Vapaus, September 15, 1930

              Sivu 2 Maanantaina, syysk. 15 p:nä— Mon., Sept 15
y A P A US turysu, Oct., kaiklcini, j^aiiui «aanuntai. ja m^iäi^ttjrioii juhUr-''*'''-'
. . VAPACS ( U ( - « t T)
I t e ^nly orcu: o( Fijini»b VoAer» in tUnaJ*. Hnblijied <Uily «l SoJi-ury, OaUrio.
j l ^ | I}(»e<I «t tke Pcnt Office Ucptrtmcnt, OlUvx, <• •ccuoii CIJM cuttcr.
^ Geatr*! «dtertiung ratei, 75c per c « ! . inrb. Minijnuia chirse for »mgle iniertion, 75e. T i '
Vjgiilii' U the l>«t adtrrtijiiic Birdicm among ilir Finoiifa people in Canada.
Toimita», konltori, kirjakauppa j» paino tinia»«a taIo«v» t lm Slrccfilla.
Ponioaotc: Vapau», Box (f), SuJliury. Ont.
PlUltllmct: Konttori lOM. — Toimitu. — Kirjakauppa 23«7W.
JPhtnf: Offic».- (job >urfc. advcrl;«.Tarmii. f.c.) lOiS — Edilor 536W, — Bookatore 2387W.
„ lLMOTi:SHr.NAT VAPALDES5A: ^
Kirjeraililoilniatukxt $1.00 kerta, $2.00 kakti krtiaa. — Avioliittoon menneille onnentoi«otuk.<el'
<0c paliUtuunS. — Nini^iiinuutloilmi.tukvt 50c tcrm. Sl.OO .1 kertaa. — Synijftnäilinotuk»et SI/*'
Icrrta. »2.00 3 kertaa. — A»lioIoer»iIini>lut-.-t JJ.OO kerta, ?3.00 kaHi kertaa. — Kiilo.ilmotiiti-ft
$1.00 kerta. — Kuolemaniiciolukjct %2Siii kert», Ji«iiiiijl4i tiilosUrua^elta tai mu'iatovar»yltJ. —
Haiouan tiedot ja ««oteiltnoluk»»-! 50r l--tta. J l . ' * k«l.-nc kertaa. — Tilapjisilmottajien ja ilmotuj-
<|ectttliliien on, >aadilt4e*u. liilicleilävri ilmotnsbinta etukäteen.
" • •' -• • -• '•' TILACSHrVNAT:
1 vk. $».',0, It kk. s::-'"- U . $.175 ja 1 kk- — Yhdjrf^altoihln ia Suomeen aekii roua-
«Ile uU maille: ) «k. SCAo. 6 kk. $^.50 j j I k L S L O O .
IiStifailitiuj.i J. W. A}ilii>i«t. '
ilanager: _ J . W. ^.\bl<jfi»t. ff
Office, Böokilbre and Priritilop: Vapau» BuUdlne. Klm Street.
Ali mail to ba addreised: Vap^p», I'.0. Box 69, Sudbury, Ont.
JoaVtt* milloin txbania >aa va<tau<ta ennim.Siaenn kirjeelcenne, kirjoUakaa uudelleen liiCkeeo-fcolrtjtt
^efaoonallliiclU nimellä: 1. W. Abl»ivitl. liikkeenhoilaja.
Toisen Kansainväliini toimeen-1 Miten tämä "vastustaminen kai-paneva
koitiilca }iyvak-;yi viimei k e i l a v o i m a l l a " tapahtuisi, se jäte-toukokuuisa
yk^^imieliif-li kan­sainvälistä
talou.-^pulaa ko.-kcvan
päälö-slausclnian. /'or» «/-/.s-lcliden
toukokuun l'» p. numrro^sa on
tuo päätö^laur-f•lIrla jiilkai.-tiina ja
sihäliää kokonaisia ! 1 riviä. Mitä
!ään sanomalta. Ilmeisesti on kv-
.-«yniyksessä äänestys parlamentis­sa,
ja siinä suhteessa saatetaan
varmuudella sanoa, että Ranskan
j a Saksan sosialifascistit (puhu­mallakaan
Amerikan Työväenliiton
Inrokraaleisla) eivät lule toteutla-
Jiyökkäys ja työttömj-j-s. Kapitalis­t
i t kieltäytyvät veroista ja tälläkin
hetkellä vaativat verojen laskemis­t
a .
Näin me saamme yhteenvedon
,-oiialidemokratien ja kapitalisti-guleeraamiseksi
kriisistä pelastuak-seen,
ei pidä vähääkään vettä, var-pinkaan
hykj^scn kroonillisen pula­kauden
puitteissa kärjistää se krii­sin
vaikutuksen syvällisyyttä. (3)
Ön kokonaan mahdoton harhaluulo
olettaa kapitalistisen valtion rahas­tavan
kuluttajaa,' sillä kapitalisti-
.-:f* si-äilääV
Sf alkaa työväcr.lufLan larpeit- maan noita määräyksiä,
ten lunnu-!.-ijni.^f'lla, lausuen:
N^0(ii$töUitön työläisten taloudellisen
aseman paraHeininetL
Neuvostoliiton KommunisH?en
PUöIiieen kuudennelleloista kon-pressille
esittämässään raportissa,
jo^ai koski ammattiliittojen tehtä­viä
inidelleen rakennuksen aika-i^
drätenä, esiUi toveri Sch\v'ernik
Riitin muassa otsikossa mairiitus-ta
asiasta seuraavanlaisia numero-tietoja:
yleisesti tunnettua se sfeikka,
^ttil äöSiälistiöen rakennustyön äuu-rehnioisen
edistymisen yhteydessä
on työväenluokan elintasoa syste-ttiaättisesli
kohotettu. Työläisteri
aftieclli.sta hyvinvointia kuiii myös
kulturellista tasoa on kohotettu.
Talousvuohna 1927—-28 oli palk
katyoJäisteri lukumäärä 11,456,000
ja talbusviiohna 1929—30 13,129,-
000, siis 1,673,000 suurempi. 1927
r-r-^28 oli suurteollisuuden palve­luksessa
2,632,000 työläistä jd
192^30 mehtiesöä lisääntyi luku-ipäärä
3,Ö29,ö60:^eri. Yksistään
Viimeiseh puolen vuoden kuluessa
lisääntyi Korkeiriunan Kansalliseti
Talöushetivoston koiitrollöimari tft-oHi^
iiuden palveluksesöä oleVairt
työläisten lukumäärä 25Ö,6öö:lla!
