Vapaus, January 12, 1922

              Torstaina» tammik. 12 p. - Thnrsday, Jaiu 12tli.
V A P A U S ,
Cm&im sHomalrisen ^ovaestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
fiudbuiyssaj Ctu, joka tiistai, toretai ja lauantai.
H. PUBO, 3. W. SLUP .
Vastaava toimittaja. Toimitoasihteen,
V A P A U S ,
(LftertF) , „^
The only organ of Finnisb Workew in Canada. Pub-
Kshed in Sndbury, OnL, every Toesday, Tljursday and
Saturday; "
Bmotnslrinta 40« palstatunmalta, — Alin hinta kerta-
BmSlTlbc. -Suolemanilmotoi£et$2.00 (maiBto.
{«»yiBtä 60C. kultakin iisäksi). ~ Kihlaus ja aviolutto
Umot. alin hinta $2.00, nimenmnntoMlm. (muuten kufn
flviuJiittoUnlotuflten yhteydessä ^2;^^^^ T
«»ttJkaet $2.00 kerta (2 keriaa $3,00. — SyntymSilmo-töksct
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ia osoii^ilmotukset
1.00 kerta (8 kertaa $2.00). — Kaikista flmotuksista,
dsta ei ole sopimusta, tulee rahan senrata mukana
Ädvertismft rates 40c per col. Inch. Minlmum charge
tot ainrie iiisertion 76e. Diarount on standing advertise-toent
The Vapana Is the best advertising medium omong
&tf Finniih Pcoplein Canada.
un I
TILAUSHINNAT: ^ , , „
Canadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. $2.26, kolme kk.
$1.50 ia yksi kk. 76c. ,
ybdysvaltoHiin ja Suomeen, yksi vk. $6.50, pooli vk
|d.ÖO Ja kolme kk. $1.78. ,
mukda. Joita ei seuraa raha, ei tulla, lähettämään,
1 asiamiesten Joill? on takaukset .
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
idrjeecäenne, kiijottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
«oooallisella nhnelia.
3. V. KANNASTO. Liikkcnhoitaja.
Vapauden konttori Jfl toimitus OQ Liberty Building,
tome St., Puhelin 1088. ^ - Postlosote:
Box 69, .Sodburyt Ont.
Begistered at the Post Office Departmkt, Ottawa, aa
aevond dass matter.
Mailman inahtavat kääntyvät
Leninin puoleen
Yli AeljS vuotta jatkuneilten petomaisten hyokkä-yefen,
barbaarimaisen saarron ja loppumattomien ka­talien
: vdikeilyjen jälkeen; jota liittolais-imperialismi
on harjottanut NeuvostotVenäjaä vastaan, murskatak-
; aecätt nuoren proletaarltasavallön, kääntyvät nyt mail­man
mahtavat, kapitalistisen järjestelmän tohtorit avut­tomuudessaan
suurimman vihamiehensä proletaari-mailman
johtajan Leninin p^^ Kapitalisli-mailmansuurin
ja etevin valtiomies ja diplomaatti
Lloyd George vakuutti lujasti kapitalistitovereilleen
Cannesissa pidetyssä Korkeimman Neuvoston konfe­renssissa
viime viikolla, että ilman Venäjää ei Euro-pan
nykyistä sekasortoa ja konkurssitilaa voida mil­lään
tavoin korjata. Ja niin katkeraa kuin kapitalis-timailman
viisaille olikin tunnustaa Lloyd Georgen
olevan oikeassa, täytyi heidän niellä tämä karvas to­tuus
ja hyväksyä ^Ison Britannian pääministerin esitys,
että Neuvosto-Venäjä kutsutaan tasa-arvoisena osanot­tajana
neuvottelupöydän ääreen. Lloyd George ja monet
muut hänen tovereistaan vielä erikoisesti ilmaisivat
toivomuksensa, että ncuvostovf^lan pääministeri Ikenin
ja hänen uI^oministerinsäTshitserin persoonallisesti
saapuisivat suunniteltuun mailman talouden uudestaan-järjestelykonferenssiin,
joka tullaan pitämään Geno-assa
Italiassa maaliskuun ajalla.
