Vapaus, November 9, 1927

              No. 141 1927 Keskiviikkona» marrask. 9 p;nä—Wed., Nov. 9 Sivu 3
A H A A
S U O M E E N
Kurssi Suomen Markkaa 3965
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUTi
iOe lähetyksistä alle ?20.00, 60c 15
JSfStä $20.00—$49.99. 80c lä-
S E i s t ä $50.00—$79.99 ja $1.00
SSSksistä $80.00—$100.00 seki
<Hie jokaiselta seuraavalta. alkavalte
ttdaltä dollarilta. _
Sibkö*«nom»lalietyksuta ovat la
hetysknlut $3.50 lähetyksUtä.
Kaikki sähkölähettykset MhdäSt
«oraan Sudburysta Helsinkiin sa-
„ ^ päivänä kuin saapuvat Va
oinden konttoriin.
Sndbaryssa ja ympäriBtSlla asuvat
»oivat käydä Vapauden konttorissa
tirfustamassa erikoiskurss^
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN.
TIEDUSTAKAA P I L E T T I A S I O I TA
Tehkää lähetykset osotteella
VAPAUS.
Box 69. S U D B U R Y . O N T .
Vapaudelle ottavat rahavälityksiS
futaan myoaldn:
VAPAUS B R A N C H O F F I CE
816 Bay Street,
Port A r t h n r , Ontario.
D A V I D H E L IN
«ripsikkakunnilla Pohj.-Ontariossa.
J . O K S A N E N.
Eirkland Lake, Ont. •
J O H N VUORI,
So. Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
A. T. H I L L .
Toronto, Ont. — Tavattavissa ilta-
Iin 957 Broadview Ave., ja päivisir
Boom 304, 95 King St,. E .
nen, jäsenkirjuriksi Rosa Lampi, o r -
ganiseeraajaksi Miina Ranta, uutis­ten
kifjoittajaksi Toverittareen Ida
Mäki ja Vapauteen yhden kerran
sama. (Miksi vain yhden kerran?
— Toim.) Luettiin edustajakokouk.
sen pöytäkirja, j a .päätimme noudat­taa
sen päätöksiä, mikäli vain voim­me.
Arvostelimme myös edellisiä
virkailijoita ja huomasimme i hei­dän
täyttäneen tehtävänsä hyvin.
Ei sillä, etteikö niissä olisi paranta­misen
aihettakin ollut, miitta h i l j a a -
han sitä opitaan eteenpäin mene-,
mään. Tuli myöskin kysymys V a ­paudessa
olleesta uutiskirjoituksesta
(joka oli osastomme jäsenen lähet-tämä)
j a t u l t i i n siihen päätökseen,
että se oli kerrassaan harkitsemat-tomasti
tehty j a sellaista e i toisten
tulla sallimaan. Sellainen k i r j o i t t e ­lu
ei kehitä enempää itseään kuin
toisia tovereitakaan. Kirjoittajan
puolustukseen, eikö kommunisteista
mitään saisi mainita, v o i n sanoa, et­tä
kyllä, mutta sen täytyy olla asi.
allista, eikä tavalla, j o t a kirjoituk­sessa
käytettiin.
Puolueen toiminnasta. Täällä t o i ­mitaan
kahdessa solussa. Sovellu­timme
toiminnan näin, koska tun­tui
siltä, että on liian pienet jou­kot
asioista keskustelemaan. Pääma­jasta
tulleita kirjelmiä on luettu ja
päätimme ne ^ehnä kohtaykohdal-taan
läpi seuraavassa kokouksessa,
mutta silloinkin oli kokous niin vä.
bälukuineri, että päätimme siirtää
ne seuraavaan. En oikein ymmärrä
missä vika mahtanee olla, mutta
iaikki näyttää ikäänkuin hiukan .vä­syneiltä.
Uutena asiana oli meillä Fort
Prancesin osuuskaupan liikkeenhoi­tajan
kehoitus perustaa kyläämme
ostorengas. No, se kai oll^^uutta.
•\siasta keskusteltiin puoleen jos
toiseenkin, sen huonoista ja hyvistä
puolista. Niin sitä sitten lopuksi
kirjoitettiin nimet ja pantiin 10 dol-
^Min sisäänlÄrjoitusmaksu. Alku
oli siis pantu jokapäiväisten etujen,
"kia^kaanalta iatsottuna. . Jospai se
nyt vain voisi suuremmitta vastuk­sitta
taivaltaa eteenpäin.
NnomoliitoB toiminnastji voin sa­noa,
että ne nuoret kuuluvat vain
jjsäävän höyryä toimintaansa, kos­kapa
ovat pää^neet pitää kokouk-sensa
kahdesti kuussa, sensijaan kun
ne ovat t ^ n asti olleet vain ker­ran
kuukanäessa. Myöskin ovat
Pistäneet juhlan 13 p nräksi mar­raskuuta,
joUoin t ä ^ on nuoriso.
puhuja, tov. O. Byan puhu­jassa.
