Vapaus, July 18, 1925

              Elm 2
f^s<fi»-n EUomaMsen tySväestön äänenJcannsttaJa, ilmes-
Ify SudbaryEsa, Ont, joka tiistai, torstai ja laaantsL
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAARA.
Lauantaina liemiL 18 p. — Sat, Iiily IStli, 1§25
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pob-llshed
in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thursday and
Eaturday. ^
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
m fiecond class matter.
General advertising rates 75c per coL inch. Mi-cimam
charge for single insertion 75c. The Vapaus
Ia the best advertising medium among the Finnish
People in Canada.
maan orjuutta Sudanissa ja lupaa vapaaehtoisesti todis­taa
asiassa.
Sudanissa vallitseva orjuus ei ole «vapaata» palk-kaorjuutta,
vaan eamanlaista kuin muinainen henkior-juu5.
Ja nykyaikaiset brittiläiset orjaisännät ruoski­vat
ja riistävät orjiaan paljon julmemmin, kuin kos­kaan
ennen on tehty.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00, kaksi kertaa.
AvioliittoonmenoilmotukBet 50c paktatunma.
NimenrauutosilmotukBet 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Knoltmanilmotukset $2.00 kerta, |50c lisäniaksu
^iitoslauseelta tai muistovärEsyltä,
Halutaantiedot ja osoteilmotnkBet 50c kerta, $1.00
bolmekertaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttunrien on, vaa-dittae.
ssa. lähetettävä ilmotuahinta etokätcen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, pqoH vk. $2.25, kolme kk.
^1.60 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Soomeen, yksi "k. $5.50, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei neart-i r<iha, ei tb^a lähettämään.
paitsi asiamiesten joilla on takaukeiet.
Tiistain lehteen aijotat ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
Vehteen torstaina kello 3. .
' Vapauden konttori ja toimitns: Liberty Bldg Lome
St Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen .liikkeenho!taja.i
(»ersoonallisella nin<ellä.
J. V. KANff^STO. Liikkeenhoitaja.
Kiinalainen oppilas Leninistä
Seuraava on ote erään kiinalaisen oppilaan puhees­ta
Leninin kuoleman johdosta Kantonissa pidetyssä ko­kouksessa.
^«Mailman suurin johtaja on poistunut. Ihmisyyden
V(?lo on jättänyt meidät. Hän oli Venäjän ja koko ma-ilman
suurin vapauttaja. Hän mursi palkkaorjien kah­leet
ja päästi poliittiset vangit vapaaksir Lenin on
' kehittänyt uuden elämänfilosofian. Taloudellisen riip­pumattomuuden
saavuttamisesta on taas toivoa hänen
viitottamansa tien seuraamisessa. Hän uhmasi kaikkia
kapitalistisia lakeja ja hallituksia, ja hänen periaat­teensa
oikeudesta ja vapaudesta ovat voittaneet. Venä­jä,
ön tämän suuren johtajan johdolla hävittänyt uskon­non
ja karkottanut jumalan niailmankaikkeudesta. Mei­dän
täytyy tehdä' samaten. Nyt venäläisillä on rauha,
vapaus ja hyvinvointi. , Meidän täytyy ne hankkia sa­malla
tavalla. Kristinusko opettaa, että jumala loi ih­misen
ja mailman,ja että näin uskomalla ihminen voi
saada iankaikkisen elämän. Tämä on valhe. Me ^s^
koiume, että kehitysoppi ja nebular teoria selittävät ih-
. misen ja mailman synnyn. Kristinusko lupaa syntien
anteeksiannon. Tämäkin on valhetta ja: saa ihmiset te-
Sceniään vääryyttä hyvän edestä. Rakkaus ja uhrautu­vaisuus
eivät ole kristinuskon aikaansaamia ominai­suuksia.
Historia on täynnä esimerkkejä siitä, että op­pineet
miehet opettivat ja omasivat näitä ominaisuuk­sia
tuhansia vuosia sitteh. Kristinusko on imperialis­min
edelläkävijä- Lähetysseurat ja Nuorten Miesten
Kristilliset Yhdistykset ovat kapitalistien jahtikoiria,
jotka eivät kannatuksen menettämisen pelosta uskalla
vastustaa isäntiään.
«Ne ovat rettelöitten aiheuttajia ja vaativat suuria
hyvityksiä kärsimistään pienistä vääryyksistä. Heidän
konsulinsa rikkovat meidän lakejamme. He opettavat
työläisille, että niitten tulee nöyrinä kärsiä ja pysyä
rauhallisina, samalla kiiri he' itse elävät yltäkylläisyy­dessä.
