Vapaus, May 1, 1923

              TJistama, toMkokmm 1 p. — Tue> May 1
fbaadan fltiom&Iaieen työväestön äänenkannattaja, flffies-
^•vy Sndboryssa. Ont. joka tiistai, torstai ja lanantal
; VAPAUS
fhd only Olgan «f Finnish Wofkera fn Canada. Pap-
Ued i& Sndbnry, Ont, every Toesday, Xfaonday and
^ja^rday.— ' • - : . • • • •• . ' •„
Advdrtisins rates 40c per col. incb. Minimam eharge
Sov sialle insertion 76c. DieeoTint on standing advertise»
•ment The Vapana is the best advertising medinm among
Finnish People in Canada.
Canadaan yksi vk. 14.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
11.60 JÄ yksi kk. 75c. . ,
Ihdysvaltoihin ja Snomeen, yksi vk. $5.60, pooli vk.
08.00 Ja kolme kk. $1.76. .
' TpQksia, joita ei senraa raha, ei talla läfaettamäfin,
naltpi agiamiesten loilla on takaokset.
Umotushinta kerran julaistuista ilmotubsista 40c.
palstataumalta. Suorista ilmotoksista sekä ilraotuksistn,
loiden tekstiä ei joka kerta muoteta annetaan tuntuva
olennus. JKuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
lokaiselta muistovärsyltä;- nimenmootosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotokset $^00 kerta,
$800 (kaksikertaa;-syntymSilmotokset $1.00 kerta; ha>
tataontietQT.jaosoteilmotokaet 50c.,kerta, ^1.00 kolme-kjiftaa.
— Tilap^isilmotukflista pitää raha seurata mo
Joa ette milloin- tahansa saa vastausta ensimäiseec
Idrjeeseenne, kirjottakaa oudelleen liikkeehoitajan per-ponallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Tiistain lehteen aijotot ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
lehteen torstaina kello 8./ - . .. •
'Vapauden konttori Ja toimitus on Liberty Building,
Lorae St., Puhelin 1038. <> Postiosote:
Bot, 09, Sudbury, Ont
Kegiatered at the Post Office Department, Ottawa, as
— Vappujuhlan takia ei ensi tors­tain
numero ilmesty.
Näkymätön hallitus
. Kokemus osoftaa, ettii kuta nuorenrpi kapitalisti­nen
\ maa, sitä nopeammin ja kiireemmin se käy yh­teiskunnallisessa
ja valtiollisessa elämässä omistamaan
itselleen täysiverisen porvarillisen elämän muodot ja
keinot. Sen sijaan kun varhaisemmat ja uraauurtavat
kapitalistiset maat ovat omaperäisen kehityksen kauf
ta luoneet porvarillisen komentonsa, ovat uudemmat
maat niin; taloudellisessa kuin valtiollisessakin suh­teessa
alkaneet suorastaan lainata kapitalistisessa elä­mässä-
pitemmällä olevien maiden menettelytapoja.
Tässä suhteessa tarjoaa Canada tyypillisen esimeirkin^ .'
Joskin tämä maa on taloudellisesti vielä kehityksensä
alkuasteilla, on Canada valtiollisessa elämässä päässyt
jo t^yoivmsimpien kapitalististen maiden rinnalle. Po'
litiikkaän on keinottelu ja riistojärjestelmä lyönyt
kaikissa suhteissav-leiinansa, Itse vallitsevat porvari­puolueet
eivät öle muuta • kuin pääoröamahtien -valtiol­lisia
clitniä. Porvaripuolueiden polittiset taistelut ovat
«ji) suhteellisesti; suurilukuisen , ammattipolitikoltsijä-joukon
käsissä, politikoitsijain, jotka eivät suinkaan
ole puolueiden järjestetyn tahdon, fcurin ja ohjelmien
välikappaleita, vaan päinvastoin puolueet ovat hei­dän
astinlautojaan^ keinoja kiinnittää' tietämättömät
kansanjoukot työnantajakin taloudellisten ja valtiollis­ten'tarkotusperien
'taakse. On siis luonnollista, että
työtaisteluissa väIUolliW laitokset ovat kaikkialla työ^^^
flhtajain> puolesta järjestyneitä työläisiä vastassa.
