Vapaus, May 8, 1929

              Sivu 2 Keskiviikkona, tookpk. 8 p:nä—Wed., May 8 No. W8 — 1029
VAPAUS MiaSHa trMMtSB ciaaa d a ««•Ja. nmmtji
J« aSiiattrSaZ iaiai^iiviaZ.
T O I U I T T A J A T <
S. C.\SECC, A. VAARA (*sa^auB). B. A. TEKBl/7(£!r. B. FEHCONEK, M. POmANSAlO.
• t Ibs PM* OfCc« DtyarfaeBCOttiva. •eeoBj ei*M muur.
_ . VAPÄor^oa*»*?».
ovlr MS» of Pisaljb Warlccx» i a Caasdc. PebliA«4 M S o A s r y . Osteria.
TILACSBCCKAT:
t «k, t4M. « I c l c »7J«. S I k . f l ^ i« 1 kk, « J » . — -Vkarariltoiki» i« SuoMca Kk:,s»s«n«
~ ; l-»k,- « S i » . 6 kk. 3 kk. «2X0 i . l kk. (1X0,
OJfOTCSHrmAT VAPAin>CSSA:
J^bfeciiktailsetBkMt «IHO k a t e . «SM kaks keitu. — AviolUttoea mm*53Xe oBDcaUrirotiikMt SOc
y i i f t t i t C T M . — KiaCTmoattofliaotnbft lOe k«rtji, «IXO 3 keua. — STStrBdifaBotabet « I J » .km».
C^M. . 3 igettms. —. AtastoeTonnotakact (ZjM kerta. C3X0 fcakai kcitaa. — KiitoaaootskKt «IjOO karta.
— «CöokmaailaMtokKt «2X0 kerta, SOe '•iri'^'V-n kiitoijaaaeeba tai Duit« T ä n ) > l i i . — Halotaaaticdot ia
mntrijinmiim SOc kerta. »1X0 koUne kertaa. — T3apiiaili»öttajie» ja flmotiua«e»tluonea cm, «aaad-
I M M ; <ak«cectZ>2 flatotnAinti ctnkStcea.
Suomen hli^iiiiiii;»*rcir.
Lekcees akKtoJea ilmoiuien pttäi oUa icosttoriHa kello 4 ip. Urae«r<>u(p2ivSB eflelliietui ajIupÄJTiBÄ.
Vaptuda toiaitiu: Haosruto 207. Ifaeker BaiUint. 4 Dorkaa St. Pokelia S36V.
V a p a s i koottorit LibertT BaiUuic. 37 Lonu St. I>(ibdia lOSS. Pa«tlo*ote: Bos 69. StMOxxT. Of»
Tt^as&a paino Ja lateoo: lÄberty BaOdior, 37 Lon« St. Pnbella X3«7V.
CcBCTxl a^rertiirns rate», 75: per eoj. loefc, - Mloimaoi ckar(e for a»Bfl« iaaertion, 75c. The Vapana
l i bcat adTertmsc medium amoaf tba Fiaaiib 'eople ia Canaih. .
•Työväenjärjestöjen TiedOTantaJa"
ktrjoittaa miten Sucxoen sosdem puo­lue
on luisunut porvarillisen vapaJa.-
mieUsen puolueen asteelle ja lakan­nut'olemasta
työväen luokkataistelu-puolue,
T,T:n kirjoitus on seuraava:
Suomen sosialidenu^u^attinen puo.
lue koetti ennen kansalaissotaa pysy- i
teliä njs, marxilaiselle linjalla, lukeu-! ja osittain kokoporvarilliseen refonnis­tuen
EuK^jan sosialidemokraattisten tipuolueeseen — entisen luokkataiste-puolueiden
vasemmistoon. Se vastusti lupuolueen .nimen, harliaanjohtämana
hiokiMfiovlntoa ja korosti erikoisesti, — melkoinen "määrä työräestöäkin.
että työväestö voi taistella itselleen Ensimälset vuodet kuluivat n.s. varo-vapauden
vain omiin voimiinsa iuotta- vaisen politiikan merkeissä. Ulospäin
asiallisemmaksi tehtäväkseen entisen
vapaamielisen porvariston tehtävät.
Ja että-työväestö lähtisi mukaan —
työväestöähän kosiskeUvat yksinpä
äärimmäiset oikeistopuolueetkin kan­nattajineen
—.. ryöstettun puolueelle
entisen luokkataistelupuolueen nimi.
Aluksi liittyikin tähän uuteen puol-van
Vappukin taas -tuli, meni,
niin kun odoieltnn.
Taaskin sitä juhlittiin
— tai verta vttodatettiin.
laa ette «aniaia tahaiiu aaa vaauiurta ntLtaiitttB kixjeeveecae. kiriotUka> uadeluea liikkrenbviuiaa
faoceaCiaella cimcIU; J. V. KANNASTO. liikkeenhgiiaja.
Miljoonia — työläisten hiestä ja verestä
"The Financial .\ews" julkaisee taulukon Seitsemänkymmenenkali-deksan
edustavan yhtiön viimevuotisista "an-sioista", - /
Näitten yhtiöitten voitot nousivat keskimäärin miljoonaan dollariin
kutakin kohti — sen jälkeen, kup oli tehty, kaikki poistot ja varaukset
arvonalennuksia, verotusta, kuoletusrahastoja ja muita vararahastoja var­ten—
eli kaikkiaan yli seitsemänkymmenenviidenmTlJoonan dollarin sen
lisäksi, minkä ne pimittr\'ät ja suorittivat korkeina palkkoina ösakkeen-omrstajille.
