Vapaus, June 5, 1930

              Sivu 2 Torstaina, kesäkuun 5 pjnä >~ TIiur., June 5
iT A P A TT ^ <Umt4u, momOMimm tjMfOm tfM tl—YmmtnU. naiiijjr g»*-
» A X A W O fc,^.^ tte,^ k o l l i a ; . . »»»«»tmi- i« miiiixtyiai iaiiitpunal.
. VAFAUS t U i * r t r ) .
, \ , •>!> « m a «r r»Mti«l Vofk«a i» C*.i.»rf«. F^J^fced « S«ttwT. OBttrf»,
maahan. Huolimatta kaikista
C«cr«U » r f . « t l » » « nte*. 7S« frtr « J . Jadi. « ; i x i m » B i eUr»» lor «ls(to i a M T O M.
M i a i M a , fccsuoi. UrtMiampp* i* MUJM u l n m £ I a S u r r t i l l i.
r<<«MweUs V« p M « . Bos 69, 9»<n>crr, Oat.
\<^U8>el: Kxmitoti UaS. — T o i a i t u S36W. — KiriO^opp* Z2S7V.
CMIi<a 0<* " « k . a d t o l i a e M U , «U.) J(Ö&-K<1U« 536W,
-B«ok«tM« XUIW.
y-MamiSiuiii J. V . i U I « f t «.
i . tr. AUvim-
OUicm, Babfcjteca a a d PnkUiiot»; niuldiot. Kln» 8c/»««.
4 g Mali te ba addrcMnls V«p>a«. f-O. t o » 69. Stt<ttnnr. Oat. ' ' -
/ , XUIOTUSJiLHAAT VAI'AUDE5SA« • .
d } « i > * a t o i W B b « t 1 1 l « » u . $2M Uk*i kaXMM. — >l»k.lii»u>oa »«asaJBa o a a e a t a U o t^
4 » y a l U a t a a n a . — ^UMcmaaitoilaurtuiKet Söe kerU, IIJOO 3 k r r t a a . — SratrmiHtootulMet » 1 *
JMAta, KM S iic-taa. — A.«qiwoiJinMuU«t ken*. IJtkai karua. — KiitoiiUnotolM»
"JilO l u t t t a . — Ka(.U<iuaIlnu>l«.kMt fiM k t f U . SS l i r i a u U a kJit<i«UB»««U» U J Bui;»««»«r»r!t«. -
- ' « l a t t a a (iatlot U otuUiltDotali*?! SOc kerta. | 1 M kelnM fcerua. — Til«väi*iUD«tuJ>«a j a ilaoto»
' • a a t t m u i c a on, >aaditt»eMa, •«beiettitä ilmotttiJiioM etaliicca.
TILAUSHINNATi
J ««^«.SO. 6 kk. I kk. tl.n ta 1 kk- — TUr«*alt«fUa Ja S a a M a -U rna
4^ tHumtUUi J »k- |4A>, < U I . « J O ja 1 kk. $IM.
« t a BiU«!a tabaaaa a u V<«UBSU aanaUitaaa kirjaeaaanaa. Uj]ettakaa aa4«IIaM lUkkaaa
a«ia{«s poanoaalliacUa aJBalUt | . W. Aiilxfrljt, Uikkeesboiuja.
Mihin Canadassa ollaan menossa?
Viimeailcaisel tapahtumat yli
Canadan panee ajattelevan ihmi­nen
kysymään: mihin uDaan rne-
'Mios»a? Canadassa on nim. poiiit-linen
vaino viimeaikoina viettänyt
todellakin ricmqvoittojaan. Viime
kuukausien tapahtumat työläisten
•järjestötoiminnan tukahduttamis-
'"'yrityksineen, vangitsemisineen ja
luokkatuon!iioineen osoittavat, eitä
•-tnuuta vastausta yiläolevaan ky-
"symykseen ei voi antaa kuin, että
Cana^aa koetetaan huimalla vauh-
^^dilla ohjata kohden kapitalistisen
järjestelmän korkeinta ihannetta —
. fasciätista diktatuuria. Nykyisin
•Vielä tosin koreillaan "kansan-
'' valtaisuudella", "vapaanaielisyy-dellä"
ja lukemattomilla muilla
r iyöläisten harhaanjohtamiseksi
tarkoitetuilla koruilla, rnutta tosi-
"asiassa jo nyt vallitsee maassa val­koinen
terrori. Viranomaisten
.'. :!uiielivallasta riippuu kokonaan
_yoiko työväki pitää edes pienintu-
Jcään kokousta, silla on sattunut lu­kemattomia
tapauksia, jolloin ne
'''||n ha^ ilman muuta, muusta
••puhiimattakaan.
.1 Muutama puiva sitten Calgaryssa
' tapahtunut yhteenotto poliisien ja
•lyöttömien työläisten välillä osoit-
"laai, .että luokkasuhteet kärjistyvät
,jäälläkin kapitalismin luvatussa
. "li^Siassa nppoasti. Kapitalistisen
ipaailman yleinen taloudellinieh
liriisi ei ole ollut Vaikuttamatta
Myöskään tänne ja siitä suoranai­sesti
johtuu se, että työläiset vais-iiairiaisesti
joutuvat vastakkain por­varillisen
järjestelmän kanssa,
ileidön keskuudessaan ei ole tar-vinnät
tehdä paljoakaan "kapinal-
Jista^* agitatsionia, sillä agitaat­torina
on toiminut ihmeteltävän
'• hyvällä menestyksellä kapitalisti­nen
järjestelmä itse. Huonontamal-
'.la lyössukäypien työläisten elinta­soa,
heittämällä satoja tuhansia
yupsittain pitkäaikaiseen työtlö-inyyskurj
uuteen, kiristämällä al-keellisinipiakin
kansalaisoikeuksia
— ovat sdlaisia piiskoja, jotka
ajavat työläisiä vaistomaisesti ka­pinoimaan
vallitsevaa yhteiskunta­järjestelmää
vastaan.
• Canadan kommunistinen puolue
on toiminut koko olemassaolonsa
ajan työläisten järjestämiseksi te­hokkaaseen
taisteluun kapitalistista
järjestelmää vastaan. Kaikesta
• lia^vutetusta huolimatta on kuiten­kin
todettava, että voimamme ovat
olleet liian heikot työläisten jär-je.
stäjniseen niin valtavassa mitta
kaavassa kuin sen olisi pitänyt ta­pahtua.