Xek^äin palgastgttiin Halifaxin lainlaatijakun-iiassa
asiakirjoja, jotkaHkoskivat Cape Bretonissa käy*
dynlakkotaistelun yhteydessä olevia tapahtumia.
Näistä asiapapereista kävi selville, että Halifaxis-sa
oleva Nova Scotian hallitus ei ole mikään muu kuin
British £mpireteräsyfatiön valtiollinen toimisto. Vi-iralliset
todistuskappaleet osottivat, että maakunnan so­tilas-
]a poliisilaitos ovat täydellisesti'mainitun teräs-y)
jtwn kontrollin alaisena. Nova Scotian vesillä olleet
englantilaiset sotalaivat olivat saaneet määräyksen
asetlua Sydneyn satamaad ollakseen valmiina toimin­taan
sikäli kun terästyöläisten lakkotaistelun kulku
sitä edellyttäisi. Edelleen osotettiin, että sotilasviran­omaiset
olivat olleet neuvotteluissa mainitun teräsyh-tiön
virkailijain kanssa. Niin ikään osotettiin, että
että lakkoalueelle' tuodut sotilaat olivat kaikissa suh­teissa
toimineet yhtiön omaisuusetuja silmällä pitäen,^
olivatpa eräässä tapauksessa hillinneet hyökkäystään
lakkolaista vastaan kun olivat pelänneet, että lakko­laiset
ryhtyisivät kostoksi tuhoamaan teräsmagnaatti-en
omaisuutta. Myöskin kävi asiakirjoista selville,
että maakunnan poliisivoimaan värvättiin lisävoimia
suojelemaan British Empire kprporationin omaisuuk­sia
muualla niin etteivät työläiset saisi tehdä niille
vahinkoa silloin kun sotilaat avaisivat tulen New Aber­deenin
lakossa olevia mainareita vastaan. Kansan­valtaisen
ja muka kaikkien yhteiskunnan jäsenien hy­vää
valvova valtiolaitos osottautuikin lopputingassa
vain suurten työnriistäjäryhmien mahtivallaksi, sen
politiikka teräsmagnaattien armottomaksi diktatuurik­si.
Eikä löydy sitä porvarillista maata,- jossa eivät
valtiolliset ja yhteiskunnalliset laitokset käytännölli­sessä-
elämässä osottautuisi riistäjäluokan voimakei­noiksi.
Vain yksi silmäys tämän maan valtiolliseen
elämään kykenee osottamaan, että pääoman valtiaat
ovat tässä suhteessa jo kauhistuttavan pitkällä.
Taistelu valtiollisten vankien
puolesta
, Valtiolliset vangit, taistelu valtiollisten vankien
vapauttamisebi, siinä asiat, joita on viime vuosina
mainilta lukemattomia kertoja tämän mantereen työ­läisten
keskuudessa. Eikä ihme. Valtiollisten vanki­en
armdiduskysymys on sangen läheinen laajoille työ-väeqjoukoille,
sillä se koskee tuhansien työläisten lä
heisempiä henkilöitä ja omaisia sekä suunnattomia
toverijoukkoja, joiden taistelutovereilta porvarillinen
luokkaoikeus on valtiollisen rikoksen nimessä ja var­jolla
kalliin vapauden'riistänyt.
Nykyään taas' on valtiollisten vankien armahdus-kysymys
päiväjärjestyksessä.' Vapauden hankkiminen
sota- ja liiokkavimman uhreina vankiloissa viruville
tovereilla on yhtä läheinen kaikille työväen ryhmille.
Se on asia, jonka edessä kiihkeinkin suuntaääni on
pakotettu vaikenemaan ja miettimään millä keinoin,
työväestö kaikkien tehokkaimmin ja pikemmin voisi
vankilain salvat kirvottäa. Mitenkä parhaiten me
voisimme kasvattaa omia voimiamme tämän kysymyk­sen
yhteydessä.
