Vapaus, August 26, 1930

              SIVU 2 Tiistaina, elok. 26 p:nä —Tues., Aug. 26
/ A P A TT Cmmin > M « I i i M trS*totXn «IM* OaabaMtula. 0» M » rT
•Mi U Ika Po« CMfica Depcitoiesk C>tt«w», u Mcoad ciai* autur.
' <;;M(nI «dtmiitaf ratofc 7Se p « eoJ. »ch. Hi«iwiai chus* te lacM
! • tba b«a> adTcrtiau^ aedJua aooBC ih* Tixaith poapl* ia Cua4s.
Ti*. Tk«
^ • i B i t a a . kooitori. kuiakaappa ja paioa omMwm talo«M El» StraaUn».
IfmietUt Vapaan. Box 69. Sodbarr. OmU
.'fm»lbaa: Koettori 10». — ToiioiJo» S36W. — Xijjakaoppa iililW.
r: Omea Oob fitenlMmaat, ma.) lOSS-Edhor S36W--
ja käsittflvä. .Miiodo-lfMiin .^iino-niri
komilva. johon v . i i i i t i in 7 «'n.T-i
a n t i l a i s la ja 7 liifuJua. Jo hf-ti
alu?.-a suhtautui hilhin kan-alJiiu.-n
aine^ hyvin f-päiicväiti koniJteaan
ja sf-n tviJliön. Koiriilcarin-kuulu­vien
iiitialair-tcfi liLeraalieri ja mui­j
i en porvarillisten jjiirif-n «-flu.-ta-nai.-
cna lankana kaksi perusaaletta: ^
Intian kysvnnä on hyvin vaikea-ja
m(!nimulkainen eikä silä pyglylä
.•neneitvkjcllä nopeasti ratkaise- j
n . a u ; nnssään t a p a u t e . u ei In R a l l ^ e puolpeeii piii^|k«miteQi|&^ *ieHtoimi-tia
viela ole kypsynyt itsehalim- . , »ii « ä •* • • • l i '
taa varten. Ja toiseksi: diarkia
i kaksinvallan I systeemi, joka on
kunnille i a yksiköiUe
XLMOTUSMlNJiAT VAPAUDESSA»
¥hiaraikt4>iWab.t ftM kerta. tlOO kakai kattaa. JMciiittotm
« t f2C^r»B>a. - NiL.^ift7i,iiiiurtIif« S B < > ' k « t « . - 3 ««ttev 8T«yi»,W*fn*y' hj;wiMissäkiiiin rpliärin er]/?.- osoilta-
« » » . C-M ateriaa. - ««ÄtoiattfltaöinkÄr! IZXHr kena, ejö- kUai kattaa. JCi];odlaioia£« K . ' ,,
' 4 « » karta- — Kooieaaaj!i»otuk»ej UM kerta. 50 l>x««k«o kutodaaioelu tai •uiiilaia/aj^tia.'''^ nut •rRfnKaanlaista-'Jialiia tVSUVlLaa
•^Mjuvma ii»HM i» ©«-leiliDoluka-t 50c kntm', li.OO kolme kertaa. — TUapJiailaiatJaJJa» Ja U
jat olivat fiakoilciut sal»'>t'(raa- orualaaluinen Intiaan istutettu,-Iän-j
/ maali kp!niU-ä:i tyiifä, k un Cl .^c va-
I kan.<afljMi'onjrre-3r;i VAatiin u k s i a .
Kokc
s i m a i n e n . .Tiallilusmaoto (haifilus j
—^ toiinecnpanevf}, ^ifn |a OUäfempi
. lakiaiaativa.- elin; kansaU! e d M ^ j i ^ -
i t a T — (A f j l e - I ^ i l i a s s a - m e n ^ v n v ti
puolae täytyy toiminnalK*-, sien" jSsenien säHyttämiselle ja toi
tuttaa. ' minnaHistuttamiselle.
- - . "VltAÖSHINftAIi
t*ts*.ia: 6 kk. « J O . r ktL'«l.TS'M « « T - TUrmhaShla Ja
fc» aIkf>««>lU. I -rk. »aOO. 6 k4. $3.59 Ja.) kk. n.00-
i . V l u l i a n i c t t i l a i ^ e l ' ke.-livät v ä h ä n " T o i s e s s a visassa e? sariallakiaän p i i -
! k a u c i i i i n i n , mutta l o p j j u j e n l o p u k s i | d u t a clomiiiiofim oikeuksien "luo-;
r: W. AblavMl..
vullainisesta Intialle, v
kaukaisessa tulevaisuudessa.
)a
Ko-
' Offica, Bookstota aad Ptiatikept Vipaai Baildlaf. Ela Sttart.
&n aaU ta t>a adtfrenkdi V^pattt. P.O: Bar 69, Sudbiuy. Ost.
fe« <W9 B i l t o i a tabaoia au «MUotu « a t l a u l i M e a kirJaMcasaa. UzJalUkaa •a4allaa> ttlkitMO-
•tajua pcraeosalliiclla gimelltt /. jUP. AblqriM. lilkkaaabailaja.
yJi lieiflän kalkai-tava faklillinen
i yhteys komitean kanssa. Yleensä
] kaiken työn saivat tehdä enirlanli- mhca sivuuttaa tämän kysymyksen
i laiset edustajat, e l i . kuten I>aldwin vaikenemalla. .Multa Chamber-
I lennokkaasti lausui "seitsemän
enf.dantiiai:-ta. jumalan armosta".
