Vapaus, November 5, 1926

              VAPAUS"
' " ^ " G ä a ^ saomafaben työväestön ainoa äänenkannattaja,
^ maanantafna, keskxviildcona
te Dexiantaina. ^
j » Toimittajit:
^S. G. NEIL. ABVO VAARA.
Eegistered at the Post Offiee P^attment, .Ottawa,
«8 eeeond claaa matter.
f<:
VAPAUS (l4tH^> ^ ,
-r^ iiTfce «nfer organ o£ Fimiiri» WorfcerB tn Canada. Pob-rläHed
an Sndbnty, Ont^ cvery Monday, Wedneaday
aiSd Fnday, ^
. TILAUSHINNAX:
Kanadaan yksi vk. ^ 0 0 , pooli vk. $2.25, kolme kk.
'%lJ&fk j a ykd kk. 75e,
i^^i; MWyBvaItoann ja^S vk. $5.50, pnoli vk.
r$仫>ja kolme kk. $1.75. ' , , ^ „
Tilauksia, joita ei senzaa raba, e! talla lähettämään,
pgifei asianriesten jo?Ha_:;on,JafeHi^^
rastaneet kansainvälisen tyoväenliildkeen etovaxtlostoUe
vallankumoaksellisea keskuksen. - Brittiläiset kaivos­työläiset
kääntyviä tänään Nenvostoliittoon toverilli­sella
ylpeydellä ja arvostuksena. Kaukaa : IQinasta,
missä vallankumouksellinen kansananneia vapauttaa
maakunnan toisensa jälkeen kapitalistisen imperialis-
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: ;
IV Naixaailmotokset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
' Aviöliittoonmeno ämotokset 60e lolstatnunuu ;
^ Nimenmontonlmotnkset 50e kerta, $1.00 3 kertaa.
V vA-H/.'i:t'Syntym3iImotakset $4.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
:;^;>;>;Avioeroilmotukset $2.00 Jcertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kuoiemanilmotakset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
'/ kiitoslaaseelta tai muistovärsyltä.
'/^ ja osoteOmotnkset SOc kerta, $1.00
V Jt^Ime kertaa.
THapäisilmottaiien ja nmotusakenttnnrien on, vaa^
dJttaeafcaa^ lähetettävä ilmotnshinta etukäteen. J
General advertisfng rates 75c per coL inch. Mi-
BinmiiS 'Cbars6 for s i n i ^ insertion 75c The Vapaus
b Ote hest advertiansT medium amons the Finnish
Feople in Canada.
Maanantam lehteen aiottujen ilmotnsten pitääolla
kotttipiiriäsa lauantaina, keskiviikon lehteen- tiistaSna ja
' ' lehteen itorstaiaa'kello 12 päivällä.
:^en konttori j a toimitus: Liberty^iBIdgrtlisme
idUn 1038; Fostiosote; Box 69, Sudbnry«hX>nt.
ette nnnoin- tahansa saa vastausta en^nlS^een
e^ Idijöttakaa audelleen liiSkeenhoi^jan Jierr
& niiniellä. - •>
^ffj-- J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
I^^faybstoireiiäjä iä kapitalistilla
EoDOpa
l^ti^^^äjän vallankumouksen tänä yhdek^tenä^^^^v
ipSnifiä on mielenkiintoista verrataNvenäläisten tyo*;
|f Jäisten saavutuksia työläisten kdcemuksiin viimeisten
^ ^ikitämSa vuoden aikana niissä maissa, joissa he, joko
^ ^b^tmibksen voimaldcuudenr tahi sosialidemokraa^^
; ^ p^Vtutunäen tahdei}, eivät ^kyenneiet täysin käyttämään
[/; hyvälc&en; sodan jälkeisiä mdidoUisuuksia tai säilyt-tämään
saavuttamiaan etuja^ kirjottaa puolueemme pää-
I *^^S)I&Bnnaitaja.
^^''^'^SälSkmaf missä työläiset ja* sotilaat, pidettyään jo
i . L t ä y l l ^ l t i s j ^ valtaa käsbsaän, ^antoivat peraan, uskoen
ta djEBan epäjärjestystä», me' näemme kuihduttavan
inirjiaiden J a työväenluokat) toivotto|nuuden. Davres-
Bomimtelniassa, jota käytettiin yälikeinona Saksan kiin-f
valIankumotd[seIIisten liikeh-
. timisten lukabuttamiseksi vuonna 1923, jolloin ne näyt-
;^ät^aivan kiiertäpiätto^iltä,vja'|y6laisten pä^namis^EsI
-fiak^ätf hej^'katkldii nyjt
: v^^rrozt:välikappaleen, jonka 'aikana' elinkastan-nukset
ovat nousseet, elintaso loskemit, ^ottomyys Ii-
VV:: isääntynjrt ja itse elämä tullut entistään^ epävarmem-mak9i..,,:
,
I t a l i a s s a ia fjiglannissa, joissa työläiset johdettiin
; I h^ 'taitiftt^niiietta. jnika jotakin merkitsi, oli pac-j^^^
Xmmg^aiiaea,^ sosialismi to-
J^^^ kansanvaltiusesti, ovat
^ cjob^jat» vain heittäneet syrjään sen hienon naama­rin,
zoillä he aikaisemmin yritUvät salata kapitalistisia
'^'^ja 'unp«riali8ti^ia aikeitaan, ja kyyniUisesti ottaneet
r. paikkansa : porvariston rinnalla. ^ J a Suurbritanniassa
on konservatiivinen Baldwinin hallitus pyyhkäissyt kai-
-'.;: ken maailman tuuliin viimeisetkin rippeet ckansanval-l
taisuuden» harhakuvista; käyttämällä valtion kaikkia
TOfinia-yleislakkoa vastaan, julkisesti avustamalla kai-
^^h"^^ kutsuttua «hätätila-
^^^^^^^^: nyt viimeksi paljastamalla a\'oimen dikta­tuurinsa
kieltäessään Cookin pidiumasfa lakossa ole­ville
kaivostyöläisille.
