Vapaus, February 3, 1930

              Maanantaina^ lielipJk;-8 Feht 3
ilala tySrlcttÖB ttv» SZocabaastuja, Omutjr Svi-vISsBilh
VotlEK* te Quttd*. Pablubnl daUr M Sadbtay. Ontsda.
liittnrf. VlJTVfm J* oiauM u l f M M Qra Saeetini.
Bo* e9, Saäbaxy, Ota,
O f ^ . O o b moA, äifatiinarut», ete.) 103;S-E(Ctor S36V/-Booluto»^7V.
Albertan hlilikaivost^öalalla, niin.
/ ^fi**)^ BoolcM»» aai griautop» V«i>«g« BmlJicc El» Street.
TltAUSHINNAT:
6 kk. ItAI, 8 kk. 11.75 j » 1 kk. »1X0. ~ Ykdrrolloflu» J« S«oioe«a »«ka aai:
1 vlv%. |6i)a, « k k . «J.^ i» I kk. 11X0.
Mifmlk^eflmotiilcaet tlM kau. tZM kakai Utiu. — Anoliinooa nesscilU oBseDtoitotnlu'
yafculiiiu». — NiaieiUBanttoaaiotokMt SOc kota, t
OLUOTUSBIKNAT VAPAVOESSA:
1- Ariolii
flXO 3 kertaa. — SrntymSilmotttkaet Jl.ft
l u o a kotaa. — Aanafoeioamotnkaet'»2X0 kertj,' »3X0 kakai kertaa. — KJi!3«;imotok«-
ii. — l f - » f ^ T - n ^ y . t . t . ^ lecita. SO. liaämtkaa kiUo*Iaa«eelti tai taaUtvTärirU*. —
»Ud«» *lC«»ot|i!«>»fl«?J^ k«n% « • « > k*I»»* k«rt*^ - Tilapäiailoetttjien ja ilmoto'
M, «aa^tueaaa. iSbetettJt*S ilatotoabiota rtpkiteea.
«dtmiiiiia late*. 75e per eol. <«eb- UiDiaanm ckvta for liatU foaertioa. TSe.
tb« beat advertiaias medinn amosf tke Flnnlab peojl* ia Canada.
Th'
«ffloin lakanaa aaa »aat*n«a «uitnäiaeea kJrjee«««»no. klrjottakaa oadeUea» lUkk«r
'tfePfa» «mooaaOiaella^aUBeUi: /. V . AliJäfiat, UlkkaeBhomja.
'Britanman- valtakunta ulkonaisesta eheydestään huolimalta fi-ihi^
odlp^ sisäisesti mitään ehyttä yhtenäistä kokonaisuutta. Se or
{^tpydeliis^i sangen irrallinen ryhmittymä, jopa sen eri osat ova?
i h « o < ^ subte^sa keskenään ri^
" T^mä parhaiden ilmenee n.k. valtakunnan sisäisen kaupan poli-tiikassa.
Esimerkiksi yhdistyneen Kuningaskunnan: Englannin. Sko!
lännin ja Walesih, kapitalistiluokan kaupalliset edut eivät ole samai
Canadan, AustraTian tahi Etelä-Afrikan kapitalistien edut. Kur
Bf^tiu^liassa puhutaan valtakunnan välisen kaupan edistämisestä tahi
tt^ijKiJitiikasta, tapahtuu se toisessa äänilajissa, kuin Canadassa tah
toisissa dominioissa. Niinpä Toronton "Mail and Empire"-Iehti puhu'
lä>ij|^tainä Ba|dwinin, Lloyd Georgen ja MacDonaldin tullipolitiikka
v^staap, l ^ t i väitti, että nämä Englannin kolmen porvaripuolueet'
j<A|ajat vastustavat. tulliraJotusten asettamisia Englantiin luoiavillr
elintarpeille ja raaka«aineille, mutia vaalivat että <|öminiot päästävät
' ttilltvapaasti maihinsa englantilaisia'^ teollisuustuotteita, joista loiset
ovat tavaroita, joita tuotetaan myöskin dominioissa. Englanlilaisev
ifiollisuustuottcet joutuvat täten kilpailemaan dominioiden vastaavieiir
tuotteiden kanösaf ' .
^ Cqnadalaiset kapitiUislit sitävastoin mielellään näkisivät, eitä cana
^^If^lficlU viljalle ja muilla raaka-aineille myönnettäisiin tullieluisuuk
siÄ brittiläisillä markkinoilla, asettamalla tullirajoituksia ulkomaille
tuotavalle viljalle ja raaka-aineille. Täten voisivat canadalaiset kapi-tirHstit'
hyötyä tullien aiheuttamasta hintojen koroituksista. "Mail and
^ p l r e ' * huomauttaa: ^ttä siitä n. $400,000,000:n vientimäärästä, mitä
v(^^l) Canad^ta But^niaan viime maalisk. 31 päivään päättyvänä
VUöniia, oli $300,0QO,(Kk) lapketjay^^ ja jauhojen osalle, jotka
elWt saaneet mitään etuisuuksia brittiläisillä markkinoilla ulkomaihin
vei(¥,attuna. Vain n. 3.5 prosenttia Canadan kaupasta Britanniaan saj
saiitli^tuliietuiauuk^ista, mutta Englannin CaofidaBn (kph^jstuyastr.
