Vapaus, October 10, 1922

              2 Tiistaina, lokalniiiii 10 p. — f iiesday, Oct 10.
VAPAUS
Cmadan snomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-tjy
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
. V A P A US
(Llber^ ,
? The only organ of Finnieli Workcra in Canada. Pab-aäicd
in Sudbury, Ont, every Toesday, Thursday and
Storday. • '
AdverHsing lates 40c per col. inch. Minimam cnarge
fo» Blnde iusertloa 75c. DiBCOunt on standing advertise»
Eient The Vapana is the best advertising medium among
Öie Finnish People in Canada. ^
TILAUSHINNAT: ,
Canadaan yksi vk, $4.00, pnoU vk..^2.2B, kolme kL
8LB0 ja yksi Ur. 7Bc. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, pnoli vk.
IS.00 ja kolme kk. $1.75. .
Tilanksia, joita el seuraa raha, ei tulla lähettämään,
pitsi psiamjcBtch joillgt on takagkset.
Umotushinta kerran
nalstatuumalta. Suurista i
ulaistuista ilraotuksista 40c.
motukaista sekä ilmotuksiata,
joiden teäcstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Knoloilmotukset $2.00 kerta ja 50e. lisäa
iokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmötukset 50c,
erta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3 00 ikaksikertaa; ayntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50e. kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
en
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseeE
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeeboitajan per-eoonallisella
nimel'ä. /
J. V, KANNASTO. LiikSenhoitaJa.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lonie St., Puhelin 1038.Postio-sote:
Box 19. ' • ' Sudbury, Ont.
Betnstereei at't^ Öffl,ce,I)epartment, Ottawa, as
oecond class mattef.
Tiistain lähteen aijotut ilniotuksist pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Maksim Gorki^ti phde neuvosto­valtaan
Maksim Gorki on Berlinin lehdistössä selittänyt m.
jn. seuraavaa:
«Levitetään huhuja, että minä olisin muuttanut
kantaani neuvostovaltaan nähden. On sen vuoksi,täten
välttämätöntä selittää, että neuvostovalta on minusta
ainoa voima, joka voi voittaa venäläisten kansanjouk­kojen
hitauden ja herättää nämä joukot luomaan uu­det,
oikei/äellisemmat ^ja järkevämmät elämismuodot.
Olen varmasti vakuutettu siitä, että Venäjän kovilla
kokemuksilla on suuri ja ppettava vaikutuksensa koko
maailman proletariaattiin, ne kun jouduttavat tämän
poliittisen itsetietoisuuden kehitystä.»
mällä tavalla nylkeä ja rcsvotc turhhilahta väestöä, ja 'inm
vieläkin on turkkilaisten laita huonompi kuin kaikkien i " f i ' » *
muiden. Tämä melkein systemaattinen nyljentä juuri!
suurelta osaltaan on aiheuttanut sen levottomuuden,! Suomen Sos, Työväenpuolueen
joka vallitsee siellä ja joka on purkautunut turkki-1 eduskuntaryhmä on saanut vastaan-lais^
creikkalaisessa sodassa. Minun persoonallinen kä­sitykseni
on, ettei turkkilaisia ole nostattanut aseisiin
kristittyjä vastaan yksinomaan uskonviha. He mielivät
vapautua siitä taloudellisesta orjuudesta, missä tähän
asti ovat eläneet. Turkkilaiset harjoittavat nyt talou­dellista
kostopolitiikkaa, ja juuri sen vuoksi, että eng­lantilaiset
ovat tukeneet kreikkalaisia, vihaavat turk­kilaiset
yhtä paljon kumpiakin. Ja se voi käydä vaa­ralliseksi
Englannille.»
Kuten sanottu, on ^tohtori Mohrin lausunnolla var­sin
tervetullut vaikutus, kautta maailman kiin on käy­mässä
ajojahti turkkilaisia vastaan, jotka taistelevat
ulkoista hiestytystä ja orjuutusta vastaan. Tietysti ei
vät turkkilaisetkaan soturit ole mitään enkelejä, eikä
kreikkalaisten polttamain kaupunkien ja kylien rau
nioilla suinkaan inhimillisyys ole omiaan versomaan,
eikä sota yleensäkään ole mikään humanismin koulu,
kuten Trotski, sanoo. Mutta onhan luonnotonta, että
englantilaisten ja kreikkalaisten suurhuijarien tiliin
yritetään yksinomaan mustata turkkilaisia ja valkaista
kreikkalaisia, siksi että jälkimäiset muka ovat kris
tittyjä. Ja kaikkein, luonnottominta on, että työväen
lehdissäkin sotkeudutaan tähä'h teerenpeliin, missä sor
retun^ luokan myötätunnon ehdottomasti täytyy olla
kansallisesti ja taloudellisesti sorretun kansan puolella,
joka on noussut «kristittyjä» kuristajiaan vastaan.
