Vapaus, December 22, 1926

              VAPAUS I maailmalle Imettänyt Amerikan tyoväenliiton Det-
, v : - ~ ^ - . -1 roitissa pidetyn konventsionin ponsivaliokannan rapor-fh^
inaHnii wnftTBal^»en tySväeatSn amoa äänenkannattaja,! : ^ »; , / ^ ^ T T ^ . f
U m e s ^ Sodbittyssaj O n t , maanantaina, keskiviikkona jtissa Neuvostoliiton tunnustamukysymyksesta esitetyn
Ja p«jant8ina.t- ^ | päätöslauselman^^j^ kuvataan neuvostohallinta
' S. G. NEIL. ARVO VAARA. | «julmaksi 'iialliimaksi». Tässä on kokonainen lause
'Eegiffteredi ao t ' t.he• nPo^st^ O^ff-icme ^De^pa. ritmt e- nt, Ot\¥*t^tTBal wa, Imainitusta raportista: «Me pidämme nemrost-o hal-lin-
•a- eecondclass 'matter.- " " • • | laa tanaan Venäjällä maailman naikailemattomimpan^
VAPAUS (liberty) j epäyhtelskunnallisimpana ja vaarallisimpana laitok
•'The oniy organ of Finnish Worker8 in Canada. PUIK isena.» He kieltäyt)rvät lähettam&ta'virallista lähetys-y
F r i d a ^ " * ^ ^ " ^ ' ^""^ Monday, Wedne8day j Venäjälle ja Green uhkaa jokaista -irirkailijaa, ken
L {uskaltaa lähteä mihinkään epäviralliseen lähetvstoon.
ILHOTUSEONNAT VAPAUDESSA: . , _^ . .... ... . . .
^ • kaksinkertaa,j Amerikan tyovjienluton toimeenpaneva komitea on
Aviolnttoonmeno Umotnlaet 60c - Pajfatj»™»»' „ julkaissut erikoisen kirjasen Greenin, Lewisin y.m.
MimenmnntosilmotDkset 50c karta, $1.00 3 kertaa. I ' „ , ^ ^ . * ' ^ i.,, „
ASyvtiotteyrmöflSinilomtnöktn«Wks c$tf2l^^0O0O k erktearat,a ,$ 3$.020.0 j0ta k3» i kkeerrttaaaa,. []. hjiysögkäk äkyakiksiksit,ä vataynö vä—e nleunoskiann kilVjueintaujaaaan vDaesttraoainU. n kEiirkka-
Knolemänilmothkset $2:00 kerta, $60c liBamakBuj, . ^ - i.j . J.. _ - ii-^„i
kötodaiSeelStei mnistovarsyltä, poja vastaan sen johdosta, etta nama eivat sallmeet
fvBalntasntiedot J a os^ 50c kerte, $1.00 J Greenin ja kumppanien kiivetä saamastuoleihinsa
*°?^TibS^«w>ttaJien ja ilmotusakenttunricn on, vaa- p^Jeltäytyy se samaan aikaan julkaisemasta sanaakaan
. dHtaessa^ lähetettävä ilrootughinta etukäteen. } :9iita puheesta, .minkä Nuorteiuniestcn kristillisen yh
»General advertising ratca 76c per coL incb. Mi- distyksen sihteeri toht. Sherwood Eddy piti konvent
nimmn charge. for single insertion 75e. The Vapana 1 pionille, eikä mistään muusta kuin siitä syystä, että SeJSS fa C a ^ d S f * ^ ^""^lEddy, joka o l i hiljattain matkustanut Venäjällä, kerto
3 fhilM f^VffFi"* «*«ta 1^ enflimafae^|^'^^^° otetuista edlstysaskdleista j a ' lausui-vakamnuk-iä3r$(
Mä^m^ pi^^^ vakiintuneisuudesta.
aooAaliisena niineU^:V'flfr .. . I Voisiko lahkolaisuus ja puolueellisuus mennä pi
tammalle? Ja häiden iniesteiti motiivien määrittele*
J . V;TKÄNWA8T0..Liikkeenhoitaja.
Wi>rkerill levilyS- j a aVUStUSryntä- h " ^ " i f}^^}^' hyväntekeväisyyttä, sillä he eivät
. f- i . r ^ ' ^ jtee tata kaikkea ymmärtämättömyydessään eika beta-yKSen
tarK6y9 l mattomyydessaän.
• ^orkerin levitys- ja'avustusryniäyksen tärkeyden tu-1 Älkäa unohtako toverit, että tällä julkealla propagaii
Iisi «lia selvä jokaiselle lehtemme lukijalle ja kannat-Ualla on virallinen leima ja että tiAannel ammattaät.
taj^la On selvää, että taistelevaa työväenlehteä, joka tojen alemmat virkailijat, puhumattakaan jäsenjoukois-on
vap^ tyonantajaluoken ilmqtnksien vaikutuksesta, 11^* lukevat sitä.