Toista vuotta sitten vannoi Lloyd George Englan­nin
parlamentissa pitämässään puheessa, ettei hän mil­loinkaan
tule «tunnustamaan Venäjän bolshevikihallf-lusla
eikä tule neuvottelemaan sen edustajien kanssa,
joiden hän sanoi olevan raakalaisraurhaajia. Nyt tun­nustaa
hän että Saksa ja Turkki voivat koitua suu-remmabi
vaaraksi Europalle kuin Neuvosto-Venäjä
ja että hän mieluummin neuvottelee neuvostovallan
kanssa ja tunnilötaa sen, kuin edellämainitut, Lloyd
Cfeprge näkee kapitalistimaitman hukkuvan taloudelli­seen
sekasortoon ja anarkioan ja tämän kiertämättömän
,uiian edessä hän on pakotettu taipumaan ja hakemaan
apua mailman köyhäjisMlan johtajilta,
Suuresti on siis ääni muuttunut kapitalistien kel
Venäjän talouselämän, kun s^ Venäjän kaupan ja mark'
kinain tyydytyksebi kehittää yhä enemmän teollisuus-koneistoaan,
niin vihdoin Venäjän teollisuuden alka­essa
itse tyydyttää omat tarpeensa, tulee yhteiskunnal­linen
vallankumons sitä kypsyneempänä ja kapitalisti-tinen
romahdus sitä yleismailmallisempana ja katas-trofimaisempana,
kuin se voisi nykyään tapahtua, edel­lyttäen
että köyhälistö olisi riittävästi kypsynyt ja voi­makas
sen nyt jo suorittamaan.
Siis askel, minkä kapitalistimailma nyt n^ahdol*
lisesti tulee ottomaan uudella politiikallaan, yhteistoi-
Quntaon' käymisellä sosialistisen Venäjän kanssa, ei
tule ehkäisemään köyhälistön lopullista voittoa, vaan
päinvastoin se tulee luomaan sille kypsyneemmän ja
valmiimman pohjan ja edellytykset. Tämä uusi talous-lolitiikka
tulee mahdollisesti aiheuttamaan muutaman
vuoden kestävän teollisuuden nousuajan, mutta kuten
edellä on osotettu, tulee kapitalistimailman loppu sitä
suuremmalla romahduksella ja mailman köyhälistön
sitä valmistuneempana ottamaan yhteiskuntaelämän
ohdon käsiinsä.
Ja se on muuttunut toisellakin tavalla. Amerikan­kin
kapitalistildidistö, joka on toistensa kilvalla nel­jän
vuoden ajan syytänyt mitä mustinta lokaa neuvos
tovaltaa ja sen johtajia vastaan, keksinyt toistaan kau
histuttavimpia ja katalimpio ryövärijuttuja neuvosto­vallan
virkailijoista, on nyt muuttunut aivan ihmetel­tävän
ystävälliseksi Neuvosto-Venäjää kohtaan. Arne-rikalainen
aikakauslehti «The Literature Digest», joka
sisältää sitaatteja ja poimintoja erinäisistä johtavista
lehdistä, kertoo loppumattomiin amerikalaisten suur-lehtien
jaV merkkimiesten lausuntoja, joissa ikäänkuin
pilkataan, että Yhdysvaltain kongressi kehtasikin myön­tää
sellaisen pikkusumman kuin §20,000,000 Venäjän
nalänhätäisten avustamiseksi. Näissä lausunnoissa ja
lehden omasta puolesta painostetaan samalla mitä voi­makkaimmin,
että Amerikan on ja se voi myöntää
riittävän paljon viljaa, lääkkeitä, y. m. elintarpeita
' jotta kaikki Venäjän nalanhätäiset voidaan pelastaa elä-
? mään jo että edelleen Venäjälle on myönnettävä riit­tävän
paljon siemenviljaa. Oikeastaan tahtoo lentää
selälleen hämmästyksestä, sillä niin suuresti on sävy
muuttunut.
Onko sitten kapitalistimailma saanut herätyksen ja
tullut synnintuntoon? Onk^ se tehnyt perihpohjaisen
parannuksen ja lakannut loislelemostä koyhälistöval-taa
vastaan? — Kuakana slita! Mutta Venäjän vai
lankumous ja Europan taloudellinen kaaos on ehdyt-fänyt
kapitalismin kultavirran, sen voilonläliteeL 150-
jniljoonaineJi'kansakunta ja ribs Venäjän maa suun-nalloraine
luonnonlähteineen suljettuja muun mailman
yhteydestä, on tehnyt suunnattoman vajauksen voiton­nälkäisten
riistäjien tilikirjoissa. Ja kun Venäjä t^-
vitsec rajattomarf määränrkaikenlaisia taloustarpeita ja
- koneita, Sjaadakseen taloutensa lähes 8-vaoti^ sodan,
• sisällissodan, vallankumouksen ja vastavallankumouk­sellisten
veiikeilyjen jälkeen edes lähipitäin normaali-kuntoon
ja kun ge samalla voi tarjota kapitalistisille
teollisousinaille loppumattomasti raaka-aineita, niin
näkevät voitonnälkäiset kapitalistit siinä suureo rikas-tusmlsmahdollisuuden.
