Vapaus, November 1, 1926

              asiamies
Väpaudeia liike haluaa kieii^^ j
alueelle. Lähettäkää hakemuksenne^ palkkavaatimuksenne suosi- (
tuksien j a kokemus selostuksien kanssa ennen marraskuun 15 p. |
Myöskin ilmottakaa: milloin voitte ottaa toimen vastaan. Väpau- ]
den johtokunta tekee valinnan jos Iqrkeneviä hakijoita ilmmantuu
Lähettäkää hakemuksenne osoitella
VAPAUS, Box 69. Sudbnry. Ont.
Vaiodelle 1927
Täslrakalenterivalniistuu muutaman päivän sisällä ja Va- <
paudenoisuus lähetetään viipjiroättä Sudb^^ ]
Olemme olleet tilkisuudeBsa tarltkailemaan kalenterin sisällys- {
luetteloa j a näkyy se tällä kertaa olevan erittäin monipuolinen, <
m.m; Canadasta oh .koottu hyödyllisiä tietoja runsaasti. ^ ^
Asiamiehiä kehotetaan lähettämään tilauksensa nojpeästi ja <
sellaisilla paikkakunnilla; joilla ei vakituista asiamiestä ole, voi |
joku toveri kerätä tilauksia. Jos kuka tahansa vähintään 10 Iq»!. !
tilanksetlähettäa voi itselleen pidättää 20 pros. asiamiespalkkion. <
Henkilöitten, jotka eivät ole aasiamiehiä, kehotetaan lähettämään !
Tähän tilauksen mukana. Yksityiset tilaukset tnyöskin täyttitään
nopeasti. • ' . • ~
Taskukalenterin hinta on tänä vuotena 30c.
Lähettäkää tilaukset osotteella .!
tMMä
laupeudesto'heitä; kohtaan ei kan­nata
ruveta lahkolaisuutta kannat­tamaan.
Rakentakaamme Canadan
kommunistipuoluetta järjestämällä
siihen mahdoliisimman lukuisasti
työläistovereitamme. .; Kartuttakaam­me
omaa ja toveriemme luokkatie­toisuutta.
Siinä ön Viileillä tehtävä,
jossa riittää työtä. Ja silloin: myös­kin
menee h^Iu avustaa hajottajia
.ia työväenliikkeen, kustannuksella
keinotteleina yksilöitä. i :
Myöskin^pn toivottavaa, että puo­lueen
j^hto, entistä enempi kiinnit­tää
. huomiota ' uhkaavaan vaaraan
ja ryht3?y voimistamaan järjestötoi­mintaa.
Puolueessamme ei saa olla
sijaa sellaisille inielijutuille, jotka
tuonnempana yoisiyat synnyttää r i i ­taa
ja -hajaannusta. Yhteisvoimin
taistelemaan K.i:n ja Canadan Icom-
' munistipuolueen puolesta . lahkolai­suutta
vastaan.
Lahkolaisuuden vastustaja.
fVirtMiuiiioDtisia
Naamiota^äsit.:' Osaston huvitoi-mikiinta
oii iiinöttanut, että se tu­lee
toimeenpanemaan' hauskat naa­miohuvit
osaston talolla marras­kuun
8 päivän illalla. Nyt on jo­kaisella.
jbilaisuus alkaa valmista­maan
ja /ajattelemiaan minkälaisena
tulee tilaisuudessa esiintymään. O l ­kaa
valmiit sitten määhäntai-iltana
t.k. 8 päivänä.
Tien aulpinto. Port Arthurin
kaupunginhallinto on lähettänyt^ On­tarion
maa- ja metsähallinnolle en-dotuksen,
että International High­way
kaksoiskaupungeista Amerikan
rajalle asti pidettäisiin lumesta puh­taana
ensi talven ajan liikennettä
varten. Kaupungrinvaltuusto selos­taa,
että junan säännölliset kulku-vuorotkin
ovat huonommat talven-aikana
ja liikenne on kuitenkin sik­si
suuri, iettä on tarpeellista pitää
tämä tie aina puhtaana lumesta.
Venäjän vallankunaoukcen muisto­juhlaa
tullaan viettämään P9rt Art­hurin
ja Fort WilKamin osastojen
taloilla. Molemmilla taloilla tulee
olemaan kansainväliset juhlat. Oh-jemasta
voi mainita puheita eri kie­lillä,
soittoesityksiä, ukrainalainen
ja Port Arthurin osaston suomalai­nen
laulukuoro tulee esiintymään
' m olemmiila taloilla., Juhlissa tul­laan
myymään iuhlamerkkejäj jo ta
jokainen voi 1 ostaa vapaaehtoisesti.