Tämä osottaa, että proletariaatin
dtktdtuuirih perusta, työiväeriluökan
völmaii, valliin jä jätjestymlseri
perusta yaurastuu ja kasvaa.
Samaan aikaan lisääiityy . am-tD9t|
iHittojen |äscnmä3rä'. T^ifssä
oli 1928 10,9£>4;ÖÖÖ 'jäsentä jä
1930, pyöreissä luvuissa sanoen,
18|,0p0i00a työläisistä on keski-iftäöfih
86:5 prösehtlia järjestäy-tyiiyt'
teollisuUänittbiHih, Icaikkiin
(HmmätiUisiin ja teollisiin liittoi.
Idn järjestyneiden keskimääräiseii
jirosenttimäärän ollessa 80.7.
Työttörrtyys vähentyy säänriöUi-sesii.
YBdeii viibdeii kuluessa ori
työttömäin lukumäärä välieritynyt
750,000:11a eli 12;3 prpsentilla.
Viime touko- ja kesäkuun aikand
vähentyi työttömäin lukumäärä
300,0qdnia^ y ^ ä työttöminä ole­vista
oh iö6,bÖ0 pdrhailiaah dm-n|
a||ikou|ilsSa ja tullaan heidät
Äeli narjötusäjan loputtiia asfetta-maan
teollisuuden palvelukseen.
Mfe kuljeriimg iibptästi kbhti työt­tömyyden
taydfellistä likvideerda-mista.
Meillä on nyt jo suiiri puu­te
ammattilaiioisista — ja vieläpä
ammattilaidottomistakin — työläi­sistä.
Palkat kohoavat. Teollisuustyö-
Iäisten keskinkertainen palkkataso
on kohonnut 75 prosentilla viimei-
.sen neljän ja puolen vuoden ku­luessa.
Puolueen ja ammattiliit­tojen
keskuöneuvoston uutlen joh-tajain
politiikka on kohdistettu al-iiaisimpain
palkkaryhmäin ja pe­rusteollisuuksien
työläisten palk­kain
kohottamiseen. Tämän pää­määrän
saavuttamiseksi myönnet­tiin
1929—30 -10 miljoonaa rup­laa
tarkotusta varten kootusta ra­hastosta
systemaattisesti käytettä­väksi.
Mainitusta summasta peri
kaivoslyöiäisieh liitto 18 miljoo­naa
ja metallityöläisten liitto 11
miljoonaa. 1929—30 kontrolli-numeroissa
laskettiin kaivostyöläis­ten
palkka koliöjiettavaksi 12 pro­sentilla,
metallityöläisten 10 pro­sentilla
ja keveäin teollisuuksien
työläi.steri 4.6 prosentilla.
Palkkain kohottaminen on edel­leen
etupäässä kohdistettava tär­keimpien
teollisuuksien työläisiin,
kdivoömieHiih ja sUtattotyöläiäiin;
siiunriitelmarirauTcdisesti työskente­leväin
ainesten voimistuttamiseen,
palkkasuhteiden järjestämiseen pii­reissä
ja alapiireissä, samanlaisen
päikkatäksdn voimaan ottamiseen
samahlaisisäa ariiriidieissa, palkkain
kohottamiseen ammateissa, joissa
on puute työläisistä, ja mitä lä-
Heisimmän yhteyden aikaan saanii-seeri
työpalkan ja työn tuottavai-suudcri
kesken.
Olisi väärin, ja tosiasioita vas­taani
jos me määrittelisimme työ-läistöh
aihetfllisen hyvinvoitiriin
kasvun vaiii yksinoradari palkkain
kohoamisen perusteella. Talous­vuoden-
1929—30 ensfmäisellä
puoliskolla kohoni itsekuhkin työ­läisperheen
ansiotyötä tekeväin jä­senten
luku, kohottaen perheen tu­loja
15—16 prosentilla verrattu­na
vastaavaan ajanjaksoon 1928
—29. Viime vuoden kuluessa on
työläisten työkelpoisuus jälleen
parantuhiit, tehden riiahdolliseksi
työläisperheen tulojen edelleen ko­hottamisen.
"Kan~iinväliiif.n talouspula
osoUaa, fllii kapitalistisen tuo­tannon
iuiarkia on vähempi ja
välif-mpi sopusoinnussa kaikkien
maitten työläisjoukkojen lärke-äin
etujen kanssa-"
lIuonuiLkda. ciiä ilsc havilnlisli-nen
luotani o ci ole epäsovussa
lyutäislen tärhväin elujc.n kanssa,
niulla ninoctslann sr n anarkia. Ei-anarkistinen,
"järjestelty" kapila-lisnii
olisi nälitävä.sU hyvässä .sopu­soinnussa
työläisten lärkcilten etu­jen
kanssa.
V a i k k a fif)sialifas(istit ovat puol­taneet
kajiitalistista ralsionalisoin-tia,
niin «e ei estä Toista Kan­sainvälistä
lausumasta:
"Teollisuuden ratsionalisoinli
on lisännyt työn tuollavaisuuUo
ennen näkeiiKiltciniässä määräs
sä. -Mutta niaailniiintalouden ka­pitalistinen
jjirjestäniinen on
.saattanut työn tuoltavaistiuden
cnnbn kuulemattoman työttö­myyden
aiheeksi,"
T o l i a . Multa onko Toinen Kan­sainvälinen
kehottanut työläisiä
taistelemaan kapitalistista ratsio-nalisointia
vastaan? Eipä tieten
kään. Päinvasloin ovat työväen mi­nisterit
vielä tuon päätöslauscl
man livväksvhiisen jälkeenkin ko-roslaneet
kapitalistisen rateionali-soimiscn
välttäniätlömyyllä.
Mitkä ovat Toisen Kansainväli­sen
esittämät tunnukset?
" T o i n e n Kansainvälinen ke­hottaa
kaikkia sosialistisia ja
työväen puolueita vastuslartiaan
k a i k e l l a voimallaan näitä taan­tumuksellisia
t o i m e n p i l e itä
(palkkain alennusta, työläisten
turvallisuuden huonontamista j a
nykyistä verotusjärjestelmää) ja
t u l l i t a r i f f i e n orgioita."
luokan edustajien yrityksistä pe-
!a;tua kriisistä, joka on seuraava;
(1) Luoton laajentaminen voi jois- nen tuotanto perustuu tuotantovä-
.';iJ:in tilanteissa merkitä kysjmnän lineiden ja rikkauksien yksityis-lis:
äuntymi.stä, jos on vallitsemassa . omistukseen, mikä aiheuttaa risti-yleinen
nousuTcausi, mutta sitten-j riidan tuotteiden jaossa. Laajojen
Päätöslauselmassa sanotaan edel- lopullisesti aiheuttaa se epä-! omistamattomien työläisjoukkojen
rajotettu ostokyky jatkuvasti eh­käisee
tuotannollisten voimien ke­teen:
perusteollisuuksille.
