen ta-; 1 Kotimarkkinateollisuuden; tuotantOr
loudclhsella' rintamalla kvtkeytyy elv:r-i volyymi nousi ennen sotaa normaalia
melli.se.sti .samanaikainen hyökkäys; .vuotena. '1935T100I pidettyyn tasoon
myo.s: pohittlsella rintamalla. Tämä ; verrattuna indeksilukuun. 125. Vienti-ja^
murskattiin.' Vuoden 1946 viimei-kodeista.
joille.kommuns'
;aneet. maata. .
S J i S A r M O N G O M V
Lopuk-i mainittakooiv efi 5.5!
keatui: Hankoutä\,ja' Jangtse-virta.!:
kohti: luoteesta;, pysytellen Peipingin-;
Haiikoun radan länsipitolella. ,:
3.'Kenraalit T.sheiijih. Suju. T.;hen-
.sellä - puoliskolla Tshiangkaishek me-.! shiht.shu. Ta-nshnanj . pa Jehvei ja.- ' .Vl.ongolinn kaiHa. on pe;i:fiL.inu-rnj
netti sillä tavoin 50 • divisioonaa; : i itoivat Snantung-offensuvia; .Li-u n , autonomisen ia.savalt3n.s,r. .cen MI;
Vuoden 1947 alussa oh Tihiangkai- \ vanhalla taistelualueella , ^Us muoao^ieaiin vnme uo-e- 'j
shek pannut liikkeelle 280 divis.oona^-, 4 Peng.ehhuain. Holungm H U s - | kokuus.,ä Si<:a-.\ron'.o!'.hi
taan 220 kom.munisteja vastaan — e-, huugh-umn ja Vangshuain komen-, johtaja ja samalla sc^ .151,^.^
nemman kuin han koskaan oh k a y i - ' tama aimeijaiyhma aloitti .asta-, aimeijorden kansaa vn-e ..o^ir..--:,
tanyt japanilaisia vastaan SjksvUa nyokkavk-en PohjoL-Shensi-.si J e - ' olevien mongoliiu^ c». :i ^ozi
1946 ja vuoden 1947 alussa tekemil-j nanin pohjo.spuolelU ^ v l i p a a l l i K k o on Juntsm Suu^^.^
laan kahdelH suurhvokkavksella h a - , Ta.en olivat kommunismien \o.mai täinen maaiefoimi ou it'in t
nen onnistui suurin: menetyksin .val-
Täten; olivat kommunisiicn yo:mai;|
tunkeutuneet .syvälle • T.shiansin ala- !
loittaa tvhjia kaupunkeja, kuten I;om- elia ja temmanneet kaiunsa aiot-mumstien
pääkaupungin Jenan.n teen jota ue yha puavat halu.s-aan ^ Xatsieil miljOOliat
maaliskuussa 1947; ,Tarkoitus .oli i Taman hyökkäysliikkeen .aikana .tu..^.fy-^^^.„,..-,^-^|,,,.^„
puhdistaa Pohjois-Kima. jolta voitai-, hoaun puolet T^vangm linjavk-i-sun
vieda joukkoja Mand.^hui laan ja koi.5ta Syy.skuun 12 pna katsoi kom-lyoda
kommunistit m>05 siellä muni.stinen puolue voivan.<:.T juhstaa ^
KOM.MUNIST1EV HYÖKKÄYS ' ^^'^ "kahaen ta: kolmen vuoden hsa- • jj^^ jeili^oiminen Ruotsissa 01 lau
taLstelut tulevat johtamaan.Tshinngin
sekä et-
Kun Tshiangkaishekin joukot täten
S:.sa-Mongolian feodnlLsni
Natsien miljoonat
J l u o t s i n pankkien
kassaholveissa
Tukliolma. — Saksalai.scn on]iisz\
tsis.s:
I mer.ne.s.sa tuottanut • 215 miljoffll
poliittinen hyökkäys 01 - .suinkaan ole
rajoittunut yk.sinomaan Sisäpoliittisiin
Ky.symyk.snn. Yha haikailemattomim-mui
O M sille annettu myös vahvasti
uikopolitiittinensavy. Avoimesti tSan-tumu.?
piirit tunnustautuvat dollari-impenalismin
ihaiiijoik» ja Marshall-
Kat.sokaa ilmoitusta Vapaudesta .sii-, suunnitelmien .sekä. länsi-blokkikaa-nä
on: tarkemmin aika ja paikka.