Tulot luovutetaan juhlien menojen
peittämiseksi ,jä loppu puolueen
kaupunlnkoniitean agitatsionikas-saan.
Juhlat vietetään sunnuntain
t.k. 7 päivän illalla.
Lasten •annnntaikoulu. S.j. osas­to
viimeisessä kokouksessaan päätti
järjestää sunnuntaikoulun lapsille
tämän talvfn ajaisi, niin kuin on
ennenkin ollut. Koulu aletaan sun­nuntaina
marraskuun 7 päivänä kel­lo
10 aamuha. . Kaikkia varihempia
kehotetaan" lähettämään bpsensa
silloin haalille ja alkamaan koulu.
Samoin tullaan silloin järjestämään
nuorten osasto niinkuin heillä on
ennenkin ollut. JPyydetään kaikkien
'asten vanhempain ^ttamäan tämä
huomioon "ja lähettämään lapsensa
kouluun. •— J .
nimisen kylän elämää. Osastomme
näytelmäseura onnistuikin tyydyttä­vällä
tavalla esityksessään, näytel­män
vaikeuksista huolimatta. Näy­telmän
arvokkuutta suuresti lisäsi
kaikki ne uudet laitteet, jotka- näy­telmään
oli. laitettu. Jä lisäksi näy-telmä'alettiin
orkesterin soittaessa
venäläistä kappaletta, joka myös on
harvinaista näytelmän alkaessa.
Soitto oli ikäänkuin. osana näytel­män
sisältöön. ,,
Näytelmäseura ansaitsee esityk­sestään
tunnustuksen, jonka paik­kakunnan
suqinalaiiBet heille moni­lukuisena
joukkona olivatkin saa­puneet
sanomaan. Sillä katsomalla
oli seuraamassa -Tiaigan esitystä lä­hes
neljäsataa ihmistä, ^ jotka näy­telmän
loputtua näyttivät yleensä
olevan näkemäänsä tyytyväisiä.
Jos näytelmäseura raskaassa teh­tävässään
voi pitää edelleen yllä
saman innostuksen ja yritteleväi'
ayyden, niin saamme epäilemättä
heiltä -alkaVjän talvikauden -aikana
nähdä vielä' monia arvokkaita esi­tyksiä.
Venäjän Tallankumouluen yhdek­sännen
muittojuhlan vieton vuoksi
ei osaston huoneustoUa marraskuun
7 päivänä, ^ sunnuntai-iltana, ole mi­tään
suomalaisten kokouksia siksi,
että jokainen voimme olla läsnä
tässä historian suurimmassa merkki­päivän
i. vietossa. Juhla vietetään
jossakin suuressa teatterissa keski­kaupungilla,
josta seuraavassa nu­merossa
jo varmasti tiedetään i l -
mottaa 'aika ja paikka.
Marraskuun 6 paiva, siis lauan-fllalla,
esittää osaston näytelmä­seura
hauskan huvinäytelmän,, eng­lanninkielestä
suomennetun "Ereh­dyksiä".
Näytelmä on oikein ame-rikalaiseen
' tapaan huvinäytelriiä
kolmessa osassa. Esitys loppuu jo
kello 10.30, joten vielä samana ilta­na
saa tanssia puolitoista tuntia,-
yarustautamaaiif talvi-
•yt: toimintaan : :>;:.:^
Kailalle C. S. T. U:n Iraulnville
Mfnneen kesän kuluessa ösottau-tui
tämän maan suomalaisten työ­läisten
urheilutoiminta entistään
i^II^aaminaksi. Uusia seurojakin
perustettiin kesän kuluessa.
Kesäaika onkin otollisintav^^urhei-lulle.
Mutta meidän tulee h,arras-taa
urheilua myöskin talvella. Kun
syksyn ylimenokausi usein vaikut­taa
lamaannuttavasti heikkojen seu­rojen
toimintaan, niin on syytä
ryhtyä sitä estämään. Parhaiten
siinä onnistutaan siten, että heti
kutsutaan koUe kokous. - r - ellei, sitä
jo ole tehty — jossa keskustellaan
tulevan talvikauden suunnitelmista
ja ryhdytään niitä toteuttamaan.
-TTässä kokouksessa on tarkoin har­kittava
kaikki mahdollisuudet sään­nöllisten
paini- ja voimisteluharjo-tusten
alkamiseksi. Samoin tehtävä
päätökset-paini- ja hiihtokilpailujen
pitämisestä. Vielä parempi jos olisi
lisäksi mahdollisuuksia vpimistelu-kilpailuihinkin.