Verrattuna kuuteenkymmeneen yhteen miljoonaan.'edellisenä
vuonna, merkitsee tämä kahdenkymmenenkahden ja puolen prosentin
lisäystä riistovoitoissa.
International Nickel-yhtiön voittoja ei ole oteltu tähän taulukkoon.
Jos ne ptettafsiin tuossa lukuun, niin ne paisuttaisivat keskimääräisen voi­ton
yhtiötä kohti sekä lisäyksen edelliseen vuoteen verraten vieläkin' suU-remmaksi,
sillä tämä yksi yhtiö teki sataneljä j.a puoli prosenttia voittoa
yli edellisen vuoden voiton. International Nickel-yhtiön voitot kasvoivat
nopeammin kuin tuotanto lisääntyi. Tuotanto saatiin lisääntymään vii­dellätoista
ja puolella prosentilla, vuoden merkittävimpänä piirteenä yh­tiön
toiminnassa olleen työläisten työtehon kohottamisen ja työnnopeuden
kiihdyttämisen tuloksena. c
Tämän kultavirran juoksua tarkatessa voi helposti käsittää, miksi
Canadassa vimmatusti rynnätään kommunisteja vastaan — he eduslavat
ainoata työläisryhmää, joka toimeliaasti ja tietoisesti pyrkii lopettamaan
tämän työväenluokan elinnestettä — hikeä ja verta — har\ain loiselä-jäin
hy\'äksi kuivaavan vuodon.
Kaikkialla ja kaikilla aloilla enemmän painoa ja pontta .työhön jär-
'jestymättömien järjestämiseksi!
maila. Mutta tämä linja oli etupäässä esiintyessä viljeli puolue marilxalsia
vain teoreettinen, el ajateltu loppuun puheenparsia ja puhui luokkataiste-asti.
ei suunniteltu ohjelman käytän- lustakin. Eduskuimassa sen jäsenet
nössä toteuttamista, pitivät jyrkkäsanaisia puheita porvaris-
Kansala:«sodan jälkeen jakaantui toa vastaan jJi.e. Mutta aina ratkai-
Suomen poliittinen työväenlUke kah-jsun hetkellä menetteU puoluejohto varmaan
teen leiriin, hajaannus, joka kaikesta kapitalistisen järjestelmän vaatimus-päättäen
olisi tapahtunut ennemmin ten mtikaisesti. Nämä ratkaisut, siis
tai myöhemmin ilman kansalaissotaa­kin,
Entisessä sosialidemokraattisessa
puolueessa pysytelleet oikeistolaiset,
reformistiset herrasmiehet, jotka, o-llvat
pysytelleet kansalaissodasta s i ­vussa,
ryhtyivät valkoisen terrorin tur­vissa
puuhaamaan puoluetta reformis­tisten
käsitystensä tueksi. Entisen
hiokkatalstelupuolueen marxiltdsen
johtajiston ollessa joko vankileireillä
ei maanpaossa — mikäli ei heitä oi.
tu kuopattu sorakuoppiin — saivatkin
he melkoisen lyhyessä ajassa refor­mistisen
puolueen pystyyn — puolu­een,
joka heti alulta, alkaen otti pää-itse
puolueen teot. salattiin kuitenkin
visusti söurilta joukoilta. Vasta Tan­nerin
hallituksen muodostuttua — o-slttain
kyllä jo ennenkin - - rupesivat
joukot käsittämään nykyisen sosdem huiputettava;
puolueen todellisen luonteen. Ja seu­raukset
olivat myöskin sen mukaiset;
proletaariset atoekset alkoivat erota.
Tuo proletaaristen Joukkojen eroa­minen
oli, kuten sanottu, havaitta­vissa
jo ennen Tannerin ministeriön
muodostiunista. Se sai aikaan puolu­een
johtajistossa käymistilan. Jo en­nen
viimeksi pidettyä puoluekokousta
Julkaisi herra Hupli kirjoituksehsa,
jossa hän julisti joukkoliikkeiden ole-
"k^jan kaltaiset", jotka eivät •Tannerilaiset" ovat fiis jossain mää-j
käy. jos "hiiva" puuttuu. Ja seurauk- rin ••rehellisentpiä" kuin "huplilaiset",
sena Mtten olikin, että herra Tanner Heidän mielestägn ohsi hieman varo-syrjäytettiin
puolueen puheenjohta- vaisempi^ huiputtammen vusaampaa. ^ taksassa ja Puolassa
jan paikalta ja tilalle astui - sosialls- 'mplilaisuuden" ''vankin linnoitus ^ . ^ . ^ ^ ^
ti, joskaan ei nimellisesti — herra on toistaiseksi puoluetoimikunnan va- - . ,
HuplL Kttömän komennon alaisena toimiva tottui siellä monelle
m, mit•u n puoluek. ok•o uksen jä_lk„e en sanom^aleh^titc^rim^is toy, jT£^.T^, Sen a- ennen aikaa surma,
Tuo riita on siinä suhteessa erikoi- äskeinen, eroittaminen sanotaan ole- . ivi f • t
nen, ettei siinä ole oikeastaan kysy- ^an p,o, asian, kanssa välittömässä '"^['"^ on palHtcataisto
mys mistään "oikelstolaisuudesta" ei- yhteydessä. Samoin eräät muutkin vii- missä riehumassa,
kä "vasemmistolaisuudesta". Hupli op. meisimpinä aikoina tapahtuneet "hen- lakkolaisten etuja
laan yhtä oikeistolainen, yhtä kuösiirrot". ' on herru polkemassa.