Helvettiin kristinusko, kaikki ulkomaalainen se­kaantuminen
ja sorto. Nouskaabme joukkona, seurat­kaamme
tätä suurta vapauden profeettaa ja rikkokaam­me
kahleemme. Kaikki rehelliset miehet tulevat kulke­maan
tätä tietä. Kaikki oikein ajattelevat miehet tule­vat
kunnioittamaan meitä tästä palveluksesta maallem­me.
Tämä on meidän velvollisuutemme. Nouskaa!
Iskekää iskunne viipymättä.» • ^ ^
Orjuus Intiassa ja Sudanissa
Lontoossa pidettävään Suiirbritannian yleiseen työ-väenkonferenssiin
saapunut intialainen edustaja N. M.
Joshi kertoo palkkojeh ja elintason Intiassa olevan pai
joa alhaisemmat kuin Europassa. Kapitalismi on saat
tomassa Intiaan- historiansa ajan pahimpia seurauksia.
Koko Intian väestö on vajoamassa kurjalistoon.
Bombayssa seitsemänkymmentä prosenttia perheistä
asuu asuntotaloissa, joissa perhettä kohti on varattu ai­noastaan
yksi pieni huone. Keskimäärin kuusi henki­löä
elää huoneessa, jonka koko on vain 10x10 jalkaa.
Seuraukset ovat helposti arvattavissa. Jokaisesta
tuhannesta, syntyneestä lapsesta kuolee noin kuusisataa.
Tehtaissa työpäivä on 11-tuntinen, työviikko 60-
tuntinen. Kaivannoissa «n työviikko 56-tuntinen, mutta
maanpäällystöissä rajaton. Miehet, naiset ja lapset
työskentelevät kuusikintoista tuntia vuorokaudessa ja
naisiakin työskentelee maan alla.
Kaikki tämä tapahtuu vain siksi, että englantilaiset
lordit ja loiset voivat saada satumaisia voittoja ja elää
yltäkylläisyydessä.
Oloista Sudanissa on Britannian orjuusvastainen ja
siirtomaitten. alkuasuldcaitten suojelusliitto julkassut
majuri Digglen, entisen Sudanin virkailijan, lausunnon.
Diggle sanoo, että kun hän meni Sudaniin, hän ei tie­tänyt
mitään varsinaisesta orjuudesta. Oltuaan neljä
vuotta Sudanissa, pääasiassa alkuasukasten keskuudes­sa,
tietää hän nyt, mitä orjuus on, se on kauhistuttavaa.
Hän sanoo, että orjuutta ei ole kannatettava Sudanin
kehittämisen nimessäkään. Diggle sanoo koettaneensa
saada brittiläisiä, virkailijoita, vaikuttamaan orjuuden
poistamisel^if vffiiAta ilman minkäänlaista tulosta. Hän
kehottaa Kansainliittoa tmmttämäön komitean tutki-
Amerikan kansallisomaisuus
Amerikan Yhdysvallat on rikkaia, maa mailmassa
Sen kansallisrikkaus vuonna 1922 teki kaildciaan $320,-
803,862,000.00. Yhdysvaltain lähin kilpailija on Eng­lanti,
jonka kansallisrikkaus on vähän yli 88 biljoonaa
dollaria. Ranskan kansallisrildiaus on lähes 68 biljoo­naa
dollaria; Saksan nyt sodan jälkeen lähes 36 bil­joonaa
dollaria. Me näemme edellä olevbta numerois­ta,
että Amerikan kansallisrikkaus on paljon suurempi
kuin näitten kolmen europalaisen suurmaan yhteen­laskettuna.
Kun tarkastamme miten tämä kansallisrikkaus ja­kautuu,
näemme, että rikkaat, noin 2 pros. kansasta,
ombtavat tuosta suunnattomasta kansallisrikkaudesta
60 prosenttia. Keskiluokka, eli 33 pros. kansasta, omis­taa
35 printtiä ja köyhälistö, 65 pros. kansasta, omis­taa
vain 5 prosenttia kansallisrikkauksista.
Vaikka. Amerika on rikas maa, on kansan suurelta
enemmistöltä, 65 prosentilta, riistetty kansallisrikkau-det
joittenkin harvojen omaisuudeksi. Ainoastaan 5
pros. on heille jäänyt tämän upporikkaan maan kansal­lisrikkauksista.
Ei ole ihme, että työväenluokalla on
kurjuutta ja puutetta, kun toisella kansanosalla on
ylellisyyttä ja loistoa tuhansin verroin enemmän. Voi­ko
vielä ihmetellä sitä, että rikollisuus kasvaa rajatto­masti,
kun omaisuudet ovat näin äärettömän epätasai­sesti
jaetut. Kun ottaa huomioon sen, että rikkaudet
keskittyvät edelleen yhä harvempiin käsiin, köyhälistö
köyhtyy alituiseen ja keskiluokkalaisia joutuu köyhä­listön
joukkoon, käsitämme, että yhteiskunnalliset olot
kehittyvät pik^arssissa ratkaisevaa tilannetta kohti.
