Vapaus, October 4, 1927

              Sivn2 Tiistaina, lokakuun 4 p:nä—Tues» Oct 4 JNO. 115 ~ 1927
VAPAUS
Cuadan saomalaisen työväestön ainoa äänenkansattaja,
i l i s e s t y y Sudburyssa, Ont., maanantaina, tiistaina, kes-k
i i i i k k o n a , torstaina j a perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
« . G. N E I L . T. N . C A R L S O N . R. P E H K O X E N .
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
Kccond class matter. - " •'
V A P A U S (Liberty)
The onlv orjjan of F i n n i s h Workers i n Canada. P u b -
Ijshed i n Sudbury, Ont., every Monday, Tues^ay, Wed-nesday,
Thursday and Friday. - • •
T I L A U S H I N N A T :
1 vk. $4.50. 6 kk. $2.50, 3 k k , $1.75 i * 1 k k . ?1.00.
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Naimaiknotukset $1.00 k e r t a , $2.00 kaksi kertaa.
Avicliittoonmenro ilmotukset 50c palstatnuma.
Niraenmuutosilraotukset 50c k e r t a , 51-00 3 kertaa.
Syntymäilmotakset $i.00 kerta, $t.00 3 kertaa.
Avioeroilmotakset $2.00 kertaa, f3.<W) kaksi kertaa.
Kiitosihnotukset S..00 k e r t a .
Ku^Iemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
fciitoslauseelta tai mui^tovärsylCä.
Halataantiedot j a osoteilraotokset «Oe k e r t a . $1.00
kolme kertaa. '
.Tilapäisilmottajien j a Umotusakenttu-jrien on, vaa­dittaessa,
lähetettilvä ilmotushinta «ftakäteen.
T i l a n k s i a , - j o i t a ei seuraa raha. ei t u l l a Ijihftijimään,
paitsi asiamiefeten. j o i l l a on takanfcget.
Lebteenaijotot ilmotukset fotaä olla konttorissa
viimetetään kello 12 ilmestymispäiviin •eflelHscnä a r k i ­päivänä.
__ '
Vapauden konttori: L i b e r t y Buildims, 3 5 L o r n e Street:.
Puhelin 1038.
Postiosotc: Box 69, Sudbuiy, O o t a r i o , Canada.
pä5löslauäel?nan yksimielinen hsrväksyminen, jossa vaa-diltiin
y*-*uvälHsten suhteiden viipymätöntä uudistamis­ta
Neirt-ostoliitoo kanssa ja jossa tuomittiin King vä­lien
rikkomisesta. Poliittista toimintaa koskevassa ky-;
s>-my«cse33ä otti edustajakokous myös edistysmielisen
kannan, aniamalla jälleen hv-\-äksymisensä Canadan
työväenpuolueelle. On toivottavaa, että veljesliitto ei
jää lepäämään laakereilleen tekemättä muuta kuin sen,
e:tä edustajakokouksissaan hyväksyy poliittisen toimin­nan
ja Canadan työväenpuolueen. Canadan ammatti-,
järjestö on myös h)'väksyjiyt Canadan työväenpuolueen
muodostamisen. Mutta valitettavasti ei ammattijärjestö
ole miJJoixikaan ottanut työväenpoolxtettta niin vaka­valta
kannalta, että olisi ryhtyny^ avustamaan sen jär-jcstäxnisessä.
Canadan rautatietjöläisten veljesliiton
olisi toimeliaasti otettava osaa työräenpuolueen järjes­tämiseen.
Canadan työväenpuoloflen täytyy saada pe-rusXaksecn
Canadan ammattiliittellikkeen, maan jokai­sen
ammattiliiton, katsomatta siihen kuuluuko se ^Ican-
AmmaliUmen liike
Pöytäkirja
tehty. pbhjo?;-Ontarion yleisessä
matsätyoläisten edustajakokouk­sessa
Cochrane's3a syysk. 29 p.,
v. 1927, k l o 1 päivällä, N i k k i R o -
sengrenin poikatalolla.
General advertising ratea 7fic per c o l . Inch. Mi<
olmum charge for single insertion. 75c. The Vapaus
l i the besc advertising medium among the F i n n i sh
»'«»on/p in Canada. ' . " '• .
• voa ette miilom tahansa saa vastausta ensimäiseea
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan p e r -
•oonailibella nimellä. .
J . V , K A N N A S T O , lijfldoeeaäioitaja.
RakentakaamnJe *TJie Worker"-
^ehteä
Lujittakaamme Canadan työväe/diikkeen selkärankaa
* Vuoden 1925 syksyllä t)li Jim McLachlan, Nova
Scotian kaivostyöläisten rakastetta ja luotettu johtaja,
chdokaana Nova Scotian maakunnan laihlaatijakuhtaaa
/silloin toimitetuissa maakuplav^mleiaaa.
I Jimin vaalikokoukset olivat sangen onnistuneita ja
vaalien aattona näytti silta kuin melkein kolco valitsi-japiiri
olisi ollut: hänert taskussaan. Mutta kun äänet
laskettiin, olikin asia aivan toisin. Jim tuli pahoin lyö­dyksi
ja konservatiiviset} puolueen ehdokas ; Gordon
Harrington - tuli valituksi suurella äänten enemmistöllä.