;; / Horthyn Unkarissa, missä työläiset pystyttivät neu-
:/:< yosioyaltansa,^^^^^!^ kansainvälinen taantumus kuiten-
;r jun kukisti, ^v^t ammattiliitot laittonJia, tyoUomyys
>^ saanut .ennenkuulumattoman laajuuden, lihankulutus
: h e n k i l ö ä kohden on vain puolet siitä, mitä se oli ennen
sotaa,; ja kymmenettuhannet työläiset näkevät suora-r
naista' nälkää.
T Italiassa, Suomessa, Bulgariassa, Rumaniassa ju Puo-r
lassa riehuit musta taantumus (ja valkoterrori) elintä-gon
jatkuvasti laskiessa. Ranska on vaikean rahapulan
^ ^f- kouti^k,' 'josta työläiset joutuvat' enimmän kärsimään,
iv •? Taloudelliset; olosuhteet jatkuvasti huononevat pikku
i : väIIoissn^\ja koko Europassa on vain Venäjä, missä ka-
^; laskenut ja uuden yhteiskunta^
fi-järjesteimän päivä koittanut, sellainen mau. jossa tyÖ-
: Ä vväenluokfca^^^
- J^;; Neuyostovenäjällä osottaa viimeisten viiden vuoden
1^ hi«^oria tuotannon jatkuvaa lisääntymistä, elintason ko-hoamista
ja jättiläismäisiä edistysaskeleita taistelussa
V !liikutaidotlonnjutla . vastaan ja kuitureiliscn kehityksen
' puolella. Brittiläinen nmmattiyhdistysvaltuuskunta,
:K kymmenet työläisvaltuuskunnan - Europan -manncrmaal-Ä
ta, Suurbritanniun parlamentin konsen-atiivisista jäse-
. vT. nistä kokoonpantu. lähetystö ja viimeisin Sherwood
v^vEddyn johtama Amerikan nuortenraiesten kristillisen
j-yhdi^lyksen lähetystö ovat kaikki palanneet innostunei-
;'«^^^ työläisten saavut'uksiei'1 johdosta ja va-
.kuutcttuina siitä, cttu neuvostohallitusta< ei.^kyetä kukis-vtamaan.-.
- ' - ' ^' ' ., , . Enim<»kä -me näe syytä ylpeilyyn vain Sosialististen
;inenvostota*avaltojen liiton rajojen sisäpuolella. Me-
«^neätykselUsellä kapitalismin kukistamisella, vastaval-i^
lankumbuksen ja ulkopuolisten hyökkäysten torjumi-
•itsellä j a ensiniäisen työläisten tasavallan lujittamisella
- '/Jovat, Venäjän työläiset ja maanviljelijät innoittaneet
jSkotö iinaailman työtätekevät joukot vallanhalulla ja pe-min
kSlyreidea otteesta, lähetetään toverillisia onnitte­luja
ja viestejä yKä lisääntyvästä toivosta, että siellä
myös pian toteutuu ajatus työläisten ja talonpoikain, ta^
savallasta. Idästä ja lännestä kohoaa cvaiAaHerkaar^
Iille» ja uusille kaarteille yhä varmempana huuto; jo^
hon Canada yhtyy: «Kauan eläköön Sosialististen neu­vostotasavaltojen
liitto!»
Kansanvallan hinta
Tämä on brittiläisten kaivostyöläisten .lakon seitse-,
mäs kuukausL Kulunriden k n u d ^ kuukauden: aikana
on tämä lafeteln j a s e vaino, minkä alaisiksi kapitalis­tinen
Baldvrinin hallitqs >on icaivosmiehet. alistanut^
antanut- Suurbritannian työläisille vakuuttavan, todis:
tuksen kapitalistisen «kansanvallan» ja kaivosten omis-,
tajien, tefatailijain, pankkiirien -ja lordien «tasapuoli­sesta
» ja «isällisestä» hallituksesta, jonka päämies-—
Baldwin — yleislakon seitsemäntenä päivänä radion
kautta julistt,vettä hän ei halua nähdä ^yhdenkäänmie*
hen-^intasoa alennettavan, ja^odottamattoman > selvällä
tavalla - todennut oikeiksi työväenliikkeen taistelevan
vasemman siiven taistelun alussa tekemät 'ennustukset.