Emme myöskään ole toi­mimaa
aina sillä antaumuksella
.työväenliikkeen eteenpäin viemi­seksi
kuin olisi pitänyt, erehdyk
siä ja laiminlyöntejä on tapahtu­nut
liiankin usein.
Nyt kuitenkin, kapitalistisen ta­louspulan
valtavien aaltojen saa­vutettua
myöskin Canadan, on puo­lueemme
ryhtynyt laajakantoiseen
työhön puolueen nostattamiseksi
todelliseksi taistelupuolueeksi.
Porvarillisen järjestelmän kiertä­mätön
tauti, talouspula, ajaa työ­läisiä
vaistomaisesti yhä suurem­missa
joukoissa vasemmalle, josta
ovat todistuksena niin muutamien
kuukausien aikana tapahtuneet
työväenliikkeen vainoamiset kuin
myöskin muutama päivä sitten ta­pahtunut
Calgaryn työttömien yh­teenotto
poliisien kanssa — maini­taksemme
vain muutaman esimer­kin
lukemattomien joukosta. Tämä
juuri kehoittaa jokaista jpuoliieem-me
jäsentä rivimieh^sta 'toimitsi­jaan
saakka ponnistamaan kaikki
voimansa, ottaaksemme vastaan
vallankumouksellisen 'työväenliik­keen
riveihin ne tuharihet' ja tahs
tuhannet työläiset, jotka ovat kapi­talistisen
järjestelmän itsensä syn­nyttämien'
olosuhteiden pakostö
joutuneet taistelulinjoille. Nämä
joukot tulee puolueemme kyetä
järjestämään säännölliseksi luok-ka^
ola-krmeijuksi.
Mihin Canadassa pilaan menos­sa?
Tuo kysymys askarruttaa
monen työläisen mieltä. Siihen
on kuitenkin sangen^ hetppo saada
vastaus. Canadassa^ niinkuin
muissakin kapitalistimaissa, ollaan
menossa yhä kiihlyvämpien luok­kataistelujen
pyörteisiin. Entista
selvemmin alkavat näkyä vain kah­den
taistelevan armeijan loisilleen
vihamieliset joukot: toisella puo­len
kapitalistit palkka-armeijoi-neen,
toisella työväenluokan tais-telukaarti
kommunistisen puolu­eensa
johdolla. Luokkien sota
luokkia vastaan on saamassa entis­tä
katkeramman, luonteen myöskin
Canadassa ja sen etuvartiokahakoi-na
voimme viimeaikaisia tapahtu­mia
pitää.
Lujittakaa kommunistista puolu­etta!
Se on tämän hetken tär­kein
tunnus.
MacDomldin arabialaispolitiikan
Mustummen
MacDonaldin hallitus ja sen
siirtomaaministeriö huolellisesti
valmisti suunnitelmaa brittiläisen
vaikutusvallan uudelleen järjestä­miseksi
läheisessä Idässä muodos-
't«malla jonkinlaisen "arabialaisen
L9Cj>.rnon", s. l . s. saavuttaa jon­kinlainen
kompromissi en maitten
kansallisten porvaristojen kanssa
työtätekevien joukkojen yhtenäisen
•••sorron tehostamiseksi. Samaan ai­kaan
kuin itsessään arabialaisissa
maissa-brittiläisiä voimia vahvis­tettiin
ja raa*in vaino kohdistettiin
vallankumouksellista liikettä vas­taan,
porvariston ja feodaalisten
tllanherrain edustajat kutsuttiin
Lontooseen neuvottelemaan ja ai­kaan
saamaan sopimuksen britti-
Täisen imperialismin kanssa.
Tämän sosiali-imperialistien
suunnitelmaan johtavana tekijänä
~ '«pailemättäkin oli tarve ensiksikin
varmentaa selkänojaa Intian val­lankumouksen
!ukahdutlanu'seksi
suunnatulle hyökkäykselle ja toi­seksi
valmistautua sodan puhkea-
~ • misen varalta, sillä levottomuudet
Suezin kanavan seuduilla tulisivat
vakavasti uhkaamaan brittiläisiä
tiedonanto- ja yhteyslinjoja. Kan­salliset
reformistiset johtajat olivat
täysin valmiit myyniään itsenäi-syysvaatimuksensa
jos heille vasta­painoksi
tarjottiin eräitä taloudel­lisia
ja poliittisia etuisuuksia, jot­ka
olisivat vastanneet heidän luok-kaelujaan.
Tämä oli erinäisien
arabialaismaiiien edustajiston mie­lissä
näiden kokoontuessa Lon­toossa
viime hiditikuussa.
Kuitenkin juuri tällä hetkellä al­koi
Intian vallankumouksen suur
nousu sekä arabialaisten joukko­jen
ilmeinen vallankumouksellistu-niinen
Inlian vallankumouksen
nousevan aallon vaikutuksen alai­sena
ja vastakaikuna imperialisti­sille
vainoille, mitkä seikat johtivat
arabialaisen porvariston horjumi­seen
kannassaan. He alkoivat pel­käämään,
eitä jos he tekisivät avoi­men
petoksen, heidän vaikutuksen­sa
pohjajoukkoihin suuresti hei­kentyisi,
että näiden liikehtiminen
voisi kulkeutua pois heidän kont­rollistaan
ja jopa kääntyä heitä
vastaan. Egyptiläinen porvaristo
perääntvi ensimäiseksi; tämän kiel­täytyessä
allekirjoittamaan Hender­sonin
esittämää sosiali-imperialis-lista
sopimusta luhistui työväen­hallituksen
suunnitelman uuden
rakennuksen pääpilari romisten
imperialistisista yrityksblään nii­den
eristämiseksi toisistaan erinäis­ten
arabialaisten maitten yhdyssi­teet
ovat liian hyvät salliakseen
yiiden maan porvariston tekevän
kompromissin jos naäpurimaitten
johtavat kansalliset puolueet vas-lu.
rtavat tätä imperialistista poli­tiikkaa.