leihin käydessään. Te tiedätte, tö-lflH!KirrilIlilfll!HllfHIIIIIIirMHI!iWIHIIIIiSIIIIIiliiH
Kumouksellisen valistustyön tulok­set
ammattiunioissä
Uniot ja tj^öväenlehdistö
Työväenlehdistöclää kautta maailman varsin vai­keissa'
oloissa. Työväenlehdillä, joiden ei ole pakko
kerta kaikkiaan lopettaa toimintaansa, on suuria ta-loudeflisia
vaikeuksia. Mutta puristustilanne on toi­selta
puolen vaikuttanut, että työväenlehdet ovat en­tistä
tärkeämpiä aseita työväenluokan taistelussa, Kai­kissa
viime aikaisissa' konflikteissa on voitu havaita,
kuinka äärettömästä merkityksestä työläisillä on oma
: lehdistönsä porvarillisten lehtien ajojahti- ja valhe-
""jiropagandaa vastaan, Työväenlehdislö on käynyt vält­tämättömäksi
aseeksi ammaiillisessa taistelussa. Am­mattiyhdistysten
elinasiana on tehdä kaikkensa talou­dellisesti
tukeakseen työläisten omia lehtiä jq hiail'
doIli§;jtiman?uuressa määrässä lisätäkseen niiden le-vikkiä.:
'•^v'•^-^>-•'• • ' • ' '
Esi»*;erkkinä siitä, mit^H tiitä työtä öh telitavä, kan­nattaa
mainita seuraava bran^fehliurgilaisen ammatilli­sen
piirikonferenssin päätöslauselma:
«Jotta henkineft jä poliittinen elämä ei kokonaan
madaltuisi» öA välttämätöntä, että järjestyneet työläi
set, palkannauttijat ja virkailijat ryhtyvät toimenpi­teisiin
joka tapauksen varalta vakaullaakseen omat
lehtiyrityksensä.
Konferenssi toteaa, ettei ammatillista taistelua voi
da tuloksellisesti käydä ilman lehdistöä, ja on lisäksi
sitä käsitystä, että ammatillinen liike ja työväenleh­dislö
ovat eroittamattomasli yhdistetyt toisiinsa; ilman
yhtä ei toinen voi suorittaa itselleen asettamia tehtä­viä.
Nämä tosiseikat tunnustaen päättää kongressi, että
ammattiyhdistysten' on piammiten täytettävä seuraavat
vaatimukset:
L Määräämällä ylimääräisen verotuksen on ase­tettava
varoja työvaenlehdistön käytettäväksi.
2. Jokaiselta jäsenellä vaadittava, että hän on työ
väenlehden tilaaja.» • . ,
On paikallaan, että suomenkielisetkin taloudellisesti
järjestyneet työläiset ryhtyvät erikoisiin loimeiipileisiin
lehdistönsä tukemiseksi.
Ääni turkkilaisten puolesta
Lontoosta ja Ateenasta lähteneessä vuolaassa par-jausvirrassa
turkkilaisten munaamiseksi, mikä tarkoi­tuksellinen
parjaus ei ole saanut tilaa ainoastaan por­varillisessa
sanomislossa vaan myös osin työväenlehdis-fiä,
tekee varsin tervetulleen vaikutuksen muudan nor­jalainen
ääni turkkilaisten puolesta. Sen kohottaja on
valtiotieteellinen kirjailija, tohtori Anton Mohr,» joka
aikaisemmin on herättänyt laajempaakin huomiota
Bagdadui rataa koskettelevalla kirjotuksellaan. Hän
näet lausuu «Svenska Morgonbladetissa» ^olevassa Haas­tattelussa
m.m. seuraavaa:
«Minun on yhtä kaikki sanottava, etlä' kaiken sen
roskan joukossa, joka tungeksii matkustamillani seu­duilla,
ovat turkkilaiset epäilemättä laadultaan paras­ta.
Heillä on minun persoonallinen sympatiani mitä
suurimmassa määrässä. Turkkilaiset ovat talonpoikais-kansaa,
jotka elävät varsiii alkeellisella kulttuurita­solla.