Jonkinlainen ratkaisu täytyy asialle tulla, sillä tähän
suuntaan ei enää voida hyvin pitkälle mennä. Kaikel­la
on rajansa.
Kiinalaisen kirje Daily Workerille
Yhdysvaltain Worker8 Partyn äänenkannattaja Dail/
Worker on julkassut laajahkon artikkelisarjan Kiinan
asioista. Artikkelisarja, joka on toveji Wm. F. Dunnen
kirjottama, sisältää runsaasti asiatietoja, joita kirjotta-ja
on hankkinut eri asiakirjoilta, joita Kiinan ja länsi­maisten
imperialistivaltain välisissä asioissa on laadittu.
Merkillepantava seikka ori se, että veljespuolueem­me
lehden artildcelisarja on herättänyt kiinalaisten kes­kuudessa
suurta huomiota ja myötätuntoa lehteä koh­taan.
Niinpä kirjotlaa Chinese Students' Monthlyn
toimittaja Frank Liu Daily Workerille sen johdosta
kirjeen, jossa hän sanoo m. m. seuraavaa
«Minä olen lukenut muutamia Mr. Wm. F. Dunnen
artikkelisarjan «Kiinan orjuuttaminen» viimeisiä ar­tikkeleja
ja olen havainnut ne erittäin yhtäpitäviksi to-siasiain
kanssa, samoin kuin mielenkiintoisiksi ja va­listaviksi.
Ei ole olemassa mitään arvokkaampaa ny­kyään
kuin luotettava, puolueeton tietolähde 'Kiinan
tilasta ja minä vilpittömästi uskon, että Teidän lehten­ne
kokonaisuudessaan ja Kiinaa koskevien, asioitten
kautta erikoisesti, taisteli suuren asian puolesta, kan­san
puolestaj mikä on ankarassa kamppailussa lopul­lisen
vapauden ja itsenäisyyden saavuttaakseen.
«Mikäli käsitän, ryhtyy Mr. Dunne julkasemaan
toista artikkelisarjaa Kiinan oloista sangen läheisessä
tulevaisuudessa. Tämä vain. osottaa Teidän hartaut­tanne
ja tietorikkauttanne yksityiskohtiin asti Kiinan
asioissa. Sellainen on jotenkin harvinaista nykyisessä
sanomalehtimailmassa. Pyydän onnitella saavutuksis-tanne
ja toivon menestystä.» ,
Kirjeen lähettäjä esittää sitte, että näistä artikke­leista
muodostettaisiin kirjanen, jonka levittämiseen
hän sanoo omasta puolestaan olevansa valmis ryhty­mään.
Kuluneina vuosina on miltei jo­llaisessa
Järjestömme edustajakoko­uksessa
muun järjestävän työn o-hella
aina lainattu suurta huomio­ta
osastojen valitsemain kirjeenvaih-tajain
ja yleensä lehtemme avusta-jain
työn hahmoittelussa. Tehtyjen
Euunnitelmain tarkotuksena on ollut
saada tämä kieltämättä tärkeä puoli
järjestötoiminnassamme ratkaistuk­si
lehdellemme edullisella tavalla,
siten kuin kommunistinen yhtenäi­syys
periaatteelliselta pohjalta edel­lyttää.
Mutta kaikesta huolimatta ei noi­ta
ohjeita ja velvottavia päätöksiä
ole voitu noudattaa ja käytännössä
eteenpäin viedä. Useassa tapauk­sessa
ovat ne jääneet pöytäkirjoi­hin
pelkiksi kirjaimiksi, kylmäksi
teoriaksi, vaikka kaikki myönnäm-mekin
sen, että niillä on ollut"
päinvastainen tarkotus. Missä on
nyt sitten vika, että näin on asian­laita?
Asiaa harkitessa joutuu vä­kisinkin
tekemään mainitunlaisen
kyssrmyksen. Sille löytyy monen­laisia
vastauksia, jos niitä katsel­laan
vaan kaukaa. Ja todellakin
jneissä on paljo sitä vikaa, että
katselemme kaikkia asioita liian
kaukaa. Kaikkein tärkeimpienkin
toimien tarkkailu jää .usein tuhan­nen
mailin tähystäraiseksL Kun
niin on asianlaita, niin on sanomat­takin
selvää, että tärkeät, meitä
lähellä olevat asiat joutuvat siitä
kärsimään, ja niiden kanssa koko
luokkataisteluliikkeen edistyminen.