porvarillinen kuin Tannenkm, viela- „ „ i
pä erinäisissä asioissa enemmänkin. Saman aikaisesti^ eroitella^ puolu-^
Ruta onkin suureksi osaksi henkilö- ^ joukottamjasema, lotka eivät i^ahdeksannen ministerin
kohtaista luonnetta ja osaksi myöskin i ^ a n muuta^alktu kaikessa herrojen .
taktiUinen. Hupli nimittäin edustaa 1?^^^^
sellaista suuntaa, että joukkoja on pinä aikoina pidetyssä sosdempuolueen Kun Mussolini viran otti,
sanomalehdissä ja puolueneuvoston kokouksessa on ollut poisti miehen tieltään-muussa
julkisessa, joukoille näkyväs- tärkeimpänä asiana proletaaristen ai-j
sä esiintymisessä on puolueen koetet- »pesten eroittaminen; jokaisessa niissä
tava näyttää olevansa hyvin "jyrk- «n erotettu kymmemttam työläisiä,
kä", "marxilainen", jji.e. kun Tan- Nykyinen sosdem puolue on siis o-,
ner ja hänen kannattajansa eivät oi- maksunut edesmenneen vapaamielisen <HAr/aa/fo/-i/i hyväksi
kein käsitä moisen huiputuq?Olitiikari porvariston tehtävän, mutta suorittaa hän pois nyt eroaapi.
tarkoituksenmukaisuutta. He kai ym- sitä mahdollisimman tymjäiseviä me-märtävät.
ettei "huplilainen" fraa-nettelytapoja käyttäen. Sen johtajis-sljyrkkyys
ajan pitkään vetele, vaan to riitelee keinoista, joilla joukot voi-tulee
päinvastoin muuttumaan arvaa- täisiin huiputtaa, ja sutä, kuka heistä '
mattomaksi taoDloksi puolueelle, suurin • on.
Yleistentöitten ministeri,
Giovanni Giuriatti,
Mondismin alkutaipaleelta
Saksan kommunistipuolueen vappu julistus
Sakean kommunistisen puolueen keskus'komitcan vappujuhlan
viettämisen johdosta .antamassa julistuksessa alleviivattiin,' että. sosialide­mokraattien
saarnaama '"demokraattinen tie" on johtanut siihen, että
Saksan työväestö ön/menettähyt kaikki, vallankumoukselliset vapautensa.
Julistuksessa kehotettiin kaiklda työläisiä kielloista huolimatta psallistu-raaan
vappumieienQSohjksiip kommunistisen puolueen tunnusten alla,
jotka ovat: "Taisteluiin imperialistista sotaa vastaan ja proletaarisen
isänmaan, Neuvostoliiton puolesta, porvaristoa ja reformismia vastaan,
kommunistisen puolueen ja proletariaatin vallankumouksellisten järjestö­jen
iujittainisen puolesta,. proletariaatin diktatuurin puolesta,' Neuvosto?
Saksan puolesta ja Kominternin puolesta."
Pä0ibiMttajänMiMosT
Toveriieh|i,Työfnies kertoo.t.k. 5 p:n numer
Toveri H.. Puro, joka viimeisen kolmentoista kuukauden ajan on
toinunut lehtemme päätoimittajana, eroaa täniän numeron mukana, siirty­äkseen
Kommunistipuolueen Suomalaisen Toimiston sihteeriksi. Toveri
David-ll.eino,-joka..ön toiminut Suomalaisen Työväen Järjestön'Xir^aa*
tekeväpä sihteerinä noin vuoden ajan ja sitä ennen lehtiemme yhteisenä
keskusioimittajana ja aijenrnnin Eteenpäin-lehden vastaavana toimittajana
alkaa toihiensa maanantaina, tämän lehden päätoimittajana.
Samalla kun tov..Puro haluaa lausua toverilliset kiitoksensa kaikesta
siitä luottamuksesta ja yhteistoiminnasta mitä lehtemme henkilökunta,
avustaja^ ja kirjeenvaihtajat sekä lahteä kannattavat järjestöt ja työläiset
yleensä ovat osottaneet. lehdellemme Työmiehelle ja hänelle hänen toi­messaan,
lausuu hän toivomuksen,-'et);ä--s'amaa luottamusta ja samaa
hyvää yhteistoiminnallista avustusta tultaisiin osoittamaan töv Heinolle.