Mutta siitä, että he vielä ovat tällä tasolla, saa­vat
he suurelta osalta kiittää muita kansoja, kuten
krerkkaFaisia, syyrialaisia, Juutalaisia ym. Pitkiä ai­koja
ovat viimeksimainitut ymmärtäneet hähäilemStto-
Vajaa vuosi sitten ottivat vallankumoukselliset ai­nekset
Yhdysvalloissa ja Canadassa päättävän ja yh-tenäisen/
kannan,^siihen nähden, että laajat taloudelli
sesti järjestyneitten työläisten pohjajoukot voidaan
voittaa vallankumouksellisen luokkataistelun kannalle
ainoastaan työskentelemällä heidän keskuudessaan ole­massa
olevissa ammattiunioissä. Parin vuosikymme­nen
surulliset kokemukset olivat opettaneet vallanku­mouksellisille
työläisille, että 'heidän taktiikkansa uu­sien
«puhtaitten» unioitten perustamisesta oli olltn
surkuteltavan väärä ja johtanut mitä ikävimpään ha­jaannukseen
ja työläisten joukkovoimien heikentämi­seen,
samalla kuin valveutuneitten ainesten eroaminen
olemassa olevista unioista jätti pohjajoukot kokonaan
vanhan taantumuksellisen ja petollisen johtajiston ta­lutettavaksi,
joka oli valmis joka tilaisuudessa myy­mään
nämä pohjajoukot ja niiden edut työväen vihol­lisille,
kapitalisteille.
Nyt muutaman kuukauden systemaattinen valitus­työ
ammaftiunioitten jäsenistön keskuudessa, jota va­listustyötä
on taitavasti johtanut Trade Union Educa-tionale
Lcague (Ammattiunioitten Valistusliitto), on
eittämättömästi todentanut uuden taktiikkamme ete­vyyden.
Sen siunauksellisen työn tulokset ovat lois­tavat.
Lukuisat paikalliset imlo-osastot, kaupunkien
keskusneuvostot, on voitettu edistyksellisen unionisrain
puolelle, mutta mikä vielä suuremmoisempaa, koko­naisten
tuotantoalojen järjestöjä ja lukuisia eri val­tioitten
federationeja on saatu lämpimästi kannatta­maan
Ammattiunioitten Valistusliiton ohjelmaa, mikä
pyrkii yhdistämään ja yhtenäistyltämään amerikalaisen
unionistisen liikkeen, tähdäten vallankumoukselliseen
teoriisuusunionismiin: yks unio jokaiselle teollisuus­alalle.
Monet Yhdysvaltain eri valtiöjärjestöjen federa­tionit,
jotka ovat pitäneet Vuosikönverttiohihsa sen'
jälkeen kuin Ammattiunioitten valistusliiton työsken­tely
alkoi, ovat antaneet voimakkaan ja' lämpimän
kannatuksen sen teollisuus-unionistiselle ohjelmalle
j o n k a t o t e u t t a m i n e n tapahtuu ammatti-u
n i o i t t e n yhdistämisen ja yhteenliittämisen
kautta. Näistä valtiojärjestöistä mainittakoon Wash-ingtönin,
Wisionslnin, Indianan, Nebraskan, Utahin,
Minnesotan Mich. ja viimeksi Ore, lyöväenliitot. Val­tiöjärjestöjen
lisäksi ovat saman teojlisuusunionistisen
rakenteen ja taktiikan hyväksyneet lukuisten suurten
kaupunkien ja tärkeitten teollisuuskeskusten keskus-neuvostot
ja monet voimakkaat itsenäiset uniot;
Äskeisissä hiilenkaivajain ja rautatietyöläisten jär­jestöjen
suurissa lakoissa oli, myöskin nähtävissä sel­viä
piirteitä vallankumouksellisen valistustyön tulok­sista.
- •
Metallityöläisten uniossa, jossa jo aikaisemmin on
ollut radikaalinen virtaus huomattava, on valituslii-lon
agilationi herättänyt kiinteän yhteenliiltymisaja-tuksen
uudestaan elämään. Vaateteollisuudessa Amal-gamated
Clothing Worker5 järjestö on täysin hyväk­synyt
Ammattiunioitten Valistusliiton ohjelmanmukai-sen
työskentelyn, Kirjaltajain unio omaksuu sen mil­tei
kokonaisuudessaan. Canadan rautatietyöläisten
keskuudessa, missä kilpailevain unioitten turmiollisuus
on saanut aikaan surullisen tilanteen, on yhdistymis­pyrkimys
saanut niin voimakkaan jalansijan, että koh­dakkoin
tapahtunee kahden sen huomallavimman jär­jestön
yhteenliittyminen.