^ CSJ:n: Port Arthurin, o-sast-on huvi-ja
nävttämötoimikunta jarjcstaa oi­kein
repäisevän.hau.skat- tanssit huh­tikuun
14 paivan illaksi ja- snhen on
J O hppuja.saatavana monilla jäsenilta
."^ekä ovelta. Lisaksi on arvokkaat lah-iapalkmnot
jotta sopu sita tulla sil-;
loin . tanssimaan.-- Viela on iilaisuas
.saada: arvokas lahja . ja sisäänpääsy­liput
maksavat >vain Ö-10TJ5-20-25
vailujen innokkaiksi - kannatlajik-si:
Samanaikaisesti- on myös taantumus-piirien
kampanja; Neuvostoliiton v a s ­taisen:
mielialan lietsomiseksi: kiihtyr
nyt._ T a m a e i ilmene ainoastaan • ta­vallisessa
'•kenttapropagandassa:' vaan
mvoskin avoimesti oikeistolaisen ja so-sialidemoi<,
raattisen lehdistön palstoil­la
ja julkisi.ssa; puheis.sa.- Tama on i l ­mennyt:
e^ikouscsti-sen taistelun yh­teydessä,
jota Suomessa on kavty
Neuvostoliiton Suomelle esittämän ys-
•senltiä. Varatkaa ' lipjnija itsellenne j tavvys-.ja .avunantosoplmusneuvotte-•
ajois.sa ja tulkaa :tan.ssimaan oikein j Uijen alkamisen johdosta, • •.
joukolla. ,- ,; • ,
Osa.ston. kuukausi kokous on taas
huhtikuun ensimmäisena sunnuntai­na
ja toivotaan sillom kello. 7 illalia
.«aapuvan seka- uudet elia vanhat ja-
.senet. ja: myo.skin enkoi.se.sti. henkilöt
joikii ovat jätiäncet jäsenhakemuk­sen
— T AS
iVIe olemme kaikin
järjiltämme. sanoo
pari. naisjäsen
. Lontoo, - i . Kun sir John Anderson
oli parlamentin,'istunnossa-, selostanut
mahdollisia :puolus;usmencielmia ato­mipommia
vastaan, nnn; alahuoneen
; naistenedustaja m rs. Leah Manning
nousi maanantaina:ylos.tuohltaan ja
vedet Silmissä keskeytti tainan .;;-tyr-'
mistyt-tavan'' keskustelun...:
"Jos te miehet voitte sellaisista asi­oista
keskustella :kylmasti ja tieteelli-.
sc-sti taalla:, niin menaiset emme sila
vof!, vsanöi mrs..Manningi:.joka kuu­luu
työväenpuolueeseen
"Se on tyrnu.styttava lausunto
meulan:aikakaudestamme, eltave-
• laessamme henkeä yhdestä sodasta
päästyämme, me - valmistumme
: uutta: sotaa varten"; sanoi han.
'.'^Iina luulen, etta olemme kaikin
jarjiltammc."
-, .-Parlamentin miesjasenet olivat kes-:
kustelleet kaasunaamareistai.,, tulen-heittajista.-
syvistä turvapaikoista .ja
väestön levittämisestä dtmTTnioihm;»
. Mrs. Manning: joka esuti vaikut­tavan:
protestin. son»hyslen.Tnhetso-.
mista: vastaan, on Canada^-sa :sodan
aikana coiminneen atomitutkinioyk-sikon
jäsenen \Vilh-Am Manningln: vai­mo
; — • Neuvostoliiton ; tiedeakatemian:
Leningradissa: olevan kasvitieteellisen
instituutin ;toimesta on saatu val-~
mnksi suuren. Pohjois-Siperian. kas­vistoa
...käsittävän teokseq viunemen.
yhdestoista osa. Teoksen pani; alulle
SUOMEN JA NEUVOSTOLIITON
YSTAV Y Y S1 JA AVUNANTO SOPI­MUSNEUVOTTELUT
Heltmkuun 22 p:na lähetti genera­lissimus
Stalin Suomen pre.sidentiUe
;kirjeen.; . jossa huomautettiin hyvin
korrcktis-sa savy.ssa. etta Suomi on au'
noa niLSta naapurimaista, jotka olivat
soda.s.sa Neuvostoliittoa.; vastaan;: ja;
jolla ei ole y.stavyvs- ja avunantoso­pimusta-
Neuvostoliiton: kan.ssa. K i r -.