. ,
Onko sitten oikein, että Venäjä ryhtyy kapitalisti-mailtenvkanssa
yhteistoimintaan? Ehdottomasti. Se
on ei ainoastaan oikein, mutta se- on välttämättömyys.
Nykyinen yhteiskuntatalous ei ole enaän vain jonkun
maan sisäistä itsenäistä taloutta, vaan se on mailman-taloutta.
Yhtä liyvin kuin ei bpitalistimailma voi
tulla toim^ ilman Venäjää ei Venäjäkään voi tulla
toimeen, yli 7 vuotta kestäneen talouselämän rappen-tumiskauden
jälkeen, ilman kapitalistimailmaa.
Toiselta puolen on käynyt selväksi, että köyhälistö-mailma
tarvitsee lisää voimien kokoomis- ja vallanku­mouksellisen
vohnistumisen aikaa.
Mutta eikö ole pelättävissä, että yhteistoiminnal­laan
kapitalistimailten kanssa Venäjä tulee sivuutta­maan
köyhälistön yhteiskunnallisen vallankumouksen
pitkäksi aikaa? Ainoastaan ne, jotka eivät ymmärrä
yhteiskunnalliseen vallankumoukseen johtavia syitä
voivat täten väittää. Kun kapitalistimailma elvyttää
Venäjio hi ostit proletanaatiiii eto- |iiHimiiiiiiiimmmiHiiH!iiiiimiiiHii!!iiiiiiHiiiiniiifniiiu,,,,„^^^^
«Työmiehen talousoppia"
Työläinen joka ei ymmärrä taloustiedettä, ei tunne
vallankumouksellisen työväenliikkeen tieteellistä perus­tetta
ja on niin ollen sangen helposti johdettavissa har-laan
sekä saattaa omaksua perin tärkeissä työväenluok»
caa koskevissa kysymyksissä suuresti virheellisiä ja
vahingoksi koituvia käsityksiä. Tosin meillä on ollut
o kauan Kautskyn «Marxin taloudelliset opit», jok^
on kuitenkin sangen vaikea ilseopiskelevolle työläiselle,
on myöskin Leo Laukin suomentama Bogdonoffin «{Ta­loustieteen
oppikirja», joka on kylläkin helppotajui­sempi,
mutta sekin huomattavan laaja. : Epäilemättä
edislyheemmät työläiset, varsinkin jotka ovat saaneet
naiden teosten rinnalla opastusta, ovat paljon ammen­taneet
taloustieteellisiä totuuksia noista teoksista, mut­ta
ottaen Amerikan suomalaisetkin työläiset joukkoina,
eivät laveat kerrokset tiedä tuon taivaallista edellämai­nittujen
teosten sisällöstä, niin ikävä kuin se onkin.
Nyttemmin on julaistu Suomessa tunnetun suomav
laisten vallankumouksellisten työlaisi? u johtajan ja ete­vän
teoreetikon O, W. Kuusisen ^Tyimiehen talousop-pm
niminen, 105 sivua käsittävä taloustieteellinen
kirjanen, joka sisältää lyhyen kurssin marxilaisuuden
taloustieteellisessä teoriassa. Vaikkakaan' taloustiede
ei milloinkaan voi olla «helppotajuista» sen sanan täy­dessä
merkityksessä,- niiu on tekijä, kuitenkin kirjoit­tanut
tuon teoksensa varsinaisia työväenpohjajoukkoja
varten jo siksi mahdollisimman tajuttavassa muodossa.
Kirjan hinta on 50 senttiä. Jokaisen työläisen pitäisi
se hankkia itselleen ja lukea se.
Tilatkaa Vapauden kirjakaupasta tai kysykää asia-miehiltämmiB.'