Olisi tietysti mie­luista,
että olisi mahdollisimman f
hyvät johtajat ja ohjaajat kullekin
alalle. Mutta ellei niitä ole, on
tyydyttävä alotteleviin. Yritys on
kuitenkin tehtävä. Kaikille aloille
löytyy suomenldelistä kirjallisuutta
runsaasti. Siinä olkoon opas kai­kille.
. Ellei seurallanne ole tarpeellisia
välineitä, bn niitä ryhdyttävä hank­kimaan.
Varojen hankkimiseksi on
iltamain pitäminen hcjpoin ja so­veliain-
keino. Joillakin seuduin on
päästy, vieläkin helpommalla, ke­räyslistoilla.
Mestaruttskilpailujen pitäminen
Joulukuun 12 päiVänä pidetään
liittotoimikunnan kokous, jossa pää­tetään
kenen järjestettäviksi liiton
vuotuiset mestaruuskilpailut anne­taan.
Viime liittokokouksessa pää­tettiin
lisätä kaksi sarjaa paini-mestaruuskilpailuihin.
Painorajat
ovat dis alle 130, 140, 155, 170,
185 j a yli 185 naulaa. Näiden k i l -
paildjen ^ tul^e tapahtua : hyvissä
ajoin ennen huhtikuussa pidettäviä
Lehdon painivyömestaruuskilpailuja.
Liittoon kuuluvat seurat : voivat
siis' pyytää lupaa seuraavien kil­pailujen
pitäjistä varten:
Liiton-painimestaruus.
Lehdon painivyömestaruus, '^^
Liiton joukkuehiihtomestaryus
(kolme miestä' 10 km. kukin), ja
alle 18 y. poikain 5 km. mestaruus,
Liiton miesten 10 ja 20 km. sek*«
naisten 3 km., mestaruus.
Liiton vauhdittomien hyppyjen
mestaruuskilpailut.
Liittotoimikunta pidättää itselleen
oikeuden, jakaa .-kilpailuja toiseen
ryhmittelyyi^ kuin edellä on esi.'
tetty. _ • .:,='^V V.;
Samassa kokouksessa . voidaan
päättää myöskin muiden kansallis,
ten hiihtokilpailujen pitämisestä ja
lupien antamisesta.
Mestaruuslnlpailujen puhtaista
tuloista länkee 25 pifosenttia liiton
rahastoon.: Liittotoimikunta huoleh­tii
ylipalkintotuomarin. määräämi­sestä
» Samoin saavatmestareiksi
tulleet liiton: mestaruuskunniakir-
./ Kilpailuhakemukset ovat lähetet­tävät
niin ajoissa,, että ne ehtivät
perille sihteerille ennen joulukuun
11 päivää.
Jotkut seurat, ovat liitolle hiukan
velkaa. Maksakaa pois mätänemäs-tä.
Bahaa tarvitaan.' Rahat ja kir­jeet
osotettavat sihteerille, Hannes
Sula, Box ,69, Sudbury, Ont. K
Toivomme, että seurat ryhtyvät
tarmokkaasti puuhaamaan ^Ivitoi-minnan
elvyttämiseksi mahdollisim­man
virkeäksi. ;; Seurojen virkaili­jain
huolena on tehdä tarpeellisia
alotteita ja ehdotuksia.
Sudbury, Ont., 24 lokakuuta 1926.
Liittotoimikunnan puolesta:
Sihteeri.
TUOTTAJAIN JA KULUTTAJAIN
ETUJEN VASTAKKAISUUS
Vapauden n :o 113 oli uutinen ot-sakkeella
"Viljanmyyntirenkaiden
pyrkimykset", jossa selostettiin A l -
bertan viljanmyyntirenkaan presi­dentin
H. W. Woodin lausuneen:'
"Jos Canada, Austraalia j a Argen­tiina
ryhtyvät järjestelmälliseen
taisteluun maailman vehnäniarkki-nain
kontrollin valtaamiseksi, niin
ei kukaan tule niitä siinä voitta­maan.'
Tämän jälestä oli peräkaneettina:
"Tuottajain osuu^oiminta astuu
siitä huolimatta, vaikka maanvilje­lijät
itse eivät : olisikaan siitä tie­toisia.
