1930-02-03-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SUOMEl&N ( i ^ B Dollarista: Lähetyskultäi ' etSistä $20.00—?49.99j^^. 80c S S k ^ S50.G0—179.3* j a -50c jokaiselta' seuraavalta al-a sadalta dollarilta, • Sfiiomalähetyluistii ,OTOt lä- Tiiut 53.50 lähet^teelt^.. -"^en rahaa ostetaan. KuTSSl iS sadasta Sraksta.; , . Miää lähetykset osotteella:' .sukkaatr katqppaUut, sillä toivom- :mei; öiSÖp*. (Icuten luonnollis^ -ta 'ötääri)" saäpmi Imildd iHttomme ^valiojiiliitajät mitielemään voimien, ktin miiabBnkin kilpailuja jär-jesti^ iääa. talven kulUe§sa tuild vältän:' Btenkia' kolmenksrmpin* kilpailusta jö; näiji Äikäteen ennus- •tarame- sjmtgrvän - sellaisen Avoimien •ja sisun -mittelyn että parempaa •ei oIe:-eniiemmin täällä vielä nähty*. Sitä. matkaa hiihdettäessä sitä pitää oUa -hyvä aiinös suomalaista sjfiua Ja kestävyyttä, että kavut-edistysaskelineeneji <^e ^ l i ^ ' V vqgTi ^tfkemmin äfiifeöÄnin' iniällfitttttbs: sikas. - - • - ..... ^ - . MUkiin aikaisemmin.on nähty sei. laisia ihmeitä kuin uud^uiuäu^ tilaan ja laskekaan kaikki murtamaan sokkelot saapuu vielä jbteh-kiri perille. Tietjrsti pohjoineh taas VAPAUS, j j i 60. SUDBURV, O i t \LampileUeja myydään:: fiedustakaa pitettiasioUä apaödclle ottavat *abaVElityfc vastaan myöskin: VAPAUS PORT ARTHUR SRANCH- ,• , 31C Bay Street, Port Arthur, Ontario - ; WS MONTREAL BRANCti 119C St. Antoine St., Montreal, Que. ' AARO miNElf Kirkland Lake. Ont. JOUN VUORI South Porciiinhe, Ö c . ^ CHARLES HAAJANEN,: : : suuskaiippa, Timmihs, Ont. lOUN mRTA, Broaview Ave., TorontQ, -Ont vanhan hyvän, tavan multaan lähentää .parhaat poikansa matkaan, ja keski-ontariolaiset taas puolestaan panee hiihtomainetfstaan äkSisesti hakaan; joten ei' -tässä ainakaan allekirjoittanut uskalla mennä ennustamaan, että mLstä se tämän ;mktkan mestari löytyy. Ennestään tunnettuja kovia poikia on Pohjoisen Tuuttila, joka kahdella kympillä mestaruuskilpailussa piti iKuosmasen Villeä tiukalla, sekä yl-rlätykselliijen viime vuoden 10 km. mestari ja kovien kilpailujen koii- ;luuttiania' Leppä. Lisäksi vielä mes- ;tari Kumpula ja viime talvena te-kijäniiesten luokkaan kiivennyt L. Salö, sekä monta muuta. Tietysti heistäkin joku saaptm" tänne. Kisan viime talven "yllätys" Meriläinen, vanha mestari Jansson, tämän talven) tulokas Partanen ja •tuttu Kuosmanen, ja omat miehem ,rae myöskin, takaavat jo että kil- Ipailuistia ei tule jännitystä -puuttumaan; - r Siispä' ken haluaa nähdä yhdet talven jännittävimmistä otteluista iiiihdon alalla, saapuvat aikanaan haaline sanottuina päivinä. Terve näkemiin, ja kova harjoittelu j a valniientkutnminiän käyntiin, hiiii voimme; olla vafmat, että : häistä kisoista^ muodbstilu todella meBtaruuslrilpkiiitjien äJ*voa vastaavat ottelut. — Tekonimus. "SAVU). HKim, , ^-•Mcakqnnina ke^rOntariossB; >22—23 i^viiiä, 1930. Ainoastaan täten kutsuinme Icaik.. kia C.S.T.UJi.. alaisia seuroja jäsen-itthsä ka\itta' osaa ottaniaan C.S.T.V.l4( hHhtomestarun^Upallalhiii jotka asianomaisella' luvalla jäirjes. tänune Beavei: Lakella, Öht., helmik. nähtykin, piti ratHaista ^m 15 j9;iio mm.,^i^pi^ fcBa;ei ;tMJ;fö oiffiiflllH^ Tfh^m ';r.hiihtoJdIpftiluajdap;ne^J iBfs-, uskilfl9ilw$», ellei r.fi^S^ kS^&Äi^v. Beaver Lgkella: vyMfi^i»m»%n ihtokilpailuja, • tjili-.; ; hiihdon äjille ajatus, että pidefct^irr Sudburyssa Kisan kanaälKset piti olla viikkoa iälfeee» 4r; Lakelle määrätt^ärÄmifflrta-ailuja; nyt viikkoa^ enneh; aruuskilpailuja. Että kysymys istiin näin, oli todella oikeaan t. Joten Sudburyn Kisän-kan-on ny<i siis helmifeirtnte-IÄrlja S^)ja ;Beäyer Eäk^^d^^ineslta»^ :5ä:> te .i:i?xibfiQi. ncji/^ 'htbmatköf&rt ' i«Öirilähiätlt«Öi km.) hiiiidetään nyt^'liitossahi-nsikerran. Mistä lie jöhtunui: sanottua matkaa ble enriem-liittomme alaisissa seurbisäa tty. Syynä lie ehkä ollut ä hiihto liitossaronie ö»^vJeW ja' siitä ehkä on ogiataän nut sekin, että hiihtöjaifimfk n vähemmän hiihtäneet, ovat t matkaa liian pitkänä- ja ?aha. Syy taitiääHin; olli^mqt suhteessa luohnoHiheh, V i i - eväisessä liittokoicouksessa; liis, " tämäkin matka Ilitioäu^e^ mestaruusmätkojen T jä nyt sitä siis lykitään'liiS-ensi kerran. —•• vää muuten on, (että majava-, iäisten järjestämistä Mesta-' Työläisurheilutervehdyksin, Öeaver Laken, Ont. V- Ja u.-rse^ra Jehu. ...Ä.: ' Ä.| Reinikainen N, Pilspanenv:n '^Ifttheanjöhteja ,:;.'."> .uo:i^teeri-.;h; 9 Ä a f e ^ k ; » ^ f c u r - Ä i% Iqniihiihtotiitoii rntestaruu^^^ nyor^ten fJ^p 18 y,'. S^.ktn^^^ermesta-ruiideista). jmönltuhathevösTOimaiiöi, Itöj^^äcEä» joka mahtavalla v^sj^ttfihiyydiälä itarttim valtaviin vatihU^F^iltl i», jiiertää niitä, ympäri hUlÄifcftvÄ6 '.nopeudella? »Ötä valtatiiisttf niäiK »eäsyydfistä voi venatii ioiyaan ny-kjnalkalsestä ' sulatusuunista, kun hehkuva malmi vyöryy kUitj laa^' avonaisesta. kiehuvasta kidasta?' Kaiken tämän ja paljon^ muiittt ö-iemme me nykyajan ihmis^ luoneet; me voimme {»kolttaa, taivaiEui voi-' niat jä johtaa leiskuvat ssdainat tahtomme mukaian, me' voimme vain: kuvata elävän, sylckiväh sydämäiv me olenmie — itse ajassa. —, taikureita, jolUe ei näihin saakka oää vertoja löytynyt. - - - • • Ja millainen suunnaton yplnjk ja' miehkuvitus onkaan plillyt niiden ^miesten alvblssa, jotka'" orat kaiken •tämän: luOJla: kjMöiäÖn;. tä^Jlibl. den ja työläisten aivoissa. Nämä p^ lottomat esitaistelijat : teiollisuuden :uudessa maalhnassa — kaikki^ KhrJ. Heröy Tammi ^ ixinnisteii uäpuneestL Jalat t}isön:> jfltoi^va*- nousta polven kor-ktHsBta^ h i m ^ jokaisella askdeel. la t ä j ^ mtnriiin teÄlä väsyttävä lltte, säadJJ&CTi ifdaii rior lumesta" s ä » ö n ; y l & JCtieuus tama»i]i' ete^P^EL Vaikka Ilma oU Idtpi^^^iinää. valui