, on^inahdoton yllapirää kahdeni dollarin tilausmaksulla, Toverit! Tätä propagandaa voidaan vastustaa vain
sen levikin ollessa viiden ja kuudentuhannen välillä. | y^^ellä tavalla ja se on pelkäämättSmm» työväenleh-lama
on syy siihen, niiksi on välttämätöntä vähin-1 ^«n avulla. Meillä Canadassa on Worker tällainen
taan kaksi kertaa vuodessa vedota avustuksen saamiseen | ^ehti. Mutta ei riitä se, että se on meillä.^ Se on myös
lalijotoksien, keräyksien y.m.8. muodossa. Jokainen 19«a*ava työläisten käsiin- Meillä ei voi olla mitään
puolueryhmä voi ja jokaisen ryhmän ^ytyy. tehdä jota-UunnoM^ta liikettä ilman taistelevaa ja reellistä työ­kin
tämän suhteen. : Ei ole olemaJ^ ^
syjtä, joka estäisi tapahtumasta, että «vaikea rdialH-l Tämä on meidän tehtävämme. Kaksituhatta uutta
nen asema», jolla liikkeenhoitaja jneitä huol^tuttaa, NJaajaa ja lukijaa merkitsee mahdollisesti yhtä monta
olisi uuteenvuoteen tultaessa ja Workerin ryntäyksen 1 lo»n»«I»a8ta taistelijaa ja propagandistia lisää taistelu-päättyessä
mennyt samaan tietä vanhanvuoden kanssa, «injaan kapitalismia vastaan Canadassa ja tyoväenliik
Workerin asema on todella vaikea ja vaatii, että kaikki teemme pelastamista'tuholta, mikä sitä uhkaa kapita
toimivat sen mukaisesti. Multa lahjotukset voivat rat^M»™'» asiamiesten käsissä. J. MacDonald.
kaista* vain läheisimmän pulman. Se suuri tehtävä,
jnikS lankeaa meille kaikille, on laajentaa lehden le-]
vitsiä* Vain muutam^ tuhat tilaajaa lisää ja Worice-riitä
viiliikolehtenä ovat melkein ohi päivät vetoomuk-
Miten yleisiä varoja käytetään
Canadan-: kommunistipuoloeen pää-ääpenkannattaja
s i ^ i rahallisen avustuksen'saamiseksi. Toverimme ei-lkirjottaa, että tässä maassa on tullut kuuluisaksi se
?>vaf>naj anrostavan tätä^^ t «ei ole r d a a yhteiskynnallista lainsäädän-i
mii^eiii: naytäan jätetyn inuut^meninnokl^ toä varten». Milloin hyvänsä tulee esille lakiesitys
f^tdiuMisten yritysten varaan^(^^^ [jonkunlaisesta yhteiskuimallisesta vakuutuksesta, Jou-^^
liUckeenune tarkeinimistä tehtävistä. , jtuu «sen rahallinen puoli mitä läheisimmän tarkastuk-
. .£ttä uusia tilaajia voidaan,saada, kun tyohon vain (sen alaiseksi. Jokainen dollari j a senhi lasketaan ja
kSy^iaäri;, järjestelmälii9eät^'>;ja ajrvöstiten tä^anrjJlySnlte^yä esitystä Vastustetaan kajkilta mahdollisilta, pe^
meistetystä,. }iikke^llemiae;''-^ir ^ ön- foäottanuti. toveritaiTrusteilta, mutta vadinkin siltä,^ että hallituksella on ja
Beckie -Btdtayn matka yli maan Workerin' edustajana, j kannettavanaan liian" monta' taakkaa, joten ei voida
l^ddlla- paildcakunnilla ovat toverit hämmästyneet tu- m»*^ puhuakaan menojen lisäämisestä. Tällä tavalla
lokdbi jcAdosla, jotka on saatu pienellä' järjestämis- tarkastivat liittopariamentissa ja senaatissa olevat hy-
, tyoils, johon? toveritar jBuhay on kdiottanut j a innosta- vinvoivat voittoilijat ja riistäjät lakiehdotusta, vanhuu-nut;.;
Ryhtykäa tyoh5n toverit! Eivät työläiset, eivätUeneiadceistä ja siinä on syy siihen, että siinä Kingin
ed?9 meille inyotatuntoisct^ tule kilvan rientämään hallituksen hyväksymänä esitettiin niin irunsasta kuin
luoksemme tilauksien kanssa/ Tilaukset täytyy ottaa MM^^^Jenkymmenen dollarin kuukautisia eläkettä seitse-ja,
tama tyo vannasli maksaa'vaivan ja on ,kaikista "»änkymmentä vuotta täyttäneelle työläiselle,
tärkeiu. , > s „ ' ' • | Mutta on myös tunnettua, lausuu lehtjL vedelleen, että
:K^ituhatta tilaajaa 1 ra- j rahaa on aina militarismia varten._ Suurin osa Cana-vjoissa
oleva päämäärä, v J a ajatelkaahan — mikä askel j dan kansallisvelasta tehtiin maan osallistuttua imperia-etfiänpäin-
v se olisi 'tyollenmie'Canadassa! toimesta synnytettyyn maailmansotaan. Tässä
^^^^^ tapauksista, jotka ösotta-puheiden
