Vapaus, August 12, 1927

              is;ifii2 PCTJantaina, ^ k . J2 pina — FndsLy, Aug. 12 m93~-i927
T o i r a i t t a l a t : ?« . , - - — _ , - t K '
E . PSHEOXE^»- ? B a l c i f m uma. etla a l a s m a s s a on TaitstanEa
~ ~ 2ii5*es3 :Sb?äStTi taiprrrrrck.^ Tktä iijvis lana orft
U p c f i a s t a i s a.
a G. N E I L .
Ammatillinen liike
T- N . C A E L S O K . eroa-]
ste-i KUKA ALOITTAA?
^^^J^^e^*^ Departeest. Otim\t^^;..^ ähtcKr^^m, ja hin on rakkaan prinsinj
[kao«a täällä fcarjoöaisaäsa propa^ajsdaa, faesaäaiässif SsöaeEsa k^ydlän sitkeää työ- lähettää protestJsahkösanoma
f h r ' ^ ' f T ' silmille, vali^zldesnsssa t i l a s t i c e ^'
^edustz3sm valinta Edmontonissa pi­dettävään
Amtnattfknngrean Icon-ventsicniii!-
Ennen kokonksen a l ­k
a a Inpasi Simpson lyödä vetoa s i l ­itä,
että l£ary McNabb tolee loista-
' ivasti v a l i t u i s L Todellakin ihmeel-j
l i s t s , tällä kertaa saapui kokonk-
•seen 147 edustajaa (kesknnSäräinen
Sac-'osanotto ollen 30—40 vaiheilla) ja
, ' ParJaimmat tulokset crat
rsavanlazset:
Knulactyöntö: i , Q
K , toverit, Brooklyn
KifekoBheitto: l . E . Sz^
sea-ma,
Sault Ste. Sfarie. oS^og^^^
Moukarinheitto: i . i 1%
40.28.
jtSBteloa xoetsIiiieoUisanden a l a l l a . - e o n j a Vanzetön puolesta, vaatien ^ suorittivat tehtävänsä äänestyksen
' Jo y i i kcLE*ki:3kaatta on sctä^lheidän ehdotonta vapautustaan- ryhteydessä, mutta heti senjälkeen
Vesa, N . Y .
Keihäs: 1, E . Hii?
fttth 46.45.
K o l m i l o i k k a : 1.
V A P A U S (Liberty) : m u i ia
Tbe onSj ergsn of F i n s i s h Worker» »n Canada. P u b - ! _ , . . - _ _ _ ^ j i -
U E b e d _ ^ Sadbary. Otrt, every Mcmdsy. Wedn^l^uurbrn^^mia^ jz v e i a ^ S=om^n.etaIIity5nantajainiMyöskin valittiin edustaja kommu-1poistuivat. V a l i t u k s i t uH M a r y , t o i - , t o , Wankegan 12.75.
»ntfay. —__—_ i tasannniK-lmim. |iiitto JnlEti työEs::IjLEsn jr^itvr a.?iiistipuolneen lauantaiksi järjestä-[seksi Watt j a kolmanneksi tov. M a c j Korkeoshyppy: i .
On merkityksellistä- että B a l d i r i n j a k r u u m m p d n s - j iäisensä konepajÄ
DB-TBLAUSHINNATr
v a ^ p a i n o k s i tnxääir-mielenosoitukseen- Edusta-?Donald. Nyt kokonksen jälkeen « n Toverit^ Jamaica
« I B ^ - * ^ ^ ^ ^ pooli vk. $2.25, k o l u a kk.j^5 ^vat t S l l ä o r t j u u r i 3bm Cesevea' c o i v o a e U ä lai-jtyöläistca alk^nille lakoHe' C r i c h - f j a k s i t a l i tov. B. Shoesmith. jtaantumuksellisten keskuudessa o l -
ÄS«SS.& j a S a o m e e n , y k s i vk. f S . 5 0 , paolTvk. • v a ^ ^ l l b e s u v l i b c m i a d e s l a merillä Imtliläiseo ja aine-lton ja Vnlsan konepajalla Tums-] E d e l l i s ^ kokouksessa luettuun j l o t melua Simpsonin hävyttömjydes.