•
Palestiinan arabialaistan , toi-ineenpaiievan
. komitean lälietye^ö
on nyt iaaisantit,'että hfe eivät vöi
jatkaa netjVt»!tipuja lirfUiläisen ka-oinetin
kanssai^ He ovat julaisseet
lausunnon, missä,sanotaan:
'*.\Ie olemme päättäneet lähteä
•kotiin siinä käsityksessä, että brit­tiläinen
hallitus ei tule oikeuden­mukaisesti
ratkaisemaan Palestii­nan
arabialaiskysymystä...
"Olemme vakuutetut, että jo­kainen
arabialainen Palestiinassa
mieluummin kuolee luonnollisien
oikeuksiensa ja olemassaolonsa
puolesta kuin alistuu pakkotoimen­piteillä
toteutettuun vainoon . ara­bialain-
ja muhamettilaismaailmo-jen
ollessa kohtalotoveritiaihme
Palestiinassa, meidän velyollisuq-temme
on saattaa, heidät tietolsejcsi
siitä vaarallisesta tilanteesta, joka
uhkaa heidän pyhän maansa ja
asukasveljiensä olemassaoloa."
Toukokuun 16 päivä oli määri­telty
yleiseksi brittiläistä imperia-lismfa
vastaan suunnatuksi protes­tipäiväksi
arabialaisissa itiaissa,
johon muhamettilaiset piirit osal­listuvat
lakoilla, kulkueilla ja kai­kenlaisilla
mielenosoituksilla. Tä­mä
osottaa; miten vaikeata britti-
Iäisten on saavuttaa päämääränsä,
muhamettilaisten johtajien saatta­miseksi
yhteisrintamaan Intian
vallankumousta vastaan. Juuri
brittiläisen imperialismin harjpit-tama
riistovalta arabialaismaissa
on mobilisoimassa takapajuisim-matkin
mtihamettilaiset taisteliiuH:
imperialismia vastaan.
Näinollen MacDonaldin suunpi-telma
brittiläisen keskj-Idän valta­kunnan
uudelleen järjestämiseksi
voidaan pitää . suurimmalta osalta
epäonnistuneena; vielä käynnissä
ojevat neuvottelut Irakin jä.Ibn
^|iudin kanssa omaavat hyviii huo­not
mahdollisnudet saayottaa.Ro­tuisia
tuloksia eivätkä Intian val­lankumous
jä Egyptin-läiglannin
neuvotteltijäi raukeaminen tule
stiinkaan suotuisasti niihin vaikut­tamaan.
Siirtomaitten työtäteke­vät
joukot ovat uudelleen rikko­neet
sosiaii-imperialististen minis­tereiden
laskelmat.
Voidamiko '*Paleitimm är^ia-
AinKÖilliiieD inke
Punaisen ammatillisen
kansainvälisen
PAI:n tulevan kon­gressin
työjärjestys
Pimaisen ammattiyhdlstjralntema-tion^
en viides maailmankcmgressi
. ... . , . ijidetään-k.v. heinäkuun aikana'pro-lais
«ri''iioWanÄfon' - punaisessa =='pöäfcaupun-fö.
jbikä.i^dräävät Syifrftfi'''(fieu- iglssa Moskovassa. •Korigi'&£ln''"t3?ö-vot'tel
«Jen ' * k a t k a t s e r i i i i n e n ' r ä f i s k a - ' '
laistCT-kaipaa-|eM,fiä ja^ l> Keskuskomitean ^feoimintäker-
Egyptin ^^ibryaristoii^-iyt^
nen allekirjoittamasta engTantflais-eg)^
tiläisl^ sORipiu^ir jälkiä, pi­tää
merk1qi|ä tämän porvariston
kääntymisestä todelliseen vallanku^
moukselliseen taisteluun Englantia
vastaan? Ei missään tapauksessa.
Porvaristo ja tilanherTat, joista
arabfalaiiieii Jätetysto muodostuu,
pyat paremmlnkjii^ iieuyottelujen
komedian kauU^ tehneet mahdolli­seksi
Britannialle tukahduttaa val-lanktinioukselHnen
liike arabialai­sissa
maissa, vahvistaa sortokdneis-toaän
ja b^rjpittäa terrpi-ivaltaa
ra^t^jiä vastaan saarnatessaan
^iaista ja järjestyksestä." ,
Arabialaitieh porvaristo bn huo­lellisesti
katsonut, että tie on jää­nyt
aiiki piisilje neuvotteluille, ei­kä
toilfiUistä yaHankumouksellisilla
metoodellla suoritettua imperiaHs-mivaslaista
taistelua voida heiltä
odottaakaan. Jtsensä porvariston
eduffit^jiston tunnustuksessa tode­taan
arabialaisten maitten kom­munistien
olleen oikeassa, näitten
ensi hetkestä alkaen leimatessa
kaikki neuvottelut englantilaisten
kanssa petoksellisiksi ja turhiksi ja
vetosivat työtätekevään väestöön
auttamaan: itseään ,ajamalla jbuk-koypimin
ulkomaiset sprtäjät pois
Miaaiita.
Täten englantilais-arabialaisten
iieiivptjgfiij.en. 'fa'ji1ceaminen ' tulee
johtamaan, tilaiiteen* arveluttavaan
kärjistymiseen levo.ttomissa ara­bialaismaissa
ja työläisjoukkojen
vallankumouksellistumiseen 'ilifipe-lialismivästaisessa
taistelussa ja tu­lee
suuresti horjuttamaan britti-iäisen-
vQltakimnan runkoa lähci
sesaä Idäwä., .
tomus karisalnvklfseij-''Vallanku­mouksellisen'
' änlniättiyhdistysliik-keen
tefftävät. <Täy4entäviä. selos­tuksia
antavat naisten keskuskomi­tea,
nuorisosihteeristö kansainvä­linen
ammatillinen neekerien ko­mitea);
2; Taistelu imperialistista sodan-vaaraa
vastaan;
. 3) Ammattiyhdistysten merkitys
N-lilton sosialistisessa rakennustyös­sä;
4) Ammattiliittojen tehtävät ko­ko-
ja puolisiirtomaissa;
^) Vallankumouksellisen ammatti­yhdistysliikkeen
kaaderien (aktUvi-joukkojen)
kehittäminen.
Profinternin (Punaisen ammattl-yhdistysintemationalen.
— Toim.)