Tämän uuden taktiikan ja sen mukaisen valistus­työn
tulobet työväen taloudellisessa liikkeessä ovat
siis loistavat ja täysin todistavat sen oikeudellisuuden.
On siis jatkettava kaikkialla tämän taktiikan mukaista
työtä, tunkeutumalla olemassa oleviin * unioihin ja
siellä vaikutettava järjestyneitten työväen pohjaker­rosten
vallankumoukselliseen luokkatietoisuuteen he­rättämiseksi,
ja ammattiunioitten yhdistämisen kautta
rakenneltava perusteita teollisuusunionismille. Sa­malla
kuin on myöskin tärkeää, että vielä järjestymät-tömäin
pohjajoukkojen unioihin mukaan vetämiselle
annetaan mitä suurin huomio.
ottaa Tammisaaren Pakkotyölaitok­sesta
saapuneen kirjelmän, jonka
ovat allekirjoittaneet siellä viruvat
tunnetuimmat ent. Sos.-deni. kan­sanedustajat.
Kirjelmä on seuraavanlainen:
Sosialistiselle Eduskuntaryhmäl­le!
Ensi kerran on Suomen köyhälis­tön
etujoukko, sen vallankumouk­sellisin
osa, ottanut itsenäisenä
puolueena osaa eduskuntavaaleihin
Ensi kerran on sillä ollut vaalitais.
teluun käydessään tietoisesti vai-lankumouksellinen
ohjelma. Teidän
osaksenne, toverit, on tullut toimia
Suomen eduskunnassa tuon ohjel­man
täyttämiseksi.
verit, että työväki pettyi taaskin
toiveissaan. Lukuunottamatta kah­ta
edustajaa, joiden nimi tulee ai­na
erityisesti mainittavaksi Suomen
työväenliikkeen historiassa, ryhtyi- 5
vät nuo valitut edustajat saamaa-maan
nääntymiseen saakka sorretul­le
proletariaatille ^aIistumisen ja
nöyrtymisen oppia.
Tällä kertaa on Suomen tietoi­nen
proletariaatti antanut teidän i 5
Finanssipääoman valtakausi, joka
voimakkaampana ja kieltämäctö-män
selvänä ilmeni maailmnsodas-sa
ja jonka diktatuurin kahleissa
maailman proletariaatti jatkuvasti
voihkii, on synnyttänyt elävän va­kaumuksen
siitä, ettei työväenluok.
kaa vapauteta «demokratian» avul.
la. Kun työväen riistoon ja sor­toon
perustuvassa yhteiskunnassa
kaikki muut paitsi tietoisten prole-taarien
taistelujärjestöt ovat aseita
sortajain -kädessä, ei työväki - voi
porvarillista parlarifenttiakaan suu.
restikaan käyttää uudistusten hank­kimiseksi
ja asemansa parantami­seksi.
iSikäli kun se lähettää edufs-tajiansa
sinne, on heidän käytettä­vä
sitä vain etupäässä yhtenä kei.
nona tietoisten proletariaattijouk-fojen
lisäämiseksi ja kokoamiseksi
Jo kaksissa tämän edellisissä vaa-eissa
on Suomen proletariaatin
ydinjoukko äänestämään käydessään
pitänyt silmällä enemmän tai vä.
lemmän selviä vallankumouksellisia
päämääriä. Vuoden 1917 vaaleis­sa
tarjosi silloinen yhtenäinei;i työ­väenpuolueen
johtokin (hämäriä yal-ankumouksellisia
tunnussanoja työ­väelle,
joka vaistomaisesti tunsi sei-ovansa
^suurten tapausten edessä
Mutta nuo tunnussanat olivat meil-e
silloin valituiksi tulleille edusta­jille,
niinkuin ne olivat silloiselle
puolueen johdollekin vain pelkkää
hapiiileniista.*' Toimintamme edus­kunnassa
oli jotenkin; täydellisessä
ristiriidassa luokkataistelun silloisen
kehitysasteen kanssa. Todelliseen
taisteluun joutunut köyhälistö pet­tyi
kokonaan toiveissaan meidän
suhteemme.