] normaalisen hintain nousun, joh-
11 I •!• " |taen työläisten todellisten palkko-
• .Samatta kun miljoonat tyo-|j^„ laskemiseen ja työläisten elin-j hittymistä, samanaikaisesti kuin
laiset ovat tyotlomma, ajetaan. ^^^^^ polkemiseen, siis koituen; ylituotanto maailman mitassa on
työssä olevia ratsiohalisöimisen I työläisille vahingoksi. (2) Se teo-! jo antanut ankaran iskun kaikille
avulla entistä suurempaan ja ria, että käytettäisiin luottopoli-kulultavampaan
lihaksien ja tilkkaa kapitalistisen talouden re-hermojcn
jännittämiseen. Tämä
ristiriita tulee pakottamaan työ-'
väcnluokan ' alkamaan taistelun
työviikon lyhentämiseksi 48 lun-;
tia Ivhenimäksi." ;
4 No. 217
KESKUS.
Laoidcatuomioistuimet fascisä-StiQdiessä
toimia
ryhty-| ^ , ,. ,v r-.
•* ! Suomen "cifceuKsissa" taolaisia syy-
«rikolisistd" fasclsti-csissa"
tetään
Toinen Kansainvälinen ei miten-i
kään kehota seuraajiaan ryhty­mään
tähän taisteluun. Päinvas-';
toin koetlaa se saboteerata tuota i
, . , ,, .. ; Olemme aikaisemmin kertoneet
taistelua, asettamalla sen rappu-1 ^55^^^ sadoista vangitsemisista, jol-vaiseksi
kerrassaan mahdottomasta j ta fascisti-Suomessa jälkeen fascis.
tilanteesta. | tikaappauksen On toimeenpantu työ-i
Iäisten keskuude5Sa. Nyt on ensimäl-
"Tämä taistelu kuitenkin ' nen näiden vangitsemisten johdosta
cdellvllää, että kahdeksantunti-j syntynyt Juttu jätetty ohranan "vai­nen
työpäivä, entisten taisteluit- msitieslttaämväaknsai." TPuurhuene nhaoovlieoviaksesuad ejnu tuksä-­,
sa on kaksitoista syytettyä, joista
si tulee pysymään turvattuna." neljä äsken hajoitetun "parlamen­tin"
edustajia.
. Silloin kun Svinhufvudin juuri
valtaannoussut fascist;ihallitus Lapu­an
fascistien määräyksestä määräsi
tcn tulos työajan lyhcntämisek-
"Toinen Kansainvälinen tä­män
takia huomauttaa osastoil­leen,
että on välttämättä käy­tettävä
kaikkia keinoja Washing-tonin
konventsionin ratifidiini-sen
takaamiseksi."
työväen ja pienviljelijäin eduskun­taryhmän
jäsenet vangittavak.=i, oli
vangitsemismääräyksellä "peruytee-na".
että mainittu eduskuntaryhmä
sisältyy tuohon ehtoon sabotaash
laislelulle työviikon lyhentämisek­si
48 tuntia lyhieriimäksi.
koko elinaikansa pitää työväen­luokkaa
riiston, työttömyyden ja
joukkokurjuuden alaisena, ja it­selleen
edustajajiaikkoja parlamen­tissa
ja ministerisalkkuja. Kapita
•LT j ^. - " » 1 on "katsottava lakkautetun sosialis-
Kun tiedetaan, etteivät kapita-Uj3^„ työväenpuolueen jatkoksi ja
listiset suurvallat millään ehdollal.ciis rikolliseksi". Mainitun eduskuri-vahvista
Washingtönin konveiitsio-j taryhmän jäsenistä sai kuitenkin
nia (koskien kahdeksantuntisen oli'-'^"^ Pidätetyksi ainoastaan neljä.
^ .. ... .. . . . ... . . , )toisten päästessä pakoon ulkomaille,
työpäivän käytäntöön ottamista). ^^^1^5^^ piileskellä metsissä valnoo-jiaan
paossa. (Myöhemmin on van-gittii
töshi viideskin työväen edusta­jilta,
nirri. Pekka Strengell Suoneri-jcelta,
mutta hänen syytteeseenpa-
Itävaltalais-marxilaiset tahtovat i ndrisa ei ole ehtinyt puheenaolevan
jutUn yhteyteen).
Nyt oh ohrana lähettänyt kahden­toista
' syytetyn "kuulustelupöytäkir­jat"
Turun hovioikeudelle käsittelyä
varten ja ilmenee niistä, että syyte-tyitii
enimriiä,kseen syytetääii julki-
. , , 1 , 'seen. järjestötoimintaan osähotbsla,
hsmm kukistamisen jattavat he tu- gj^g valkoisen Suomen läklebkih
leville sukupolville.
SQsiaiidemokratiati "järjestetyn kapitalismin''
ei iijyii nelastusta kpitälrsBiiH
puitteissa tapahtuneesta töiminnas-ta.
t ä m ä jUttu siis ori oiföfellhien
, toisille lukemattomiile ' seiiräaVille
"valtiopetosjutuille", että syytetty­jen
tuomitsemisessa ei aljolakaah
nojata mihinkään lakiin, "vään aijo-taari
heidät tuonilta siimmamiitikäs-sa
vain siitä syystä, että ovat riiioK-IJiteiltääri
vallitsevan terrdriköttMln-non
vastustajia, hiioliriiatta vaikka
eivät olisi riiillään tävällä rikkoneet
edes volriiässäölevia "fcarisärivaltal.
sla" lakeja. Tuomitaan siis suoras-tään
väkevämmän oikeudella, fas-cistisiin
pisthnim perustuvalia ter­rori
vallalla.