suolainen hiki 3^!lcld^C9i1in«i Boofia J:asu:itja.u:tchff Vd^n koomiUiten. näköisiä juMiabb&i-' n ^ : Uaii'; harmaannuttamaan .s-tBp»- illmaeltä he luovatkaan: he saattavat kaukana toisistaan deyat- mai^t^. y]b-; teyteen toistensa kanssa^ rajsiäiiavat; siltoja, lentävät läpi. llmäh, alistavat naeren aallot Itsöääh tottelemaan, ve. tävät teräskisko- ja kuparilankaver. kon yli koko maapallon. ; Todellakin — slUe. j oM on silmät nähdä, on suiuteii- kekshmölden- aU kakausi. täynnä ihmeelUsÖä selkkal. luja ja valtavia sankaritaruja. Se o. soittaa: melUe työläisiä, jotka pimeissä; tukahduttavissa kävosöi^iols. sa pirstovat; rikki piaÄ uiimönia. työläisiä, jotka kleliuylssä kat^tU^ hämmentävät sulaa metallia: tai le|^ kiten kääntelevät valtayto'nost<towt kla haluttuun asentoon.. luQkä ennen oli aikansa pairhaliiihillle «liufc vBin-rohkeaa unelmaa, on nyt kaUdll^ mp. nln kerroin toteutiihutta käytähtSä; Vain lyhytnäköiset Ja maailmaa'tinr-temattomät voivat puhua "tekniikan aikakaudesta". Mutta taide on nyt kerta kaikl^r-aan vanhoillinen, kuh bn kysymylb sessä sllrtyihlslä ja' uusia aavist^-.' sla yhteiskunhaUtsellit altdla. : Ted-teilljoiden katsi^ oh sutiinQattvf sepäln, vaikka he ihibleUiyäh t^uo^^ doliisestl ovat esUntyvlnaM.lK^ aaäisen radikalismin' edustajina -7- expresslonistelnai, futuristeina, Kut-bistelna j.n.e. ^iiÄaea-MiKSöe.-'^ > ] ^ n nojasi ruumistaan hetkeksi kinoM' v ( ^ ^ ' ker^tiLic»^en' lisää voU imUif uiiähii pbimlstukMii. Pari talvi- }lntu£^ leiisi hänen ohitse. Niiden ^iralitelu tuntui kamalalta kirkumi. seltai hänen kprvitas». Aurhigon.^- tästä- väUik;^ hii^i: sbfcaisl^ hänen aimiääh. vaiit vähMh^ raottamalla niitä saattoi hän katsella eteensä. Tmmp — tiuiHp,-tr^p — tnimR kiiului e^stSpJUh- tehtaan jyskytys. liVuSip — tirimp^ kertasi korpi ku. meaäl'tUötia;; äänOtr > y> • Carinian Itbotiii korvissa se kuul(». ti .marssin tahdilta: Mhisshi. jonkfi •tahtilh Ifinai" kiiumelfiiefc- sub&nsä tuMsfeti käskivät^ Häntä- astiimaan. Hän kuivasi l i i k i ^ otisatöist^^ re? p ^ l ^ l l a lakillaan Ja lähti; eicfelleen lyömiinään pitkin lumen pelttäis)äa tietä tiiota ääntä kohtU HäW tasOitoi päkstä sen luokse, tarjbbakseäd' i!^e. ;ään^- marsshheiidi sen' jyksyttävän tahdin miikeuan» ' n t i ' oli- saajtlumw5sa: Häfthaä; liak. jkassiiinu/ joka" ^ t ) i - ilin^n;' siiB'ltoi j ^ i x ^ b i h ' häy,tÖniään' äiiurelta j a pu. pais|<lta^ l|:a|{si n^yiäq^ ehntiiä^väa 5ätMinl«fttp'n ^f^: mW «Httasi-yat am, sen lUljsiUäeh l^keutiuisssa t i a i v ^ ^ t a a kjototl; Ärföieri^ tuihmat -varjbii^ ontuivat kolkon. aaviMaläilta lillant^ hiijaiseöaa, harmaa» ^jiiihfeiita- •vaitBa ilmassa^ . C a * ^ Rbotiii' lUiai-nett- hiestä. iMäntynyt'^ alkoi tthiluii kylÄälQP. rlaslÄasta; ja' hlos. taVa^ta,. kil-vMlsfetä hubltoia|ita, .sillä 'ijl^^ l^lmH henkäys lä^iatiF helj|f»ti h ä n ^ ÄftisiBi; vf^li£&hsa. Tikka .l^öiSÄti äKfeien- k<wvesiä, epäile- M^TiViifoUUen' y i ä p ^ e e h äftaii: ha^ ,kHifell# tliBn iäheilä- <^vasB£^ kplvus- •sat jbktf vjpakoike^ ja lehd^nt^iä ^tm k e i l l ä , kuolleen ja hyljätyn siäköisenfi. Kuka on tuo Carmari Root? Kul- Häntä ei ssnötä "kansalaLsek. koska häheai»: eV ole työtä, kotia omaisuuttk Hähälä ei ole- muu. t k'kuhi kuhmeefc vaattMt, niltaWn li«Q vähäni suoj^akseeh rasittunutta «itiijaistaaft^' pbltlkttata' jiakkaselta »i^tukassaant- tiii^ -cinnehaikaahsa auiJlfe|tyneltä harmaita hiuksia. Öll- 5ä ovat pienet; teräksen harmaat i f l ^ t suurten valkuaisten keskellä. ^ I h a t korkealulset' posket^ Ja epäta- Voisi ensi silmäykseltä- häyttäävöb. tä sellainen asiöldeh til9^^^^'^e^ jsälhen nenä tekevät hänet tylsän ja ä|3^tämän näköiseksi. Ihmiset eivät hänestä, sUlä Iffin oh kulunut jp likainen. Miehuus Ja voima ovat hänestä k a d o n h ^ Hfin on neljänkymmenen vuoden ikäinen Ja kul-tankin jo vanhus: Nuoruus oU hänet jp kauan sitten jättänyt — niin, ja jlapsuus. Hänelläkhi on ollut lapsuus; läjitli koti; piha. {mlnen hevonen ja .isl^t, kalvon vhitti, jöktf vikisi mu. ti.;;bllsi, xisttriidassä, 'i^a^rialisti- 'ifen j i l s t & h # i ^ i a s g ä ! S : s Ä ' i ^^ Sunnimtalna alkaen klo 12 päl-väUä 30 • knt. mestäitijtsiaörter mestaruudesta. Hiiom': Kaikki mat. kat hllhdet^jx kpkonan, murtomaalla. Voinaassä^ bl?yja ;..W nöfudat^taarC, , (.bpainötfeu^gtju^set ja lyo taiteesta ¥ehnän"kahss^^^ ^tiä' toteen'iiaäUÖl:' tään aina % e e ' i ^ ^ Ä f t sitk' aikM' jbstä se on:yiBrsbn^ 'TiitutW riätlriii tailsuiis on'vain Tiäehnäinen ja jra|*ie-äa lpieip<3?ti. jos otajthnie kbko lähtökohdan tairkasteltayaksemroe. §illjä mitä merkitsee tämä taiteen riippu vaisuus ajasta? ei ble m i k ^ työn mahdin ilmaus, joka ^samälia' lailla ^uyastuisi kaikiäsa taideluomis. sk' riippumatta, ku^oInkln .yäliassjplö-levän \ luokan • Wimary1bihittynU|Öttt^ Päinvastoin — kunkin. .aikaJbii "Telqjiikan selvä aikakausi" — tä. män latiseparren kirjoittavat nyky. aikaiset kirjailijat monta kertaa lii. ah helposti ja mutkattomasti, kun he joskus sattiunalta joutuvat k ä sittelemään nykyaikaa. Tuo lause on kidtehkht aivan väärä ja jokapäi. Vainen, siliä se ei sano oikeastaan mitään — el muuta kuin sen, että siUohi on katse ollut tähdätty UI-aksi menneeseen aikaan, eikä ole saatu nykyajasta oikeaa käsitystä; ei ole löydetty sen sisintä olemusta jlpailuistä tul^e k b ^ a t ^ j j u - a f c ^ ^^ ^^t^^EK Tsmam s A I>IENVI1JELI J X IN EDUSKUNTA. YHMÄ VETOAA Jia^tST^pEI^LAAN SUOMEN TYÖLÄISIIN JA TYöTÄTHKfiVilN TALONPÖIKIIN isen vainotlianteen johdosta omen sos. työv. Ja plehviljeli>. eduskuntaryhmä antanut- -seu- Julistuksen, mikä knva^ v^al. tilannetta StibmiSssö: e viikkojen aikana on .tömän taloudemnen ja polUttlnen t l - jarjistynyt arveluttavan .npne. ^ottömyys . ja ylö&i^ lySläi. inaa.