. - :,•,/; ,
Sanoin askein^ että kapita^sti < ei
näitään menetä, että hän vain ottaa
yhdeltä ja antaa .jtoiselle.: Tämä
ehkä vaatii hiulcati selitystä, sillä
muuten; ehkä joku sanoo tahi ajat­telee':
Miksi sitte . työläisten pal­kankorotusvaatimuksia
niin vastus­tetaan,
jos ei- siinä mitään mene­tettäisi?
Kun kapitalistinen riisto-koneisto
on saatu hyvään käyntiin,
niin annettaisiin seri kernaasti käy­dä
ilman häiriöttä ja. häiriötä syn­tyy
aina silloin, kun työläisten vaa»
timuksiHe pitää jossain antaa pe­riksi.
Semmoisen periksiantamisen
iMninitisia
SnurnSytelmS "Taiga" esitettiin
Toronton osaston näyttämöllä lo­kakuun
23-päivänä. Näytelmän kir-jottaja
WasiHj Ahgarjä näytelmäs­sään
. esiinloihtii Siperian Täiga-
Sunret ^'kiitospäivä"- eli hirvi-juhlat"
järjestää suomalaisen seu­ran
johtokunta yhdessä näytelmä-seuran
kanssa. Ravintolapuoli tulee
olemaan parhain mitä tällä kertaa
on täällä saatavana. Ravintolaa var­ten
on haalittu parhaat käytettä­vänä
olevat keittäjät. ,:
Ohjelijiasta voidaan mainita: En­sinnäkin
o^aitomme orkesteri soittaa
alussa uifsia kappaleita, oikein eri­koisesti
sitä iltaa varten harjotet-tuja.
:>,••;
Sitte tulee soololauluja parhaim-milta
laulajilta, joita säestää 8-
henkineh orkesteri. Sitte on se kuu­luisa
"ronikka" päivän tapahtumis­ta.
Kupletteja.' Ja näytelmäseura
esittää sinä iltana kappaleen "Sär­kynyt
peili", joka on yksinäytöksi­nen
pila. Heti ohjelman loputtua
alkaa tanssi, se tahtoo sanoa kello
10 illalla.
"Vaihdokas" nimisen kappaleen
kanssa tekee näyttämö parhaillaan
-työtä. Nimi ehkä tuntuu hyvin
vähäpätöiseltä. Mutta täytynee sa­noa,
että kappale on alusta lop­puun
asti täysi draama. Ja onpa
yksi jännittävämpiä. Kappale on
niin raskas, että sitä on jo harjb-teltu,
vaikka ei ole vielä sen edel-
I täjääkään näjrtelty. Toivomme Vaih-
' dokkaan esitykseen saavamme aivan
täyden katsomon. Sen esityksen .ai­kana
ei kenenkään tarvitse enää
seistä, niinkuu kävi Taigan esityk­sessä,
sillä haaliimme tullaan va­raamaan
sata lisäistuinta. Kappale
on suomalaisaiheinen.
: j'OT« Hj. H , . i T i . '•
perästä pitää koneistoa uudestaan
tässä pahasti kulutiajain etuja vas-' "setöta". Ja tämä on osinaan
taan." vaikeaa ja joskus melkein mahdo-
Tämä peräkaneettihan se oli, j c tontakin saada uudestaan käyntiin
ka pani minut tarttumaan kyhäär» entisellä tehokkuudella, tahi niin
Ja kaikkein ensimäiseksi täytyy va­kavasti
kysyä: Onko se todellakin
niin, että tämä asiain tilanne, joka
on yhtä vanha kun itse kapitalisti­nen
järjestelmäkin, huomataan nyt
vasta, "kun maanviljelijätkin alkavat
järjestymään ja käyttämään sitä ai­nutta
taloudellista taisteluasetta,
mikä niillä on, nimittäin osuustoi­mintaa?
Eikö tuottajain edut - ole
ennenkin astuneet yhtä pahasti ku­lutta
jäin etuja vastaan? Kun vaa-tetustyöläiset
järjestyvät, taistele­vat
ja voittavat itsellensä lyhempiä
työpäiviä ja parempia palkkoja, niin
tämä tapahtuu vaatteitten kulutta-jain
kustannuksella. Jos kivihiilen
kaivajat tekevät samaten, niin saa­vat
hiilenkuluttajat, muitten mu­kana
me, aavikkomaan vehnänviljeli-jätkin,
maksaa mitä hiilenkaivajat
ovat saavuttaneet.
Sama on suhde puutavarateolli-suudessa.
Me, mötsättömien seutu­jen
asujamet tunnemme hyvästi, et­tä
sen mitä metsä- ja- puutavara-työläiset
saavuttavat, sen me mene­tämme.