Tehtävät, jotka en^laiitil. kon-
— Toveri Arro Vaara'alkaa tänään työnsä lehtemme toimituk-j asettivat komitealle, o l i -
l a i n , joka on yksi mainitun komi­tean
kantaisistä, täydentää puhees-
•^aan Lontoossa komitean tvötä. i
sen"• analyysinfeehi ope*tiköi3t«v
jaosto, ->'Kuttenkin^;<)hi(.tärkeää '«ttä
täi5.sä kii^mtfimift^^^huomlotÄ»mntf*
tämiin' JÄäasialHöinv-J orgaariöatoori-siih
heikkoak^B.' <4)) 'J?ui>laeen
jäsenistö ylefensa osallistui vaali­taisteluun
heikosti. Monissa pai­k
o i s s a jätettiin kokonaan muuta­mien
aktiivisten jäsenien suoritet-le
e raporteerata keskukseen ja avun
osoittaa miten puolueen jäsenistö järjes
on toiminnassa. Ja muifitakaa, tä>-' festö jä' •^^^'^^ ^ioottaki;
mä ryntäys ei ole vain piirinne • järjestö y m ^
p i i r i n n e ryntäyskomitean ohjauk- \ lee
sen alaisena. I JokaUelll
Rakentakaa; Työläisten Yhtenäi.
syysliittoa ( W o r k i ^ Unity
•• täys työohjelmaansa^
T ö i - xw .VallankumoukseHisten unioiden i a ' " » " ....... . ^
tyomaasolujen järjestämiselle pii- ^i^ä on käynnissä tulee puolueen
fissä. Oh ^aivan heti i}iirikomiteain suorittaa, tärkeää j a ratkaisevam-pääö'^
I "Tämä el"mVrldtsr sitä'
että puolue ottaisi T Y L paikan ja
tehtävät. Tämä merkitsee kuiten-
«essa väliaikaisena vastaavana toimittajana.
SuY^olmsralmttAsillako aijofaan poistaa
lien
lelinassa muiden lupausten ohella
inyöskin koreadeinen lupaus pois-taa
tyijuörayys, kunhan he ensin
pääsevät vallan satulaan.' Seu-raukifena
tällä kysymyksellä kei
nottelemisesta o l i k i n , että vanhoil­listen
äänimäärä' kohosi entisiin
verrattuna suunnattoijiasti liberaa­lien-
kustannuksella-, anlaen van-rioillisillc
loiqt(ivan vaalivoiton.
;yanhoiIIisIen päästyä valtaan
odbt<^ttiin luonnqllisesti toimenpi­teitä
lupausten täyttämiseksi.
Työttömyys kummitteli — j a kum­mittelee
edelleenkin'—' • "Varsin pa-hasti
Canadassakin, vaikka sitä ei
viimeiseen asti, ennen Vaaleja, tun-nuQt
«ttu lainkaan po^yarien tahol-t
ta;. Niinpä sitten, lupausten pe-
7ti8teella, jotka useinkaan eivät
nf^rfeitse mitään pori^äi^uolueille,
^f^ttiin odottamaan uu^en halli-tuJcsen
toimenpiteitä vaaleissa oi-
Iften pääkysj^myksen, työttömyy.'
deri, rallMi^iemiseksi.^^^
y ^ k o sitten so«tiinfein tieto,- että
hsdlitus on kifeltänyt «iirtolaisuu-vat
jo alusta alkaen ristiriidassa
Intian kansallis;-!! liikkeen j a koko
maan todellisen poliittisen tilan-
.leen kanssa.
Mutta siitä on nyt kulunut kaksi
vuotia j a tänä aikana on Intiassa
virrannut paljon vettä, eikä vain
Äskeisten liitloparlamenttivaa- Ja niiden poistamiseksi ei hallitus _ ^^^^ virrannut paljon verta,
ien aikana oli vanhoillisten oh- ole pannut rikkaa ristiin, eikä tai-, Q^^ tapahtunut paljon uutta j a k u i -
d a pannakaan. Se katsoo kaiketi [ppkaan Sim>min komitean .«elos-jakaminen,
työläisten lähentymi-i
nen, j.n.e. (2) Ilmeni johdon
Hän nimittäin vakuuttaa, että In- puutetta jäsenistön toimintaan oh
yhdistettävä työmaasoluihin ja työ­maihin
keskittäviin ryhmiin, an-irvaksr"
kämppknjrn"läytä^ sitä että puolueella on tehtä-vänään
katsoa että sen jäsenet
ovat toiminnallistiittajina, johtaji­na
ja todellisina iskujoukkoina ole-l
i a i l e ci voida missään tapaukse-;-
»^a nivöntää dominionin oikeuk>ia
nen työ, puhuminen, lento!ehtien f^^^^^^f^! osallistuakseen toimin-
- - • taan. Meidän on vastustettava sel­laisia-
vanhoja väitteitä, että työ-maasolut
olisivat jotenkin erikois-tehneensä
voitavansa, kun on kiel­tänyt
siirtolaisuuden. Toisekseen:
Canadan hallitus ei vallitse maa-tuksen
kummassakaan osassa ci sa­nallakaan
puhuta v. 19'o() tapahtu­mista.
N/fstä ei edes tehdä mi-jaamisessa
ja mobiliseeramisessa,
koska ei heidän passiivisuuttaan
.... , .. . 1 väsymättömällä toimintaan vetä-e.
nyt, e.ka yleensä t a l l a vuosisa-1 ,^.^^„.. ^^^^^^^^ koetukselle. (3)
d a l l a . , A l k e e l l i s i m m a t k in tehtävät toisten
Johtopäätöksissään kehoittaa Si-! lolinppanjan yhteydessä kärsivät
monin komitea antamaan - I n t i a l lo ylläesitettyjen syiden takia. Jä-
, . I • 1^ •• 1 i senvärväyskamppania ja "Worke-
..uden perustuslain. Komitean A-]^.^,. ^^^J^^^ laiminlyötiin j a vaik-doltaman
luonnoksen mukaan se ^.gpa , jäsenha^kemuksiakin saatiin-n
i i n ei riittävästi huolehdittu nii­den
ryhmiin sijoittamisesta j a toi-tulisi
kulienkin vain vielä lujitta-tnaati
maan alentavaa riippuvai­suutta
l i r i t a n n i a n virkamicskoncis-tcsta.