Siinäpä se astuukin taas eteemme vanha juttu voi­miemme
summan, tehtävämme laadun ja käytännöl­listen
mahdollisuuksien arvioiriiisesta. Kuinka siis
käyttää parhaiten voimiamme tässä tilanteessa.
Kapitalistisen järjestelmän vankilain lukot ovat
kiusallisen lujassa, lähipitäen yhtä lujassa kuin koko
tämän järjestelmän perustukset, jotka eivät murru
muuten kuin köyhäfislön vallankumouksella. Mutta
vallankumous ei ole tähän hätään meidän käytettä­vissämme.
On tyydyttävä vähempään. On lähdettävä
omien voimiemme rajoista. ,
Meillä olisi monia hyviä keinoja luokkavankien pe­lastamiseksi,
mutta nämä keinot ovat tehottomia niin-kauan
kuin meillä ei öle voimaa panna niitä teoiksi.
Meidän täytyy ikäänkuin seisahtua välttämättömän
edessä, ellemme halua jäädä' huutamaan onttoja uh­kauksia
tyhjään ilmaan ja tee itseämme naurunlaisek-si
vakavasti ajattelevien työläisten silmissä,
Luokkasotavankien vapauttamiskysymyksessä on
meidän lähdettävä Vanhalta tutulta pohjalta. On agi
teerattava ja kiinnitettävä työläisten huomiota vaati-mustemme
oikeuteen. On painostettava protesteilla,
mielenosotuksilla ja joukkoliikkeemme voimalla val­tiollisten
uhrien puolesta. On osotettava tovereitam-me
kohdannut vääryys ja näytettävä heidän tuomit-semisiensa
luokkaluonne ja voitettava vielä välinpi­tämättömien
työläisten\ kannatus puolellemme. On
osotettaVa kuinka tehoisasti me voisimme taistella vaa-timustemme
puolesta, jos .meillä olisi suuret järjesty­neet
työläisjoukot mukanamme, niin että voisimme is­keä
vaikkapa suurlakkoa myöten. On näytettävä kuin­ka
Välttämätöntä meille on tällaisten voimakeinojen
luominen. Sillä vain sikäli heltiävät vankilain salvat
mikäli me kykenemme järjestyneellä voimallamme
painostamaan.
Sen vuoksi jatkukoon taistelu valtiollisten vankien
puolesta jokaisella järjestyneen työväestön rintamalla.
Kaikukoon' köyhälistön ääni toveriemme puolesta siksi,
kiinnes porvarien pakostakin on kuultava, ja siksi
kunneä heidättvaltaa sellainen «Jumalan pelko», joka
panee luokkauhrien piiskurien kädet heltiämään.
•o - J M
mrMr> eriniista
Neuvosto-Venäjä ja
kansainliitto
Porvarillisten vaalitaistelujen
tyhjyys
' Viime marraskuussa St^ Jobissa, N, B.^ toimite­tuissa
kunnallisvaaleissa tuli hyväksytyksi päätös voi­ma-
ja valohitokaen saattamisesta kunnalliseksi omai'
suudeksl. Seh jälkeen ei' St. Johnissa ole puhuttu juU'
ri mitään kaupungm omistamasta voimalaitobesta,
vaan päinvastoin on kaiken aikaa selitelty, että. voi­malaitos
on sittenkin oikeissa käsissä kun sen omistaa
entinen voimayhtiö. Ja nnnpä sitten kaupungin neu­vostokin
äskeisessä istunnossaan päätti jättää koko
viime marraskuussa tehdyn'.kansan päätöksen pape­rille.
Tapaus on elävä esimerkki porvarillisesta politii­kasta.
Työtätekevien' kansankerrosten ollessa tyyty­mättömiä,
laitetaan lupaavia vaalisyötlejä, mutta kun
syötit ovat nostaneet virkaan, jätetään' kauniit lupauk­set
unohduksiin. Kaikki; tämä on mahdollista sen
vuoksi, 'koska niillä, jotka ovat äänillään asettuneet
näitä lupauksia kannattamaan, ei ole elävää tietoisuut­ta,
eikä järjestynyttä voimaa vaalilupausten V(^maan-saattaiäiseksi.