•jeessa ehdotettiin edelleen, .etta Suo-:
«ini ja.-NcuvostohiUo r.vhtyisivat :neu-vottelcmaan
sellaisen sopimuksen a i ­kaansaamisesta,
joka Neuvostohitolla;
on Rumantan ja Unkarin kan.ssa. Neu­vottelujen
paikan ja ajan. valiLsemi^;
.nen ;jai.si kirjelmässä Suomen valitta­vaksi.
Presidentti Paasikivi otti :pian' kir­jeen
saapumisen jälkeen :• yhteyden
hallituksen'.jasenun ja samanaikaises--
ti alkoivat myös neuvottelut cri edus-:
kuntaryhmien kan.s.sa. Talloin paljas-:
tui.etia hallitus oh yksimiehsestiiieu-•-
votteluihin yhtvmisen kannalla. Por­varillisista
puolueista; asettui, varsi­naisen
:taant.umuksen paalmnake. ko--
koomuspuolueen eduskunta r y h m a
jyrkastr. vastustamaan: seka itse sopi-
:muKsen solmiamista: etta edes- neuvot­teluihin
ryhtymistä. Saman; kannan
omaksui pieni •mutta taantumukselli­suudessa-
kokoomuspuolueen: veroinen
edistyspuolue:. Myös ensisijas-sa • suur-viljehjoita
edustava: maalaisliitto - O -
maksui saman kanrian:"kuin kokoo--
muspuoluekin.- Saatujen tietojen mu­kaan
tapahtiij-tama ratkaisu; kuiten­kin
vasta :aancstyksen jalkeeu: silla
puolueessa : dli myos; melkoinen vä-:
henimisto, joka- kannatti neuvottelu-,
jen alkamista. : Ainoa ;porvarillinen
puolue.,..; joka- asettui ::neuvottelujen
aloittamisen kannalle oh ruotsinkie­lisiä
-: porvanlhsia- . pnreja -edustava
kansanpuolue. • .Sosiahdemokraattinen
puolue.;limaisi-.k.^ntanaan-.! että se; oh
teollisuuden. vastaava luku oh 78 ja
koko teollisuuden 105. Teollisuustuo­tannon
ja kotimaankaupan 'samoin
kuin .raaka-aineiden ja tuotantovali-:
neiden tuonnin-osalta saavutettiin jo
i-auhanaikainen normaalita.so. • '
: Maan talouselämän elpyminen ; ja
tuotannon kasvu ilmenee myos ulko­maankaupan
-kehitystä :koskevista lu­vuista.;
Tassa yhteydessä on erityi­sesti
.svyta koroistaa, etta Suomi kuu­luu
nuhin; maihin, joiden talouselä­män
kehitys aivan ratkaisevasti . on
riippuvainen vientikaupasta. Vientlte-oUisuuden
tuotantovolyymi nousi run-
.saasti 20*;, suuremmaksi kuin v; 1946:
Koko -ulkomaankaupan arvo nousi lä­hes
kaksinkertaiseksi: vuoteen 1946
verrattuna eli, 47: miljardista markas­ta:
92 mjljardun markkaan. Prosent­teina
normaalivuoden 1935. kaupan vo-
Ivymista oh tuonti: 92% (V:: 1946-'51<«'»-
vicnti 62',-, (v.:1946 47':c) ja koko kaup-pava'hfo
lö'> u ^1946 48'"f >
.Vnme vuoden tuonti, jakautui seu­raavasti
USA 24'•r. Englanti 18"r,
Neuvostoliitto 11%. Belgia 8%, Tan.ska
6';r. Ruotsi. Hollanti ja Argentiina
ja muut aleensa
•.Viennin va.staavat luvut olivat Eng­lantiin
.30r<-..; Neuvostoliittoon 12^i-,
Yhdysvaltoihin^ l l ' ; ^ . Tanskaan :7%,
Ruotsiin • ar:^. Hollantiin ja Belgiaan:
kumpaankin 5":^ seka muihin maihm
>hteensa 24'"^
Kauppatase kehittyi. edelleenkin
„ „ . „ , „ « • . . joPPUun » , - . , » t . 0 . «'-.Sirtpu "vX^ncs. -™ o<.„r.,„,.
mumst.t huh.,-.o..kotuuw, m. T* , . - , n B , a honen kolK.nlol-I nouse.an no.n 370 m,l,oo,n,n j
valmistella vastahyökkäystä. Partir
saanitoiminnan avulla he olivat .saa­neet:
kesku-shalhtuksen. joukoista yli-
.otteen kommunistisilla alueilla. ; !