f 2 . r . j j a kolme kk. »1.75. f r i k a l a ä « j ir^pcrialismin viiaiä icpiävit r a o n i o t n a - S a l k o käsittää noin 10.000 m e - - A m e r i k a n Työväenliiton pääviraston tä. Me toivomme, ettei k a i k k i j a i -
TUasksia. Jcila e i »eara» raha. ei t c H * ISbettämääa,; „ , , . ^ j -i • a L i . ' itallityöläistä, siis perheineen noin 1 hyökkäykseen kommunisteja vas- ' s i vain meluksi, s i l l a amoastaan t o -
t a i t s i aBiamksten. i o i l^ on takaukset. j B a l d i n n on txiHut Canadaaa m^ulmansodan ^^O^^L^ Itin j a ^ o i s e s t i turkist?öläisten ^sitohninnalla edistysmidisten i a n s -
Tietäen sen, että Suomen metalli-;vasemmistoaineksia vastaan, esitti-Isa voidaan koriaukset saada ja e-miehet
ovat s i k d haososti p a l k a t - ! vät turidstyöläisten edustajat kuusi-Jdustajiksi valita taistelevia työläis-toja
työgikanaHn, ettei heillä sääs-lsxvnisen vastauksen, j o k a luettiin j a jten ehdokkaita- Syy miksi nyt rat-t
y *TiiionoBajan -anJle", niin näin j hyväksyttiin- Taantumuksslliset-jsastetaan periaatteettomalla M a r y l -
pitkäaikaznen tvötaistelo saatta hä-;kaan eivät uskaltaneet ryhtyä sitä j la on siinä, että taantumukselliset
Geaeral advertising r a J « 75c per coL inefa- M i - l f ^ ' ^ I ^ ' ^ ^ ^ Toinen maailmansota on t:a-pfffynm
cbsTge fvx ÖTi^t insextion 75e. The Vapass ^ ioisa j a Canaoa täjtyy saaoa xndkaan.
f i tbe best särettiäiig tstedium ixsimg the Fiamsh] „ , , , ,,,
Vtc^ 70 Canada. \ Kukaan tuokkalietoincn työläinen ei tule osalJtstu-
Maaaatrtam"lirt««n alottajen ilmotasten pitää olla S imrraamiseen Bald«nai<' j a W a t e i n p r i n s -
fcosttorissa la^iastaix». keskiviikoa lehteen t u s t a i s a j ä l s i l l e . Ken €työväaijoiitaja> tahansa, j o k a ' ' o t t a a osaa
perjfeataia lehteen, torstaina keBo 12 päivillä. i BaMvtnille tai Walesin p r i n t i l l e järjestettyihin vas-
Vapasden k o n t t o r i : Liberty Building, 35 L o m e Street. | t a a n o U o t i l a i s o a k n i n , o n tvöv^oluoLan pettäiä.
Puhelin 1038- * j
Vapandea t o i a i i t c s : Liberty B u i l d i c g , 33 L o m e Stre«t.
Puhelin 536W-Postiosote:
Bo« 6 5 , Sodbary. Ontario. Canada.
Jos ette milloin tahansa caa vastausta ensZmScseen
•OKJeeseenne. kirjottakaa cndelieeo liikkeenhoitajaa per-aooaaliibclla
siasellä.
J. V . K A N I ^ A S T O , läkkeenhoitaja-
Lakonrikkoja Baldwin Canadassa
Gmadan orjamaincn säädyllinen siirtomaalaismie-iioen
joakko on pukenut itsensä korkeilla «ifkkihamil-la
ja iiännyslakinlla, kirjotlaa kommonistipnoloeen
pää-äinenkannattaja. Valokuvissa nähdään Iätä jouk­koa
tuhansittain jonottamassa, odottaen tilaisnutta Wa-lesin
prinssin Icättelemiseen- Rikkaiden lobeläjä-tytta-ret,
parbaiiiin pariisilaisiin vaatteisiinsa puettuina, o-
T2! kaikki hefakm-in rinnoin odottamassa mabdollista
hyväilyä meidän «cbarkstonia» tanssivalta kruuimui-primfillämmc,
jolia on tumniiat renkaat silmien alla.
Kcninkaallinen kaappainalkttstajii on kerran jälleen
luonamme.
Ja hänen kanssaan Baldwin, jonka nimen miljoonat
Irrittiläiset työläismiehet j a -naiset kiroavat <— BaldiviD,
joka on tullut Suurbritannian työväenliikkeen sortami-;
sen ttmnusmerkiksi. Tuo pexkullaja, joka pitää edusta- \
jahuoneessa puheita, rukoillen «Anna meille rauha a i ­kanamme,
herra» j a kokoaa valtion kaikki voimat k a i -
%'osmieslen ja muiuen työläisten palkkojen alenlami-seksL
BaldH-in on se mies, jAa ennen järjestynyttä
työ*>'äes'/j vastaan tehtyä hyökkäystä lausui kaivostyö­läisille,
että kaikkien työläisten palkkojen täytyy las­kea-
Bald«rin on esittänyt j a ajanut läpi ammattiliitto-vastaisen
lain, mikä ribtää ammattiliitoilta oikeuden
jäseniensä verotlaniiseen poliittisia taHcotuksia varten,
«ikeoden julistaa myöläluntoisuuslakkoja Ja oikeuden
julistaa mitään todella tehokkaita lakkoja.