Joku on varmasti valmis väittä­mään,
että Järjestömme jäsenistö
ei ole vielä siinä määrin kouliintu­nutta,
että jokaisella osastolla olisi
mahdollisuus saada sanomalehti-kir-jeenvaihtajaksi
henkilöä, joka omai­si
siihen tarvittavat kyv37t. Mutta
sellainen on jontavanaikaista sai­vartelua,
turhaa pelkoa. Siinäkin
tehtävässä on pelko pahempi kuin
paukahdus. Järjestömme jokaises­sa
osastossa löytyy ihan varmasti
siihenkin alaan työvoimaa, jos se
vaan haetaan niistä ylös, ja tosi
innolla tartutaan tähän tärkeään
järjestelyyn.
Sanomalehti-kitjeenvaihtajan teh­tävä
on luokkataistelun kannalta
katsottuna sangen tärkeä. Sentäh-den
ei sitä saakaan käsitellä mi­nään
toisarvoisena, annamennä
muotitehtävänä. Vaikka kieltämät­t
ä monet osästojemme kirjeenvaih­tajat
päivittelevät: "kunhan ininä
saan muodollisesti tehtäväni taas
tällä kertaa suoritetuksi, niin sillä
pääsen kuin koira veräjästä, mitä­pä
tässä on muuta v ä l i ä . . . " Kom­munististen
periaatteiden mukaan
on moinen välinpitämättömyys an­karasti
tuomittavaa, se on melkein
samaa kuin puoluerikos.
Osastojen sanomalehti-kirjeenvaih-tajien
työ ei rajotu yksinomaan
kokouksien pöytäkirjojen referoimi­seen.
Niillä on paljoa laajempi,
kauaskantoisempi merkitys, joka
voidaan toteuttaa siten, että jokai­nen
osasto alkaa kiinnittämään e-nempi
huomiota lehtemme sisällön
rikastuttamiseen. Lehden sisältöä
taasen voidaan rikastuttaa parhain
ten siten, että valitaan kunnollisia
toimitsijoita kirjeenvaihtajan tehtä­vään,
ja ennenkaikkea vaaditaan,
gttä heidän on kunnollisesti täytet­tävä
tehtävänsä. Sangen terveel­listä
on kirjeenvaihtajille, että hei­dän
työtään arvostellaan osastojen
kokouksissa, selostetaan minkälai­set
asiat ovat vähemmän tärkeitä, jvihlatoimikunnan päätöstä
sekä minkälaisia olisi saatava etu-' pSäs^aksun suoritukseen nähden
A i n i i n T14.«%*%..«%«1..«»:11. 1 —«YA ooinrof. AM a f 4 . . a 1 « r 1 1 o o Tl Qtlroov
C.K.P. soomalaUea osastoa ko­kouksessa
heinäkuun S päivä, va­littiin
' edustajat tulevaan piirimme
edustajakokoukseen j a asetettiin eh­dokkaat^
piiritoimikuntaan sekä kä­siteltiin
joukko muita vähemmän
tärkeitä asioita, joista ei mielestäni
kannata maailmalle toitottaa. Ko­kouksen
päähuomio (jos niin voi sa­noa)
kiritenkin oli kiintynyt siihen
orkesteri jupakkaan, josta kesäjuh-laraportin
yhteydessä jo on Vapau­dessa
mainittu. Osa soittajista kun
ioeltääntyi noudattamasta yhteisen
sisään.
Vahvistuu vainojen alla
Huolimatta siitä ankarasta vainosta, minkä alaiseksi
hajotetun Suomen Työväenpuolueen jäsenet ja sanoma­lehdet
kuuluisassa valkoterrorin maassa joutuivat, on
Suomen Työväenjärjestöjen Tiedonantaja kohottanut ti­laa
jamääräänsä 4000 tilaajalla kuluvan vuoden viitenä
ensimäisenä kuukautena, ilmottaa lehti itse., Samalla
lehti kehottaa asiamiehiään hankkimaan tuhannen tilaa­jaa
heinäkuun kuluessa.
Suomen kommunististen toverien saavutus on hyvä
merkki siitä mielialasta, joka sikäläisessä työväestössä
liikkuu. Onnittelemme Suomen taistelevia tovereita
saavutusten johdosta ja toivomme jatkuvaa sitkeyttä
työväenvaltaan johtavalla mutkikkaalla tiellä.
— Missä on nykyään Kansainliitto, se ihmelapsi,
se messias, se Mooses? Näin kysyy puolueemme pää-äänenkannattaja
Worker kirjotuksessaan, jossa se ar­vostelee
edustaja Woodsworthin puheita Kansainliitosta
ja Neuvosto-Venäjän siihen kutsumisesta.