Edelleen johtopäätöksissä kehoi
Hmanlaajuista pulaa, päinvastoin, j^^jj,, huomautusl*a. Komitean työn i i d a a n jakamaan Intia useampaan
se vallitsee Bennettinkin ministe- ja Intian tämän päivänjosaan. Tällöin esim. B i r m a tulisi
.reinecn. tilanteen välillä on suunnaton ero.. Icokonaan erotetuksi Intiasta j a l u l -
N i i n ajattelevat ne työläiset, i^Hj,,, kaupungit vapisevat tyk-> täisiin sitä hallitsemaan erikoisen
j o t k a kärsivät jatkuvasta työttö- j-j^,,, paukkeesta ja Intian riippu- p.-rustuslain mukaan. Komitea
myydestä. He näkevät, etta halli-1 matlomuutla vaativien salalulian-j heittää muutamia luupaloja mvSs-tus
ei todellisuudessa ole tehnyt | {jpten joukkojen marsista. Intian ! k i n muhamettilaisille, jotka kuiten.
vielä mitään todellisen hä^än lie-j-kyijsi^y on käynnissä ennenkuulu-1 k in tulisivair vain kiristämään'hin-yentämiseksi.
Jokainen ihminen viaton toltelemallt)muuskamppailu: [ dujcn ja islamilaisten välejä,
käsittää, että työvoiman ostajat taj^npj^j-it kieltäytyvät maksamas-j Intialaiset kansalliset p i i r i t ovat
käyttävät hyväkseen tällaista k r i i s i - veroja, eiv^t tunnusta englanti- v-aslanncet Simonin selostukseen
kautta ja polkevat työssäolevien
palkat mahdollisimman alas. Ja
jos uusia työpaikkojakin ilmaan­tuu,
joka on sangen kyseenalaista,
eivät ne suinkaan palkkatasoa ase­ta
sen korkeammaksi kuin mitä iie
ovat. Vallitseva työttömyys, ih­misten
hätä, on voima, jokaalaskeei
palkat, sillä työpaikoista, saadak­seen
edes leipäpalan suuhunsa,
käydään melkein tappelua. Työ­läiset
järjestäytymättöminä, taikka
; r o jJ
l a i s - i n t i a l a i s i a viranomaisia. Intian
työläiset, jotka tuhatlukuisina liit­tyivät
Gandhin mielenosoituksiin,
u u s i l l a vallankumouksellisilla
csiititymisillä entistä voimakkaam­malla
Englannin b o i k o t i l l a . Miiu-matifan
kiinnittämisestä. Vaikka­kin
suuret määrät puolueen kirjal­lisuutta
ja lehteä jaettiin vapaasti
puuttui järjestet^ä pyrkimystä
myyntien kehittämiseen ja tilauk­sien
ottamiseen. (4) Myöskään ei
puolueen keskuksessa annettu riit­tävää
huomiota ohjaamiselle, pää­asiassa
siksi että vaalitaistelun ja
muiden puolueen tehtäväin takia-joutuivat
kumpikin, organisatsioni-jaoston
ja asitprbp-j*aoS(ton johta­jat
pois keskuksesta.'
Puolueen kasvanut poliittinen
vaikutus kuitenkaan el ole vielä
menetetty. Näin oll^n meidän
kaikki toimonpiteemme tulee ; koh­distaa-
koko puolueen jäsenistön
toiminnallistuttamiseen puolueen;
edessä olevissa kamppanjoissa.
siirtyvät yhä varmemmin vallan- lamat ulkomaalaisetkin lehdet ar-dteitmiiaHan
melliein kokonaan s i i - järjestyneinä v a n h o i l l i s i i n , taantu­n
e n kaÄt^kunnes lyöttö^^^^^^ unioihin, ovat- tnvan
kaa Kelpoitamäan. . avuttomia itseänsä puolustamaan,
'eikä suinkaanJcapitalisteilta voida
odottaa, että he pelkästä ihmisrak­kaudesta
pitäisivät palkat edes s i l ­lä
tasolla, missä ne nykyisin ovat.
E i , heille on voitto-osingot Icaikki
kaikessa; ihmisyys on vain. koru,
j o l l a hyväuskoisia narrataan.
A i n o a keino, j o l l a työläiset voi­vat
j o l l a k i n tavalla nykyisestä tu­kalasta
tilanteesta pelastua, on jär
' jestäytyminen vallankumoukselli­s
i i n ammatillisiin ja p o l i i t t i s i in
järjestöihin. Järjestämällä yhtä-rinnan
työpaikoissa olevien kanssa
työttömät työläiset, saadaan ai­kaan
sellainen rintama, joka tulee
taistelemaan» voitokkaasti kaikkia
palkkojen alentamispyrkimyksiä
taikka olosuhteiden liuonontamisia
vastaan. Siirtolaisuuden rajoitta­minen
ei millään tavalla paranna
niiden työläisten asemaa, joiden
p a l k k o j a kapitalistit Vallitsevan
talouspulan aikana aikovat saksita
lyhemmiksi^ Siirtolaisuuden; ra­joittaminen
vanholliselta hallituk­selta
on vain tuhkan heittämistä
.sellaisten ihmisten s i l m i l l e , jotka
eivät vaivaudu ajattelemaan mi
< tään muuta kuin mitä heille kapi­talistien
taholta syötetään, mutta
j o t k a vallitsevan hädän kourissa
ovat alkaneet jossain määrin her­rojen
"hyväntahtoisuutta" epäile-
- K u n kalireiee tälFaistft "työtto-rtyyderi
poiS^amistapaV' pinnälli-
,Ä?sti, n i i n moni voi erehityä luule­maan,
että sillä todellakin työläis-teh
asemaa parannetaan. Eihän
n u i i ^ a n enää, pääse '.tpf^ia. työnha-
^]x>tia lisäänkään entisten: joukkoa.
M>'önnämme, että siinä tavallaan
oikeassa ollaankin. Mutta sellai­nen
työttömyyden jjois^aimistapa,
k u i n mihin vanhoiljinea hallitus
ort ryhtynyt, ei m a k ^ s i l l e mitään
fbnnistuksia. Eikä" sillä kuiten-
, aan ole poistettu vallitsevaa työt­tömyyttä
lainkaan. Se satoihin
Huhansiin nouseva työttömien ar­meija,
mikä tässä maassa oli en-nen
vaaleja j a ennen;!.siirtolaisuu-den
rajoittamista, on aina vain l i ­sääntynyt.