Ainoana .takeena vaalitaistelujen oh­jelmien
täyttämiseksi • ovat työläisten omat valtiolliset
ja taloudelliset järjestöt Tuloksia takaava politiik­ka
olemme me työläiset itse.
Maailman ensimäinen työväen
yliopisto
Eräs Venäjän vallankumouksen suurimpia saavu­tuksia
on neuvostohallituksen Pietariin perustama Si-novjevin
yliopisto. Yli tuhannen proletariaatin ri­veistä
lähtenyttä ylioppilasta on siellä noutamassa ny*
'kyaikaisen tieteen tarjoamaa tietoaiAehistoa ja sen kaut­ta
valmistautumassa luomaan ja kehittämään uutta
proleetarista kulttuuria.
' Nämä proletariylioppilaat ovat työläisten ja ta­lonpoikien
lapsia. Monilla rintamilla ovat useat heis­tä
taistelleet punaisessa armeijassa, ovatpa toiset ol­leet
päällikköinäkin. Kaikki,he ovat luotettavia kom­munisteja.
He ottavat tehtävänsä yhtä todelliselta kan­nalta
ja järjestelmällisesti kuin länsimaiden parhait­ten
porvarillisten yliopistojen ylioppilaat Heille
asetettavat vaatimukset ovat tavattoman suuria ja koko
opiskelu^yöhön lyö leimansa proletarinen luokkatie­toisuus
ja vallankumouksellinen innostus.
Yliopisto sijaitsee Taurian palatsissa, jossa kerran
valtakunnan duuma piti istuntoja.
Venäjän, samoinkuin koko maailmanvallankumouk­sen
tulevaisuus on tämän si^upolven käsissä. Ja se
on hyvissä käsissä. Jos näitten vanhojen vallankumo-usmiesten
jälkelaistep onnistuu porvarillisesta tietees­tä
hioa työläisnuorisojoukkoja tietojensa avulla ase val-
Ittnkumouksen palvelukseen ja sitten kasvattaa talon­poikais-
ja työpäämäärästään tietoisiksi vallankumo­uksellisiksi,
niin ei maailman pääoma eikä uusi ta­louspolitiikka
voi' uhata neuvostotasavaltaa. Tämän
tietoisen päämäärän ovat Sinovjevin yliopiston yliop­pilaat
asettaneet itselleen.
Muistettance, että Joku aika sit­ten
lähetti kansainliiton sihteeristö
Venäjän ulkoasiain komissariaatille
kirjelmän, jossa ilmoitetaan, että
kansainliiton* neuvosto on päättä­nyt
kutsua Geneveir~konferen83in
neuvottelemaan. WaBhingtonin me­ri
varustussopimuksen laajentamista
kaikkia valtoja käsittäväksi sekä
neuvottelemaan myöskin myrkky­kaasujen,
vedenalaisten j.n*. käyt­tämisestä
sodassa. «Tämän johdos­ta
kirjoittamassaan artikkelissa huo­mauttaa
toy. Steklovi että vaikka
kirjelmällä onkin puhtaasti infor-matoorinen
luonne, niin se sitten-
Idn on epäsuorasti kutsu konferens­siin;
Kansainliitto on tahtonut tun­nustella
maaperää Neuvosto-Venä'
jän osanotolle. Menetelköön kan­sainliitto
tämän jälkeen n^ten .ta­hansa,
huomauttaa tov. Steklov, niin
sittenkin on tuo ilmoitus sinänsä
merkittävä tapaus kansainvälisessä
politiikassa. Se osoittaa, että kan­sainliitonkin
on otettava laskujhinsa
yhä suuremman kansainvälisen mer­kityksen
saavuttanut Neuvosto-Ve­näjä,
«Meillä on oikeus pitää tätä
askelta heikkona valmisteluna Neu­vosto-
Venäjän yleiselle tunnustami­selle,
'Me voimme sanoa vielä enem
män: Tämä kansainliitoa, askel mer­kitsee
samaa kuin neuvostovallan
tosiasiallinen tunnustaminen,» sillä
tiedoituskiijelmiä ei lähetetä hal­lituksille,
joita ei tunnusteta.
