Vapaus, November 1, 1921

              ^ 1 T"
VAPAU
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmcs*
0^7 Sudburyssa, Ont., joka tijstai, torstai ja lauantai.
• H . ?UBO, J. W. SLUP
Vastaava toimittaja. O^oimitussibteeri.
VAPAUS
(Liberty) , . , ^ ^
-The ohly organ of Finnish Worker3 m Canada, Pub-lished
in Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
Satnrdav. • _ .
AdVertising rates 40c per col. inch, Minimum charge
forBihgle insertion 75c. Discount on standing advertjse-jnent.
The Vapaus is the best advertising medium among
•the-FinnishPeopleJD Canada.
flmotushinta 40c palstatuumalta. — A l i n hinta kerta-ilmotaksesta
75c. —• Kuolemanilmotukset ':§2.00 (muisto-vyärsyistä
60c. kultakin lisäksi). — Kihlaiw-,ja avioliitto
ilmot. alin hinta $2.*0, nimenmuntosilm. (muuten kuin
avioliittoilmotusten yiteydessä |2.00 kerta. — Avioeroil-anotukset
$2.00 kerta (2 kertaa |3.00 Syntymäilmo-takset
$2.00. kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
f 1.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista jlmotuksista,
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
' ; ^ TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk, $ä.00, puoli vk. $2.25, .kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c.
; Yhdysvaltoihin ja Saomeen, yksi vk. §5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla.läbettämään,
paitsi asiamiesten joilla OB takaukset.
iäisillä jo vältä feäsisslari, .Itävallan työläiset olish^^t
helpoj^i voineet tehdä sman. Entente, joka ei voinut
nujertaa Neuvosto-Venäjää, olisi vielä vähemmän voi­nut
tehdä selvää siihen ybjjoieistä Neuvosto-Saksasta ja
(-Itävallasta, ja jcs vielä fkaikkialla, Puolassa, Unka­rissa,
hallassa ja Ranskassa olisi sosialidemokraaUien
tilalla ollut kommunisteja, olisi työväenluokan voitto
ollut ehdot<fti. Mutta työläiset kallistivat korvansa sosia­lidemokraaUien
sireeni!au!inlle,'että oli parasta antaa
vaha vapaaehtoisesti p'or\'areille takaisin. Ja nyt näh­dään
seuraukset.
Mutta sosialidemokraatit iääntavät rukkasen nurin
ja sanovat, että kommunistien «hajoilustaktiikka», se on
vahvistanut taantumuksen. Miten se on mahdollista
Sillä kommuni-stithan muodostivat aluksi vain pienen
kourallisen mikä sosialidemokratian isossa pellossa ei
merkinnyt kerrassaan mitään. Sosialidemokraatit saat
loivat menetellä milen halusivat.^ Vasta demokratian
lumoista pääseminen, tosiasia, ettei mitään sosialismia
tullut, vaan että kapitalistit kävivät päinvastoin entistä
julkaimmikfi, kartutti kommunistien joukkoa. -
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Baiil(|ing,
Lorne St., Puhelin 1038. - Postiosot*:
Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonallisell» nimellä.
j . V. KAN^IASTO. Liikkenhoitaja.
Registered at the Post Office Department, OttawA. as
ftpcond class matter. ' A — - — ^ — ——
Marraskuun 7 p:nä johlii koramunistinen työväki
kaikissa maissa Venäjän vallankumouksen nelivuotista
jDuistojuhlaa. Tämä^neljä vuotta matlman ensimäisen
iiosialistisen tyoväenvallan' historiaa on yhtämittaista,
^ /jatkuvaa taistelua mita suurimpien vastuksien ja vaaro­jen
edessä. Monasti-ovat neuvostovallan lämpirainmiät
ystävätkin jo pelänneet een sortuvan^niiden euunnatto-mien
vastusfusvoimien edessä, jotkg sitä vastaan, ovat
taistelleet,, sillä kun on ollut vastassaan, ei ainoastaan
koko yhdistynyt kapitalistinen mailma, hirmuisine asei-
• neeii ja asestetluine joukkoineen, mutta myöskin •tsaa-^
V 'rivan ja 7 vuotisen sodan ja sisällissodan aiheuttama
taloudellinen rappio ja nyt viimeksi, miltei ennen laa-
> juudessaanmailman historiassa kuulumaton nä^
: ; Mutta neuvostovffUa on kestänyt kaikki nämä ylikäy-
: Iättömäksi mahdottomilta näyttävät vaikeudet, vaarat
ja vastukset.
