1925-03-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Töiailttsift: A,%MMMEUL hammmnJamMOL 2&-Safc Maidi 2»Qu 1925 tr^fMOn HnmHTirT***f«, Ito». rf«*de»at RootsiD icaosalabet OTÄ onamjftA»- ^ J a t o tiirtsf» tontai j s haaatai. xttcagieMa nojalla oScentetot ]u)ttniaaU(ensa lansmnaan ABVOTAABA. tei mi^phea^ ä ole pidettivi liiato J c i M i G e ^ toaan pdastanurndbri nykjas-vaPÄTiff nihertvv .kaistti «o^an kaahmlta. Viela JuuOTaotetaan, «tta I n - J « 3 u ^ ^ ^ ^ TM», ninkaall»» »ityksen hyviSajmunen « voisi olla tuot ' ^ Ä Ä , 0 « ^ * ^ / S Ä J ? ' Ä vahingolliria aeutanbia Ruotsin aivolle dkb- ;^ « - ^ ^ v * * n * n « « ^ Imaiila- Etnpäiuä «uunnaiaan Idrjelma koiteoJun sitä .^.^J^'^ ^ Departn.e«t, Ott«wa, 1 ««S*^R«rtsi tietoisesti vieriUaisi <rauhan3l5- .d^ertirfn* rataa 76e per c o i Ineh. » . pft2m«n l a ^ (lue: Nemrosto-Venajän han«ämi. ftfanai ehaifce for Insertion 76c The Vapana seir) Suomelle, ja toivotaan yleisen mielipiteen Ruot- H tlia beit advertMnc «edinm amoog tha Etenlsh L j , ^ hetkellä «tavan niin «ohoisan päa- ^ toksen> tAemisen. . ILHOITUSaiNNAT VAPAUDESSA: KainudlmotaksU 11.00 kerta, f2.00 kaksi kertaa. Tänän, ja yjeensä suomalaisten sekaantumisen job- AvioHittooomenoSImotokset 60c PaW»*J"j?*:__^ dosta Ruotsin sisäisiin asioihin—tosin luultavasti Aidoeroilmotokset 12.00 Inärti^ld.OO kaksi to ilkeästi ruotsalaisten porvarien isänmaalli ' " ^ ••>««• «"l» «Mpai».- « . a - — t a n . laa Salotaantiedot ja osoteilmotukset 60e kerta^ f ).00 kien muidenkin maiden ponrarien «isänmaallisuus»- * * J ^ K S S a m . « . J t a , 1. flm<*.»»»ttert.a on, v » - hu-P««K). SfeUä oUv« ponr«UIAdei . H « . l u ^ <fttaeiMafaheictta»a flmotnsMnta etnkätfeen. hyvillään, kun valtiopannen maanpuolnrtusvahokun TILAUSHINNAT: r*^ ainoatakaan kommunistia. SolilasrasI Canädaan ykal vk; |l.00, puoU vk. 12.26, iMlme kk. tuksct on kaadden tyoläistai kannettava, mutta niistä 11.61) i a yksi kk. 76e. . . , „ päättämässä he eivät saa olla, jos he edustavat vallan- I8.(5^rKiÄ^$l%r°' ''•pitäjille epämukavia mielipiteitä. Syyksi tähan^ valio-. TUaoksia. Jolta el seuraa raha, ei tnSa lahettämaSn; hninnasta sulkemiseen, joka, muuten, aikaansaatiin so* paftal asfamfcsten ioIHa on takaokset „ L-nliJcmpIrnnftim suosiollisella avulla, ilmotettiin se. nistainJehteenaUotnt torissa lauantaina, toiatain leIlhmteoeitnu ktisiestt apinitas jaa oUlluaa nktoainnt *. ) ^ ^.k„o,m„„m, u«nii.s:t*i*t „ce«i väMt/ woVl«ev aru«toftls» alainen puolue, kodca lehteen torstaina kello 8. 1__ ohjeensa Moskovasta». Vapauden konttori ja toimitus: tibertsr BIdflr Xome Sensijaan porvarilliset puolueet—sos.demokraatit et Puhelin 1038. -Postlosote; Bo« 66. Sudbury, Ont.! ^^^^^ luettuina-ovat ruotsalaisia, puhtaita ruotsatai- Jos ette mirrin tahansa saa vastausta enslmiiseen Lja fotka eivät koskaan ota lidniun muiU kuin aito Wrjee«»enne.„ kirjoittakaa uudeUean liikkeenhoitaja.. | ^^^^^^.^ näkökohtia. Pelkkää parjausta on esim.. fä^janaaiitierosroiia K i r j . J . B . Mrfarfclaii persoonallisella niRielll. J . V. XANiy4ST0> LHkkcenholta5«. «Sivistys*' ja ^aakalaiflW että skandinavialaiset tyonostajat olbivat yhteisissä kokouksissa neuvotelleet yhteisistä taisteluista eri maitten työläisiä vastaan. Aivan sattumalta pn nytkin kaikissa kolmessa Skandinavian maissa viireillä yksityiskohtia myöten ihan samalla tapaa järje3tett,y hyökkäys tyovä keä vastaan. Eihän missään tapaidcsessa voida olettaa. \ Valkoiset ihmisystävät harvoin tulevat tietämään, missä petomaisessa orjuudessa valkoinen kapitdismi pitää värillisiä kansoja vielä meidän päivinämme. Etelä-, ^ . . . . . . ,.. » 1 „ » : ^ Amerikassa oleskellut ruotsalainen taddmusmatkailija f » yono«taj«t naissa m a , ^ olu,iva ^^^^^ professori Nordenskiöld on kirjassaan «Intiaanit ja ^,r^.