I kongressi on kansainvälisen prole­tariaatin
neuvottelukokous, jossa
harkitaan ja päätetään taisteluta-voista
ja -keinoista työtätekevien
elinehtojen ja oikeuksien puolusta­miseksi
ja uusien saavuttamiseksi,
kapitalistista vihollisluokkaa ja sen
palkkaamia reformistisia johtajaren-kejä
yastaan.
Profmtemin viides maailmankon­gressi
kokoontuu ajankohtana, jol­loin
vastakohdat riistettyjen ja riis­täjien
välillä koko kapitalistisessa
maailmassa ovat entisestään kärjis­tyneet.
Kongressin yksi tärkeimpiä
tehtäviä on ohjelman mukaan kaik­kien
sorrettujen luokkatietoisuuden
nostaminen, heidän liittämisekseen
murtumattomaan vallankumoukseni-seen
yhtenäisj^ysrintamaan. Profin­ternin
tarkoituksena on yhdistää
puheenjohtaja, mutta herra ISlivi-;c.
niemi "diktatuurillaan" kieltäytyi
laskemasta puheenjohtajaa imkal-leen,
sekä uhkasi poliisilla.
Tällöin esitti tov. Hill päätöspon.
|nen, jonka hyäväksymiseksi nousi
kansainväli-; yleisö (noin 110) seisoalleen, ainoas-
No. 132
Esillä tärkeitä
taan yhdeksän jäi istumaan, jotka Jäsenten läsnäolo
Katsoen jatkuvaan
sen imperialismin hyökkäyspolitiik-kaan,
joka tekee yuä vakavammak­si
imperialistisen sodan vaaran
Neuvostoliittoa vastaan, siihen yh­distyneenä
taloudellisten taistelujen
kärjistyminen ja niiden kasvami­nen
.poliittisiksi liikehtimisiksi^ sa­manaikaisesti
kun.. ammattunioliik-
-jceen johtajissi» ej[^missä tapahtuu
muuttumin,e/jj^ays»4men spsiälifas-cistjen-
teht%ägn,.' on Punaisella
taloudellisella.,,,,» internationalelta
edessään, useita erittäin tärkeitä
tehtäviä:'..,(a^ lakkostrategia (ta­loudellisten
.1 Jaistelujeii itsenäinen
johto, niideiijuuuttamirien poliitti­siksi
liikkeiksi,'y-'m.) (b) iaistelu
sosialifascismia vastaan, mikä pyr­kii
saamaan" jalansijaa yleisemmin
työläisten keskuudessa, lujittaen
järjestö jään"' tuotannon piirissä,
missä suhteessa asettaa vanhat
ammattiuniob: j a I. W. W. samalle
tasoUe caJiadalaisella maaperällä;
(c) • taistelu oikeistolais-opportu­nismia
vastaan yhtäällä ja toisaal- formistisia aatteita levittävälle, ob-
S. JäEJESTöX
OSASTON
KOKOUS
pidetään LabDr Lyceua haa22.
jantama 6 p. ke^äi. Äki^JaT 8^ f^
nähtävästi halusivat lukeutua Kivi- | Kokouksessa tuUaa^^^^^''*^
niemen kannattajajoukkoon. jmaan ja päättämään
Ponnen hyväksymisen jälkeen kql- ta y^^^~ 2^^^^
mattakymmentä kirjoitti jäsenhatoe.
muksensa Canadan kommunistipuo­lueeseen,
Canadan suomalaiseen jär­jestöön
ja työväen • urheiluliittoon,
sekä joukolla lähdettiin pois, l u ­kuunottamatta
edellämainittuja
muutamia. Kiviniemen " mihdollisia t < , v n t t n v i - e T-kannattajia
ja muutamia vallanky- SuakTkn, • "^'^^
mouksellisesti ajattelevia seuraa- J ^ K ^ ^ f ^'-^Htila'
maan Kiviniemen vastavaUankumo-i-.J, . ^'^'•-ttaTissa
uksellisen roolin rullaamista. ^^^^ ^ve "'^ ^^suusruokalasa '
C. S. järjestön Timminsja
kunkausikckcuksessa kesäk.
Timminsiirii^
Tinuninsln osaston
5a.kirjailiscusasiamjehet:
Hyväksytty päätösponsi:
Tämä Toronton vallankumouksel­listen
suomalaisten työläisten jouk­kokokous
kesäkuun 2 p. lausuu jyr­kän
paheksumisensa IWW liiton n i ­messä
vastavallankumouksellisia re-
4*
mi r. '•m
Hyvät toverit!
Poliisien harjoittama terrori ieyi-äa
päivä.päivältä Joka puolella maa^
ta. Vapuni^iyän vanglt§e!tnlsta,/Jpl<
loin Canadassa vangittfhi kaiuiaian
31 työläistä psallii|tumisensa v u b ^
kansainvälisen 'työvHenluol^ sdll-aarisuudeh
mlelenosöituksiiä, Jatke-;
^ n vieläkin raak^aisuudel^ ja:
Vangitsemisilla Calgaryn ksäipungis-:
sa.
Työttömyystilanne kasv^ päivit­täin
yhä arveluttavammaksi. LänsU
Canadan työläiset tuntovat nyt Ca­nadan
kapitalismin (casvayan pula­kauden
kiihkeyden. Aikana, Jolloin
pitäisi n.s. .työkauden , alkaa^ pva^
lännen kaupungit täyttjmeet ;^uurls-ta
työttömien työläisten Joii^oistä,
aivan niinkuin Montreail Ja Toronto
y.m. idän kaupungit.
Kaplt^llstlluökka, mllta on vas­tuunalainen
t ^ t ä tilanteesta, ei tee
yhtiiän mitään lieventääkseen tätä
hirvittävää loidckonp:kä: E^lqy|is-toin,
kuten esim. Öalgarjm pqrines-tari
Davidson sanoi: "Me valt^tau-dumme
hätätilanteen varalta",
hankkivat he polUseja tähän '^Öhöc
LauEintaina toukbk. 31 päivtoä pi­tivät
Calgaryn työttömät sutiren mle-lenosotuskokbuksen.
vaatien l^ötä
tai ylläpitoa union jmlkalla. FoÄisl-vhanomalset
kielsivät työttömiltä o i .
keuden marssia ja menlvätpä äskb^
leen pidemmälle, vapuniäIVäii5il& toi
s* I
vim tekaisi^ji^^ Jiittuja. Pormestarin
aaiiötÄlai^-.^[«m uhkaavan, lÄtika
|xdäi|ti^iit4s tälleenki^en,
. u h ä ^ i^jäjrl^^t^ä Calgaryn
iäupUO^täVa, :ei vangittuja
k^tfk i i l L Canadan i i i Yhdysvaltain
tgföläiJB?i ovat tottuneet tftllalsim, te-
^Istuihln fijfytölss^ tarkoi-tulisen^.
on a ^ d a työläfeet pitkiksi
ajoiksi vankeuteen. Kuvaavaa mim-ten
on.pinmisstarin edelleen jatkama
lausuntoi; «Mina harkitsin vakavasti
jQJ^ei^In CailB^ryssa toimivien ul-kpmaft^
lsj^n klihoittajien karkolt-tamlsta".