^: r Gordon Harringtonista tuli maakunnan kaivosniinis-teri
ja hänen alaisenaan .on kaivosvirasto pysynyt Bes-
JpoIIe ..(British Empire-terasyhtio) yhtä ystävällisenä ja
hyödyllisenä; kuin konsanaan, mutta ero oli tämä: kai-
A-osminisIeri itse edustaa suurinta kaivostyöläisvalitsija-puna.
Kaivostyöläisten ; köyhyys lisääntyy, työtä on vähä,
yhtiön "talojen" vuokra on korkeampiapa kaikki merkit
viittaavat siihen, että kaivostyöläisil läv on taas edessään
ankara talvi. Ja kuitenkin on hyvin mahdollista, että
tämänpäiväisessä tilanteessa erehdyttäisiin vaalien tu-lol^
scn suhteen aivan samaten kuin aikaisemmin. Miksi?
Siksi^: että kaivostyöläiset'' ovat työnantajien propagan­dan
armoilla, propagandan, joka vääristelee ja sekoltaa
r osioita ja lupaa luottamusta herättäviä "ratkaisuja",
jotka täydellisesti hämmentyvät kaivoslyöläbcten mie­let
heitä puristavien epäkohtien ja niiden korjaamiseksi
• välttämättömien tehtävien suhteen.
: Vudhna lupasivat Nova Scotian konservatiivit
> ]kaivosmiehille melkein *kaikkea, paitsi loivaan. Jos se
olisi ollut tarpeellista, olisivat he Juvonneet senkin.
-'Kaiyostuotannon piti saada tuUisuojelusta, hallitusapua,
halvat rflitimaksut j.n.e., j^i.e. ' iKaivostyöläisille piti
olljji :tyji^ yijdeksikymmeneksikahdeksi viikoksi vuo-i9JPiA
ylftX^'^^'^' Kaikki tämä oli tietenkin vain
jpgpjeriya ja — kon^sfrvatiivien Vaälisyöttinä. Kun kai-
Vflftj^-Si^et päivä ^ M I ^ saivat lukea tätä propagan-daa
lehdistä Ja ku^ e{ §il}«<)llut minkäänlaista te-hoisca
vafit*i.stusta, aijfc;^iv6l lie ji^(;ijtain sitä psitr
salliseen" tai "kansainväliseen" ikeskukseen. Työväen­puolue
on yhteinen kbkoontuxoBpaikka toimintaa varten
työväenliikkeen poliittisten {päämäärien ^aaviOtami-seksi.
j • >
. Edustajakokouksen .^ihlautumincn kannattaessaan
puheenjohtaja Mosheria, Joka ' hylkäsi pienen taantu­muksellisen
ryhmän' taholta esitetyn päätösehdotuksen,
jolla tahdottiin kieltää kommunistit järjestön luotto-toimista,
oli myös kiitosta ansaitseva. Tällaiset päätös-
<ehdotukset tähtäävät ammattiliittoliikkeen heikentämi­seen.
Erottaa vasemmistolaisia tai kommunisteja tahi
estää heidät saamasta luottotoimia merkitsee sellaisten
häätämistä liikkeestä, joilla ei ole mitään muuta asij^
palveltavanaan. Se on puhdasta hajottamista.
Edustajakokous päätti oTEtaa järjestöön radankorjaa­jia
ja ryhtyä järjestämääs rautateitten pajatyöläisiä.
"Tämän ohjelman suhteen olcmnie me jo lausuneet kan­tamme
puheenjohtaja Moshcxin kanssa Worker-lehdessä
käydyssä keskustelussa. Pcäieeiijohtaja Mosher julistaa
olevansa kaikkia rautatietyöläisiä käsittävän teollisuus­liiton
kannalla. Mutta rae olemme sitä mieltä, että
parhain keino Canadan rautatietyöläisten teollisuuslii­ton
muodostamiseksi on liätöutuminen, rautatieläisten
nykyisten järjestöjen yhteeoEittäminen, eikä kilpaileva
järjestäytyminen. Canadan rautatietyöläisten teolli­suusliitolla
on suuri työvainiojärjestymätfömien rauta­tietyöläisten
keskuudessa. Että puheenjohtaja, Mosher
Itse tietää missä hänen liitolleen on, parhain vainio tu­loksellisia
yrityksiä varten, sitä osottaa seuraava lause
hänen puheestaan: '*Me uskomme, että veljesliittom­me
on johdonmukainen työväeaajärjestö jokaiselle rau-tatietjöläiselle
Canadassa. . . . Samalla tulisi meidän
käsittää, että kypsin vainio meidän ponnistuksillemme
tällä kertaa on niiden järjestymättömien työläisten
suuri joukko, jotka työskentelevät meidän palkkatokso-jemme
alaisina ja, joihin nähden mikään muu liitto ei
voi esittää mitään, vaatimusta tässä suhteessa."
Me olisinfine halunneet. edustajakokouksen ottavan
selvän kannan niitä mahdolljsia yrityksiä vastaan, joita
isänhistön taholta voidaan tehdä "Baltimore and Ohio"-
suunnitelman nimellä tunnetun työnantajien Ja työ­läisten
välisen yhteistoiminnan 'suunnitelman turmiol­lisen
periaatteen sovel liittämiseksi Canadan rautatietyö­läisten.
veljesliittoon järjestyneihin työläisiin. Tätä ei
- tehty. Multa liitossa olevien edistysmielisten ja vasem­mistolaisten
täytyy jatkaa taistelua liiton saaniiseksi sel­västi
vastustavalle kannalle luokkayhteistoiminnan teo­riaan
ja käytäntöön nähden. Työläisten voima lepää
heidän järjestäytymisessään ja taisteluvalmiudessaan.