: Sellaisessa kuin Kiinail sodas.sa ei.;,
ole mitaan Stahngradia, ei mitaan I
maarattya käännekohtaa sodankayn-.
nissa. Mutta .Siina on vaiheita, jotka
tulevat esiin selvemmin kuin muut.
Sellainen oh kesäkuun 30 paivan vas­tainen
yo 1947. ;, T-shiangkaishek oh
puolen miljoonan miehen voimin ynt-
*änyt puhdistaa Shantungia syksystä
1946 lähtifen ja pvrki eri.stamaan kom­munistien'
alueet: Shantungin pohjois­puolella
seka .saamaan aikaan se­kaannusta
kommunistien .joukossa.
Mutta tulos oli aivan toinen. Mai
nuun: Suun osa Tukholaiau vi'
..-sataman •var.-.stotiloistä oh viime
taan". .
JANGTSEN RANNALLA /
. Kar.sanaimeijan h.vokkaykset vuo
den .1947 viimei-sina. kuukau-sma : j o h - ! .
tivat uusiin suuriin vouroihm Loka-' ^ ^ ^ ^ ^ ^'"O*" ^'""<^ '•n-^'^
! Nai.ssa tavaroLssa olimm. l ' j .ii;!;*
! den loppuun saakka layiinä. tava:
nan Kruunun arvoinen vara.';;o rcsi
toja. . Stockholins-Tidningenille z\
neitujen- tietojen mukaan: oa tibJ
omahsuuteen sisältynyt .kak-si niiJ
- kuun ' 24 pnä tunnusti keskiushallitus.
. että; Liupot.shen oh. tunkeutunut K i i ­nan
paa virran Jangtsen:rannalle val­loittamaan
Vuh.suen Hankoun kaak­koispuolella.
Joulukutussa olivat hä­nen
joukkonsa-piu-eutuneetJangisen:] /huoneen . huvilaa,;. homeopaarid
rannalle yli 200. .km:n pituudelta.-
Tammi—helmikuussa Liun joukot
tunkeutuivat l e v e ä l l ä . rintamalla
Jangtsen yh. svvalle Hunanun. jo.s.5a
hyökkäys-jatkuu. :
, Yhdensuuntaisestr -taman h y . o k -
laakkeita, irtaimustoa ym. S.itoilaöl
ten hallussa olleiden pankkiloseraJ
de:: avaaminen on: tuoiiainn .meisil
sia yllätyksiä, silla naissa !oke:o'ij|
oh koruja; valuuttaa. ja arvop.iperEia[
Eraalla sak.salaisella firmalla oh R'av|
n: ictunavona viltti ken•-r•a..„a•l,.i..• LT-ivu. .p^ox *t's^- .-|i . ka-v sh. i•k keen kanssa' , ^m ut•t a-P., eip•i ngm. iI ^oujn,» •v>iaii rnio'nnn o- nohul igna-ur ipt iirtiai t nv- viiH -. m.sii^i.i.,raJ|
henA-lla•t•t"ä en v"a•l ta• van Keltaisen j•o e•n• .• '! - H a n k o u n ...toisella, ;..lantiseUar. Puor.!:,n{ni-ki'uuhun:aT-voifa.'ja.SÄksahSM
j a : hvökka.si suoraan .allistyneidei)
TshiangkaLshekin. joukkojen, keskuu-
.teen ja lähti etenemään Kei-sarinka-.
navaa myöten;.: Kenraali T.shenjih.
joka Tshiangkaishekin propagandan j
mukaan oh muka lyöty ja ajettu vuo­ristoon,
teki .samanlai-sen hyokkavk-sen
idässä ken.^-aah :Liun joukkojen
.suotuisasti vnme vuonna. Kauppata­seessa
ilmeni muodoUiessti. 1.6: .mil­jardin
, markan vientivajaus. Mutta;
ulkomailta .saadut- mak-sut rahdeista.:
vakuutuksista ja muista kustannuk-sLSta
peittivät runsaa.sti taman vaja-,
uksen. Todellisuudessa Suomelle ker­tyi
ulkomaankaupastaan vume vuon­na
n. 3—5'miljardin-markan vhjaama.