. , , .. . „ ' Syytettyinä tässä jutussa ovat seu-bosialidcmokraatit,
jotka ovat seen kriisistä. He pyrkivät totea-L^j^^j^t työväenjärjestöissä ja niiden
EIKÄ CANADAN PARLAMENTI SSA ESITETTY $20,000,000 LUO
VUTTAMINEN "YLEISIÄ Töl TÄ VARTEN" MERKITSE
TYÖTTÖMYYDEN LOPETTAMISTA
Tiflmsplilär tySi^ jä scisiqlipetturk
Laajahkossa katsauksessaan ku-
1 liivdb yunden" tbisen neljänneksen
falöUtecn ja tdlöus^blitiikkaan ka­pitalistisissa
maissa 'käsittelee £•
Varga myös otsikossa niairiittuja
aäibtfä ja mainitsbe niistä muun
muassa:
Meidän piireissämme on tullut
JO" verraten yleiseksi käsitys, että
talouspulan . kUorma sälytetään
pääasiallisesti työväenluokan ja
työtätekevien farmarien kannetta­vaksi.
Kapitalististen maitten työ-vä&
hlubkka kärsii suuresta työttö­myyden
lisäärityiniöestä, palkkain
alennuksista ja työehtojen huonon-
- lumisesta. Nämä seikat ovat hy­vin
fuririettUja kaikissa maissa
koöiriiuni^'ti!*t%ri lehtien lukijoille.
Muutamissa maissa, esitn. Englan­nissa,
on työttömäin lukumäärä
50 -' prosenttia suurempi nykyään
kuin vuosi sitten, toisissa on se
lisääntynyt 100 prosentilla (Sak
sa). YlidySvdlloissa bn työttömiä
tällä haavaa noin kolme kertaa
enemmän kuiri vuosi takaperin, mi­käli
perin epätäydellisistä asiatie­doista'
voidaah päättää. Koko k<
pUalistjsta maailmaan käsittävä
maatalous- ja raaka-ainepula on
aiheuttanut joukkotyöttömyyttä
äeiaAöilsissakih maissa, joissa moi-mA
ilmiö ori näihin sädkkä ollut
xoiUei tuntematon — etelä-Ameri­kassa
Ja Aasiassa.
Tavanmukainen työttömyyden
väheritymihen kesäkuukausien aika­na
on tänä vuonna jäänyt tapailtu
riiatta pulan takia. Täydellisen
työttömyyden ja lyhennetyn työs
kenielyajan aiheuttaman tappion
suuruus tyaväenluökalle saatetaan
nähdä Kuczynskin laskelmasta, jon­ka
mukaan Saksan työläiset menet­tivät
työttömyyden ja lyhennetyn
työajan takia viime toukoliuulla
keskimäärin 10.6 markkaa viikko-palkastaan,
jota vastoin edellisen
vuoden toukokuulla he menettivät
vain 4-98 markkaa, (Finanzpöli-lische
Korrespondenz, kesäkuun 26
p. 1980.)
Tähän mennessä ovat ei-monopo-lisoitujen
tavarain tukkuhinnat las­keneet
kaikkein huomaMavimmin.
jotavastoin valmiitten teollisiuis-tuotteitten
tukku- ja jälleenmyynti­hinnat
ovat laskeneet vain mität­tömän
vähä. Tästä johtuu, että
työliHset kuluttajina eivät itse asi­assa
liyödy mitään hintain alenlu-misesla,
vaikka he jouluvalkin kär­simään
palkkain alennuksista. Ivö-ehtojen
huonontumisesta ja Ivöt-tömyydeslä.
Proletariaatti joutuu
siis kantamaan suurimman kuor­man
talouspulasta.
Eritä mitä tekee Toinen Kansain-välineri
ja Amsterdamin Kansain­välinen
moisen asiain tilan suh­teen?
kapitalismin vakiintumisen kau­della
Hillfcrdingin johdolla kehit­täneet
"järjestetyn kapitalismin"
teorian, väittelevät, että lisäänty­vän
keskittymisen kautta liikekrii-sit
voitaisiin yulltää, kapitalismi
muuttuisi, jiirjestynyt talous tu­lisi
"nykyisen kaaoksen ja anarkian
tilalle. Tä^^tä johtuu, että he esit­tävät
ja pyrkivät kaikin keinoin
johtamaan työläiset osallistumaan
osakkeiksi tulemisen ja "säästö­jen"
kautta kapitalistisen luotto­politiikan
säännöstcleniiscen, sa­manaikaisesti
kun estävät heitä
taistelusta, saarnaamalla työn ja
pääoman yhteistoiminnan oppia.
Tätä ky.^^yjnystä koskevana on ke­hitetty
erikoinen Idrjallisuuskin
jossa johtavana esiintyvät porva­rilliset
taloustieteilijät.
Luottopolitiikkaa uhkaa yhdellä
kädellä liikkeellä olevan rahan pai­suttaminen
ja arvon alentaminen:
ioicäalla markkinain puute. Luo
ton ulottaminen yhä laajemmalk
mei-kitsce lisääntyvää tuotantoa
mutta lisääntyvä tuotanto on niah
doton ellei ole vastaavaa kysynnär
kasvua. Teoreettiselta kannaltt
katsoen hyvä luottotila voidaar
siiilyttää jatkuvasti laajentaen
Iuotto.?uhtcita, markkinain puut
teessä luomalla uusia ostovoimis
luotor.a. Tämä tapahtui maailman
suui-sodan ajalla uusien luoton
muotojen (lainojen, bomlilainojen
y.m.) ulosantanji.sci kautta. Hal­litus
myöskin kohotti ostokykyään
kunne.^ se kontrollcerasi tehdas­tuotannon.
Mutta niik.-i ci kapitalismi, käyt­täen
luottosuhteita ja li.^äten tuo­tantoa,
käytä k.iikkia työvoimia?
]\Iiksik;i, huolimalta pankkien ja
luottolaitoksien kaikista keinoista
maailman t.-ilons on nyt ajautunut
kriisiin, josta sourauk.^cna yli kak­sikymmentä
miljoonaa työttömiä
niarssii kaduilla? Mistä F O johtuu,
että parh;nmpi:ia Fodanjälkcisinii
vuosina työttömyys oi laskenut
alemmaksi S miljocinaa korkealle
kehittyneissä kr.pitnlisti.-ijsa mais­sa?
. Kaikki t;\r.i;i osortaa täydelli­sen
vararikon kapitalismin luoton
käytön kehittämisissä pr:isuttaak-sce:
i liikcascmr.r.nsa ja pclastuak-maan,
että oikealla luottopolitii­kalla
rikkaudet voidaan uudestaan
jakaa, niin että kaikki vallitsevat
tuotantovoimat voidaan parina liik­keelle
ja tuotantokykyä lisätä. Kä­sittääksemme
kuinka ontto tämä
teoria ori, tarvitsemme vain muis­taa
Marxin alkeellisinta opetusta,
että kapitalistinen tuotanto, vailc?
kakin perustuu tavaratuotannolle
kauppaa varten, ei voi tuottaa vain
tuottamisen vuoksi, niiitta pitem­män
päiille täytyy tuottaa kulu­tusta
varten.