Annettuaan: yleisneuvostossa oleville: pelkureille t^|u>-
syyn Tliomaäin johtamalle petolliselle ainel^lle antau­tumiselle,
kääntyi Baldtvin ympäri ja kielsi sellaisen
«gentlemannien» sopimuksen kuin minkä - nämä väitti­vät
hänen kanssaan tehneensä. Kun kaivostyöläiset
kuukausia kestäneen katkeran ^ja' ylivoixiiaisen taistelun
jälkeen lähettivät lähetystön Yhdysvaltoihin, niin «ta­sapuolinen
» ^ Baldwin rujosi tämän lähetystön yrityk-
W, ennenkun se oli vielä ehtinyt astua Amerikan maan­kamaralle^
lähettämällä amerikalaisiin lehtiin persoo­nallisen
kirjeen, missä kielsi, että mitään reiällisen
avustuksen tarvetta olisi olonassa (vaikka samaan; ai­kaan
satoja kaivosmiesten perheitä häädettiin asunnois'
taan sen tähden, että eivät kyenneet r maksamaan vuok­raa,
ja naiset ja lapset olivat kenkienpuuHeessa avo­jaloin).
' Tällä välin. Baldwin ja hänen sisäasiain ministerinsä,
Joynspn-Hicks; osoltivat: kansanvaltabuuttaan tulvitta-maila
kaivoskylät sotilailla ja^' poliiseilla ommsuu-den
suojelemiseksi. Niin pian, kun he tänne pääsivät,
nähtiin heidänr päätehtävänsä -olevan rikkurien suoje­leminen.
Rikkureita kuletettiin kaivantoihin suletuissa
huonekaluvaunuissa j a yahvojea vartiostojen saattamina
samaan aikaan, kun nälkäisiä ja ^katkeroituneita kai­vosmiehiä
kapaloitiin ja heitettiin vankiloihin (Sunder-landissa,
Swanaeassa,*Staffordfes4^y-nJ. paikoissa)
Icapitälistisett kansanvallan!:? tiimessä;- Kun kaivostyö­läistä
edus^jain kokous päätti, eUä heidän ainoa'teh­tävänsä
kaiken,tämä^^^a^ess»;oHykutsua'pakkoon kai­vosten
Jcunno8sapil»lyöläi8et,fcv -taas lä­hettämällä
meri»>tiläitä' käyttämään ip^^ ja lisää
sotilaita suojelemaan niitä |unnossapitotyDläisiä, jotka
olivat-halukkaita jäämää^: rildmreilttL;: V >
' J a kun kaivostyöläisten liiton toimeenpanema komi­tea,
estääkseen muutamissa heikoinunissa piireissä ai
kaneen töihinpalaamisen, muodosti itsensä sotaneuvos-toksi
j a kun Arthur Cookin kiivaat puheet'vielä ker­ran
pysäyttivät tämän liikkeen ja saivat horjahtaneet
kaivosmidiet palaamaan lakkolaisten riveihin, sekaan­tui
«tasapuolinen ja kansanvaltainen» hallitus^ taas fa
kielsi Cookilta puheidenpito-oikeuden -TT tällä kertaa
tuon tyranniyden vj^ihan tekosyyn — lain ja järjestyk­sen
— .nojalla.:,; .•; , . / . : rV
Tämä on ollut arvokas opetus työväenluokalle, mut­ta
elleivät työväenluokan johtajat myös ole valmiit sitä
oppimaan ja tunnustamaanniin tehneensä, tulee tämän
opetuksen koko hinta sälymään kaivostyöläisten suori­tettavaksi,
ja se hinta tulee olemaan tappio.
Komintern arvostaa Debsin muistoa
Muutama päivä sitten saivat yhdysvaltalainen veljes­puolueemme,
Amerikan Workers-kommunistipuolue ja
S6fn pää-äänenkannattaja Kommunistiselta kansainväli­seltä
seuraavasisältöisen sähkösanoman:
Amerikan Workers-kommunistipuolueen ja sen ää­nenkannattajan
Daily Workerin kautta Kommunistinen
kansainvälinen lähettää Amerikan työväenluokalle kun-nianosotuksensa
Eugene Victor Debsin muistolle. Debs
esitti lähes puolivuosisataa sitten unohtumatonta osaa
työläisten taisteluissa, joissa laskettiin perustukset Ame­rikan
ammattiyhdistysliikkeelle. Hän oli yksi Ameri­kan
sosialistisen liikkeen luojia, josta liikkeestä on
kehittynytr myöSkin vallankumouksellinen, marxilainen
Workers-kommt]nistipuolue. .,5^..
Maailmansodan aikana Debs astui-Vankilaan impe-:
rialistista sotaa tuomitsevat sanat-buult^laan. Päästyään
vankilasta jo vanhuksena ja'terveytensä .murtuneena
Debs antoi kaiken tukensa kapitaHstifen luokkaterro
rin uhrien puolustukselle.