Viennin ,edullisuus ilmenr myos sii­nä,
etta vientihlmiat osoittivat vnme
voionnakin jatkuvasti huomattavaa
nousua, vume ..vuonna vientihinnat i T s h e n.imgin iShiushiat.shuangmi.
tystolla kultaharkkoja 2 miliooa:
kruunun arvosta.- Silla oh nivos:;!-
panilai-sia ja •kiinalaisia ;-o.saki;eiu
keisarivallan aikaLSia ;Venajan ,Ti?!i
Eraassa:- ykisityisen henkilön om-ss'
ma5sa:lokero.ssa oli: 180.000 .kruua
Mell.11. .tunkeutui tomen armeljarvhma
eteenpäin ja aaaptu Jangtsen rannai.:
le. joulukuussa •Fienzneuui luona sa­tasen
. kilometna Hankou.sta lanteen,'
i joka :siten joutui saarroksnn. . Nama
kaksi -armeijaryhmää . olivat saaneet
yhveyden Peipingin-Hankoim l a d a l - | .fj^aa kiedottuna silkkinciialMnaai
la, joten Jangtsen.pohjoispuolella ei I • ..- • .- • •.. • •: .
enaa ole ainoaakaan päärataa/ jota i - , : • .. . .
kommun.stit eivat oiisi katkaisseet | DupICSSIS raiVOnnut
: Shiinlung-ryhma oli marraskuus-sa.! taaS. QuebeClSSa.:;.
vapauciaiiut;;, 20 miljoonaa .ihmistä j Quebec Gity. — K u n Quebecin
Kian{,sis,a Shantungis^a, Honani-^sa jaatijakuimassa käsiteltiin !i ttohsS
ja .^nhuei.s.sa: ja antanut maata: 8
miljoonalle talonpojalle.;
E.\SLM3I.AL\E.V -VULJOONA-KAUPU.
NKI VALLOITET.ÄAN
Maiiaskuun 12 s oh toinen merkki- ' han* veti asiaan jo Stal:nirk.r jS
pau a Kiinan väpaiLs.sodassa Silloin | haukkui tata "losv o k s i '
valloittivat kansanaimeijan joukot | Dtiplessis sanoi St Lauiennn Up
ensimmäisen . miljoonakaupunkin s a |. tävän lähettiläitä asiöi'mas.sa.".sei!ais-
Ijiakaan?
'iLskaltai, .
inkkiui
nia K
m,c\l On
iiii ja läh
i L a k c i i J V ,
: li p l a .•
i lählfajiä
le vicla ka,
[)ajluis?ii; \
[yllä.:p!.ioi '
lailuissa .s
ita-ösaa k
ii;vain; ;ya
mtiuvc.ii
ikin;;:penk;
iin - m i i i i i r
tUKsen ; ulkoministerin St. - Laurtnil
ja - Duplessisin valista: kirjeenvaifojj
Puolan hallitukselle.kuuluvista taidrl
aarteista, suuttui Duple.s.sis nnn, t'!!
nousivat lähes SOr^.: V.: 1946 •.nousu
oh h 75'"'-
Lopuksi, on syytä mainita, etta so-
Kaupunki, sijaitsee.-Xsingtaosta-; lan­teen:
kulkevan pääradan ja :pohjoises-ta
'.-etelään kulkevan :Peipingin-Han-takorvausteollisuusviennin
osuus koko j koun pääradan valiUa. ja sen valloit-ulkomaankaupan
arvosta la.ski viime
vuonna ISCr. Vuonna 1946 vastaava
luku oli.29 ja V ; 1945 65"^. — (DLP>
xaminen avasi tien leveälle hyokkayk--
selleiTs Peipingin-Tienusinin- Paotin--
gin'.kolmiota:vQstaan;. : - : : ', '
ten 'rosvojen kuin Stalinin kariMj
mutta'poliiseja asioidessaan luostaSi
nunnien kanssa. Han tarkoitti. ,«i'-|
meksimainitulla tapauk.sella sita, E :
ratsupoliisit etsivät puolalaisia tSifr
aarteita eraasta nunnaluostarista, /M
ta Duplcssis oh kuitenkin toiniiHjnJ|
aaneet ':talteen.sa".