— Kun liberaalipuolueen Johtaja, nykyinen Cana­dan
pääministeri oli äänien 'kalastusmatkallaan puhu­massa
Newmarket'issa, sanoi hän m.m., että «minä
olen näissä vaaleissa koko kansan palvelijana». Työt-tömäin
ja kodittomatn sopii olla ylpeitä omatessaan
sellaisen palvelijan, joka voi urheilla tujrkeissa ja ajaa
erikoisessa rautatievaunussa. Eikö olekin hämmästyt­tävää,
että kansa, jolla on niin ylhäinen ja loistelias
alvelija, pelkää mennä ulos näinä tuulisina ja tuis-kuisina
päivinä, ellei heidän repaleiset vaatteensa ole
ruumiin ympärille kääritty niin kireälle, että joka hetki
saa pelätä tapaturmaista loukkausta? Ainoa syy miksi
nämä rääsyiset ihmiset eivät ajele loistavissa erikois-vaunuissa
on se, että rautatiepolisit voisivat vangita
heidät toisen alueelle tunkeutumisesta!
- - Ontarion raha-asiat sanotaan vuoden vaihteessa
olleen hyvässä kunnossa; vieläpä ylijäämääkin-pitäisi
olleen §500,000. Mutta sittenkin pääministeri Drury
puheessaan Canadian Club'ille sanoo, että ainoa keino
ratkaista työttömyysJcysyrays on se, että työläisten on
tyydyttävä alempiin palkkoihin^ ja selittää olevansa al­mujen
antamista vastaan sillä syyllä, että maakunnalla
ei ole varoja! Todellakin, ainoat hyvät politikoitsijat
ovat palsameerattuja.
— Työväen järjestö joka yrittää rakentaa «Kiinan
muuria» ympärilleen, ei voi olla menestyksellinen luok-kalaistelussa.
Eikö olisi viisainta työläisjoukkojen va­pauttaa
itsensä näistä muurareista — nykyisestä
IWW:n toimeenpanevasta komiteasta. — Unity Bulle­tin.
— Työläisten kontrolliky\)Ti kehittyminen teolli-suuksissa
on välttämätön koulu pohjajoukkojen kas-vatlamisek-
si proletaarista vallankumousta varten.
•';-0\'
Sitä joka työskentelee sopusoinnussa kehityksen
kanssa, voimme me kutsua todella suurebi. — Spencer.
Mita ne toimivat.
Kommunlstinea~ manifesti määrit,
telee, että kommunistit ovat kaik­kien
maiden työväenpuolueiden päät­tävin
ja muita yhä eteenpäin ajava
osa. Tämän määritelmän ovat oike­aksi
todistaneet eri maiden kom­munististen
puolueiden sankarilliset
ponnistelut porvariston veristä taan­tumusta
ja luokkadiktatuuria vas­taan;
Mutta varsinkin Venäjän bol­shevikit
ovat osottaneet tuon väit­teen
oikeaksi satoja kertoja. Yhtä
rohkeasti kuin he ovOt tapelleet
kaikkien rintamien etumaisilla lin­joilla
» kaatumisellaan usein voiton
hankkien, yhtä tarmokkaasti taiste.
levät he Venäjän paljon kärsineen
proletariaatin pelastamiseksi ttalou-dellisesta
kurjuudesta. Vaikka tilan­ne'
asettaa koko proletariaatille,
mutta varsinkin sen johdossa ole­valle
~ kommunistiselle puoIi|,eelle,
suunnattomia ponnistuksiakysyviä
tehtäviä^ suoriutuvat he useinkin
niistä mitä parhaiden. Tämä johtuu
siitä, että, kommunistit ovat ymr
märtäneet ja arvioineet tilanteen oi­kein,
sekä saavuttaneet toiminnal­laan
koko proletariaatin kannatuk­sen.
Sellainen äärettömiä, voimia
ja- suurta taitavuutta vaativa ky­symys
on ollut Volgan varren näl­käisten
avustaminen. ; ;
Eikö tarvita tavatonta ener^aa,
voidakseen suorittaa sen työn, mitä
Venäjän Kommunistinen Puolue on
tehnyt Volgan kysymyksen ratkai.