*"T•t"^- J % t . n t koisel itäisissä Boliviassa» kuvaillut, kuiidca ns. eivis- * « « « 7 ' ! f ^ ^ . ke/audanlujasti pitavat yhta. Sam«n tyneet ihmiset .menettelevät slllS, missä heillä on tilai- f ' ^ « ^ « « ^ . " T f . . T T I i.'.^ir~ 1- «• • - • fascisti- ja rikkurijärjestot perm kotunaism ilmioita, suus kdMttäa el«imell«imp,a vaistojaan. 1.^.^^^^. «itään «Ik^maisiTs^teita. Ruotsin raha- %r Nordenskiöldin kuvad&i^^ laatua, t^vmaiden jouUcoon luettujen Yhdysvaltain silmäin alla 1 Sillä ei öle pienintäkään yhteyttä ulkomaisen rahakapi-ja sikäläisten kapitalistien myotävdikutuksella iiarjo-jtoltsmin kanssa. tttaah hirvehitä orjuutta, iliouskauppaa, ruoduntaa jne. j ^- • i i- • ..^.--nj Bolivtaö, Brasilian, Columbii^ y m- Etelä-Am^ikan P ' * , * * " ^ ' ' ^ « ^ 7 ^ » ' " Y T l ^Am^U Utsukkimetsissä näytellään mitä hirv«n> H . *"f,"^*^"^^^^^^ «ts «..*.|.«„s^*i«,:a n« -*a;f3 ;«.;«««Jl,»Jm«j« i , ^ ^ salaisuuden» kirkumisellaan enaa saavan ketaan jarki. . pia murhen«ytel9«a. On «raita «nuaanil^mipja, k ^ ^ eksytetyksi, sanoo toverilehti. «Ainakin ollaan , r paisia orjasurtoloita, joille ei mitaan oikeutta löydy, *. , - . , ...^ Otjainjöliossa on kuitenkta myös paljo valkoisia. Ei » ^ ^ ^ k^ud^ a täysin selvillä siita etta senlahaen.p!däai^ulla,:että ainoasuian värillisiä niin P»"'»"^^^"^ esimtyy kansa,nvalwesti taysm yhtenai- .semanoe» .pioa iuuiw,,cBa «moosuian TfiuHiKUB Uniä. Sutä näemme todistidssla joka päivä. Heti kun £ta «ritish Empire teräafaopo-latMOxd "on Canadan suurin ^ on» uistinMlti, kiristäjä, tämän voi todistaa ien.omien viikaiUjoiden sanoilla.' Koskaan Cape Bretonm hi»- toriassa ei ole niin Inkaiaia työläisiä päkoitettn' olemaan jontOaana koin; njrt kuluneena vnonna. Min-kävooksi olivat nämä työläis^ tySt-toniinl? Voidaan sanoa, että la^ maa un as oU' niailmanlaajoinen eikä yhtään erilainen Cape Bretonissa kum muuallakaan. Jos vaadittaisiin Boy WoIwiniIta selitystä, sanoisi hän juuri taon syyksi siihen, että hän pakoitti; tuhannet työttömät työläiset' tällä saarella näkemään nälkää. Uutta tuollainen lausunto on ehdottomasti valheellinen. Cape Breton monopollseeraa kaiken hiili-tuotannott meren rannikolla aina Montrealiin saakka. Jos tämä tuo-tavalle kapitalistille. iOrjaiiionuBtajato^ kapitaliflleja^ ja; näiden orjavoudit käyttävät ' nonsa brji^n pitämiseksi kuuliaisina. sitten, kun toveri Kilbom (kommunisti, Politikenin toi ^' Saksalaiset -merimidiet kertovat nähneem.ä kokonai-f^f^i^) P^» Venäjän kysymystä k&itteleväänva-^ "•ia mUaanisiirtokuntia; kahleilla sidottuina, vietävän P»j\"Jt««»J« ".'«rf? P"o»««^^^«l»°'^«»»^' P ^ / " «uuriin kauteukkimetsiin. Paikoin pyydystetään o r j i a k ^ ^ ^ ^ ^ S ^ ^ ^ ^ S ' ' t ^ ^ ^ i T ' ^ ^ ^ ^ ^^ silla tavoin, että. intiaanikylät p U r i t ^ . kaiMci ^ i , J t ä epaisanmaallisata M^kovan^ hh^ ammutaan, mutta nuorukaiset ja lapse^ viedä^ ^f- leh«fet kulk<s.at taydelleen V^ho-voittosaaliina mukaan ja niistä kiunrietaiTsovelial f»^";^» toZ«Jwn«or««t Itse yleisesdcmman paallik- ' «rjajouttoa. .Nämä kertomukset on sittemmin havait- ^ö/am^arskjold ^imtyy ensimaise^a kamarissa mm lu tosiiilojen mukaisikri.. eparuotsalaisena uttomaalaisten etujen^ asianajajana, . Mieleridintoinen oh Nordenskiöldin kertomus kcs: h"» kommunisU sellaisesta esiintymisestä «hsi