Euottotcbrialla tullaan vain sii­hen
johtopäätökseen, että jos ha­lutaan
keinotekoisesti pulaa lievit­tää,
niin täytyy kuluttajia rahas.-
taa. Porvarillisten valtioiden ta­holta
tässä ymmärryksessä turvau­dutaan
yleisten töiden järjostänii-seen
lamaannuksen aikana. Niin
3ian kuin talouskriisi alkoi vaikut­tamaan
alettiin paikallisesti puhu-naan
yleisistä töistä, hiitäapupal-
. coilla. Yhdysvalloissa kehitti Hoo­ver
huomattavan yleisten töiden
ihjelman. Nyt tulee Canadan par­lamentin
kautta Bennettin suuri-iäninen
esiintyminen "yleisten töi-len"
kehiktämiseksi 20,000,000 dol-
'arin myöntämisellä, muka työttö-
•nyyden lieventämiseksi. Tosiasia-
•la pysyy, että vain pieni osa tästä
tulee työttömyyden lieventämisek­si.
Se on luonnollisesti tcsioloihin
verrattuna vain pluffausta. Pää-isiallisimpien
tuotantoalojen la­maantuminen
merkitsee satojen tu­hansien
(maailman mitassa kym-
•iienien miljoonien) työttömäin
joukkojen jatkuvaa kasvamista ja
tsrvittaisiin niin ollen suunnatto­mat
pääomat niille työn varaami­seksi,
eikä kapitalistiset valtiot si-luottämustehtävissä
toimineet työläi­set:
kansanedustajat Jaakko Arvid
Liedes Iistä, Oulun lähistöltä, Einb
Oskari Pekkala Öelshigistä, Jalma-ri
Rötkö Lappeenrannasta ja Heikki
Väisänen lisälmiEJltä. Toiset syytetyt
ovat "Työväenjärjestöjen Tiedorian-täjän"
toimittajat Edvard Rudolf
Parviainen, Armas Äikiä jä Antti
Tlriiorien ("Inkvisiittori") sekä kir-japainotyömies
Uuno Arvo Laurikai­nen,
varastomies Axel Edvard Man-riliä,
tölriiitsijä Urho VUjäm Väre,
konttoriapulainen Leriipi • Inkeri
Hulkkonen ja puuseppä Otto Mik­kola.
Asiakirjoihin tutustuttuaan kaii-neviskaali
on' jättänyt syytekirjel-rnäiisä
hovioikeudelle. Kanneviskaa-
U tekee siinä alliksi selkoa komiriu-riistisen
toiminnan eri riiubdoistä.
^Issityisteri syytettyjen suhteen kai^-
heviskaäll katsoo,, että he ovat osal­listuneet
"asiakirjoista" ilmikäyvien
seikkojen perusteella pääasiallisesti
seuraavasti:
Jaakko Edvard Liedes öri toimhiut
eduskuntavaalien laikana ,1967—28
Kemin työväeh vaalikomitean vaah.
toimitsijana sekä vuodesta 1924 al-
•kaeii käiisahedustajanä' sosialistisen
työväen ja plenviljeUjäin eduskun­taryhmän
jäsenenä kaikilla valtio­päivillä.,
Eino Oskari Pekkala, joka mar-rask.
22 p. 1922 oli päässyt kärsimäs­tä
koi-keiriiman oikeuden häiielle
valtiopetoksen valmistelusta huhtlk.
20 p. 1921 tuoniitseiriäa rangaistusta,
on toiriilnut kansanedustajana ja s»-
sialistisen työväen jä pienviljelijäin
eduskuritäryhttiän jäsenenä vuosien
1927—28' valtiopäivillä, joilla hän on
on ollut ryhmärv varapuheenjohta­jana,
ja vuoden 1927 valtiopäivillä
sen lisäksi ryhmänsä valmistavan
valiokunnan jäsenenä, jotapaitsi
Pekkala on eri aikohia ollut lähei­sessä
kosketuksessa Suomen kom­munistisen
puolueen toimihenkilöi­tä
voi tehdä yleisten töiden kautta.'] ^en karissa,-
Nyt ky-symyksessä olevasta 20. Jalmari Rötkö on vuodesta 1923
miljoonasta vain murto-osa tulee kuulunut Lappeenrannan sosialisti-^
työläisille palkkoina. Jos sc mak­settaisiin
työttömille palkkoina,
niin saattaisi se kapitalistisen val­tion
kokonaan pois tasapainosta,
budjettia täytyisi kohottaa^ ja se
taaskin tapahtuisi taantumukselli­sen
uniobyrokratian ja sosdemokra-tien
esittämillä keinoilla, työläis­ten
veroittamisella, joiden palk­koihin
iskee jo työnostajaluokan
sen työväenyhdistyksen Johtokun­taan
toimier? yhdistyksen varapu­heenjohtajana
ja rahastonhoitajana
sekä keväästä 1924 perustavana jä­senenä
- Lappeenradnan sosialistiseen
nuoriso-osastoon yhdistyksen lakka­uttamiseen
asti. ollut jäsenenä Lapu
peenrannan työväen vaalineuvostos-sa
ja puheenjohtajana Lappeenran-.
nan työväen vaalikomiteassa kuin
myös kansanedustajana ja pienvilje­lijäin
eduskuntaryhmän jäsenenä
vuoden 1929 valtiopäivillä, toimien
viime keväänä myös ryhriiän valmis,
tavan valiokunnan jäserienä.
Heikki Väisänen On kuulunut l i -
sähnen sosialistiseen nuorisoyhdis­tykseen
sen lakkauttamiseen asti se­kä
toiminut kansanedustajana ja
sosialistisen työväen ja pienviljeli-jähi
eduskuntaryhmän jäsenenä
vuoden 192.°! valtiopäivillä.
Antti Timonen, jonka hovioikeus
syysk. 15 p. 1919 on tuominnut m.m.
yllytyksestä kapinaan kilhoittavan
painotuotteen levittämiseen yhteen­sä
4 v. 4 kk. 4 päivän kuritushuone-rangaistukseen
sekä riieriettämään
kansalaisluottamuksensa 6 vuodeksi
yli vapausrangalstusajan, on päästy-ääri
helriilk. 1 p. 192ä sanottua ran­gaistusta
kärsimästä ehdonalaiseen
vapauteen, liittynyt jo huhtlk. 28 p.