Ne juhlat vietetään Venä­jän
vallankumouksen lO-vnotisjuh-
"na ja ottavat osaa siihen toisetkin
«»mastot. Ohjelmaa suorittavat Kom-jnimistipuolueen
lyhimät. työlaisnais-
*2^ton osasto ja lapsilta on mySs.
« n ohjelmaa sQtä varalta. Heillä
pieni kappale, "Puna-orpoja" ja
pieni kuvaelma. 'Vala". — Toivon
^ saadaan näistä jnUista oikein
*y^t. — Se valittu.
Pottsville, Ont*
Paoluetoimintaa olemme täällä
koittaneet pitää yllä, vaikka tosin
pienillä voimilla. Olemme sentään
pitäneet kokouksia kerta kuussa.
Ryhmien kokoukset ovat olleet e-dustettuina
hyvnn pienellä jäsenmää­rällä.
Tämä paikkakunta muodos­tettiin
kolmeen ryhmään. Alkuai­koina
kävivät ryhmien jäsenet koko.
uksissaan, mutta tämän kesän aika­na
on ollut melko laimeata niiden
osanotto. Ryhmä ensimmäinen ja
toinen yhdistettiin sy5'stä, kun j ä ­senmäärä
väheni sen takia kun osa
jäsenistä täytyi siirtyä toisille paik­kakunnille
työnetsintään. ' Ryhmä
ensimmäisen j a toisen kokoukser o.
vatkin olleet melko runsaslukuisat,
mutta ryhmä kolmannen jäsenistä
osa on loistanut poissaolollaan tä­män
kesän aikana. En tiedä missä
viettänevät aikaansa ne henkilöt,
j o t k a ovat ennen pitäneet eturivin
miehinä itseään. Melkeinpä voisi
panna ne henkilöt niiden, sanoisin­ko,
hetken vallankumouksellisten
joukkoon, jotka aikansa huitovat
sinne j a tänne j a sitten heittävät a-sian
sikseen. Mielestäni olisi r y h .
mä kolmannella Irhtä hyvät mahdol­lisuudet
saada sama määrä jäseniä
kokouksiinsa kuin ryhmä ensimmäi­sellä
j a toisella yhteensä, kun vain
heittäisivät kyläilemiset j a huviaje­lut
sillä kertaa, j a ottaisivat asian
siltä kannalta kun kommunistipuo­lueen
tosi jäsenten tulisi ottaa.
Pyhäkoulua pidettiin myös kesän
aikana. Lapset kulkivat säännölli­sesti
koulussa sen ajan kun sitä p i ­dettiinkin
j a olivat tyytyväisiä kou­luunsa.
Koulun päätettyä pidet­tiin
ohjelmailtamat, jossa lapset suo­rittivat
melkein koko ohjelman. QH
1-näytöksinen kappale "Kunnan e-lätti",
lauluja, runoja ja kertomuk­sia,
yksi kuvaelma j a ilveilyä. Lap­set
esittivät osansa kiitettävän hy­vin.
Myös vierailimme So. P o r c u p i -
ne'ssä ja esitimme pienen ohjelma
varastomme siellä. Toivoisimme, et-tä
So. Pprcupinen pyhäkoululapset
tulisivat vastavierailulle meidän ky­lään.'
Siten voisimme pitää innos­tusta
j a toveruutta lapsien keskuu­dessa
yllä. Innostusta näytti ole-van
lapsissa iltamien j a koko koulun
ajalla ja toivoisin, että <rastaisuu-dessakin
järjestettäisiin heille ke­säkouluja.
Sillä tulevaisuus 'on hei­dän.
Niin nyt vöin ilmoittaa sen suu-ren
asian, että toveritar Sanna K a n -
nasto saapuu kyläämme 14 pnä mar­raskuuta.
Rientäkäämme haalille
sen päivän i l l a l l a ken vain kynnelle
kykenee. Me , jokainen tiedämme,
minkä takia hän on lähtenyt liik­keelle
j a n i i n ollen meillä olisi hä-neltä
paljon oppimista. Siis jokai­nen
ottakaamme oikein sydämmen
asiaksi sen illan haalille tulo.
Tvöpalkat ja olosuhteet tämän
ympäristön metsäkämpillä eivät
suinkaan ole niin hyvät etteivätkö
ne kaipaisi parannuksia monessa
suhteessa. Eräälläkin kämpällä on
maksu niin mitättömän pieni, että
vaikka kuinka raataisi aamusta i l ­taan,
niin ei suinkaan tarvitse pe-
Iätä että liiaksi rikastuisi. Van­hoista
kokemuksista tiedämme, että
metsäkämpillä vallitsevien, yleisten
epäkohtien korjaamiseen vain muu­tamien
yksityisten j a vieläpä työ-ryhmienkin
yritykset ovat l i i a n heik­koja.