kivit^- .kustelnisöan sivistyneiden» ja «kristittyjen» orjanpi- kuohaaksi. Valkosuomalms^^ sanomalehdistä han, tajäin kanssa. He puolustavat julmuubiaan sillä. ilmeisellä .hyvaksym^dla. luki syrniymmaataan ja sen ' ta intiaanit eivät ole kristityitä, ja että kaut8uHdteolli.p»«»^tusta vitaan tahd^tyja provc«eeraavia ja haiven- •uu^ei kamiata muuten kuin orjatyöllä. tavia kömpelyyksiä. Mies esii^^^^ ^ Suomen yleisesikunnan päällildco. eika Ruotsm. Ja Kapitalistit ovat kaltaisiaan kaikkialla. Ennenkuin | isänmaalliset sanomalehd^ eivät nähneet hänen esiinty-mikaän muukaan teollisuus oikein kapitalistien mielen Loisessaan mitään sopimatonta. Niiden mielestä se oli mukaan kannattaisi, kapitalistisen järjestelmän vallalla paellaan, sillä itsekin ne joka päivä syöttävät lukija- ^ ollessa,' pitäbi kaiUcien mailman työläisten vältjtämät-l^nionalleen suomalaisten mielipiteitä Ruotsin puolustusta alistua-samanlaiseen orjuuteen ^uin nuo kautsiddd-| {otoksesta, välittämättä edes salata sitä, että ne ovat . .tttotani^o^ kivetyt intiaanitr, S. t. s. kapitalutit eair Luomaliusia näkSkohdt^ jä kuitenkin vaatirä'niitä huoh «ivatiottäa -h«dat, kokonaan hoitoonsa, Äokkia.heidätijniioonotettaviksi Ruoteiil puolietuskysymyksessi teljetä' heidät ^orjakarsinoihin ja teettää heillä työtä . ,, , » ~ » u niinkauan kuin he kestävät, vailla kaiUtea' huvia ja «Samalla huutavat nuo Ichd^ taytta kuridjua, etta. kaiMtea vapauta. ' Ime kommunistit saamme ohjeita Moskovasta. Me ruot ^ * , . ^ {«alaiset kommunistit emme ole koekaan salanneet, em- , BoKviassa orjia.puhutellaan piiskalla. Toisinaan|iQe)(g koskaan tule salaamaan «itä, että kuulumme heitä ruoskitW kuoliaäsi. Se OU: r<sivisty8ta<^, 86.1001^011 mailmanppolueeseemme, JCcmnnunistiseen kan- Mutta kun orjat murtautuvat vapauteen, niiäkuinjsainväliseen. Julistamme aivan avoimesti, että tun- Venäjällä, ja paöcval voimaan uuden yhleiskuntajärjes. nerame itsemme täysin eolidaarisiksi koko mailman telmän, niin se on «radkalaisuutta». (työläisten kanssa, ja että yhdessä heidän kanssaan tah- Siihen sanomme; Hiiteen mokoma sivistys! domme taistella kapitalismia vastaan kaikkialla.» Eläköön iwllainen^^^^^«^^ ' o r j ^ kiBpin'aUisuutens ja voitokkaana v^ luna! tanto ei olisi kiristäjien käsissä, jotka yhdeltä puolelta pakoittavat kaivosmiehet antamaan osan palkastaan heille ja toisaalta koettavat kiristää haUitosta korottamaan k i - vihiilituUia, kohottaakseen ; kivihiilen hinnan pitkin Atlai^in rannikr koa, olisivat kaivannot käynnissä, sensijaan että^ ne nyt ovat seisauksissa.-.' : Eysykääpä Bescon virkailijalta, minkätähden - oUvat Sydneyn terästehtaat . seisaoksiBsa seitsemän knu-kautte, ja hän, rautaisella ilmeellä, ^tulet sanomaan että odotettiin kaivosmiesten' hyväksyvän palkkojen alennuksen. «Hän sanoo, että heillä oli kirjoissaan kyllin paljon tilauksia alkaakseen työt jo monta kuukautta sitten, mutta he eivät halunneet jiiitä alkaa, ennenkuin kaivosmiesten V palkat olivat alennetut. Eikö ' tämä ole kiristäjän kieltä? Eikö,tämä ole .'kahden t u hannen viidensadan miehen asettamista seinää vasten, vaatien heitä alistumaan armoille, taikka mnus-^ sa tapauksessa tullaan nälkää jatkamaan? McLurgilte,, ;Bescon varapresiden-tatä kysyttiin: "Joa kaivosmiehet hyväksyvät palkan alennuksen, t u leeko yhtiö alentemaan kivihiilen Mntoja?" Hänen vastauksensa; oli; "£i, me tarvitsemme rahan bondien ja osakkeiden omistajillemm*e'V Ensin. sanotaan työläisellä että hiilen hinnan tSjrtyj^-JMke» yhtiön terästehtaille^ samalla kun kaikkien muiden fiytyy mak*** enemmio ~ viimeiseen senttiin thinkä on mahdollisuus saada kfltnttojilta. Jos puhuu miehille,: että Besco kääntyi Otttawaan muutoma kun-tuonnenqiana itsenA Wolvinin ss^ noiUa.