Canadan kansallisten rautateitten kieltäytyminen hyväk­symästä
Donovaniti soviltelulautakunnan esityksiä tukee
meidän' väitettämme siitä, että työväenjärjestön täytyy
olla taisteleva. Jos se mielii voittaa neuvotteluissa.
Huomioita ja huomautuksia
Luokkatietoisei työläiset työskentelevät kaikin voi-minsa
saadakseen koko työväenluokan heräämään ja
näkemään uuden maailmansodan vaaran. Mutta kuijn-ka
suhtautuvat imperialistit sodanmahdollisuuteen? ky­syy
toveirilefatemme Worker ja vastaa; Melkein sama­ten
kuin tulos3a olevaian Jnhlapäjv^än. Mitä suurim-tain
uskoa. Setif^aus oli se, että he valltslv4i Ittflalt"n4n,'alla tyj;tyväisyydellä Ja kylmäverH^
non lainlaalijakuntaä« kgnservaljjyeja, ja McLachlan, hyydellä toivovat he vielä voivansa cstlgM^ ^^^^^^
joka on uhrannut koko elämänsä kaivosmiesten eduksi, - - ^ - « i-.*v « «
i""r!':! \'''«""»fhellp, joka op hjryin palvellut kapitalisti-luokkaa.
. Samaten on laita maan Jokaisen työläisryhmän. Ka­pitalistisen
sanomalehdistön suunnaton voima ja vaiku-lusvalta
pitää työläiset hämaUylnä ja hajanaisina ja
;kä"'-»tJ'a heitä toisiaan vastaan: ••'}:'•-':^.•.,^.^"y
'%Q m mikä tekee WorLev{n iekrjiys^^a avus-lysrj-
möykft-n niin pferin tärkeäk»»; Tässä ei ole kysy-mys
ybinomaaii ^orV-pi^ ^ofanistuttamisesta, niin tär­vää
ku»- jgjjjg onkin, mutta työväenliikkeen selkää
ji-angan lujittamisesta. Työväenliikkeen selkäfahgalla
tarkotamme työväenluokan sitä osaa, • mihin työnanta>
jäin sanomalehdistön valheellinen ja hämäävä propa­ganda
d liykene siksi, kun se lukee iö-luutla
joka viikko.
1 §. Kokoukstn avasi L a u r i Nie­mi,
joka samaila valittiin puheen­johtajaksi.
Sihteerinä toimi alle-k
i r j o i t t a m i t .
2 |. V a l i t t i i n kokoukseen saapu­neiden
edustajien valtakirjojen tar­kastajat.
Valituiksi tuli Osk. H u t ­tunen
j a Torv'0 Härmä. Edustajia
kokoulfsessa oli 11, edustaen yhteen­sä
210 •iriiei^tä.
3 §. Ei-edustajille, jotka olivat
saapnneet . seuraamaan kokoust^.
[päätettim antaa oikeu^ ottaa os.\a
keskusteluun, mutta ei äänestyk­seen.
Näitä oli saapuvilla 5 miestä.
4 §. "Kolcouksessa tehdyn pöytäkir­j
a n tarkastajiksi valittiin Osk- H u t -
tunep j a Hannes Mäki. Pöytäkirjan
lehdissä julkaisu, joka päätettiin
tehdä sekä Vapaudessa että Indust-r
i a l l s t i s s a , päätettiin antaa kokouk­sen
sihteerin huoleksi.
5 1- Keskusteltiin kysymyksestä,
mikä olisi asetettava aJimmaksi mak­suksi
neljän rof f in katkaisusta. Pit­kän
IceskusteluB jälkeen päätettiin,
että alin- maksu on 2.75 d o l l . 'koor-ddta.
Päätös tehtiin 109-:llä äänel­lä
101 :tä vastaan. ,
6 §. 8 j a 16 j a l an paperipuiden
katkaisuhinnasta päätettiin, että ne
pidetään entisellään. Mutta" siinä
tapauksessa, että taistelutarvetta
niiden katkaisussa ilmenee, on siitä
ilmoitettava -paikalliselle aluekomi­tealle.
7 §. Päätettiin, että aletaan työt
niillä kämpillä, joissa maksetaan a -
l i n katkaisiimaksu, 2.75 d o l l . , koor-d
i l t a . Mattia jos samalla työnanta­j
a l l a on useampia kämppiä, ei^ä
hän suostu maksamaan 2.75; koor-d
i l t a niistä, on toiset kämpät vel­volliset
• olemaan työmaataistelussa
siksi kunnes työnantaja maksaa k a i ­k
i l l a kämpillä ainakin yllämainitun
2.75 koordilta. .
8 §.-Kysymyksestä, oiiisiko,'muo­dostettava
erityinen lakKokomitea
mahdollisesti tulevia työtaistelulta
varten, päätettiin ettei sitä perus­teta,
vaan ännetaian se pohj. Ont.
aluekomiteanf huoleksi.