; Huomioita ja huomautuksia
Ajatellessanne kapttalistiluokan hyvinvoinnista Canadassa voitte lu­kea
nämä, äskeisen itsemurhaajan viimeiset sanat:
Rakkaat ihmiset: v
.Minun ruumiini tullaan pian löytäinään. Minun täytti .tehdä
tämä; £ i ollut mitään muuta tietä ulos. .Mitiä Olen ollut ^^ddässa
yli. kolmekymmentä vuotta ja asunut tälläajalla Winnipiegjlssä ^a
Vancouverissa. Minä olen menettänyt terveyteni ja.siiuren osan''typ-l^änsä markkin
kyvystäni. Siksi bittinä V>linyrittämäsi3i päästä ^ a i s i n f v a t A ä a n ^ <"järidperäistyttämi.
hiaahan jonkun. sukulaisePi luokse, mutta minulla ei olliif tatp^ksi
• rahaWV^ •A-'-'MAHSDE?f.• ' ' .• -.-t v;'*'^*'•'^ .•
neen
Repiibl^aänipuqlueep naisten klubin .Detroitissa kerrotaan läheltä-:
vältidK.kuvern5ojpiT0reenille seur^ kirjelmän: _ ;
' '^Detröitinrepuhlikaanipuolueen naisten-klubi pyytää kiinnittää
tetdSn huomiötaone aseharjötushuoneiden Detroitiin räkentäiniisen
väItt&nättomy}iefn' Qn sangen tarpeellista, että Detroitin kaltaises­sa
su|(|Tesaa tebllisuusicäupungissa on kansalliskaartilla" ja. niiiillä
80t>Iasosa$foilIaVitiittäyät harjotusinahdollisuudet.^^ I^^^ on .yksi
zoaailman suurimmist^^^^ sikisi pn välttämä-^
Englannissa On työn ja pääoman
^usointuoppi mondismin nimellä
näytellyt huomattavaa osaa. Kaikki
johtavat reformistiset ammattiunio-johtajat
ovat kytketyt fiihen. Mielen­kiintoista
on vieläkin kiinnittää huo­miota
mondismin, alkujuuriin. Kuten
muistettariee. kutsui Sir Alfred Mond
teollisuusmagnaattien ja ammattiyh­distysten
yleisneuvoston konferenssiin
Lontooseen. Siitä asti tunnetaan mon-dismi,
'
Konferenssin esihistoria juonti Juu­rensa
hiili- ja suurlakon päiviltä.
Joukkojen puristus pakotti ^einmatti-yhdistysjohtajat
lakkaamatta vasem­malle.
Kansainvälisellä alalla luotiin
engläntilais-venäläinen komitea; ja
Englannissa . Itsessään kärjistyi :luok-kataistelu
suurlakoksi, jpinkä tehtävä­nä
oli kaivostyöläisten turvaaminen.
HalUtus, Baldwin johdossaan, nostat­ti
kuitenkin työläisiä vastaan koko
valtion mahtlkonelston.. Panssariautot
Ja kuularuiskut risteilivät. teolU^ijJus-seutuja.
Ja rauhallisten niielenosoitus^
ten kimppuun hyökkäsivät sqtUaso-sastot.
Tällöhi säikähtivät reformisti­set
johtajat^ He eivät tahtoneet ,olla
mukana'missään todellisessa kamppai­lussa.
Tämiä aikoi käydä heille jUifan
vakavaksi. Ja sen vuok§I antoivat he
peräytj^mlslifilyytyksen — antoivat
alttiiksi kaivostyöläiset, ja sallivat yli.
tiöherrain heittää .työmailtaan kaduil­le
tuhansia järjestyneitä työläisiä,
muuta mainitsemattakaan,
. VaUttämättä työläisten kohtalosta
jatkoivat reformistiset johtajat mars-slaa4:
oikealle, he särkivät englanti­laisi-
venäläisen komitean, ja sitten as­tui
voittaja, Baldwin esille selittäen
toivovansa työläisten ja työnostajain
välistä yhteistoimintaa. Silloisen Eng­lannin
' ammattiyhdistyskongressin pu-ja
kapitalistit sitoutuvat harjoitta­maan
yhteistoimintaa yleiseksi par­haaksi;
2) Lakkoja Ja sulkuja ei tu­ettaisi;
3) Kaikkiin yhteiskuntajärjes­tyksen
muutoksiin voitiin ryhtyä vain
"perustuslaillisten menettelytapojen"
avulla.
Konferenssi päättyi työnriistäjäin _^ , - , , .
tarjoamiin Juhlapäivällisiin; yhteis- ^!^^^:J^^^^.y}^^_^
toiminta ei sentään velvoittanut työ-
VAPPUJUHL.4T
Vappujuhlat, jotka pidettiin-Mount
sempien työläisten toimesta, oli yltsi
suurempia mielenosoitustilaisuuksia
mitä on vielä Montrealissa ollut, sil­lä
Juhlissa oli osanottajia yli viiden­tuhannen
< keltaisten vappujuhlissa
alle tuhannen) ja osanottajien mieli
oli, reipas. Ohjelmassa puhe Kommu­nistipuolueen
sihteeriltä Jack Mac-väenednstajia
kustantaniaan niitä.