Tämä on BaldKin- Tämä on se mies, joka julkeaa
canadalaisissa ptdeeissaan kehua brittiläistä työväen­luokkaa
«fayväksi joukoksi miehiä, jotka olisivat täysin
tyytyväisiä ilman pioien vähemmistön väitettjrä juonit-te|
u29. «Herra BaldH-in valitti sitä tosiasiaa, että ol­laan
taipuvaisia . . . . kuvaamaan työtatdcevät luokat
vollaukuroouksellisikst, retlelöilä hakeviksi ja haluk­kaammiksi
rettelöimiseen kuin työntekoon» (Toronto
Clobe, elokuun 4 p:nä). Hänellä on otsaa sanoa näia
jälkeen suuren yleislakon, jossa miljoonat laskivat kä-fi^
tään työkalut tukeakseen kaivostyöläisiä, joitten palk­koja
hän o l i alentanut.
Mitä ajattelevat Baldnrinista brittiläiset työläismie­het
j a -naiset? Muistelkaa sitä vastaanottoa, minkä hän
fni Cymissä, kun hän o l i niin häikäilemätön, että meni
«ottamaan osaa» mainitussa paikassa tapahtuneen suu­ren
kaivosonnettomuuden uhrien omaisten ja toverien
suruun- _ Työläiset, joitten sydämet olivat pakahtumai*
sillaan sen johdosta, kun muistivat mitä he olivat kär­sineet
Ba!dwinin hallituksen käsissä, antoivat hänen
kuulla kunniansa ja ajoivat ivahuudoin pois kylästä.
Jospa vain Canadan rautatietyöläiset olisivat yhtä luok-katietoisia
kuin nuo WaIesiD kaivostyöläiset, niin
C2!dwinin täytyisi hankkia aristokraattisten karvajalko-jensa
canadaiaiset vastikkeet kutjettamaan itseään pai­kasta
toiseen.
Baldvrin on Suurbritannian hiilikaivosten omistaji­en
asiamies. Hän on kapitalisti ja mitä taantumukselH-simman
hallituksen pää- Baldvrin on myös väärentäjien
hallituksen pää —r hallituksen, joka tuli valtaan väär
rennetyncSinovjevin kirjeen» avulla.
Baldtvin, kauniiden rauhansanojen mies, on työväes­töä
vihaavan ja sotaa valmistelevan hallituksen pää.
Baldvrinin hallitus on ollut mitä taipumattomin vastus­taessaan
Kiinan kansaa taistelussaan itsenäisyydestä.
Baldvrinin hallitus on sekaantunut Kiinan aäioihin kah-dellakynnnenellatuhannella
brittiläisellä sottlaalla ja lu­kemattomilla
sotalaivoilla samana tarkbttdcsessa kuin
h i o e n säkkinsä sekaantui Venäjän vallankumoukseen
Peda, Fi-
• IHnstre.
dän t^^rfrrfnTn*^'^'^
T o v e r i n i kirjoittaa Soomesta:
Iv&stzzn polemiseeraamaan.
1 Tunnettu taantumuksellinen Työ-
O l o n m e 'aaaneet avustusta N ^ V e - j väenpuolueen mukana roikkuvia
T^äJän. Bnotsin. Norjan j a Tanskan •0'CoDnors', joka viimeiseen Cana-
MaaOmaiisodaii kolmastoista vuosi-päivä
ja seuraava sota
Elokuun neljäntenä päivänä tuli kulunedbsi kolme­toista
vuotta maailmansodan alkamisesta. Eloiainssa
vuonna 1914 kärsi maailman työväenliike yhden pahim­mista
iskuistaad, kun toinen kansainvälinen hajosi ja
tietävät hänen seuraavan
vihjauksiaan ilman muuta.
heidän
Edmontoniin konventsioniin tulee
Torontosta muiden edistysmielisten
4.26.4. 2. E.
Nonvood 4-27.7.
metallhniehas sekä oma£ta_ maas-jdan Työväenpuolueen Ontarion ^j^j^j^ tov. T i m Buck, masinistien
sen jc^htajat liittyivät- s o t i v i e n maitten i m p e r i a l i s t i s i i n ^
h a l l i t d b ^ i n - Ennen vaotta 1914 n ä i v ä t vallankuxnouk- |kaa fasonommät' työolot mniUa a-t
a toisten ammattialojen työmidiO-tä
yhteensä y l i miijoosan Smk. j a
näistä olemme voineet jakaa pie­niä
avostnksia hätään joutaneille,
m i t t t a jatkava sps olisi edelleen
tarpeen- LuuQaksesi taistelua
voimme kestää' ainakin syysknun
lojfpatai, jos avustusta saamme s a ­massa
suhteessa, mutta silloin a l -
maakantajaoston edustajakokouk­seen
ei päässyt muuta tietä kuin
suomalaisen noskelaisosaston ja
Syrjälän avustamana, oli lähettä­nyt
kokoukselle kirjelmän, pyytäen
neuvoston hyväksymistä kustanta­malleen
kuokansilehdelle "Canadian
F o n r a r d ' ^ Edustajat osoittivat, e t -
selliset sosialistit selvästi maailmansodan tulon j a Stutt­gartissa
j a Baselissa pitänussaän kongresseissa o l i toi­nen
kansainvälinen, hyväksymällä sellaisten kuin Xienin
l o i l l a j a toiset työläiset eivät voi
jäiäestöstä, j o n k a jäsenenä j a edus­tajana
on hän vuosia toiminut.