Vlranpnidl^f t tlmaiseyat lopulli­selta,
.että he tulevat käyttämään
kaikklia ;'tenirikeliioJaän nälkiinty-n${
f$ Ityiäälslä y&st^fi»!. Jos Canadtin
työläiset ejyät.jjroi^teeraa, niin n ä ­mä
vanglttit toverit tulevat joutu-i
^ a ^ uhreiksi, s^den mahdplUsestI
l;^]mikin pitkiä Vankiiätupmioita r ja
jöutupn. y i ^ kMkoItettavaksiyn.
Vilm^sten kuukausien aikana olem­me
, joutuiieet näkemään Ipppumat-tbmla
ylmgltsemisla jä vankilatuo-
Kdolden T i ^ e t t ^ Jatkuvaa pu-lfeyB]^'
uäen tidrahciuttamista Ja k $ 5 -
väyaa ixilUslterrbriä Joka puolella
inaii&. Keljä %ö]Sistä Ph fbrt Wflr
mmiri vankilansa, syytettyhiä lait--
tbiiiasia kbkböIitUttiisesCa, ja vai^:a
heidän aäaätc^ii on vedottu, ei helfö
ole laskettu taktiullakaan vapaiksi,
^ h i i ^ k^i^l ..^Ö^istä Sudburyssa on
,saäni)t kahden Ja kolmen kuukauden
menpiteisihisä asti! Kun työttömät väaJ^fiTtÄV i i i i d n : äamlltonissa
köyhälistö rajojen yli yhteiseen tais­telurintamaan
vallässaolevan riisto­j
a sortoluokan kukistamiseksi .sekä
maailman ensimälsen työlälsvaltion,
N-liiton puolustamiseksi.
Käsitellessään Profinternin viidet­t
ä maailmankongressia kirjoittaa
Saksan kommunistipuolueen pää-
Hänenkannattaja "Die Rote Fahne":
"Punainen, ammattiyhdlstysinter-nätionale
perustettiin 15 pnä heinä­kuuta
1920 Moskovassa. Koko ole-ma^
aolonsa aikana on PAI:n mer­kitys
kansainvälisessä työväenlilk-feesä
ollut valtavan suuri. PAI on
ei^enkaikkea proletariaatin kan-,
feirtvfiiineri • taistelujärjest^^^
painona sbsialifascististen johtajien
reforinlstlselle Amsterdiam-intemati-onalelle,
jonka johtajat Vandervel.
de, MacDonald ja Liegen maailman­sodan
syttyessä muuttivat työtäte­kevien
tunnuksen: "kalkkien maiden
köyhät yhtykää'\ toiseen, joka kiiu-lui:
työläiset,' ampukaa toisianne im-perialistien
hyväksi".'
PAI yhdistää kaikkien maiden
palkkatyöläiset yhteiseen täistelurin-alkolvat
marssia, t y k k ä s i v ä t polii­sitkin
toimimaan, tdeksäen Jä h a l l i ­ten
työläisiä Joka taholta. Mutta
työttömät työläiset oUvät SalVOstn-nelna
päättäneet tapella Jä vastasi,
vat poliiseille kuumalla ottelutiä n.
puolen tunnin äjan. tJielta tySlSi&Iä
loukkaantui ja kaksi poliisiakin BSä.
osansa. Työttömien työläisten tais­telun
henki kohosi ja vlranoinaJset
toivat paikalle lisäjoukkoja hajoit­tamaan
työläisten Joukkoa.
Yksitoista työläistä Vangittiin:
kommunistisen nuorisoliiton organl-seeraaja
Jfoseph,^ Parbyv-James,TBry.
soti." Wflliain' Svaftz. "flioinäi^da^K-cart.
Steve Goblaä. Otto BenStm, 1^
lix Jordon. All)ert Kemmls. Joi^i.
Cherwan, Dimcan Malloy Jä
McRae. Näitä tovereita isyyfetään
laittomasta kokt^öQtiimisesta Jä tayök
käyksestä. Ja suurin osa on pddätet-ty
ilman takuuta. Porxnestiirtn an­tama
selostus toteaa, e t t ä li&n aScoo
antaa näille työläisille ankartmmat
tuomiot mitä vain voi porvarUUsteä
oikeuksien kautta langettaa. f^)rva-riUislssa
lehdissä kerrotaan hänen
sanoneen: "Me olemme tähän asti
käsitelleet asioita tehokkaasfti Ja
voimme edelleenkin jatkaa s ä m c^
Joukkolaki ei tehoa Calgaiyssti. sen
totesimme lauantaina. Kaupungin a-sukkaat.
Jotka eivät noudata zoeidän
lakejamme, eivät tule ^^J L C ^ T ^ B S"
pakoon." Tämän lisäksi ovat virano­maiset
lisänneet .näihin syytSkäln ai.
Ja Tbix>titassa työläisiä teljetty
vankiloQihi.^ k ^ a he ovat uskalta­net
- |9lstell% juökkftnsa puolesta ^ —
taitella työttömien työläisten puo­lesta.
Canadan työläisten puolustusliit­to,
työläisten tturva. Järjestö, mikä
puolustaa kaikkia työväenluokan
JoTfltftotoimimian vuoiksi vangittuja
Jä vatnöttuja ^öSlsIä. pyytää jo­kaista
työläistä, Jdoästa työväen-,
famaan. Niin hyvin europalaiset te-ollisuustyöläiset
kuin Kiinan ja I n ­tian
surtomaaorjat kuuluvat Pro-fmtemhi
jäsenistöön. Roduista ja
kielistä välittämättä taistelee Pro-fintern
riistettyjen palkkojen koroit-tamiseksi,
työpäivän lyhentämiseksi
ja riistäjien yhteiskimnan kukista­miseksi.