Tietenkin on Neuvosto-Venäjä Ot­tava
vastaan kutsun konferenssiin,
jos sellainen saapuu. .{Mutta''se ei
merkitse mitenkään kansainliiton
tunnustamista Vönäjän' taholta. Ei^
kä se myöskään allekirjoita niitä
salahankkeita, joita yksityiset por-varivaltiot
jä valtioyhtymät ajavat.
Se pitää kansainliittoa ohimenevä­nä
yhtymänä, jossa tosiasiallinen
valta on imperialististen suurvalto­jen
käsissä näiden käyttäessä sitä
omien etujensa ajamiseen ja teh­den
muille kansoille myönnytyksin
sikäli kuin se on heille edullista.
Mutta kun me solmimme diplomaat­tisia
suhteita kansainliiton jäsen-valtioitten
kanssa, kirjoittaa tov.
Steklov, niin miksi me niitä boiko-teeraisimme
silloin, kun ne katso­vat
hyväksi toimia yhteisesti.
ToineiT kysymys on, kykenevätkö
porvariUisten valtaryhmien konfe­renssit
ratkaisemaan aseistariisumis-kysymystä,
ehkäisemään sotia tahi
vähentämään sotilasrasituksia. Mei­dän
kantamme täissä ei ole mikään
salaisuus, mutta se ei merkitse, että
Neuvosto-Venäjä missään luopuisi
puolustamasta poliittisia periaattei­taan.
cMe toistamme: Mitä tästä koko
jutusta tulleneekaan, niin kaksi asi­aa
on varmaa. Toinen on se, että
porvarivaUioitteii on ehdottomasti
tunnustettava se ylitsepääsemätön
tosiasia, ettei ilman Neuvosto-Ve­näjää
voida ratkaista kysymystä
maailmanrauhasta eikä muistakaan
kansainvälisistä enemmän tai vä­hemmän
tärkeistä kysymyksist Toi­nen-
seikka on se, että katsomatta
suhteisiimme Geneven konferenssin
kokoonkutsujiin^ tulemme me siihen
osaaottamaan työtätekevien etuja
puOlustäaksemme ja uusia sotia es-taakseinme.
»
Miiiisterinrouva
Scrxzcprtsh
— Voi. ukkoseni, voi ukko kulta,
vaikeroi ministerinrouva Scrzcpctsh,
Joko sinä taaf lähdet lentooni
— Valtio ennen kaikkea, sanoi
ministeri Scrzpctsh. • Kansainväli­siä
suhteita on lujitettava. On taas
tärkeä naapurivaltojen välinen kon­ferenssi,
Jossa yhteisesti harkitaan
apulantojenkäytön saamista hyvälle
kannalle kaikissa asianomaisissa
valtioip.< Hyvästi vaan, pidä hy­vää
huolta lapsista sillä aikaa, kat­so,
ettei Ijza liiaksi kuumene tans­siaisissa
ja että Jan ei laiminlyö
laiskanldksyjenaä lukemista. r.
— Kyllä kyllä, hyvästi hyvästi,
ukkoseni, ole nyt varovainen ja älä
vain putoa! '
Ja ministeri Scrspctsh-kohosi kor­kealle
pilviin "keväisen leivosen lail­la.
Pian hän rouvansa silmissä oli
enää vain kärpäsen kokoinen. Sitten
hyttysen. Sitten neulannupin. Ja
sitten ei enää ollenkaan. Lentoko­neen
etääntyvää hyrinää vain vieiä
vähän kuului. v
Ministerinirouva Scrzpctsh huokasi
S3^ään ja pitkään ja leveälti ja
kuivaili silmiään Ja odotti.
Odotti Ja odotti.
Ja odotti.
Odtotti.
Ja •
odotti
dotti
otti
ti
i. . • ^ '.
Odotti. Tästä tulikin sellai­nen
uudenaikainen runo!
Vihdoin eräänä aamuna kuului
lentokoneen lähestyvää hyrinää. Ja
ministeri Scrzpctsh ei aluksi- näky­nyt
minkään ^kokoisena. Mutta sit­ten
neulannupin. Sitten hyttysen.