Ammattineuvoston j a yksityisten
unio-osastojen hyväksymänä tulee
evästyksiä kansainvälisestä j a kan­sallisesta
yhtenäisyydestä, kahden
canadalaisen työväenkongressin y h -
teyskongressin kooUekutsumisVaati-
— palauttaakseen valkokaartit ennalleen, pönkitlääk-eeen
taantumusta, pitääkseen maanomistajat omaisuu­tensa
herroina ja kapitalistit j a im^enalistit edelleen
j a Luxemburgin laatimat päätöslauselmat ottanut teh­täväkseen
joukkojen kokoamisen j a järjestämisen tule­vaa
sotaa vastaan. Mutta tap^ditamat osottivat, että
mainitun kansainvälisen vallitseva viikailijasto, josta
o l i muodostunut reformistisia sosialidemokraattisia par­lamentaarisia
koneistoja, ei milloinkaan ottanut näitä
päätöslauselmia vakavalta kannalta tai edes aikonut­kaan
toteuttaa niitä käytännössä- Tämän kansainväli­sen
johtajiston jäsenet eivät olleet valmiita taistelemaan
sotaa vastaan. He halusivat taistella omien maittensa
hallitusten mukana. He halusivat osottaa itsensä isän­maallisiksi.
Yksinpä sellaisetkin kuin August Bebel
y- m. julistivat, että he tulisivat ottamaan kiväärin o-lalleen
siinä tapauksessa, että heidän bänmaahansa
hyökättäisiin. Mutta imperialistisessa 'maailmansodassa
ei mikään valta käynyt puolustussotaa, mihinkään maa­han
ei hyökätty; ne kaikki olivat hyökkääjiä. Se o li
sota markkinoisia ja "siirtomaista; se o l i sotaa maail­man
yliherruudesta eri imperialistien välillä. Saksalai­set,
sosialidnnokraatit,. brittiläiset sosialidemokraatit ja
muut ryhtyivät kuninkaittensa ja keisareittoisa halli-lusministereiksi.
Kansainvälisen nimi, pelldEa ajatuskin
kansainvälisestä näytti joutuneen huonoon huutoon kai­kiksi
ajoiksi.. Toisen kansainvälisen teoreetikko Karl
Kautsky kdcsi sen ihmeellisen selityksen, että kansain­välistä
ei oltu tarkotettukaan toimimaan sodan, vaan
rauhan aikana. Tällaiseen alennustilaan painuivat so-sialidemokraatiL
Kokemus toisen kansainvälisen romahduksesta on
kuitenkin ollut puhdbtava kansainväliselle työväenliik­keelle.
Kansainvälisen sosialbmin kunnian pelasti­vat
venäläiset bolshevikit Leninin johdolla, kuten Rosa
Luzembufg aivan oikein lausui. Kommunistuieh kan-
£ainvälinen, kolmas kansainvälinen, nousi proletaari­sen
vallankumouksen liekebsä. Tämä kansainvälinen
ei tule romahtamaan, kuten teki toinen kansainvälinen
elokudh neljäntenä päivänä, vuonna 1914.
Kommunbtisen kansainvälisen äskettäin sodanvaa-rasta
julkaisemat teesit eivät yksinomaan analysoi seu­raavan
suuren sbdan syitä,-'vaan ne myös määrittele­vät
kotnmunistbten puolueitten tehtävät. Kommunbti-nen
kansainvälinen tulee mitä tarmokkaammin j a voi-mddcaammin
työskentelemään sodan estämiseksi. Täs­sä
voidaan menestyä, jos joukot ovat aikaisemmin riit­tävästi
järjestetyt imperialbtbten sotien synnyttäjien
pelottamiseksi. Mutta jos joukot kaikesta huolimatta
tulevat pakotetuiksi sotaan, jos heidän yhteinen rinta­mansa
ei ole ^ t i n y t riittävästi lujittua ennen tätä, s i l ­loin,
kun sota syttyy, ei kommunbtisten puolueiuen
tehtävä ole pasifistinen. Kommunbtipuolueet eivät
tule lopettamaan toimintaansa kapitalbtbten hallitus­ten
käskystä. Ne eivät tule tyytymään siihen, että ko­hottavat
äänensä rauhan puolesta. Ne tulevat huuta­maan:
«Alas kapitalistinen järjestelmä. Alas sotien
synnyttäjäL Alas imperialismi. Eläköön luokkatais­telu.