^Hntfca mtä ajaa Beseo ta.- icaa lähettäessään ednätajaesa Ottavaan? Beaeo haluaa kiskoa tojilto viimeisen sentm, minkä mahdollisesti voi heiltä .pusertaa, moin koin se tahtoo: yhä lisätä k i - vildilen kaivajien rySväystään. H a l - litnkselle ja kansalle osoitetaan nälkäisiä j a jontiliDto k»vosmiehiä j a terästyöläisiä - samalla kun Bescon häikäilemätön ja julma peli pidetään peitettynä. Siinä ihnenee Bes-leen vallatotaa. / a -tämäa tekivät he vielä epäsuobdsten markkina-tfhmteitttai vallitessa j a saivat sa-maHa inrfm^flt^^^""* voittoja. THäoIeva WoIvimn lausunto todistaa että nykyinoi palkkojen eon ~ erityinen Idrilstämlstaito. Ajetaan pois ^nerikalainen kivihiili, kiskotaan ostojilto viimeinenkin sentti,., vähennetään ' kaivosmiesten palkat; ja lisätään riistosaalista. Sodan aikaisto kiviliiilikauppaa varten jätti Besco Montrealin markkinat amerikalaiselle ' kivihiilelle; kun sodan aikainen kauppa oli ohi, palasi Besco Montrealiin ja myi k i - kausi: takaperin yrittääkseen s&ada hallituksen kohottamaan amerika-laisen hiilen tullia, tulee huomaamaan t Bescon • virkailijain saaneen miehet luulemaan, että Besco ei voinut kilpaUlaylidysvaltalaisen k i vihiilen kanssa Montrealin markkinoilla. Tietenkään «i' se ole totta. Besco on tilaisuudessa' edulUsesti kilpaflemaan /Montrealin markkinoilla missä tahansa kaivetun kivihiilen kanssa.'iTodirtamme tämän vihiiltä ilman minkäänlaista väike:- ntia j a teki rahaa, ja tämä topah-: tui aikana, jolloin markkinoilla oli llikee yhdysvaltalaisUta jäänyttä k i - vihiiltä ja jolloin Yhdysvalloista tuotiin sinne ''pula-ajan" kivihiiltä. Mutta antakaamme Wolvinin itsensä kertoa / markkinoiden tilanteesta- juuri tuona aikana. Lainaamme WoIvinin oman lausunnon Dominion teräskorporatsionin. ja siihen -kuuluvien yhtiöiden vuotuisesta raportista, maaliak. 31 p., 1921, päättyneeltä vuodelta, sivuilta 7 ja 8. Alleviivaukset meidän. "Olemme nyt päässeet nykyisen tilivnotemme ensimäisen neljänneksen loppuun, toisin sanoen, kolmen kuukauden loppuun,, jotka päättyvät kesäk. 30 p. Aloimme vuoden täydellä aikomuksella; vallata Montrealia j ja idän , IdvibiillmarkldBat iisellemme. Kuitenkin, kuten tiedätte, tilanne kaikilla toiminta-aloilla on harvinainen, ja .hnoma< •imne, merenkalni^ albaetsa St. Lairrence joella, ~; etta rantateillä oU «auria' IdTihillivaraatojar etta paperimaMa-tehtaisui ja mnilla •un-riUa knlnttajilla oli varastoua kali< den tai kolnen kn^kanden ldviluili< Tarastot, ja että kaikki teollisuudet kulottivat vähinunän. mahdollisen määrän ' kivihiiltä. ^ Olemme Jonta. neet' kilpailemaaa Ylidytvalloista tnodan hiilen ioinasa, joka merkitsee IdTihiilen myyntiä alle ten tno-^ tanto- ja iknljetnakastannukiien, mutU kaikkien niidenkin tilantein den Tallitetut olemme aateettain •aamassa itsellemme ^takaisin meille laonnostaan - kantavat markldnat.'' Kun Wolvin lausui ylläolevan/rei hän puhunut propaf:andatarkoituk-sessa, vaan: kiskuritovereilleen. .