PAI:n amerikkalainen sih­teeristö
ajaa latinalaisten, ja Tyy­nen
valtameren sihteeristö kaukai­sen
idän tflrötätekevien vallankumo­uksellista
taistelua luokkavihollisia
vastaan.
Kongressi tulee käsittelemään u-seita
tärkeitä kysymyksiä. Joiden
merkitys nykyisen kapitalistisen pu­lan,
ja kärjistsmeen luokkataisteluti-lanteen
vallitessa on ensiarvoisen
tärkeää niin teollisuusmaiden työ­läisille
kuin siirtomaidenkin riiste­tyille.
Kuta vahvemmaksi työläisten
kansainvälinen rintama vallanku­mouksellisen
ammattiyhdistysliikkcec
älaUä saadaan, sitä menestyksellir
semmin voivat kapitalistimaiden
työläiset taistella kapitalisteja ja
heidän reformistisia apurelta vas­taan."
la "vasemmisto*-fraaseiHa ratsas­tavia
vaataan; (d) järjestymättö­mien
järjestäminen (työskentelyn
suuntaaminen ^mmatittomien, huo-nostipalkattujen
ja järjestymättö­mien
työläisten keskuuteen); (e)
tunkeutuminen uusiin perusteolli­suuksiin
ja voimien kasvattaminen
niiden järjestämiseksi.
Punaisen Taloudellisen Interna^
tionalen neljäs kongressi oli kään­nekohta
vaHankumbuksellisen unio-liikkeen
kehittjmiisessä. Kansain­välisen
työväenluokan taistelun
vaikeudet synnyttivät sellaisia oi­keistolaisia
virtauksia, kuten ky-syrnys
yhteisrintamasta hinnaHa
millä tahansa, passiivinen suhtau­tuminen
silloin kun militanttisia
aineksia eroiteltiin unioista am-mattiuniobyrokraatien
taholta, pyr­kimys
kunnioittamaan ammattiuni-on
kiiriä korkeammalla kuin val­lankumouksellisen
johdon, -kieltäy­tyminen
itsenäisistä läkkotaisielu-jen
johdosta j a valmistautumisesta
taisteluihin.
Koska Punaisen Taloudellisen
internationalen viides kongressi
tulee pidettäväksi sen perustamisen
kymmenvuotismuiston hetkellä, j ää
sen valmistautumisen tehtäväksi
kaikkialla - suorittaa perinpohjainen
itsearvostelu viimeisen kymmenen:
vuoden kuluessa suoritetusta työs­tä,
vetämällä järjestöjen jäsenistöt
ja työväen : järjestymättsmätkin
joukot asiain käsittelyy^j.^.ekä l u ­jittamaan
taisteluihin psällistiimis-ta,
työpajalehtien luomiseen, iyö-läistgn
_ iärie§.t^inisen. sosialistisen
kilpjäiluri ^henges^^^ vallanktimöuk-sellisellä
innostuksella; •
Näiden viiosien kuluessa on Pu­nainen
Taloudellinen Irlteirnatibhale
kyennyt pitämään selvän' aätteeUi--
sen linjan änarko-syndikalistisia ai­neksia
vastaan yhtäällä ja refor-mismia
ja f^scismia vastaan toi­saalla;
sen taistelun 'linja on ollut
vallankumoukselliselle päämääräl­le
perustuva kansainvälisen soli­daarisuuden
linja, sekä on siitä ke­hittynyt
todellinen kansainvälinen
järjestö, jolla on siteet maailman
kaikissa maissa, eikä se ole vain
amerikalainen tai europalainen l i i ­ke,
kuten muut ryhmittymät.
• • -'' •• Keskus.
TorontoB Qutisii
VASTAVAlLANKtTMOUKSEULINEN
IWW JA SEN ASEENKANTAJA
TUOäntTU TYÖLÄISTEN
TAiaOLTA
Toronton suomalaisia työläisiä ko-
'Imbntul iiiiömät&va Joukkp erää­seen
jDiindas kadulla sijaitsevaan
haallln ihnpltettuun väittelytilaisuu­teen.
Kun oli paikalle päästy, niin
ilmoitettiin että haaUsta täytyy siir­tyä
pois ..kello puoli kymmenen, jo­ten
henji J^ylnieml puhuu tao­ntana
ja_ väittelylle v^ia tilaisuuden
vasta seurääyana iltana. "
Yleisön taholta kuitenkhx vaadit­tiin,
että Valittakoon ensin puheen,
johtaja Ja sitten kokousjärjestykses-sä
päätetään mitä tehdään. VaUttUn
jektiivisesti työnostajaJuokan asioil­la
liikkuvalle J. KivtaiemeUe.
• Perusteluna esitämme seuraavaa:
Me väitämme, että IWW:-liitto
on lukeutunut vastavallankumouk­sellisten
leiriin siitä alkaen, kun se
ryhtyi avoimesti vastustamaan Ve­näjän
työläisten ja talonpoikain
vallankumousta, parjaten ja solva­ten
mitä räävittömimmällä tavalla
proletaaViaatin diktatuuria , jonka
avulla Neuvostoliiton raatajat ra­kentavat
sosialistista yhteiskuntaa.
Me vältämme, että aikoinaan his­toriallisia
työväen taisteluita ennen
maailman sotaa johtanut IWW
(Iiawrence, McKees Rock, Washlng-tonin
metsätyöläisten taistelut), on
maailman sodan jälkeisellä kaudella
ja erittäinkin nykjrisellä kolmannel­la
aikakaudella, mikä ilmenee ka­pitalismin
Jatkuvan pulan kautena,
kapitalististen ulkoisten ja sisäisten
ristiriltain ankaran kärjistymisen ja
terävöitymlsen aikana, joutunut
näyttelemään aivan samanlaista
roolia kuin mitä Amerikan työväen-liitto
näyttelee. (Suhtautuminen Port,
Arthurin alueen metsätyöläisten
lakkoon, Passaicin lakkoon, Casto-nian
lakkoon, jne., jotka ovat osot-taneet
että taloudelliselta pohjalta
lähterieenä muuttuvat taistelut po-
Uittlslksl).