Vuoden 1919 vaaleihin käytäessä
makasi Suomen työväenluokka vie­lä
verissään valkokaartien )julman
teurastuksen jäleltä, mutta veris-säänkin
se tunsi ja tiesi, että lep
pymätön taistelu työn ja pääoman
välillä tuli yhä jatkumaan. Luot­tamuksensa^
porvarilliseen parla­menttiin
olivat sangen .mdg^ sen
jäsenistä menettäneet^ mutta ky­kenemättä
poi-varillisen sorron täh­den
itse saamaan ääntänsä kuulu
viin, toivoivat tietoisimmat työläi­set,
että heidän eduskuntaan lähet­tämänsä
toverit julistaisivat sieltä
käsin, ettei työväen vallankumous,
liikettä oltu sittenkään voitu ve.
riinsä tukahduttaa: se eli ja "oli
aina elävä. He olisivat täten an­taneet
epätoivon partaalla ölevil.
le tovereille uutta elämisen toivoa.
Epäilemättä oli tämä tärkein pe­ruste
monella työläisellä silloin vaa-
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
tehtäväksenne leppyraättöraän luok-jS T V Ö P T V C C T T T T T T «n i-u x T • „
Variston aseellisen diktatuurin ter-js dan dollarin 25c sadalta dollarUta lisää - . " " " c - ' ' - " ^^ £^
lähetyksille $3,50 lisämaksu,, " ^^^'^ösaiiöms
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T HMl o--?
vievsr Ave. " ' Broa(
rorisoiman Suomen eduskunnan pu
hujalavalla. Yhdessä tämän pro
letariaatin kanssa toivomme me ai
lekirjoittaneet vilpittömästi, että te
ymmärtäisitte nykyisen historialli
sen ajankohdan luokkataisteluil
asettavat erityiset vaatimukset pa
remmin kuin me sen aikanamme
tehnme. Silloin te myöskin osaat­te
toiminnassanne välttää meidän
tekemiämme virheitä. Ennen kaik
kea, säilyttäkää alituisesti jokapäi­väisellä
yhteistoiminnalla luotu yh
teys työväen joukkoliikkeen kanssa
Pyrkikää aina olemaan velvollisuu­tensa
täydellisemmin täyttäneitä jä­seniä
tuossa proletariaatin etujou­kossa,
joka tiilee leppymättömästi
taistelemaan riistäjäin sortovallan
kukistamiseksi, pelkäämättä taiste­lun
mukanaan tuomia vaaroja ja
kärsimyksiä. Näillä perusteilla toi­mien
ja huomioonottaen opetusrik-kaan
vallankumouksellisen koke­muksen,
uskomme teidän voivan
mahdollisimman paljon hyödyttää^
proletariaatin kallista asiaa.
Vaikka useat allekirjoittaneista
kun eivät nauti poliittisen vangin
oikeuksia, eivät voi edes porvaris-lehtien
kautta seurata toimintaan­ne,
nfin olkaa varmat siitä, että
meidän niinkuin koko vankiloissa
viruvan toverijoukonkin jokapäiväi­set
ajatukset seuraavat teidän pon-nistuksianne
y h t e i s e n asiamme
eteen. Ainoastaan teidän ja tietoi­sen
p^roletariaatin yhteisillä ponnis­tuksilla
uskomme saatavan ase­maamme
sen lievennyksen, mikä on
mahdollista saada porvarillisen dik­tatuurin
aikana, sekä myös lopulli­sen
vapautuksemme. Mutta olkoon
se kaukana meistä, että vaatisimme
teitä meidän tähtemme hetkeksi-cään
toimimaan toisin, kuin koko
proletariaatin edut vaativat. Me
;iedämme, että ne kärsimykset, jot-ca
meidän osaksemme tulevat ovat
ainoastaan pieni murtoosa siitä
mitä maailman proletariaatti on
kärsinyt ja yhä kärsii vapautuksen­sa
pu9i^sta taistellessaan. Siksi me
myöskin tunnemme velvollisuudek­semme
koettaa kestää ne, niin ras­kaalta
kuin se ehkä joskus tuntuu,
kin.
Tässä mielessä me entiset edus­tajat,
hyvin käsittäen teidän ..^des-vastuullisen
ja vaikean tehtävänne
mutta täydellisesti luottaen vilpit­tömään
harrastukseenne ja uupu­mattomaan
intoonne, lähetämme
täältä rautakalterien ja piikkilanka-verkkojen
takaa teille veljellisen
tervehdyksemme, toivoen teille run­sainta
menestystä taistellessanne
meille kaikille rakkaan asian puo­lesta,
.