9 §, KeslAisteltiin varojen kerää­misestä
työ taisteluiden y.m. hyväksi,
sekä lausuttiin toivomus, että kämp-päkomiteat
k a i k k i a l l d l pitäisivät vel­vollisuutenaan
panna toimeen näi­tä
keräyksiä. .
10 §. Kirjeenyaihtokysymyksestä
päätettiin, että kunkin kämppäkomi-tean
on ainakiii kerran kuukaudessa
lähetettävä raportti aluekomitealle
olosuhteista y.m. kämpillä. Samalla
annettiin aluekomitealle, huoleksi
painattaa erityisiä kaavakkeita sitä
tarkoitusta varten.
11 §. N . s. pätsärikämppien suh­teen
päätettiin noudattaa edellisen
edustajakokouksen päätöksiä.
12 §. K a t s o t t i i n kokous loppu­neeksi.
Kokouksen puolesta:
L a u r i -Niemi Ilmari Renfors
(puheen j.) (sihteeri).
18 rikkomiscF^ Canadan kaivos- tää lokakuun 8 ja 11 päinen iltoina,
työläisten \^iöTf järjestämisestä, se- A j a n Laulu, vaikean nävttiiniöase'
kävalif^ että kun hän yritti puhua'tuksen vuoksi sekä musiikki-sa pa».
Druir^^j^^j.jg5£ jjjjjj häirittiin ylei-' lesta vaatii suurempaa paikkaa kuia
^On. taholta niin paljon että täj^tyijmitä on osaston talo ja i:k*i ol-luokan
luokkaliikettä. Koko Y h ­dysvaltain
keskivaltioitten suomalai­sen
työväenliikkeen takana ollut
h i s t o r i a - monine taisteluineen k i r -
j o t t i tämän periaateohjelman K e s -
kuscsuuskunnan kehdon, kylkeen a i - f l a k a t a . Myöskin syytti hän koramu-] t i i n pakoitettuja vuokraara^n
Ylläolevan pöytäkirjan olemme
tarkastaneet sekä havainneet sen
kokouksen menon kanssa yhtäpitä­väksi.
• .;,>v;
Osk. Huttunen' Hannes Mjäki.
(pöytäkirjan : tarkastajat)
joukkoja. Kertoessaan Salisbul^y-tasangollä, £nglan-nissa,
elokuilla suoritetuista koneellistetun armeijaa
manöövereistä kirjottaa London Sunday Times-lehden
sotilasasiain erikoistuntija eloisasti, kuten seuraa:
f "
kana, jolloin maailmanlaajui'"^sca
EsteikoEsa osuustclmintaliiks - p ^ r i -
aatcealliceoti oH rämeittynyt jä i m e -
:a.yt itseensä periaatteellijen v a r a r i ­kon
tehneen II Interr.ationalen j a
ammattiunioliikkeen puolueetto­muus-
j a luokkasovittelun teorioita
Maailmansodan jälkeinen kumous-aalto
työnsi suunnattomia työläis­j
o u k k o j a myöskin osuustoiminnalli­selle
-alalle. Yhdysvalloissa noina
aikoina nousi osuustoiminnallisia
l a i t o k s i a kuin sieniä sateella, f i l u t ta
useinunassa tapauksessa ne s y n t y i ­vät
sekavissa periaatteellisissa mer­keissä.
Puolueettomuuden nimissä
ne vetivät itseensä yksityisiä l i i k e ­miehiä,
jotka puolueettomuuden n i ­messä
ajoivat tukuttain näitä osuus­k
u n t i a karille- Samoihin aikoihin
koetettiin Europassa osuustoiminta-rintamalla
kärjistyneen luokkataiste­l
u n pyörteissä havainnollisesti mitä
puolueettomuus käjrtännössä merkit­see
osuustoiminnassa j a mitä luokka­pohjalla
pysyminen. Tarvitsee vain
muistuttaa mieliin mitenkä "puolu­eettomuuden"
nimessä monet osuus­kunnat
Suomen luokkasodassa varus­t
i v a t ' l a h t a r i k a a r t e j a j a mitenkä s a ­manlainen
kokemus saatiin Venäjäl­lä,
Saksassa jne. J a toisaalta miten­kä
luokkapohjalla toimivat' osuus­l
i i k k e e t , tukivat vallankumousta j a
työläisten taistelua luokkana kai­kissa
sen vaiheissa.
Selvää on, että luokkataistelun
p o h j a l l a toimien osuustoimintaliik­keellä
ovat monet vaikeudet voitet­tavanaan..
Se on s i l l o in kytketty
luokkataistelun nousu- -ja l a s k u -
aaltoihin j a j a k a a sen ilot j a surut,
voitot j a tappiot. . M u t t a ^istoria
myöskin osottaa, että vain tällä poh­j
a l l a , tämä pääoma eväinään toimi-
•eh osuustoimintaliike todella v o i
k o i t y a työväenluokan hyväksi. V a in
luokkapohjalla toimien työväenluok­k
a osuustoiminnan voi .tuntea omak
seen. Vain silla* perustalla ollen se
voi : työväenluokan taistelua tukea
j a S6 i t s e k i n kehittyä tekijäksi j a
voimaksi, jota työväenluokka voi ja
j o t a sen tulee käyttää välineenään
itselleen valoisamman tulevaisuuden
luomisessa. ; " '
Erisrmäiset 10 v u o t t a on Keskus-osuuskunta
uskollisesti pysynyt täl­lä
pohjalla j a vaurastunut. Pitä­käämme
huoli siitä, että se vastai­suudessakin
tulee tälle periaatteel­l
e Uskollisena pysymään j a että se
Amerikan osuustoimintaliikkeessä e-delleenkin
tulee johdonmukaisesti
pitämään korkealla sitä lippua, jon­ka
alla sille syntysanat lausuttiin.