Jos hän ei kyennytkään saavuttamaan kommunistista
näkökantaa ja siten katkaisemaan lopullisesti siteitään
sen-poliittisen puolueen kanssa, joka oli jo useita vuo­sia
pettänyt-työ\äenluokan asiaa viholliselle, niin kui­tenkin
on totta se, että -Workers-kommunistipuolueen
jufidolla Amerikan työväenluokka kulkee eteenpäin
vallankumouksen polulla kohti sosialistista vhtciskun-taa
ja tulee pitämään korkeassa arvossa ne parhaimmat
traditsioonit, jotka yhdistyvättDebsin nimeen.
Kommunistisen kansainvälisen toimeen-
' ! panehia komitea. ,
j KUUSINEN, siht.
Viime : kuun kuluessa on taasen
entif^- rajumpana ihnennyt. se nau­rettava
propaganda, mihin - kapita­listinen
: lehd^tö tarraa Ikiinni" mns
milloin Venäjän kommunistipuolu­eessa
ilmenee. erinuelisyykaä < me4
nettelytapakysgrmykästa. Tämä vii­meisin
jpunska «roaa entisistä siinä,
« t ^ . Sinovjevin ninu on nyt yhdis-tetty:
Trotskin nimeen — kuinka
vehkeilevaä!J' Mutta mikäli kapita-^
listinen sanomalehdistö on kyseessä,
niin tuo seikkapa se onkin varsi-^
nainen.ja ainoa eroavaisuus.
^Toivo siitä, että jokin.seikka jou­tuisi
pirankaulalle , työläisten; tasa­vallassa;-
on '^ynnyttänytr .uskon» että
koska siellä kerran on olemassa mie-lipideHeroavaisnnksia,
niin siitä au­tomaattisesti
seuraa taistelu valta­paikoista,
minkä kuluessa imperia­listit
taasen saisivat tilaisuuden
tehdä sotilaalliseni hyökkäyksen Ve­näjälle^:
Pelkästään/V siitä toivosta,;
että "asiat .Voisivat olla sillä taval-!
la", päästä^ yhdellä x^keleella sii-faen;.
että ;kh>jotetaan niiden olevan;
niin.^ hiinpä tullaankin tilanteeseen,
missä muuan konservatiivinen lehti
tiedottaa meille, että "kommunistit
ovat syrjäyttäneet Trotskin^, ^ kun
taasen toinen tietää, että "Trotskil­la
on puhtaampi kommunistinen us­ko."
Viimeksimainittu lehti, Mon­treal
Gazette,: julkaisee yhdessä ja
samassa' ntimerosEa erikoistiedotuk-sen^
minkä Walter^: Duranti on lä­hettänyt
: New York Times lehdelle
ja missä han^osottaa,'kuinka Venä­jällä
kuluvan. ^akaaKviiod«n aikana
ovat' lisääntypeet sekä maatalous-etta
.teollisuustuotteet^ • samaten
tuonti ja vienti^ palkat ja verotulot
— ja toimiluskirjotuksen .otsikolla
«Kriisitaanne VenäjäUä", joka dn
täydytty kirjbttaa jo ainakin<'l921.'
> M i s t i oikeastaan on kysymys
' . Asiainvnäin>-oUen: on; helposti ym-mäSte|;
tävissä,/-nuten .työläiset ovat!
hämmennyksissä asian . suhteen ja
ihmettelevät, _että mistä tässä oi­keastaan
on kysymys.
Minä mainitsin jo alussa, että ju­tut
"Trotsjun; karkottamisesta" ja;
"Sinovjevin"^:asettamisesta, neiivosto-jen
alaiseen 'pannaan", ovat saa-,
neet lähtönsä siitä, kun asian on
toivottu todella': sillä tavalla olevan.
Mutta tästä "huolimatta • jää jtosiasi-aksi
myös %er seikka^ 6ttä Venäjän
toveripuolueemme - johtavairi tove­reitten
. kfeskuudessa on- ilmennyt
menettely ta^al^symyksien suhteen
erimielisyyksiä, jotka muutamissa
tapauksissa 'ovat johtaneet "ennen-kuulujpattomaan
tilanteeseen.
: Puoluehallinnon ja sen vähem­mistön—-
eli kuten viimeksimainit­tua
nimitetään, opposxtsioniryhmän
— väliset 'erimielisyydet johtuvat
etupäässä'' kysymyksestä, 'miten on;
suhtauduttava talonpoikäistoon.
Useita muita eroavaisuuksia' liittyy
vähemmistön ajamaan puoluekart­taan,
mutta yllämainittu on kaiken
keskuksena ja aiheutti sen, että Si-novjev
ryhtyi oppositsioniin.
Tämä ei' suinkaan- edellytä^ sitä,
että nykyinen jupalcka olisi pelkäs­tään
viioden 1924 selkkausten ylös­nousua.