ailteista. Luennossaan tästä Mnvk kulutetaan ja miksi ei ole ra-ti
- selittää jaioäottaaminkäl^ työttömyys-: tai muuhun yhteiskunnalliseen vakuu-kalla
on lehdistöön tässä ja muissa maissa. Kiii {tukseen. Ar\-io määrärahoista maaliskuun 31 p:vään,
uiitisista muodostuu; propagandaa- mie- 1927, päätt>T.ää lilivuotta varten on juuri esitetty liit-
Jipidcltä muokataan. Kuinka vapaata kirjottamisla ja toparlamentissa. Sen mukaan' tulisi määrärahoja ää-itsenäistä
ajattelua kahlehditaan ja 'nälkiinnytetään, nestää kaikkiaan satayhdeksänkymmentäyksimiljoonaa
Kuinka päivälehdistön täytyy avustus- ja ilmotustulois- dollaria. Arviossa ovat m.m. seuraavat erät, joiden
^ taan myydä itsensä kapitalistisille eduille ja taistella j suhteen kaikkien tässä meidän demokratiassamme elä-
• uhkaavaa, voimistuvaa työväen ^^1^^
; Eikä vaara työväelle ole tarjolla vain yksinomaan p o r - - Vuoden kuluessa käytettiin neljäkymmentätuhatta
: varislehdistössä. Tässä kapitalismin . laskukaudessa, viisisataa doI\aria työttömyysavustuksfeen. Mutta enem-työväenjluokkaliikkeen
kasvaessa ja katkerien, ja kovien^^ m kuin kaksi kertaa tuo summa, nim. kahdeksank](-m-kokemuksien
kautta valmentaessa ifseääri historialliseen mentäkaksituhalta' dollaria täytyi maksaa siitä tutki-tehtäväänsä
kapitalismi^ haudankaivajana, on kapita- fnuksesta, minkä erikoinen komissioni toimitti tulli- ja
listiiuokka kyllin ovela hyväksyäkseen «työväenlehdis- aksiisiveroasiain viraston toinuniiassa paljastuneen ka­ton
» yälttämättömäksi laitokseksi. Se on asettanut teh- pitalislisen hallinnollisen mädännäisyyden johdosta,
täi^äksoien ja jossakin määrin onnistuukin vaikuttaa tä- Kaksikymmentäviisituhatta dollaria käytettiin valtakun-häntyöväenlehdistöön
samoilla keinoilla kuin millä se nankonferenssissa olleiden eanadalaisten edustajien
vaikuttaa porvTirislehdistoön.vKa^ asia- kulujen mal^samiseen — ja tässä konferenssissa punoi
miehet ovat perustaneet niin kutsuttuja työväenlchtiu. 1 Englanti m.m. juoniaan saadakseen alusmailta lisää
Täten on avattu tuottava ala «työläiskustantajalle», jo- miljoonia militarismille. Kuten nähdään, on tuo sum-
; ka on valmis'^prostituoimaan itsensä ja vastustamaan ma enemmän kuin puoleksi niin Suuri kuin se, mikä
työläisten jokaista taisteluliikcttä riistäjien ilmotuksis- käytettiin työttömyysavustukseen. Ja edellämainittuja
ta saamansa hy*vän toiraeeiUuIon hinnasta. . I . seuraa vielä kaksi makupalaa lisää. Kymmenentuhatta
Canadallakin on osansa näistä lehdistä. Eivät vain dollaria eli yhtä suuri summa kuin neljäsosa siitä sum-työväenlehdiksi
itseään niiniltävät, vaan myös niin kut- masta, mikä fcä>1ettiin työttömien avustamiseen, tuh-sutut
viralliset työväenlehdet ja -julkaisut pitävät sil- laltiin vastaanoltajaisiin hänen ylhäisyytensä Canadan
mäUä lihapatoja eivätkä nämä milloinkaan jätä käyt-1 uuden kenraalikuvernöörin kunniaksi. Kymmenen-tämättä
tilaisuutta osottaa työnantajille politiikkansa luhatti dollaria käytettiin syömiseen ja jöomiseen ja
«turvallisuudesta ja terveellisyydestä» ja muistuttaa, palvelijain palkkaamiseen väljähtäneeltä ja elottomalta
että jos,työväenliike täytyy pelastaa «punaisilta», niin näyttävälle Willi«gdonilIe, joka toi mukanaan tähän
voidaan se tehdä vain näiden julkaisujen ylläpitämisen 1 maahan noin kaksikymmentä palvelijaa, jotka arva^
kautta. tcnkin ovat tehtävissään tehokkaampia'kuin tähiän
: K^^ sitä. että taistelua sellaisen maan syntyiset. Suurin loukkaus Canadan työläisiä
todella riippumattoman tyoväenlehden, kuin on Worker, | ja maanviljelijöitä kohtaan kuitenkin on se, että tuha^
''ylläpitämiseksi täytyy käydä' suoranaisesti työnantajia jkaksisataakolmekymmentäkalcsi dollaria hallituksen rar.