%udutt pieneläjö .pötoa. juus on paistmut peibiteavan "i. uhaten ehöaia ahkÄÄh. aen olemassaoloa. , . ,: bohdistmnit noUUtipeh \"^J^tää muodostavan niit- ^«iltaan enueniciiiiltimv^ • ^^»osta Eautjalcsf -•' i^äiuontQiseksi •;; T ^ i u s sa ^BkaavajtSMi to; täydelleen " näden maideix-j menettely. 6Q, j<>.|jorvaristoh " « Ä - olenmsa väutön fascisöncm n. Vainon kohteeksi ovat t kaikki työväen jucftkatais-een erilaiset tohninnan. h a a - ten ammatfflmen, nuoriso-: raittius, ja vieläpä urhelhim. jonka toimitsija « 1 myöskin PJdätettyjett jbukOBsa. hyökkäys ei ole täliä kertaa yksiiKmmii eri j ä ö e^ kansaned. Rosenberg asman kuun 31 p:nä. Nämä insiihitut pidätykset viit. taavat selvästi siilien, että porvarll. ilsten. taantumusalnesten uhkauksia ; lehmämme poistamiseksi eduskunnasta yritetään käydä toteuttamaan Kaikkien viimeaikaisten tapausten ja poliittisten hyökkäysten yhteissumma osoittaa, että koko valtio, koniqisto qn kaikkina osineen hälyy-tetty 'palvelemaan fascistisia vaatimuksia työväenliikkeen hävittämL seksL Sanomalehdet ovat kertoneet lukuisia tapauksia jolloin pplilslvi. ranomaiset ovat estäneet nun. työt. tqmien kokousten, imperi^tien so. dän Ja fasctsmin vastaisten, raittius-. väUstu& yjn. tilaisnuksien toimeen, panon. l ^ ä ä D järjestötoiminta on jou-tunät Kaislalla maassa poliisiterro. rin Ja fasdstisen niielivallan alaisek- Muista' taahtuxnus sosialidemokraattisen johtajiston Ja sen puolu. e ^ sanomalehdistön myStävaiku. tuksella uhka^^ tallata Jä1koihln.sa l^Qcki työiätekevfen hidkkien ItseL ««anot Tahurn a^Sf k o Ä i Ä t t Ä - - » i n ^ p.-nä vihne: ryhmätt pnheenjrtBujä/ Vällitse^^5.^i^_ttni^l,'^^^ '4u)Keen;;'Nyt^." va)G^ ii^- iPi,öäiiäiUtsevaiuokI» et'^^^^^ iiahtu suinkaan iäistä ihniiais(Ä, Jo^ ka luovat sen äinejBllisen kidttiiurih: josta vastikään oli. puhetta. 6 1 ^ « l, vät muodosta työläiset, tetailköt^-ei*; vätkä keksijät. Sen ihuodpstavjc^ sein sijaan suuret rahamagniaatit. ^rus-tlherrat, pankhijohtajii^t' i^lr^kefc notteiijat. Nättiä he uselmhäs^ pauksissa ovat nykyaikalsteft ^Ifem* joiden työnantajia, jti, tä^tS; jpfttulein heidän makunsa on suiintaiuhääi^ä-vänä aiheiden valiiihassaja kS^^tte. lyssä. irnmiärfäS tlmah; niikt»^. ettei joku tehtailija vaUtessaian jptahi taulua upeaan sälpijkjöisa nU^l^^ sijoita sinne maalausta bhi^ta tdh-taastaan, jossa noidset työläiset luö^c:, sevat edestakai^ i^uklcui^en, r<eim. mien Ja rätisevien rattaideh. väUts^i sehän olisi Itiaii epämibllyi^ävä mlastufeö hänelle ja- '^ieräiUeeh nlls- ;täi jolika- VärspilSe^i iiibVatii^^tuöti Hän ml^lMäSM^ antöfrfjb». fe knaiufeätl' taitdlUi'fiP'*Wpij!lstaä5 Jnubtokuvart hänestäl' Itseätääii,-' toH^: '^ailjastä; iet hänen- rbövastöS^^tjSsr*- 'deBsft Iblstossjui ja pirämetiffessäaö. pväfc, kuitenkaan kaikki _nyk<3;ai. kalset talteSiijat — kaikeksi onnekfei i—r^. anna t^bt/teilieeh' '^llaisiift' ieiAtfi(! IJBqoIiiivuh: Ibpuilia esiintyniecf vaL l^iil^mDuksesta iierätteltä secailieet :nat\irajlätiset taiteilijat; tervat ti^I-ta^ kunnibitBtiaViä; yi%yksi *vi^ist<&öis 'M j ^ mäatabksisSiB: uudöhäl-l^ feÄ i^taliikan' iäiSSiäMm^ii ,m&iUi>öi^' ' T ^ ^ Mlfelä ^ ^ ^ t ^ . ^liehäVä^''^i^iamfö6ä''t»eä^- jjjip^' Vel^toläfet' jtt'^^ägia4äSs^ di^x^iöaritt >^ siföi^eäpäöiäet tmibtti Use&t ovat näiy^emh^ seu. raiinÄi^ heidän jäpiäan. Nykyään iöi^yyf kokohaihen JpUKko -— suurim-mtäibi nsa^f sÖslaltBtlsia — taiteilin jc^tp^ ^tka, huölihiatt» virallisen ar. ;Y«?afelätt. torjuvasta asenteesta, pitä. vpi^^ÄC häiiJtiS jia; "e. aiheisia. Öeidän ftiQ,6äfS&iä^^ usehi' hihi'- iflSilsöu työn ja. sen sankareiden y - Ust^laolun. ' Voidiiah oUä väkuutelituja siitä: e t ^ uudessa yhteiskunnassa, joka ibpiilli^ti on murtanut ka);)>itäli)5tt. sen! tuotantojärjestelmän kahleet, on ylistyslaulu soiva korkeampaa losl ^isfa^femait oikeudet. SBst» öristä madiitimlaiset vainotoi. mrt Johiovat? I^rvarillisessa ja sosialidemokratL Gcasa saijfojnalehdiBtfisBä bn väite^tty etUi^^. yhdistyslain muutiamiseen Ja kiihtyneeseen vainotoimintaan sekä yleen^ ^asdsmin entistä avonaisem-paaa esifiltyiniseen olisi ^ssiynä kuu. Inls^ksT tulleet Lapiimi nnorten tyS. Jäisten bpintojärjestöjen haastejuh. lat ja "kommimistien provosoiva toi-mhita". Tällaiset jutu^ ovat niin tökeröltä, että mainittujen sanomalehdistöjen tohnittajien. t f i T ^ ^ b l l a i a^ vattoman naiiveja uskoakseen' niitä Itsekään. Niiden tarkoitulssena ei o. lekaan mikään mtiv köin yleisen mielipiteen harhaanjohtaminen. Todellisia syitä etsittäessä, hbbmio On onsi kädessä kiinnitettävä kärjis. t^ään taloudelliseen piil(»kautebn. Huomattavampana esiintyy kapitalismin pula saiia-, ntetäli-, kutomo, nahka- ja rakennusteollisuuden aloilla. Kilpailussa NeuvostoHiioi», k a i ^ a on'^ Suomi puutavaran viennissä jaa.; nyt alakynteen, mistä ont, jbhfamut; tuntuva saimteolUsuuden supisttls Rakennusteolliiiuuis pot^ |»äomien puutetta ja mitä tuT^ muiefeh niaL nlttujen tuotantoalojen supistukseen: niin sellaiseen on vaHsxittotna^ ul^ komaisten trustien vohhakku^. joi^ vastaan suomalaiset kajätoilistit ovat olleet voimattomia tubtannoHlseen} taisteluun. Kapitalistin^ jäjrjestblmä/r j o n ^ elinehtona on tsAon kierfoitulfaif ta^ varain mesiemnatlcktäbidm ttf J^^ heminen ja työläisten työii^bimän riistäminen, on juuri näiden edellytysten puutteessa iäkaääsin maassa joutunut vaikeaan puUikis^i^een. Mutta pula el rajoitu 3>lfeincwiaan teollisen elämän aloille. Kaksi pe-rattaista katovuotta, ahkai;a vesp. riisto ja puuttuvat mattdcdlisuadet tuottavaan maatalouteen ovat saattaneet myöskin maa^iaidim Bleneia> jät huutavaan hätään. Mutta tämä ei ole vähääkään liikut^Dt ^nf6a^s. saoUjoita. Niiniä edOrfnimiyipi» «n annotta hylätty ryhm^amie . efubv tukset uudistaivausp«winfa>jen. kai. toavustusten ja -lainbjm myöntämisestä, asutusmgäräjrahbjen. koroitta-misesta yjas., joilla oliiä voitu Ji^L polttaa fdentalonpcrikaistbir - asemaa. äärja puhtaaoHpana ktdn meidän aL kxunme uä«!