Epäkohtien korjaamiseen tar­vitaan
kaikkien metsätyöläisten yh-distetty
voima, joka saadaan kokoon
siten, että kaikki metsätyöläiset
liittyvät L . W . i . U . of Canadaan jä­seneksi.
Toveri John Puskan perhe lisään­tyi
tytön tylleröllä lokak 21 pnä,
ToivomTne menestystä j a terveyttä
äidille. Samoin uudelle tulokkaalle
elämänsä taipaleella. — Raportteri.
sille kulutusaloille, niinkuin \9u1te-tus-,
jalkine-, leipomo- ja ruokala-liikkeeseen,
niin silloin tulee liik­keestä
suuri. Pääoman puute on
näihin asti estänyt liikkeen laajene-nusen,
sillä se rahasto, joka tuli
alkuun johtokunnan j a kaupanhoita­jan
käj-tettäväksi, oli pieni ja ei
sillä ole yhdessä vuodessa voinut
liikettä laajentaa. Yksi ' hyvä oli
perustettaessa se, että osuusliikkees­tä
tuli yleinen työläisten liike, eikä
minkään puolueen tai kansallisryh-män.
Myt vietetty ensimmäinen
\'uosijuhla osoitti yleisölle, että l i i k -
la kilpailevat ulkomaalaismallisten
moottorien kanssa.
V. 1925—-26 valmisti teollisuutem­me
lentokoneita 6% kertaa enem­män
kuin vuonna 1923. Jos t e h -
Koko armeijamme tekniiklca on
työläis- j a talonpoikaisnuorison var­moissa
j a luotettavissa käsissä, nuo­rison,
joka vuosittain saapuu ope.
tettujen joukkojen tilalle j a käy so-taittemme
tuotanto v. 1923—24 ote- tilasopetuksen kaarti-, territorieali-taan
100% niin oli leritokoneitten j a kansallisissa osastoissa.
Vuosittain palaa satojatuhansia
nuorukaisia aUran kurkeen j a työ.
penkkien ääreen, laajentaen j a laa­dullisesti
parantaen työläis-talonpoi.
kaisia reservejä, •
Samoin kuin armeijaan vuodesta
vuoteen tulee yhä kehittyneempiä
ja kehittjTie empiä nuorukaisia, ke­h
i t t y y j a syvenee myöskin sotilas­poliittinen
opiskelu. Armeijassa
tuotanto v. 1925—26 = 351% jaj
moottorien 574%. ,
K e m i a l l i s e l l a alalla olemme me
valmistaneet j a ottaneet Punaisessa
Armeijassa^ käytäntöön neuvosto-kaasunaamarin,
j o k a suojelee kaik­kia
tähän asti tunnettuja, imperia-
SJ. Sakon Armin osaston piyteinraseora
-toimii •
minnan periaatteeyinen puoli on
meillä, heikkoa. Täällä on vielä p a l ­j
o n työläisiä, jotka tekevät kaup­pansa
yksityisiltä kauppiailta j a e i ­vät
yhdy osuustoimintaan, sillä se
on heille tuntematonta niinkuin mo­ni
muukin yhteiskunnallinen kysy­mys.
.Tällä en tahdo sanoa, että y k ­sistään
osuustoiminta vie työväen­luokan
voittoon j a vapauttaa kapi­talistisesta
riistosta. Kulienkin se
on yksi työläisten taistelu järjestö,
j o k a yhdistää työläisiä j a estää y k ­sityisten
kiskontaa. Miten osuusliike
p a l v e l ^ työväenluokkaa, on* meidän
itsemnie määrättävissä, sillä siihen
Oli meillä valta. Kaikki riippuu s i i ­tä,
miten toimimme sen eteen. Siis
entistä enemmän antakaamme kan­natuksemme
osuustoiminnalle j a teh­käämme
se siksi, jfttä se palvelee
k ^ o työtätekevää väestöä sen mu­kaan
kuin on mahdollista. Pian t u ­lee
aika jolloin pidfetään vuosiko­kous.