sänokaäinhie n.'$200,000,000m kaMpasta oli vain ^^O0,00ft>af;llaisi(u
t^afpitk,'l'otka>ivat'sääneer.t^
uudenaikai<^iutlamista valmisiftinalla suuhnitelma pakoUisäs a^elvol-^
lisuuden poistamisesta s*^kä armirfian jä^i^amisestä, vajiäefitbiai^' Var-väyLsen
pohjalle. Sillä vajpaäelitoiset pälÖy^tudjaa^iMäqt <n^',ainä
osoitautunpet '^luotettavammiksi" kapitali<^iai voiibiksi; kuin' ^»ii^n
asevelvollisuuden nojalla koödut jöiikö^, jotka* oVät muodosil^^ y-leensä
tyoläbluokan jäsenistä. Porvariston Joku osa on noussilt op-positsioniin
viimeksimainittua ehdotusta vahaan, mutta tämä on eäfentr 'kmn IrffHrtnfl. teollisuuksilla vallitsee
.nän näer^äistä kuin todellista, eikä Scidifitiip fa^lijtUVsen- pyi^CliiaysS^ jyjrtnfn Tnn*«?T'"'K ^f^^ kai-ien
motiiveja ole millään tavalla asetethi kj^iialaiseksr riistöluoi Ivosahi^^
kan lahglla. Näin huomaaynmä, että Anstraliassakin'suoriö^^^ taan-: !f . ^ ^ L ^ ^ ^ f S S ' " . ^ ^
tumnkselHnen tyoväienpuoiueftn johtajista taTil^lä' tyÖta' It^ifjinf.tait­amiseksi
työn ja pääoman väliseltä.,taiste]^)[]^^,^j^
voisi häiriöinä j^lkfial tuotantokoneigton teiueiamista: voittojtnisaclisaäf:
. • i - - i - ^ ' - r f*- <:••
iieiiö^ ImoiiElft "Wm Werkers
I liilil
vai ei, on iqreeenalalsta.. Ellei se o-iiftl.
niin yleistä l^nlMria^ln. niin voL
(«kisiln-^ajatiäla t i l ^ ^ suoraxiai.
teädykfilJtto.'^Jo6ltiir otr^päteviä
väa sbtitmuibet pggttyyät^^ tulevan
jk^sän aibtna, joten ennailcoyaimis.
iiijänk' ja vaJtottlmeiia nykjriseen tt
lanteeseen ^^liarkidndillaL
•nianne on miltei samanlainen
«^tftÄomiuttii^ajilehti/C]^ yj^^i^^lj^^ix^^^
i^fnio on tähänkin asti ollut epäedullisenJmassa ^asemassal. {({a^talcj^nijajtj
ySIis^är-kaujiasaa./. •"• ;.i .;,.!;.;
\ • firittiläiset teolliauudeqharjoitlajät toimelta: puolöh vastustavat min-ki&
lalisten edes suoaitumuustullien asettamista Britahniaan tuotavien
YiCvbötö' 1». la^a-aineidöa hyv^kd.senta^ ta-ji^
q&jSfif^^a bintpj!e«^^ mitä yuorostaan seuraisi tuotantokuslannus-t^
j I^Ol^oamineh ja Englannin ennestään rappiolla olevan teollisuuden
kilpailukyvyn beikehtyminen. Toisia sanoen se antaisi uuden sysäyk^
«ett sille^alaspi^ luistamiselle, missfi tilassa Eij^gläniiijri 'te^ öti
ratsionalisoinusyrityksistä huolimatta;ollut jö ^uqsjUkausla.,,^',^ • if
NjlistS k^upanisista ydstäko^ mitä; yaUJt&ee B*itanniaij,.,yaUA-kftssaan
monessa suhteessa asettanut kaliköita brittiläisten liikemiester
IcAtippavankkuriea ratt^^ eduksi.
'Multa dominoiden vM|illäki|]^ on alituista^^etiijen ristiriitoja, joisti
VQii^gaii majnjta Uuil^n, Setlannin ja Canadan välinen kilpailu maa-ialoucftttotteiden
xnarkkihot8ta'j.ni,e. K^aikeata tästä huomataan, etti'
btittUfiinen imperialismi on taloudellisessa suhteessa sangen irrallinev
j a hajanainen kokoomus. T ^ ä tiet^kip vaikuttaa myöskin brittiläi
sto imperialismin valta-asemaaii maailmassa. Onpa esim. dominioider
|iförvairiston keskuudessa viritetty kysymys doniiniöiden väestön oikeu
pänttää dömtnio|>arljE|^^ siitä ryhtyväkö sotaan Britai'?
4iatt mukani^ jos Eritann sotaan,'^vai jäisrvätkö puolueettr
ÖiiksL Mikä kysymys bh tietenkin sama, kuin kysymys eri dpminioide
;^j>otvariston etuien mahdöllbesta eroavaisuudesta kansainvälisten sei!
JMiuäten sattuessa.
Mitq tyovä^uokkään tulee, on sen'luokkatietpisen kumouksell'
«pernan päämäärä 99iin nim. työtätekevien kohoa
a^nt^ valtiolliseen valtaan vanhan järjestelmän ^kukistamiseksi ja ur
den koinmunisU^en yhteiskuntamuodon rakentamiseksi. Tältä pohjalt
voi työväenluokka lupda kansainvallisen solidarisen luokkataistelurinfa
m^. kaikkien maiden, rii8tpl^oldda V
4i^frd(iaA kapittdi$^^ "työväen''
haUHtikseen ,
Kulunut vuosi oli verrattaiin levoton Australian 'työtilanteessa.
Australian teollisuus oli laajassaL ja syvässä kriisissä. Pääoman yri­tykset
supistaa tuotantokustannuksia, ja kiristää työtehoa johti ino-iteUa
alalla typläisteh puolustukseen. Syntyi -lakkoja yksiupä työ­läisten
järjestymisioikeuden ja entisten työsppimiisten saavuttamien eh­tojen
suojelemiseksi. Sahateollisuudessa oli kuukausia kestänyt lak-kotaistelu,
joka käsitti melkein koko maan, ja joka tyrehdytti raken-ntistoiminnan,
aiheuttaen myötätuntoisuuslakkoja rakennusaloilla,
tluden Etelä-Walesin hiilikaivosalueella on ollut valtava~^ötaistelu
' työnantajain palkanalennusyrityksiä vastaan. Aikaisemmin oli vaka­va
rannikkoliikenne- ja satamatyöläisten selkkaus, mikä ulottui mel­kein
kaildkiin Au^ralian satamakaupunkeihin.
jSfaiden työn ja pääoman kärjistyneiden taistelujen keskellä jou-tUiiirat
Australian työväeapuolueen taantumukselliset johtajat näyite-temaSn^
v taaten; tav^mukaista työnantajien hyväksi kätyröivää osaa.