Ja sitten kärpäsen kokoisena. Ja
pian hän laskeutui alas pilvistä ke­väisen
leivosen lailla. Mutta ei yh­tä
virkeänä. 4 miestä kantoi hänet
kotiin,
,'— Voi ukkoseni, voi, •oletko sinä
kuollut! . parkasi ministerinrouva
Scrzpcfh.
—. En ole ollenkaan kuollut, sa­noi
ministeri Scrzcpctsh heikolla
äänellä,
<— Oletko sittenkin pudonnut!
Tai onko .... onko siellä konferens­sissa
sattunut väkivaltaisia erimie­lisyyksiä?
I
- — Ei, ei, minä olen aivan eheä.
— Ooo .... minä aavistan pahin­ta
.... 'oletko sinä onneton kenties....
— Ei ei, kina olen täysin selvä!
Mutta minä olen niin väsynyt Kuo­lemaan
asti väsynyt. Aa •— aa,
niin väsynyt. Yhtä mittaa päiväl­lisiä,
juomingeita ja illallisia—- ko-;
kö konferenssin.ajan. Aaa .... aa
.... aa, miten kuittiin väsynyt minä
olenkaan, aivan kuittiin!
— Mutta koska te sitten piditte
itse konferenssin? Harkitsitte apii-lantojenkäytön
saamista hyvälle
kannalle?
— Sitäkö. Eikö joskus sattunut
pieni, sopiva väliaika. Niin, sat­tuipa
kai, koska tässä näkyykin
olevan valmiiksi kirjoitettuina pää­töslauselmat
taskussani. (Konfe­renssi
päätti • V ,
että apulantojenkäytön saamiseen
hyvälle kannalle on kiinnitettävä
huomiota:
että epäkohdat, mikäli niitä ilme­nee,
on poistettava;
että kaikki valtiot ovat yksimieli­siä
siitä, että kehitys on saatava
kulkemaan oikeita latuja.
Oi, pi, kuinka'vä .... vä .... väsyt­tää
. ; . • ' , ,
—•Ah, kunpa ne pian kukistaisi­vat
sinut, ukkoseni. ,
—- Oletko mieletön! Kukistamis­taniko
toivot!
—- Niin, että saisimme jälleen
viettää entistä, rauhallista elämääm­me.
Pääsisit lepoon, ennenkin olet
väsyttänyt ja syönyt itsesi kuoli­aaksi.
Ohhoh! Kukistaisivatpä!
Kysymyksiä ja vas­tauksia
- T - Vuonna 1922, päättyen mar­raskuun
31 päivänä, annettiin kaik­kiaan
10,360 :lle ulkomaalaiselle Ca­nadan
kansalaisoikeudet.
—• Niinpaljon kuin puhutaankin
keinotekoisesta sateen tekemisestä,
on.se ainakin tähän asti osottautu-iJut
mahdottomaksi. Yhdysvaltain
ilmatoimisto antoi äskettäin asian
johdk)sta virallisen, selostuksen, jos­sa
sanotaan, että tiedemiesten yri­tykset
sateen synnyttämiseksi kei­notekoisilla
kojeilla ovat täydelli­sesti
epäonnistuneet.
— Kosmos sanaa käytetään pu­huttaessa
maailmankaikkeudesta jär
jestelniällisenä systeeminä. Näissä
suhteissa on Kosmos-sana vastakoh­tana
kaaokselle.
-— Canadan sotalaivasto käsittää
nykyään kaksi hävittäjälaivaa ja
neljä miinanlakasijaa, joiden mie­histö
ei nouse täyteen neljään, sa-taanr-
Näiden laivojen selitetään
olevan vain rannikkopuolustusta
vartenv Canadalla pn myöskin lai-vastoreservi,
käsittäen viisi sataa
matruusia ja kalastajaa ja sen Il­jaksi
on tuhannen miestä ja kaksi
sataa, poikasta käsittävä vapaaeh­toinen
reservijoukko harjotuspalve-luksessa
laivastoa varten.