Ei ainakaan missään ta­pauksessa
kapitalisti tässä mitään
menetä. Hän on vain välittäjänä,
joka ottaa yhdeltä j a antaa toiselle,
aina siten • kuin tilanne kulloinkin
vaatii. . ' :^ •„
Jos nyt maanviljelijätkin alkavat
järjestymään ja järjestäytymisellä
jotakin saavuttamaan, ja tämä mah­dollisesti:
koskisi hiukan jauhopussin
hintaan, niin ei siitä pitäisi nostaa
meteliä, maanviljelijät kun ovat tä­hän
saakka metelöimättä kantaneet
kaikkien kapitalistisen . järjestelmän
ammattikuntaiil saavutukset. Sitä­paitsi
se mitä maanviljelijät osuus-myyhtirenkaiden
avulla saavuttavat,"
on saavutettu enempi välittäjäin
kuin kuluttajain kustannuksella.
Sentähden maanviljelijäin osuustoi­minta
onkin perueteiltaaji • kumouk-
.sellisempaa ja lähempänä uuden
ajan. yhteiskuntamuotoja, kuin mitä
teoUisuusqnioitten i palkkataistelut
ovat milloinkaan olleet. Se ön sitä
ettei riistäjät (mitään menettäisi.
Ja silloinpa syntyykin aina sitkeim­mät
taistelut, jos nimittäin työläis­tenkin
puolella oh taisteluvoimia.
Englannin hiilenkaivajain taistelu
on juuri sitä lajia, jossa kapitalis­tien
pitäisi jotain menettää, antaes­saan
periksi työläisille, j a sentähden
hiilenkaivajat ovat saaneet koko
brittiläisen kapitalismin vastaansa.
Miksi Englannin hiilenkaivajain tais­telu
on juuri sitä lajia, jossa kapi­talistien
pitäisi jotain • menettää, an­taessaan
periksi työläisille, vaatisi
ehkä myöskin selityksensä. Suutta
kun tämä kirjotus venyisi siinä pi­temmäksi
kun oli yaikomus ja kun
olisi aikaa siihen uhrata, niin jätän
vähän lulcijallekin aivojensa käyt-tämistilaisuutta
ja lopetan tämän,
lohduttamalla kaupunkityöläisiä sil­lä
vakuutuk.<!clla, ettei kapitalistisen
järjestelmän 'aikana maanviljelijäin
osuustoiminta milloinkaan saavuta
semmoisia muotoja, ; että se py.sy-väisesti
kontrolleeraisi tuotteensa
hintoja. Se voi ehkä joskus tilapäi­sesti
sitä tehdä, mutta pitemmän
päälle siinä tulee vallitsemaan ky­synnän
ja tarjonnan laki.
L W€st€r.
Edelliioleyan johdosta
. Kysymyksessä olevan uutispätkän
peräkaneetti ("tuottajain osuustoi­minta
astuu tässä pahasti kulutta-jäin
etuja vastaan"), johon tov.
Wester on tarrannut kiinni, on to­della
niin hämäräperäinen määHtel-mä,
että huomautuksen tekeminen
sen suhteen on varsin oikeutettua.
Mutta sensijaan että tov. Wester
olisi ylläolevasta; r kirjotuksessaan
selvittänyt tuon määritelmän hämä-räperäisyyttä,
on hän ryhtynyt sitä
esimerkeiUään tukemaan, astunut
ojasta allikkoon ja saanut kirjotuk-beBtaan
porvarillisten taloustieteili'
jäin opeille perustuvan sekasotkun.
Tov. Westerin käyttämistä esi­merkeistä
täytyy näet vetää sen
johtopäätöksen, että yhden, tuotan­toalan
työU\isten edut ovat vastak­kaisia
toisen ; tuotantoalan - työläis--
ten eduille.' Wester nim. jsanop:
"Kun, vaatetustyöläiset järjestyvät,;
taistelevat ja voittavat itselleen ly-^
hempiä työpäiviä . jä parempia .palk­koja,
niin tämä tapahtuu vaatteit­ten
kuluttajain kustannuksella." Jä
kun kaikkien muitten tnotantoalain.
työläiset käyttävät yaatteitai, niin
olisi vaatetustyoläisten '. voitto;; —-
tov. TVesterin harkintatavan mukaan
—- näitten toisten tuotaintoalain työ­läisten
tappio. . Että asian taita on
kuitenkin päinvastoin, se on .että
muitten tuotantoalaan työläisten
edut kärsivät tai hyö.tyvät samalla
kertaa kuin vaatetustyöläistenkin
edut, ilmenee jo niistä käytännölli­sistä
menetelmistä, joilla muitten tuo-tantoalaln
työläiset ovat tukeneet
esim. lakkokamppailussa olevia vaa-tetustyöläisiä.