Tilaidle:-Wubd6ätui poliittisesti' sitten sellaiseksi, että porvaristo kat­sot
ö^lIisdE^i mutaa vanhoillisen vihatun Brucen hallituksen mennä
ihenojaan, ja luovuttaa vaalivoiton työväenpuolueelle, joka muodosti
'ii]^kyaäavoim^sa olevan Scullinin hallituksen.
Tämä "työväen" h^litus, kuten virkaveljensä Englannissa, on
lyiiye» olemassaolonsa aikana jo ehtinyt näyttää, että ponariston
sillQ antama luottamus ei ollut hukkaan heitetty. Niinpä suuressa
Juijl^iselkkaaksessa ei uusi hallitus ole t^nyt mitään turvatakseen työ-
: l a i ^ ^ oikeudeL Se on päinvastoin liitt>'nyt yhteisrintamaan pakoit-ttudbttm
kaivosmiehet alistumaan työnantajien vaatimaan palkanalen-ikidescMi
Se on myöskin määrätietoisesti lähtenyt ajamaan työriiiai-suD^
ien- pakollista sovittelupoliiikkaa- työläisiä vastaan^ minkä toi-mim)^
tähanast&etkin tulokset^ ovat koituneet vahingoksi työläisten
taloudi^lisissd taisteluissa.
Scullin lähti myöskin heti ajamaan '^isänmaan puolustuksen
"Multa painakoot kaikki mieleensä sen selvän tpjHudpn', j«^
»;aj.sen Amerikiut suomalaisen sanomalehden taloudellinen tie on kapea.
Parbaimmassakaan tapauksessa, jos leht^ yrilet^n^ tctoitlaa^ p i | ^ ^ S m m ? ^ E ' w oS
sitä sanomalehtenä, on hyvä eitä tutöt riUtavät nienoihim Suuttrai
velkojen makaamisesta ei voi olla puhettakaan. Me tunnemmei Ameria,
l;an suomalaisen sanomalehtiliikkeen'ja tiedämme siis mitä puhuniihel'^
Näin kirjoittaa "Canadan Uutiset*'-nimiheh port-aH^uHlmneh pis­kuinen
porvarillinen viikkolehti, saatuaan kuulla, etla Fitchbjiifgi^:
muutamia vuosia kitunut kansalIis^otyarUiin«n lehtiriepu .^\Am^ril(än
Suomalainen" oli kuollut verenvähyyteen'. I4ehdien velat olivat näet
Harlturieel vuosivuodelta ja lopiiksi Kävivät ylivoimaiseksi, joten pesati'
;äännökset oli luovutettava velkojille.
Me uskomme, että "Canadan Uutiset" todella-tietää, mitjl se pi^btiii,
, aliltaessaan suomalaisen sanomalehden "talöudi^llisen. tipn kapeutta"..
Joudumme siksi harvoin näkemään "Canadan Uutisia.** ja' kuh siturih
osa Canadan siirtolaisväestöstä ei edes tiedä'että sellainen lehtinen oh
olemassa, niin emme ole pitäneet tärkeänä seurata aikaisemmin sen si­sältöä,
lläoleva kultainen totuuden, jyvä sattui silmäämme sattumalta^
joten tarjoamme .sen tä^n lukijoillemme.
"Amerikan Suomalaisen" kohtalo oli Kuvaava. • Se ^osoittaa, ettei
raskaan riistännän alaisena elävä siTomatä^^AViiiVt^lai^^io^^ tunne
erikoista myötätuntoa yksityisten "pisnestäjien" kansairisporvafillista
"heimorakkautta" leivittäviä lel^tiä fcohtaan, Täma/oi^ luonnollinen
^euraus siirtolaistyöläisten taloudellisesta ja yhteiskuijinalllsesta ase­masta,
joka selvittää työläisille kokemusperäistä tietä luokkatietoisuur
;Ien aajikosia. Sen vuoksi on kansallisporvarillisten lehtien "tite kape^'*..
Mitä "Amerikan Suonialaiseen" tulee, oli sen iäipail^va: fitchv
burgilaista porYarillisdemokraaltista "Raivaajaa" yas^ieöi, eikä kiahr
della samansuuntaisella lehdellä ollut tietenkäSh elämähmahdpHistitikr-iia,
kun suomalaisella pikkuporvaristolla on tekemistä; yhdenkin'1^
laloillapitämisessä huolimalta siitä, että "Raiyaajall^" ö'n suoriaalaisea
työväestön aikoinaan kpkoama ja sittemmin anastetut varat pönkitä-
.niässä taloudellista aseibkansi^/
Mahdollisesti Suomen' vallcohallitus, iähliessaärf nylf yöim^peräiS-tyttämään
valkoista propagandaa tällä linantieireella, KiinnitM ^^^h^^
äänenkann^ltajiensa raldudeUisiin vaikeuksiin, ja ojentaa auftlayan kä
tonsä niidenr nirinnlla/ pyj«fuaqii$e^^^ Vöi Icäsiltäisikö valköhallitu^
:^ettei kan^ ^ n g v g f ^ s y Sslsa?" j : ' ^ ^ ! f * ^ ' - . . f ' " ^f
r yhteisissä ^neuV^fteftiösäi' j i i k Vhdysvältaln jxjhtavat liilfe
iniehet ja Amerikan työväenliiton ,(A.^.L.): keftajse^ jöbtajat kävivät
iiip of Canada" perustiettiln: miltei
«{^edullisempi, sillä saatiinhan sil­loin
uniomme tunnustaminen kai-vcsp^<)<
»ieilta, joka jälleeix 3 vuot-ta
myöhemmässä sopimuksessa ri-jcQ^
tiiix Ja n&a^Hen on viimeisen so-pijiiuksen
mukaan ampastaan P^-
näetijk^llls sopimukset, "kÖiaappania uni-ot^'
jokaisella; osastolla, siiö osastot
kuuluen veroa ma^ksaväi» unloon.
[ Milcfi tilanteen ei^iedullisuutta li­sää,
on se, että nykyisen sopimuk­sen
imapeen menoaika el ole yhtäai.