• Kysymys sillä kertaa koski
teoUisuustyöläisten ja talonpoikain
välisen perusliiton tulkintaa. Sinov-jev
silloin tuomitsi Trotskin voima-peräisemmin
kuin kukaan muu, kun
tämä pyrki uhraamaan teollisuus-työläisten
ja talonpoikain välisen
liiton, saadakseen siten halunsa mur
kaan kohottaa teollisuutta maanvilr
jelyksen kustannuksella. Tällä ker­taa
kuitenkin Sinovjevin ryhmä
väittää, että talonpoikaistoUe teh­dyt
myönnytykset —^ niin sanottu
Stalinin, Rykovin ja Bubarinin lin­ja
— rohkaisevat rikasta talonpoi-kaistoa
siinä määrin, että siitä voi
aiheutua kapitalismin: voimistuminen
ja: niinmuodon vaara työläisten val­lalle.
Ylläesitetyn katsantokannan ja
kasodän vaOoiBeen 'laskemista I^lis-sä";
.pyrkii enemmistö laajentamaan
"nenvostokansanvaltaa" kylisä, csaa-dakseen
siten • vedettyä, suuremmat
talonpoikaisjoukot ottamaan' ':osaa
paikallisiin hallitugelim-"in. v
Tokkopa ktzkaan ep»Iee,; etteikö
tämmöisessä suunnassa* piile !r ^oxdat
vaaransa, mutta sen logiikka läasen
on kaiken epäilyksen ulkopuoleillal
Ellei näet teoHisuuetnotteiden h|n-toja
lasketa mahdollisen alhaisiksi,
ei löydy mitään muuta keinoa; :mikä
saattaisi' talonpojan tuottamaan
enemmän viljaa kuin hän itse tar­vitsee.:
Ja ellei viljan ylijääsii^ r j ^
inentitavaraksi, .ovat mahdollisau^et
pääoman kasaantumisesta ja- jtec^-
snuden -kehittämisestä varsin':beikbt.
Tässä valossa enemmistön -ja Si-novjev-
ryhmän välinen näennäisesti
vähäpätöinen erimielisyys inuätta>n
varsin suurmerkitykselliseksL.-:^; «V
Samalla kertaa kun myönnämme,
että maatalouden vaurastuminen^^-
jittaa sosialistivastaisia ainek^ii^ tu­lee
meidän myös muistaa, e t ^ i^-
lonpoikaisto semmoisenaan ei-;m^o-dost^
. kapitalismia. Päinv|ist^n
osunsliikkeitten menestyk^ellii^n
toiminta ja sosialistisen teollisouden
kehitys tulee: varsin ^suuressa f mää­rässä
poistamaan ne mahdolliset 30-
sialistivastaiset ' tendenssit^..,;, jotka
saattavat syntyä maaseudpn-hyvin­voinnista.
- i
• • *-
Suuntariidat, mitkä selvästi t i ^ -
vat ilmi jo neljännessätoista: ylefs-venäläisessä
puoluekonferens^bsa ^a
olivat niin ollen jo. varsin tärkeira,
olivat silloin vielä sillä-asteellä,>e^
niistä voitiin: / keskustella, pelklaä
mielipide-eroavaisuuksia. Kansän-valcaisen
puolueperiaatteen -mukaan
keskusteltiin kummastakin suniin:^-
ta .laajasti ja avonaisesti; SinovjeV
itse esittäen vähemmistörapörtin
enemmistöraporttia vastaan. - Siitä
huolimatta konferenssi hylkäsi Si­novjevin.
raportin ja hyväksyi puo­luehallinnon
';~enemmistön .Tapoit^.
Ja puolueen eheysperiaatteöti ja. ka­rin
perusteella tämä päätös oli
yhtä. sitova Sinovjeviin..Imin . ksSk-kiin
toisiin edustajiinkin. nähden.
y Paalaie vaiko rfhiaai -:; - - >
Mutta Sinovjev-ryiuoä,'' mikä' ai-
V a i^mTnngsa TäittclsTssä -niin katke­rasti
tuomitsi Trotskin J a nukä niin
i^okkaasti vaati puolueen täydellis­tä
r-^teyttä,. lähtikin nyt muodosta­maan
väliaikaista liittoa Trotskin
ja niin sanottujen "teoHisunden-puoltajain"
kanssa, ja * tekivät sen
mitä' ei Trotski ollut mOloinkaän
tehnyt — järjestivät varman oppo-astsioniryhmän
puoluehallintoa vas­taan.
_:-Ja. juuri tämän seikan takia täy­tyi^
"ryhtyä kurinpitotoimiin, erottaa
Sinovjev, Kamenev ja Lashevitsh
niistä vastuunalaisista toimista, mis­sä
;he olivat puolueen poliittisessa
toimistossa. Erottamiset eivät ta­pahtuneet
erimieliqryksien takia, ei­vätkä
myös taistelusta vallasta, Ira-ten
Montreal Gazette, y.m. väittä­vät,,
mutta siksi, koska 'ainoa, va-kmks/.