Ainoa apii, joÄ sitä voi
sellaiseksi kutsua, o l i ' t o i m e n p i ­teestä,
että ulkopuolelta ei enää
työttömiä . lisää tule-
K a p i t a l i s t i n en maailmankFiisi ei
ole jättänyr Canädiaakaan osatto-maKsiv
siitä ovat todistuksena sa­toihin'
' tuhansiin nouseva työttö­mien
lauma J a jatkuvassa lasku­suunnassa
olevat palkat.' Molem­mat
työläisille tärkeät ja suuri-merkitykselliset
tosiasiat ovat jää­neet
jälelle, vaikka hdilitus onkin
feeskeyttänyf työtföraieh virtaami­sen
'toisista maista läliän maahan, j mään.
Simonin komitean selostus
On ilmestynyt kahtena osana lemmat osat. Samana päivänä p6l-n.
k. Simonin komitean selostus In- tettiin kaikissa Intian kaupungcis-tian
asioista. Selostuksesta on otet­t
u : suunnattomat painokset, sitä
myydään halvalla hinnalla Jcaikti
kidlaf Englannissa jä''Intias3av Jo-ennen
ilmest)Triistä pidettiin selos"
tuksesta. tavatonta ääntä.. Sen v i d -
d o i n k i n ilmestyttyä julkaisivat
kaikkien Europan maiden sanoma­lehdet
siitä otteita, käsitellen Si­m
o n i n komitean johtopäätöksiä
Selostus meni kaupaksi k a i k k i a l la
—^.paitsi Intiassa.
. Heti selostuksen ilmestyttyä i l^
maisivat intialaiset p i i r i t kantansa
«illieii, tosin vähän kummallisella'
tiXYHlia. Erään suuren intialaisen
Jkaupungin k a d u i l l a kulki kansal­l
i s t en mielenosoituksen etunenässä
( ^ l a n t i l a i s e e n yirkaptikuim pue^
tn aasi. Aasi ' k u l k i juhlallisesti
suurelle nuotiolle saakka, jossa
p o l t e t t i in mainitun se.^ostuksen rno-sa
selostuksia l o r q i l l a j a katujen
kulmissa.
kumouksellisen luokkatäi.sti6|jLm
tielle. .Sii^pjt ..tuliaiin^fc^ .pubijnäj-käiset
rautatieläisetj-järjestäA^ v i i ­si
kuukaiulta^" ke9fä*i'än lakon, val­mistaen
maaperää poliittiselle
y l e i s l a k o l l e , Intian vankiloihin
Qn heitetty kymmenen tuhatta im
t i a l a i s ta talonpoikaa, työläistä ja
kansalliskongressin jiisentä. Eng­lantilaiset
sptihuit kertovat kotikir-'
jeissään, että he tappavat hinduja
nostelevat ankarasti Simonin SCIOÄ
lusla. Sveitsiläinen lehti • "Zu-rielien
Zeitung" kirjoittaa, että '"Si­monin
komitean selostus ei liity
suinkaan kauniina piirteenä Eng­lannin
historiaan. Englannin la­holla,
on tämä selostus vain puo-lustusyritys
historian oikeuden i
ede.ssä"., Englannin hallitus^ .tags
sUhlauUm hyväksyvästi komitean
johtopäätöksiin, -vieläpä se aikoo
; Puolueen jäsenvärväys.
k u i n kärpäsiä. V i r a l l i s t e n tietojen käyttää komitean selostusta perus-mukaan
bn uhrien lukumäärä jo
y l i viisi tuhatta. Ja kaiken tämän
11';; "seitsemän englantilaista
jumalan hrin'islä"-*!(»H Simonin ko­mitea
keli<'^?;iaa ''Tjiljaii' sijriyuU^^^
"rajoitetun kasviu> ja hitaanijnan
kehitvkseil" tielle.
ainehistona englantilais-inlialaises-sa
konferenssissa.
Inti-an työläisille ja talonpojille
oval Simonin komitean selostuk­sen
molemmat osat tyhjää ilriiaa,-
ne eivät välittömästi mitprikään
vaikuta Intian vallankumousliik-
Simoniii .scl0sluk.5e.ssa kulkee pu- keen kulkuun. '
YhteiskmnalUnen avustus Ranskassa
P o r v a r i l l i s e n Ranskan lakiko­koelma
on rikastunut uudella so-s
i a l i s e l l a l a i l l a . "
Tällä l a i l l a o n , m e l k o kunnioi­tettava
Ijf-vuoliiien historia. Sen
ensimäinen luonnos laadittiin v,
1919. Silloin porvaristo, Loka­kuun
vallankumouksen peloittama-na,
katsoi tarpeelliseksi antaa työ­läisille
" l a h j a n " yhteiskunnallisen
avustuksen muodossa. Siilon vuo­desta
vuoteen laadittiin yhä uusia
lakiluonnoksia, aina toinen tois­taan
huonompia. Viimein, k.v,
l u i h t i k i i u i i ;')() p:nä julaistiin " l i ­säys",
^ o k a täydellisesU tyydytti
työnantajia ja heinäkuun 1 p:stä
laki a.=lui voimaan.
Milä antaa tämä laki ranskalai­s
i l l e työläisille!
Ennenkaikkea, kuten muissakin
kapilalislimai.<sa. se asettaa uusia
suorilusvelvolllsuuksia tyiiläisille.
Työläisten oii suoritettava puolet
yhteiskunnallisen avustuksen me
noista (toisen puolen suorittavat
työnantajat). /IVöläislen vaknu-p
u o l e l l a k i n (jollei hänellä ole l ap
;5ia).