— Canadassa on nykyään noin
900 liikkuvakuvateatteria, joiden yh­teinen
pääoma virallisten laskelmien
mukaan nousee noin 30,000,000
dollariin.
Sana <sabotaa8i> tarkottaa
yleisessä merkityksessä työläisten
tahallista häiriön tekemistä ja jar­ruttamista
työssä, siihen luettuna
Vanhat kirjat, jotka vuosia sitten joskus on lukenut, saa»
merkillisen rakkaiksi. Sivujen jo, puoleksi uidioittuneet la * ^ 1
uuden j a entistä rikkaammin sykähtelevän elämän, kun
väliajan jälkeen uudelleen lukee. Tutut asiat joutuvat
Totuudet kirkastuvat ja huomiot seestyvät
Senvuoksi • onkin usein • vanha kirja i mielenkiintoisempi i . |
uusi j a outo, josta ei tiedä .ennestään mitään. Viimeksim • • ^
huomion keskittämistä; jokaiseen seikkaan: suoneen, ympärisf
seen, ajatuksiin ..Vanhasta tutussa tebtissä sensijaan voi A
kaiken, joka ei sillä hetkellä kiinnitä mieltä, ja syventyä v^''"^j
josta saa parhaimman kaikupohjan omille ajatuksilleen ja unei
Vanhan kirjan parissa on turvallista.. Se on kuin koete'
johon voi luottaa. Uusi kirja on uusi tuttavuus, josta ei vielä'1 j
kä se sisimmältään on; kalako vai lintu.
Kun lähdet tuoreuttaan hohtavaa nidettä leikkaamaan auld „ ' \
lähtisit ladutorita hankea. hiihtämään. Taipaleesta saattaa Q^JV *
miellyttävä matka,' miitta se voi myöskin käydä väsyttävalcsi ja jij.* | i
EikV odotuksenkaan, jännitys aina korvaa sitä turvallisuuden t J i'^
jonka vanha tuttavuus tarjoaa.
Mutta toiselta puolen on muistettava, että tämänpäivänkjn i;
joukossa saattaa olla sellaisia, jotka huomenna ja ylihuomenna jo ^
luvat noihin rakkaiksi käynneisiin «vanhoihin tuttavuuksiin», joijj!
raan tekee mieli palata. Kuka tietää —^ ehkäpä käy juuri se kirja!
ladutonta taivalta parast'aikaa painallat, hyvinkin pian sinulle air
heiseksi ystäväksi.
Kirjat ovat todellakin ystäviä. Niihin voi kiintyä kuin elävääj
toon. .Niitä voi rakastaa, kaivata ja ikävöidä. Mutta myÖsHnp
vihata ja halveksia. " _
Sivistynyt ihminen ei tunne olevansa kotonaan, jollei hänellä o!t
jojaän ympärillään. Ne ovat tärkeänä tekijänä hänen elämässään,.'
taapa sanoa, että,ne muodostavat osan hänen elämäänsä.
On aivan nurinkurinen sellainen käsitys, että kerran luettu kjijj
virattomaksi, jos hiniitiäin luettu kirja on hyvä ja elävä.
Tietysti on olemassa niteitä, joihin ei milloinkaan palaa, kun nti
ran on kädestään laskenut Ne ovat tuollaisia tuttavia, joiden 4
kulkee''kadulla lakkiaan nostaen, mutta joiden kanssa ei koskaan pr,
dy juttelemaan. Qn kerran sattunut joutumaan samaan seuraan, ti
esitellyksi.. Eikä muuta mitään.
Mutta, kuten sanottu, on myöskin kirjoja, joitten kanssa on sola
nut niin läheisiä ystävyydensiteitä, että on mahdotonta kulkea niifci
kun ne uudelleen tielle sattuvat, Täytyy pysähtyä kuuntelemaan
miset kyselemään, katsomaan..
Viimeksimainitut kirjat ovat niitä elämän tovereita, uskottuja ji
kastettuja, joista ei hinnalla' millään henno luopua.. Niisiä loytäi)
tapaamisella jonkun uuden ominaisuuden, uuden puolen, uuden t
kulman, joka aiikäisee uusia j a entisiä avarampia näköaloja.