- j a epäsuorasti työväenliikkeessä olevia työläisten pct- haa meni siihen Vierailuun, minkä tähän maahan teki
täjiä %'astaan. tuo kuninkaallinen narttu, Maria Rumaniasta. jonka
Sivumennen kannattaa mainita, että Amerikan työ-j perhe on kaHuksi ajoiksi tahrannut itsensä Rumanian
väcnUiton päämaja on hiljattain muodostunut oikedcsi
|uUdsuustoimistoIui neuvostolihto-vastaiselle propagau-1 Ja samaan aikaan^ saamme tae kuulla, lausuu lehti^
dall^ Melkein joka viikko pomatnittaa' presidentti|lopuksi, että Calgaryn työttömien, täytyy suunnitella
iZf^ ainnintf f litf tftja j A - TiMili»n if#A«nMMMivftBtrtjrt ros* | uulto taarssia Jllbertan pSäkaupunkii^ Edmontoniin;
1b^W^,^j<)lca maakimtahallituksen vakuutetul»! käirsimiiis-
Iffjia fflfYa''Yfllfffjin^a1hn1f''n'ovk>'f31i^«^ mill«>fnkaan * tSSn kauheata hädästä. I
L w. w&9i isebitiildi
Kirj. Väinö Pelto (Kortti n:o 235,723)
: -^Isdiutrialisti kieltäytynyt jolkaiaematta) :
^ (Jatkoa)
Toiminta eri ryhmisM;
Mutta nyt oli kysymys myöskin
toisinajatteleviin työläisiin ja^ hei­dän
toimintaansa suhtautumisesta.
Kun ky^rmyksessä ei ole varsinai­nen
järjestötoiminta, niin miksi sa­massa
kaupungissa asuvien työläis­ien
täytyy foimia eri haaleilla, suo­rittaa
kahden haalin ylläpitokustan­nukset,
vaikka yhdessäkin haalissa
olisi kaikille^ tilaa tonnia? Molem­mat
tydläisryhmät vakuuttavat ole­vansa
vallankumouksellisia. Siis he
ovat " e r i : tavalla vallanknmoukselll-sia".
Ja kumpaisenkin toiminta k i ­tuu,,
^pieneii,,: joukon lujalla' työllä
kokoamat tulot menevät menoihin,
useimmiten porvareille, haalien
vuokrissa j a velkojen' koroissa j.n.e.
Aineellisesti .ei työväenluokan asia
hyddy ja- agitatsioninenkin hyöty,
mikäli siihen keskinäiseltä riitelyltä
keritään, on verraten pieni.
iMinä ajattelen, että luokkahenki-sen
runon laosuminäh, laulun lau­laminen
tai näytelmäkappaleen esitr
täminen tekee aivan saman vaiku-jos
kommunistit ovat näinkin luokr
katietoista väkeä, niin antaa heidän
tehdä agitataoniaan. Hyvä. jnttu^
jos he saisivat Yhdysvaltain 35,000,
000 palkkatyöläistä niinkin lookka-tietoisiksL
Paljon helpompihan se
laisista palkkatyöläisistä on tehdä
L w '.w:Iäisiä kuin kokonaan luokka-tiedottomista
työläisistä, jos meidän
teoriamme: on etevämpL
Suuressa epäluulossamme voisim
tuksen, olivatpa esittäjät i . w. w:läi-siä
tai esim. kommunisteja, jos kuu­lijassa
ei ole ennakkoluuloja. Voi­daan
sanoa, että yhteisissä iltamissa
rommunistinen. puhu ja puhuu "oman
asiansa" puolesta. Jos sellaista ei
vielä voitaisi sulattaa,, niin puhu-alle
voidaan antaa , määräys, että
iän el -saa puhua oman suuntansa
eduksi. Ainehistoa on tavattoman
aajalti; Bi olo tarpeellista puhua
koxntnunistoista eikä I. W. W3tä j a . , „ . . „
yleisöUe, voidaan sittenkin puhua kaikelle toiminnalle.
me edes^" näin ajatella; kommunis­teista.
Tämä ei tarkota sitä, että meidän
tulisi ; L W. Wm esipuheeseen ja
sääntöihin sisällyttää proletaarinen
seuraelämä. Mutta käytännöllises­sä
toiminnassamme,, julkaisujemme
kirjotnksissa j.n.e., meidän tulee
jnnnttaa suhtai|tumistapaamme tä'
hän seuraelämään- nähden,, olipa se
kenenkä työläisryhmän hyvänsä
Jconhan sitä tehdään työläisiä luok-katietoisiksi
- kasvattamisen merkeis­sä.
Samaten muitten työläisryhmien
luokkatoimlntojen laita, kuten lak­kojen
avustaminen j.n.e.
On paljon luokkansa eteen roie
lellään ' uhrautuvia työläisiä, jotka
heille sopivan toimintamahdollisuu­den
löytävät proletaarisessa seura­elämässä,
haaleilla j.n.e. Ja kun
me i . w. w:Iäiset aina hyökkäämme
tätä vastaan, synnyttää so heissä
katkeruutta. He joutavat valitse­maan
jo omaksujnansa toiminnan ja
I. W. W m työmaatoiminnan väliltä.
Monet heistä valitsevat proletaari­nen
seuraelämän (erittäinkin pelä­tessään
kielellisiä . vaikeuksia); ja
jäävät kylmäkiskoisiksi I. W. W:ll€
100 prosentin, luokkataistelukysy-myksistä.
Tehdään väite: Kommunistit käyt­tävät
haalitftilot omaan agitatsioniin-sa.