1923 Sörnäisten sosialistlsseri nuorl-so-
osastobn, valittu Uudenmaan so­sialistisen
nuorison piirijärjestön e.
diistajäkokouksessä huhtik. 24 p.
1925 sanotusta; nuoriso-osastosta tuon
plirljäfjestön toimikuntaan, ottanut
sanotun piirijärjestön edustajana 0-
saa Turussa lokak. 9—11 p. 1925 pi­dettyyn
sosialistisen nuorison koko
riiaata käsittävääii neuvottelukoko­ukseen,
liittynyt jouluk. 26 p. Hel­singin
nuorten työläisten opintoyh-dlstykseen,
kuuluen yhdistykseon ai­na
Sen lakkauttamiseen asti huhtik.
26 p. 1930^ osallistunut ainakin v.
19i23 koniiteatoimintaan, ollut yhteis­toiminnassa
SKP:ri i toimitsijain
kanssa sekä toimiessaan sanomaleh-timiehenä
kevättalvesta 1925 viime
kesäkutin alkuun pyrkinyt tuossa
toimessa ollessaan edistämään sa­notun
puoluefen rikollisia tarkoitus­periä
in.m. rioudattamalla puolueen
ohjeita ja määräyksiä.'
Edvard Rudolf Parviamen, joka
vuodesta 1927 alkaen on ollut lähel-sessä
yhteistoiminnassa skP: r i toi­mihenkilöiden
kanssa puolueen tar­koitusperien
saavuttamiseksi, on ke­säkuussa
1929 toiminut Helshiglri
työväen va)alikomltean lähettärii&-
nä kiertävänä vaalitoimitsijana Uu­denmaan
läänissä sekä eräiden Hei*
sirigin työväen komiteahi valtuutet-ttinä
osallistuhut kominternin ja
SKP:n aloitteesta Göteporlssa hei-näk.
21 p. 1927 pidettyyn elok. 1 p:n
eli n;k. punaisen päivän viettoa val­mistelevaan,
imperialistisen sodan
vastaiseen konferenssiin, mistä sit­ten
on ollut seurauksena, että Suo­messakin
on yritetty elok. 1 p, 1929
järjestää vallankumouksellista jouk-kotoimhitaa,
minkä ohejsa Parviai­nen,
joka lokakuussa 1?29 on ollut
Helsingissä ilmestyneen Työväenjär­jestöjen
Tiedonantaja-nimisen kom­munistisen
lehden pää- ja vastaava­na
toimittajana aina lehden kesäk.
14 p. 1930 tapahtuneeseen lakkaut­tamiseen
listi, on tuota lehteä toi­mittaessaan
tarkoin seurannut ja
noudattanut skP: n rikollisia ohjei­ta
ja määräyksiä.
Uimo Arvo Laurikainen, joka heL
näk. 22 p. 1928 oli päässyt kärsimäs­tä
hovioikeuden hänelle valtiopetok­sen
valmistelusta kesäk. 29 p. 1926
1 tuomitsemaa rangaistusta, ori, liityt­tyään
SErilptun helnäk. 30-p. Helsin­gin
nuorten työläisten opintoyhdiö-tykseen,
ryhtynyt jatkamaan valtio-petoksellista
toimintaansa ottaen Ja
jatkuvasti aina syksyyn 1S(29 Helsin­gissä
Jä muuallakin ohjaajana Ja
avusta jana tehokkaasti osaa kommu­nististen
öpintoyhdistysten ja komi-teairi
toirriintaäri sekä toimien syk­syllä
1928 igt keväällä 1Ö29 Helsin­gin
työväen' yäällkoriiiteBn palkkaa,
mafia vaalitoimitsijana Pohjois-
Karjalassa ja harjoittaen matkoil­laan
vallankumouksellista kiihoitusta,
ntinkä ohessa- Laurikainen ori ai­nakin
vuoden 1929 syksystä alkaen
Helsingissä "Ja muuallakin SEP:n
toimitsijana huolehtinut salaisen
klrjallisuttderi säilyttämisestä ja ja­kamisesta
sekä yhteysmiehenä jär­jestänyt
salaisten toimitsijoiden ja
johtohenkilöideri tapaamisra Hfelsin-gi.
ssä kuin myös elokuusta 1?29 ol­lut
valtiollisten vaiikien huoltoyhdis­tyksen
toimitsijana ja samalla yh­distyksen
sihteerinä pyrkien riätssä-
Kiri töhnissään tehokkaasti tuke-riiaan
SK:P:ä sen taistelussa rikollis­ten
päämääriensä hyväksi.
Axel Edvard Mannila, joka niaa-
Tisk. 21 p. 1927 oli päässyt kärshriäs-tä
hovioikeuden hänelle valtiopetok­sen
valmisteliistä maalisfc. 18 p. 1925
tuoiriitscriiaa rangaistusta, on sen
jälkeen Helsingissä ryhtynyt jatka­maan
valtlopetoksellista toimintaan­sa
osallistuen monella tavoin eri­näisten
koiririfnmistisia' tarkoituspe­riä,
ajavien järjestöjen törmintaäri
sekä inriolla johtaen ja avustaen e-delläradlnittuä
opmtoyhdtetys- ja
kömiteätyotä, jotapaitsi Mannila ori
ollut läheisessä- kosketuksessa S&P:n
salaisten toimitsijain kanssa puolu­een
tarkoitusperien toteuttamiseksi.
Urho Viljam Väre, pääJBtyäfiu
toukok. 26 p, 1926 kärsinäsi» kor­keimman
oikeuden häneileVäkiÖpe.
toksen valmfetflusta maalisk. 16 p;
1925 tuomitseriiaa rangäistiista", ^oin
ryhtynjrt jatkamaan valtlopetoksel­lista
toimintaansa Järjestäen Ja oh­jaten
Eeriiin työväeij väalitoimikun-nen
pallckaamana toimitsijana Ja
sihteerinä sekä edistäen huomatta­valla
tavalla kommunistien vaalitoi-mintaa
sen kaikissa muodoissa Ke­missä
Ja Ouluri 'läänlssä^ harjoittaen
yaaUpuhelden varjolla valtiöpetbl:-
HtiUstä klihpitusta syksystä lfl26 lj«-
säk. 30 p:ään 1930. jöUoin hänet ori
määrätty SKP:n Jäsenenä Helsin­gin
työväen vaallkomitean toimitsi­jaksi,
Jossa toimessa hän on ollut
viime heiriäk. 1 p. tapahtuneesee»
pidättämiseensä asti, • minkä ohessa
Väre on kuulunut ainakin vuoden
1928 alusta seuraavan vuoden lop*
puun nyt lakkautettuun Keniln työ­väen
Huorlsbkiublln jä siläpältsl ol­lut
yhtelstoimirmassa SKP:ri salais­ten
toiriiitsljöideri kaiissa!^ Ja kalkissa
toimissaan pyrkinyt tehqidcaastl vai­kuttamaan
puolueen rikollisten pää-riiäärieri
hyväksi.