•• He päättivät vuoden: alkaessa saada itselleen Äontrealin .markkinat; he huomasivat nuo . markkinat : olevan täjmnä ano^erikalaista "pula-ajan" ja muiita — kivihiiltä; jokainen vähensi kivihiilen käyttöä sen vä-himpään määrään; kuitenkin, kaikesta näistä seikoista huolimatta kolmen kuukauden ; kuluttua s<A Wolvin sanoa, että he ovat saamassa Montrealin markkinat uudel-lennus ja tnllm korottamisvaatimus on tekopyhän kiristäjän kavalaa ulinaa. . Terästyoläisten ja kaivosmiesten keskuudessa vallitseva työt-tamyys j a sitä seurannut näOcä o-vat vam' keinoja, joita tämä Idris^ täjä käyttää hyötyäkseen sekä tuottajasta että kuluttajasta. Mutta saiko Besco voittoja vuoden 1921, ensimäisten kolmen kuulauden a i kana, hankkies^an itselleen takai' rin Montrealin markkinoita? A n - takaamroe taaskin -WoIviniii vastata tähän kysymykseen, ei silloin kun hän-puhun työmiehilleen taU käyttää vanhoillista sanomalehdistöä saadakseen. palkat alennettna ja tullimaksut korotettua, vaan silloin kun hän puhuu niUie jotka, kuten hän itsekin, elävät toisten ihmisten työstä riistämästään saaliista. Yllämainitussa lausunnossaan han sanoo edelleen: "Tämän yhteydessä tahdon kiinnittää osakkeenomistajien huomion siihen seikkaan, että viime tilivuoden tilinpäätös osoittaa voitto-osin- Cot teidän osakkeillenne nmssa kolmessa yhtiessi ansaitun viisin kertaisesti, Minun ei ehkä tarvitse korostaa: sitä tosiasiaa, että liilMs-clamä on mitä epasnotnisintn ny kyäan, j a muistaen tämän seikan, on sitä mieluisempaa sanoa että kuluvan tilirooden ensimäisenä neljänneksenä, joka loppuu kesäkuun 30 p,, on Dominion teräskorporat-sioni asianmukaisten poistojen tehtyä arvoalennuksen, velkavarausten ja donbien koron varalta, tienannut kolmin kertaisesti sen mita tarvitaan 'sen eri yhtiöiden etu-oikeatetnille osaisille lamkeavien yoltto-osinkojen maicsämiseen." ' WoIvinui mukaan "liike-elämä on mitä epäsuotuisinta" silloinkin, kun Besco saa kolminkertaisia voittoja. Kun hän sen sanoo johtajien kokoukselle, ei kenenkään tarvitse kimpaantua. Jos hän sivullisille vaikeroi että hänen korporatoioninsa •ei 'voi pysyä pystyssä, jos se ei saa alentaa miesten pallckoja ja'kohottaa myyntihintaa kuluttajalle. Mutta jotkut väittävät, että Besco on melkein vararikon partaalla, ei-^ kä meillä ole pienintäkään opäOys-tä etteikö niin olisi asianlaita. Se jonkkokunta,. joka sitä kontrol-leeraa, ryöväisi vanhat äitinsäkin, j a : korporatsionin 'ryövääminen käy heiltä kuin tanssi. Heidän tiliker-tomuksensa toteaa heidän maksa- 8ä noin k y m a m tohatta kann». miestä. Ylimalkaatt tuottaisi rkymnienen prosentin^S kanatemns BeseoBe vajaata k S ö miUoonaa dollaria Tumnttaitt. ta tuo simma ditä seKttäinääa Bescon menettelyä kulnneen^Jnr den ajalla; kaivosmiesten ja teiäs-työläisten näBciinnyttämiaen loo^ lui muutenkm pdfin. Pääasia ofi se, että v o ^ kyttää nälkää aä-keriä tuhansia työläisiä j a heJdäa peAeitään nappuloina maata j». hallitusta vastaan pelattavassa smL remmassa pelissä. Se, mitä he \L lusivat toteuttaa, oli miljooniea kj. vihiHitonaien tuottaminen alenne-tuilla kustannuksilla j a niiden myyminen suuresti lisätyllä myyntihinnalla. Bescon mielestä kannatti kyllä tuollaisesta hinnasta pitää viisitoiste tuhatta terästyöläisiä ja. kivihiilenkaivajaa vuoden Siis, jatkukoon r työläisten näUcön.^ nyttäminen ja käytettäköön sitä vielä toisen puolentoista miljoonan In-kuisen' ihmisjoukon nylkemiseksi. Bescon- tahdon mukaisesti. Quebecin maakuntan taodaan noin kaksi miljoonaa tonnia ameri-kalaista kivihiiltä vuosittain. Besco-pyytää hallitoksen korottamaan nykyistä 63c tullia puhdistamattomalle kivihiilelle, se vaatii, että hiUi-mnnan tulli, joka nyt on 14c, korotettaisiin 53 senttiin, että kovan: hiilen tohu, joka nyt on talljva-paata, tullattaisiin pehmeänä hifle-nä, nim. 53c tonnia kohti, että hallitus antaisi rahallista apua cana-^ •dalaisiHe kivihiiUyhtiöilJl^e koksin polttoa varten