— K. E . H ( e i k k i n e n ) .
A i s t i e n ' aiheuttaneen eristäytymisen
maalarien uniossa. Torontossa j a n i ­m
i t t i heitä " k a r j a k s i " . Hän edelr
leen j u l i s t i että ulkopuolella A . P .
L : n ' . o l e v i e n järjestöjen kanssa, y h ­teistoiminta
oli rikos j a että "kysy­mys
pn näiden kahden suunnan vä-
' Iillä taistelusta.
' Tov. MacDonald o s o i t t i , että" SJmp
sonin vastustamana n.s. n a t i o n a l i s t i
nen yleis-canadalainen työväenkong-ressi
o l i voinut Saccon j a V a n z e t t in
kysymyksessäkin lähettää protestin
F u l l e r i l l e j a Coolidgelle, Nova Sco­t
i a n kaivosmiehet osasivat läkkou
t u a y.m. Myöskin osoitti hän, että
Vancouverin konventsionin jälkeen
o l i Simpson selittänyt, että kong­ressilta
puuttui "sielua". Silloin
Simpson oli v a r m a että työläisetkin
tiesivät ett^i kongressilla ollut j oh
toa joka olisi halunnut t a i s t e l l a työ
Iäisten taisteluja, eikä ne yrittäneet­kään
kohottaa'työläisten luokkatie
toisuutta j a l u j i t t a a p o l i i t t i s t a j a t a ­l
o u d e l l i s t a taistelukuntoisuutta
Kongressissa jonka aikaisemmilla
päätöksillä o l i Canadan työväenpuo­lue
hyväksytty, työskenteli Simpson
sihteerinä komiteassa, jossa tunnet­t
u konservatiivi senaattori Gideon
Robertson oli puheenjohtajana. Eikö
Simpson harkinnut t a i Moore käsit­tänyt
tämäm merkitystä. Eikö se
ollut tahallista mielipiteen mu ok
käämistä konservatiivien eduksi työ
Iäisten keskuudessa joitten voitta
minen Työväenpuolueeseen pitäisi
o l l a työväen järjestöjen tehtävä. Tä­mä
oli tahallinen r i k o s työväestöä
vastaan. Simpsom j o k a : kerran o i
Moorea vastassa London konventsi-onissa,
bn n y t antautunut moorelai-seksi
"sieluksi'!',^ eikä häntä enää t a ­vata
"Kädet i r t i K i i n a s t a " , Neuvos­t
o l i i t on j a Saccon j a V a n z e t t i n puo­lustamisessa.
esi-ibor
AmtnattineuYostosta
Ensimäiset 10 vuotta
*'Vaikkä armeijat iuIfeVäl öleii^aH pleniinipiäi tule­vat
sotaakayvien maiUlStl koko a l U i ^ t dtehldäh sotatah-lereena
j a s o t i l a a l l i s i s t a toimista väiiäUä iKniisiä e i tule
olemaan ollenkaan. Sota tuW olemaan l y h e m p i a i k a i -
nen j a käytettävät kaasut tulBVat olemaan laulikeampia,
vähemmän ihmishenkiä hävittäviä j a p a l j o a tehokkaam­p
i a kuin ^-auiaiiien j a l i h a j i s i l p o v a kunläsade. K e n -
fadlihiäjurlen rotu tulee kuolemaan sukupuuttoon jal j a samalla \nyoskin kätilönä. T u ö
korkf-^mpina ohjaajina tulevat olemaan ^tiedemiehen |aaöWÄ oli l u k m s f e p ^ i ^
*i>*Ua o n teoUisuusDrosessin kangsa läheisessä koske»
on Keskusosuuskuntaj oli Co-opera-tive
Central Exchange, kuten se vi­rallisella
nimeUä tunnetaan, tai^^al^
tanut. Se alkoi näet* toimintansa
tyyäkuussa V. 1917 hyvin pienönä,
heikkona ja vaatimattomana. Kätei­sestä
pääomasta sillä; Silloin oli tus­kin
tietoakaan.' V Mutta silla oli eräs
toinen pääoman muoto synnyttäjänä
^x^ila on teoUisuusprpseäsin k ^
, - tuksessa olevat toimeönpanevat palveluskunnah SiUk
5 LevitlttCÄSäriuiie ja avustaessämnie ^^VrkeriäUka-^Yaikka silloin tulee olemaan^^ a
kuun ajalla, muistakaamme kaikkea tätä; '^Ttie Work- armeija, niin sodan kannatus, sotavoimat» tulevat maan
er'-lehli on meidän ainoa aseemme satoja työnantajain, tepiiisi,u^^ ^ - '^ite''
äänenkannattajia vastaan. Oirmmepa idässä, lännessä
lai pohjoisessa, ajatelkaamme aina vihollisestamme ja
tc^-^äv-^frtäiimc ja rskentäkaamme Workeria. — T. Buck. i
Canadan rautatieiyöläisten veljes­liiton
ediistajakokous
cuadan rautatietyöläisten veljesliiton (Canadian
Brotherhood of Railvay Employees) Montrealissa pidet­ty
edustajakokous oli edistysmielinen, lausun CanädaÄ
• kommnnistjpuolueen pää-äänenkannattaja ja lairjbftäa
ise^ toimituspalstoillaan seuraavasö': ^_
^, Meiidttävana vastakohtana Canadan axnnfättijärjes-ediistajatkokouksen
toii&enq^t^lä^^oti soi
Britliiäinen msinöÖrl Aitnia G. "Enock,/jonkn sauO'
taaa TOVos omaavan *^stkou^en'' tilastoja kohtaani, «6-
litiää, että JähCi ^?)'riäievji^esosaa maailman ^aiädeft
maitten väVlioTuioista kuHÄelliin sotaan, ja SöläVaruste-ftttntien
epätoivoinen taistelu olemas­saolosta,
tehty virheitlon j a epäon-iiistumisier.