}•:-•}/:';••••• ' /''^••'•y
Näin jo yksi ainoa esimerkki työ­läisten
käytännöllisestä elämästä
.kumoaa ne todlistuskappale^t, joista
tov. Weäter muodostaa kirjotuksen­sa
ytimen. Mutta kajotkAmme tä­män
käytännöllisen esimerkin l i ­säksi
.vielä asian teoreettiseen; puo-leen
ja asettakaamme vastattavak­semme
kysymys: Miksi eri tuotari-toalain
työläisten edut ovat sopu­soinnussa
toistensa'^kan68a? Ne • ovat
sopusoinnussa toistensa '^kanssa sik-,
ai; kuri kapitalistisen tuotantotavan
vallitessa kaikkien eri tuotantoalo­jen
työläisten työvoima on tavaraa,
jota niyydään j a vstetaan markki­noilla
aivan samassa suhteessa kuin
hiiltä, vaatteita, j.n.e. Jos siis vaa­tetustyoläisten
palkkoja Isiskettaisiin
j a heidän työpäiväänsä pitennettäi-siin,
niin olisi siitä eittämättömänä
seurauksena, että muitten tuotanto-älain
työläisten työvoiman 'hintaa
myös: alennettaisiin kysynnän ja
tarjonnen lain perusteella, joka
määrää markkinoilla olevain tava­rain
hintain nousua tai laskua. Jos
siis tahdomme pysyä selvillä prole­taarisilla
aatesuunnilla puhuessam­me
"tuottajain ja* kuluttajain etu­jen
vastakkaisuudesta", on meidän
kaikkein ensimäiseksi pidettävä mie­lessämme
sitä, että työvoima on ta-,
varaa kapitalistisen tuotantotavan
vallitessa.
: Tov. We8terin kirjotuksessa i on
vielä monia muita dieikkoja kohtia,
jotka johtuvat "kuluttajain j a tuot­tajain
suhteitten" hämäräperäisestä
määritelmästä, siis kapitalistisen
tuotantotavan perustekijäin tunte­mattomuudesta.
Niihin en tässä
tahdo kuitenkaan : paljoa pitemmäl­tä
kajota, koska eri tuotantoalafn
työläisten etujen yhtäläisyyttä se-lostessani
jo annoin ikäänkuin avai­men,
jolla "kuluttajain ja tuotta­j
a i n " välinen hämäräperäinen suh­de,
voidaan saada selville. Tahdon
vain vielä lyhyesti mainita tov. Wes-terille
ja muille, joita' asia koskee,
että Karl Marxin kirj ottamasta kir­jasesta
"Palkkatyö ja pääoma" saat­te
: asiaan proletaarista valaistusta.
Sen avulla haihtuvat : aivoistanne
semmoiset turhanaikaiset väitteet
kuin "maanviljelijäin osuustoiminta
onkin' periaatteiltaan kumodkaelli-sempaa
ja lähempänä uuden' ajan
yhteiskuntamuotoja, kuin mitä teol-lisuusunioitten
palkkataistelut ovat
milloinkaan olleet" ja vHttailut kau­pungeissa
asuvain työläisten ja
maaseuduilla asuvain työläisten etu­jen
vastakkaisuudesta., —- A. V.
"Puolueet^muus"
Järjestöt puolueettomia, : joukot
puolueettomia, yksilöt puolueetto­mia!
Sikäli kuiri sellaista käsitystä
työväen joukkoihin pyritään ' istut­tamaan,
on se joukkojen harhaan­johtamista,
opportunistista käsittei­den
hämmennystä. Katselkaamme-pa.
, •/.:••::;•:;:"'.:
Proletariaatin' taistelu on luokka­taistelua.
Se on taistelua kapita­listeja
ja kapitalistista järjestelmää
vastaan. Taistelua työtätekevien
yhteiskunnallisesta ja valtiollisesta
vallasta sosialistisen järjestelmän
pystyttämiseksi; omistamattoman ja
omistavan luokan . kiertämätöntä
valtataistelria. v "
Käydäkseen tätä valtataistelua,''
muodostaa proletariaatti puolueen.