kivihiilestä; että hallitus lisäisi apurahaa käytettäväksi kivihiilen kuletnskustannuksien korvaamiseen, tämä koskien sekä vesi-että rautateitse kuljetusta; että ca-nadalaiste terästä ja terästuotteita avustettaisiin suuremmilla- suojelns-tulleilla. Nämä olivat Nova Sco-tian kaivoskanpnngreista joitakin kuukausia sitten Ottavaan men-, neen lähetystön vaatimuksia. Vaikuttaakseen hallitukseen kffistett tiin noita tohansia Nova Scotian työläisiä nälällä. Tuo lähetystö «K suoranainen tulos Bescon salakäh-mäisestä vehkeilystä. Jos hallitus suostuu näilun Bescon vaatimuksiin, heittää se Bescon mielivaltaan ei vain Nova Scotian kaivosmiehet, . vaan jokaisen Quebecin maaktm-nassa olevan kivihiilen käyttSjän ja pakottaa nämä maksamaan miljoonia dollareita vuosittain veroa Sakille", jonka moraalitaso on yhtä-alhaaHa koin sen valta ja ahnens ovat korkealla. neep voitto-osinkoja viideltä vuodelta, vuoden 1921' loppuun kaikkiaan ^13,136,376ll2. He myös panivat vararahastoon $9,500,000. Sen jälkeen : ovat he' saaneet Caiia-dan hallitokselta $4,500,000.00 e-rästä rakentamaansa levytehdasta varten. Heillä on nyt sekä tehdas että rahat. T ^ ä on samaa sakkia, joka ruikuttaa, että.' tullia. olisi lisättävä j a palkkoja aleimetta-va ja käyttää tuhansien kärsimyksiä kiristystoimenpiteittensä ver-hoksL Mikä on se panos, josta nämä rosvot pelavaat? Bescolla oii työs- T Y i m m i K.-0. V . - ja iL-setirojen Yhteistyöjärjestön pai-nimestäruuskilpailut Creighton Minella Harmaan- koleana ja lumipyryisenä valkeni t. k; 21 pm aamu täällä Greightonissa, saattaen allekirjoittaneenkin hieman 'epäröivälle kannalle meidän. nuoren Urheilujärjestömme ensimäisten paipimestanres- -. kilpailujen onnistumisen suhteen, jotka oli annettu Creighton Minen, Ammattiliikkeeii eheys Ranuan kommunistipuolue on kirjelmällä onnitel Suomen lahfant^ohjaaemassa Ruot-p"' ^ff^^^^f ^ ^^)^ jo^^^- xtsmsL kayvat kansainvälisen ammahllisra diey- Sin I^UOlUStUSpohtllkkaa L„ «ikaansaami^i. mutta valittanut Ä etta »ai«. Helsingistä sähkötkään toverilehdellemme Tukhol-jkan xefonnistiset sos.dem. johtajat ovat^ykisd kieltay-man PoHtHcenille^ että Suom Talmisb^evat Ruotsm valtiomahdin edustajille tdn^vaä idmykses^ mille nämä päinvastom ovat julistaneet vdoomosta maanpuolustu^ysymyksessä. KuninkräUi-| suoranaisen ^dan. Kommunistipuolue pyytää, että neU'esitys Ruotsin'Sotam^^ vähentämisestä ko-1Englannin ammattiyhdistykset tuldsivat sita taistelus-vasti huolestuttaa Suomen seka.suonmlaistavettä ruot-[ salaista .porraristoau^^^,.y to^joi) jo kauan pauhisnnut tuota Buots^ solavoimrati todetakseen, «ttä ran^aiset^ sosialidemokraattiset kel-^, ^ vSi^iimiftHKityata vastami.c-N^ lolkaat ovat tcimeetyhta julkean asiddrjavääcennyk knaUSvkäännytään auoraan Ruotsin kunndtaaseen ja enhsen -kuin llnglanmn taantonnäselfiset^laadessaan «Si- /yal^opnviryhu^ Ensin ikäänkuin johdannoksi pu>|novjeVin ^rjeen». iSamassa kunjämassä koitellaan '' pf^^V-^*'^!'^^^!'^ nanttiit, ja korostetaan,, tämä. ratj^itäibi vaen "vängällä tiSidä vallatikumousta. Vahadbi. i y^A^'-' ^.^ii^ijulym^ levptt<»Aina:vuosina on^^ 'Rankkaan tulee, UBh(doHmn^ kun BuotdUa <m| on sellaisen edellytyksien l u o j a n a—e i ^ kotnmumAit, pU(ä^kSyhe^it^^ lieiilävi eotavoimauIvaan impeniäisäsen Mistokoplan poIiöiHa, kqpTan, ^yllilii;»!»; -^^nfae^ MmodostnnevA-ljoda ttdodostavat-pankkurit > >iiaid(in katyint.