Me-väiämme, että Canadassa ja
Yhdysvalloissa, samoin kuin koko
maailmassa, on kommunistinen puo­lue
jä-sille sympaattiset, sekä sen
Johtoa seuraavat teolliset ja muut
työläisten Joukkojärjestöt. ainoita to-tfeila-
-trallankumoufcsellisia järjestö­jä.
Muistamme esim. viime Vapun,
maaliskuun 6 päivän aikuisia kom­munististen-
työläisten vangitsemisia
Canähassa, Yhdysvalloissa, y.m. jot­ka
vangitsemiset johtuivat siitä, et­tä
kommunistiset työläiset pelkää­mättä
taistelivat kapitalistiluokan
diktatuuria ja työväenluokan alkeel-lisimpiin
elinehtojen ja oikeuksien
puolesta — leivän, ja puhe-, ko­koontumis-
ja Järjestäytymisoikeuk­sien
puolesta, samalla valmentaen
työväenluokkaa ratkaisevia kamp­pailulta
varten.)
Me keholtamme kapitalismin sor­ron
tuntevia, Toronton suomalaisia
työläisiä pysyttelemäl^n pois kirkon.
lWW:n, soslalidemokraatian, y.m.
vastavallankumouksellisten, työnos-t^
jaluokan kaikenkarvaisten kätjTi-en
Järjestöistä ja liittymään miehis­sä
ja naisissa Canadan kommunis­tisen
puolueen sekä sille myötätun­toisten
Ja sen johtoa seuraavien val­lankumouksellisten
teollisuusliittojen
Ja muiden työläisten vallankumouk­sellisten
joukkojärjestöjen riveihin.
Alas soslalifascistlneh rWW. ja
sen aseenkantajat!
Värvätkäämme satoja uusia jäseniä
kommimistiseen puolueeseen!
Eläköön Kommunistinen Kansain­välinen,
maailman proletariaatin to.
dellinen johtaja!
Eläköön Canadan kommunistinen
puolue!
Eläköön NeuvostoUitto!
Puolustakaa köyhälistön ensimäis­tä
Isänmaana, Neuvostoliittoa!
hj-väksyttiin uusia jäseniä
kohne.
Luettiin järjestön päämajam
mä sisältäen kehoituksen
järjestymätt<ä!iten järjestänu?
Myöskin luettiin c. puut *'
Iäisten fL.W.I.U.) järjestön
laan samaa asiaa koskeva
Kyseessä olevan asian
velvoitettiin valistus, ja
kunta toimeenpanemaan ili
ka tulot luovutetaan järjestijiu
edistämiseen. Puutavaratyölät"
jestön lähettämiä kerä-myymään
valittiin neljä
Niistä kertyvät varat tullaan
kin käyttämään samaan
seen.
Colemoimtin osaston 1
myöskin otettiin huomioon ja'
tiin niille kaksi kerääjää. K«
jaksi määrttiin kesäkuun aika.
South Porcupinen pione
ta oli tullut haalin käyttöpryjiia
tamatilaisuutta varten. Päät
luovuttaa heille kesäk. 21 par
Hyväksyttiin valistustoimD
esitys toisen .sanomalehti asiai
valinnasta. Toimeen valittiin
Keskinen. Osaston puolesta
tiin asettaa hänen puolestaan
takaus. A.setettiin johtokunani
kaat seuraavaa puolivuo
ta varten. Kaikkiaan asetettän^'
ehdokasta. Valinta tulee ta?
maan" seuraavasa kokouksessa.;
kin asetettiin ehdokkaat
mikuntaan kaikkiaan 10 eh
Valittiin kesäjuhlatoimikunU
pääasiassa tulee huolehtimaan
näk. 1 päivän juhlan järjesti
Osaston puolesta alkuttn;
toimikuntaan valittiin kolme'
ja velvoitettiin alaosastot
mään edustajansa mainittuun
kuntaan sekä yhteisin voimin'
tumaan juhlan järjestelyyn.
Näyttämön johtajan toimi'
tettiin kesänajaksi sekä
kuusihenkinen näyttämökomita
lehtimaan näyttämötoiminnasta
sän aikana. Järjeslysvaliotomt»
sättiinn kahdella jäsenellä.
Valistustoimikunnan taliolt» 1
tiin esitys että vastaisuudes^
ei luovutettaisi sellaisille
eli yksityisille mitkä tullsjnt^
meenpanemissaan tilaisuulisissa'
joittamaan porvarillista
daa. Todettiin että sellaisia t^'
duksia on viimeaikoina silldn!
tapahtunut. Kysymykseen
hyväksj^ttiin valistustoimibmias
sitys.
Sanomalehtiasiamies esitti
tin viime kuukauden toiminnaSl
ilmeni siitä että hän on te!^;
kettä Vapauden kanssa J-
$752.10. Raportti hyväksyttiin.
•L^. 09. "
Burritt, Ont
Järjestöä protestersamaan tätä kas-
Vävaa tetfäristnlEt vastaan. Vaatikaa
vfinkikilssä Qlevfen toveriemme Vä-p
g a t Ä s t a / " V & t i k a a . että syytökj:^
set tiältä tovereita vt^taan kuclio-twro.,
l Ä h i r t t ä i ^ kaujt-'
t ä p^tSsI&u^äEdm bikeusmiiäs-teriUe
Öttawaan, Ja oikeusminisSe-reilie
^d|ppptan|iti, Alta. Ja Torbn-tooil.
\totakaa. käiUd työläisten
ii^ten tomlqa leivästään taistelevien
tyött&päien t^US^-ten puolesta. Y l i -
ifykää xiiibbi JoukktHnielenosoituk-aiiäu.
jbltä palkkaJnnmananne järjesr
tet^n,, QsalU^tukaa . nUhln konfe­rensseihin,
|c^tä eri kaupungeissa
kutst|taän kopUe. Antakaa pikaista
rabälUsta ä y i ^ i s t a kattkien vangita
t u j ^ toyaeidm publi^tainiseksi!;
vetbaxmne Jokaisen työläisen
uskbllis^iytteeq., solidaarisuuteen ; jiä
iubklattiel^cd^äiä^ {läistatkaa IS-hän
ve&oioiimkseen toätbimlnnalla.
A. E. Smith.
TJ>Ji:n sihteeri.