Puolue on työväenluokan järjestäy­tynyt
joukko-osasto, "proletariaatin
luokkajärjestön korkein muoto", sa­noo
Lenin. Mutta se ei. tiedä sitä,
että se ' olisi työväenluokan ainoa
järjestömuoto. Proletariaatilla on
vielä joukko muita järjestöjä,: joita
ilman se ei voi "käydä taistelua pää­omaa
vastaan; sillä on ammattilii­tot,
osuusliikkeet, parlamenttiryh­mät,
naisyhdistykset, ;nuori8<»järjes-töt
ja muut valistusjärjestöt sekä
sanomalehdet. Kaikki nämä järjes­töt
ovat määrätyissä oloissa työ-
•Äenluokälle ' aivan />rälitämättöm
sillä ilman niitä on mahdoton lu­jittaa
proletariaatin luoiika-aseriiia
taistelu^ eri aloilla,, ilman niitä on
mahdotonta kasvattaa proletariaat­ti
voimaksi, jonka tehtävänä on
korvata , porvarillinen järjestelmä
sosialistisella Järjestelmällä,
Ei siis -voida- omaksua sitä -aja­tusta,
että. työväenjärjestelt, olivat­pa
ne .minkänimisiä tahansa, olisi-
KURSSI
SUOMEN
MARKKAA
CANADAN DOLLARrsTA/;;
•,ll•';'':^.^•^>:•.VJ;••••^;::;:;;^^^^^
den kautta rahaa väUttäyät nisin. siHa.:
että kaikki rahat kulkevat ainoaötea^
suurien pankkien vaUtyksell^ S^^^^^
mesta ovat useatipienet pankit teli--
neet edullisiakin tar joulksiä jaKiK ^
pauden kautta väHtett^jä raheja
messa, mutta tarjoukset on äinj
lätiy sentähden, että r r t w Mettä-jien
rahoja ei ole tehdottu asetti^^
mahdollisten pankkivärarikkojeii a.^>;
Jaiöikii0:-y:;S:
LäWyskulut: «Ä^Vot^^^^^^^^ f
lähetyksistä $60.00-^79,99 ja $1.00 lähetyksistä.t$80.(m.l
'm
—$100.00 sekä'25c jokaiselta seuraavalta . alkavalta/^ea-T
i^^^yffiSinalähetjisille on kulut $8.50.; ^ . J ' " ^ ' ' ' ;
Sudburyssa ja ympäristönä asuvat voivat käydä / V a -
pauden konttorissa v tiedustamassa erikoiskurssia. \.; \
Kaikki sähkölähetykset tehdään suoraa Sudburysta /
Ifelsinkiin. i; ;•.:•-.:;.:v;^,- •:Kr^-:[-^'':z;tV''m:-yr'-'^
Laivapilfitteji rayTdäaB: TtedutlafcSii pBaltUtl^H»
Tehkää lähetykset osotteella ,.v
VAPAUS, Box 69, Sudhury, Ontario j
Vapaudelle ottavat rahavälityksiä vaataan myösMn?
:yAI»AUSi-iR^CH; • :bFn
DAVID HELIN, eri, paikkakunnilla PohjoiflrOntM-iossa.;
A. ^T. ;iHIIX/^:ircMrontb,:-^
,^: Broadview.Ave.,.tai:päivisin Room 804, 9^
Me emme kilhbta ketään lähettämään'rahaa Suomeen.
mutta jos sitä kerran lähetetään niin miksi ei lähettSiai ;v,
tman liikkeen kautta.^ • '^^^
Takauksena rahojen perille menosta on Vapaudm.t^
suuret rahastot j a velattomat omaisuudet seka lilkkeenhoir:
tajalla oWvat takausyhtiöitten takaukset.- , ; ;^:/;Y
Välitetyn rahan sumriiä; h
$200,000.00, lähetyksiä oUen . y l i kolme ja^paoli tuhatta, v^^^
Keneltäkään välittäjältä ei ole yhtään rahoja hukkunut. ^
-M
vat puolueettomia. Yhtä vähän, voi­daan
sellaista V ajattelutapaa sovel­luttaa
joukkoihin tai sen yksilöihin.
Voidaan tietenkin sanoa, että kukin
näistä järjestöistä tekee työtä omal­la
erikoisalallaan ja <^tt& niiden siksi
tulisi muka iolla, "puolueettomia".