Mitenkä on käsitettävissä, eUä se on voinut kestää?
- I^^
pysyT^^tv^^sssa kalisesta Ja puolesta vuodesta puhu-
Ulattakaan, edes,kahta ja puolta kuukautta, ilman mitä
sen saamaa tä)1tä ja altista tukea työväenluokan koko
joukon taholta, s; o. kaikdta siltä, mitä, sii on ajatte-
: levaa, rehellistä, .uhrautuvaa, vaikutusvaltaistaj kykene­vää
johtamaan tai mukaansa tempaamaan takapajuiset
kerrokset.»
Ja-juuri tässä on neuvostovallan menestymisen sa-
, laisuus. Venäjän proletariaatin etiyoukon rajaton uh-
: : rautuvaisuus, sen päättäväisyys, tietoisuus asiaslaäfi; sen
suunnaton tarmo ja luja sisäinen ja ulkonainen kuri —
"proletariaatin diktatuuri, on säilyttänyt Venäjän vai
V : lankumouksen ja läväissyl sen voittoisana kaikilta yaa-xoista
ja vastuksista*
Sosialidemokraattien ainaista iskulausetta siitä, että
kommunistiset keikausyritykset ovat olleet taantumuksen
lujittamisen syinä, ansaitsee kuitenkin lähemmin tut­kia.
Todellisuudessa näet seuraa taaräumus aina Jemo-
^rfl^zflfl. Noske teki Kappin keikauksen mahdolliseksi
Sosialidemokraalit, ne-.kukistivat veriin Beijerin neu-vostodiktatuurin,
ja. vasta sosialidemokratiaa seurasi
taantumus. Tshekkoslovakiassa ovat sosialidemokraatit
koko ajan olleet |iallituspuolueena ja siellä, käy työläis
ten vaino yhä raaemmaksij demokratiasta huolimatta
Ei tietysti käy kieltäminen, että siellä astui Horthy val­taan
neuvostodiktaluurin kukistumisen kautta.., Mutt
miten tämä neuvostodiktatuuri oli syntynyt? Unkarissa
öli tuskin lainkaan kommunisteja. Valta siirtyi työläi
sille demokratialta ja diktatuuria eivät harjottaneet yk-
«in kommunistit vaan myös — ja suurimmalta osalta —
sosialidemokraatit. Ja yksin sen takiakin oli sen
histuttava. Lisäksi tuli, että naapurimaiden sosialide­mokraatit,
jotka olivat niin vaikuttavassa asemassa
kielsivät Unkarin neuvostovallalta kaiken avun. Saat
toipa Tsekkoslovakia jopa lähettää joukkoja Neuvosto-
Unkaria vastaan. Sosialidemokratit ovat niinmuodoin
suuresti edesauttaneet taantumuksen voittoa Unkarissa.
Sosialidemokratia on useimmissa maissa määrännyt
työväenluokan politiikan. Tämän' politiikan seurauk­sista
tekevät sosialidemokraatit vastuunalaiseksi 'bolshe-vismin,
vaikka Neuvosto-Venäjä on ollut ainoa maa,
joka voitokkaasti on taistellut koko maailman taantu­musta
vastaan. Sosialidemoki^aattien mielihourepoliliik
ka on vaikuttanut mitä epäterveellisimmih koko maail­man
työväestöön, ja kaiken kukkuraksi rohkenevat he
mitään häpeämättä väittää «holshevismin vararikoksi»
sitä mikä ei ole mitään muuta kuHt-4,tsensä «demokra­tian
» vararikko,
Suurriistäjän Itockefellerm saaliit
Henry H. Klein arvioi kirjassaan «Dynastic Ame­rica
and those whQ Control it», joka juuri on ilmestynyt,
Rockefellerin ijmaifeuuden 2,400,000,000 dollariksi. Kif-,
jan tekijä sanoo Rockcfelleria kaikkien rahakuninkaiden
kuninkaaksi maailmassa; \ -
Rockefellerin omaisuus jakaantuu seuraavasti eri
tuotantoaloilla: •
Kobtt .jäätyy Volga. Ja sitten —
tekisi mieli rsanoa — herra armahta­koon
niitä Venäjän nälkäisiä, joiden
ainoa eSnauoni se on, ja näitä, Voi-!
gan seutajen nälkääkärsiviä, niitä oa
kyrnmeniä mJlJoonia. .