PÄIVÄN PAKINA
' Italian vaalit ja demokratia
. Suhen aikaan -kun- Italiassa - istui | ::Kaifcesta tästä huolimatta canada-halhtuksen
ohjaksissa .Mussolini..nnn j laisten, brittiläisten; amerikkalaisten:
porvarien .mielestä oh'siella ;;kaikki i, ja ranskalaisten veri; vuoti ; Italiassa;-
hyvin. :.Sellaiset kuin etiopialais-cen taistelussa: fasismia: vasiuän; Sodan'
joukkomurhat,::;Matieottm . tappami-, tuloksena lopullise5ti:oIi se- että suui-
•nen.:poliittisten vankien helvetti. L i - ;:tuneet italialaiset hlrttiva-- Mussolinin
parin, saarella, risiiniöljyn pakkojuot-1 jaloista - j a : Itaha vapautui fasismin:
to poliittisille vastustajille ym: kau-. • kahleista
huntyot • sivuutettiin:. po.'-variston:^ ta­holta
vaitiololla.Jä ,viela joillain tahol-.
ia-ylistettiinjcin naita.v tekoja. Fasis­tien
valiodivisionien: lähettäminen
Espanjaan: Franeon; apuun pidettiin
• ;tiih::kaksi 'mään-suuiMnta piioltietta.
r .sosialistit 'jä.k6mhW :syi-jäyte'-
[: tyksi/Häniiukie^
j kema kristiiliheh puolue, hositettiiii
j,.,hallit;ukseii.:johtopn;.::-- :•;•';•;:'•.•'; :.;:•.•:•- •;'
. : Ttailia.ssa toimitetaan vaaUt.liuhti-loiiin
IS-päivähä..^:^^
tavat .ehkä; paremrriin.kuin.[koskaan;
/aikai^emmiR^
;hierk'i:tsee:-f. poiTariiliri
Tniperia:i.i5tisetv\ i vallat .'. •Sekaantuv;^^^^^
;I:alian-';; sisäisiin.^-•;:ä•si.pihih:,:.; haikai-le.
mättömästv. .1^
sialistit-;. unionistit :ja^^^
antifgsistit''.. ovat;'..'tuievissa--.. vaäleis
ei vain maansa täantuiriuksellisia.
vaan.^suuria inipenahstisia valtoja ja
::. Sodan jälkeen • Italiansa alkoi voi- !; Vatikaanin - hierarkiaa vastassa -
makas hike: maan nostamiseksi pois-' :-.-amerikkalaiset imperialistit .sano-'
marxilaisuuden kenio, nnn se .-.i''^
kuuluu Englannille/ .
Jokatapaukses.sa . . porva-nins?.
demokratian mukaan :-.saa. jo.sa!:^
,;ihmirieh':iykiiulua'':-rnihiri. -puolueeif*
haluaa - j a : äänestää: keta elidois-"
tahtoo El yksikään kapi alis.ffiC
; 1 eh 11 ole - V O I nu t A-a 111 a a : ; e. tfi! .-.0. .'J
lia.ssa -pyritä toimittamaan :'i'ia'^'.-^ |
rustaslam mukaisesti:- v |
..-Euroopa.>sa- ollaan -saa VLite.iu.;iS-l
värillisen' demokratian,- .SO.uiiUt--''!
sesoa vissi aste. joka toai^ .ia ^^-i
tahstien järjestelmän :per!np.ohj2lH
rappeutumista. -Se on.se, e.ta e}-rl
porvarillista 'demokratiaa- r.aiJl? -"^I
velluttaa kaytannos-sa Se'-v .n o".
lut imperialisteille esteek.S;. T2e'n
na sai rokkiinsa Guadalajarassa Es- j rimmilla tyovaenpuoleilla oh edusta- ' tikaani uhkaa kirkon kirouksella jo-panjassa
nnn se aiheutti katkeria I jansa. Nalästa karsineet työläiset .na- kai-,ta joka vain aanestaa tjovaene-kyyneleita
taamtimusporvaristonkes-supstiivjiiheii.