Käyttäkööt! Kyllä sleUä' 36,-
000,000 työläisen joukossa on työ-
;naata heillelqn. Ei varmastikaan
tule i , w . w Jäisillekään puute pölk-kypäi^
täi- Jös• me "ajattelemme/^ettäi
ainoastaan I. - W, W. *ön täydellisyys,
: ,'liopisto työläisten luokkaoigaaneis-a,
niin kantakaamme kommunistien
"runnata" lastenkoulua, Icansakou-ua
J.n.e., jos käytämme esittämääni
vertauskuvaa. Pääkysymys on: sii­nä,
että kaikki : luokkataistelnn tan-ntlt^
t^at-työläisten :Jcasvatusorgaanit
ovat - mahdollisimman teboisassa toi­minnassa
työläisten luokkatietoisiksi
saamiseksi. Sillä, kuten edellä mai­nitsin,
työväenluokan tämänpäiväi­nen
tehtävä Amerikassa on työläis­ten
kaavattanilnen päämääräistään ja
tehtävästään tietoiseksi, äiutta ei a i ­nakaan
vielä vallankumouksen bar-nkaadeille
marssiminen. Sinne mars-itaan
vasta : sitten, kun ; joukot oh
kasvatettu j a tilanne sitä 'edellyttää.
Ja'" joukkokasvatuksen tulee : ta­pahtua
asteittain!
Ulos kuoresta
Meillä L w, w-läisillä on tavaton
pelko kommunisteista. Pelkäämme,
että kommunistit vaikuttavat _ mei­hin.
Mitenkähän- siinä tapauksessa
on sen meidän periaatteemme pa­remmuuden
kanssa? Onko mahdol­lista,
että työläinen hyliiää parem­man
periaatteen ja omaksuu huo­nomman?
Miksi emme ryhdy kom­munistien
kanssa yhteistoimintaan
j a tee heistä "i. -vlvivrläisiä? Kom-munistipelollammehan
me ikäänkuin
vakuutamme, että kommunisteille
on mahdollista tehdä i . w. w-:läisis-tä
kommunisteja, mutta i . -vv. w :läi-sillä
ei ole mahdollisuutta tehdä
kommunisteista i . w.-w:läisiä.
Kommunistipuolue ei olo talou­dellinen
järjestö. : Kommunistit va­kuuttavat
tunkeutuvansa taantu­muksellisiin
taloudellisiin järjestöi­hin
tehdäkseen niistä vallankumouk­sellisia
ja edistääkseen teoUisuus-unionisihia.
Myöskin I. W. W:n
Jäsenissä on paljon kommunisteja,
yksinpä työmaalähetteinäkin. Meis­sä
i . w. w:läisissä elävä ennakko-luVilo
estää heidät sitä vain tunnus-tatnasta.
Kommunisteihin suhtautumisemme
on yksi niistä seikoista, jotka pitä­vät'(
I.W. W:n jäsenmäärän piene­nä;
kommunisteissa on paljon palk­katyöläisiä,
jotka olisivat valmiit yh­tymään
I. W. W:hen, ellemme me
tekisi; parastamme' leiinataksemme
kommunistit työväenliikkeen hylki-'
öiksi. Ja vaikka emme haluaisikaan
komaatinisteja I. W. Wdien, niin ei
meidän ole tarpeellista mustata hei­tä,
sjllä täytyyhänÄ meidän' kuitenv-kin
tunnustaa, että kommunistit
opettiivat \ työläisille työn ja pää­oman
: välisiä ristiriitoja. . Heidän
agitfijLsioninsa' ei - ^ole samanlaista
kuin .il. W. W:n agitataoni, mutta
kuitenkin se on jyrkästi vastakkais­ta
- porvarilliselle agitatsiohille.
koskaan .tavannut kom-viela
olisi kirkon
kahleissa, joka vakuuttaisi, ^«ttä k a -
p i t a i ^ e n : j a t y ö l ä i n edut ovat-yhteiset,
tai että kapitalistiata
teisIctintaiazjeaEtelmäa ei saisi "kSS^i
taa.; Olen varma, ett« et oku • No/
Perheen emännät, koulunuoriso
j.n.e. eivät voi olla I, W. W m jäse­nyydessä
j a kuitenkin suurin osa
heistä kuuluu työväenluokkaan. Sul­keutumalla
yksinomaan järjestö- ja
-työmaatoiminnan piiriin me kiel­lämme
miljoonilta työväenluokan jä­seniltä
mahdollisuuden toimia luok-
.ikanpa; cytean niillä v^Jceihoilla kuin se
on heille mahdollista.;
'Ulos siis meidänkin olisi lähdet­tävä
kuorestamme j a ulotettava toi-;
mintä työväenluokan asian eteen
hiukan avarammille vesille. . ^:
Ilahduttavana seikkana' tämän yh­teydessä
mainitsen^ että Duluthis-sa,
"Industrialistin^' kotikaupui^gis-sa
onkin y l i puolitoista vuosikjrm-mentä
I. W. W :n j a sitä lähentelee
vien aatesuuntien avustusyhdistyk-senä
toihiinut Dnluth Finnish Wor-kers
Soc. Ass'n periaatteessa jo
suostunut ottamaan talonsa (Wor-kers
Operan) suojiin myöskin Peo-ples
Society'n, joka on paikallisten
kommunistien yhdistys. Puoli vuo­sikymmentä
sitten ei sellaista olisi
voinut kuvitellakaan. Sopimuksen
yksityiskohdista ei tosin; vielä ole
sovittu, mutta asian periaatteelli-'
nen puoli kuitenkin on jo tullut rat­kaistuksi.