Nyt pitäisi kaikkien valmis­tautua
sen varalta, että voimme
tehdä esityksiä liikkeen laajenemi­sen
ja menestymisen hyväksi. Tä­hän
on k a i k i l l a mahdollisuus, jotka
yhtyvät jäseniksi. —.
lisisten valtioitten keksimiä, myrk-keen
takana on useampia kansalli- kykaasuja vastaan.
suuksia. Sen todisti eri ryhmäin Laivastomme on myöskin sotilas- .._,„.. ^,
antamat ohjelmaesitykset, Osuustoi- tehtävänsä tasaUa, Työläis- j a t a - ^i^.tSZ, -""'^'^ , ... .. - „ 1 poikaisnuorukaiset taysm tietoisiksi,
lonpo^aisjoukkojen on tiedettävä, poliittisesti lukutaitoisiksi j a kult-e
t t a M u s t a l l a ^ m e r e l a j a Itämerellä tuurisesti päätään pitemmiksi kuin
on Neuvostotaton laivasto^ voimak-j ^ j . ^ , ^ , .^^^ ^ ^ j ^ ^ ^ ^ -g^_
kam ja mahtavin ei ainoastaan laa- +;i„„„ »T . . , .
d,u l,t^a an, vaan myö-s k1i •n maaralItX.a.a- n. •; " l a a n ,, ,..N„ie.,u„v4.o_s. tohal^l ituksemme e, tu- ,l.V a.ii.. vrao nst/, oj.'e Snu oymh. teX eni-,n eTLn ak,4t av. n•iati anv uj•ua s orPn.u o1l12a n,- i: it.a„a„n•_ tpiuetoo-luiuss etsatjia nj.,' a t.he h.y\tv ä.i vnä: t .h.oa. mn aakisnun.
I syvästi vihaa porvaristoa.
Armeijamme päällystöstä on suu-
Neuvostoliiton puolus-tuskuntoisuudesta
Timmins, Ont.
Taman kunn 6 päiväni vietti en­simmäisen
vuosijuhlansa "Workers'
Co-Operative of New Ontario L i m i -
e d " .
Jo menneinä vuosina täällä käy-dyn
kaivantotyöläisten lakon aika­na
syntyi työläisiin ajatus, perustaa
paikkakunnalle osuusliike, estämään
yksityisten kauppiasten kiskontaa.
Lakkotaistelussa työläiset hävisL
S i l l o i n monien muitten työläisten
elinkysymyksien mukana jäi osuus-toiniintakysymys
lepäämään monia
vuosia. Yhäti kasvavan paikkakun­nan
mukana syntyi yksityisiä liik­keitä
entisistä lakkorikknreista ynnä
muista yrittelijöistä. Työläisten toi
minta o l i heikkoa j a se johtui hävi­tystä
työtaistelusta- Kuitenkin on
täällä päässyt työläisten toiminta u u ­delleen
vauhtiin j a on varmaan
edellä monia muita paikkakuntia.
Samoin tuli osuustoiminta-asia- v i i ­me
vuonna esille j a sai ie voimak­kaan
kannatuksen, josta oli tulos
Nykyinen aikakausi on hyvin tär­keä
työläis-talonpoikaisen valtiomme
elämässä. Kapitalistinen maailma
kerää kaikki voimansa, muodostaak­seen
porvarillisten valtojen liiton ja
hyökätäkseen yhteisvoimin Neu­vostoliittoa
vastaan. Porvarit ovat
luulleet, että neuvostohallitus muut­tuu
rauhallista tietä kapitalistiseksi,
mutta nyt ei yksikään tervejärkinen
porvari enää sitä usko. Maamme
talouden sosialistisen osan suunnaton
kasvu j a työ väen j o u k k o j en poliittisen
tietoisuuden valtava nousu, ovat to­disteena
meidän voihjastamme ja
lujuudestamme. Koko maailman
porvaristo ymmärtää tämän, j a siksi
se kerää' voimiaan väkivaltatoimen-piteitä
varten.
Kaksi leiriä, kaksi maailmaa on
asettunut vastakkain - — t o i s e l l a puo­len
on . koko kapitalistinen maailma,
toisella — Neuvostoliitto, Idän sor­retut
kansat j a Lännen proletariaat­ti.
' . '
Ratkaiseva ottelu niiden kesken
on välttämätön'ja- on se mahdollinen
minä hetkenä hyvänsä. Sen v a r a l ta
on oltava valmiina. Koko maamme
sotilaallinen valmeus on ehdottomas­ti
välttämätön.
Meidän tulee luoda sellainen ase­ma,
jolloin teollisuutemme j a koko
neuvostokoneisto ovat kykeneviä p i ­kaisesti
siirtymään sota-aikana tar­vittavaan
väestön j a armeijan tar­peiden
tyydyttämiseen, jolloin jo­kainen
tehdas, jokainen kylä sekä
k a i k k i työläiset j a talonpojat tietä­vät,
mitä on tehtävä, mistä alettava,
kuinka on puolustauduttava j a ' k u i n ­ka
hyökättävä, jos vihollinen hyök­kää
maahamme.