Teidän kauttanne tervehdimme
koko Suomen vallankumouksellista
köyhälistöä.
Eläköön sosialismi! Eläköön So­sialistinen
Eduskuntaryhmä!
Tammisaaren Pakkotyölaitoksella
10 p. syysk. 1922.
Entisiä kansanedustajia.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilmjojen valtuutettu asiamies
BOX 69 VAPAUS,
SUDBURY. ON-Pilettiliäke
tehtävä J, V. Kannasten nimessä,
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii{iiiiiiiiiiiniiiiiiiiii||,|,u^,,ii^^
toi
Ja he siis asettuvat tätä katoverinsa aina lÖ3täv|t
milloin on kysymyksessä vall
mouksellisen työväenliikkeen
tammen. , Mutta sitä suuren,
mielihyvällä on todettava, tl
Ranskassakin protesteerataan
laisia sortotoimenpiteitä ya^
Ranskalaisen veljespuolueen *
va Jcomitea lausuu näet mi^ä
kanssa.
joukkoliikettä vastaan, on kehityk­sen
kuljettava heidän ylitseen, —
Sanalla sanoen osoitti istunto, että
työtätekevät kansanjoukot vaativat
taistelua,
— o—
•tunnin työajan puo­lustaminen
Ruotsissa
Tukholma, 23-9, — Kommunisti-juolue
on antanut maan järjesty­neille
työläisille, ammattiyhdistyk­sille,
ammattijärjestöille, kunnallis-ärjestöille
ja työväenkluheille. osoi-
;etun julistuksen, missä todetaan
että kapitalismi nyt, vierittääkseen
caikki sodan ja «rauhan» kustan-kim„
man vastalause «"sa Reinin
eella sattuneiden kuristustoin
teiden johdosta, joilla on laki
tu kommunistilehdet myös K
sä ja Solingenissä, sekä ki=
L'Humanite-lehden levitys mi
tyillä alueilla.
Johtavan komitean vastai=u^
sanotaan: «Ranskalainen ra-<a
ollisuus, jonka alotteesta näihii
nukset työväenluokan harteille menpiteisiin on ryhdytty p
työinaaneuyos-tojen
valtuutettujen
istunto
— Irlannin presidentti Gosgrove on entinen dub­linilainen
kapakoitsija. Ulsterin pääministeri Sir
Craig taas on panimotehtailija. Ja nämä alkohooli-sankarit
tahtovat johtaa vapauteen pyrkivää Irlannin
kansaa.
- Berliini, 18-9. — Eilen täällä
kokoontunut työmaaneuvostpkonfe-renssi
todisti neuvostojen horjuma­tonta
taisteluintoa, ja osoitti, että
kaikkialla kannatetaan sitä prole­taarisen
itseavun tietä, minkä Ber­linin
työmaaneuvostojen istuntc
julkaisemassaan cAvoimessa kirjees­sä
» viittoi. Istunto valitsi koko val­takuntaa
käsittävän valiokunnan.,
joka puolestaan antamassaan julis^
tuksessa kehoittaa työläisiä, pal­kannauttijoita
ja virkailijoita välit-tömään
toiniintaan , kontrollivalip-kuntien
kautta. Ammattijärjestön
johdoUd annetaan viimeinen kehoi-
"tus ryhtymään yhdessä, työmaaneu­vostojen
kanssa taisteluuh kallistu
mistä ja kiskontaa vastaan. Koko
«•altakuntaa käsittävä työmaaneu-vostokongressi
kutsutaan koolle lo­kakuun
22 pnä, olipa ammatillinen
johto sitä vastaan taikka ei. Eri
työmaaneuvostojen valtuutetut se­littivät,
että työtätekeväin kansan­joukkojen
äärettömään hätään ja
niiden olemassaoloa -vastaan kohdis­tuvaan
uhkaan katsoen on voitetta-va
kaikki puolustustaistelun tiellä
olevat esteet, ja että työväestön
»utainen tahto ja päättäväisyys on
kyllä keksivä keinot taistelun jär­jestämisen
ja rahastamisen vaikeuk-selvän
ja tajuttavan tilanteen. Pro­letariaatin
puolustustaisteluun tul-laan
viivyttelemättä ryhtymään.