Nämä seikat jo- riittävät qsoit-'
lamaan, kuinka selvästi v i l j i i l l i n en
itse asiassa on pon'ärillinen ^'>'h-leiskunnallinen
avustus" ja kuin­ka
suuri ero vallitsee porvarillis­ten
avustuslakiasetusten ja yhteis­kunnallisen
vakuutuksen välillä
iVeuvosloliito.ssa,
Ranskalaiset reformistit tietysti
katsovat tämän viheliäisen l a in
omaksi "ansiokseen", kaikin -ta-voili
kehuvat sitä j a sen suomia
" e t u j a " työläisille.
Mutta Ranskan proletariaatti on
terveellä luokkavaistoUaan vnimär-
Jokaisen piirikomitean tuTisi saa­da
jäsenistölle tunnetuksi ppliftu-sehj'
komitean päätös jatkaa piio-lueeii
jäsen-värväyskamppanjäa
syyskuun loppuun saakka. Kiinni­tämme
erikoista huomiota siihen
tosiasiaan että jäsenvärväystä on
jatkettava, mutta se on yhdistettä­vä
muihin kamppanjoihin ja yar-
.J5jn,kjri pidottiiyä^mielessä sen pää-'
määrää,, 'puolueen ji^nirruttikmista
työpajoihin. Päämääränä jokaisel­l
a piirillä on saavuttaa osuutensa
..kolmesta tuhannesta- uudesta jäse­nestä,
mikä on koko puolueen pyr­kimys
syyskuun loppuun* mennessä.
Nyt heti on puolueen kaikkien
elimien tarkistettava, ja suoritetta-;
,va itsearvosteleva analyysi' sa^^'-
tuksista ja kamppanjan heij5|tj(|i^-i
sista niin että voi parem'Mi^.,.|)a*-'.
jestää viimeisen kuukauden itolmin-taa
varten. Tämän lisäksi me vel­voitamme
jokaisen piirikomitean ra-porteeraamaan
nyt kuinka paljon
uusia jäseniä on saatu siteen tou­kokuun
1 päivän ja lähettämään /
viikottaiset kaavakkeet täytettyinä
.kuten yärväysrynif yksen alkupuo­liskollakin,
'
Mitä tulee saavvutettaviim osuuk­siin,
niin tulee piirikomiteain.
kamppanjan tähänastisten saavu­tuksien
pohjjalia muistuttaa puo­lueen
alemmille elimille heidän to­teuttamatta
jääneen osuutensa
täyttämisestä viimeisen kuukauden
kuluessa. Jokaisessa piirissä o»
annettava jatkuvaa huomiota uu-asemassa.
Päinvastoin jokaisen
työmaasolun täytyy muodostua
parhaimmaksi työläisten johtajaksi
ja järjestäjäksi työpajoissa, JJUO-lueen
ryntäyksien yhteydessä ja
puolueen politiikan puolesta, Piiri­komiteain
tulee saada aikaan kään­nös
työmaasolun elämässä — an­taa
niille erikoisia tehtäviä — vai--
mistaa niille toimintaa ja säännös­tellä
tehtäviä — kaikki kuitenkin
suoranaisessa työmaasolun osallis-
^tumisessa puolueen kamppanjoihin
ja tehtäväin toteuttamiseen.
Työmaalehdet.
Niin pitkälle kuin keskus-^orga-nisationi-
jaoston tiedossa on, työ-maajehtien
ulosantamisessa on suu­resti
laiminlyöty. Tämä tilanne
on aivj^n'heti korjattava. Kaikkien
yksikköjen, jotka keskittävät toi­mintaansa
työpajoihin, tehtaisiin,
fcaiva'ntoihin ja myllyihin, y.m., tu­lee
heti järjestää työmaalehtien;
valmistaminen ja ulosantamincn.
ennen kuun loppua ja pitää sitä-yllä
säännöllisesti, Piirikomiteain
agitprop. jaostojen tulee katsoa et­tei
laiminlyöntiä saa jatkua.
4äsenyei>pt.
Jokainen keskuksessa on tietoi­nen
ryhmien toiminnan heikkouk­sista.
Qn erikoisesti juuri tehos­tettava
puoliijeen organisatoorista
JyjittfLfflistaf: j^j-tiivistamistä. Yksi
^äÄ3sig^Usii»n)isf.a puutteellisuuk-
S8sta(?c^-.hyvin;.vfiyavainen ja välin-^
pitämätöjt. suhtautuminen jäsenve-rojen
maksamisessa^ Keskus tu­lee
jatkuvasti ankarasti arvostele­maan
jokaista piirikomiteaa kun­nes
ieidä!^ j^pnmejkkien myyn-tinsä
kohoaa' jäsenmääräänsä vas­taavaksi.
.-Siksipä lonkin nyt alet­tava
vakaviin organisatoorisiin toi­menpiteisiin
— kuten edellisissä'
org.-jaoston kirjeessä on ohjattu
taataksemme jatkuvan veromerk­kien
myynnin lisääntymisen ja va-kiintumiben.-
"IfoiieniV^^^iövitysryntäyBi
iänyt porvariston " l a h j a n " todel­l
i s en arvon ja vastannut uuden
l a i n vahvistamiseen v a l t a v i l l a pro­t
e s t i l a k o i l l a . Vastoin reformistis-teii
j,ohtajaen mielipidettä osallistu­vat
-näihin l a k k o i h i n nekin työlai­s
i , jotka kuuluvat reformistisiin
ammattiliittoihin.
l99
tuskannot kas.ltavat 1 pr..s. tyo- kuvatukset, jotka kehuvat its
vai
— . i k a i i i t ^ h j a uenee Jossakin
;;i^öÄ''lReik^tänyt puolueen voi-l^
ieh' j^jestäihiätä tämän ryntäyk­sen
tehokkaaseei^ toteuttamiseen,
mutta nyt kun vaalitoiminta on ohi
puolueen jäsenten mobiliseeraami-nen
"Workerin" levitysryntäyk-seen
tulee ensimmäiseksi tehtäväk­si.