Tämän ohella kysymys Puna-ar­meijan
tilasta, e i voi olla kiinnit­tämättä
hallituksen j a koko maam­me
huomiota. Onko k y l l i n vahva
ydinjoukkomme — Punainen A r m e i ­ja,
johon on tuhouduttava vihollis­temme
ensi-iskujen, kunnes' ennättä­vät
kokoontua laajat työläis- j a t a -
lanpoikaisreservit. Tähän kysymyk­seen
on vastattava vakuuttavasti
Omasta voimastainme ja vihollisen
voimasta on sanottava näin >-viholli-nen
ei ole k y l l i n voimakas, j a me
emme ole k y l l i n heikkoja.
Porvaristo ei koskaan löydä niin
vahvaa, tiivistä j a tietoista ihniisai-^
nesta, jollaisesta on muodostettu P u ­nainen
Armeijainme. Se on meidän
ensimainen v a l t t i , jonka avulla me
olemme voittaneel j a VQxtamme. T e k -
nilfisesti olemme me vielä i m p e r i a l i s t i -
rosvoja heikommat, mutta silläkia
a l a l l a on j o saatu suuria saavutuksia.
Armeijassamme on tykistö-osasto,
insinöoriosastoja. kemiallisia osasto­ja,
yhteysosastoja j . n . e., t. s. sel­l
a i s i a osastoja, joiden on j a l k a - J a
ratsuväelle annettava välttämätön
teknillinen avnstos. Itse jalka- ja
riatsavaki aseistetaan siten, että ne
taistelun aikana voivat keskittää kai­ken
tolen v i h o l l i s t a vastaan,
Bmalaivastbmme 4 kasvaa j a kehit­tyy.
Me olemme oppineet raiEenta-osnnsliildceen
perustaminen, joka sit­ten
avasi ruokatavarakaupan. Osuus­toiminnan
alkuunpanijat olivat suo­malaiset
ja ukrainalaiset. Nyt on
jo toisiakin kansallisuuksia mukana.
Vnoden liike on lähemmäs neljännes­miljoona
ja kasvaa se edelleen. A i ­noastaan
mokatavarakanppa on ole­massa.
Kun osuusliike pääsee toi-maan moottoreita, jotka menestyksel-
000 tonnia, samaan aikaan, kun mei-1
dän laivastomme kantavuus on 111,-
000 tonnia.
Rumanian laivaston kantavuus
Mustalla merellä on 6,000 tonnia,
T u r k i n laivaston 24,000 j a meidän
laivaston kantavuus 28,000 tonnia.
Sotateollisuutemme kehittäminen
samalle tasolle maamme industria-lisoimissuunnitelman
kanssa, antaa
todellisen kuvan meidän taisteluval-miudestamme.
Ala-arvioimatta vaaraa vihollis­temme
taholta, voimme me sanoa,
että iskua vastaanottamaan olemme
valmiit.
rin osa työläisiä j a talonpoikia. L a i ­vastossa
j a ilmalaivastossa on meillä
punaisia ammattimiehiä^ lentäjiä ja
merimiehiä. J a meidän mielestämme
ei porvaristolla ole sellaista ainesta
armeijoidensa muodostamiseen.
Meidän armeijamme oii perus­teeltaan
lyöläis-talonpoikainen. Se
elää j a toteuttaa aina sitä politiik-kaa,
jota toteuttaa Neuvostovaltiom­me,
elää niissä toiveissa j a mielia­loissa,
joissa elävät työläiset ja
talonpojat. Juuri sen vuoksi se ei
taistelun hetkellä petä, vaan tulee
taistelemaan voittoon saakka. •
Partisaanipäällikkö Galda
K i r j . Pegashov.
Aro kajahteli laukausten vaihdos­ta.
Eräiltä pikkukummuilta kuului
lakkaamatta kiväärinlaukaiiksia ja
konekiväärien rätinää. Kasakoiden
ratsut olivat ripeitä k u i n tuuli. Siel-jut
esii;i muistuttaen matoja,
j o t k a ryömivät punaisten hal­lussa
olevia mäkiä vastaan. Ojn
vaikeata päättää, minicä kum­mun
takana vihollinen on k u l -
kummun takana vihollinen on kul­loinkin
— se kiertää ympäri, on m i l ­loin
tuolla, milloin täällä,, j a sen
kuulat poimivat parhaimmat miehet
riveistämme. Mutta meillä on kui­tenkin
tunne siitä että Yiholliset pon­nistavat
viimeisinä voimineen, ja
että jokainen punaisia vastaan am­muttu
laukaus johtaa yhä lähemmäk­si
hetken, jolloin kasakkain laava­v
i r t a alkaa painua taaksepäin, itää
kohti, missä joutuvat- omaistensa
hoteisiin taikka missä hiekkamyrsky
hautaa heidät.