«Kansainliitto on petosta,» sanoo lehti. «Ranskan
imperialistit käyvät sotaa rosvotakseen siirtomaassa
riff-kansalta sen viimeisetkin itsenäisyyden jätteet.
Suurbritannian, Yhdysvaltain, Japanin ja Ranskan yh­distyneet
imperialistiset voimat käyvät alinonaaista
vaikkakin julistamatonta sotaa Kiinan kansaa vastaan,
pommittaerija tappaen sitä joukottain.
«Missä on Kansainliitto? Missä oli se silloin, kun
brittiläiset kävivät sotaa egyptiläisiä vastaan, kun Mus­solini
pommitti Corfua, kim ranskalaiset hyökkäsivät
Ruhrin alueelle? Missä on se silloin, kun «turvalli­suussopimuksen
» nojalla yhdistyneet kapitalistiset ma-ilmanvallat
alkavat sotahyökkäyksensä Neuvostoliittoa
vastaan?»
tilalle. ntamapnhveilla ei yksJn-omaan
voida luokkataisteluasiaa
palvella. Täytyy olla muutakin,
millä voidaan joukkojen mielenkiin­to
vetää lehden "puoleen, jotta se
pysyy taloudellisesti jaloillaan.
Vaikkakaan ei voida sanoa, että
lehtemme taloudellinen puoli on
huono tällä kertaa, niin on sitä
siitä huolimatta pidettävä mielessä
tätäkin xkirjeenvaihtajakysymystä
käsiteltäessä. Mutta tärkeämpi
seikka on järjestökysymys. Sitä
meidän on aina pidettävä etutilal-la.
Jos lehden sisällön kurjottami-nen
jää yksinomaan sen niukan toi-mitusvoiman
varaan, minkä me
voimme toimituksessa pitää, niin
joutuu siinä ensiksikin kaksi miestä
ylivoimaisesti ponnistelemaan, ja
siitä huolimatta kärsii siitä lehden
sisältö, joukot eivät tunne sitä kyl­lin
lämpimästi omakseen. Näinollen
lehtemme kommunismin ylösraken-tajana,
ja sen siementen kylväjänä
suurten joukkojen keskuuteen, ei
saavuta sitä asemaa, jota me siltä
odotamme.
Osästojemme sanomalehti-kirjeen-vaihtajien
tulisi, osastonsa viralli­sen
toiminnan selostamisen ohella,
seurata paikkakuntansa työväestön
jokapäiväisiä edesottamisia.,. Tulisi
lähestyä taantumuksellisten joukko­jen
harhakäsityksiä mahdollisimman
harkitusti, aina kuitenkin selvästi
osottamalla oman selvän järkähtä­mättömän
luokkataistelukannan oi­kean
suunnan. Tulisi käsitellä kaik­kia
niitä elämän eri puolia, joiden
kanssa ulkopuoliset joukot ovat lä­hemmin
kosketuksissa, mistä ulko­puolinen
riisto kipeimmin puristaa.
Sillä tavalla saadaan luokkatiedot-tomat
joukot luokkatietoisuuden
tielle. Siinä työssä voivat osästo­jemme
kirjeenvaihtajat olla suurena
tekijänä, jos he oikein täyttävät
tehtävänsä.
Uutiset ovat lehdelle myös tärkei­tä,
joten niitä ei saa unhottaa. Jo­kaisella
paikkakunnalla tapahtuu ai­na
yhtä ja toista,' joka luokkatais­telun
kannalta on varsin tärkeätä
asiallisesti lehteen laitettuna. Tov.
Lenin sanoi, että toimintakritiikki
On varsin terveellistä silloin, kun
sitä ei tehdä hajottavassa, vaan o-pettavassa
muodossa. Kritiikin
kautta kasvatetaan jäsenistöä tun­temaan
luokkataistelun tärkeimmät
puolet. Toimintamme arvostelun
pitäisi kirjeenvaihtajiemme ottaa
yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväkseen.
Asiallisesta kritiikistä olisi se suuri
hyöty, että kun ilmenneestä epä­kohdasta
huomautettaisiin, voitai­siin
se seuraavalla kerralla korjata.
Sellainen kieltämättä olisi menoa
eteenpäin. — Kakki.
ja saivat tällä menettelyllään aikaan
sen, että koko soitosta ei tullut mi­tään.
Kokous käsitteli asiaa joka
puolelta, ja keskustelun yhteydessä
tuomittiin sjyllisten henkilöiden
menettely ankarasti. Mutta toi­selta
puolen ei voitu ottamatta huo­mioon
myöskin sitä seikkaa, että
juhlatoimik. tuota päätöstä tehdes­sään
menetteli vähemmän harkitus­ti.