^n stimiinan sitä tavbit. !n täiteHijblden hapuilevissa al-ityksttsS. mm iHfiiTj iniiii 1,1111111: III .11 L soijaan oh viime valtiopäivien aikana lisä<47 talUverpkuprmaa. vir- I^niesmenoja ; 4a sotavarusteluja, vaikb^ xiämä ovat ennestään olleet lo^lirhiUe veronmaksajille raskaana tailkkÄna, Verojen ja velkpjen ulps-mfltaiis on muodostunut maäseti^un. jcin pieneläjien kodeis^ ja^uvasU Vfttvaayaksi ps^jäiseicisi, jbsta käa. imiina - ttäbksins seuraa yjba iat^jene-viu^ a tahdissa kbtien^ omaisuuk. steh m^enbttäix^ TäniM maan ta. Ibfipbikiiston tulevaisuus, n i in katian kikn' nykyistä^ talouspolitiikka^ j a i kuu, kuvjatts»tt; kovhi ktbxfuttomanai ^ l i n edeliiÄiiö lisään,? että: my^s ti^hsien: palkk^öläisten asunnbis-s a ' VallUsee tjröttön^den ^otldbsta ptmte l a Jcurjuus, niiii sflfadaan' toti. VjE^ joka puhuu'aidcäraä, lahjbma-tbhta kieltä nykyistä talottsjärjestbl. määväätoati. - : iSvätkd valtaa pitävSt porvarit nä-mi näitä vakaida tbsisei^pj». K y l l i ifäm^ m tuötevit, ee^ t i kapitailstiseh tälbus^^^hhän ^pttftis^tiJkset' tihlä^vae^boirfii^ tänäu» jitiestehnän lUtöicitUn sisS^^id^ vlfcteviien ri?^itjS^^ -^rtiö&li •' -^"^ , KftpltallBti^ menekin veAiäeä lavasti, kun kiskoi sen mprua; pu. IrtK jossa oU hauska kevälshi kahlata tvpdJöca- äiti aina torui jos topasl ilQashineet housut. Silloin' olivat puut-l^ nUuntuneet hyviltä- kmnw>anellta, ijä; suutaan aiikbvat^ linnunpbjat hu-jvititavilta, mutta siltä on jo kauan., j s ^ jälkeen on nuoruuskin ehtinyt kulkea ohi. Nuoruus, toiverikas aika ^4 slUoin- oli hän^ toivonut elämältä' jbtata suurta ja jännittävää. Innolt. it^ivststi ryöppyväksl marssiksi oli toi. [Vfeet? kuvahneöt hänelle blämän. Toi. 'Vfee);; koti; onni Ja. rakkaus, missä? Hän- o\i tahtonut rakastaa Ja jolla rakastettu, mutta missä oU hän •siianut jäähdyttää lempensä? .... ^Mustien luolain salaisissa sylellyls-isä. Nyt hän ei enää toivo paljon: hän^ el voU hänhän on vbln kulkuri. jHän; ei olb edeS kans&lalhen. l E n kulki yhä eteenikin jaksa-in^ atta ajatella mitään; sillä väsy- 'hjyä oli tylsistyttänyt hänen aivonsa -jVjäMomaisesti, liän kuuhtäi tehtaan jyskytystä, joka väliin £uhtul piäke. iieVän-kauaksi pois. ja taas lähene. Viiti; hetken- kuluttua uudesti pä^tok-seeh; darinah Rbotih läsnäolo tekee p^yätt mskuh epärimholliiseksi. Car-man^ Root' ei ole runolUnen, ehkä h^n- el koskaan ollut sitä. Mlli^l hän elää^ mikä' on hänen elärhähsä tär. koitus, siitä hän el oie koskaan it^e. ) ^ n ymmärtänyt. Runoutta elämää. tii;vi>an el ole ^^nyt, .eikä h ä h ole v ^ U t ymmärtää mitenkä' toiset o- V ^ vohiefet löytää sitä sieltä. Cär-l i ^ ^ Hootissä; sitä el ble, sHiäi^jrisRir^ iiph; lian Ja hien näljäämä paita ' jiibutteen fcujvama n ^ k a eivä^ oje ,riWtoiUlsuutta. Äh^äsP %Sh^t- txin.» iiusi- sinusta tasaiäolntAiiset säkeet e- Iftmän suloisuudesta todelllsuudeh tijlJÄlta. '<iiäi>4äfae6tyi lQ|lää. jostaluiului-kar dulla juoksentelevien lasten huutoja Ja koirien liaukunta^. Tehtaasta kb- Kbava musta sayiipilyl peitti' kyiäa Oarmah'Robt äsiiiBU suoraan tehtaal. le,;^ toivoen tirötäi lihmiset • kulkivat' Mlreisanfnäköi9inä-:{it^h! nokisia ka Bääriäätti ikäänkulh fte' olisivat bU leet polvista erillään. Harmaan ta-lon pihalla kisaili poikanen koirat^ kanssa. Poikanen pyöri paikallaan lennättäen ihnassa takin liepeessä Idikkuvaa koiraa. Talph pvelle ilmes. tyi nainen esiliina kääritfgrnä käsien j ^ F ^ U e . Kumartuneessa asennossa hän alkoi torua poikaa kimakalla Ja liätäiseUä äänellä, Jolloin poikanen Juoksi- kiireesti nurkat^ taa, koiran kieli pitkällä läähättäen seuratessa häntä ja; yrittäen vielä saada kitohi housun lahkeesta. Poikanen asettui seisoniaite aetaää vasten. Hetken ih-mettelevästf katseltuaan häntä pyörähti koira Ja lähti hUolettoman nä-köisenä juoksemaan pois. Juna puhisi kylän asemalla, Jar. rumiehet kulkivat vaunujen katoilla tuikkivat lyhdyt käsLssääh, vapaalla läldellääa he vähfih väliä hieroivat ^ele^ria poä^aan. Canrian^ Rbot hl^/Vtmnu väiihulta*^ kkfcSUen-'<wla Kalkki lukossa. . Lyhty heilui Uma<5sa. veturi vlheU sl kerran Ja Ikäänkuin- syVsÄi- lieni-kästen vierähti liikkeelle. SekÄVarb-mahdus, kuDfl väuhurlvlh i»ästä päähän.; Cahnöi Itoöt' k i l ^ t vaunu. Jen yäliin. mntä ei oltu tarvittu :joten- hän matkusti taas -r- Jonnekin Nälkä kiemurteli hänen, suolissaan ^äsi el oUut syönyt neljään päivään Vatsalihaksissa tuntui suonenvedon tapaiseni kiristäväni Jallmnsa vapi. slvat hänen allaan: Itylmä raiita» Josta hän tuki itseään, jääU kättä: Ilma' ulisi- elbtUmiasti hurjasti kll^ tavien- vaunujen selnlssS. ^ Carman Root tuht^ Uupuvansa Hänen täjrtyy lioiista vatihun- a-vonalsellB katoUfe, sillä hän el jaksa selsIÄ enää vaunujen viUlssä; HS» näkee itsehsä pyörien alia jia' verehsfi purskähtiävan kann^i valkbis^ie hangelli?. Ajatus piiistatiaa häntä' Juna kiitää kohisten eteenpäin. Knuji valaisemat mäet juoksevafr^ vastaaii» ja sitten ohi. Kyhnä tuuU-pistää tuskallisesti ruumista. Carman Root hieroo Jalkojansa, Jotka ovat jäykäl ,ja tunnottomfifc. Vesi vlörli-hänen sfll'^ mistään Ja jäätyy, keltaisikst karpä. loiksi hänen poskilleen, jotka alkavat tuntua: phiitxils<>h lämpöisiltä. Kädet 'ja ruumis tuntevat kU-veleVää pot (5 ^' S5S-BS dpsta" 4ota kansan kesken'sanotaan , i'W»Qtimiai'\ J06?.^EahatiiMa)^ e) | isäkGlHaati' • pb)s^.