Tämä konferenssi oli kniitenkin vain iff/^^f- Satakunta poliisia oli ase-valmisUvaa
luonnetta. Yleisneuvosto I "!!^°P"°le"e ^»a ,n ymmärrettä­on
kulkenut eteenpäin alkamallaan västi jarjestyKsen pitQa varten. Ja
uralla.
kyt ollaan Jo niin pitkällä, että kai­vostyöläisten
entinen johtaja Cook,
joka tässä "rauhankonferenssissa"
vielä näytteli vastustavaa roolia, on jo
kutsunut Walesln prinssiä liittymään
soslallstlpuolueeseen, Mondismi on
siis niellyt Englannin ammattiuriio-"
johtajat, mutta itse työräki levotto­mana
täh3rilee lähteäkseen vasemmal­le,
jonne sitä, kfihöittaä lisäänijnyt
työttömyys, nälkä, ja^kurjuus.
Montrealin
heille asettaa. Siitä kärsii samalla
myöskin puoluetoiminta siten, ettei
_ . . „ „ ^ ,. j . , ,. .puoluetta saada siinä määrin ylei-
Roya Arenalar Montrealm radikaali-. ge^tj tunnetuksi laajojen joukkojen kes
kuudessa kuin pitäisi. Nuoriko varsin­kin
täällä pysyy sivussa pUolueen toi­minnasta.
Puolueeseen kuuluvien jä­senten
viaksi lienee laskettava sekin,
ettei täällä ole esiip. suomalaisista jär­jestyneitä
kuin noin neljäsosa.
Ottakaa, toverit, huomioonne nykyi­nen
kireä aika ja tulkaa järjestöihin
jäseniksi, järjestöihin, jotka ovat pe­rustetut
taistelujärjestoiksi työläisille,
tarkotuksella niiden avulla, yhteisvoi­maan
luottaen, saavuttaa työläisille
yhteiskunnallinen ja taloudellinen va­paus
kapitalismin ikeen alaisuudesta.
Taantumus todellakin ,lienee saa­vuttanut
tämän perukan työläiset, sil­lä
esimerkiksi vappujuhlissa ei ollut
niin paljoa yleisöä kuin olisi ollut ti­laisuudessa
tulemaan. Vappujuhlat
muuten vietettiin Timminsissä- Lie­neeköhän
tämän perukan työläisten
taisteluhalun vienyt valtion viinakaup-
Karvaspala porvareille
työläisten on lehti.
Kun se herrain kolttosista
kirjolella ehti.
loppumattomilla hyväksymistaputuk-
£llla, samoin kaikki muutkin ohjelma
suuri joukko etsiviä poliisia sisälle
haaliin. mutta mitään häiriötä eivät
tehneet, koko tilaisuus meni rauhalli­sesti
Vappupäivän kuluessa oli poliisit
raastaneet kolme punaista lippua ppis
vappu juhlakomltean huoneuston ka­tolta,
jotka oli siellä liehumassa ja
kaksi nuorisoliittolaista vangittiin len­tolehtisten
kulettamisesta ja jakami­sesta,
eikä laskettu takauksellakaan
poikia ulos. Myöskin on etslväosasto
ilmoittanut, että otti yhden punaisen
lipun pois eräältä joka kulettl lippua
pois Mount Royal Arenalta. joten vi­ha
tällä kertaa oli yksinomaan punai­siin
lippuihin.— J.
Siksipä he ilmiannoin
tahtoo lehdet pulmaan.
Vapauden ahdistelu
saattaa heidät hurinaan.
Suojeluskuntahumalassa
Pohjanmaalla ollaan.
Kansakouluoppilaita
yllytcllään mukaan.
Kurikassa perusteiliin
''Oravakomppania''.
Jossa sitten harjotellaan
pikku-poikasia.
MAGNUS RAEUS.
vät ne ihmiset puolusta työlälsluökkaa,
vaan ajavat porvariston asioita.
Halluinin 500 reformistista, kristil­listä
ja kommunistista työläistä, jot­ka
ovat olleet syyskuun l päivästä
pa. joka Timminslin perustettiin ja ne asti. siis kuusi kuukautta, unitaarisen
pienemmät koiratorpat. jotka siinä si­vussa
arnmattiaah harjoittavat?
Rosegi^ove, Ont.
MONTREALIN OSASTON
uuden huoneuston avajaistilaisuus al­kaa
käymään aina "VaIn lähemmäksi;
samoin on alkanut käymään kiire
maalareille, puumiehille. kuliisinlkka-rellle
ynnä muiUe, jotka laittavat huo­neuston
kuntoon. Uusi huoneusto on
tullut jaettua seuraavasti ja jotka pi­täisi
kaikki olla valmiina avajaistilai­suudessa:
Jos alkaisi alhaalta ylöspäin
sillä ymmärrettävästi on rakennuskin
Eri paMakunniba
he^htoJa~Skk »STBalSrittto alettu ranteinaan. Ensin teUa-kohteliaisuuksiin
tavalla, mikä oli o-mlaan
. mairittelemaan hiestyttäjä
"rauhanjrstäviä". Ja sitten saapui Sir
Alfredin kutsu yhteiseen konferens-siln.
Tästä melkoisen hämäräperäisestä
konferenssista kertoivat työväenlehdet
m.m. seuraavaa:
Sir Alfred Mond avasi, kokouksen
antaen erittäin toivorikkaan kuvan a-semasta
— el mitään palkkakiistoja
tulossa, ei mitään pilViä näkörännassa
— siis mitä erinomaisin ilmakehä,
öUssä saatettiin ylläpitää teollista rau-haj^'
Hän korosti sitten, etta Englan.