sarja j ä n i i t t en luoma
pakottava tarve keskittää voimia,
koota tuo saatu kokemus yhteen,
laoda k::ikkiön: osuuskuntien yhtei-sillU
voimilla y^^
i i j a \\irvamuuri, suojassa
Toronton ammattincuvostoh vii­meisessä
kokouksessa tuomittiin
Mooren petturuus Saccö-Vanzetti
kysymyksessä sekä käytiin kiivas
keskustelu AmmattiliittokoBgressiii
r a p o r t i n johdosta, jossa yhteydessä
Simpson osottautui antautuneen ko­konaan
Mooren taantumuksellisen
masinan mukaan hyökkäämään v a ­semmistolaisuutta
vastaan. K u n
tov, MacDonald osoittaa pyrkimyk­senä
olevan yhtenäisen canadalaiseh
työväenunioliikkeen, todellisilla s i ­teillä
kansainväliseen työväenliik­keeseen,
irtautumalla A F I . : n holho­uksesta,
nostattaa se Simpsonin j ä r -
jrttPin^än vastustukseen. *
Sdmontonin kokouksesia rapdt'tin
e s i t t i M a r y McNab, jossa luetöltillr
vain mitä päätösponsia hyväksyt^
t ' i n j a mitä hyljättiin. Arvostelussa
hyökkäsi eräs edustaja ensin Moo-»
r e n kantaa vastaan Sacco-Vanzettin
taistelun» yhteydessä, mutta samass:i
t u o t i i n esille myöskin että Simpson
j a McNab olivat jättäneet asia,n
kongressissa pt^^nostamatta. Vielä
lisäSsi oli Simpson ilmaissut, että
koska . kysymys on Yhdysvaltain o i ­keuslaitoksissa,
n i i i i lakiiniehet voi­vat
yrittää hakea laillisen t i en tuo­mion
lykkäämiseksi. Vasemmisto­l
a i n e n Black kysyi että eikö maail­man
työläisille kuulu "ollenkaan
muut k u i a oman mt^scnsa asiat. K u n
koko maailman tjrövaastö toimi p&»
lastaakseeuTiäfflä kaksi työläistä
pitaiistisen ***>ikeuden" käsistä, l i i in
Canadan': tjJ-Sväenjohtajat seKltävät
" e t t e i *B^\däh tulisi sekäaiÄua v i e -
riaan maan oikeuskäsittelyyn".
"Sclustajat tuomitsivat kongressin
töimsnpiteet Byljätessaän sellaiset
ponnet kuin" suhteiden palauttami-lieiköt
.iä häpiiileVät osuuskunnat
Voisivat kehitts*^ vauraspa ja v o i ­mistua
kertaSiÄatta niitä liarhft^Äiä- nen NeavosloliitoTi kanssa; kahden
kfeleita, jotka, siihen merinessi o l i - canadalaisen kongressin yhteys-kon­ferenssin
kutsumisesitys y.m. V i i m e - i
A l b e r t a n kaivostyöläisten taiste
l u i s s a Lewis, Sherman j a heidän'a-genttinsa
pettivät," kaivannot s u l
j e t t i i n , yhtiön Unioita imuodostet-t
i i n y.m. Tästä pelastuivat kaivos­työläiset
järjestäytymällä Canadan
kaivostyöläisten unioon, jossa he
nyt ovat enemmistönä. Kommunis­t
i t j a vasemmistolaiset kieltäytyvät
seuraariiasta Simpsonin kanssa L e -
V i s i ä ainoan todellisen Albertan
kaivostyöläisten järjestön rikkomi­sessa..
Canadan' rautatietyöläisten veljes­l
i i t o n ( C . B . R . E . ) suhteen osoitti häi(
edelleen, että se o l i muodostunut
ennen kon^munistipuolueen olemas­saoloa,
mutta me emme / t u l e ^äutta-maan
ssin rikkomisessa, sillä meidän
pyrkiniyksemi^e on yhdistä;ä työläi­set
työmaalla j a kieltäytyä kumman-kinpuoleisen
johdon tappelusta. Nä­mä,
ainakin 10,000 työläistä, olivat
ammattikongiressi^ jäsenyydessä,
mutta heidät ^^önnettiin pois s a ­malla
lyhytnäköisyydellä y k u i n mo­net
muutkin äskeiset eristäytymiset.