Viime kuukausien taistelussaan nä­länhätää
-sastaa on neuvostohallitus
tehnji; kearassaan ihmeitä. Mikään
hallitus ei koskaan ole osoittanut sel­laista
energiaa kansansa onnettomuu­den
torjumiseksi kuin mi^ työläis-
•hallitus Venägallä. Mutta sen työ on
tähdännyt pitemmälle kuin hetken
tarpeen tyydyttämistä. Oli turvat­tava
syyskylvöt. Ilman niitä;olisi ko­ko
tulevaisuus ollut vaarassa., Ja
vaikka työläis-Tenäjää on raadeltu
pahemmin kuin milloinkaan mitään
isoisten silmätikkua, vaikka se on
moneen käilaan raiskattu ja ryöstet­ty
puhtaaksi, sen laihot tallattui sen
viljavarastot poltettu, sen omaisuus
rosvottu, niin kykeni proletaarihalli-tus
yhtäkkiä hankkimaan katoseutu-jen
talonpojille kylvoviljan —lähes
koko tarvittavan määrän ja - 7 ai­kanaan.
Syyttä ei maalian saapu­nut
amerikalainen kveekkari-avusta-ja
syyskuun alkupäivinä ihmetellyt­kään
sitä, että hallitus oli jo sil­loin
aloittanut syyskylvöt ja hankki­nut
niihin tarvittavasta 15 miljoo­nan
puudan viljamäärästä 9 miljoo­naa,
puutaa! Sellaisen äärettpmän ih­meen
on suorittanut kotoisten ja ul­komaisten
rosvojen köyhdyttämän
maan todella kansan paralta har­rastava
hallitus! '
Mutta senkin taikuritoimilla on
mittansa.
•^mwwmMmttmmnmmmnmmmmmm^^
myrkkykaasuja. Ja ranskalaisilla ra-!5
aamiehillä on aateveljensä muissa;s
maissa. Churchill vertaa Leniniä jajE
Trotskia varkaisiin ja murharaiehiin, is
syyttää näitä julkisuudessa puhees-lE
saan omien palkkalaistensa, rikoksis-; 5
ta. Ja Saksassa selittää maansa pe- 5
rikatoon johtaja, Ludendörff, olevanr 5 -i i-i. • '» '• " -
.5a..«'eriviholIistensa. kanssa valmisi| ^'J^aJahettaa joulurahat omaisilleen ja tuttavilL
nujertamaan Neuvosto-Venäjän.' J a '=" Vanhassa sjTinjnnmaassamme on taas tullut
noottejaan, joissa narskuttelevat
hampaitaan ja paljastavat, mitä nii­den
isäntien mielessä^ liikkuu. Eikä
uhka p y ^ d y plelkkiin ?iäpeällisiin
asiakirjoihin. Kuuluu myös kalvan-kalistusta.
Venäläiset, vastavallanku­moukselliset
pyöveTijoukot parveile­vat
eri kohdilla Venäjän rajaa ja
Parhain apii oh pieni rahalahja.
Sen voi lähettää meidän kauttamme.
: ^ M T Y S K U S T A N N U K S E T :
Ri^manialla on syysmanööverinsä | summilta. Sähkösanomalla $3.50 kaikilta
Bessarabiassar • = KysyKä erikoiskur^ia suurille sU^^^^
Toiminta nopeaa ja^^
•Yli 2000 en lähetystä tehty jo tä^^^
Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä täUävuoS.vli ?5
Rahaa välitetään myöskin kaikkiin Suomen pankkeihin.
VAPAUS.