(l 'saattoi voittaa takaisin menettä-xnäosä
markkinat vain teollisuuden
^ FascisU-Itali^' pääkäupiingista iuHlMn tledoB mu^^
niooin^ ammattttaidotoh (yölainen, ioka fSskei^isfia -Vaaleissafr '4vji>ni^tl'
julisti a8t^äne«D^ "£i'*:ja^^^^^^^ Roisia ihioi^i M
seeo seuraamäao;^^ öllut: fcucisft^n oikeud^m^^g^^^^^
ja tullut; tuomituksi. kahdeksaksi kuukaudeksi van^ceuteöi ^'M
loukknnmfefesta**. • '
Uuden Etelä-Walesin porvarillinen sovinU^
tpkseo, minkäv ma)»an \-irdentöista döliianri ViikköpalUca pn **jiit|ävä
polijfl|»aIJdcii?' AtislVaiiair tyola^i!^ Kiftra tavaUlU^ tum^ j^orxj^to-
**OillaW<i(«mi*'-.- olivat t)^VOiinSOÖS^^*^*'> A f f i i c f o l a » mSa^Movina. aintX-xtntf'
&B>C;> kautta. Tämä on jo käynyt sel-vUletmuualla..
Hän lopetti :vetoamaUa
^«tnoIempUn . puoliin" ja kehottamalla
mitä pääsemä4n yksimielisyyteen •*'l-sänmaan
tähden'^ 'r.
Puheessaan' vastasi ref.' Turpln
myötätuntoisella tavalla. Ref. Tome
sanoi, että, hänkin oU vihreässä nuo-ruäa^
tesaan ollut villi sosialisti, mutta
että hän nyt 'ymmärisi, että teollisuus
voitiin pelastaa vain keskinäisellä
^öUä. ja hän oli valmis myötävaikut-ämaan
eheyden. aikaansaiainiseksl.
Jäion tbSvomulBeB-.lausui - xa^»
tyksiä, laulua )>nnä yhtä ja toista.. Ja
sitten I l i ^ ' . o n .^ppaie j& joku l y l ^
Sir:stamp ja ref. Bei^^^ m94<pWel?naeättys>kappa'te "Kun rbuyat
JemmilUik oU-ybtä>i>alaya ^xito Iq^tä-joitjpin
pelastamiseen. ~
i^Siiten^ esilntsri- ref. Cltrine..'^ mnkin
tiUj^iineh •• rauindin oUufet valnds^culä^
^ t i k l i t faavaitsemBan, ett&.'.treiäiset
-^«^v\»Inm^ttäfeivfit.=ja ettei tals^
telassa sodalTsmtn puolesta siis ollut ternin Järkeä.
m w 9 a y ioa aineksuojf.
TÄrpeetonta on sanoa, että Australtra. t y ö l a i t aivan toi-
«in tu«sta''p(^i^palka£ta. / J
t^xemferenssln lopussa lausui Hlcks i .
litmsiiaen johdot että hänen puheen­sa
"^"(iiooaattiyhdistyskopgresslssa}^- oU
antanut aiheen tämän ''suuren" kon-ferenssin
l^ttsumiseen. ja tecdllsuus-pMhp
Watson piti tilaisuutta sdpivani^
ehdöttaaiseen-konforenssflle. ettft se
ficlolttaisi varDnms$biiim]{kse&.
kuulu^^»tt&isiln koko "f^MmyTTf «flsU
niiTsniimuksen piti kS^ltU^ Icolme
iohtaa: l>-. Ainiac^is^dis^l^
rlkerrokseen tiilee hyvin suuri ja miel­lyttävän
näköinen ravintolahuone, pu-kuhiipne,
lämmityslaitokset ynnä muut
pikkUhuoneet; en5"fkerrokseen aino­astaan,
tanssisali pilettimyymälöinen:
toiseen kerrokseen näyttämö; kolmas
kerros ön myös rakennuksessa ja jon­ne
suunniteltu taloiuniehen huone
ja voimistelusali jää nyt vielä valmis­tamatta,
mutta joka tullaan valmista­maan
jälkeen avajaistilaisuuden, jo­ten
meille tulee olemaan nyt toiminta­paikka,
joten kenekääh ei sen takia
tarvitse olla sivussa.
Mutta mitäs niistä juhlista, saa kai
niistä nyt puhua Jo täydellä suulla
jillä onhan ne jo 11 ja 12 päivä. En­sinnäkin
laUantai-iltana ttilee olemaan
siiäret avajaistansslt orkesterin ja ha-nuii-
in soitolla, joten' aina tulee soi­maan.
Mutta kuka saa tanssia sen en-simäisen
valssin uudella lattialla,' niin
siitä voi olla "kysymys, "sillä siihen on
kuUlemma juhlatoimikunta' asettanut
jotain esteitä, joka 'kyllä käy selville
tilaisuudessa. Tilaisutis alkaa 8.3Ö i l ­lalla,
että sen jälkeen jf^ainen koettaa
saapua häaliUe. Sunnimtaina iltapäi­vällä
aletaan yleinen ^j&hjehnatUaisuus
kello 2, (Reimassa tulee olemaan'soit­toa,
piihe. tanssiesitj^, volmisteluesl-
Schumacher, Ont.