Ka^njsii' kaikiPa kalyoksilla. Ja l i'
saksi ^iypsicomppanlpi^en kätyrit
ovat suoranaisessa ty&sä uutta sopi.
musta valmistamassa Ja maaperää
huomassa Joukkoihin ja sopivan het-kien
tullen sit^ työläisille tarjoamas­sa'.
Mitä on.uniomme nykyinen johto
tehnyt vallitsevien olo^teiden pa-rantaialseksi,
uijien Jäsehjöuikojen
Jllrjestämlseksi? Suprafln sanoen'ei
mitään. Ratnyastoin,se on bjaokrati-sisltunut
hyvää palkkaa iiauttiva ko-neisto.
vieläpä uhmatenkin jäsen-joukkoja.
Liitlvmme synnytystuskissa ollessa
Ja nimeä ristittäessä osoitettiin kai-kUla
kaivoskämpUlä suurta mielen-kimtoa
uutta tulokasta kohtaan,
vaiaD.pyigrjftäii s<? on laskenuti Jäsen-joukoissa
vallitsee yleensä lamaan,
nus ja osalta myös vastraimielisjryt-tä
johtoa kohtaan. Eikä ihmekään
ottamalla huomioon nykyisen joh­don
aikaansaamiset. Poistakaamme
nykyinen virkakoneisto. valitSMtt^la
Hlalle uudet ja kj^v^käämmäti. -
• y. Puolueen, jphdpn tahcdta on aikai­semmin
-kihinltääy hudmto menet,
telytiapaky^j^kslssa. kuhika' jäsen,
ien- Itulisif^ toimia kcmtroliln aikaan-saimiiseksi
Iiyo&samme. Viimeisessä
liittonune ^kaiUjain vaaleispa teh­tiin
puolueen johdon taholta täydel-
Inen "pannukakku" asettemalla eh.
dokkaaksi liittomme 'vastuimalaiseen
tehtävään henkiXm. joUa ei olliit
auktoriteettistä arvoiiantoa edes
paikallisilta puoluejäsenistöltä, vie-
'lä vähemmän muilla paikkakunnilla
missä hänet persoonalllsfeti tunnet-tim.
joten hänet oU määräyksistä
1 ;
ja puolueen johdon alistataasta me.
nettelytavasta huolimatta syrjäytet-tävä
vaJtisemisesta. M^Sskto jx^tet-tUn
mttoinibe johdosta henkilö, joka'
oli jäsenjouötojen suosima, useampia
kiellä taitava, kyvykäs organiseeraa-ja,
lisäksi puoltiejäsen. joten kont­rolli
oli käsissämme, vaan täten me.
netimme toista toiseen vaihtanlalla.
Tällainen mekaanisesti johdettu me-nettely,
ottamatta huomioon vallit­sevia
oloja ja puolueen jäsenten mle.
lipiteitä on vakava erehdys ja va-hingoksi
pu(dueellemme, vaan suu-remman
vahingon siitä sai kärsiä
kaivostyöläisliiton jäsenistö.
Virheitä siis on. tehty puoleen jPs
toiseen. Vaan silti emme saa lannis­tua.
Rakentakaamme unlostamme
todelltoen työväen luokkatletotaen..
taJstelukykymen unio! Ensi keväänä,
jolloin uusitaan palkka^,opimukset,
siiloin vaatikaamme yhteinen Ja sa­manaikainen
palkkasopimus kaikille
kaivoksille. Yksimielisellä ja yhtenä
rmtamana vaatikaamme kaivospa-rooneilta.
uniomme. "Mine Workei^
Union of Canadan" tunnustammen.
Protesteja
Eckville. Alfaerta. tammlk. » p.
; Canadan ylipostimestari,
Ottawa. '
Herra:
Seuraava paätöslanse hjnräk^jrttoln'
Työläisnaisten liiton Red Deeriii o-sastoat
kokoiiksessajt tammlk. 1».
väp, telöäö virastoanne, "aataa*
sen johdosta, että se oli pidättänyt
postioikeudet suomalaisten työläis-naisten-
viikkolehdeltä, -TOyEiaT-Cäa.
Suom. J^Jestön puhuja
gsmiäeer8a[]iiz^ ta>y. iMSärttn Hei»g
scmin^ipatJraohJäaaiL Jatfcau sea
Osastojen ja*tovereiden seurai
la paikkalnmnnia i^detään hi
{k£ai^ tuimuus haa&iQe aSjä
IdUvlDä
niistä byvih.
Jal iimoittazi
Faiiiaa^, horisi kouriasi
Kollm^arji.
—St I
otsikolla "Olisiko moratorio liikaa"
julkaistaan eräässä Suomen vasem-tnist6le||^
essä. talonpojille .om|stet|iu.
''•'-%^^ptf>-']
ff*T rt i^T-f
• - • >*Jta.< t
,?PftJi\^.;!. Jpj».:j^äm&l mm'.'!>^.
VeBa^asg; v f l ^ ployii iimiö,;;Sgn^
'^aameu|taV oäodttaa osaltaan sädn
panemaan. Samalla lupasivat työyäenpelfur^l Gi^eeh y.ni, että he feke-'
. . /^ttärjöku porvariston paksunlBkai-
£ioovenn luona^'Wa^ad^arpör8sifom'äl«luksen^ Ikivattiiinf-^tyiääl^i^^ oh,^oUut pftkpitet^v ko-^
ahtajain taholta, että mitään yleisiä palkahaTehri\il{3Ta ei tVilla töitoeeii^^^^^
- :lestJ».;Ja»tett säilöntä kuuluu. Porva-
'riiston, hyttyspn . voimiin , verrajitaval
l|atä^#ntsöU.,e^^ kuiifenkaan.imimt^^
, ,.tpuii^iJ^^yM
u S Kämta^^oanj ooliikiiieÄ tehX^
muisä^ tavasta .siir-^
tAtbnpoil^ omaisuutta tunn^ot-t^
tden köronktekurleti Ja rahalaitos.
Hien !balt^ torh^ enemmäl.