Ei siis uhk^a yksin Volga vaan =
myös kansainvälinen taantumus, jon- E
ka mielihaluna on Neuvosto-Venäjän E
proletaarivallan tuhoaminen pps- E
täkseen sen kautta tekemään lopun S
maailman työväenliikkeestä kokonai- E JSox 69 ~ ~' Q rlVv
suudessaan. , = * ^UClDUiy, Olit
Kansainvälisen proletariavtl^uk- S fair A v f ' ! ^ " rahavälityksiä vastaan A. T. Hill. 177 ^.j^}
kea on yhtenä sellaisena yhäti kas- '
vava hätä Venäjän nälkäseuduilla. ^j^^^j luoton Neuvosto-Venä
.Hätä on nyt kamala, toteaa rouva . . j ^ ^ lennätti Puola noottirisa mikä
Andrejeva, Maksim Gorkin puoliso olisi voinut aiheuttaa sodan. Bolshe-vierraillessaan
Tukholmassa. Ja Sa-I
marasta saapuu sanoma, että jossa-
Sen vuoksi on muiden maiden prp-etaarien
täydennettävä sen työ, rien­nettävä
lieventämään ja torjumaan
hetken hätää. Ja tehtävä se, kii­rein,
sillä Volga jäätyy, ja sen, jäl­keen
alkaa kaikki olla myöhäistä. Ke-rättäköörjpä
sitten kuinka valtaisia
määriä varoja, elintarpeita ja rohdok­sia
hyvänsä, niin kohtaa niiden kul­jetus
määräpaikkaan melkein /voitta­mattomia
esteitä., Sen vuoksi on yel-jeydentyössä
oltava npeitä. ;
Sillä ei yksiif Volgakaan uhkaa.
Venäjää kohdanneen kovan onnen
elähyttämänä paatuu myös kansain­välinen
kapitaalimaailma entistä ko­vemmaksi.
Sen uhk^ käy päivä päi­vältä
entistä peittelemättömämmäksi.
Nyt, ajattelee se jo ääneen, nyt on
sopiva aika antaa proletaarivaltiolle
armonisku» lyyhähdyttää se polviin
een j'a palauttaa maahan . entinen
rasputinilais-tsaristinen järjestelmä.
tunenässä häärivät Pariisin pank­kiirit
jotka ovat tsaarin kaivoon vis-
! kanneet miljaardeja. Kannattaa siis
yikkivastaiset 'julmurit, sellaiset kuin
kin nälkäseudulla kuolee 95 pros. rin"- ^«rtzev riemuitsevat xsen johdosta
talapsista! Tätä hirveätä seikkaa ettei heidän onnetfcfmille kansalaisil
ajatelkoot ensikädessä proletaarirtai-set,
äidit ja neidot. Miltä tuntuisi
jos olisi pakko saattaa hautaan omat
le.anneta mitään apua. He yllyttä­vät
kaikin voirainsa uuteen sotaan
Venäjää vastaan. Mutta Miijukov
pikkulapsensa taikka pikkusiskonsa f ''T.' F-^^^l '"^
ilman että olisi voinut tehdä mitään• 1 kerran yhdistaisr Venäjän kansan
heidän pelastamisekseen kuolemalta ?
Mutta siinä on kyllä ajattelemisen
aihetta kaikille raatajille, kaikille
neuvostohallituksen ympärille uu­teen
sankarilliseen ponnistukseen.
Mii jukov on jänkeilevä, luihu mie^.
työläisille, joille ihmisyys, mutta en- Hän,luottaa enemmän Öooverin kuin
nen kaikkea proletaarivaltion menes- kenraali Pershingin menettelytapaan.
tys on kallis asia^ ^ ' Mutta proletariaatin on oltava vai-
Eikä proletaarim^ilmaa voikaan fir^^^^^^'^^ hyf.|^y«te« varalte
soimata kylmäkiikoisuudesta. Se. on Venajan rajaseuduilla näet vetaa
kyllä kaikkialla antanut kauniita P"^^^^-
näytteitä rakkaudestaan, ei ainoas-.
taan Europassa ja Amerikassa, vaan
yksinpä Amerikassakiri. Toivotonta
olisi enää luetella mitään yksityistä-pauksia.
_ Riittöä kvfMsanoo^ ftä poRT ARUTHURIN
yhta.a^ttima^ onvesnntyi^t ^^ossa-, VMETSÄI-YÖLÄISTEN KOKO.
oleva kuin tyoton, avustanut mm UKSESTA LOKAKUUN
26 P., 1921.
Port Murin uutisia
koditon maan kiertäjä kuin yläluo­kan
ihanteidensa, takia vankilaan
tuomitsema toveri. /
Demokratian romahdus,
^Kolrrie Vuotta sen jälkeen kun kapitalistia
Järjestelmä maailman sodan seurausten johdosta oli tuo-
/miltu perikatoon, kun työläiset täytti mitä el<^isin^^^^
V voimantunto ja heidän silmiinsä häämötti yhteiskunnal­linen
uutisrakennustyö, kolme vuolta kaiken tämän jäi-
- keen-vallitsee kapitalistisessa Europassa mitä verisin
terrori laikka seisoo taantumus hampaisiin asti aseistet­tuna
aseetonta proletariaattia vastaan: työläisten on luo-vutetlva
asemansa toisensa jälkeen; palkkojen alene­mista,
hintain kallistumista^ nälkää ja kurjuutta toisaal­la,
multa toisaalla rahamiesten kasvavaa ylimielisyyttä
, ja loistoa!