Pikainen huomio on annettava
seuraaville toimenpiteille: (1)
Onko piirikomiteanne käsitellyt
ryntä^yksen olvyttämistä? (2) On­ko
piirinne "Workerin" levitysoh-jaaja
kykenevä- antamaan johtavaa-ohjausta
työlle? (3) Ovatko ryh­mät
keskustelleet tilauksien han-
Idnnan elvyttämisestä? (4) Sel­ventääkö
piirinne agitproptyön
johtaja Jäsenistölle Wopkerin mer­kitystä?
(Sy Oletteko . jb määri­telleet
hankintaosuudet kaikille
paikalUs järjestöille ja ryhmille?
(6) Kehitättefco sosialistista kil­pailua
jäsenistön ja paikallisten
järjestöjen kesken? (7) Oletteko
suunnitelleet vaalitaistelun ja pu­naisen
päivän yhteydessä kehitet­tyjen
yhteisrintama-konferenseien
jatkamista. <'W'orkerin" levityskon-f
erensseinä? - «ifUplSPip
Nämä asiat tulee käsitellä: vii­kon
kiiluessa. Viikon kuluessa tu­vissa
unioissa, teollisuusryhmissä
ja komiteoissa, valvoen että ne
suorittavat \mitä laajakantoisempaa
joukkovärväystä, mihin osallistu-
;'vat kaikki imion jäsenet. Puo­lueen
tulee myöskin ohjata että
asianmukaiset järjestölliset muo­dot
luodaan ja tehdään mahdolli­seksi
uusien jäsenien toimintaan
innostamiseksi. Samalla tavalla
työpaikoilla, puolueen jäsenten tu­lee
voittaa ympärilleen niin pal­jon
jäseniä, järjestäen työmaako-miteoihin,
kuin vallankumoukselli­sen
Union yksikkö edellyttää.
Yksityiskohtaiset suunnitelmat
on lähetetty ammatiunio-jaoston
ja organisatsionijaoston taholta
pohjois-Ontarion metallin kaiva-jain
järjestämistä ja metsi- ja
maatyöläisten järjestämistä koske­vana.
Erikoisen vetoomuksen lä­hettää
pohjoisen metallityöläisten
teollisuusunio ja sille aineellisen
v a l i j t u s t i l a i s u u b i en n.-
kon..erttien järjestlflääeS;
täys tyoohjelmaaiisa k -
jamen puolueen jäs^L'
aan mobilisoirnii,e„öX
t a a jokaisen uni«n jaT
nran tyosuunnitelaiat ,,'1
Hnen t o i i i i i n t a . ' ' . " r '
' Osana tämän ^ l ^ p p j ^ '
taiinoll.sestä totfeait^
välttämättömänä a i k f e
tava, että puolueen jäsa
vat vaDankuraoukseliisJin'
mihm he ovat kelvoilKi,;
ovat jo jäseninä vanLoisa
sa, tutoc järjestää TTL
ryhmä niiden sisällä,
panna käytäntöön' at'
mutta ratkaisevasti jalai,
taväisyydellä. _
Tövcri, on muistettara.
tä lyntäystä ei saa-iägf
määrätyn jäsenjoukon työR^
•ta kaikkien kansalfcuufe^
kuudessa on täysin olv^
työn tärkeys. Näin
yhteisille voimillemme ei
tävä ole ollenkaan yliv
Välinpitämättömyys,
passiivisuus pois. Luo|4it''
kärjistyminen vaatii että työ-järjestyneenä
joukkona ryhtjr
teluun taloudellisten ja
ten 'ietujensa- puolesta.
KomiutaaiJrtisella terrehdj
\A. T. Hill.
Kp. i^keskusorganisatiom-i
sihteeri.
Vapauden tilaaminen kuuluu eiji-nenkaikl^
«a; jc^^Bel|e työläiseUe it-cetie^
m Minkätähden? Sentähden
että Vapaus-lehti on työväenlehti.
J a ennenkaikkea luokkataistelijan
asevarasto. Se seuraa luokkatais-teliililkettä
kaikissa maissa, mutta
ennenkaikkea täällä Canadassa. Se
tli^dottaa ne tiedot ja asiat jotka
jokaiselle työläiselle ovat välttämät­tömiä,
tuoreina ja luotettavina, päi-
•vittäin, jokaisen työläisen Votiin.
-' KaiyosiXfUäisei!' —- Mikä muu Ishti
täällä Canadassa ajaa teidän asi­aanne
rehelllsemmin k u i n Vapaus?
Oletteko johtuneet koskaan ajatte-
Ifemaan että ellei olisi olemassa
niinkin valpasta työväenlehtsä kuin
Vapaus, niin teidän asemanne u-
^sassa tapauksessa voisi olla vielä­kin
kurjempi mitä se on nyt? Tei­dän
on aina muistettava, että kai-vosparoonit
eivät välitä teidän e-dUistanne
viittä senttiä ellei nii­den
täydy. Täytymiseen on suure­na
tekijänä työväenlehtien Julki-
;suus ja se 'tapa nflUä ne ajaa työ­läisten
asiaa.- '
M^säty^Oä^t! — Teidän äänen­kannattajanne
on Vapaus. Tämä leh.
ti on uskollisesti palvellut asiaan­ne
kaiken olemassaoloaikansa. Tei­dän
velvollisuus on myöskin käydä
itsekohtaisesti tilaamaan ja tuKt-maan
sitä lehteä jonka avulla tei­dän
on mahdollisuus saada äänenne
kuuluviin.
msmvfHieUm. — Ilolla olette var-
•maankin tervehtäneet sitä lisäystä
mikä viime »Ucoina on tehty Va­pauden
sisältöön: Maatalous ja
Osuustoiminta. Siitä osastosta olet­te
varmaan jo tähfin mennessä eh-toee^
löytää monta kallista tiedon
jyvää m^^ajiyiljelyksen ja karjan-hQi,
dbn ^läliSt. Sellaisen tunnetun
miehen toimittamana kuin tämä o-sasto
nykyään on, on se todellakin
tarkoitustaan vastaava ja sellaise­naan
velvoittaa jokaisen maanvil­jelijän
hankkimaan itselleen Va-
•pauden.