siitä, - että ensiniäinen työläis­ten,
^tasavalta voi kulkea eteenpäin
k o ^ rpäämääräänsä, on kommunis­tipuolueen
herkeämätöiL valppaus ja
johto esikantatehtävissä. Ja ollak-seei^^
j^voittoisa; >äytyy esikunnan ol­la
ehdottomasti yksimielisen yhden
ja saman strategisen suunnitelman
suhteen. Ei voi tuBa' kysymykseen­kään
se seikka, että esikunta sie­täisi
kahta suunnitelmaa, joista
- OIKAISU
Viime keskiviikon numerossa 5ul-kaistiin
Idrjotus "Bolshevikiyällan-knmouksen
yhdeksäntenä vubsi|)^-
väiia." Siitä oli 'painovirhe paho­lainen
tehhyt ^ yhden latiseen aivkn
käsittämättömäkshi. ' : "Teräsympy-rän
sisällä"-niimsen väliotsikon- jä-lessä
olevassa' kappaleessa oli näet
lause, joka kuuluu: '
"Monet ulkomaiset vallankumouk­sen
rivimiehet lankesivat toimetto­muuteen
proletaarivallankumouk-sen
elämän suhteen, nähtiset' ped^
vallankumouksen kimpussa." ••
Lause alkupeiräisessä muodossaan
kuuluu: .
"Monet ulkomaiset vallankumouk­sen
rivimiehet lankesivat toivotto­muuteen
proletaarivallankumouksen
elämän suhteen/ nähdessään kol£o
maailman imperialistiset pedot val­lankumouksen
kimpussa."
TIMMINS, ONT.
rP.nolttetoiminnasta ei ole paljon
yiimeaikoina kirjotettu Vapaudessa
Tinuninsin uutisissa. Puolueen uu­delleen
rakentamisen jä}keen on
puoluetyö kärsinyt. Ei ole ollut oh­jaavia
voimia, jotka olisivat saaneet
kaikki toimintakoneistot ripeäänt
käyntiin. Ne puoluc;€n jäsenet, jot­ka
ennen kävivät kokouksissa ja
• . . . . . . I
olivat toiminnassa, ovat monet si­vussa.
Toiset muodon vuoksi ovat
maksaneet maksunsa, mutta eivät
käy solujen kokouksissa. Toisia jäi
si-viiun siUoin kun puolueosasto vaa­ti
puolueen kaikkien jäsenten yh-
041 jäänyt h y ^ .
ruvettssfa edistsunään. •
Siihen eittävät osaa ne,, joilla o-suuremmatta-
osalta: kaikää .BoakQ
toiminta. Monet -piSsät SSseääa
niin ^kehittyneinä, että eivSt läv
k e h i t ^ u r a n -kokbuksj^ vsikkz
ian-)pn^^ pjj^^J
viedä seuran toimintaa eteeat^
Xehitys^suran pitäisi valistaa "työ­läisiä
j a johtea heitä työväen icmk
köliikkeeseiBn; Meitä tääHä p^hj-joukossa
on paljon; Jotka tarvitEe^
me oppia, siksi olemme ätä valla
joukoista ja halujaiäanne joakoiKa
sitä saada. YhteisknnnalHset asst
" ' " ^ y ^ * »eitä saamaan tietoja^
Kaikkiei tieto' yhdisteenä yhteeir
tuo hedeham joukkotoinunnahe ja
työväenliikkeelle.
KehitiysMittan. tflaäsosidet oiiä
satava rakira^^
niissä noin 70r-80 ihmistä, matta
niihin oMsi ^^atava 150-—^ ^
haali aivan i S y ^ ^
det ova* joka Ebl^^ päästä
j a ne; järjestetään kussakin kdconi.
sissaXpäatetyÄ?^ '' iF*'^^^^ • ;p«MnrtoilBtoä'
Timminsin "fMonälainen'}, osasto on
myös pUut t^ jonkun ajan.
^JRiseniä on "yli seitsemänkymmenen.
Siihen Otetaan jäseniä kaikista erf
ipinolueryhmistä niin paljon kuin oa
tulijoita. Siksi kaikki' työläiset, yi-
^ ^ tykää liittoon puolustamaan tyoläi-muutamat
sen jäsenistä seuraisivat työläisten saavutuksia. "
-TSälK oSat hiljaista.
Port Arthurin lakkolaisiBe kerätön
l i i ^ n osasto yjyj go doUa-
Puolustusliiton' [ hyväkä tohneea-panna£
m;;oh^ p. mar­raskuu^
Jpkmsen. olisi annettava
kMhat«s ' täil^ sillä
liitto ., "totvitsee^^^^^^: • puohistufc-sMn,
i;':-v:;;^._;./
; K U n i i knifkiniHeIeva( tSaiäUn.
Vaalien ^jälldien poltettiin yhtenä il­tana
,ristä; keskellä;:kaupunkia^ ky-
•vin huomattavasi^ Mikä
ösotui^s heillä iiene¥ tatkotik-
Sena.,He ovat polttaneet jo monta
ristiään^ mutta , metsässä. Tahtone­vat-
pelbteiUa aä^^^ Pelobdisella
on näet voimansa^ sillä ihraiset tääl­lä
ovat .ajatteIemattornia.:ja vainpi-täinättömiä.
Kirkoissa ^ynti kas­vaa,
koska uusia kirkkoja rakenne­taan.
Ja kirkon ; kannattajat ovat
herkkää. Ä8veihin.i.uskomäan.