suksi. "Eikö ole ihmettä että jo
ennestäänkin vähistä ja uuvutetuis­ta
voimista voidaan luovuttaa sellai­nen
koneisto,' mikä on ollut tarpeen
kysymyksen hoitamiseksi yleis-venä-läisessä
raitfakaavassa; T E M pelk­kä
koneisto ole riittänyt. Suuren­moinen
oin se aineellinen avustus,
minkä tämä laihtunut ja ^Jälkäinen
maa on itsestään pusertanut Kom­munistit;
ovat mobilisoidut kaikkia
mahdollisia toimia varten volgalais-ten
hyväksi. Vallan suuremnioigesti
innostayiä ovat olleet vaikutuksel­taan
yleis^venäläiset av^stuspäivät,
samoin kuin eri läänien, varsinkin
Pietarin läänin tailoudellisten ja am­matillisten
järjestöjen toimeenpane­mat
ayustuspäivät.Tällöirii määrät­tynä
päivänä, palveli kokoi taloii-dellinen
ja, tuötanilollinen toiminta
volgälaisten asiaa. Teatterit ja elä-vätkuvat^
i näyttelivät heidän- hyväk-setfn^
raVihtoaihetyöläiset järjestivät
teattereihin helppöhintaisia ravinto­loita.
Maa- ja metsätyöläiset myivät
teattereissa kukkia. Raitiotieläiset
kuljettivat vaunujaan kaikilla lin­joille
12 tuntia. Tupakkafyöläiset
myivät erikoisesti valmistainiaän; si-kaari-
ja paperossilajejä. Kir3*apai-nötyöläiset
julkaisivat erikoisen leh­den*
Kunnallisissa parturiliikkeissä
työskenneltiin nälkäisten' hyväksi,
j.n.e. Kaikista menivät tulot edel­lämainittuun
tarkotukseen. ^
Pienempi ei suinkaan ole ollut
Kommunistisen Puolueen volgalais-ten
lapsien hyväksi toimeenpanemi­en
talkoiden merkitys. Talkoissa
käynti oli pakollinen. Talkoilla suo.
ritettiin erikoisia tehtäviä lasten ko­tien,
seimen ja lasten tarhojen hy­väksi.
Kuljetettiin, hiiltä ja muita
polttoaineita, korjattiin huoneusto-ja
ja kotien ympäristöjä, koottiin
vaatteita, jalkineita, elintarpeita,
j.n.e; Lukemattomat työläisperheet
ovat ottaneet hoitoonsa volgalaisten
lapsia, huolimatta siitä raskaasta ti­lanteesta,
missä itse "elävät
Tällainen hjryin johdettu avustus­toiminta
on antanut odottamattoiban
hyviä tuloksia. Esimerkkinä mai­nittakoon,
että 10 päiväi^ aikana lo­kakuun
kuluessa on lahjoituksia ke­rätty
seuraavasti: Keskuskomitea
myöntänyt 561 miljoonaa i-uplaa,
keräyksin tullut 8 miljaTrdia 763
miljoonaa ruplaa. Paitsi nä[itä sum.
mia, on lääneis4 kerätty lähes 2
miljardia ruplaa. Virallisten tieto­jen
mukaan: on raha-aVustusta näl­käisten
"hyväksi kerätty lähes 14
miljardia ruplaa. Yleinen avustus­summa
on ias"ketttt jaoUsigVan lähes
20 niilja^diift. l>aljöii lahjö^^
tulee elintarpeissa; te tuotu
570 tuhatta puutaä ja muita elin­tarpeita
729 hih; pvintaa.
ÄyustUstdiminta ei ole rajoittunut
ainoastaan nälkäisten IraVitsemiseen
ja terveydelliseen huoltamiseen.
Nälkaseuduiile on lähetetty liki 14
milj. puutaa, talvi^siementä,, sekä
kevätviljan siementä on päätetty lä­hettää
35 milj. puutaa. :-
Täten Neuvosto-Venäj'ä on näl.
käisillä ja loppnunkuiuneiila voimil­laan
järjestänyt mitä vilkkaimman
ja suuremmoisriminan avustustoi­minnan;
Tämä järjestely ja suo­ritetut
toimenpiteet ovat herättä­neet
näMseutujen, väestössä rohke
utta jä luottamusta tulevaisuuteen
Maan kasvua pyritään elyyttänään;
missä se yairi bii mahdollista.
Neuvosto-Venäjän i^^vuksi, rientä-njrt
kansainvälinen köyhälistö suo.
rittaa tässä avustoiminnMsa valta­van
lisän. Eri maiden kommunis­tiset
puolueet ovat tarmokkaasti
tySskennellpiet ::kyi^?mj^e^ hyyäfesij
ja herättäneet laajoissa proletaari­sissa
kerroksissa lämpöisen halun
osaltaan keventää Neuvosto-Venä­jän
proletariaatin raskasta taakkaa.