Ösnostoiimntaväki! — Osuustoi-
J o k a i n e n työläinen tietää, että ty?wSeh ctuvartijana huhkiva Suo-sellaiset
kahdella jalalla kulkevat
caan
] .. Siibon.in koniitea.^j'Jp,er!£!Jtetfjin
kaksi vuotia sitteai: ^niiiiä^.-päiviitäii.!.
i j o l l o i t t Englannissa \^e*äi<öli{<na^'
l ^ s a " B a l d w i n i n j a ChänJböffani^
taantunuikseiUnen liallitu& JTat>
löin nimittäjin yleisinlialainen kon­gressi
antoi julistuksen, jossa vaati
I n t i a l l e dominionin oikeuksia tam­mikuun
1 päivään mennessä 19o0
tai muussa tapauksessa uhattiin
:tij«Ht;r:',Se;:-.^i'<'>oiice<ila heitä mi^i- . 'OLamnic ' ^iä^sa qyt 'csim.e.rk^i^
lk8äillafotx««^ aVf!kh'fsl>>n saaiitiiri.' 'iahtari-Siioraen,. koska'.'se on t a i St
ISm^ ViJ^miV^ .oii-6ikc^,tellu saä: 1^^^;', vähän n i i n k u i n . ; ' ' l a h e n i p^
;• ••• n'-"'-. ^ V---'t - - nieita, koska me jokapäiväisessä
elämässämme puhua
fssi
uuiao raluillista j a lääkärinapua toosamme
vain siinä laj)auk.-essa. että liänituon maan kieltä. -
kolmen v i i n i e i s r n kuukauden ajan} Jokaiselle ihmiselle, verihöyryis-on
maksanut vakuutiKmaksnn- a ' ^nauttivalle porvarillekin, o n tuh-
. . . . . , j a^ -m, ^a1k. -i n r(n-)ir..s .ia- l,, -^, o"s1k e,n i,e. i.I^ ma-^taan 1m ra.eitstuuuad.1 eet^ t tä omvautr hatcS Tu joam mesasuat rvo.i.ii.ms teo -
passiivisella tottelemallomuus-! paivas-a. k a m a l l a e h d o l l a anne- vuo.sien aikana suunnattomasti l i -
k a i n p p a i l u l l a . Kiertäen varmaa j a i taan avustus .myöski;! la.-kaiile j »ääntyneet. Niin suunnattomasti,
n a i s i l l e . j että muutamat porvaritkin, jotka
, I , . ! eivät kaiken törkeyden keskellä
, , „ . . ,. I 'i'"'^t^»an sai-, ^iejä menettäneet kaikkea ^^^^^
iitus mahdollisimman paljon sot-| r a i i l e työläi^ilK. v a i n puolet h i V | delliselle sivistyneelle ihmi.selle
kea kysymystä. Intian kys>nnysj d ä n n - r a ! t i n i a s ' a a n paikasta. Jos ^ k u u l u v i a tunteitaan, vaikka heitä
j u l i s t e t t i in tayalloman vaikeaksi ja tvöläir.en s i j r i t n i a a n saiiaalaan. I äärettömän pieni luku " s u -
,.-), , , . , . . . • I'oises.<a Suomenmaassa" — bvat
\ a n o n n e ! a a . ' i a v u s u s t a a-^kskin v i e - [ u ^ t i. - 1 , . . . . ,. .--vm alkaneet kauhuissaan katselemaan,
la k o i m a n i K - l l a o > a l l a tai vieläpä j että mihin ?e "länsimaisen sivis-mi
Idän poirteilla" oikein menmä
huristaa,
•- Niinpä-asiasta; ihmeellistä kyllä-
Bffn, bii 'fSäHiik'mutrla&a''inVi näky-
Hyt^'' fdHtalWeiit!^'*= iikift'6fnakfh.
J^irisä^^Öh 4hiftfet^Tt5' • <fcön¥teäH!s-
'iR'- liylläiilii- jbissaTrfii' • "tä^auk'^is&
-iurkeiltjSiHti£i'aiCdaa&'.
selvää vastausta kansalliskongressin
ultimatumiin, y r i t t i Englannin hal-monimutkaiseksi,
joka vaatii pit­käaikaisia
monipuolista harkintaa
tä moraalista alaspainumista. Ja
arvatkaapas mihin lopputulokseen
heaJafll r!äbt&ä-ttU6vät 'pSEfefeeet mo­raalin
alaspainumisessa? — Älkää
naurako, asia on vakava, sillä syy
on löydetty — kommunlimista!
•Kommunismi, pahennus, on myr­kyttänyt
kuulema koko Suomen
kansan juomaan pirtuviinaa, tap­pamaan
toisiaan ilman muuta, vie-telljrt
suojeluskuntalaiset ja soti-läisupseerit
raiskaamaan naisia, pi-tairiään
nämä samat "yhteiskuntaa^
säilyttävät" voimat viikkokaupalla
kestäviä manööverejä, joissa on ol-lutVriitkasti
pirtua ja lottia ja jois­sa"
sotilasharjoitusten asenia.'^a on
etupää.<*ä harastettu n,s, helma­syntiä
oikein preussilaiseen m*al-liin.
Semmoisia eläviä ne Suomen
kommunistit ovat olleet. Nyt kai­keti
maa. on heistä ja opistaan
päässyt rauhaan, kun toiset kom­munisteista
on kyörätty rajan yli
Neuvostoliittoon, toiset sullottu
vankiloihin ja toisia pistelty vuo­den
1918- malliin vanhalta muis­tilta
turpeesieen. Nyt luulisi, että
lahtari-Suomessa on alkaqiut ikui­nen
sunnuntaipäivän tunnelma, jo­ta
ei ole häiritsemässk kommunis­min
kummitus. Mntta miti! sitä
turhia. Murhat jatkuvat entisellä
hyvällä vauhdilla ja -pirtua juo­daan
entistä ravjdcammin. Ja jäl­leen
ovaft .lahtimikcltji ihmeissään.