Yhtenä taantumuksen vahvistumisen syynä on epäi­lemättä
taloudellinen romahdus,' Sairas talous ei tuota
riittävästi enempää riistäjälle^ kuin riistettävällekään.
- Sen takia kasvaa aina paine, jolla edellinen pakottaa
Jälkimäisiä tuottamaan yhä enemmän. Mutta siitä lu­jittuu
myös vastapaino- Niin. että kaikissa maissa on
yhtä aikaa havaittavissa oikeisto- ja vasemmistoradika­lismin
välisten vastakohtain varttumista. Mutta talouden
torjumatonluhistus selittää vain porvariston kasvavan
halun työläisten riistämiseksi, mutta ei selitä, miten sille
kävi mahdolliseksi näin lujittaa valtaansa. Tästä kiit­tää
se sama seikka, minkä avulla se vuonna 1914 on­nistui
saada työläiset teurastamaan toisiaan kapitalistien
hyv;äksi, riimiuäin suurten sosialidemokraattisten puo­lueitten
menettelyä.
Marraskuun päivinä I9I9 neuvoivat Saksan, Itäval­lan,
Tshekkoslovakian, Puolan-ja reunavahioiden sosia­lidemokraatit
toteuttamaan demokratiaa. Tällöin oli­si
kaikkien näiden maiden työläisien ollut mahdollista
ottaa käsiinsä valta. Mutta sosialideuiokraatit sanoin
vai, että oli kutsuttava kokoon kansalliskokous. Se olisi
auttava työläiset valtaan, se johtaisi kohti sosialismia,
se pelastaisi taantumuksen paluulta. Vain pieni kou­rallinen
kommunisteja varoillivat. Sanoivat, että de­mokratia
johtaisi .vain kapitalismin lujittumiseen ja
taantumukseen, veisi tielle, missä ei tavattaisi jälkeä­kään
sosialismista. Ja nyi saadaan joka päivä nähdä
kuinka'oikeassa kommunistit olivat. Saksassa oli työ-
Standard öljy^yhtiöissä ja muissa öljy-liikkeissä'..
. . . . . . . . . . . . . . . . . , . . 1,000,000,000
Rautfltieosakkeissa ja bondeissa . . . . . . 400j000,000
Teollisuuskorporaigjoneissa, kaivoksis'sa
, ja pankeissa .• 400,000,000
Liittohallituksen, valtioiden, kaupunki'
en ja ulkomaiden bondeissa 300,000,000
Yleisten laitosten osakkeissa . . . . . . : . . . 200,000,000
Mu«ss« kiinteimistössä ja kiinnityksissä 100.000.000
vieläkin viskata, kun .on hyviä toi-veita
siitä, että maahan saadaan uu­si,
huono isäntä, joka ottaa maksak-seen
entisen pelivelan. Ja niin lä-
Kysymys koskeekin nyt, paitsi vas- K okOJU.S oli kutsuttu'" koolle
tavallankumouksen sodan ^estämistä, etupäässä ttermansson ja Korven
avustuksen jouduttamista, jotta ei kämpällä aletun työmaataistelun suh-se
saapuisi liian myöhään. ' teen, tarkoituksella laatia tarkemmat
Jotta eivät venäläiset toverit eh- menettely- ja toimintaohjeet. Koko-hetetään
Ranskasta' sen pelipalveli- tisi sitä ennen kuolla nälkään. 'uksen alussa puheenjohtaja teki seik-joille
murhavälineitä. Jokaiselle ja Jotta kansainvälinen, taantumus ei kaperäisen selostuksen työmaataiste-paljon.
Pohjois-Ranskan puutteessa paatumuksessaan ennättäisi toteut- lun.vaiheista alusta loppuun, tuoden
ja orjuudessa kalvenneille kutomo-1 taa uusia" tuhosuunnitelmiaan Neu- ilmi avxt mitkä fnMipntHvot haiASr.
työläisille ei kannata maksaa muuta­man
pennin iuntipalkap lisäystä,
mutta- ulkomaalaisille neuvostovallah
pyöveleille kannattaa maksutta lähet­tää
mii joonain ja mii jaardien arvos­ta
tappokeinoja, ammuksia, tykkejä,
en kaunista rakkaudentyötä!
v ' M . Törmä.