Suomen yhteiskuntaa säilyttävillä
aineiuaffä on omat vastuksensa. E i ­vät
rnitenkään tahdo päästä yksl-inleli^
teenr' mjten 'ii^ komrnunis-mia
l'bfisl oikes^äÄn jvs^^stettay
Toiset, niinku)n' nosket j a ' i^iiut, ''t^"^j
pf^ptUe^ pvat 'silä^^jiiel-e,
ttä .komrp.unistit lolisi 2Mlattavä
Imdke^areihin ja annetta.vä'^.n^ätä
sinne./^ Maalaisliittolaiset taas ovat
sillä kannalla, ^että pitäisi niitä kom-murästln
kantturoita edes raipparac-gäistuksellä
koettaa käännyttää pois
^noskovalaiselta polulta. Lapualaiset
taas ovat jyrkästi sitä mieltä, että
nirri pois kommunisteilta ja ruot­salaisilta.
Tästä yksimielisyyteen pääsemättö-n;
sydestä on johtimut. että kommu-plstit
Suomea vaan lisääntjrvät Ja
toimivat sen k im kerkiävät laillisen
yiitelskunntm kankeamiseksi nuriu.
Ja, porvarit julmistelevat vieressä Ja
riitelevät menettelytavoista.
Njrt kuitenkin on. pidetty Helsin­gissä
kokous Jossa on ensimäistä
viulua soitellut — pappi Ingman.
Tässä kokoiik^epa on^ipääbetty ottaa
kommimismin, ,^ kukistianisessa
täntöön l a p y a j ^ t menetteyfiavät
Kokous p i ^ ^ ^ ^ m e n "itsenäisyy­den"
päiväj^^. eli. ,jarkgmmin sanot­tuna
toukpfaiun .16; pnä. Niinpä sit­ten
iieti aletlimi k ä y t ä n n ö t kokeil­la
k u i n t oW oikein su­juu.
lähdettiin piketa m i e h i ä etsi­mään
kommUnteteJa Ja jeikös vain
löytynytkin. Eräs .talo näytti näistä
laillisen yliteLgcimnan pönkittäjistä
hjrvin kommunistisen näköiseltä Ja
ei muut^ kim Itiukkumen hyökkä­ys
taloon kuularuutat ojossa. Seura-
Uksena pU. että eräs mies hyppäsi
kcdtnannen kerroksen ikkunasta a-las
ja läksi juoksemaan karkuun.
Mitäs, kuulamutalla siemennettiih
perään Ja niin mies kellistyi kun
kellistyikin kadulle, josta hänet sit­ten
riemukiilussa töytyytettiin ohra­na
putain. Ja Isänmaa oli pelastet­tu
sillä kertaa- Läptialait^n mei­ninki
osottautui hyvin yhteiskuntaa
turvaavako
Siinä edellämainitossa kokouksessa.
jota johtamassa oli itse pappi Ing­man
raamatun voimalla, oli tehty
muitakin simnnitelmia kommunistien
päänmenoksi. Mutta niistä ei vain
kuuluta ännetim tietoja toisille asi­anosaisille,
nimittäin kommunisteille,
niin mitään. Se on tjTierää meinin­kiä
porvarin puolelta se. Mikä sen
tietää, vaikka kommunisteissa olisi
hyvinkin tottelevaisia, ja he voisi­vat
ottaa pappien ja lapualaisten
laatimat kublinponnet hyvinkin huo­mioonsa.
Pitäislhän toki antaa tie­to
millä kuolemalla Suomen kommu­nistien
olisi kuoltava, sillä artutettä-vien
joukkotm siellä kokouksessa
kuulutaan pannun enempi kuin toi­nen
puoli Suomen kansaa.
Suomen kommunistit voisivat pe­lätä
vaikkapa vllnrelstä tuomiota.
Kun he sieUä taivaassa sitten astui­sivat
viimeiselte Utviikille. niin ei
ainakaan pappi Ingman voisi yleisenä
syyttäjänä olla heitä osottamassa
Osasto kesäk. 1 P- Pi*'
kokouksessa valitsi uusia •
ta. Puheenjohtajaksi A.
kirjuriksi L. Mäki, or
jaksi Tauno Hendrickson,
den asiamieheksi Aune
Entiset virkailijat piti virla:»
Metsätyöläisten union:
seksi piti naisjaosto iltaman.-
kin otimme kuperat mg-me.
Myyjäksi lupautui a
KenltSjulilat päätettiin
p. i-P^;a-i.i.ta Mäki-Vikin.
sormenaan ja sanomassa, että nämä
punikin ryökäleet kenkkuilivat ihan
viimeiseen hengenvetoonsa saakka
laillista yhteiskuntaa vastaan- Mutta
kun ei anneta edes Itetoa, e t t ä mil­lä
tavalla se Itsekukin kpmmunisti
arkutetaan, niin eihän ne osaa muu­ta,
kun moskpvalalsella häikäilemät­tömyydellä
takoa nanloja itsensä
valkoisen Suomen nnunisaridoiun.
Täällä Canadassa olevat lapualai­set,
koUratorppIen ja "knkkafarmien"
runnarit, ovat myöskin alkaneet
meille kommunisteiUe
maan. Emme kuulemma_
keroitse sellaisessa
touhussa kuin mitä on
den ja paheidenpesien
emme käytä "i^aubaval^
maisemme päänmenoksi.^ e«=»"^
lo koskaan raadin edessä
muusta kuin poluttisista
kiukuttaa Canadaan vaB
le tulleita lapualaisia. _BJ-suomalaisia
ne ovat,
tääUä vieraassa maas^^^
sella tavalla! PoIshe«ittJJ
sän kät.vTeitä ne
Kuokka vain suuhun ja
suohautaan! - l ^ ^ " *^
sia ne lapualaiset nieiiie ^
teille vuodattavat ^
Mutta s y y t t ö m i ä i ^^
me. ettemme sara
haisia feansalaisia^^'
pitalistisissa v3:t:o.s£3 " _^
niin kovin yksipuoliset,
vaa juuri muita kuns
viinan kauppiaita ja
-vnjelijöitä". V a r ^
Suomen lait ovat tas» ,
sunerkiksi kelpaava.
timaalle hyvänsä- Ja
sellaisia lakeja kun _
S3. riitaa ama-paakaan
ennenknn
Öto porvarillisen 1»