N i i n ajattelee partisaanien (pu­naisten
vapaa joukkojen) päällikkö
Galda, j a niin ajattelee kaksisataa
hänen miestään.
— Valkoisten viimeinen tukikohta
on Aktubinski. Siellä . on l e i r i y t y ­neenä
heidän divisionansa, siellä on
heidän aseensa ja koko Siperiasta
saapunut roskaväkensä, lausuu Gal­da!
—- Meidän on häädettävä heidät
A k t u b i n s k i s t a ! vastaavat hänen mie­hensä.
Galda on k a i k k i a l l a . Hän jä hä­nen
kaksisataa miestänsä vangitsevat
kasakoita joukkoittain, j a lähettää
nämä pois sille taholle, mistä puna-armeija
on tulossa. Galda oli aito
valkoisten kauhu. Missä hän vain
näyttäytyikään, pakenivat nämä v i l ­lissä
epäjärjestyksessä. Ja mitä
tällöin merkitsi, että partisaanit o-liv^
at puettuina nahkoihin? Ja mitä
merkitsi että oli jälellä vain 200
miestä joukosta, missä oli alkuun
500? Nuo 200 elävää taistelee yhtä
hyvin kuin 500 raivaamalla l a k k a a ­matta
tietä punaiselle armeijalle.
Ja noiden kahdensadafi kuulat sat-tuyat
uskomattoman^^terkkaan val­koisiin
j a keikauttavat heidät uusis­sa
englantilaisissa univormuissaan.
Ja 'Galda on vauhdissa, kaikkialla
läsnä, hyökkää hyökkäämistään, ja
hänen kanssaan 200 partisaania. A k -
t u b i n s k i i n l selittää G a l d a .— Ratsu­j
en selkään! Eteenpäin! vastaavat
partisaanit. Kuin myrskytuuli ryöp­sähtävät
ratsastajat matkaan —
Aktubinskiä kohti! '
— Galda on päättänyt rynnätä
vihollisten selkään, -kuiskivat par­tisaanit,
— - Me rynnistämme sel­kään
j a puna-armeija hyökkää t o i ­s
e l t a ' taholta.
Ratsut laukkaavat, säilät hypp^
lehtivät hevosten kyljillä j a kiväärit
tenssivat kahdensadan partisaanin
selässä. Päin Aktubinskiä! Eteen­päin
— —
"Täällä olemme nie turvassa. Tääl­lä
on meillä kaksi divisioonaa. 30
tykkiä j a 25 konekivääriä. Kasak-kapatruUit
kyllä estävät punaisten
byökkäyksen. Kaupunkiin eivät 'ne
pääse koskaan. Ja jois he sittenkin
pääsisivät niin pitkälle — no. j a a ,
s i l l o in annamme me h e i l l e enemmän
tekemistä ktiin mihin ehtivät.
Majanne, eversti!' Maljanne, kap­teeni"
\Ymu. kuoliuaa laseissa, korkit mäi-kyrät.
lasit ja kannukset helisevät.
Ja sitten yhtäkkiä; ^ n n h ! iUama-neliöt
kalisevat kappaleiksi Tra,tra
tra! rätisevät kuularuiskut j a kuulat
iskevät seiniin kuin herneet. Palo-viinalasit
kilahtavat lattialle. Pelko
t u i j o t t a a tanssivista silmäteristä ja
kurkuista kuuluu puolitukähtunut
huuto: —• Punaiset!
Koivet juoksevat omasta itsestään
alas portaita, kautta katujen kaupun­gin
ulkoreunalle, ulos Aktubinskista.
Mutta Galda oli jo kaupungissa
täydessä touhussa.
— Antautukaa! kuuluu kautta
kaupungin! — Aseihin! huutavat
partisaanit työläisille, jötlja ryömi­vät
' työpuseroissaan kellareista ja
talonpojille, jotka seisovat rattai-densa
ääressä torilla.
Ja kiihkeät 'kädet terttuvat kone-kivääreihin,
patruunavyöt sijoite­taan
kiireisesti j a pian suihkutetaan
kuulia p i e n e v i e n upseerien jälkeen.
Galdan 200 miestä on- yhtäkkiä pai­sunut
tuhanneksi mieheksi. Galdan
matkassa on sekä talonpoikia, että
työläisiä j a kirgiisejä. Ja he otta­vat
kiinni ja kytkevät valkoiset
upseerit.
Läheisyydessä on Költshakin soti­l
a i t a , jotka on pakkomobilisoitu O-renburgin
aroilta. Nyt kostavat
nämä herroilleen — nyt kostavat
he aikaisemmissa taisteluissa saa­mansa
haavat, j j a arpien johdosta,
j o i t a heidän isänsä ovat kantaneet
selässään, "korkeimman ylipäällikön"
solmuruoskan arvet. -
— Antautukaa! kuuluu kuin lak-
'kaamattomana kaikuna kautta kau­pungin.