'riiveta kuyailemaan^ mehette-
IytaaxJit^,,ioitft rjahaporhpt käyttävät
te^pn^io^fi f^dlsta^äSiSn. T^lkopn,
v ^ kerta kailEkiaah sanotuksi, että
itsaanpQi^ on: täUä hetkeUä Joutu­in-
saU^ifeen umpU^ kai^taiisr
mtat: iheittta-aitaukseen, ett& siitä el.
p^Ltiistif^ sit^ mitkään tavalliset, kei.
«91^ l ä r ^ tuottoon lisäämien ja
sp^tSkyjKi^s. jöite Jöempja vaUa&sa.
yittävän kilpailun" takia. Alennus oh siiuiifm, mitä öii toteutettu' Ete-'
ässä Hopverin jai hänen "työläis'^yStävfeh8ä juhlalfö^
jälkeen._ ' _ . ..*
Kirjoittaessaan Jederatei Pressille MpmiaMl^taa Robert OWlh,.^tta,
yönantajat pohjoisessa isekä etelässä tulevat todennäkötsestf seUraa-'^
maan Dan Riverip esimerkkiä. Uuden Englanhm valtipirfeh, kiitomo'-.
paroonit tulevat kadehiien ka^eleinaän kompj^anlft-ämonism ovelaa
saavutusta osakkeenomistajien hyväksi Dan RiveWllä. Sfltjä nyt samoin
^uin vuonna 1920, joUoin alenneUiii*. santoisaa ^efeaissa |)alfeköjaf^O
>rosentilla sekä v. 19124, jpllpin palkkoja vähennettiin 1^ prösentill% ^ „ ^ . » ^
selitetään "työläisten;edustuk$ens^' kauöd. suostuneen ^lennukseeu/'|
Dan Riverin tehtaat pyat neljänneli^i suurimmfit koto maassa.'^ -v^^it-j-- ,.-4V.nt- *.
»Jiitä on yhteensä 12 teollisuuslaitosta. Palkat yhtiön oman ilmoituksen
nukaan olivat ennen alenhusla keÄkhn. $18.69 viikolta, j ^ alennuksen
ilkeen tulevasi oleniaan $16l75 Viikolta, i^^^^ op alfe näl^j^ajan Vir-inian
elinkustannuksiin verrattunau Yhtiö lohdirttoa työläisiä kyynil-,'
isellä huomautukselli, että "etevien työläisten sallitaaA' runnata useaim*
ia koneita silloin, kun tämä psoittautuii kSytänÄJili^
it parantaa ansioitaan". Siis työn rustoa p^tkanäler^^
kiristetään. -
Komppanijan priesidenlli l i . R. Fit^eMld öh a&n lajih kaljo/i^alis.
eja, jotka kulkevat usein puhunnassa kirkoissa' ja' pyh'äköulmssä^ jpfta
•jumalan avulla" on pannut työläiset ioteutWinaiah su^^ i^rpörat^
äionin riistosuunnitelmiai "yhteiseksi byvältsi". .KansaHiseri tekstiili-
;yöläisten union organiseeraajat, jotka ponnistelöväi etelän kutomo-^
työläisten järjestämiseksi militanttiseeh uhfoort pudKfetami
jaan, sanovat, että Fitzgeraldiif oma vuosi|)$ijf}cfeä ott $8^^ ,Dan
t^iyerin tehtaat ovat kyenneet makBamaari ^,$60,ÖÖÖ:n tavalliselle
pääomalleen säännöllisesti 10 prosenttia voittoa.
Kun kansallisen union organiseeraajat saapuivat äsken j^ah^^illeeh,
;omensivat Fitzgeraldin, pöliirfthieidät heti ^ äWalIa poistit^
naan kaupungista. Tässä yhteydessä on i n t o i s t a muTsfaa, että Fitz­gerald
on usein lausunut, että hänen koräppania-imiostm
rakentuu Rotary klubin ja apostoli Paavalin siveysopille./*
Kun työläiset osoittavat kapinallisuujtta komppania-imioita' ja^
riistoa vastaan, tyrkyttää Greenin ammattijärjestö it^i^sa etelävaltioi­hin
"järjesiäniään" tydlsusiä A. F. Ltn komppaniaruhioiliin, joille se^
haluaa saada työnantajain tunn^tuksep.' Äsl^^ G.,'
Silli
nphtunut kuvaa katselemaan lilan
kauaksi Ja tätä tilaisuutta hyväksi
käyttäen ,tyhjeiitää pöryari talbnpp-
•' mrjaiorio^tta,. s,p.. ,ij^ksuäj,An.
<3f^4^ys;" jei suiiiisa,mikään* re-foÄii
edes. ^'"pp ValArt^kojheh^^^
to muistuttava" toim^plde taloudel­lisessa.
kuplinkiGuiippallussa olevalle
taiohpoSa&liioJc^^ alutta 'tStakMii
eivät puläläjan .Ttömft«^t ole ehdot­taneet.
jÖ^skökaaV -77 pory el tah­do-
KÖuDa .'puhui^ia^ mörätÖ-
TÄlCELTiC", Joka: ilmestyy Ä^fdtiij&
sa, Oregon. VJSJi. ^
Koska postioikeudet on pidätetty
Canadassa suomenkielistä työläis­naisten
viikkolehdeltä, Tpverittw»l-ta:
ja
.Kosia pcMvirkaUlisÄ ovai Tytitf-neet
tähän toimoipiteessea .päipo.^-
taäööen niainlttua lehteä radikaa­listen
mleUpiteidensä ja sisäMÄnsä
vuoksi, ja
Koska me jyrkästi kiellämme että
mniäan vii*aiUjbilia, postihilUtuksen
tial muilla', on mitään olkeittta käjHi
tää virkavältaaösa pätop-, ajät]^^^
tai puhevaikaudeh tuläi]hduttamls|4kal'
ja asettaa vaawmalalsifcö' ihmirajs^
tuksen kehittymisen tällaisilla; töiJm-tumukselllsliia,
toimenpiteUlä, Ja
Koski, ajatus- j^; äjdteen Jtoaä^^
semisen vapaus ori' tftaitu ihmikflle
Caiiädan lakien kautta!, jalovat seik-
Ti-oja-, joihin jokainen hiittipinett ve-too
ylpeydellä.