Taaskin oifSd^HllHi^ taaskin
on se "löydetty". Syy on — kom­munismissa,
edelleiMikinr
KommuhYsWPt(h khTifeftia vaikut­tanut
Jcansa^n "^uskontq^ ja siveyt­tä,
alentiavasti" ja siitä johtuu, että
Suomen kansa — nim, se osa kan­saa,
jotka eivät kuulu kommunis­teihin
— reuhaa päiyästä toiseen
humalapäissään, tappaa- toisiaan ja
kiroilee kuin mustalaiset markki­noilla.
Lukija varmaankin tulee sellai­seen
käsitykseeur että jotain on
vinossa tuossa lahtimikkojen se­lityksessä,
että kommunismi olisi
alentumiseen. Eikä lukij'a sriinä-väärässä
.olekaan, siinä on ps^ljon<-
kin innossa. Lahtimikot ovpi
oman, vuosikymmenen kestäneen
lahtarikasvatuksensa , syyt ja seu­raukset
yksinkertaisesti koetta­neet
nostaa kommunistien kannet­tavaksi.
Me kuitenkin kommunis
teinä kieltäydymme antamasta
Suomen kommunisteille sitä "kun­niaa".
Jokainen työläinen, joka
on käynyt Suomessa viime vuo­sien
aikana, tietää varsin' hyvin
että työväentalojen ovilla on ai­na
ollut huligaaneja vastassa työ-
•väenluokan periaatteen ruumiillis­tuneet
vartijat, järjestysmiehet-käännyttämässä
"isänmaallisella"
hengellä täytetyt, takaisin- Juo­puneita
ei monellakaan työväen­talolla-
Suomessa ole laskettu ai-
«ään;i, toisilla paikoi^Ua o.vat-ne
päässeet niihin virkavallan suo­siollisella
avustuksellav siUoin -kun
^järjestyksenpito" on uskottu po-
Inseille.
• Mitä murhiin tulee, niin jär­jestyneiden
työläisten tekemiä
niissä tuhansissa tapauksissa, mi­tä
Suomessa on vuosikymmenen
aikana tapahtunut, ei ole monta­kaan,
tuskin yhtä prosenttia sa­dasta.
Päinvastoin, lahtarit ovat
kyllä lukemattoman joukon työ­väentalojen
järjestysmiehiä, kielto-lakivirkailijoita
y.m. murhanneet.
Ja jos otamme tästä maasta esi­merkkiä,
vaiikkapa vain suomalais-mintaliikc
täällä Canadass»
laistsn kesken on vielä-nuori.
Mutta nuo:
huolimatta se voi n!ertni__
vasti eteenpäin jos imi
sämme on osasto sitä ii.
sä osuustoimintakysymysti •
käsitellä, niin käytännöl
teoreettiseltakin puolen,
saoleva osutetoimintaosaäp"
teistä itsestähne. Jos tr
kemaan lehteä tilauksillamli^
s i l l o in tämänkin'' osaiätqif;^"
k u i n koko lehdenldn, "b.
on taattu ja' samalla saat»
tustaan vasttiavaksL ''f
Naiset ja naisjaostot! -'•
kaivatuksi Vapauden tiistain
ro keskuudessanne on
Se on tullut rakkaaksi'
että siinä työläisnaiset
teilaan ja kärsimyksilän^
läisnaisteri velvollisuus' ön
tukea sitä lehteä, joka (B;
nut palstansa heidän
varisten tuutilullalaulut
neen ja muurikkeineen
naisten. jjöydiltä. Tilalls
Ji¥i>ii?J)t^;:,', Vapaus.
-rOkniipttänyt tässä ikaai^
haajfuijv yhden mass3Joiila«;
viimoisetei. ,-ge on: nrifflöjl
ko. /QiiheiluUe on tässä kim,
ncttu-;^UGm^ttavasti eueJBp
laa kuin millekkään mauBe
asialle;; inoin suhteellissäli •
Mutta^vonkohan lo»^a"ieii .
nai£-urhoilija itsekohtaisesti
.tämäiiM lehden vakitmnen
Tuskiinpa. Uskallamme
lä, epäillä-:.sitä. Emme-bäökääre
sitä, etteiko jo-h
e i l i ja ole ensimäisena
sä omiaan ja toisten ur.
riensa urheilun tulöM*
k i n aivan oikein, mti
ole se. että niitä "vatsU'
laamasta ja maksamasta
Vapaudcs.sa sitäpaitsi on
hvviä hyödyllisiä artiki ^
heilun ja yleensä tev^-
don alalta. .Nämat-«ii»
Lnka^kkea luokkataistdaa
huomaa selvästi, ihan^^
mikä h-avi.
«miivä lap-cialaistCT ja
juulaisten. Li^erty-t
h y v i n harvoin Jonkan_,
eksyneen, ^.^^^^
sjTPää . kansan moraalisen tason''ten keskuudesta, niin saavat taKa-
- - — - - -- . - Iäiset lapualaiset siinäkin apurei­neen
kylrnää vettä niskaansa. Tar­vitsee
vain esimerkin \Tioksi_ käydä
tämän lehden ilmestymiskanpungin
suomalaisten huvipaikoissa, niin
I M U j— • "iT
iillä siellä sn?.
v a i t a . mutta jos pi^^
pualai.^seuran t^i sen ,
v i en ryhmien n^,^
lemahtaa jo o^f^T^
vä ia "isänmaaUinen -
tuoksu - Valitettavasi^
niyöntaa, on m
sen, 10^ jen 1
käi^'muunkaan m a ^ ^
tfvät'istuta kansaan^-
kalaisuutta, vaan
de=-ä, vastakohtana .
sipuu- -or
mS.t^5^
k i r j o i t t a n e e ^ ^^
maan eraa^ta » -
d l t ä k i r j o i t u k g ^^
raaistuminen -
kommunistien