« hiticis^itiaä se> l^aaiusni&ta.:.t^ yln siiureksl "ja rumaksi. Hdavan li-löttuessa luun plnndlie^ <^i. voi luuta ympäröivä- luukalvo tulehtua Ja Voi vähäpätömenkin, naarmu muo. dostua luulUkan. Joka el ehkä af-heuta.- ontumista, vaan näyttää silmään rumalta. äroilo:.. d a a ^ ympäriltä leikeL lifän karvat pois, jonka Jälkeen haa-va' taricoln puhdistetaan enslh päältä', sltlen sisältä: Sisältä puhdistaminen ei kuitenkaan- ble välttämätön, Joä haavan tiedetään tulleen, esim. pub-taalla teräsaseella. Mutta haavan 'reunoihin vä joditinktuuraa; Varshikln' {»lenemplen haavojen, no-peaa, pturanemlsta. (Haavan sisäiseen "puhdistainlseeh tarvitaan ruis. kukannu eli irrigaattorl). I^jrVäksi timuSstnn'':e maälausisönnusliildMeh ^ Canadan^ pbstioMiiebHrBb]^^^ Port Arthur, Oht.- . • että vain 1/10 Canadaiv auo^Mlal-rr > sista hallitsee s m i l i i s ^ i ja>?l^;|i^j^r^ se<5ti englannin Hiileni .r-r^^fina-^^^ syy, .jos niin qn»V suomalaista ei blekaapj-KähaoassaU^ joJlo emme .voisi opettaa kirjeejll-dtirrrenslfi^ T^Dv^l^^ «e^*» laajaa • en)t!*imm'kuVfeiä#«Tj^- c t u m ^ ^ l l & se S s t ä pikenmiih ja" ^ip^m^ ctuuraa, siua se edistä», muutamissa. Kuukausissa'. Lähettä-käsi «».soitteenne ja 25e, niin ]iäfee- • tumihe knrssis^losfu^sStv jaf^ elnimi:' laksyt. • ' (Si$4 Terijoki^ Finland^ tetta. Hän heittäytyy yatsalleen py-f? syäkseen putoamasta. Julma tuska " raatelee Ihoa. C^kaiaet liuulenst* Vetäytyy vät kireälle hampaiden yi* hänen yrittäessä vetää ihnaa kyl-ihettyhelslhi biimUnsii. Silmänsä o-vat turvouneetr jä' pualset, ne ovat' hirvittävän näköiset, täynnä tuskaa-jp kauhiia. N6 näiyttäväf epätolvbli sesti hliiiiaVan apuir. Hänen huulc^^ ;sa eivät voi, slUä nb ovat jäykisty-, ,neet rumahn Irvlistykseen;' Jupa kiltiiä vuoren rihii^tCä, slle^ sän i^ittiämä rotkon pbhja häyitää kehittätnä tuuli' llehuttaa. Oa)^an syvältä mustalta kulUjlta. Vauhdin >Hootih' risaisia takkiat Hänen .p^fihr ,sä. painuu vauhun kattioa Va^steH jäykist^yt; k ^ irtaaiituu katosta j4 ;häh sUisUiU kaiblta .«fyVälie utilioltuk. sp^v.... ... . . . . . . " .:. . L . . . .. Huuhteluvetenä käytetään 2 pros lysooU. tai krebliiniUuosb, Joka valmistetaan- siten, että pannaan l:si rUbkalualkaljineh 2 kvarttiin. Sub- UmaattiUUbstiä valmistetaan pane-liialla pieni teelusikallinen 2 kvart-äm vettä. Tätä lääkettä, Joka on myrkyllistä, el' saa lääkärin määräyk settä, Sitoihiseen bl ole hyvä käyttöä hubraa, sillä se painaa liiaksi' mU"' txuhiln kohtiin, vaan leveitä vaikka. t ' i r - i ^ r i i r i Pienempiäkin haavoja, olkootpa; ne mitä läqt^ua taliansa, on hyvhi' hbl- ^bttifLya; f ?|fä Hi^e^ 'mkm voi k hy: vln hel)>ost|i tjupkeutua vercbh myr. kylltöiä aitieksla Ja haktereita;Jotkia ^älheUttÄVat joko verehmyrkytyksen-tai märkivän tulehduksen. Hapvat volvat-sriurUtttensa Ja muor tonsa puolesta vaihdella hyvin paljon. Niitä voi syntiä nahkan iuua pa kankaasta, reväistyjä liuskoja. Haavaa myöl^mmin tarkastettaessa ei kuivanutta 4cäärettä saa haavasta roväistA irti, vaon on sitä enaln joU ledn ipstuettava kunne? se lähtee mllteli itsestään. Ja: ellei haava l^e liiärkää, el käärettä saa ipan useh) aukoa eli uudistaa, sillä siitä haa-va vain ärtyy. Joka toinen tai joka kblinas päivä on ehkä edullisin tarkastukselle. Huuhtelun Jälken tutkitaan haavo tarkoin Jos sillä' mahdollisesti olisi ^upälasia, lasld. likaa t.m.s. joka vblsl aiheuttaa tulehdusta. Varallisessa palkassa olevaa haayaa el kul. 'tenkaan ole syvältä kosketeltava, Jot-el, aiheuttaisi hakterl-tartuntan tai vahingoitettaisi arkoja sisäelimiä. Liiallisen' visrenvuödojt ehkälstfml^k-si haavasta, sidotaan verlsubni pakv sulia lanjgalla, tai käätitääi^ se ruu. miihosa tlUkalei. Jos kääreltö (ehd, öuhtalta^y, bl 01^ Äai^taivma', bn haava heulottova tukevalla, ei Ulan pak-sulia, langalla kltnnl. Muuten on haavan palras peittyä jollain käärecl-llk,- vaUdcapa se ei verta vuotoisikaan. iähmniil ihoa olisi käytettävä puh. ^asta liinaväotetto. puhdasta; pum^ pulia tai! Jbdofotmihersoa Ja kUä-rittäVtK tiukasti:haavani,yptpär^l^.;,. Suuren haavan on ainc^ j^iaras ,he^ bmilmäisenä^ vuorbkaiiteha li^ulbk mieluummin oikealla hoavaheUlalla, jjiL haavosUkillä. siten, että liaavan hiUulet käyvät vastakkain. Tämän jälkeen oh kääre päälle laitettava ^Uten Jo oh mamutu. — Neula el unUs^äÄ tap^iUksesB» saa; oH^ ruostei-hen ^al muutenkaan likainen. ;^;nmellun haavan paranemista on 2330 Puhelin 233ft 85 Cedar St., SU*d6tKry,V Oi^< Rehellinen palvelut, .Ajurina «elca tufkldna Victor ja tkis Pentt ASUNNfON PUH£LIN d3f Alli. pEttblia- keskinäistä aseellista iaiiup' jiäihia, uutta maailmansotaa kbhtL lifcnekktmarifklnäin ja raalca-alob' lähteiden valloittaminen toisaalta ja tgilHäisten ja talonpoikain valtion mi. I^^mihen t b i s a i ^ o v ^ i n ^ i ^ r i^ nstlvaltojen pyrkimykdä tällä hbt-tufOi. .; Räihhi. jaiuB»Helm}itt ootkeab^^ o » f^f^ fihmmj yjöte^ gtäyiir pbr^ Tärfsto ift todego johtajat.loäuh^ea <LBC itsehäisyyskiaiiu^ älkaha uhcah-seet useita miljäardeja maridEbja' hin. ' Aikatfayfle i^iodellekitt: myffioä^ edusktmnan sosdem porvarilUote^^ cpemmistö sanottuun tarkoitukseen suojeluskunta-, rajavartio- y.m. sen-luontoisten menojen kanssa yhteensä noin 675 miljoonaa markkaa. Kapitalistien kukkaroa järkyttävä taloudellinen pulakausi ja Imperialistisen sodan varustelut, sltnä pohjimmaiset ja todblllset syyt viUnelsUn valnotol-menpltoisiln. Rapi;^la xdevan kapitalistisen ta. louselämän lopullista romahtamista yrittävät vallassaolevat estää nyt työtätekevibn enUstä ankarammalla kuristamisella. Työpäivän pklentämi-nen, palkkojen nyk^risestäänkln alen. taminen, kulutustarvlkkfelden ankarampi tulliverotus ja yfeehsti työläis, ten ja pient^onpoikaiston näännyttäminen, siinä läiiimmät l^not pula. kauden seura;»ten siirtämisestä työ. tätekevän väestön harteille. 