» Tulkoon siitä sota sitä järjestelmää vastaan, jo­ka
synnyttää sotia. Muodostukoon se iuokkatabtelnksi
työläisten vapauttamiseksL Tulkoon siitä työväenluo­kan
vallankumous. Sotilaat, työläiset j a maanviljelijät
yhteiseen rintamaan sotaa varten imperialismia vastaan.
m i n ollen avustaa «aTTuiyga suhtees­sa.
Metalliherrat näyttä-sät kestä­vän.
— Kestämmekö me? Kestäm­me,
jos saamme muista maista e-delleen
avustusta!
Suomalaiset toverit Canadassa ja
Yhdysvalloissa, mitä olemme teh­neet
' Suomessa taistelevien rauta­kourien
avustamiseksi? Emme mi­tään!
Misä on syy? Siinä, ettei
kukaan ole alkuunpannut keräjrstä.:
Uskon, että kerjätä ei tarvitseisi j ^
kun vain toverit j a osastot tietäi-!
sivät, mihin lahjoituksensa lähettäi­sivät.
Suomalaisen järjestön keskus­komitean
ehdottaisin ottamaan tä­män
tehtävän j a ilmoittamaan siitä
k i i r e e l l x E ^ t i alaisilleen osastoille,
n i i n olisimme saaneet alkuun ja
tä ainoa taricoitus 0'Connors'iIIa o l i ;
käyttää neuvoston hyväksymistä o- tmnksesta, viisipäiväisen työviikon
vaatimuksesta, työläbnaisten järjes­tämisestä,
rikoslain työläisvastaisten
mien etujensa j a työväenliikkeen
vastaisen saastaisen propagandan
tekemiselle, jonka jälkeen anomus
hylättiin-
E d e l l i s e n kokouksen menosta k a n ­nattaa
tässä sivumennen mainita
kohtien kumoamisesta, suhteiden
p a l a u t t a m i s ^ t a Neuvostoliiton kans­sa.
K i i n a n vallankumouksen puoles­ta,
y.m., y.m-
Työväen urheilu
täten k a n t a n e t kortemme yhteiseen
kekoon. Täten auttaisimme tove-reitamme
heidän urhoollisessa tais­telussaan
Suomen metalliherroja
vastaan, jotka ovat jo ennestään
k y l l i n kuuluisaksi tulleet työläisten
nälkävyön kiristämisessä, nyt he
aikovat vetää sitä vieläkin kireäm-mälle.
Tulkoon tunnussanaksemme 1 t u n ­n
i n palkka viikossa Suomen metalli­miesten
ja heidän perheidensä a-vustamiseksL
Pyydän Yhdysvalloissa ilmesty­vien
suomalaisten lehtien julkaise­maan
ylläolevan.
Montreal, 8. 8. 1927.
A n t t i Huttunen.
LABOR SPORTS UNION OLYMPIADIT
WAUKEGANISSA
KOLMATTA TUHATTA KATSOJAA- — NOIN ISO OSANOTTAJAA.
— KAIKINPUOLIN ONN ISTUNEET KILPAILUT.
V i i m e kuun kahtena viimeisenä ; s i a . Mutta näitä, sen paremmin
päivänä pidettiin iVaugekanissa, DL, j k u i n muitakaan kilpailuja, ei p i -
Labor Sports Union ensimäiset vuo- täisi arvostella tulosten, vaan n i i -
tniset olympiadit. Osanottajia o l i -
Toronton ammattineu­voston
kokouksesta
k i n ilmottautnnut ympäri Yhdysval­t
o j a , A t l a n n i n rannikolta aina M i l -
wankeen saakka. Lisäksi o l i Cana-dastakin
kolme k i l p a i l i j a a . Naisten
lukuisa osanotto oli eritoten huo­miota
herättävää. 60 m. juoksus-den
joukkoluonteen perusteella.
Tässä suhteessa ylittivät nämä olym-piaadit
kuulemma parhaatkin opti­mistit.
sakin oli 25 naista^ pituushypyssä
23 j.n.e.
Jokela edusti Canadaa — - v a i k k ei
lienekään liiton jäsen •— erittäin
malniostL Hän näytti oleva pitem-
Paul Venhe, Ia.
P^:^ Ahok
1.T2.Ö. ^
Pituushyppy; 1. Veahe In.
t o , Waukegan 6.09. i
Seiväshyppy: i . E C .
I n t o , Waakegan 3.51
100 n L j u o k s u : 1. S.
lippiniläinen 11.2.
110 m. aitajuoksu: l . V
FHippiniläinen 17.3.
400 m. j u o k s u : 1. A .
t o , Waukegan 54-2.
1 mailin juoksu: 1. y. joj^gj^
Heikkilä, Yritys,
3. Hj. Haglund,
Y r i t y s , Cloquet 4.45.
5,000 m. juoksu: 1. v j^^gj^
15.46.1. 2. E. Heitkiiä. Yritys,
Norwood 16.48. 3. A. Liuska, K i ­v
a , Bessefmer 16.49.