Heidän olisi tullut asettaa soit­tajat
samalle tasolle näyttelijäin
kanssa. Jos niin olisi menetelty,
niin ei koko jupakkaa olisi synty­nyt.
Päätökseksi siis tuli, että an­netaan
paheksumislausunto niille
soittajille, jotka kieltääntyivät nou­dattamasta
juhlatoimikunnan pää­töstä,
samaten juhlatoimikunnalle
harkitsemattoman päätöksen teosta.
Pannusepplen lakko, joka alkoi
Wallace'n laivaveistämöllä noin kol­me
viikkoa sitten, on nyttemmin so­vittu
lakkolaisten osittaisella voitol­la.
Lakkolaisten, vaatimuksena oli
palkanylennys, jota laivaveistämön
isännisrtö alussa jyrkästi kieltäytyi
ottamasta mihinkään huomioon;
Mutta kun lakkolaiset ahkeralla toi­minnallaan
onnistuivat lakkovahti-misessaan
niin hyvin, että ne jotkut
"turistit" y. m.^ työnhaluiset, joita
lakon alussa ilmaantui, jättivät tuon
lakbnalaisen työpaikan kokonaan
kylmille, niin tuli isännistölle hop­pu
tekemään kompromissitarjousta
lakkolaisille. Tuon tarjouksen pe­rusteema
alettiiiikm sitten neuvot­telut,
joiden tuloksena oli että lak­kolaiset
saivat palkanylennystä, jos­kaan
ei varsin sitä määrää, joka oli
alkuperäisenä vaatimuksena. Tuolla
lakolla näyttää olleen terveellinen
vaikutus muutenkin, ottamatta l u ­kuun
sitä palkanylennystä joka sillä
voitettiin, sillä pannusepplen paikal­lisjärjestön
taholta ilmotetaan, että
heidän jäsenmääränsä lisääntyi la­kon
aikana 75 uudella jäsenellä.;-'
Toveri Frank Palm, joka viime
viikkoina ön kiertänyt piirissämme
puhujamatkalla, puhui meille vap^
couverilaisillekin heinäkuun 10 ja
11 päivä. Puhetilaisuuksia voidaan
pitää onnistuneina puhujan taholta.
Mutta yleisö olisi voinut kunnostau­tua
"paremmin saapumalla runsaslu-kuisammin
noihin tilaisuuksiin.
Lämmin kesäinen sää . lienee osal­taan
vaikuttanut kuulijakunan pie­nuuteen,
mutta suurimpana syynä
kuitenkin voitanee pitää sitä, että
suurin osa paikallisesta suomalaises­ta
työväestöstä tuntee itsensä jo
niin ulosoppineiksi, että heidän tie­tomääräänsä
ei enään voida lisätä.
N.«, ammattikoulut ehkäsevät nais­ten
minimipalkkalain käytäntöön so­velluttamista
B, C:ssa, tuon lain
käytäntöön panoa valvovan lauta­kunnan
vastajulkaistun vuosikerto­muksen
mukaan. Nuo koulut peri­vät
tytöiltä korkeita maksuja 75
aina 100 dollariin .
kun ammatin tai t.öLl^
sesta. Usem nän^ä xru^t eivä;
tenkaan saa minkäänlaista o- -
tai on tuo oppi aivan ioi^^^
Laki maaraä että henkilöitä, t*^^
maksavat, opinnostaan ja eiv^^v*
sa^_ paUÄaa, ei katsota tyäliLS
eika heihm min ollen voida"
luttaa tuota minimipaikkaistjg?
G. £
CREIGHTON MINE, ONT.
Paolueo.a«ton johtokunta *Jk a
pna pitämässään kokouksessa va
litsi sihteeriksi Paavo Euohosen n
hastonhoitajaksi N. Luodon ia is"
senkirjuriksi E. Nyforsin. 4ntl
kääpä maksamaan jäsenmaksuja
uudeUe uudelle jäsenkirjurille, muu­ten
tulee nimet lehteen.
Johtokunta päätti julistaa taloti-denhoitajanpaikan
osasten-jäsenten
haettavaksi Hakemukset palkka-
' vaatimuksineen on jätettävä johto!
kunnalle t.k. 25 päivään mennessä,
^Osaston ylimääräinen työkokons
on lauantaina t.k. 25 päivänä klo
7 i.p. Kokouksessa valitaan taloa,
denhoitaja ja evästetään piirikoko-usedustajia.
Porvarit narranneet ty51äi»iä jai,
'liinia. 12 päivä t.k. CreiEhtoaa
taas juhlittiin. TäUä kerralla juh­lijat
olivat ukrainalaisia monarkis­teja.
Olivat nostaneet huhun, että
sanotut juhlat ovat työläisten jut
lat ja tiedottomia saivat vedettyä
nenästä.