^
siitä, oliko työläisaUä syytä lakkona
tua tai eL Katsoksamme vain tä­män
lakon seurauksia. '
"Industrialisti" astoi lakossa poi­katalon
työläisten puolelle, poikata­lossa-
asuvia työläisiä vastaan. lO-dustrialistin
pari toimittajaa käytti
^'luokkavihaa" uhkuvia puheenvuo­roja
I. vW- Wai vjäsenistöp kokpukT;
sissaV joissa lakkolsysymystä käsitel-
•"tiin. Toisten toimittajain mielipi­dettä
kysymättä toinen näistä toi­mittajista
sepusteli "Industrialistin"
Duluthin uutisiin paljon "lystiä" a i ­heuttaneita
"tilastoja", joiden vuok­si
koko lehti joutui naurunalaiseksi.
Poikatalon osakkeenomistajilta, jot­ka
melkein poikkeuksetta ovat palk­katyöläisiä,'
kiellettiin ju)kisuusoikeus
"Industrialistin" palstoilla. Lakko­laiset
ja heille myötätuntoiset saivat
sanoa poikatalon osakkeenomistajis­ta
niin taskaasti kuin halusivat
mutta viimeksimairiituilta tiukasti
kiellettiin %)ikeus puolustukseen.
, "Toverila"-lakon jälkiselvittelyis­sä
vtapahtui paljon sellaista, joka
alensi- I., W:n arvoa työläisten
sihnissä jä^ osotti, että I. W. W:n
jäsenistö ei vielä kykene IcontroUoi-maan,
eli sääntöjen mukaisesti toi­mimaan
näinkään Wtimattomassa
lakossa, jossa lakkolaisten lukumää­rä
oli vain kymmenen. .
Myöhemmin, kun "Toverila" oli
Julistettu boikotin alaiseksi, alettiin
i . w. 'w-:läisten taholta hyökätä niitä
työläinä vastaan, jotka olivat jää­neet
asumaan "ToverUaan". Heidän
lukumääränsä oli 38. Toistakym
mentä jäsentä - erotettiin teollisuus^
unioista n:o 120 j a n :o 460, mutta
kaikkia taloon jääneitä, mainittui­hin
teollisuasuaioihin kuuluvia ei
erotettu järjestöstä. . Aivan saman­laisen
virheen tehneitä I. W.' Wm
jäseniä tuomittiin siis eri tavalla..
Lisäksi tapahtui vieläkin omitui­sempaa.
Rekryyttiunion päämajas­ta
Umotettiin, että boikotinalaiseen
taloon asumaan ja ruokailemaan
jääneitä ei toistaiseksi voida erot­taa
järjestöstä. Oli odotettava rek­ryyttiunion
konventsionin päätöstä,
ibnkalaista teollisuusuniot n:o 120
; a n :o 460 eivat tarvinneet.
Järjestömme jäsenluettelot saatj
toi -epäilyttävään valoon se, kun ..IJ
W." • W:ih t^oUisuusuniöiden pääma-asta
saapui syytöskirjelmä sellaisil-ekin
"Toverilan" asukkaille, jotka
eivät oUeet,!. W. Wtn j ä M H i i a . Sel-ainen
on jo suorastaan surkutelta­vaa
sekasortoa. /
Osuustoiminta
Osuustoiminta on toinen toiminta-luoto,
jota vastaan hangoittelemi-sfesta
I. W. W:n asia on maksanut
kalliin hinnan.
Osuustoimintakaan ei sanan kir­jaimellisessa
merkityksessä ole vai-:
lankumoukselUsta toimintaa. Mutta
se on toimintaa, johon miljoonat
työläiset osallistuvat tämänpäiväisen
hyödyn vuoksi. Ja me em^e voi
väittää, että olisi rikos toimia siten,
että) tavaroiden jaossa (jossa osuus­toimintaliikkeet
erittäinkin ulkopuo­lella
Venäjän vielä etupäässä toimi­vat)
tulisi osa liikevoitoista työläis-
•ten, kuluttajain, hyödyksi sen si­jaan
kun yksityisesti omistetuissa
liikkeissä liikevoitto, menee yksityi­sille
välikäsille. Osuustoiminnan
vastustaminen asettaa meidät monen
työläisen silmissä siihen valoon, et­tä
me olemme puolustamassa pjen-keinottelijain
asiaa. Osuustoimin­nasta
on kouraantuntuva välitön
hyöty kuluttajille. Jos esim. tiu­kassa
taloudellisessa asemassa ole­va
perheenisä saa osuuskaupasta
perhetaloutensa jokapäiväiset tar­vikkeet
25 dollarilla ja hän tietää,
että yksityisten, kauppoihin hänen
täytyisi maksaa samoista tavaroista
$30, niin luonnollisesti hän on
osuustoiminnan kannattaja. Tämä
perheenisä ei tiedä paljoa I. W.