C . B . R . E . jäirjesti työläisiä, j o i t a van­hat"
ammattiuniot eivät voineet jär­jestää.
Nykyisin käytiin väittely
W o r k e r i n palstoilla. Kirjoitukses­saan
C.B.R.E. presidentti Mosher
s e l i t t i uskovansa että me kulutamme
aikaamme ja^ energiaamme turhaan
työskennellessämme vanhoissa - u n i -
oissa. Me emme usko siten. M e
haluamme .teollisuuksittain liittoij^
mistä k a i k i i l a aloilla.
.Vielä selosti - MacDonald syitä
mitkä ovat ajaneet maalarien, p a n -
humiesten. j a , sähköttäjäin järjestöt
eristäytjrmiseen. Mutta. näissä jär­jestöissä
on rehellisiä työläisiä eikä
he o l e ' v a l m i i t hajoittamaan järjes-cojaan.
.:»
Lopuksi i:öv. MacDonald lausui
että Canadan työväenliikkeen pjn^-
kimyksenä tulee olla unionistäsen-:
l i i k k e e n yhtenäis3rys kansallisen kes­kuksen
k a u i t a j a s i t en liittoutunee­na
kansainväliseen maailmaiji^, l i i k ­keeseen.
Canada on " ainoa- maa
maailmassa, jonka' työväentinioliik;-
keellä e i ole kansallista keskuselin­tä,
joka johtaisi j ä järjestäisi niitä
taisteluun työnantajaluokkaa vas­taan
j a p o l i i t t i s e s t i keskittäisi tais­t
e l u n vallan valtaamiseksi työväen­luokalle.
Tämä__ei_ merMtsg van^
hai» ammattiunioiden hajoittamista,
mutta niiden lähentämistä yhteis­toimintaan
työmailla j a teollisuuk­sissa,
sekä lopullisesti yhteen sulat­tamista.
• M u t t a t ^ ä n pyrkiinyksen
totauttarainen vaatiikin valistustyö­tä
j a se o l i s a l l i t t a v a unioiden , s i -
sisällä. •'
Tästä kysymyksestä väittelyhaas-.,
teen hylkäsi Simpson, s i l l a selostuk­s
e l la että MacDonaldin kannattajat
t u l i s i v a t täyttämään huoneiston.
t y s i l t a a VEjTtoa suaren-.pi
j o k s i onnistuimme saamaan
Temppelin. Ajan Laulu cr. v::;.-:^;^.
p i a kappaleita mitä- arr:a';yi:-lr.ä\t-tämöt
esittävät tällä niantiriella.
Sen voi ymmärtää siitäkin, koskapa
v a i n kolmen huomatuin:-:ar. -jalkan
Chicagon, Detroitin ja Xe>v Yorkia
näytelmäseurat ovat asettaneet tä­män
suurijöisen kappaleen näjttä.
mölle, j a n y t A r t h u r i n osasror. näy-telmäseura
jrääsee neljännelle ti­l
a l l e . Tungoksen välttämiseksi oa
asetettu heti kaksi näj-tantö-iltaa
peräkäin, lauantai- ja tiistai-i
l l a t , sillä nämät illat olemme saa­neet
vuokratuksi. Piletit myydääa
k a i k k i etukäteen sUnnuntai-illaksi.
Lauluseuralle huomautus. Laulu­seuran
harjoituksia ei ole ensi tors-^
t a i n a , t.k. 6 päivän iltana, sillä haa-l
i on annettu siksi illaksi näj-telmä-seuralle
Ajan Laulun harjoituksia
varten, vaan sensijaan taasen har­j
o i t e l l a a n seuraavana torstaina.
Paikka faytettiin, Erkki Uhdolle
j o l t a kuoli ainoa lapsi toistavuotta
s i t t e n , on n y t äskettäin synnytetty
o i k e in reipas poika, joten avoin­na
ollut paikka tuli täytettyä. —
Onnittelemme!
Nuoriso-osaston toimintaa. Nuori­so-
osaston toiminta on ollut vähän
laimeampaa nyt syyskuukausina,
mutta toivotaan taasen vilkastuvan.
T o s i n kyllä monta, innokasta nuori­s
o l i i t on jäsentä on poistunut paik­kakunnalta,
mutta uusia voimia on
toivottava mukaan. Viimeinen
nuoriso-osaston kokous päätti kut­sua
koko piiriä käsittävän nuoriso-osastojen
välisen kokouksen kokoon
t-k. 23 päiväksi, j a saman päivän
i l l a k s i muodostaa suuren sotavastai-isen
kokouksen, johon puhujiksi pyy­dettäisiin
nuorisoliiton puhujia Yh­dysvaltain
puolelta. Tällä tavoin
muodostuu tilaisuus yhdeksi huoma-tuimmaksi,
mitä nuorison keskuu­dessa
on vielä täällä ollut. Jokaisen
tämän piirin nuoriso-osaston tulee
a l k a a valmistumaan tätä kokousta
varten. Erikoiskirjeet on lähetet­t
y jokaiselle nuoriso-osastolle täs­sä"
piirissä.