Porvaristo mielii pysyttää pystyssä
turmeltuneen talousmuotonsa mil-joonain
nälkäisten proletaarien kus­tannuksella.
Istunto valaisi tosiasi­an
tosiasian jälkeen koossa oleville
valtuutetuille. Osoitettiin, että edesr
sä oleva nelinkertainen viljanhin-nan
korotus ei kallista ainoastaan
leivän vaan, myös kaikkien muiden
tarvikkeiden hintoja, tuotiin esiin
rikollisia, kiskomistapauksia, mainit­tiin,
kuinka; ,m.m. Berlinistä oli lä-hetetty
Brusseliin vaunullinen vil­jaa
sementtinä, ; miten porvaristo
saboteeraa paikallisten kontrolliva-liokuntien
toimintaa, ja päätettiin
vastatoimenpiteistä sitä vastaan
jne. Kaikki tämä osoitti, että neu-vostovaltuutetut
ovat tietoisia siitä
että vain jääväämätön luokkatais-telu
voi varmentaa työtätekeväin
kansanjoukkojen olemassaolon.
. Ammatillisen johdon tähän astis-ta
toimettomuutta arvosteltiin an­karasti.
Suuttumuksella tuotiin
esiin, että johto oli uhannut eroit-taa
jäsenet, jotka ottaisivat oäaa
suunniteltuun heuVostokongressiin,
Kaikki puhujat lausuivat kuitenkin
yksimielisesti, etteivät mitkään Tih.
kaukset saisi heitä poikkeamaan
alkamaltaan tieltä ja tuomasta ilmi
takanaan olevain työläisten tahtoa;
varsinkin, kun ammattiyhdistysjoh-tajat
olivat kerta kaikkiaan saa-sien
voittamiseksi. tettava tietoisiksi siitä, etteivät ole
Täten loivat neuvostovaltuutetut tekemisissä yksilöiden vaan joukon
suunnattomain palkkain vähennys-
;en jälkeen, suuntaa kaikissa mais-sa
yleishyökkäyksensä 8-tunnin työ­aikaa
vastaan. Ruotsissa on koko
yhtynyt kapitalistinen mahti, por-varisluokka
kokonaisuudessaan ja
suurtalonpoikaisto ryhtynyt leveäl­lä
rintamalla hyökkäykseen tehdäk-seen
tyhjäksi loppuun kuluvan 8-
tunnin työaikalain. On siis olemas­sa
mitä suurin vaara, että Ruotsin
työläisiltä ainakin käytännössä riis­tetään
8-tunnin työpäivä, tuo ainoa
työväenluokan y h t e i skunnallinen
voitto, ja että heistä tulee vielä
verisemmän riiston uhreja kuin mi­tä
nyt on valtaisien palkkainalen-nusten
jälkeen laita. Tällaisessa ti­lanteessa
on Ruotsin työväenluokan
kaikella vakavuudella varustaudut­tava
viimeisin voiminsa lyödäkseen
takaisin kapitaalin offensiivin nor­maalityöaikaa
vastaan. Kaikki työ­läisten
ammatilliset ja taloudelliset
järjestöt, kaikki liitot ja ammatti­järjestön
kongressi ovatkin olleet
sitä mieltä, että 8-tunnin työaikaa
on puolustettava kaikin keinoiri-
Yksimielisyys tässä kysymyksessä
on siis täydellinen. Mutta tässä ei
riitä pelkät • sanat, ja vakuuttelut.
Porvariston yhteisrintama taipuu
vain työväenluokan yhtyneen tais­telutahdon
tieltä. Sen vuoksi on
työväenluokan ajoissa varustaudut­tava
tehokkaan painostuksen ja rat-kaisevain
taistelujen varalta, mihin
vaaditaan lujaa ja päättäväistä
proletarista yhteisrintamaa.
Tämän johdosta ehdottaa kommu­nistipuolue,
. että työläiset kaikissa
kokouksissa, ammattiyhdistyksissä,
kunnallisjärjestöissä ja klubeissa
ottaisivat välittömän j keskustelun
alaiseksi kysymyksen: mitä olisi
tehtävä 8-tunnin työajan puolus­tamiseksi?