W»tä, mutta hän tietää sen, että
i. w. w:Iäiset vastustavat osuustoi­mintaa.
Se siirtää hänet yhtä^ as­tetta
kauemmaksi L W. W-J5tä. Hän.
joutuu valitsemaan kahden väliltä ja
hyvin usein jää lämpimäksi, osuus­toiminnan
1 kannattajaksi ja pysyy
kyhnäkiskoisena I. W. W:ne. Tä­mänlaisia
esimerkkejä on kaikkialla
löydettävissä.
Minkälaisia jiUeni^.'erotettiin
T AntaakseniTjonkunKmsen "^selvityk-sen
siitä, minkälaiset ovat seurauk­set;
ymeidän epäjohdonmukaisesta
suhtautumisestamme työläisten toi­mintoihin,
jotka välittömästi eivät
ole I. ' W . W m toimintaa, kerron
yhyesti minkälaisia jäseniä "Tove­rilan"
kjrmmenen työläisen lakoi^
vuoksi erotettiin järjestöstämme, tai
eimattiin luopioiksi, joka on karkot­tanut
heidät L W. W:stä.
Luullakseni persoonallisesti tun­nen'
melkein kaikki mainitut 38 to­veria,
"Toverilan" asukasta, jotka
lakosta saivat sen käsityksen,. että
lakkolaiset eivät olleet menetelleet,
kuten työläisten laitoksen työläisten
talisi menetellä ja siksi antautuivat
lakkolaisia vastustavien puolelle.
Tiedän toistakymmentä heistä,
jotka olivat olleet I. W. W:n jäse­niä
yli kymmenen vuotta. Aktiivi­sesti
he olivat olleet mukana järjes­tötehtävissä
tai, haalitoiminnoissa I.
W. W :n hyväksi. Esitän lukijaUe
yhden heistä, jota - tässä kutsun
vaikka "Mainariksi".
"Mainari" on vähäpuheinen, vaa­timattomasti
esiintyvä toveri. Yli
10.vuotta sitten tapasin hänet usein
I. W. Wm branchin kokouksissa.
Harvoin hän käytti puheenvuoroja,
mutta kun tarvittiin miestä, joka
vähän löpisee, mutta toimii, silloin
kun on toiminnan aika, käännyttiin
hänen puoleensa. Mesaban oori-tokkien
lakon yhteydessä, Duluthia-sa
v. 1915. ryöstivät terästrustin
pyssyhurtat • lakkopuhujana toimi-*
neen työläistoVeri Frank' Lättien mu­kaansa
ja kuljettivat hänet metsään
asumattomalle alueelle. Paikasta
saatiin pian tietää ja pieni ryhmä
I. W. W:n rohkeimpia poikia alkoi
heti koota joukkoa, joka lähtee va­pauttamaan
Littlen. Olin tilaisuu­dessa
hyvin läheltä seuraamaan tätä
tapausta ja vielä- selvästi muistan,
miten "Mainari" oli ensimäisiä, jot­ka
vapaaehtoisesti tarjoutuivat läh­temään
asestettuja pyssyhurttia vas­taan.
Se oli yhden yön vaarallinen,
"nörviä" vaativa urakka — mutta
vät' antaneet *T?overilan*» Osakkeen
omist^ille -tilaisuntta nenvottelaihjn
sen jälkeen kun laldcontnmisesta oii
päätetty.
Olin kokouksessa, jossa tämä työ-läistpveri;
VMainari", erotettiin. Ta­vattoman
; "vallankumouksellisin-a"
siellä esiintyivät, ja suutaan soitti-yat
monet sellaisetkin, :jotka men-neisyytöäsä
perusteella eivät löok-kataistelijoina
olleet mmita koin
alokkaita edellämainitunkin toverin
rinnalla. '
Mennäänpä jokainen oSnaan it­seemme/
miettikäämme mitS esiän-laTnen
järjestöstä .erottasunen meis­sä
yaikottaia? Ja, mikä pahinta,
mitä sellainen vaikuttaa jäsenistös'
sä,i Joka on toiminut mainitunlaisten
toverien kanssa .rinnan useiden vuo­sien
ajan? Näin pienestä alkaneen
jupakan seurauksena ovat *Toveri.
laan" jääneet entiset i . w . - w Jäiset
kääntäneet selkänsä L -W.- W:n6 ja
hionet muut heidän mukanaan. Ku­luu
. vuosia ennenkuin isketty haava
menee .umpeen.
Ja minkälaisten " i . w. vO^sten"
puolesta tässä lakossa taisteltiin ?
Heistä kofaue. jokaisesta neljästä oli
työpaikan' vuokaii"ToverHan*' poi-kain
pakottamina yhtynyt X W.
,W:hett j a .hyvällä syyllä voidaan sa­noa,
että heistä vain kaksi, tai kor­keintaan
kolme, on enään L W. W:n
jäsenyydessä. XMivat- siis leiiMMä
vuoksi I. W. W.»sa. '
Muuton tässä VToverilan" lakko-hommassa
oleinme pahaeti erehty­neet
matkimaan ammattiunionistejs.