Se antaa toiveen, että niin uhkaa­valta
kuin ensi kädessä näyttikin
luonnon ja vanhan järjestelmän jäl­kiseurausten
kova isku, joka riisti
20 miljoonalta ihmiseltä leivän suus­ta
ja sysäsi' heidät nälkäkuoleman
p a r ^ l e , että el tämäkään onnet­tomuus
kykene musertamaan eteen­päin
ponnistelevan : proletariaatin
voimaa. Päinvastoin se antaa uuden
loistavan todisteen siitä, mitä voi
aikaansaada tietoinen, innostunut
Kdnuhunistinen puolud^ kussakin
maassa ja eri maiden veljeaipuolu-eet
yhteisenä, yhtyneenä, laskitty-neenä
voimana. Ne; voivat pakot­taa
verivihollisensa, kapitalistitkin
eräisiin myönnytyksiin, -samoin kun
ne lopullisesti kykenevät kukista­maan
tuon vihollisen, /
Toverit! Auttakaa hädänalaisia
Neuvo»to-VcnSjolla.
Johannes.
••f
Vielä joitain viikkoja sitten por­varillinen
sanomalehdistö, uutistoi­mistot
ja yleensä koko tiedoantovär
litys Oli asertetttt palvelemaan tie­donantojen
välitystä Englannin pää­ministerin
ja Iriannin J^avallan
edustajain välisistä neuvotteluista
rauhan aikaansaamiseksi kysymyk­sessä
olevain kansain välille. Varsin­kin
saimme sanomalehdistöstä suu­rilla
otsikoilla varustettuna liikea
kirjoHuksla, miten se tei tuo syy
taas on vaikuttamassa, että neuvot­telut
mahdollisesti kätkee ja miten
taas toisinaan tiedotettiin rauhan ai­kaansaamisen
olevan lähellä. Koko
mailman huomio, sanalla sanoen, oli
kohdistunut seuraamaan neuvottelu­jen
kulkua, eikä ihmekään, sillä
olihan Mannin taholta vallannut
tyytymättömyys brittiläiseen sortoon
jatkunut vuosikausia, vuosikymmeniä
ja nyt se ikäänkuin yhtenä miehenä
oli noussut sortajaansa vastusta­maan
ja vaatimaan siltä itsenäistä
määräämisoikeutta omiin asioihinsa.
Neuvottelujen kuluessa eaimme
merkille' panna sen ilmiön, että Ir­lannin
.kansan edustajat eivät salli­neet
puhuttavankaan muusta kuin
täydellisestä itsenäisyydestä Irlannil­le
ja että rauhan aikaansaaminen
tulee riippumaan siitä, ^ttä Englan­nin
taholta tullaan antamaan takeet
sellaisesta itsenäisyydestä., Irlannin
kansa oli vaatimuksen takana mjltei
järkähtämättä, tavattoman yksimie­lisesti,
lukuunottamatta ejrästä sii­hen
kuuluvaa osaa, Ulsteria. Se
seikka, jettä tuon itstenäisyysvaati-muksen
takana oli koko Iriannin
kansa>. vaikutti myöskin sen, että
Lloyd George ei voinut saada so­vittelu
jen tuloksena mitään' varmejn-
[jaä pohjaa tavanmukaiselle diplo-maattiselle
kieryydelleen.'
Näytti, että hän odotti tilaisuut­ta
saada Iriannin johtajain eteei
heittää jonkun syötin, jonka avullp
tuo yksimielisyys saataisiin murtu­maan
ja siten siirrettäisiin taistelun
keskipiste itse Irlantiin ja Irlannin
kansan välillä suoritettavaksi. Sii\
nä hän ei>pettynytkään. Hän oival­si,
että Irlannille .plisi luvattava, lu­vattava
jotain vaikkakaan ei Heidän
vaatimaansa täydellistä itsenaisyjrt-tä.