Armas Äikiä, joka lokak 20 p. 1928
oli päässyt) kärsimästä korkeimman
oikeuden hänelle valtiopetoksen val­mistelusta
marrask. B p. 1926 tuomit­semaa
rangaistusta, on sen jälkeen
valtiopetoksellisen toimintansa jat­kamisen
tarkoituksessa osallistunut
Helsingissä opintoyhdistys- y.rri. kom­munistiseen
poliittiseen toihiiritäan
kuuluen mjn. Vuorelan nuorten o-pintoyhdistykseen
sekä airiaijdri täih-mlkuusta
193b' ollut' Vääsari käupiih-glssa.
jonne i^kiä oU Helsirl^Istä
niuuttanut Juliarinukseria 1929; lä­heisessä
yhfcelstoimlririassa s6lP:n
salaisten toiriiitsijalii karissa, bttaeri
osaa Vaasan piirilcomiteari kokouk­seen,
jbrifea jälkeen Äikia on, palat­tuaan
viime helriiikuun Iptjrillii V^aa-sasta
Helsiiikiiri. siellä jatl?ariut sa­nottua
rikollista tolirilritaarisa hei-näk.
18 p. 1930 tapahtunees^fen Pi­dättämiseensä
saakka tbiriiieri sariö-aialehtiriiieheriä
Ja pitäen kiiholtiis-puheitä
sekä Järjestäferi salaistferi
toiniitsijoideri tapaamista.
Lempi Inkeri Hulkkorien liitytty­ään
elökutassa 1925 Söfiiälsten sosi­alistiseen
nUoriso-iosastoon on kuu­lunut
vuodesta 1926 alkupuolelle
vuotta 1928 Helsinghi nuorten työ­läisten
oplntoyhdistykseen toimien
syksystä 19^7 yhdlst^^eri Jplitökun-nan
jäsenenä, ja öUiit iuhaniiukses-ta
1929 kuluvan vuoden helmlkuuri
lobpiirih Jäseriferiä Vaasan nuorten
työläisten ophitoyhdlstyksessä. Jon­ka
Jälkeen Hulkkonen; muutettuaan
viime maaliskuussa Helsinkiin, ori
tbirillnut SKP:n salaisessa yhteys-palveluk-
sessä. Jollaiseen yleensä o-tettiin
väm luotettavia konimurilste-ja,
sekä että
Otto Mikkola, Joka marrask. 13 p.
1925 oli pääsäyt ehdbnalaisgäri va­pauteen
kärsliiiäStä hbviöiköUcfen hä-neöe
niaäripetbkseiStä Ibkäk. lö p.
i923 tuoiiiitseiriäa fdrigai^tustä, ori
kuulunut Tariipereellä tamtlilkuusta
l?ä7 vuoden ig'2& ibppUun SiB:P:ri
Tampereeri plirikomifeädri Ja v. 1929
n.k. toiriiitsijähi' sbluUii, Jöriica ö-hessa
fi^lkkolä ori vuodan 1?28 alus­ta
ollut Jäsenenä Tdriipereeri työ­väen
paikallisjärjestössä.
Kaiken edelläesltetyn.^ perusteella
vädtil v.t. kanneviSkaali, että maini­tut
henkilöt tuohiltaan Rl- 11 luvun
4. Jä 6.g§':n riöjällä, sellalsmä kuin
rie ovat riiuutötlulna huhtik 21 p.
1894 annetussa asetuksessa valtiope­toksen
valmistelusta sekä että syy­tetyillä
tavattu rikolliseksi katsotta­va
. kirjallisuus julistetaan käyttä­mättömyyteen
saatettavaksi.
kun karirievlskaali samdllä kdtsbp
selvitetyksi, että spsialistisen työ­väen
ja pienviljelijäin puoluejärjes-tö
on tarkoitettu lakia kiertäeri jat­kamaan
lakkautetiiri Suomen työ­väen
puolueen toimintaa. Ja kun tuo
järjestö siis sen perustamisesta al­kaen
ori tölminnut vastoin lakia,
niin Vaatii krarievlskääli, että
sbsiälistiseri työväen jä pienvlljell-jäiri
publuejärj^Stö sekä keskusjär­jestöt,
Helsingissä toimivat työväen
vaalineuvosto Ja vaallkoniltea, yhdis­tyksistä
tammik. 4 p. 1919 aurifetun
lain 21 Jä 33.5§:n ribjalla, erisltal-märiiitiiri
lahikOhääti sfellälsena kuin
se ori riiuiitetturiä laissa tarrxirilk. 10
p:ltä 193Ö, julistetaan lakKautätuiksi,
Kuten alussa olem«ie mainln-rieet,
aijotaati osa syytetyistä tiio-mita
pelkästään julkisissa järjestöis­sä
tohriimisestä Jdc toJsöt stellafeten
teerinätsteri, öliranan tuntietulla ta­valla
alkdarisaämien, syytösten rio.
jalla, että . syytetyt olisivat oUeet
tekeriiisissä Siibirieri fcommunistisferi
puolueen Jolitävleri elimien karissa,
ottariiälla siltä m.iri. tbimiritaölijei.
ta.
Erikoista huotrilota herättää yllä­olevissa
kanneVlSkaailn perusteluissa
se, että Siiriä vdaditaan hff^omeut-t
ä julistariiaan lakkautetuksi työ­väen
Tdalikotrilteät y.m. työväenjär­jestöt.