SOLUN KIRJEENVAIHTAJAN TIE-D
O T i l k s iA
. Koska tulin valituksi solumme ^kir­jeenvaihtajaksi,
niin koetan tehtäväni
täyttää. En siksi, että tämän kirjeen­vaihtajan
taidon osaisin, mutta siksi,
että se on nunuUe annettu tehtäväk­si.
Se pahin vika täällä puoluetoimin­nassa
onkin olemassa, ettei tahdo kal­killa
riittää innostusta täyttämään
niitä tehtäviä, joita puoluejäsenyys raäjä;
Kun harvoin näkee kirjoituksia
täältä Rosegrovesta Vapaus-lehden
palstoilla, niin ajattelin hiukan si­vumennen
kirjoittaa. Näin kevään tul­len,
täälläkin taas näyttää, että alkaa
joukot herätä unestaan, kuten kar­hukin
lähtee pesästään. Farmaritkin
näyttää olevan liikkeessä, kuten kevään
puro, juosta lirittää.
Täällä, oli L.W,LU. of Canadan Ro-segroven
metsätyöläisten kuukausiko­kous
toveil Kalle Korhosen farmilla
5 ^nä toukoko, missä keskusteltiin
kaikenlaisista asioista. Samialla oU
saäpimut naapurin tmännät tapansa
mukaan pitämään kahvikekkeriä sa-rääan
taloon vierashuoneeseen, ja sa­malla
tahtoivat näyttää, että he kan­nattavat'jätfien
kokouksia ja heidän
yhteispyrinnöl^r ^
KokoukSen-v loputtua lauloivat, hu­rauttivat
"Punalipun", — Asian seu-
Työväestön kansainyäMnen solidaarisuus elää
yhä vainoista huoHmatta
TunnnstuZcsen sanoja Ranskan pnntyö läisUtä. Suomen äuramatti- ja taisiehi-toverellle,•
r , , ... :
(vallankumouksellisen) järjestön joh­dolla
taistelussa, 12,000 kutomatyö-läistoverin
rinnalla, ovat samalla yk­simielisesti
selvittäneet asiansa tämän
vaikean taistelun aikana.
Rakkaat toverit, me tiedämme et­tei
ole tarvetta antaa teille mitään
neuvoa jatkaaksenne rohkeata taiste­luanne
yhtenäisyyden, puolesta.
Olemme varmoja, että te reformis­tisten
johtajien raivoisista hyökkäyk­sistä
huolimatta, joiden kohteiksi o-lette
joutuneet, tulette edelleen seu­raamaan
tietä, jota olette alkaneet
meimä, ainoaa, mikä vie työläiset täy­delliseen
vapautumiseen.
Olemme täydellisesti sillä kannalla,
minkä te olette hyväksyneet. Miehuul­lisessa
taistelussanne, jota Käytte am­matillisen
liikkeen yhtenäisyyden hy­väksi,
voitte olla vakuutettuja, meidän
liittomme työläisten täydellisestä srti-darisuudes.
ta.
Eläköön kansainvälinen solidarisuus!
Eläköön ammatillisen liikkeen yhte­näisyys!
Eläköön suomalais-venäläinen ko­mitea!
Ottakaa vastaan, rakkaat toverit
meidän veljeUiset ja kansainväliset
tervehdyksemnae,
Unitarisen puulilton puftlesta .liiton
sihteeri.
Fayet."
Kansainvälinen solidarisuus elää
fiis puutyöläisten keskuudessa.
"ELÄKÖÖN AMMATIIUSEN LIl|wKEEN YHTENÄISYYS-
^epälleyät" on. yksi, hiusiinkurisempia
näytelmiä. Ja' ön^Montrealin parhaiten
aitytelmävt^Inäf^Ä^^^^ joten v-oim-me->
odottaa aihakln jtästä myöskin hy-
-eaa;oVaW£ä' helilä ei kyllä ole olhit
iarjottak^^^^^^a^im^^ mutta kyllä
vanhat yäjBt siltä, ama suoriutuvat!
On ymm&frtetiäva.' että Jokainen
Montrealin st^nuftälhen koettaa p i ^ ^
tä näihin 'sijaisuuksiin, lihiak^ johoh-kin.
slllfi J& ei iltasin .niin ainakin
Suomen Puutyöväen liitto, oh saanut
Ranskan unitariselta puutyöväen lii­tolta
ranskankielisen kirjelmän, jossa
alleviivataan - yhtehalsyyäkysymyksen
tärkejrttä ja lausutaan tuimustuksen^
sanoja suomalaiselle veljesjärjestölle,
kun täällä oia otettu askel kansainvä-^
Iistä yhtenäisyyttä kohden venäläis,
suomalaisen koinlteän perustamisen
muodossa.^ Puheenaoleva kirj^oaä kuu­luu
kokölBÄIsöude^aan. seuraavasti:
päivällä. Sratahden oiv^^ählatoimikttii-ta
ottanutkin tämän Iniiomiobn Ja J i ^ -
jeetänyt juh^t niK^kin iltapäiväksi.