Öiskl olkoöiii putetta: E^^ me
Rfed DÖeHn aiueen työmiäiÄenr lii­ton
jäsenet kokouksessamme pÄä:
timme voimakkaasti tubinita pietti;
halituksen toimenpiteen' t a ^ ' asias.
sa erlieelUsenä' jä el-brittiläisenä, jä
jöllä toimeniäteehä ön vaaralliset
seuraukset käilcBlfe ajatuis ja ilniai^
suvapaudelle, ja
Ölkobii edeUeen irä.ätettyt Että me
vaadimme pikaista ppstlblkeuksien
palauttamista Toverittarelle Cana­dassa
Ja siksi lähetämme koj^op täs-tä
päätöksestä' Canadan YMpbstimeis-tärille
Otta^^^a^.
Alpee koski, Mary Mäki
Kokouksen pUbeenjphtaJa. Kirjuri.
White 1
Sud
Matta\i
Co
JO B^-hehnik. Rosegi
(Tulkaa asemalle iltajunalle)
S pc hehalfc
7 p; hfilmifc- .
"8 p;=helmik.
l (Elyydetään tulemaan
nolrtajnaftii>.
Syivan take, Alta, tämmik. 25. p-
1930.
Canadan ylipostimestari,
.wa,
jjiiJ^feiUe on-flmoi1;ettu, e^tärit^id&ö!
nne on kieltänyt pbstiÄu-tSt
p. lÄlmJk.-
itt^ höiaik.
15 äe^ii^
lie. 17 p. h e l n^
Bärkland 1
Larder I
Rouyn, (
Rlrkland]
South Porciii
Tiaii
.<4^^komiteft ypl Järjestää i
m^Qsm, a^^^ ja PoU
lep. t d l f ^ Q ^ laidan. 6 i^vän'i
lia," miten purhalten sopii, eUei t
esitetty Järjestys ole. käytännöllir
1» p. helmlk.
M: P. • •
20jx:helmtk.
22 > helmlk,
33i ai. jih'^ h^ätöii
31 a? p: hi^imik.
South Porcu
Pyne Tovfn
Cotin
m
Port Art
Tqreerit!' Yliaoiievat huomautti
ais^^tcpl väs£a^ä^b^tä^ eräillä i
•iÄnäinä el W äksii että titri
1»]^mme' sillä SöisMä kunhi^i
tiiksi?n tapaista." Vää nsiksi.
»iterttf oh j ö v a i ^ mties ja aito
ta^^Äuli; siöllmät^ itseään r,
fcbissa; idn^ks^,^ Jöt^^^ on^a
pai^ttean, et^ 'rof^utanune'!)
^ditsijän etsimisestä ja tien
selOTäjÄstä, millbln se suinkfii
matuSöiUsta;
Oän. Suom. Järjestön T. P. Kon
, . . - _ Jphn.Wlrta. sl
det' suböepie: , _
nimfeitääÄ' ^bverifer,-' -iHnfestyy-
. Me, Albertan inäakuimöii %Ölät&.
naisten sihteeristön jäseneti tatön
jjainiöätavasti vastiistamme seijiista
..toimenpidettä ei^^^^^
tUäisehä. Me kaitsömme. että «ärJat;
Saitt^cnm^, seötähden kaikille ta-i^
ii|^i()iile t ä ^ maassa, että ne mie-j^
ka 6n. ft^ptu ialanpojan; "puu-tärfiap^
yahisie^l', ovatkin psolttau-tuneet
huonoiksi vartioiksi. Talon-tiäii9ixk
etujen' "vartija*" ovat ?'her-t
^ j ^ ^ r ; inyöneet^ heille osoitetun
^sJ^iui^ij^tpiVän:^ H^^ ovat heittäyty-
^Pih^ laflte kietarat ylös.
p^., ittji. suttrten henrojen edut o.
ti^iUeet ksns^mrkseeh. sanomme
iiemä^^^ itiO^ tällä hetkellä il-i^^
vät p^kkphuiiipl^uj^ muo-
{(p^. "Pois rahat Ja tavara kaiisal-ta"
— Kuuluu bapitallsmin sota-
Imuto. '
,.C'\n;i::tJt.(r;f5:;£;
Nyt se tofee — "»larttyyrit".
iauantalna tJt. ^ p. klo 8 illalla on
Port Wiiiiamin näyttämöllä stiuri en­si
Uta. ^Marttyyrit" On n;kl työväen,
näytelmä ja ehdottomasti kaikkein
paj-haimpla. Aihe on otettu Sacco-
Vanzetti-jutusta joka oikeudeiikäyn-ti
sai aikoinaan kaikkien ihmisten
huonon pupieiieen kautta, maali-.
mah. Näytelmän on. mukaillut Eerq
Boman. Näip suurihenkilöisen näy­telmän
näyttänröUepano tuottaa pie.
nUIe näytt^pUie yllpädsemättömät
esteet suurerr roblisuoriti&sen takia
mutta FOjt Williamin näyttämö on
tällä kertala siinä, onnellisessa ase.
massa, että olemme voineet ottaa
'^Marttyyrit" / esitettäväksi ja ai'
van karsima:tta. joten yleisölle pys.
tymme sen näyttämään täyteläisenä:
joka\ tehtävään eri henkilö edes dub.
leeramatta..
^ . ^ . ,„ Tämän lehden lukijoille on selps;.