Ne henkilöt, jotka järjestivät sa­notut
juhlat, järjestivät joku kua-kausi
takaperin-armeijaa, jonka tar­kotuksena
oli mennä Ukrainaan ja
perustaa siellä kuningaskunta. Työ-läistoverit,
on tarkoin ajateltava
mihin juhliin menee, mistä on pois­sa.
Näistä juhlista kertyneillä ra-hoilla
varmasti ostetaan pistimiä,
jotka käytetään työläisiä vagtaan.
— Aku.
VERMILION RIVER, ONT.
Osastomme puolivuosikokookietu
t.k. 12 pnä käsiteltiin ni,m. sen-raavia
asioita:
Luettiin Järjestömme tp. komi­tean
kirje, jossa käsiteltiin osas­tomme
tekemää päätöstä jäsenis­töömme
nähden, ja joka päätös.oli
julkaistuna Vapauden numerossa
76. Tp. komitean kirjeen johdosta
muutettiin sanottu päätös seuraa-,
vanlaiseksi: Olisi toivottavaa,, että-kaikki
osaston jäsenet kävisivät
säännöllisesti osaston kokouksissa,
etteivät he joutuisi väärinkäsityk­siin
osastomme toiminnasta ja pää­töksistä.
Se on ainoa tapa, joDa
voidaan poistaa nykyään vallalla
oleva epäluulo Kommunistipuolueen
osaston toimintaan ja päätöksiin
nähden. Sillä tavalla voidaan jä-sci^
istö ehkäistä joutumasta vie^ai^
ten ainesten vaikutusten alaiseksi,
joiden alaiseksi osa osastomme jä­senistöä
on joutunut.
Luettiin tp. komitean kirje kos­kien
Martha Kinnusen jäsenyyttä.
Ei antanut aihetta keskusteluun.
Päätettiin lähettää onnentoivotus-kirje
Sault Ste. Marien osaston ta­lon
avajaisjuhliin, kun emme voi
lähettää edustajaa sinne.
Valittiin johtokunta tulevalle puo­lelle
vuodelle. Valituiksi tulivat
Tom Jutila, V. Jutila, Axel Kivi-
Lenin Lokakuun järjeatajEnä
Vallankumous on politiikassa sa­maa
kuin sota kansainvälisissä asi­oissa.
Ja vallankumouksessa on ka­pina
sama kuin ratkaiseva taistelu
sodassa. Marx ja Engels sanoivat,
että kapina on taito. Älköön sillä
leikkikö se, joka ei ole sitä am­mattina
oppinut. Lenin oli vallan­kumouksellisen
johtamistaidon am-mattioppinut.
Marxilaisuuden teo­ria
oli hänessä sulanut täysin yh­teen
elävän käytännön kanssa. Näin
kouluuntunut taitonsa tuli kovim-malle
koetukselle silloin, kun oli
järjestettävä ja johdettava se tais­telu,
joka ratkaisi Venäjän ja al­koi
mailman proletaarisen vallanku­mouksen.
Huhtik. 4 p. 1917 oli hän esit­tänyt
teesinsä, joissa viittasi Muun­nan.
Heinäk. päivinä sai jotikot
vedetyksi pois taistelusta, jossa uh­kasi
tappio., Sen jälkeen hän Ko­reuskin
santarmeilta piilossa m.m.
Suomessa, valmisti Venäjän köy­hälistöä
taisteluun teoreettisesti ja
käytännöUisesti. Kirjotti "Valtio
ja vallankumous" kirjan sekä joka
päivä artikkeleita. Kirjeissä Kes­kuskomitealle
sekä Pietarin ja Mos­kovan
komiteoille antoi ncfuvoja,
jotka osottavat kuinka tietoinen,
•yarma ja joustava taktikko hän oli.
Syysk. alussa arvioi tilanteen:
kenr. Komilovin kaappausyritys
merkitsee äkkikäännettä. Olisi vir­he
nyt langeta "maanpuolustukseen*'
ja Kerenskin kannattamiseen. Ei
Riian eikä Pietarin menetys saksa­laisille
tekisi meistä porvarillisen
"isänmaan" puolustajia — siksi tu­lemme
vasta, kun työväki ja ta­lonpojat
ovat vallassa. Kerenskille
ei kannatusta. Häntä emme tosin
nyt ryhdy heti kukistamaan, mutta
ne esitämme vaatimuksia: vangitse
Miljukov ja Rodshjanko, hajota
Duuma, aseista Pietarin työväki, an­na
talonpojille maat ja työväelle
kontroUioikeus! — Nyt on nosta­tettava
liikkeelle joukot, joita Ke-renski
pelkää. Niin lähenemme,:
mutkin, vallanottoa.