•o •—
Tästä omaisuudesta on joukko siirtynyt Rockefelle­rin
sukulaisille, joka luonnollisesti ei muuta sitä tosi­asiaa,
että Rockefelleri mainitulla hirvittävällä taloudel­lisella
voimalla kontrolleeraa suurta osaa koko maail-mantuolanio-
ja yhteiskuntaelämästä.
Niin auttavat proletaarit!
Lokak. 5 p:nä saapui Ruotsin Kommunistisen Puo­lueen
toimistoon muudan elukaupungin työläinen luo­vuttaen
Venäjän keräyksen hyväksi 100 kruunua (Suo­men
rahassa noin 1.500 markkaaV ja lausuen samalla:
«Sain niin kirotusti kärsiä sota-aikana täällä Ruotsissa,
että ymmärrän hyvin, miten on venäläisten laita».
Samoin saapui eräs toinen työläinen, joka antoi 20
kruunua (noin .300 markkaa) valittaen, ellei voinut an­taa
enempää, kun oli ollut työttömänä. Saatuaan työtä
oli siis hänen ensimäisenä ajatuksenaan rakkaudenlalijan
antaminen nälkäänäkeville venäläisille veljilleen!
Mitä karttuisikaan, jos rahamahtajat antaisivat ja
antaisivat samossa s«?i/eesifl.<* Mutta sittepä ei kullan-kumarrus
ja loisen ilimisen riistäminen olisikaan hei­dän
ainoana ihanteenaan.
La
Kommunistinen naisleliti Ranskaan ^".'"^ f T^"J\^^
jotka itse elavat luan kurjissa 0I0-:
Ranskalaisessa ioVerilehdess,
•vie Ou.vriere, kirjotetaan::
Venäjää kohdanneet vitsaukset
ovat jotakin, joilla ei ole vertaa koko
maailman historiassa. On kuin kaik­ki,
itse luontokin lukuunotettuna, oli­si
salaliittoutunut ensimäistä prole-taaritasavaltaa,
vastaan.
Mutta kaikkien bolshevismia uh-:
kaavain,, lukeniattomain vaikeuksien
joukossa ei ole toista niin vaarallista'
kuin Venäjän tuotannon uudelleen
järjestämisvaikeus tänä sodan ja
saarron kautena, «mihin maailman ka­pitalismi
on sen tuominnut.
On vastaan välttämätöntä, että nä­länhädän
kauheudet ovat johtuneet
ei ainoastaan kuivuudesta vaan myös
yleisestä köyhtymisestä ja jatkuvasta
puutteenalaisuudesta- Venäjällä jon­ka
sota on raunioittanut, saarto uu­vuttanut.
Mitä laajin ja yleisinkään
ihmisystävyys ei siis riitä tämän vit­sauksen
vastusitamiseksi ja Venäjän
talouden sairauden' lääkitsemiseksi.
Emme tahdo sanoa, etteikö maail­man
proletariaatin toimeenpanemat
keräykset tuottaisi suurta huojennus­ta
kuvaamattomiin kärsimyksiin Jia
kurjuuteen. Mutta siellä missä on
tarpeen miljaardit, siellä ovat työläis-
Rauskan konmumistipuolue ilmottaa perustavansa
kommunistisen naislehden. «L*Humanite». ilmottaes-saan
lehden perustamise.^a lausuu, että «Ranska on yksi
niistä maista, missä naisten pyrkimystä siviili- ja yhteis­kunnallisiin
toimin katsellaan mitä suurimmalla viha­mielisyydellä.
» Uuden lehden tarkotuksena on harjoit­taa
valistustyötä proletaarinaisten keskuudessa.
suhteissa voidakseen auttaa, siellä
ovat heidän hädin tuskiA kokoonsaa-raat
miljoonat vaih''liev:tystä. Työ-läisavu?
tuk?Gn merkity^ on enemmän
moraalinen kuin aineellinen. Kan­sainvälisen"
proletariaatin on itselleen
osoitettava luokkayhteisyystunteensa.