Mutta vaikka myönnämmekin niillä
olevan erikoisalallaan autonomian,
ei se kuitenkaan merkitse sitä, et­teikö
näiden kaikkien olisi tehtävä
työtä samaan suuntaan. Ei tule
riim. unhottaa sitä, että rie palviele-^
vat samaa luokkaa, työväenluokkaa,
ja että niiden tarkotuksena, järjes­töt
kun muodostavat työväen yhtei­sen
luokkavoiman, on taistelu kapi­talismia
vastaan. '
; Näin selviää meille asia, kun kat­selemme
sitä periaatteelliselta kari-naita.
Tulemme siihen, etteivät työ­väenjärjestöt
eikä järjestöelämä
yleensäkään voi olla ^puolueetonta.
Kuinka sitten tämän asian kanssa
on käytännössä?
Valitettavasti , on työväen jou­koissa
vieläpaljon sellaista ] käsi­tystä,
että .iokin työväenluokan jär­jestäytymismuoto'
ori puolueetonta,
ettei sen muka sovi sekaantua poli­tiikkaan.
Sellaisina pidetään urhei­lua,
osuustoimintaa, valistus- ja si­vistystyötä,
kirjallisuutta, taidetta,
y.m. Vieläpä on sekaannuUu niin­kin
pahasti näissä käsitteissä, että
ammatillinenkin liike olisi riiukä
puolueetonta.' 'v "'•••'•::;.:'/••
Mutta mitä se merkitsisi? Aset­tua
proletariaatin joukkotoiminnas-sa
yleensä "puolueettomalle" kan­nalle,
merkitsisi samaa kuin luok­kataistelusta
luopuminen. Se mer­kitsisi
' kerta kaikkiaan sitä, että
'ärjestömme tulisivat taistelukyvyt-tömiksi
porvaristoa ,vastaan, Puo-luceJttoriiujuspoHtiikallahan
kasvatetr
täisiin vain ahdashenkisiä, porva­rillistuvia
työväen johtajia ja jouk­kojen
sovinnollista suhtautumista
vallitsevaan kapitalistiseen jär jef«
telmään. Sanalla sanoen: se mer­kitsisi
proletariaatin taistelulinjan
kärjen katkaisemista. ; - .
Meidän ei tule järjestöelämäsr
sämme unhottaa sitä, että järjes­tömme
, palvelevat työväenluokkaa.
Jos me tämän unohdamme, joudum­me
helposti luisuvalle pinnalle.
Ajaudumme sellaiseen uriipikujaan,
jossa vihollisemme meidät . helposti
saartaa. Sellaiseen meillä ei ole va­raa.
Meidän on luokkataistelua
käydes-sämme aina muistettava,. et­tä
järjestöjemme tarkotuksena on
nrtvella työväenluokan vapaustai.*!-,
telna..
Kantonilaisten halliisr < 3
saonioaOO,OOOhdiö- r / 3
itfllifltisteiii:lehtien-• t i e ^
tama kuukausi
lehdet iloissaan
tonilaiset
nä. Kapitalistilehtien juttuihin
siis ole uskomista muinoin' "
milloin ne sanovat Jotakin
vihollisestaan. Saapuneista
tuksista me niinikään huo,
että. kantori^ilaisten ^v^pröpwgan^
miltei tehoisampi ase kuin heidän /'(l^ iM
varsinaföet sota-aseensa. Mutta •'"'"H
Ja Changtsolinin sötilai- 7 .
;vmi8een. niin karisa.^ •^bka^^V
siintyminen
Wupeifun
den esiintymiseen, kansa, joka;
on ollut vastakkaisteh-laitten
kanssa
lekään sen ^suurempia.'selitufaiä,::^\;,y>:^j^
vaan lyöttäytyy muitta mutkitta /, .»Jr!>
kantoniläisteri joukkoon. ' • ' - • . V ' t b ' , ' M;
. V Kantonilaisten l hallussa v oleva, alue^ •'
käsittää noin 600,000 neliämaUia
vät imperialististen armeiain sotu­rit.
Kantonilaisten
siis V vakiiuttayampaa
varsinainen •. propagandarisa.
tenkin imperialistinen
tö on suruissaan kantonilaisten voi-ton
suhteen, > vaikka mainitun ;.leh-.. '• "''
distön täytyykin myöntää,^
kiinalaiset kansajoukot
lainkaan samalta kannalta. Lpppii- ; -: .
jen lopuksi myöntää. 7imperialisti-,
n pr» Iphdifltn. pttä NpMVOstovonftia: '^Vxf^^i^iK
nan eheyttämistä. Heidän, ohjd-
» ^ . . « « o o n «r,>«<iu««n oii-K :ii*s-:f:-:Ti's'!k«^*iMM^
>.:;>'A'i ?A'.:*-^t, :i:i;!;ö;ii;