— Antaudumme! kuuluvat epä­selvät
vasteukset sieltä täältä.
]— Aktubinski on meidän! hqu-taa
Galda.
— H u r r a a ! vastaavat partisaanit.
— Täällä on kaksi divisionaa,
tykkejä j a konekiväärejä, murisee
valkoinen kapteeni, joka seisoo s i ­dottujen
upseerien joukossa.
— J a : k u i n l ^ paijon o n punaisia^
ja mitenkä h—ssä he tulivat tänne?
— Heitä on kaksisataa inicstä,
eversti, j a ^tuo tuossa on Oaldä!
E v e r s t i n ' silmät tuijottivat kau­histuneina
j a hänen hyvin huolitel­lut
viiksensä värisivät hermostunei­na.
—
I l l a l l a saapuu puna-armeija kau­punkiin.
Matta Galda o l i j o poissa.
180 partisaania seurasi häntä ajaes­saan
takaa valkoisten joukkojen jät­teitä.
Galda oli menettänyt ,20
Aktiibinakissä.
Huutaen, meluten, laukaten kii­tivät
he aroa, metsästivät valkoisia,
iskivät näitä. Ja monia valkoisia
kaatuu j a aron hirmumyrsky hautaa
lieidät ikuisiksi ajoiksi lentohiek-kaan,
Galdalla oli aivan l i i a n kiire a j a -
tellakseen kahtakymmentä kaatunut­ta
Aktubinskissä toikka kuinka mon­ta
tuhatta työläistä oli saattamassa
heitä viimeiseen leposijaansa, min­ne
he matkasivat i l m a n Galdaa.
Kaksikymmentä kirstua lilldcui
verkkaan kautta katujen. Punafset
l i p u t liehuivat niiden yllä, j a t y k it
lähettävät viimeiset, kumeat terveh-dj^
senä Galdalle jossakin kaukana
a r o l l a . SiSä njrt o l i kaksikymmentä
hänen uljainta j a uskollisinta tove­r
i a a n läksi jättänyt hänet.
M u t t a edelleen, ^ yhäti edelleen
kannusti Galda ratsuaan ajaen takaa
Valkoina.
Hauskat ja opettavaiset ILTAMAT
19 päivänä Marraskuuta
Tilaisuudessa esitetään ruhoja, lauluja y.m. ohjelmaa, sekä
erittäin hauska j s naurettava näytöskappale
"Suunlalat sovussa"
Henkilöt:
S A I M A , uuden Suuntalan emäntä
I I S A K I , vanhan Suuntalan isäntä ,
E E V A , hänen äitinsä
A I N O T U P A L A , uuden Suuntelan isäntä
L I I S A , kylän postinkantaja
K A I S A K A T A J I S T ON
L O V I I S A , palvelija vanhassa Suuntalassa .i
V I I K E R I , kiertävä kauppias j a soittoja
A M A L I A , puoskari
K O R P I V A A R A N T E E M U ,
Esittäjät:
Sophie Kytömaa
F. Kytcimaa
....^ Mary Maki
K. Maek
Sanna Maki
Mary Maek
E l t i F . M a k i
7:f J . F . Mäki
Mary Korpi
4^. K o r pi
W. . T a n t tu
Wm. Laitinen
RAJAMÄEN R I S TO
J A R R U L A N A S A R I AS
P i l e t t i en hinta SO «enttiii a i k u i s i l t a j a l a p s i l t a 25 senttiiL
fanssia lopuksi hyvällä soitolla
V N Ä V T E L M Ä S E U R A.
THE FINNISH BAKERY
Valmistaa leipää j a leivoksia. Tarjoaa yleisön käytettäväksi.
Ulkolähetykset toimitaan täsmällisesti.
T H E FINNISH B A K E R Y,
Box 299, — Kirkland Lake, O n t .
S t
ROUYN 06UUSRU0KALA
Tarjoaa ruokaa ateriolttain j a päivittäin. Jäsenyytciin voivat
myös järjestyneet työläiset liittyä.
F I N N I S H C L U B ^ (K)
Home Ave. Box 455 — Rouyn, Quebec
MARS HOTEL
Ainoa suomalainen hotelli Rouynissa. Siistiä huoneita saatavana.
(K)
ROUYN, Q U E .
T . , J . K U P I A I N EN
Noranda j a M a i n Avo. kulma.
Hieroja ja sairasvoimistelija
Tavattavissa Närväsen saunalla t a i asunnossa 223 Secord St.
Saapuu myös potilaan kotiin. (140
H J A L M A R K U V A L A , Port A r t h u r , O n t .