Naisten kuulantyöntö: 1. Jniä
V i l e n , Voima, Detroit 9.18.
K t n n d i y p p y : naisille: 1. Alma
K u u s i l u o t o , Jyry, Conneaut 4.57.
60 m- juoksu naisille: 1. Ester
Longisto, Visa, Duluth 3.6.
4x100 m. naisille seurain väiii
1. Vonna, Detroit 59.&.
4x100 m. viesti miehille: 1, Into,
W a u k ^ a n 47.4. 2, Filippiniläiset
47.9. 3. Myrsky, Iron-Rood 49,7.
Seurainvälinen kilpailu: 1. Into,
Waukegan 78 pist. 2. Visa, Du>
IntJ» 39 p i s t . 3. Voima, Detroit 2ä
pist. -
6-otteIn miehille: 1. A. Jokinen,
i n t o , W a u k ^ a n 450.6S pist. 2.
P. Venhe, Into, Waukegan 448.18
p i s t . 3- E . H i l l , Visa, Duluth 446.
62 pist.
vaiinen:
UrheOukisat Beaver
Lakella
millä matkoilla yhtä varma voitta­j
a koin fibppiniläinen Cepeda: s a -
K i l p a i l u t alotettiin lauantaina, metrillä. Miesten kuusiotte-j
o l l o i n suoritettiin pääasiassa a l k u - j ^^»^i^*' ^^^^ nuorta maassa
k i l p a i l u j a . Sunnuntaina a l e t t i in var-|='>"'->">^ miestä osottavat omaa-sinaiset
kilpailut kello 1 päivällä
snuremmobella noin 200 metrin p i ­tuisella
kulkueella, jossa olivat m u -
- Ivansa erikoiset kyvyt monipuolisina
ottelumiehinä.
K i l p a i l u j en järjestämisessä, n i i -
k i n .
K i l p a i l u j e n tulokset ovat hiukan
yläpuolella canadalaista suomalais­ten
työläisurheilijain tasoa. Joissa-
Ammattineuvostoh viime torstai- k i n laaduissa on täällä saavutettu
na pidetyssä kokouksessa päätettiin joskus hieman parempiakin tulok-kana
k i l p a i l i j a t j a palkintotuomarit. ,> den sujumiseen j a palkintotuoma-
P i d e t t i i n sen jälkeen lyhyt puhe- rien toimintaan nähden, o l b i saat­tanut
odottaa k u i t e n k i n , parempaa
järjestelyä, k u i n mitä ilmenL Kum­panakin
päivänä o l i mainio sää j a
laskettiin väkeä olleen sunnuntaina
k i l p a i l u j a seuraamassa koko jou­kon
kolmatta tuhatta.
K i r i . T . N . C .
Tällä inantei>eella olevien suoma­laisten
työläisten T t a h o l t a seurattiin
äsken toimitettuja Suomen v a l t i o l ­lisia
vaaleja kokolailla suurella jän­nityksellä.
Tämä johtunee luonnoT-kaltainen,
demokraattisuuteen hy­v
i n pitkälle vajonnut puolue. Se
seurasi toisen samanlaisen, joskin j
paljoa suuremman, JSaksan sos. dem. I että
puolueen jälMä. Niin sanottu
lisesti nibtä tekijöbtä, että Suomes-ikaustkylainen marxilaisuus, väären-
Toimii kuin kotonaan
tehtaitten isäntinä j a heidän riisto-oikeutensa koskemat­tomina.
lanään on Baldmnin hallitus syypää suuren impe-riallstblen
valtojen yhtymän järjestämiseen Neuvosto^
Jiäloa vastaan suunniteltua sotilaallista hyökkäys*ä
varten. Brittiläinen valtakunta on rappeutumbtllassa.
Biikään e i ole sen varmempaa kuin Suurbritannian ka-pitalistisen
teollisuuden lasku. 'Miksi on Baldvrin i l ä l -
fä? Siksi kun brittiläinen valtakunta on rappeutu­massa,
siksi kun brittiläinen kapitalioni on laskukan-dfösa,
tSiksi kun maailman sorrebit- kansat, kuten kiina-laiset_
j a e^tiläisel, o i ^ kapinassa, siksi kun britti­läinen
työväestö on 'käymässä valiankmnouksellisem-
Europan pikkuvalloista on tullut brittiläisen impe-rialbmin
astinlautoja huomauttaa eräs toverilehtL
Englanti pitää laivastomanöövereja Itämerellä, Suomen
j a Itämeren maitten alueilla. Se kuuluu voimassaole»
vin s o p i m i s i i n . Ja samaa vasallisuhdetta osottaa
myöskin se seikka, että Suomen hallitus, missä sosiali­demokraatit
ovat pon^arbton asioita ajamassa, kieltäy­tyy
tekemästä hyökkäämättömyyssopimusta Neuvosto­liiton
kanssa, koska Englannin hallitus kieltää sen s i i ­hen
ryhtym&tä.