Auttaessaan Venäjää tuo se ilmi ja
lujittaa kansainvälisen solidarisuuden
tuhosuunnitelmiaan Neu- ilmi syyt, mitkä aiheuttivat heidän
vosto-Venäjän kamppaillessa. nälkä- alkamaan työmaatais.teluh ja miksi
kuoleman kanssa. he olivat pakotettuja lähtemään mai-
Jotta Volga ei jäätymisellään teki- nitulta kämpältä. Luettiin kämpällä
si tyhjäksi miljoonai^ luokkatoveri- tehty pöytäkirja, joka. ei sisältänyt
rakkAiiHpntvnfä t mitään-erikoisia toimenpiteitä, joka
hyväksyttiin .sinänsä. Valittiin koko­ukselle
myöslcin sänomalehtireferaat-tori.
Kokouksen mielipide oli, että
edelleenkin jatketaan työmaataiste-lua
ja että sinne, tilalle on, saatava
uusia; toimivia henkilöitä, jotka sa-nialla
kun sinne menevät, että pitä­vät-
tarkan Valvonnan alaisena niitä
luikertelijpita, jotka'mahdollisesti ei­vät
aijö noudattaa joukkopäätöksiä
ja jos eivät huomautuksista ota op­piakseen,
niin juläistakoon heidän
nimensä lehdessä, seka on saatettava
heidän asemansa sellaiseksi mikä pet­tureille
kuuluu. Katkasiipalkkaa koor-tilta
päätettiin vaatia $'4.75 (entinen
vaatimus $4.50) edellyttäen, ' että
ruuan hinta on .entisellään, nim.
§1.00 päivältä, .muussa tapauksessa
on kohotettava katkasupalkkaa sa­massa
suhteessa. Samalla kehotamme
niitä tovereita,, jotka aikovat mennä
sinne, että "jatkavat työmaataistelua
niin kauan kunnes heri-ut taipuvat
vaatimuksiimme. Työmaalle jäänei­siin
päätettiin suhtautua toverillises­ti
sillä ehdolla, että he yhdessä uu­sien
miesten kanssa jatkavat työmaan-taistelua,
paitsi seuraavat henkilöt
me boitamme pettureiksi: M. Saks-ber,
P. Kangas, V. Riikku, C. Kallio,
F. Pitkänen*' (Suomen, lahtari), N.
Sundell ja M. Mäki. Toiset, jotka
sinne, jäivät, heidän tulee 3—r-7 päi­vän
kuluessa ilmottaf .itsensä Port
Arthurin osuasruokalän isännöitsijäl­le
tai John Ursinille. Jos he eivät
sitä' tee niin julkaisemme heidänkin
nimensä lehdessä.
henkeä, jota ilman proletaarinen val­lankumous
! on mahdottomuus.
Neuvosto-Venäjän tehokkaaseen
auttamiseen tarvitaan , toisenlaisia
keinoja, joita kansainvälisellä prole­tariaatilla
ei vielä ole käytössään.
Jotta Venäjä pelastuisi kurjuudes­taan
olisi sille toimitettava sen tar­vitsemia
uusaikaisia työvälineitä ja
avattava kaikki "mailnianmarkkinoil-le
johtavat tiet.
Proletariaatti tekisi tämän tietysti
kädenkäänteessä, jos sillä olisi valta
molemmilla maapallon puoliskoilla.
Mutta tällä haavaa voi vaan poi*varis-to
jouduttaa tosi apua puutteessa ole­valle
Venäjälle. Se voisi sen tehdä
- ei tutkimiskomissionien kautta ei­kä
ihmisystävyyden, vatjoila, minkä
vaikutus a|na on rajoitettu^ vaan
myöntämällä välttämättömän luo­ton
Neuvostohallitukselle. Ja, tämä
ei olisi niinkään sen omien etujen
vastaista. Venäjän taloudellinen
eristäminen salpauttaa koko maail­man
taloudellisen ja finanssiveren-kierron.
On tulppa, joka estää maa­ilman
markkinain liikeasioideti jtiok-stm.