Puolue itse on sitä miel­tä,
että maan joka kolkassa olisi
tässä tarkoituksessa muodostettava
työläisten puolustuskomiteoita, jois­sa
olisi edustettuina kaikki työläis;
ten ammatilliset, taloudelliset ja
poliittiset järjestöt. Näiden komite-öitten
olisi suunnitelt«m,, järjestet­tävä
ja johdettava eri laatuisia mie
lenilmaisuja, kokouksia, mielenosoi­tuksia,
joukkotoimintoja. Paikallis­ten
komiteain olisi sitten muodos­tettava
lääninkomitea, joka valvoisi
toimintaa läänissään ja olisi jatku­vassa
kosketuksessa työläisten am­matillisten
ja poliittisten keskus­järjestöjen
kanssa.
«Toverit, sanotaan julistuksessa
Älkää enään luottako siihen, '^ttä
kaikki käy itsestään. Älkää antako
väärän turvallisuudientunteen, tyl-'
syyden taikka keskinäjsen kinaste-luh
estää teitä yhteisestä taiste.
lusta 8-tunnin työpäivän puolesta.
Sulkekaa rivinne saaliinhimbista n-hollista
vastaan !>
rO- T-...
(meidänkin lehdesämme' niair
ranskalaisten ja saksalaisten
munistien yhteisen julistuken
kutusta. Mitä (sosialistimin^
Severengiin tulee( jonka UI
lakkautettiin toverilehti Solini
sä), emme lainkaan ihmettele,
hän on niin nopsasti kiiruh
täyttämään Ranskan kansa
blokin toivomuksen. T i e d ä n -
niillä innolla hän riensi täyttj
Baierin hallituksen käskyn
Fähnen» kuristamisesta. Ta
edesottamiset osoittavat vain
kin kerran kaikkien maiden
talistien solidarisuutta milloi)
kysymyksessä h e i d ä n yhteisten
jensa puolustaminen proletari
vastaan. Stinnes ja ranska
miljaardimiehet toimivat yha
kun on ' kysymyksessä kanin,
riistettyjen sortaminen. Sak
missä työvoimaa on markanliu
nuksen takia melkein ilmaiseks
tavissa, pyrkivät he yhteisest
hoitamaan tuotantoa työaika
dentämällä. Ranskassa sen ^;
rajoitetaan tuotantoa, mikä n:
sea työnostajain hyökkäystä
kaa vastaan. Mielimmekö me
Iäiset vielä kauankin vitkasteli
tyäksemme yhteisessä taist
yhteiseen toimintaan saksal
veljiemme kanssa? Reininniaa
pahtumat merkitsevät yleishj
yksen alkunäytöstä meitä k
vastaan!» huomauttaa RKP:n
va komitea.
Norjan ammattijär
tö ja "Amsterdam
Kristiania 17-9. Maajär
sihteeristö on päättänyt :
koolle ammattijärjestön edu
ton lokakuun 2 pnä. Paitsi i
teja ja taloudellisia asioita,
kokous käsittelemään sihtei
Amsterdamista luopuraiselid
sekä ehdotusta osanotosta !
van ; ammattiyhdistyskongressi]
Si marraskuussa. Lisäksi tullai
kouksessa juurta jaksain käi
mään ammatillisen agitationi
symystä.
Kuten tunnettua ovat u=e
liitot, useat jopa aivan yfe
sesti, kannattaneet ammatti
tön Amsterdamin internatioi
luopumisehdotusta, minkä
on odotettavissa, että edus
tekee kokouksessaan päätökss
ka ,on. sopusoinnussa liittokc
seissa tehtyjen toivomustenj
Proletariaatin mykistä­minen
Heininmaassa
Belgialaiset miehitysviranomaiset
ovat kolmeksi kuukaudeksi lakkaut­taneet
Dusseldorffissa^ ilmeätjrvän
kommunistilehden cFreiheit». Nämä
vieraat valloittajat ovat täten osoit­taneet
liikuttavaa intoa puolusta­essaan
Stmneksen tasavaltaa kom­munisteja
vastaan. Berliniläinen to­verilehti
huomauttaa, että on mer­killepantavaa,
kuinka ententekapi-talistit
ja heidän saksalaiset luok- merkitystä-
Kansainvälisen nj
sopäivän vietto H<
singissä
Helsingissä ilmestyvä «No»^
Iäinen» kertoo:
Kansainvälisenä n«o"=°P
syysk. 3:na, oli Helsingin -l-^
talon juhlasalissa Aluejärjestö
jestämä suuremmoinen y
laisuus, joka alkoi klo_ 2
Ohelma alkoi torvisoitoU^
ka jälkeen tov, Erkki Ha^
nostavassa tervehdyspuhee^
losii kansainvälisen n^oi^'^