Ja hän suostui tuolle saarimaal­le
laatimaan sopimui(sen, jossa sopi­muksessa
Irlannille myönnetään Va-:
oaa Valtion nimi ja samailaiset oi.
keudet kuin on esim. Canadalla,
Osassa Irlannin kansaa oTi sellai­nen
käsitys, että Canadaila j'a muih
'a, Englannin kuningaskuntaan kuu-
'uvilla alusmailla oli erikoisen laajat
itsöhailinnolliset oikeudet ja kunhan
vain sellaiset saadaan niin voidaan­han
niihinkin tyytyä, että 'rihdoin-kin
saadaan kymmenien vuosien jat­kuvien
erimielisyyksien muodosta­mat
taistelut' loppumaan. Mutta
kaikki eirat olleet tässä asiassa sar
maa mieltä. Jopa sellaiset Irlan­nin
kansan johtajatkin, kuin Eanion
de Välefa, asettuivat jyrkästi' sille
'<annalle, että Irlannin vaatimukset,
loite se on puolustanut henkensä ja;
verensä voimalla, eii^t tule täytet
tyä 'hyväksymillä'- floyd Georgen
esittäm& sopimuksen; vaan :etlS
Hyväksyminen merkitsee Irlannillp
"htä .1^ samaa Englannin sortea kuin
ennenkin on' saatu kestää, 'vaikka
56 nyt tulisi jossain määrin lieve­nemään.
Näin ollen tloyd George
oli onnistunut. Hän pääsi toiivomuk-leiiisa
perille, saada Iriarinin >kansa
asiaan nähden erimieliseksi.
Enemmän :kuin milloinkaan ennen
täytettiin nyt leiläen etusiyuja' so-nimuksen
hyvien , puolien selitttmi-seller
Englantilaismielinen sahonia--
lehdistö aivan Imin yhdestä suusta
huusi,; että . yihdoinkin' tullaan saö-,
iiiajan rauha aikaan Iriahniii ja; Erig^:
LÄHETYSkUSTANNUKSET:
Postissa 15c kaikilta summilta; Sähk&aaomalla $3.5o hfyiöAa
Kysykää erikoi^rssiasuiirille summille.
Toiminta hopeaa ja periHemeho varma.
Yli 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajalla
Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä tällä vuodelllyli i^ntmJ:
Rahaa yäUtetään myöskin kaikiiin Suotoen paSiSi; '""''^
«. Pankkimme ilmottaa että kaikki rahavälitvksemmp «n».
S 834 ovat Suomessa lähetetyt. Helsingistä v a s t M n S k T t " ' ''
5 p. loppuneella viikolla, ^ n,
i Torontossa ottaa rahavälityksiä'vastaan A. T. Hill 177 D -
S . , f a u r A v e ; , , . v v - . ; ; ^ . ^ \ ' - ' ' T : O / • . • ' / " . ' « «v
YMAUpm KimiLTAMAT
T ä h ^ mennessä övjat seuravat osastot meille ilmottanept
levänsä toimenpanemaah kirjailtamat Vapauden hyväksi:
BEAVER LAKE, ÖNT.
CÖBALT,ONT.
FORT WILtIAM, ONT.
SAULT STE. MARIE, ONT.
SOUTH PORCUPINE
THORHILD, ALTA.
COLEMAN, ALTA.
Kuka on seuraava?
TOV. VAPAUDEN KONnOBI
^iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiimmiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiriiiiiiH
TIMMINS
SUDBURY
SOINTULA
WEBSTER CORNEES
SALMON AEM
DUMBLANE, SASK.
LAPPI, ONT.
lännin välillä. JUiutta tuo sopimus
ei ollut sillä hyvä, että se olisi vain
neuvottolevain edustajain toimesta
allekirjoitettu, mutta piti se vielä
hyväksyttämän sekä Englannin par­lamentissa,
että Irlannin Tasavallan
pariamentissa. Englannin •pariaV
mentissa se läpäsi ilman vaikeuksia,
eikä ihmekään, sillä eihän sopimuk­seen
sisältynyt mitään sellaista^ jo­ka
Olisi, estänyt Irlantia kohtaan
harjottavan riiston ja sorron; Mut­ta
Irlannin parlamentissa sopimus
sai toisellaisen 'vastaanoton. Sensi­jaan,
että se olisi siellä, ensimäises.
sä istunnossa hyväksytty, kuteh
englantilaismielinen ja iriantilais^en
asiaa vahingoittamaan ^provoseierat-tu
sanomalehdistö yhdestä suusta ul­voi,
nousi sopinnuksen hyväksymises­tä
keskustelu,.|oka vaste nyt on lo­pullisesti
.päättynyt, ainakin mikäli
se koskee syötiksi asetetun sopi-;
muksen^ hyväksymistä, • Tuo Lloyd
Georgen laatima rauhanehtosopimus
on nyt saanut Irlannin parlamen­tin
hyväksymiseni joka tapahtui to­sin
7 ään^h; enemmistöllä. Iriannin
johtajat ovat kysymykseen nähden
jakaantuneet kahteen täydelleen
vastakkaiseen mielipiteeseen. Johta­jista,
sellaiset kuin Collins ja Grif.
fith ollen sopimuksen hyväksymisen
kannalla ja taas mies sellainen hin
Eamon de Valera, joka mitä voi'
makkaimmin on ajanut poiitiiiiaj,
jonka tarkoituksena on ollut sasäj
Iriannista itsenäinen Tasavalta, or^
nyt täydellisesti toisiaan vastasa.