! Arvelan etteivät klanit-täältä löy-
^dä ' ;^hjaa suuiremmalleiriiikehtimi-
•.seÖe,'} joya^ vain saaneet lu­moihinsa
m^ jo^ ristejä
polttaen luulevat saavaiisa kauhun-viältaah,'
taolaisen' tietämättömyy­dessä
kuUcevah työväestö^^^
Viime keySnna .tapahtunutta auto-
'bnaetib^mäattki. joUka johdosta rcu-
•va k a ^ : Vainio menetti henkensä
ja: Hjalmar Vainio loukkaantui, on
monasti käsitelty Tim^insissä ja
-<:k>chranessa suurkäräjilla annettiin
aiitonäjajaHe -vuoden vankeusran­gaistus.
Muut juttua ko>ske>-at sei­kat:
ratkaistaan toisissa: oikeuslai­toksissa.
yhtä'ja muutamat toista. Täten siis
itse väittely vähemmistön ja enem­mistön
välillä'oli, kuten sen. edelli-n^
kin, todistus Neuvosto-Venäjän
vmmain: vahvistumisesta' J a vakiin­tumisesta,
eikä suinkaan .enteenä sen
heti'tapahtuvasta luhistumisesta, ku^
ten.'A^kapitalistinen: lehdistö väittää.
"Mnt^ asian;. käsittelystä johtuneet
lopputulokset oyat kohottaneet ky­symyksen
paljoa suuremmaksi kuin
se^^alnn perin- oli, nim. kysymykseksi
puolueen eheydestä. Ja jos tämän
kysiymyksen herättämisellä, opposit-sioniryhmän
muodostamisella vtov.
Sinovjev ja muut toverit. ovat saat­taneet
itsensä kurinpitotointen alai­seksi,
niin me uskollisina kommu­nisteina
ja Kansainvälisen sotilaina
vain iloitsemme siitä, ettei edes
veljespuolueemme vanha kaarti voi
vaalrantaa puolueen eheyttä: tule-^
matta rangaistuksi. — T. B.
tymään unioon, jos heille soveliasta
VV. 1923—24 aikuisen oppositsioninlunioa löytyy. (Ja niiUe työaloille
välin-n eroavaisuus on suurempi mitä täällä tehdään on myös vas-kuin
nykyisen oppositsionin ja ny­kyisen
enemmistön välinen eroa­vaisuus.
Sinovjev-ryhmä on yhtä
mieltä puoluehallinnon kanssa var­sinaiseen
kulkusuuntaan nähden,
eroten vain siinä, onko maatalous­tuotantoa
kokonaisuudessaan elvy­tettävä,
tai onko "kylissä ryhdyttä­vä
luokkasotaan" rikkaita talonpoi­kia
vastaan. Sinovj^-ryhmä kan-taa\
ia unioita;) Päätös ei ollut
Timminsin osaston tekemä, vaan oli
puolueen edustajakokouksessa teh­ty.
On siis tapahtunut, että heikom­milla
käsityskannoilla olevat ovat
jääneet sivuun. Nämä ja edellär
mainitut ovat niitä, jotka ovat puo­luetoimintaa
pitäneet 'vain kansalli­sena
toimintana, jolla ei ole ollut
nattaa viijpeksimainittua _ ja on siksi j juuri muuta pohjaa kuin seuraelä-^
mä. Useat sanovat olevan rasituk­sena
monet eri järjestöille menevät
maksut. Se ei kuitenkaan pidä paik­kaansa.
Samat henkilöi: ovat näet
jäseninä korttipeliklubeissa. Ja Jos
ihminen uhraa jonkun dollarin vuo­dessa
työväenjärjestöille, niin se ei,
kuitenkaan iriene hukkaan. Jös ko­ko
työtätekevä läbkka olisi
niin paljon aikansa tasolla, ettÖ. jär­jestyisi
ja Ikayttäisi ne rahansa tyS-väenliikkeelle,
mitä liikenee koira-tofppiin^
ja pelipaikkoihin, niin pian
näkyisi työstämme tuloksia. Mutta
joutunut väliaikaiseen liittoon enti­sen
oppositsionin kanssa.
Kohti jonkkotnotantoa
. Enemmistö pyrkii . vaurastutta­maan
maataloustuotaiitoa alenta-naalla
maanviljelysveroa, lisäämällä'
luottoa osuuskunnille, varaamalla
maanviljelyskoneita ja huokeita teh-niissä
"neuvostokansanvaltaa", saa-
(iakscen 'siten enemmän maatalous­tuotteiden
ylijäämää ulosvietäväksi
sekä laajemmat markkinat teolli­suustuotteille.
Vastustaessaan "luok-koska
vielä on suuret joukot työ­väestöstä
sivultakatsojia; hiin' hi­taasti
.kulkee saavutuksemme- eteen-r
päin, ' '
Tilanne , taalla ei ole vielä_ niin,
'tiuklcä;-että' päCkd väatirf järjesty­mään.
Vaikka ei suinkaan ie elä­misen
puoli niin kehuttavaa ole mei­dän'
työläisten keskeii tääUäkään,
Löytyy- näet kaikkien kansallisuuk­sien
kesken paljo perheitä, j[oitten
vaimot käsrvät . ansiotyössä,' vaijcka
miehet:.käyvät kaivannossa työssä.