Samanlaisessa vasallbuhteessa on myöskin K r d k k a.
Kuvaavana osotuksena siitä on m. m. se, että Englan­nin
amiraliteetti pn ilmottanut laivästoinanööverin toi­meenpantavasi
näinä päivinä KreScan vesistöllä
Siten se Englanti isännöi torppariensa alueilla, lo-p^
taa toverilditi.
sa - on yhteiskunnallisten olosuhtei­den
synnyttämä luokkataistelu pal­j
o a enemmän käijbtynyttä k u i n täl­lä
mantereella. Sentähden lienee
paikallaan tuoda e a i n eräitä näkö­kohtia
ja tapahtumia, sellaisena
k u i n niitä edesmenneiden vuosien
aikana on paikan päältä ollut t i ­laisuus
nähdä j a arvioida. Sillä
muiden maiden tapahtumien seuraa- ?
minen j a t a r k k a i l u knulnti n y k y a i -'
kaiselle vallankumbnksellisene liik­keelle,
samalla kuajviedään luokka­taistelua
eteenpäin omassa maassa.
Tvövlenliikiceen ' fcajaumos kaasa-laittndan
jgltcen
K u n Suomen yaOankumonkselli-nen
työväki sai vec&asteen v . 1918
kansalaissodassa, seOraa sen jälkeen
luonnollisista syistä v i s a pesän sel­vittely.
Järjestynyt työväK yleen-
^ yhtä vähän k u i n Suomen Sos.-
dem. puolue, ei o l l u t kansalaissodan
taistelujen aikana yksimielinen. - S i i ­tä
huolimatta, ettS tuo^ puolue o li
kasvanut tsaarin verisen diktatuu­r
i n aikana j a o l l u t v i s a s s a vuoro­vaikutuksessa
itse J»olshevikipuoln-^
een kanssa, ei Suomen Sos. dem.
puolue ollnt kyennyt I»hittyä b oV
shevisöseksi puolueeksi Se oK suo-
1 r i m m a l t a njtatfayi^ v»m: rtmt^nsA
netty, vesitetty marxilaisuus oK sen
suurimpana numerona ohjelmassa.
Näistä seikoista ovat verrattain
tyl^ientävästi: esittäneet itsearvos-t
e l u j a tuon puolueen pääjohtajat,
Kuusinen, Manner, Sirola, y. m. j o ­ten
on syytä ainoastaan niihin v i i ­tata.
31itä enemmän nuo t o v e r i t o-vat
karaistuneet bolshevistisessa
koulussa, sitä kirpeämmin he ovat
asettuneet taistelemaan niitä pyriä-mykaä
vastaan, j o t k a edelleen ovat
vaarassa vetä^ ^öväenliikettä vete­lään
suohon.
Ne ainekset, jotka olivat johta­massa
punaisten taistelua. lahtarei-t
a vastaan, joutuivat joko tuho­t
u i k s i , vankilaan tai maanpakoon.
Mutta suuri osa mainitun puolueen
j o h t a j i a jäi Suomeen. Keitä ne
olivat? Luettelematta nimiä, hei­dät
voidaan tuntea yntelsellä n i ­mellä:
punakapinan vastustajat, ny­kyiset
Suomen Sos.-dein- puolueen
johtajat, l a h t a r i v a l l ^ pönkittäjät.
Mutta hävisikö luokka£aisteln k o ­konaan?
E i ! Muutamia kuukau­sia
kansalaissodan jälkeen voitiin
havaita, että Suomen vallankumouk­sellinen
työväenliike nousee sora­kuoppien
pohjasta j a vankilain r i s ­t
i k k o j e n takaa.
Uskomattoman nopeasti alkoivat
Suomen työläiset j ä r j e s t ä uudä-leen.
_ Vanhasta tottumuksesta a l ­koivat
rakentamaai sos-dem. .puo­luetta.
Mutta pian he havaitsivat,
suuri muutos oli tapahtunut
puolueen johdossa. Alituiseen sai­vat
työläiset k u u l l a j a lukea tanne­rilaisen
koplan taholta herjauksia
sankarillisesta taistelustaan. : P u o ­lueen
päälehti, Soaalidemokraatti,
muodostui lahtarikaartia nuoleksi-vaksi
jnlkaisukä.^ J a " samaan a i -
Beaver Laken kesäjuhlair. yhtey­teen
v- k . 31 p. oli V.- ja J : . - seura
J e h u järjestänyt urheilukilpailut.
Osanottajia oli ulkopu o lisesti saa­punut
Sudburyn Kisasta, CreightOB
Y r i t y k s e t j a Long Laken Jyrystä.
Seuraavia tuloksia saa%-'jtettiin:
Miesten 5- o t t e !s
100 ra.