'Mutta tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi, koska se va^aiUsi työväen järjestö, ja luokkataistelutoimlnnan tuhoamista,' ehrät kapitahi^ti^ usko pääsevänsä nykyteten *'olI»udeHlsten •ja ''pprujBtuilalilislen" vtÄhafelno-jönda'r'lmrvl^ ä. aB&fi he tariiuvat fbcioilto.^JPOrvariaistm IditUen kir. ;iblttbiut ."vohnakkaasta miehestä" ja *il^lamenttarlsm5n rämettynelsyy- ;kalvolhin ja voiVal), ulbtituia: ni|deh <iarko;n seurattava, ja jos sltoä huor 'alBlsito kudoksiin, jopa^ lulhlhkln I mataan märkimistä, on haavp alaj asti.; Tylälfeh eslheideh; sjmris^ttämät ihaaVät, iftihioinkUin pistohaavatkin paraheyatjilyleensä. hitaammin, vor-islöifih, ,y^me, ;m?ln^ti}|;,,(k^ .vat olla |»hjalta suurempia kuin pin- ?i^'aita. Vaaralliäimpith' iiäavbihlh kuu. ftivat/ nivelhaavät, JPlsta. hlvelviesr vuotaa pois. sekä^ vatsaonteloon, muttiä eritteinkin aivolhhi asU uv iottiivat haaVät. Voipa verehi yubdonkln tähden olla haaVä hen-geh\^ raliinen; HaäVän- ilmestyttyä syntyy slhtä' heti tulehdus, jonka tarkoltiikseniar on '^paika^" h-taantuhutkudoe. Qaa. va voi parantua märkbhäitä' ja ffir. peiutumi^ttä, ihhan näkyvää lisäka-dostä, jos se vain hoidetaan hyvin liCui^tä vbi liaäva lielpostl xKuuttaa' märkiväksi, jbs siihen pfiäsee niiir. käbaktbcireja. Tällainen haava jicu ranee paljon hitaammin ja mdodo^ tuu siihen arplkudbsta. Runsaan märkimisen kautta muodostuu haaVä leveäksi, synnyttäen ympärilleen vaL keistä verisbluista lie. "hätäa)^uku« Käitftalistimaitar v^&^axäiim!^^ dest^" osoittavat, että fascistlset pyr. k i m y l ^ o y i ^ jo vuosikausia eläneet iknTarist<m keskuudessa. ohpt» olemassa sellaisia järjestöjäkin, niistä huomattavin Suomen SuojehidiittO', joiden tehtävänä on S a s d s t i i ^ toin^ntamuotojen juur. ruttamiioen ja hallltusohjissa olevien pirinostambieii. Tätä tatistaa vastaan on katsetta. va^sdstJen itsensä t«lmeOT}^emla mellsuBtbhUa^ joita' he ovat sittemmin iiäyttäneet törkeästi vääristellen kii. hbittimena jis. kansalaiskokousten ^tä^iseeB, ^^tka samalla säk$7 jsumäiitetiim eräänlaiseksi järjestäy. mis^inoksi Jatkuvan fascistisen toiminnan pinnalle noetahJlsekfii. Nyt Jd on lascistinto väikutuävälta pääsJsyt kasvamaan nUn pltk^le. että edus. kunnan porVarlsto ja soadem ryhmä saatiin vihhb joulukuun 20 p:nä hyväksymään ensimäinen avoin aske? fasclsmih läih^tuttamlseksi yhdistyslain muuttamisen muödosäo. Seuraavina tohnerfpitelhä vaativat fas-clstlt mjn. painovapauden riistoa työväbHluokalta ja sbtatflaiain at-^ kaansaamista, Tällaisten vaatlmuster* tekemiseen ahtaa heille'pontta sosia lidemokraattisen puplueeh Jatkuyr petturuus, joka avblmpaha paljas tui yhdistyslälft kuristamiJsbssa, i;eunqsta btetiava joka ommel auk Jotta. mätkä pääsee; esteettömästi ,I^ls valumaan, Ha'vah vihjaa ^'oUdsu sa alempaha kuin jnahassa.f^uOleyj^J ahkko.- oh ,,,pphjftpuoiellQ,,, te^ aukko, jotta niäi-kä pääsee ulos, Jä Jotta haava voitaisiin puhtaaksi ruis-kultaa. Haava, jossa ei saada sidettä pysymään, on tlätenkin hoidettava avonaisena, huuhtelemalla sitä joka. Qli' joka toinen päivä. Puhdlstukseti ;^keen on hyvä pj^hkäietä avohaavan pintaan Jodoformisalvaa tai kreol^nlsalvaa. Ja jos pahaa lihaa alkaa; Umestyfiiään hUn paljon, että öe kohoaa haavan reunojen tasalle on elämiääkäri kutsuttava raapi-maan se pois. Haavakaume- Parhaimmassa ta-j^ auksessa voi haava pAvmim mär-kimfittä, mutta paliimmin on lal. tä silloin kun hnavakuumo ilmos-tyy. Tämä tauti Johtuu usein .«^lltä. että haava paranee päältä päiu uin. peen, eikä märkä, sikäli kuin i^ltä ma Ot tehtävä? Kuten tapahtumain sarja osolt taa, odotta^t fasclstit vain sitä hei keä, jolloin he saisivat täydelleer vallan käsiinsä. Se tietäisi talonp<^ kaisväedtöönkin nähden samanlatstf riistoa ja sortoa kuin mitä tapahtuf parhaiUaan Italiassa, Puolassa, BUI-gartassäk LlsttaaEsa y.m. faeclstisep diktatuurin maissa. Afjdntm^o aUstuä selalisen m i ^ .vallan alle? Teidän työläiset Ja taAfapojM on vastattava, saoito fa«cfstli iäasi msMU» fotesU^ aikomnic sensa &iavatko he riistää, meiltä ne vä. itäisetkin oikeutemme, jptka työväesr tÖ oh itseöeen tedstellut. Teidän f/vimjnpag*an*^i* työläiset ja tBiUmpO' jat riippuu, tuleeko sillä taistelaliift jota me piemme suorittanMt meptl^. t3^te|teyien bikeiilsieD publttstamiaekti, biemaan mitään merftty^. T e i j ^ älcthyisesta toi^ mtmmstaniier riipj^ kylceheel^. tä. takaidn encmmät fascistien strahhl. tebnat.' Me vetoamme myös sosialidemo-, kraaitislhi tyiUäisUn sillä me olemme tietoisia, että te ?tte voi olla sen häpeällisen pettu- Itolminnan takana, jota teidän joh- ,ajanne Ja edustajanne eduskunnas, «i ovat suorittaneet miden olkeuk-ilen riistämisessä. Joiden puolesta amän maan työväenluokka bn tais. .eÖUt vuosikymmenet yksimielisenä Ajankohta on vakava, mutta me mme saa heittäytyä tolmettomllcsi a antautua epätoivoon. .uoklcatalstelUIinjaMa horjuminen jii perääntyminen vastifStajiilemme merkltseBI täydellistä ta^tdua^ Semiethmef rifsCimistä . Sellaiseen meillä ei ole varaa e i - :ä misröskään mitään tarvetta. Juuri e seikka, että kapitalistinen talous; ärjestelmi pn taas uudelleen^ ^ t a . lUt vakuuttavan eslttverkln alheut. amineen pula-ajan klroukslneen, et-ei se kykene turvaamaan työläisten >a talohppikato elämäS, takaa par. lathsn lup&kataistehm pik^utuksen 1% fyö^k^Q Ja tal<n^i)oilcieii voiton. Fascbmin vaateteta, talste^^ var. teii: on. initodostettaffiSr Itija i^öläisten Ja tofonppliiien yhletetetsuBia! Järfertoinfmtn^ Ja ^oväenlpov kan iteepualnirtasta on tarmokkaasti fojiiettovar Sii» vaalii fyqiai^ vien