Ikäläinen! — OleflU)
tilaiiiiat jo Yapaoden?
Jos aijotte mennä kalastamaan, niin osta­kaa
meiltä kalastustarpeenne.
U I S T I M IA
U I S T I N S I I M O JA
O N G E N S I I M O J A
K U P A R I S I I M O J A .......................
, TERÄS O N G E N V A P O JA
O N G E N V A P A K E L O JA
2Se—$1.00
25c—$1.00
10c—$2.50
$1.00
«... » $4.28,
<$2.00 ylosp.
' . • • • • ' ' • . •
Port M u r Hardware Co. Ltd.
286 Bay Street Port Arthur, Ont
• ^ Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa varten suorittaa kaik.
kia^, maan -viralliselle edustukselle
kuuluvia' tehtäviä, antaa passeja
matkuBtpsta ;^varten, kotimaanian tai
mniallie, vahvistaa asiakirjbja, kään­nöksiä
y.m., selvittää perintö- Ja
muita Suomen kansalaisiin kobd»
tavia asioita.
Osoite: ,
CoiMnlate General of FiaUad*
Room 918
118 Stanley Street. Montoeat
(Comer 6t. Catbarine and Stanley)
A K S E L I R A U A N H E I M O.
pääkonsnli
Lisäksi on Suomena edustajina
Canadassa:/Konsuli Eriek J . Korte,
Port Arthur, Ont. — D. J . CaUe,
40 King fit.. St. John, N. B. —
Adiel Saarimäki. 819 Bay S t , To­ronto,
Ont, — - G. W* Törnroos 661
Howe S t , Vancouver, B. C. — H.
p. Athcirt liermanson, 470 Main St^
Winnipeff, Man. — Thomas Pranssfc
Box L , Copper Clitf. Ont.
P A R T U R I .
Tukkia poikki ja parta sileäksi.
Huoneita ja ruokaa samassa pai­kassa
Montreal Hotellissa.
Emil Salonen
M a i n A v e . Roayn, Qae.
A. RANNAN
Matkaffijakofi ja & i D^
243 St Antoine St
M O N T R E A L t^UEBEC
J. i .
S U O M A L A I N E N ASIOIJTSIA
tekee laillisia asiapapereita tässä
maassa ja Suomessa käytettäväksi
ja suorittaa yleensä kaikkia asioit-sixi-
alalle kuuluvia tehtäviä. Tulk­kina
oikeuksissa y.m. M
Bank of Commerce Building^.
—.Phone 2131 —
Box 718 — SUDBURY, ONT.
PALLORUUMA
X K E M P 1 /
Campbell St, <— Renya, Qae.
Td H. KOLJONEN
Fboii*: Konttori 1688. Soti 17(16
OacUt Box 1192, Sndbiifjr» Oat
Pitkamatkfllsilla «laa tila* tal-raahaouMna
lalMranHla •aitmu
V> A H ON
PARTURILIIKE, P A t L O H A A L I J A
TUPAKKAKAUPPA
atfattsea
76 L A N G ST^ C O B A L T . O N T .
Samassa palkaiua ruokaa aaata*
•ana ateriolttain Ja viikottain. —
Huoneita vnokrataan.
ToverilUnen kohtein.
M a r y KetkL
U U T T A V O I M A A J A VIRKEYTTÄ
H E I K O I L L E R U U M I I L L E N NE
Miljooiut mlelftt > naSiet. JuiUteB ikUiu, yii-meiteai
Zi *uodeo tiktaä otAt löftäoect Tiag*-
Totiet* todiVkin ibmeelliicn »eolueii fcnrejrdeti
cotejua. tUätco voimaa f* eaatf**- Blitiin
ci voida verrau aiHieo vereopalnees panoujana,
voiman UiXäJjai, bensoiloa Uuajaisa Ja JalOD-pien
elioten volmiatotujana.
Jo* blcue heikko, kfmloloeo, •ttrltattBast, ise-nettaByt
painoa, :«Iiiirolmaa |a «oerfiaa. liSnitM
jatlunvsu omtntandiata. |>aSa*Srr<tä, bBisanlcae*-
la. oTcMetnkaettäi TetSnUcoUIriCIsa, taikka mami-ajiUMöiMä.
jo* olette heaaottuBut «ttekZ voi
nnUsa yiiiime rtntiina, ' «Makaa No(a-Tosdl0
taaapvoIlDen luiktiia. Sca tSrtn' ckiotlomuti
«sttaa teitä, tebda teidät parviSmia v^rakai Joka
•obteeaaa, taikka takaoae tolltaa palaottaaaaa.:
Vaatikaa todelliata Kofi-Tosea — itkSi bjrräk'
tjkZ mitään «en tilalle.
\
mu