2 E . Pässi Jehu 12.6.
1 P. Häkkinen Yritj-s IS.
3 L . K o l a r i Jehu j a Göös ja Eero­l
a Yrityksestä 13.2.
^ e k k o :
1 E . E e r o l a Yritys 29.56 m.
2 L . K o l a r i Jehu 29.17 m.
3 E . P a s a Jehu,27.7S
Korkeushyppy:
1 P. Häkkinen Yritys I.GO m.
2 E . Passi Jehu 1.55 ir..
3 L . K o l a r i Jehu 1.55 rri.
Keihäs:
1 L.* K o l a r i Jehu 43.12 nt..
2 R Eerola Y r i t y s 39.94 m.
' 3 J , Seppälä Kisa 35.12 ra.
1,500 m.
1 V . Göös Yritys 4. 41.2.
keen j u u r t u i sen aatteet reti niin
l u j a a n , e ^ ne eivät ole lähtfineet
pob lahtariohranan kidutuksilla eikä
vankflain piinauksilla. Voidaarpa
sanoa, että vasta nyt aukeni Suo­men
köyhälistön silmät näkemään
porvariston oikeassa karvassaan.
Verikoston ajatus syöpyi ryö\-äkeea
n i i n lujaan, että ainoastaaa se"
k a n t t a .se on yannonnut luaasta-v
a i i s a v ^ s e l i n , jonka se joutui alle-k
i r j o t t a m a a n v. 1918 taisteluissa.
Sos-Hlem. p n o l a e m e n e e kaili»
P o l i i t t i s e t erimielisyydet' SOE.-
denä. puolueessa kehittyivät niin no­peasti,
että e i voinut olla pahetta-
Icaun enää puolueen yhtenäisenä ^
V . 1919. Mutta kutea c-sopikin,
vasemmistolla «
kaan puolueen johto p y r k i k a h i n i - , ^ k y ? ^ ^ p a l j on harkitsevaa ja
maan kontrolliinsa kaiken sen suun-l^^*<M>n kykenevää ainesta tana «
nattoman omaisuuden, j o k a erinäi-1 J"» siitä syystä voidaan j ä i ­sillä
työväenjärjestöillä oU ympäri • « « ä hajaannukseen heittäydyt
Suomea. Porvaristo oU luvaiSit! * ^ «»^^^^ varustautnmattomiM.
tuon omaisuuden palkkioni t a n n e r i - j Polnttisissa j a ammatillisissa jär-laisille,
kun he vaan ryhtyvät j u u - [ j e ^ i s ä , samoin kuin kaikissa a
rittamaan työväestä pois kapina-' s ^ s n samanlaatuisissa yrityksisss
henkeä. (Myöhemmät tapahtumat o-- näyttelee 1^ suuna
vat osoittaneet miten ön tapahtu­n
e t )
M u t t a Suomen työväen se o s a,
j o k a oli jäänyt teurastamatta, ei
alistunutkaan seuraamaan Tannerin
j a Co. talutusnuoraa. Sos.: dem.
puolueen sisällä alkoi käymfetila.
Taisteluissa siaadtit opeti&set eivät
efiää olleet n i i n helposti pois J a t ­kettavissa.
. Työvätetö o l i ^ ^ a ^ ut
He nousivat kuin kukot tunkioUe, «»^^
valtaamaan puolueen johdon j a sen halunnut enää ryhtyä te-
Kautta koko puolueen haltuunsa.! myönnytyksiä porvaristoUe.
K a i ^ kävi kuin tanssL E i oHut [
pelkoa puolueen radikaalisista
Vuoden 1919 alussa o l i perustettu
omaisuuäg^^mykset. Se Tjbrna,
j o k a saa haltuunsa suuret omaisoB-det;
kykenee ajanoloon paljoa^ voi-makfcaammfh
taistelemaan
työväensuuhtia j a itse vorrzn^
iän vastaan, kuin « ryhmä, JOKS
j ä ä p a h a i n käsin^ .
- K u t e n TjiSStr j o mainittiir..
vät tannerilaiset etuileiDaan
een pesänselvityksessä. M-tta 1*
Ämmistona* suureen eneiriiaistoon
i a t e o e n , «Esi vielä oDut paljon
doIUsnukäa' voittoa takaisi^ ^
väentaloia j a lehtjliikkeitää,. Jj os esr
i e n o E a järjestelmänisesn valciJs:
nn3S ta
« o t - T c ^ « n - 1 1.*^ • ai-|myöskin Kolmas I n t e r n a t i o n a J e , j o n - V t a u d u t t n - Mutta kun ^h^^^
nekasta, siQa lahtanen voitto o l i ! k a opit alkoivat nopeasti v a i k u t t a - it^ ^j^^^^ ^
maan kaikkialla maailmassa. Suo- [ p a l j a f l l e ; oma&nus kysymvk;u= o »^
men vallankumoukselliseen tyovS-Jden.
lakaissut pois puolueen parhaimmis­ton.
_