Eikä"suinkaan nämä vaimot riistäisi
nuorilta naisilta työtä* ellei siihen
olisi taloudellista pakkoa.
; Työmailla saavat jotkut voimak­kaat
miehet enempi palkkaa kuin
$4.80, joka on tavallinen päiväpalk­ka.
Mutta eivät kaikki. Ne, jotka
ovat joutuneet vähän parempiin töi­hin,^
unohtavat itsensä - ja työtove­rinsa
ja käyttävät monasti painos­tusta
toisia kohtaan, saadakseen si­ten
.itselleen etu^.
Parempien töitten saamiseen käy
tetään monasti toisten_ työläisten
sortoa. "Kamustetaan" toisista työ­läisistä
työnteettäjälle ja tehdään
kumarrusmatkoja jo ulkopuolella
työmaan. Juotetaan äijänä olevia
ja tehdään kaikkia tekoja, .joita ei
luulisi työläisen tekevän.
Täällä huonosti järjestyneessä
•kaivantoseudussa kaikki käy päinsä.
Mikä on siitä hyöty? Ei muuta
kuin saa aikansa raataa ja sortaa
toisia työtovereitaan ja lopuksi ulos
koko komppaniasta. Jotkut yksitsri-set
yrittäjät onnistuvat, mutta moni
sortuu jälleen sorrettujen jouki
koon. Juuri hiljan joku työnteettä-jänä
ollut sai potkut ja työmiehiä
joutui työstä pois saman takia. Ta­paus
todisti hyvin sen, mitä tapah­tuu
edellämainitusta tavoista.
--Monia muita epäkohtia on vallalla
työmailla ja niistä on puhuttu ja
kirjotettu, mutta ei ole parempaan
päästy. Vaaditaan tiivistä järjes­tymistä
ja toimihtaa, ennenkuin
päästään suosikkijärjestelmästä
eroon, samoin muista epäkohdista.
Siis työmailla järjestymiseen olisi
pantava enempi huomiota kuin tä­hän
asti. Ei meille riitä kokouksis­sa
käynti, vaan on käytävä kiinni
työmaita koskeviin kysymyksiin kai­ken
vointimme mukaan.
Kaivostyöläisten järjestyminen ei
pääse täällä suotuisaan tulolcseen,
huolimatta siitä, koettaako järjesty­mistä
maltillinen tai edistysmielinen
unio. Paikallisena uniona ollut unio
on täällä koettariut kumpaakin puol­ta
joukkojen'-keräämisessä, mutta
tulos on sama. Joskus silloin täl­löin
pieniä ilmiöitä On ollut näky­vissä,
mutta ei ole pitemmälle me­nestynyt.
I. W. W.-n järjestäjät
ovat koettaneet, mutta huonolla tu­loksella.
Valistuspuoli tältä alalta
ROSE GROVE, ONT.
Metsatyoläisten nnio piti iltamat
23 p. Igkak. Yleisöä oli saapunut
kohtalaisen paljon näin huonoon
keliin nähden. Ohjelma oli moni­puolinen.
Tulot näistä iltamista luovutet­tiin
Port Arthurin lakkolaisten hy­väksi.
Naiset, saapukaa joukolla nais­jaoston
kokouksiin. Ne on aina
kuukauden toinen torstai. Niissä on
tilaisuus kehittää itseään ottamalla
osaa keskustelukyj^yksiin y.m.
Toveri AntU rNaparainen on jou­tunut
olemaan Torontossa s^-aa-lässa
useampia kuukausia. Mutta
nyt olen kuullut, että hän pian pa­laa
takaisin keskuuteemme parem-
"mlssa voimissa.
; Tervetuloa! Paikkasi on auK
'puolue- ja järjestötoiminnassa.
'^Samoin myöskin toveritar Korhp-nen
on "We5ton sairaalassa ollut jo
useampia- kuukausia. Toivomme hä­nenkin
vielä palaavan takaisin. Hä-neii
kaksi pientä poikaansa kaipaa­vat
äidin hellää hoivaa, vieraan hol­hoamana.
Sellainen on palkka työläisäidiUe.
Ei kapitalisti tunne sääliä alaluokan
lapsia kohtaan. •.
Talvikin jo ensi lumiaan tuprut­telee,
pelotellen farmikontrin asuk­kaita
hyisellä tuulella ja pakkasiQa.
Monen työläisen rinnasta kohoaa
raskas huokaus tämänkin tah^n ai­kana
yläluokalle hj'vinvointi3 Ino-dcssaan.
Kehotan pnolnetovereit» saapO-maan
kokouksiin ja, myöskin yhty­mään
suomalaiseen järjestöön, otta­maan
osaa joukkotoimintaan. Siua
joukkojen taistelu voittoon ""e-
. Mimmie-
COBALT, ONT.
Kp. kaupunkikomitean kokouk­sesta
v.k. 30 päivä valittiin pail^-
kakunnalta väliaikaifesti poissaole­van
jäsenkirjurin tilalle Lauri Haa­tainen,
joka asuu suomalaisella P«-
kataloDa ja jolta voitte saada kp.
jäsen veromerkkejä ' pitääksenne JS-