:alöiiiarnaan neuvottelut.'
mutta; vastusti jyrkästi - sopimuksen
V 1927 sittemmin kuollut sipenaiai- [ solmiamista Ainoa puolue, joka antoi
nen .:tiede.mies-V'P. :.N-.^^:Krilov.v:.parmi.varauksetton^ 'suosttimuksensa'sekä-
Tomskin yhopi^vton professorin avul-, neuvottelujen aloittamiseen etta so­hi
- j pimuksen solmianiiseen nähden oh
5itr.C;y'ä;'.':.yäJcivah
silta .kurjuudesta johon:' fasismi ja.', .yat, italialauille. että: jos.'.äänestätte';] sodalla .jä
sota oh sen saattanut.; Lahon.nut r.:%kommunisteja:.. .nnn .ette''saa leipää!-ne^
monarkia: luhistui kansan antamasta ; ettekä muita tarpeita. • Englantilaiset- < • talistit väativfat.' '
erikoisen^ hyvana; amerikkalaisissa, j- iskusta. rTv-ovaenliike.kasvoi; ilmio- i impenahstu-uhkaavat Lopettaa kivi- •'. Etukäteen öh vaikea ennustaa
brittiläisissä, ranskalaisissa jm taan- maisen voimakkaasti Kokoo.mushal-^ hnlen lahettamiSen Italiaan jos siel- ten vaalit Italiassa tulee mene-t^--
tumuspiceiJsa.. ..Kun Littoric divisio-t-htus: pystytettiin,' .jos.sa kaikilla suu- i la vasemmisto :.voittaa vaaIeissa':';Va-! Suuri vaikutus önVatikaatiilia. -:
•Italiais.ä-r: oh:,:k'aytettä^^^
46,000- pappia. Osaa ihmisia vö:
kivat Ilokseen, että poliittinen vapaus , dus.ajia ( peloitella sodalla ja nalaJia "i"^-
kuuaessa, oh koittanut heille | Kaikkein ihmeellisin on suurieh- voidaan kuitenkin olla va-nioja ^"^
Kapitalistien suurlehtien edustaja: j. Imperialistit, jotka eivat nähneet { distossa jankutettu vaite etta Itah-! olipa vaalien tulos mika-hv .a-i-=3.^
vieraihvat Itahassa ja totesivat, etta j Mussolinissa mitaan yikaa ja V a t i - j a s s a on kysymys Neuvosroluton se-i Italian työväenliike on 'te.T..r.a:^-
Mussolini on saanu: junat kulkemaan j kaani, joka talle hirmuhallitukselle j kaantumisesta maan sisaisim asioi-, m m suuren kansanenemmis-or
aika'.aulun mukaan Ohamberlam, oh antanut siunauksenaa olivat Ita-1 n m Sra tocistaa muka se, etta Ita-,'kaansa etta se ennc-mnin/ai
kavi Mussohnin luona jä jhsti dik-j han kehitjkseen tyyt.v.matiomia N i i - ' liassa on kommunistipuolue Tosjas.- hemmm, vapauttaa maansa n.i.--
maattona. Vatikaan: tuki kaikin k e i - - den mielestä kansa oh saanut Inkaa ' assa on marxilainen tvövaenl.ike Ita- , hittisesta kuin Jaloudellises-ak-^r
noin fasistihallitusta ja kehui sen an-j valtaa j a se uhkasi kummankin nak- liassa ainakin yhta vanhaa i um Ve- rosta Sitä ei voi estää dor.a— --^
tamaa apua espanjalaisten teurasta- j sua rahasäjdaa. ^Siksi päätettiin rj'h- i najalla. Vnme vuosisadalla oh se ' tjkit Suuren italiala:sen
miseksi .krusulltseksi h:.-vantekevai-^ tyä tehokkaisiin toimenpiteisiin Ita- paljon voimakkaampi Itahava .kuin ' taistelijan Ganbaldin henk: f^ää ^'
.syydeksi. : han kansaa vastaan Vehkeilyllä saa. j VenäjaDa Jos kerran joku maa on la Itahassa, — Uoti.