V i l j a n kuletus. Viljan kuletus il­moitetaan
nykyään olevan täydessä
käynnissä. Toista tuhatta vaunun­l
a s t i a viljaa tulee päivittäin säili­öille
j a molemmat rautatiet ovat li­sänneet
työläisiä kuletukseen. Sa­moin
on säiliöillekin joku- määrä
lisätty miehiä, sillä viljan tulon li­säys
Ön sen pakoittanut tekemään,
voidakseen sitä pikaisemmin käsi­tellä.
. ; '
Työn uhri. Thunder Bay paperi-komppanialla
menetti Lansdaie Hil!,
nuori, kahdeksantoista
irCuinen poi­ka
henkensä, joutuessaan vierivän
paperiinassan alle. Massaa oltiin
j u u r i lastaamassa laivaan, kun ss
alkoi vierimään ja hautasi pojan
alleen. Lansdale H i l l ilmoitetaan asu­neen
190: Secord-katu, Port Arthu­rissa.;
•-• • ,
Uudet ajoasetukset. Muuta r.ia J)n
;o kuletettu poliisioikeute?a uusien
ajoasetuksien rikkomisesta kaupun­gissa.
Poliisitupmari on päästänyt
nämä vielä muistutuksella, muttg.
samalla huomauttanut että seuraa­v
i l l a k e r r o i l l a e i enää t u l l a antamaan
muistutuksia, vaan tuomitaan lais-äa
määrätty sakko:
Rahat lähetetty. Ensii .Mäki joka
k u o i i keväällä j a jolle koottiin joku
määrä i-ahaa, joita ei hän kuiten­kaan
kaikkia kuluttanut. Nyt ne
rahat oh Juho Pukkila lähettänylr
v a i n a j a n leskelle. Suomeen,
oUessa $45.20. Lähetys orf tewy
Vapauden välityksellä. —
E i tämän vuoksi ollut [imkään sat-tmha,
että Kesknso^^pskunta syn­t
y i luokkataistelun mferkeissä j a e t -
se syntymästöan " ^ ö k ^
'puunsa: osuustoimanta on. j a s en t u ­l
e e oDa osanar t y S ^ i f e i ^ ^ Se
fi voi oUa p t i ^ ^ porvaris-^
toon nähden, ^BlÖSh "selvästi työvSen-
Vuoden aikana. Tuöiia aikana kululliV at neljatdV^a
sO^rinia maata 83(^^670,755,980 soliin j a sotävätuste-iuihin
ja 1231^X873,185 kokkiin muihin ötkoluk-siin.
Hän väittää, että **vielä" vUOnna 1924 nousjvat
sotamenot yli \-iidenkymmenen pTös«atiiHfeukista_ me­noista.
Samalla ajalla kohosi näitten viiltojen kah-s4ii
§velfc<>|ö» kokonaissumma SljOÖÖ^OCRj^lÖO - d o l l a ^
ta^65,609lö0O,O0O doUariiiv
mainittmm kysymykseen nähden J .
Simpson alkoi hyökkäämään vasem­mistolaisia
vastaan. Hän s y y t ti
"kans^väBäten" korttien kantami­sesta
j a samanaikaisesti yleis-cana-dalaiseii
lyö-väenliiton kanssa yhteis-toimmlaan
pyrkimyksestä, syytti
:Workex]a äitä, e t t a siinä on avattu
^»skastelif Iqrsymyksestä. Syyttipa
^Uaa IfOmmnnisteja UJLWJL ^oiri^telmäsenra^aa ipSStOcnyt sieM^
Nyt «e vihdoiiildn ^vaAtnntm. O-,
sastomme näytelmäseura o n johto­kunnan
snostunmksella saanut teh­tyä
vuoki^opimuksen Labor Temp­peliä
omistavan komitean kanssa
' A j a n L a u l u u n " nähSen, j o n k a näy-
Timmm^
Syyskauden toimintaa on yritetg
saada taas entiseen hyvään yau
t i i n , sniä kesän aikana pääs: toimin­tamme
tällä- paikkakunnallakin j o n - .
k u n verran hesrpaantumaan. _
Naisosastolldl oli muistaa-CHeni
simainen kokouksensa syys-n^n -
pmä, jossa päätettiin toiniinta _ ^
loittäa hyvällä kurssilla. Ja
pmä o l i k i n erittäin vilkas J ^ ^ : t
l u k u i n e n työläisnaisten j a J
mäntien kokous. ^^^^^'^^^j^^z^i
p a l j o n kykenevää j a ^ ^ " ^ ' ^ ^ p i ^ o
ainesta, että ketään ei
meltään erikoisemmin m a i n . . ^ . ; ^
t a V i r r a n S i i r i se on meida.. .
sena sielunamme j a toisia ^> ,^
n a i s i a hänen kintereillään.^ „^tt£-^^
Näytelxnäkomiteakin ^ J^^T. ^
nut näyttäniöUe p a n ^ ^ ^ ^ ^ ^ f ^ ?
sen, sellaisen kevyemmän ^
hermoja kutkuttavan, seka ^ ,
yhteiskunnallisen ^ ^
on k u t o u t kuiskeite,_ « - ^ ^ |
p i ^ s a p e r u k t a a j i ^ - ^^
seura. Silloin J ^ ^ ^ r f ^ I ^ J » .
senen velvollisuus on o^f^^" ^ ^
e t t e i tarvitse "PO^^^^^S^^ \
jalla,pyydellä
—Aloite on epSflematlfi ^