Eri ihmisillä ovat eri ystävänsä ja eri mielikirjansa. Mutta joids
täytyy olla jokin tahi joitakin.» Työläiselle oyat meidän taisleluitäj rj, j
ja teorioitamme käsittelevät kirjat kaikkien tarkempia. Ilman niitjIII
elämä säälittävän köyhä — yhtä köyhä se on ilman mielikirjaa, syil '
kirjaa. j
Kuinka paljon voikaan kirja merkitä! Mustien rivien välisiä ODI
tänyt tuhansiin silmiin ilmestyksiä ja unennäkyjä. Painetuilla sir
ovat saaneet e(lkun8aelämänkääntee.t^ maailmankatsomukset ja T!;
mukset.; ' • ' •
^ Niin on kirjojen maailma oma maailmansa, jonka yläpuolell :
vaanlaki kaartuu yhtä ikuisena kuin muidenkin maailmojen yllän,
korkeampana ja kirkkaampana kuin useimpien muiden yläpuolelli:
nä maailmassa Viihtyy, sillä siitä löytää sekä tyydytystä etlä vii
sielunsa janolle ja mielensä kaipuulle.'
myöskin sabotaasin äärimmäinen
muoto, koneiden särkeminen ja
käyttökunm^ttomaksi saattaminen.
Sabotaasi johtuu ranskalaisesta sa­nasta
«Sabot*, puukenikä. Puuken­kiä
käyttävät ranskalaiset työläiset
työnantajain kanssa .huonoihin vä­leihin
joutuessaan useinj potkasivat
tai viskasivat pOukenkänsä koneen
rattaisiin, tarkotuksella seisauttaa
tai pysäyttää se, selittäen tavalli­sesti
tekosyyksi, että kenkä oli va­hingossa
joutunut .koneeseen.
— Varicouverin saarella tuotet­tiin
vuonna 192^ noin 330,000,000
jalkaa puutavaraa," joka merkitsee
noin 50,000,000 jalan lisäystä e
lisen vuoden tuotantoon vemtfi
• — Suurimman neekerikeskiM
yhdysvalloissa muodiostaa Georfi 7
valtion äärimmäinen luoneinenbj
ka.
Uuiia kysymyK»'»*
Kuinka siiuri on Saksan Uat
lan pinta-ala?
Mitkä .valtiot luetaan Thdjs
tain cTyynen meren valtioiW
\ Milloinka Kari Marx onsyntjiT
• Kuinka paljon on nykyään t|! !
tömiä Englannissa?
Kiiinka monta pankkifirmu
Canadassa?)
'A
toivottavat aUanimitetyt henkilöt:
SAULT StE MARIE, ONT.
Seuraavat onnentoivotukset oli­vat
Vapaudten vappunumerossa
erehdyksessä menneet väärän otsi­kon
alle, siksi Julkaistaan ne uu­delleen:
Alina ja Alex Varmanen
354 'Albert Sf. W.
Chas Häyrynen Ja perhe , -
354 Albert St W.
Kall4 Karjalairien
121 Huron St
Wiljam Lehtinen
326 Albert at W.
Atte Hytönen
346 Albert St W.
Isak Koski
346 Albert St W.
Emil (Minkkinen
121 Huron St
Kall^ Pasanen
113 Hudsons St
Alex Erkkilä
350 Albert St.W.
Jani Pyyikkö
121 Huron St W.
John Seppe
173 Huron St. W.
Emil Palomäki"
Atte Lindgren
346 Alberf, S t "W.
Aarne Nieminen 119
Ave. _
Aisakki Loytylä K. E.
No. 1
Victor Silqvist
Olga ja Eino Perkiö. ^
805 Albert St W.
Emil iMötto
326 Albert St W.
Eilen i a Valentin Ah»
335 Alexander St
Sven Maijariiemi
,173 'Huron St W.
SUDBURY, ONT.
Oskari Httttonen, Box fi'
—o——— • •
. QUARTZ, ONT.
V ^ C. N- B-Isberg
Cfebrge
Sula, Hanne»
m
Mt l i
\ ^
.1
f ! 1
i
k
4