^ i^^^^^^^ Talonpojat ja vaDaokniiious "Proletaarissa" on tov^ Leo Lank. sä suhteessa kail^sta ennakkoluu-ki julkassut seuraavan, tosin- end kädessä,! Suomen oloihin tarkote^' tnn kirjotnksen, mutta joka yhtä hyvin soveltau myös. Canadan ploi-hin: Yhtenä puoluejäsentemme ^ toiminnan ja maamme ^kumonksellisön työväenliikkeen perusheikkoutena on virheelHnen ta-lonpöikaistoon. \ 8e johtuu ; talon- -poikaiskysymyksen riittämättömästä käsittämisestä,« useissa tapaukissa suoranaisista vastahakoisuudesta s i tä kohtaan, perustuen siihen yh-teiskunta- taloudelBseen ristiriitaan, joka vallitsee kapitalist^essa jar<> jestelmässä kanpuihe^n ja maaseu» dun välillä ja tSO» erosta, joka on palkkatyöväen Vja-ixtsenaista- tai puolf itsenäistä/ tuotantoa^ harjottavmn talonpoikain välillä. Mutta yhten^ eikä .vähai^pänä, syynä on myös se virheellinen aatteellinen kasvatus,; jota sosialidemokraäa niin meillä kuin mnualkddn länsimaissa' on hatjoittanut ja sen v3ärä politiikka ialonpoikiin nähden. Se ei «Out manalaista, vaan »lievisionlsUsta' ja reformistista, parhaimmassa j a sa massa pahimmassa tapauksessa kautskvlalEta,; 8.v:^o«?VaIl^^ listen /sanontatapain; :v«rhoain8i[f -ta^ lemanihu^äu tMeilBL vaOt^vat vielä lisäkö-ne tavattoman ibiitkerat kokmoikset, joiEs tyovSld kansdms- :3odassa talonpojista ^ u t t a kaikli^ nämä «niaalckelTO tot, johtukoot nfe-3tabta,tahaHsa, t i ^ loista ja virheellisistä käatyksistä,; selvittlaä it»^een,iämä:l78ymys ja tulla V siinä tosimarxilaiiscllle,J^Kom-- munistisen . .Intemataonaalen ja meidän puolueemme viitottamalle kannalle. Ja tinkimättömästi, seivästi ja täydellä sydämensä innolla on<;maamme työväki .saatava kysymyksessä oikealle tolalle. Puoluejäsentemme tärkein tehtävä on nyt huolenpito, että se suoritetaan. Sillä se on snoi^tettava, muuten ei tule työväen:: vallankumouksesta mitään. Tämä on taottava omaan ja työ- Iäisten päihin. Joka tätä ei käsitä, tahdo käsittää, on vastavallankomo^ Uksellinen, luulkoon itseään sitten kuinka punaiseksi tahansa. vViime-^ aikaisen toiminnan-kantta on jo-hy-vmftaa. Pooinejäaentettme ' '«ntä> väS" työtä /tehtyi oikeaan suuntaan, mutta I^rsynqrksen tärkeys vaatii.sitä yhä terävästi korostamaan. Kominternin II kongresn on tässä kysymyksessä viitottanut selvän j a vääjäämättömän tien. Sen hyväksymät tee^t olivat itse tov.* L e ninin laatimat j a oH hän valanut niihin: paitsi 'sen syvän j a MrUcaan lallisjet ja pientalonpoikaisto) muodostavat kaikissa maissa -maaseudun väestön enemmistön. Ja ne meidän on voitettava puolellemme. Mitä keskivarakkaaseen : talonpoikaistoon tulee on pyrittävä ja kyettävä>se neutralisoimaan s. o. tekemään sei- Mseksi w että se ei ole porvariston p o l o l l a työväen ja porvaristqn välisessä valtataistelussa; Mutta suur^ maanomistajia vastaan' on käytävä säälimätöntä taistelua. Kominternin .s^raavien kongressien j a sen Toimeenpanevan komitean laajennettujen kokousten kaik-^ ki päätökset ja toimenpiteet tässä kysymyksessä ovat sitten johdonmukaisesta rakentuneet tälle Leninin asettamalle perustalle. ; Työväen j a talonpoikain yhteisrintaman. tuntemuksen, mitä hänellä Handn opeista «fi vnosilq^mmeniä keiftä-tteen„ niAtäran;tutkvn^astyon ja Ttäy-tännoBfoen ' -vaOimkumtp^tkselBsen toiniutean' tttkkseia kokoontmnt; niyos^ lie kokibnoks»^ TA 119B5 j a fennehkai&ea dtten vmvl917^YdIä]^^ yonlyän^^ kaoSe'antoi Tov Lenin osotömaa-tyy Voittaa. K«Äaannne, ne täytyy; Ihnan koyhSlotolle, että kolme ryh-aSä (maa^Uoustyolusel^. rpaoBpco^ i t u i ^ ^ollisna'<oin>'rap^^ taloi^mäalset' palstiti-työväen ja talonpoikain liiton sekä työväen ja talonpoikain vallan tunnukset, jotka Komintern dtten on johdonmukaisesti sen V puolueiden toiminnan - kasvaessa ja koKotessa' aste asteelta ylemhiäksi, Inime ohjeeksi antanut, eivät ole' mitään tf^ lapäisiä talonpoikain kalastamis^öt-tejä; vaan tarkotetaan niinä täyttä totta. Niillä osoteta^ mitä on teht5>m nyt," mitä ensi vuonna, nu-tä on tefatäi^ aina siihen asti, kun valtataistelu kansan 'vallankumouksellisena - k a p i n a ^ puhkee, j a mitä on tehtain tämän vaDanfaimonksen aaana; vieläpä nnkä on*oleva ohjeenamme sen jäBceenldn, kun porvaristo on knUstettn- j&- valta sSr-tynyt työyäeniuokan-^lS^, kna on ^tyUyt-työväen dBctatUUri. Hmanv; talonpoikaisväen; munittu- :ja ryhnna cä työväki kykene^val-lankumousto tekemään j a ottmnaan vaStaa jiois porvarien- käästä. -H Igrkeiie mont8kaatt^;päivää v a i ^ ^ iossaan p i & n S i n . fSSk« kykene d ä - tatnurinsa aikana «ratta j^itäsbut' taa rakentamaan, kehittämään sita vähitellen »osialistiseksL Toiselta: puolen: emme saa niin: käsittää ja sellaista, käsitystä levittää, että me lähestymme talonpoikia ja koetajn-me saada ne puolellemme vain sen-tähden, että me ^knn olenune heikot, ^'aistetnssa' meidän ja porva^ riätbn välillä talonpoikain : voittamisesta, on' myös kysymys talonpoikain ama»ta aiiasta. Suhteessa feodalismin jätteisiin, kapitalisteihin js ; kapitalistisena järjestehnän erinäkin | seikkoihip nähden on telonpojiD» omat yhteiskunnalliset pyrkimyksensä.' Näissä j a heidän taisteluissaan | niiden 'toteuttamiseksi on monta i ; kohtaa joissa heidän ja työväen taistelua .yhtyvät.' Toiselta puolen heidän pyrkimyksissään on sellaistakin, joigsa heidän ja työväen taistelut eivät yhdy "ilman muuta.; yaikka toiselta puolen talonpoiksi»^^ to itsenäisenä tuottajana ja ykä- ^yisomaisuudeni omi^jana ja sen. pohjalla toimien on aatteelUsesÖ vallitsevan} porvarillisen järjcsteJ'^ män kannattaja, niin toiselta pao-. Ien porvarillisen järjestelmän nykyinen kehitys saattaa talonpoik^-J ton yllämainitut kofane ryhmää S** suurempaan:; ristiriitaan tämän jsf* jestglmän kanssa. Edellisestä j A - tuvat talonpoikain pikkuporvaraB-: set j a porvarilliset pyrknnykset, j j : ta työväki el voi kannattaa jajot- 1^^'meidän < kommunistien täytyf: peäkäämStts: -talonpojille itspDecBr km^piljastaa j a selvittää, ja aaur^.^Joiden edessä me enune-*' lonlMiii^-' 'f^tifnrinii*"*""*^ kumsBS; ennueka: niiden' takia ohjdjnia»"* vesitä. ' Jälkhnäisestg Johfau 8^n^ | ten talonpoikalagonkkojen tyytf fflättömyyden kasvaminen ja P <^ mmen ylöseksi 'joukkotyytymit»- ttyyddk^ johtuu, sittm tämän W - ' tymittSmyytkcn- icnhtymmeB t » ^ ;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 28, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-03-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250328 |
Description
Title | 1925-03-28-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Töiailttsift:
A,%MMMEUL
hammmnJamMOL 2&-Safc Maidi 2»Qu 1925
tr^fMOn HnmHTirT***f«, Ito». rf«*de»at RootsiD icaosalabet OTÄ onamjftA»-
^ J a t o tiirtsf» tontai j s haaatai. xttcagieMa nojalla oScentetot ]u)ttniaaU(ensa lansmnaan
ABVOTAABA.
tei mi^phea^ ä ole
pidettivi liiato J c i M i G e ^ toaan pdastanurndbri nykjas-vaPÄTiff
nihertvv .kaistti «o^an kaahmlta. Viela JuuOTaotetaan, «tta I n -
J « 3 u ^ ^ ^ ^ TM», ninkaall»» »ityksen hyviSajmunen « voisi olla tuot
' ^ Ä Ä , 0 « ^ * ^ / S Ä J ? ' Ä vahingolliria aeutanbia Ruotsin aivolle dkb-
;^ « - ^ ^ v * * n * n « « ^ Imaiila- Etnpäiuä «uunnaiaan Idrjelma koiteoJun sitä
.^.^J^'^ ^ Departn.e«t, Ott«wa, 1 ««S*^R«rtsi tietoisesti vieriUaisi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-03-28-02