" ^ Ä ! . ^ . . ' . ^ " t näytelmän sisältö. Joten yh-kieia
nyt l*^Km».aä.n. maan talonpojille, dymme edfiliisim lausimtbihm siinä
M^ip^/tupt^ maa, kotie-
Bfitiei^.^rö]^ ja rakennukset lyös-te^
lbi V^ucpjen isäatavtsta pilkkahm-r
» Ä ; tii?^ kätyjien väUtyfc-
WatkPnkflrviaisille olijoille, jbt-i
»; ;~#äi,l^^ historiasta tiedä
iä^^. imia se% minkä panevat
stqjd^is^ i ^ G ^^
^^oraj^oirto ^erale siis olisi tilan-l^
etSä sitä, että maksuajan
lAii^pciyst&^ ^ kokonaiseL
Ibxsffxix^^ siis vaikkapa ko-
1^; ^k»qi{^ jotka tiettä.
i^^.n|^^^ ovat pidemmän
jj^öä^isameet.ipif^ kät^e^ agk.c^-.
se ilmeisesti on viholliselle eikä meille «jullista, pij, rikos,, eivätkä set
labet vallankumoukseliisni luokan pplitiikot kelpaat znihiiikam^ ^ * * ^ r Ä i f ä « Un -innrin-^w it t
suorittamaan luovimista, sövittefcmS^^ k<mMm>mi^a^ S^Soiain setaS
vaistaakseen tiettävästi epäedullista taistelua, -^'fcenm: vasemmisto-. .va^sevhx elein mmittävät sitä
laisuus lastentautina kommunismissa.? . . liÄ^^ u-
"Ranskan, Englaimin j.n.e. imperialistit prpvoseeraavai
kommunisteja, asettavat heille pyydystimeii: ^Sanokaa» että äie ällfi-^
kirjoita Versaillesin raiuhaa*. Ja vasämmisto-koinmtmisiJt läSteiK tavoin
joutuvat heille asetettuun p>7dystimeen sen sijaan,^Ita sanoisivat sillet
Nyt me allekirjoitamme Versaillesin raphari*. Iiäsiehsä emiakplta si­tominen,
avonaisesti sanominen meitä pareiimmi ftyt aseistetulle vibol''
liselie, tulemmeko me häntä vastaa sotimaan ja milloin, on tybtnyytta,
mutta ei vallankumouksellisuutta. TäirftJäim rylrtymiftoti sillbih, kunfii^^^ä& ^oajxijille rakkaak^v käy-t.,.
ehdp]^ s a a l^
^;sl^li^*5ä,v Jbta,*, .pbrvä.
.,^^i?4ä»m rfmittaä "kommu-iSfiti^
i^T. Paipakaa aiiia mie;o"n:ic
l^itäj (jäySt "kpmmimisät" teitä vasa-
•jc*(V^*ffaonift ahdista, eivät pakko.
bwitpl&ipat, ylettömän, korkit vel-ki^
Jteix-.korot, verot yjn: rasitukset o.
lelVjic^^lfsn { » ^ ^ ja vi-
Jftot^tiijea "kbmmunLstien" toimeenpa.
aismia..Kyitä ne "iailiset rosvoukset"
suhteessa. Teroitamme vaan mie-lim,
että joka tahtoo nähdä valtavan
työväen näytelmän, ei Jää käytt«-^
«mättä tilaisuutta hjrväkseen. Iföytel.
mässä esiintyy riigin 9;} henlikäö va­lamiehistön
kanssa ja lisäksi seka­kuoro
"Kaiku" avustaa. Jfoltai Afiäni^
on johdolla. Pääosia näyttelevät:
'Wäinö l^uLriämen. Eina^ Hoffren.
Aino Turunen, Jussi.'Koskitalo, Jack
Jackson ja Wihtori Tuomi. Joten
tärkeimmät osat' ovat kokeneilfa
näyttelijöillä.
Näytelmän tehoa lisäten olemme
järjestänieet .neljänteen näytökseen
Siimänräpäyslaivän sähkötuolista
Jp^ta juiiri 'Baldini kannetaan ta­iottuna..
pp«( ja Mac juiiri sidp-
_4asin kiumi.
•Lainaamme tähän aivan viimeisä
puhevuoroja "Marttyyreistä": Jim:
Jokatapauksessa ovat miehet nsrt
turvassa ja siliä aikaa voimme iär-jestäytyä.
Nouskaamme vaikkapa a.
se Edessä heitä puPIostamaan!
Annele: Mutta nythän heitä ei
voida tappaa, sj^tömiä miehiä, kun
heidät on laskettu karkaamaan! Vaf
voidaanko Watt?
Watt: En tiedä:— luultavastii Or
ien vaima. että lehti valehtelee. UM.
ajatusten jä tifetirjen iajtaijaksi.
Tämän vuoksi ,me vaadimme, että
-pQstibikeudet - i^auteti^^ i^^ti, ja
ehdotibtiaastl yl^hainituUe lehdeUe
jia. eiiöötamme, etjbä lärä^toime pi^^^^
ei hiipfett; l a i Ä t a t^htavisia^^ eikä'
sel«ia^t^l painbytip^itden ^brtPö^.
Hyväksytty sihtee^tön kbkeukscs-sa
yäämerkittyhä päivänä.
Mmnle Jphnson EUen Stenlimd
Pöytäkirja
tehty Albertan 8:nnea pii^m
nalsUittoJ^n siliteeristön kokp.
ulcsessa 28^^ p. iäBiiiamiii J^äl^Vil-la
oli lutildi^^ ^teerist^h Jäsenet.
1. Luettiin Toronton naisliltc^ ko-katoksen
pöytäkirja, joka pii :i>«föt4y
2rf p. jouiuk. satobttissa kokouksia
da- panta alulle edustajien läehtl^-
mmen VenäjäHe huhtikiaun^ a^is^.
Näitä; edustajia tiBIaatr ikmtäiäään
ka&kiaän 5 Jä ne tltili^t ojinaan' 2'
tehidastyöläisnaista, 1 käiviaalAäluleei.
ta, i mä^aisnÄinöl ja f jfpka JohÖÄ
tätä lähetystölHmtäa.^iäbnm(^.^
Jos tämä lähe^kiäitd^ itzll^';
meriemäähi ni& - vallimme a&iädtt
että yks! näis^ ^äiietystöön
vi9ta tulisi, plemaan sUbäS^ig^iqä^
siliä suonialaiäita; ndsliiioiilÄ^
laan myös vaatiipaatt WaSii- a l x ^ ^ '
sla varoja ja on sulutiiiaiiäl^ tiiääai
its^ S^l^akin patkkB^unnalla n
soplvaksL.