Itsestään läkkäutusvaatimus
el öle mikään ihrideteitäyä, mutta se,
että "oikeudenkäynnille" tahdotaan
sillä antaa :.mahdolIlslnunan laillinen
leima. Tosiasia liim. ori, että. fcäiSki
työväenjärjestöt voimlstelaseiirojÄ
i^oteri öVät suomessa dfeit lakeani,
tettnjajtr teafcai|$Ia dUäa. Ja työ-väen
toimirman •— nim. julkisen —
lakkauttajina oVat olleet fasclstit Ja
Svinhufvudin hällittis. Siis varsin­kin
ulkomaihin nähden aljoiaan
näytellä laillista riaaniaa, firuirika
riiiika kaikki käy laiii tirjäinien rim-kaan,
vaikka todemsuUdesSä lailli­suutta
— pöTTa^rinisitakaari — el
Siitririessai ole icäjT^^ koskaan
oUiitlcaaril t^ölä^et övdt aiiia olleet
asetetut läcieti tilkopnölelle.
f alaärimie* jutiiii" käslttelyyri, krin
se tuiee esille mainitussa "oikeus­laitoksessa".
UrheUu ja sodaa
vaara
Porvarit o\-äni;^t^ ^
aikana runsaasti lisännet
taansa urheUun alalla B
ailpisenimta ole porvarit
neet rahaa nUn päljoh jj,,
ei koskaan aikaisemmin oi*
saanut niin paljon sljaT
lehdistössä, eikä koskaan e
pidetty nim hyvää huoUa ™.
keskittämisestä ja järjejtäS
On myöskin aivan s e l v ä ä .^
ma ei ole mitään tilapäistä'
on se osa pon-arelden pyrk
määrättyyn suuntaan.
Ja tätä tarkoitusta el de tai
drvata. Porvarit tietävät mm
vaan sotaan tuUaan paras r*
aines armeijoihin ja läivj^
saamaan urheiluseuroissa
tiiista mifehistä. Senruöksi
nykyään porvarillisten
jestöjen työteliälsyys
lähestyessä enempi ja e n ä j i
tUäallisen leiman. Eflkoise^
määripistävää on tämä
niaissa niinkuin Italiassa,
feänskassa ja Suomessa, 'mutt^
m. Riibtsissakin on voinnt hoag,
ta lisääntyvää pyrklmystl^
sUuntään. koetetaan tehdi mi
liijärjestöt osiksi soölasjä^
Varsinkaan tämä el ole T i _
tyypillistä Suomessa, missä nJci
jeluskuntaurhellu on etiitilaH» ju
värillisessä urheiluliitossa Ja lä]
urheilu yhdbtetään sotllashark
slfai.
Mutta porvarillisella urlieflall»|
ole vain tämä tarkoituksen». U
rieri södanälkua koettavat
tukahduttaa luokkatlet(
mähdollislmmari suurista
t^idä ne poliittisesti välin{dd
torniksi ja vieläpä vihämleli
omaa luokkaansa kohtaan,
he eivät huomaa sotavalmlstubSf]
antavat paljon helpommin
telia ltsen?ä sotaan ajattele
kaan ketkä ovat teurastamisen;
iestäneet; vielä vähemmin
tämättä, että heidän tulisi
imperialistinen sota luokl
Tämä onkin selirlitipäna
tällä kertaa esim. ruotsalaL^en i
heiluUiton sötävälniistuksissa, E
siellä täiiairieii''iiuiiciitus käy
päinsä. Sellaiselle, joka tuntee I
tävastl suunniteltua porTStl!--fi
tista propagandaa, jota harjote
porvarillisissa urheiluseuroissa, M
den jäsenmäärä on suurimmablj
saksi kokoonpantu työläisisti, on t
laisen propagandan if
helposti käsitettävissä. "I
siluttä" jä "kansaUisuosoppla'
hiitaän urhellupoikata koryapi
tehokkaasti, että se el voi öHi j
täriiättä vaikutustaan. Niin
vähitbllen muutetaan po
"patriooteiksi", vieraiksi
luökkd-asemalleen ja luok^B
Ifeeri. Heistä tulee totteleralsti 1
tlkärjaa kun sota pannaan.l[i
tlin. Ja kun kaikille on alTanJ
vää, että Ruotsi tulevassa rjntif
sessä Neuvostoliittoa vastaan M
näyttelemään varsin aktUvista 1
bn välttämätöntä porvareillfi
vistaa propagandatyötään ni^
liikkeessä, samofakuin yleeaä
sätä aktiivisuutta urheilualalta..
Mitä voivat työläiset tehdä ^
kea tätä vastaan.
Heidän täytyy vastata luje^^
työllä työläisten oman u r »
hyväksi. Kaikkien luömUei
työläisten tulee katsoa, että tr
ten urheiluliike vahvistuu ]i
sen johdon alle kokoontuanrli
väki tvöväen piireistä. TUL
Ruotsissa on olemassaolonsa^
na tehnyt hyviä edistysa" •
niutta vielä puuttuu suuria )
ja työläisurheilljolta. Tämä
la pitää saada 1 ^ '^
muuttumaan. Pois porrar
Jä jäseniksi työväen uroe
hiri. Olkoon se tunnu^
täytyy toteutua. Tyoläisu*
dferi täytyy myös op^^
«ään, että heidän pälik^
riä urheilujärjestössä. öUa
rfioittanut olevansa osa vawi
ukselllsesta työvaenlilkke?sö ^
Jcä tositarkoituksekseen oa^^
sotavalmistelujen ^ ^ ^ ^ ^
Neuvostoliiton P^olustz^s^
ta tässä työssä täytyy k * ^^
lankumoukselllsten tyo^^^-j
osansa. Sitä tehtävää ei
tää yksistään työväen
käsiin, sillä niille
divan liian ^^^^^'ff^i^i^
urheiluliittojen varat jS ^^"^
vähäUet. Sentäbden ta^^^
* h luokkatietoisen
että työväen
niin laajaksi ja vahvaksi^
muodostaa tärkeän osan
sodanvaaraa vastaan^
(Käännetty "Rod °
ruotsalaisen puolueen so»' •
ta lehdestä.) .
SO. FÖRCUPINEN V r e S^
24 päivänä tinakin VÖ
ktjin edellisinäkin^ r ^ j^
ottelussa, johon o s ^
nen osanottajaa. 1 » ^ ^
tettun kahteiia en j
moin osa i^^isn^^^ ^
päilupäivänä oh ^^oU
?^yt- V i s s i i n k m ^ ^
Vaikeutensa, ' ^ " ^ ^ ^ T»'
soörittaa l o p B n d i i ^ ^^
tivät Wan .,
Kampanakin
tmaai tä ptoei^knai^n'" ftu^lokesett
otsomme velvoi
Lottaa, että Va