"Toverila", yaikka lakon alkamises­ta
on kulunut vuosi, -on edellejeDkin
i. yr. w:läistenv boikotin alaisena,
vaikka sillä ei itse käytännössä ole
juuri nimeksikään merkitystä.
Tuotöko "Toverilan" lakko yh­tään
uutta jäsentä j . W. W:ne? Ei
yhtään! Vain menetettiin «seita
kymmeniä j a muutenkin täibä lak­ko
oli
Toronton
outko
munistia, joka
Poikatalojen lakot
^ Suomalaisissa osuusruokaloissa,
poikataloissa, vuoden sisällä sattu­neet
lakot ovat tästä selvimpinä e^i-
'-Noin vuosi sitten .lakkontaivat
J)ulttUun ^\ia^^*yi^ tySn «ioritaki>asta Ja «Itä lakkolii-
En halua-tässS^vSHtää ^a-t-*---. - . -
L W . W m pojat toivat LitUcn elä­vänä
tullessaan. "Mainari". oli ol­lut
aamun valjetessa ensimäisiä as­tumaan
metsäpirttiin,' jossa pyssy-hurtat
Littleä säilyttivät Tämä
samainen "Mainari" oli myöhemmin
innokkaimpia toimimaan I. W . ' W :n
tiusteluissa, mjn. Mesabarenssin la­kossa,
sota-ajan toiminnoissa :J.n.e^'
"Toverilan" lakosta "Mainari",
joka, oli talon, asukas,' sai samanlai­sen,
käsityksen kuin j37 muuta L w.
VOäistä, nimittäin että kahdelle
^öläiselle. Joiden erottamisesta lak­ko
^johtui, oli annettu IcyUiksi mon­ta
.'^ znnistu^nsta hnollasattomasta
»n
set tekivät l ä l ^ . s i i n ä , ' kön W ei^
Viimeinen jj^oomantus; '^^MttJBtakaa
että Fanny Ojänpää! esiinl;^^'«Tikku
pyhimyksessä^. Älkää siia kukaan
jätjbäkö sitä näkemättä. Samanaais-ta
tilaisuutta teillä ei tule oloinaan
tuskin koskaan. Fanny on näet
yksi parhaimpia näyttelijöitä sekä
yli Yhdysvaltojen tunnettu. Meille
canadalaisiile^Mn on. kylläkin uu­tuus.
» Vaan nyt on meilläkin tilai­suus
tutustua häneen
*
•Jokainen- näj-ttelijöistä on otta­nut
sydämen asiakseen onnistuak­seen
tässä kappaleessa. Joten -o-lemme
aivan varmat siitä, että enr
si kerran Torontossa näemme kap­paleen
niin eheästi esitettäväin A i ­no
Lehto on harjottanut tanssinj
mikä kappaleessa tanssitaan. Ja
se on ollut jo viikon päivät val­miina.
Samaten on upseerien köö­r
i ollut jo valmiina, että kaikki
on valmista siltä puolen. Suo­mesta
saapui kaksi viildcoa sitten
kauan näyttämöllä työskennellyt to­veri
Yrjö Rönn* Hän tulee tässä
pelaamaan osaa, jonka hän on Suo­messa
pelannut monia eri kertoja,
nim. majurin osan. Tämä on pää­osia
tässä kappaleessa. Meillä on
siis kaksi kuuluisuutta, j a kun omat
voimat teemme vielä parhaamme,
niin olemmepa aivan varmoja, että
pääsemme varmaankin vaikutta­maan
yleisöömme.
Toivomme yleisöltä ainoastan si­tä,
että ymmärtää työmme suuruu­den,
ja ne olosuhteitten aiheutta­mat
^'aikeudet, joiden alaisina toi­mimme
sekä tulevat suurilukuise­na
katsomaan, mitä olemme saaneet
aikaan, ja antamaan arvostelunsa
meidän vierailijastamme. Dmotta-kaa
siis tuttavillenne tästä tilai­suudesta,
siliä kaikilla ei ole tilai­suutta
nähdä sitä lehdistä. Teh­käämme
tästä tilaisuudesta sellai­nen
että se vielä muistuu 10 vuo­den'
perästä.
Samalla huomautan vanhoille To­ronton
asukkaille, jotka olivat 9
vuotta takaperin katsomassa "Pik­ku
pyhimystä", että kappale on ai­van
toisenlainen nykyiseltä näyt­tämöltä
katsottuna. On näet teh­ty
aivan uudet näyttämövälineet
tätä kappaletta varten. Ensi ker­ralla
esitettiin kappale ilinan säes­tystä;
nyt on kolmihenkinen or­kesteri
huolehtimassa säestyksestä.
Älkää siis kukaan jääkö pois. Sitä
tulette .elämänne katumaan. jOsta-kaa
lippunne ajoissa Tiedätte
mistä saatte niitä.
H j . H . . . . r i .
Port Aribmm .•..•.e. J
Jonlopäiväaa esitetään ...itäyiös-kappale
"Uaailnuuu jalöis^:*; "osas­ton^-
nSyttäniöllä. . K a p p a ^ ^ , ^ B-näytöksiaen,
eikS, kuten...riim» teb-dessä
oli, 4.aSyt«kBlnen.. Idppuja
etöloieen saa entisistii paikoista.