4. Vanhuudäxäiäkelain ikäraja
lentamliien 60^ •vuotiseksi on
'meillä"-^' lÄiawi ÄkJnnan i^iafc
>^leiiiaH«^ Uilisrä^i meidän k
'uste^-^jftf ieöö>mti5ten iavuii*'
^iifttiuttämaJaabi linitta^ m^ katsoii
isfeä ledäUiseniiäSkGd keinoksi, vji
täällä maaseudplla. että kk
:me himlä'''ja mäs^ia^e viäatk
siemme Cahadaä.iiEillttukselle.
: 5:. YllbisibC^rtI# öll tullut l
rjpäsa '-määrä^tilh kansalliskonjfei
i in pitoa. Yksimielisesti päätit
että äjah vähyydoi Ja varojen j
• c^enitäe vbtnyt tällä b
,mjf!^I*^evaÄ; kpÄ^ sihtee
cijjjji, söi;> ni^i^imis^raajan^1
Toivosen: matkia, tllnhe länriellQ
ja: mihilt.-aikoihin hän ssi
d;/5^linm^i&-ipiete . .
itfi^fö. pö^%irjÄ, Vapaiiteien,;
;8:hÄ!^ j^iigt n a ^ osaavat
mia SM.. jälkeen'.
^Sil«^ri3tön. puolesta..
.=...gllen ateriiiji
_. .t.»i.«J.t.tri,i1...,....i r. M . . . . .
läJNstyvät
tpn jäseniä, jotka^ eiv^t m s^ifiim
englanninkielestä.
2. sadee^tö i^Plestaätt &hptt!ää
kaikki» naiäi^; J^enlä y&tynääif
jäöwi6ksi puphiät^itelättodh- tehi .iSfc
haUisesti avustamaan. Helmikuu on
määrätty siUe jäsenryntäyksen Ja
aineellisten varojen hankkimisen a.
jaksL
JA 30, KM. MESTARlrtJi
I ^ t i ^ i S j t Ä AN BEAVER
LAKELLA, ONT.
-Hiihto, ainut 'todellinen t
urheijinnuptpnime, voisimmek*
noä ' kanssn^t-heilunnhe, e»
saaVivt 'PsattäS^ff sita kannat*
:jo6f ehkä tbKKeÄeisimme toi
SSe^maott^ 6m hiihtourheilu
'tpMäitfme^^^p
döh ä^tnraii kilpailulliseksi tou
kolmen seuran tJoiminnaksi 1
ipi*-<^5iÖftibssä. ÄÖksJ. näin fft
imstä^-öe^-ibhtutt ei kuulu täi
^l^hilylö^i»'pti^telsifn, vaan voU
sKta ehkä pÄkiäita joskus toist
Njt 4M*enk^^ bJ'
hommissa 'jo niin pitkälle
lioimme jo. ruveta puhumaan 1
taiiiualcilpaiilpj.en . pidosta. Ola
3. Naisliittojen tulisi viettää maä.' : n « ^ siiheirk,i ipeättnäu imHessetiasrau uskmi!
lis5klc.. 88 pn . kVaftnnssaamiTviävHas«echi«ä8 ..aiÄigiUit*ä.;t*-^, Itft ; öv^, olfee* aina ikääni
nipäiyänä. ja.tehdä pärhaansi^ i n i t^
Annete: Ei — eff Sanö, ettäsl^
tee sitä! »fitS me ny^^ teeton67 Ott
ettekö te näe; että hetki l ä ^ l ^
Miksi me odotistMtnme miCär nfuut
tekevät? Kohta se ö» kukeäEäi
myöhäistä- Ja sitteb me vasÖT
älyättime mitä oSämttie voitteefc teh­dä!
Ne tai^vat l^myn — ~
ja MÄCto — -^«ekö te sitä ym-'
märrä? Ne t o i v a t heiiSt j » iriefllä
koettavat vallassa oiljaV tö„petetään taaskiUi sillä alkaa iaim
iloitsemme heidän ilmoitetusta- ka^
kaamisestaa, sillä aikaan- — -r-^
(Katsoo Anneleen ei voi. I " *
lausettaan).
on ollut nihi pStkä aika hädäe pelak
t^a — —melH» ön Ollut päiviä, vlSfc
koja — vubs£^
Marttyyrit *on todella, suo^emhcd.
nen. PitnadeA ttöia sO^taan taaräal.
teen klo 8 illalla. Pfletöert hfenari
temme koettaneet^ pitää e&mfflSaik
Icustannuksistai hucdimatta, etäfcäf^
40 c. drella 45 c. siaäfavai» ehääbti
paikoista. Kaikkien olist ti^htSvä ta-'
mä näytelmä. — pl W:nen.
kMtinajBnhayBsa^^i^ Jota,y
ld^pajhi(j«»i£ iMäPusteella ö»
lieliös*^. r Ife^nÄ tci6W
äl^äilöiä :mdlEeiai& loka ^
«ai kdko^ikbisSB ij&t, va&ti U
•on miih&äd^
noÄK*tt« myistä.. NikpS hii»*
t^tim&MlpiaSltiife^ öiiäimme ^
neet täSHi: feki-OiBtt^
äisexäiuai eltSt. ei olisi oUat
kflpaatof «Äsink^i» ennen m
i^tsa^ifäSk^iit Vöan? ölisironie ]
ttiheet löifctäiiniään sooraaa 1
kaiyHmmiBiF t^fegtmmmksiä. Onkq
i^ln Aah»? Ei; tiirtyiBtikääii. ^
fian t<Kntt öm«l
f<^äe88&, -«»a» Idiinkään Ö,
pSfety. iiÄtffeaan mO "rtaälitf
niin mielellämme kuin niihii» •
piisi b«MfäiEi& TalPiideffis^J
't*ttt. 6sn0 '6Ya.t <6flect «stäig
^TSämainitat^^ •
liittbtoimaEnnnan -Umoituksesti •