Voisimme esim. — sanoo Lenin
— tehdä kompromissin menshe-vikkien
ja es-erräin kanssa, ^ s
nämä — joilla on neuvostojen e-nemmistö
— suostuisivat astumaan
hallitukseen ollen vastuunalaiset ai­noastaan
neuvostoille, joiden käsis­sä
olisi valta. Me emme vaatisi
muuta kuin agitatsionin vapautta.
Tämä olisi harvinainen tilaisuus vie­dä
vallankumousta rauhallisesti e?
teenpäin. — (Tästä kompromissista
ei tullut mitään, kun nuo sovitte­li
japnolueet eivät uskaltaneet ot­taa
valtaa.)
Vallankumouksen peruskysymys
on valta, Mrjoitaa Lenin syyskuun
puolivälissä. "VaBankumoukseiU-fuen
demokratia" (sovittelijat) ei
ole mitään oppinut. Vallankumo­us
on hukassa ja vain työväen se­kä
köyhäin talopnpoikain vallanot­to
voi sen pelastaa. Nyt: joko an­taa
vastakumouksen hajottaa neu­vostot
tai ottaa valta. Se ei mer­kitse
uutta ministeristöä. Sovit­telijat
myöntävät itse, että vaikka
ministerit ovat vaihtuneet, on vir­kakunta
pysynyt samana ja sabo-teerannut.
Itse sanovat, että nyt
tarvitaan rohkeutta ja päättäväi­syyttä.
Mutta sitä ei niillä ole.
Porvarit pelottelevat kansalais­sodalla.
Mutta harvoinhan vallan­kumous
on -rauhallinen. Venäjäl­lä
on jo ollut yhteentörmäyksiä
huhti- ja heinäkuulla. Toisella puo­len
kansanjoukot bolshevikkien joh­dossa,
toisella rahavalta kadettien
eddStäiaäna. Jos neuvostot nyt ot­tavat
vallan, voi se tapahtua rau­hallisesti.
: Imperialistit eivät voi
hyökätä kimppuumme, kun niiden
keskenäinen sota yhä on käynnis­sä.
Antamalla talonpojille maat
estetään uudistumasta Pariisin
Kommunin kohtalo, silloin kun vas-takumous
sai talonpojat taistele­maan
Pariisin pääkaupungin työvä­keä
vastaan.
yallankumonksen tehtäviä sel­vittelee.
X«nin syyskjiuii lopulla.
Venäjä on pikkuporvarillinen maa
j a pikkuporvarit horjuvat työväen
ja porvariston välillä. Es-erräin
j a menshevikkien keskuudessa kas­vaa
oppositsioni, joka on tyytymä­tön
johtajain kokoomnspolitiikkann
suurporvarien kanssa. Se osottaa.
että sovittelu porvarien kanssa on
vienyt tuhoaan. Nyt täytyy bolsbe-vikkien
ottaa valta. Jos porvarit
'saavat luovutetuksi Pietarin saksa­laisille,
huononee asemamme sata
kertaa. Kapinan päivää ei viela
tarvitse määritellä, mutta sen e-
"dellytykset ov^t olemassa: 1. etu­mainen
luokka (työväki) on taiste-luvalmis,
2. kansanjoukoissa vallit
see kuohunta, 3. vihollisten kesknu^
dessa sekaannus. — Kun näin-;oDl-'
ei kapina ole blanquilaisuutta, seik­kailua.
Romahdus uhkaa, nälkä lähenee
ja hallitus on kykenemätön jär­jestämään
taloutta. Keinoja olis:
1. yhdistää ja kansallistuttaa pan­kit,
21 samoin trustiutuneet'tuo­tantoalat
(sokeri, nafta, hiili, me­talli),
3. poistaa liikesalaisuus,
jotta voidaan kontroUoida kapita-
Usteja, 4. yhdistää kapitalishset
liikkeet suuriksi liitoiksi ja valvoa
niitä, 5. velvottaa kaikki kansa­laiset
kuulumaan osuuskuntun, _J0.-
ta voidaan kulutus säännöstellä.--
Porvarisvaltiot ovat sodan a*ana
näyttäneet, että säännöstely^ ^
mahdollinen, vaikka niiden
sosialismi" olikin työväen Ja *
lonpoikain pakkotyötä riistäjau» e-duksL
Työtä tekevän kansan wn
xolli olisi toista. Vastustelevia: .
gaistaisiin takavarikoimaUa nufle
omaisuudet. SovitteUjat hntits^_
että tuohan olisi sosialismi P sn
hen he eivät lähde. Mutta SB^
nyt välttämätön. Eiköhän
nri ole muuta kum askel eteen^ .
valtiokapitalistisesta monopoU-*
Kd
i j Oi-!