-Yleisesti voi odottaa, että Juhlaohjel­ma
tulee oteioittin hj^rfiä Ja puoleenaaik
vetSvSä; sUlä Icymmnihfnirinfn m-
»totmikiinta oa^nbtft JuhUsL^ut J8r.
jtst^LmfcsS. Jolialpen jtjftf lTnwp VUaA-IS
Ja IcJKiikaa' Moptg^lfini/ftMKian nu.»
den huoneuston: ati^ Ssuutta.
Parisissa, helmik, 28 p, 1929.
Hyvät torerit!
Ranskan puutyöläiset, joissa on vis­seillä
alueilla sellaisia.' joilla on van"
iia vallankumouk-sellinen tradltsion-sa,
ovat tervehtineet suurella ilolla
y^T<BlS^-^K>n>ftlft^iyT» ' kranitean' Ja
englantilals-venälHJsen komitean muo-'
dostcunlsta. Joiden perustana^ on ys-^
tävyys- Ja fcannatuss(^iimu6, ^J<^ e-delly
«täa ^ijskinäista. stveälistä Ja
aineeglsta pukemista, yhteistä taistelu»
työnriistamistä vastean Ja kaikkia
kapitalistien kanssa suoritettavaa yh­teistyön
muotoa vastaan, päättävää
taistelua tulevia imperialistisia eotla
vastaan 7Jn.
tymiäet ovat . njicyiän ottaneet
suuttamuksäla vastaan tiedon, ettS
puatyOUUsten jStiestBJen: oOceistela^
set,Jä^bk]Kt tn»6 «pacfi&äSttfi ubani^
neet t r r t ^ SMoun motetilisuus''
työväen Jiiton..eHei $e peruutti pää­töstänsä,
jonka se teki venäläis-suo-
.malaiseen komiteaan'nähden,
TarmowIn Jehtion etunenässä hei­luttamassa,
sitä v eroittamisUppua.
'Ratiäkan -ifaiinsterdamilaisten) am-
^jhattijärjestön^--JcB&tomiesten sallittiin
axrtautua;ifia»nt*fikkojiksi, kuten ta-'
pahtni Nordissa-; kytomotyöläisteni Loi-I
i«ssa -kal«0{5^«a&ten, • Gardissa kai-
.«oetyaäiste»: lakossa Jji.e.
- Ö t i Ijkmj^^nistäV^että Ranskan Fira-työntekijäb^
ttitOT- reförriästiÄet johta­ja
«iVUÄTnnussä kanssa;
B S V S l ^ t ; työläisille iL^ta jÄakoJen
^afeanttts&rr-saiiMila, kun" eUnkustajii
isiiksets^iv^^le'lakoilleet hoiäeiiiasta,
f^tSö setipäJÄuJ St. Glanaessa"ty&äi
nörinlekiJBfili. =ähoa .Iteskus, J o ^
*atiQ«ötekijääi rtformlstijbhtajilla on
•vaikutästai'''-^-* ^
S r ^ ^ ^»ta Julmat ja
vtatonhtnftaset -tjöxiantajat riistävät
"aBiartsti._lttetaätf rikokseksi, kun he
ojentavat kätensä venäläisille työläi-sflfe.
Jotka earät "ajaneet pois keisari­vallan
^a Itaikki ^ p ^ ^ s e t
Öiä»tthäiäiBp;mlk& koskee meitä.
Vallankumouksellisten
vaalimenestys Gene­ral
MotorsiA tehtail­la
Berliiiiissä
Morganin tyääiset -JuuAdm^liseen
taistdoUittoon
Berliinistä tiedotetaan: Ammattiyh­distysliikkeen:
vAliftTrtpim<vntfse"<n«'"
suunta ,on Saksan Ulkeneuvostovaa'
leissa ja^uvasti kulkenut • voitoista
voittoihin- Oppositio . saavutti suuren­moisen
voiton General • MotOTSin lai-tJScsIlla
Berlin-Borsigwaldessa. Työ­neuvostoon
valittiin. 10 oppositiopi.. e-dustajaa
ja, ^ksi fascistl liike-neuvostoon
.7 oiqxosiUon edustajaa,
yksi lascisti ja..4 virkailijaa, joista o -
sa kuuluu oppositioon-.OppoiSitip m^-
hitti koko anunatöyl^istFwäen - vaai-
an s—i•i11t!ä- , .h upllma. ^ v•a i„kk. a n»
formi^set an^nsiöyhdis^d^^
tlt; tekivät kdken 'voitawmsa siaadakf
£«c^ Jalansijaa Uikkeessft,.
'MyfisUh mkl^
ki kaiken . voitavansa's8awiicBeeti.'^is-clstieh
äänimäärän nouÄniäM Ja a-
Jaakseen oppqsifclplais^t p^rneuvos-;
toista. Mutta nök^ito.jpJ.auttaÄ v i ^
työläiset yalttsivaV itselleen'iniin VaT-.
lanfaunonksälisia edusta^' • V
VanankinifioTifcseilistaa voitolla Ge­neral
Mobrsin IaiU>ki5iIla aa'^VBr^
siiuri pcaiittoÄ TnerätyB, "J&AB vftf-hämmästytä
nykyi- kufas ulo&au kauds
'*se — retnmististen Jenkin. Sttuäs^idkaan to