elinehtojen . publesta käjrtävä (aistdn! TafstelDtm tinpetialistista sotaa ja aotavanistd|miyg<ti>fc^t««toap! Pois Iiiopivtt|#. Jii fe^ Talstehum p<difttista- va2ao» -ras. fam! Vatttenhhffl syistä vainottu. Jen pMlesfo! Helsingissä, 12 p:nä tammilcuuto 1930. TirtfVil«»r JA PtSNVtUELIjrÄIN muodostuu, pääse ulos, väatf. jää haavan sisälle Jolloin myrkkyaineet- .' Imeytyvät ^vereen. Haavakuumeen *f *- tuntomerkkiAa voidaan pitää sitä, kun eläimen. xiuokÄhalu vähei}ee . ruumiin länipö nö\!»see' id bisijft käy i,,o> alakuloiseksi. Vaikeimmissa tapauk. sissa on lelkkaius tehtävä; ihuttot o » tällöin kuumatta mitattava joka ^ päivä. - •»- Jos on hiukankaan syyt£E olettaa, i,,^^- että haavakuume on llmes^jrt;, bn .1 haava heti avattava, ja märkä pola päästettävä. Tämän jälkebii on haa-- Va; tarkoin puhdfltsettava jbKä ' ' vä, siiheh osti, kunnes k*mmc' on las* .<< kenut. (Jos haavakuume ilmestyy '., kuohltsejpiisen jälkeen, mikä tunne. _ tiaan eläimen vähenevästä ruokiaha. ibsta, on haava; tällöinkin heti a v a t x " -: täva' ja puhdisletfavso. ..ftor ,Kuti iJ^JfHS, V^^,?^^ua,, et>^,^,^nc8 van.pohjaan jää joku: puu^. tai kiu.. i ö ^ H : Vtiiig^:''eufÄ vib?^ 'Sfe^'^^* •imsi hubmätaän- sötd btt'8 'häöWit'pob 'äiiiiff paj^ntuiisaan,. vetäyliyy reikä- ' 4 maiseksi suppiloksi josta tlhituu ;märkää myötänuän, niin on leUckaus tällaisissakin tapauksissa |»lmltetta^ - va. (Joskus voi tapahtua, että niätä - . Johtuu luun tai ruston < märkimisesi ^ .^A:; ta). Leikkauksen .tekijältä vaaditaan^ ^- suurta tottumusta; sillä, kyseelssä on </ u.sea3ti hengenvaralimen- toimenpide, y. Vercnmjnrfcytyli^en syynä bntaviiril. sJnimih haavassa olevien bakliCTri- " " ien«)inubdostdmihenl-y myricfcyalniElJata '» vprcbft ioutumlneni ITöiihä.myrkkKtltt'- . . bn hyvin tuskallisesti ^oko elälsieen:. > ^Jö^b&'isettKto'tfeit^''alne(t/®l.*'!^»j: men koko Ruumiiseen' ja sanotaan tätä verenmyrkytykseksi, Ja jos fStl. lainen myrkytys aiheuttaa ttilbfkäpe- 1 säkkeitä Ja paiseita kautta koko ruu-miln. kutsutaan sitä erikoisestimär-käkuumecksi. ^ Näitä paitsi on eräänlaista verm^ f myrkytystä, jota sanotaan kangistua. - taudiksi. Jonka tuntomerkit ovat» ei> tä eläin käy pelokkaan näköiseksi. / kankeajalkaiseksl, Jäykkäleukalseksi. ' ja seisoo hajalla säärin, kuten^ sa. ( hapukki, saapa Joskus vielä suonen. - *f vetojakin. Tämä tauti on hengen. .. vaarallinen ' kuten muutkin veren- • myrkytykset,- joten on syytä turvaU. r' tua eläinlääkäriin, jos jotain näistä taudeista epäillään olevan kyseessä. - Lyöttymähaavolksi- sano&anr sei. laisia. Jotka,ovatJ-syntyneetlianJmok-se- sta, tai valjajden painamisesta olkapäihin täi seHtään. Holtotapb ' ' 1 ' " näiden suhteen on sama kuin muis. Räkin haavoissa, joskin lyijytäöMJÄlt. ' tisalvalla on näissä tapav^teisssv dullisempl vaikutus. Lyöttymän kohta ja lähhi ympäristo oiv tietenkin, heti vapautettava honkauksestä. Ja ? paineesta. Eliel hevoselle voidär lepoa T . järjestää, voldaaii sillä ajaa. jos -> valjaat, sovitetaan^ niin, etteivät ne koske kipeitä paikkoja. Tällöin on käytettävä rintävaljoita,. kultenldn .siiiätavoin, että hevonen saa -ve- . . tää vivusta lähtevillä vetohihnoilla,—> muutoin rlntahihn» hankaa «tn. ' t taan liaavan. Jos taas säkä on-rikki iW On hevosta käytettävä sellaisiht töl: hln, jossa ei selustlmla tarvita; OU kapää p^ikafi yol elämiääkäri leik. 'likaamalla, poistaa, — Vasta sSioin kun lyöttymä hasevolhtn o » T^^at i,,,^ kasvaneet, katsotaan klpeideh paikr kojon parantuneen, ja vasta tälMto/-"'^^ voidaan ruveta tavaUisla vaäjfläa -^^ käyt^^nään. Alussa iieteasäo^oa^l. ''^^^ Ia varovaisuudella,^ sfiilä j^tranttqsut ^-«H palkka on tottumaton paine^een,"^ ja voi vika varomattoömuden vuoksi . helposto uusiintua, • ' h.rii/i ' Mjäkuuliaayat ovat edellistä ^kaL-x-.'*i talsia, mutta syntyvät ntt «tätbt^^^X kun sairas eläin ei jaksa säso^ läimen ei olisi xnmomkaan ahnetta^ xa maata kostealla lantaiylla aln-sella, sillä palava sonta ^mo^ttää "'v' lämpöä.' tulehduttaa, ihoa, edistäen makuQhäayoJen syntymistä. Kysees. v sa olevien havojen hoIdo$s» p n pää. pamo pantava kulvuuitciaft ^ zaitjtii-seen Ihnaan j a eJläfatiep ^jSsi^M- " sessä (selän yU) fcjr||«lt« toiselle, useita kertoja yuorokaudossa. Myöskin iulebtuneläen DEi^cvi^(iaäf« kojen puh<f istäm'l|ien. haaieal^ Uini^ lysobli tai std>timtfb^^|Ola^. - ^ on välttämätön teh^Svä.' If^J^giäf^ , :' sen jälkeen o^^^ädttllista iB^yVt^^f^-, ^ytanhatiisfiivi^f», ' liaaVa]^|däa^ii' päälle. — AgroiÄK^i. " ' f.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 3, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-02-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300203 |
Description
Title | 1930-02-03-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
SUOMEl&N
( i ^ B Dollarista:
Lähetyskultäi '
etSistä $20.00—?49.99j^^. 80c
S S k ^ S50.G0—179.3* j a
-50c jokaiselta' seuraavalta al-a
sadalta dollarilta, •
Sfiiomalähetyluistii ,OTOt lä-
Tiiut 53.50 lähet^teelt^..
-"^en rahaa ostetaan. KuTSSl
iS sadasta Sraksta.; , .
Miää lähetykset osotteella:'
.sukkaatr katqppaUut, sillä toivom-
:mei; öiSÖp*. (Icuten luonnollis^
-ta 'ötääri)" saäpmi Imildd iHttomme
^valiojiiliitajät mitielemään voimien,
ktin miiabBnkin kilpailuja jär-jesti^
iääa. talven kulUe§sa tuild vältän:'
Btenkia' kolmenksrmpin* kilpailusta
jö; näiji Äikäteen ennus-
•tarame- sjmtgrvän - sellaisen Avoimien
•ja sisun -mittelyn että parempaa
•ei oIe:-eniiemmin täällä vielä nähty*.
Sitä. matkaa hiihdettäessä sitä
pitää oUa -hyvä aiinös suomalaista
sjfiua Ja kestävyyttä, että kavut-edistysaskelineeneji
<^e ^ l i ^ ' V vqgTi
^tfkemmin äfiifeöÄnin' iniällfitttttbs:
sikas. - - • - ..... ^ - .