•••• : • . :\
Mutta maailmanporvaristo pitää
tukehtumista taloudellisen pulan
kautta, kuolemaa yleisen seisahduk­sen
seurauksena parempana kuin
bolshevikkien esittämän' kompromis-loin
jos. historiallinen kehitvs as.'^
taisi jonakin (hetkenä «teenne k
symyksen koko vallassaolevan yhtelt
kuntajärjestelmän kiikistamis5n!
käpä silloin olisitte valmiit liitt^'
lahtariarmeijaan. — Päätettiin
palkka on maksettava jokai
viikon kuluttua. Samalla kehoU
muidenkin kämppien työläisten
nettelevän samalla tavalla. Uii
henkilöille, jotka menevät kysjaji
sessä olevalle kämpälle, olisi tokct
tavaa,iettä olisi telikeittivälineet
lakin, sillä kämpälle jäänefetä 1
vielä järjestymättömiä. Käi
olevien lahtarien stthteen on
teltävä mitenkä parhaaksi näkte^
Raportti C. W. Coxln U
luettiin ja hyväksyttiin sd
Toverit työmaataistelun siinä
tivat siellä olevan hyvällä mallilli,
Siis toverit yhteiseen taisteli
kaikilla Canadan metsäkämpillä,
saisimme läpiajetuksi nämä pii
vaatimuksemme! Solidariseen tä.^i | Ä
luun yhteistä vihollistamme vastan {|
Mutta. meidän tulee muistaa an
vaikka taistelemmekin näiden pienii
reformien puolesta, ettemme kosi
unohda tärkeintä, lopullista päänä
räämme, nim. koko kapilaliiliienjl
teiskuntajärjestelniän kuislttgmitti!
Nyt kun kpko mailman vallanfe
mouksellisilla taloudellisilla jäi)s|
töillä on yhteinen tiivistetty rintaE!,
nim. Punainen Teollinen KanMinnHi
nen, jonka lipun juurella nyk^j
on jo noin 17,000,000 työlaista,
me koskaan.saa unohtaa sitä, «i
tämä P. T. K. on juuri se, j(
lipun suojaan meidänkin on liitjt
tävä. Tämänpäivän vaatimusten olef
la meidän jokaisen kykyjemme jat
kaan on teroitettava lopullista
tavaamme ja P. t. K. sekä K.,
ohjelmaii että' menetteI>'tapojen
netuksi tekemiseksi. Meidän on
ohjelmamme yläpuolelle asetetta-yhteinen
vallankumouksellinen te;
sainvälisen työväenliikkeen ohjd
että silloin kun ratkaiseva hefc!.v_
että silloin olemme valmiit tietoue;^
toimimaan kuten yksi suuri köösa
suuä, että. kussakin, maassa toimi;
ybtenäisesti ja myös jos tarve
tii koko mailraan työväestö ^on
majlaista toimivaa yhtenäistä,ji
koä. Siis vielä kerta: vaikka ses^
mekin kiinteästi pienien täÄ^I
van vaatimuksiemme puolesta, eE^i
koskaan saa unohtaa lopullista P
määräämme niiden keinojen ja ö
nettelytapojen • tunnetuksi teg
seksi, johon maailman va!lanh|
uksellinen työväenliike n,:eita ve^v.^
taa! '
Kokouksen valitsema referaatt?:^
SÄDITSTE.1
Mitä te. yllämainitut luikit oikein
ajattelette, oliko kaunis teko kun an
tauduitte pettureiksi? Ettekö-öle vie­lä
niin paljon oppineet, että voisit-sin
h>'\'äksymistä. Se odottaa yhiikin
Neuvosto-Venäjän sortumista. • Se oi
suinkaan odota sitä toimettomana | te seistä yhteisen rintaman takana?
päältäkatsojana vaan käyttää kaikkia j Eikö teissä enää yhtään ole solidari-mahdollisia
keinoja pakottaakseen 13uud?n tuntoa, koska alistuitte moi-bolshevismin
antautumaan, murska- seen halpamaisuuteen, toisia työläi-rakseen
neuvostotasavallan. siä pettämään ja omaksi häpeäksen-
Niinpä.samalla hetkellä, kuin En- ne? Mitenkähän olisi asianlaita sil-
TaäJIä Soosm on ^mis^^i
io-os&sto ja se piti perastanu Öjj
kouksen lokakuun l~p:Täsäi^
nhess^ valittiin virkaiUjit pB(*||
vuodesksi. J^uoriso-oszsto «'^j
:.flsaa kansainvälseen jutim,
ton ensmäinen kokous pideöiis J
pitää avajäisiltamat mmsim'M
päivä ja vaJiitiin viisihetikkei.i^i
mitea, joka huole-hfii ob.isln^^^;!
Säännöt on, että kaikki noc-''^'!
ton jäsenet täytyy
tymään i}uoriso-os^toon ji
maan sen hyväksi.
sekä S. S. osaston yhiebes Sm'