MUkiin aikaisemmin.on nähty sei.
laisia ihmeitä kuin uud^uiuäu^
tilaan ja laskekaan kaikki murtamaan
sokkelot saapuu vielä jbteh-kiri
perille. Tietjrsti pohjoineh taas
VAPAUS,
j j i 60. SUDBURV, O i t
\LampileUeja myydään::
fiedustakaa pitettiasioUä
apaödclle ottavat *abaVElityfc
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR SRANCH- ,•
, 31C Bay Street,
Port Arthur, Ontario - ;
WS MONTREAL BRANCti
119C St. Antoine St.,
Montreal, Que. '
AARO miNElf
Kirkland Lake. Ont.
JOUN VUORI
South Porciiinhe, Ö c . ^
CHARLES HAAJANEN,: : :
suuskaiippa, Timmihs, Ont.
lOUN mRTA,
Broaview Ave., TorontQ, -Ont
vanhan hyvän, tavan multaan lähentää
.parhaat poikansa matkaan, ja
keski-ontariolaiset taas puolestaan
panee hiihtomainetfstaan äkSisesti
hakaan; joten ei' -tässä ainakaan
allekirjoittanut uskalla mennä ennustamaan,
että mLstä se tämän
;mktkan mestari löytyy. Ennestään
tunnettuja kovia poikia on Pohjoisen
Tuuttila, joka kahdella kympillä
mestaruuskilpailussa piti
iKuosmasen Villeä tiukalla, sekä yl-rlätykselliijen
viime vuoden 10 km.
mestari ja kovien kilpailujen koii-
;luuttiania' Leppä. Lisäksi vielä mes-
;tari Kumpula ja viime talvena te-kijäniiesten
luokkaan kiivennyt L.
Salö, sekä monta muuta. Tietysti
heistäkin joku saaptm" tänne. Kisan
viime talven "yllätys" Meriläinen,
vanha mestari Jansson, tämän
talven) tulokas Partanen ja
•tuttu Kuosmanen, ja omat miehem
,rae myöskin, takaavat jo että kil-
Ipailuistia ei tule jännitystä -puuttumaan;
- r
Siispä' ken haluaa nähdä yhdet
talven jännittävimmistä otteluista
iiiihdon alalla, saapuvat aikanaan
haaline sanottuina päivinä.
Terve näkemiin, ja kova harjoittelu
j a valniientkutnminiän käyntiin,
hiiii voimme; olla vafmat, että
: häistä kisoista^ muodbstilu todella
meBtaruuslrilpkiiitjien äJ*voa vastaavat
ottelut. — Tekonimus.
"SAVU). HKim, ,
^-•Mcakqnnina ke^rOntariossB; >22—23 i^viiiä, 1930.
Ainoastaan täten kutsuinme Icaik..
kia C.S.T.UJi.. alaisia seuroja jäsen-itthsä
ka\itta' osaa ottaniaan
C.S.T.V.l4( hHhtomestarun^Upallalhiii
jotka asianomaisella' luvalla jäirjes.
tänune Beavei: Lakella, Öht., helmik.
nähtykin, piti ratHaista
^m 15 j9;iio mm.,^i^pi^
fcBa;ei ;tMJ;fö oiffiiflllH^ Tfh^m
';r.hiihtoJdIpftiluajdap;ne^J iBfs-,
uskilfl9ilw$», ellei r.fi^S^ kS^&Äi^v.
Beaver Lgkella: vyMfi^i»m»%n
ihtokilpailuja, • tjili-.; ; hiihdon
äjille ajatus, että pidefct^irr
Sudburyssa Kisan kanaälKset
piti olla viikkoa iälfeee»
4r; Lakelle määrätt^ärÄmifflrta-ailuja;
nyt viikkoa^ enneh;
aruuskilpailuja. Että kysymys
istiin näin, oli todella oikeaan
t. Joten Sudburyn Kisän-kan-on
ny te
.i:i?xibfiQi. ncji/^
'htbmatköf&rt ' i«Öirilähiätlt«Öi
km.) hiiiidetään nyt^'liitossahi-nsikerran.
Mistä lie jöhtunui:
sanottua matkaa ble enriem-liittomme
alaisissa seurbisäa
tty. Syynä lie ehkä ollut
ä hiihto liitossaronie ö»^vJeW
ja' siitä ehkä on ogiataän
nut sekin, että hiihtöjaifimfk
n vähemmän hiihtäneet, ovat
t matkaa liian pitkänä- ja
?aha. Syy taitiääHin; olli^mqt
suhteessa luohnoHiheh, V i i -
eväisessä liittokoicouksessa; liis,
" tämäkin matka Ilitioäu^e^
mestaruusmätkojen T
jä nyt sitä siis lykitään'liiS-ensi
kerran. —••
vää muuten on, (että majava-,
iäisten järjestämistä Mesta-'
Työläisurheilutervehdyksin,
Öeaver Laken, Ont. V- Ja u.-rse^ra
Jehu. ...Ä.:
' Ä.| Reinikainen N, Pilspanenv:n
'^Ifttheanjöhteja ,:;.'."> .uo:i^teeri-.;h;
9 Ä a f e ^ k ; » ^ f c u r - Ä i%
Iqniihiihtotiitoii rntestaruu^^^
nyor^ten fJ^p 18 y,'. S^.ktn^^^ermesta-ruiideista).
jmönltuhathevösTOimaiiöi, Itöj^^äcEä»
joka mahtavalla v^sj^ttfihiyydiälä
itarttim valtaviin vatihU^F^iltl i»,
jiiertää niitä, ympäri hUlÄifcftvÄ6
'.nopeudella? »Ötä valtatiiisttf niäiK
»eäsyydfistä voi venatii ioiyaan ny-kjnalkalsestä
' sulatusuunista, kun
hehkuva malmi vyöryy kUitj laa^'
avonaisesta. kiehuvasta kidasta?'
Kaiken tämän ja paljon^ muiittt ö-iemme
me nykyajan ihmis^ luoneet;
me voimme {»kolttaa, taivaiEui voi-'
niat jä johtaa leiskuvat ssdainat
tahtomme mukaian, me' voimme vain:
kuvata elävän, sylckiväh sydämäiv
me olenmie — itse ajassa. —, taikureita,
jolUe ei näihin saakka oää
vertoja löytynyt. - - - • •
Ja millainen suunnaton yplnjk ja'
miehkuvitus onkaan plillyt niiden
^miesten alvblssa, jotka'" orat kaiken
•tämän: luOJla: kjMöiäÖn;. tä^Jlibl.
den ja työläisten aivoissa. Nämä p^
lottomat esitaistelijat : teiollisuuden
:uudessa maalhnassa — kaikki^
KhrJ. Heröy Tammi
^ ixinnisteii uäpuneestL Jalat
t}isön:> jfltoi^va*- nousta polven kor-ktHsBta^
h i m ^ jokaisella askdeel.
la t ä j ^ mtnriiin teÄlä väsyttävä
lltte, säadJJ&CTi ifdaii rior
lumesta" s ä » ö n ; y l & JCtieuus
tama»i]i' ete^P^EL Vaikka Ilma oU
Idtpi^^^iinää. valui suolainen hiki
3^!lcld^C9i1in«i Boofia J:asu:itja.u:tchff
Vd^n koomiUiten. näköisiä juMiabb&i-'
n ^ : Uaii'; harmaannuttamaan .s-tBp»-
illmaeltä he luovatkaan: he saattavat
kaukana toisistaan deyat- mai^t^. y]b-;
teyteen toistensa kanssa^ rajsiäiiavat;
siltoja, lentävät läpi. llmäh, alistavat
naeren aallot Itsöääh tottelemaan, ve.
tävät teräskisko- ja kuparilankaver.
kon yli koko maapallon.
; Todellakin — slUe. j oM on silmät
nähdä, on suiuteii- kekshmölden- aU
kakausi. täynnä ihmeelUsÖä selkkal.
luja ja valtavia sankaritaruja. Se o.
soittaa: melUe työläisiä, jotka pimeissä;
tukahduttavissa kävosöi^iols.
sa pirstovat; rikki piaÄ uiimönia.
työläisiä, jotka kleliuylssä kat^tU^
hämmentävät sulaa metallia: tai le|^
kiten kääntelevät valtayto'nost |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-02-03-03