Ja ei ole ollenkaan epäilemistä, «t-teikö
Irlannin kansan mielipitett
olisi kysymykseen nähden • sanussa:
suhteessa jakaantuneet.
Ei ole- siis odotettavissa niilua
Irlannille , tuollaisen tilanteen
litessa. Mutta välikös sillä on, «i^
velee Lloyd George,, kunhan VMC?
saatu Irlannin kansa tappelemia
keskenään ja siten heikontamaa
mahdollista taisteluaan Britannian
määräämisvaltaa vastaan. Voitt»
kysymyksen ratkaisusta, kuten cdä^
lä on sanottu,' ei lankee Irla
mutta se jää taas Britannialle. Uoyd
George on päässyt politiikallaan ny
tolle. Se mitä hän oli takaa ajanut
on saavutettu. Irlannin kansa tästä-lähtien
ei tule niin yksimielisesii ;
seisomaan itsenäisyysvaatimuksena'
takana ja kun se ei sitä tie, äJji?
Englannille ja Englanniii käpitaIL=-
teille varmemmat edellytykset Ir­lannin
kansan sortamiseen. Loppu­tulos
on, että lloyd.georgelaiiien dip­lomatia
on päässyt vieläkin keran,
voitolle.
Suomen tyiiväenluolia, sen hiokkataistdDJa
Venafään siÄitantnnunen
(Jatkoa n .TO 4: jään.)
Paitsi edellä osotettu ja tyyppejä,,
joihin mm. .ValpasTHänninenkih
oraana eriki?isuutehaan luettava,
löytyi sosialidemokraattisessa puolu­eessa
ja sen nlkopuolelte kumoUs-taistelujjn
tehokkaastikin osaa otta­neissa
'vallanknmouksellisissa työläif
äissä. vielä eräs tyyppi, joti^ mieles­täni
voisi nimittää sosialidefflokraat
tisen anarkin sekoitukselcsi; Tältä
tyypiltä ei yleensä voi sanoa puut
tuvan todellista kumouksellista in­toa.
Siihen luettavat saattoivat ur­hoollisesti
^teistellakin, joskin osa
samaan tyyppiin kuuluvia osoittau­tui
pikemmin pelkureiksi kUin todel­lisiksi
urhoiksi. Mutta yleisenä i l ­miönä
.tähän tyyppiiin iiähden on
huomattava, että se ei hevin Yoinut
alistua teisteiuii 'välttämättömään
kuriin ja järjestyneisyyteen, joskin
ehkä tilapäiseen, "toratta kestäväSh
ja pysyväiseen. Sillä sen luonteen-omaisuuksien
vahvimpana puolena
on katsottava '^olevan jonkinlainen
perinnäinen tyjtyäiättq^
luuloisuus ja oppositsioonihenkii jo­hon
osalla siihen tyhmään luettavia
liittyTmyoskin liialliset henkilökoh­taiset
etevänunyyskäsitteet itsestään
ja sen mukaiset 'vaatin^ikset;' Kun
tähän vielä liittyi periaatteellista
sekavuutta jä vähätietoisunttä ja
saman ryhmän- Vanaveteen • nfielel-lääh
yhtyivät iptihtaäätikem
tyyppisetkin "ainekset,' ei sen;'vaiku
tus kireinä ja kurta ätkeytta sekä
kärsimyksiä edellyttävinä hetkävä
voinut jäädä: 'merid^
Jia Juuri' tsiitä|syys^,, eti^; tällainen^
kökoorniis el ^ole,'voinut/^'i^^
kaulämäkois^sti ja olevien olojen
edellytysten mukaan suunnitella me-nettielyään,
tekee sen enemmän yi^
toiselle taistelurintamalla vahingol­liseksi
kuin siihen lukeutuvat ite;
osaavat aavistaakaan. Sunrem-pi
ja pienempi osa siitä saattaa
h e 1 p o 81 i joutua tekoihin, j o t»
joko koituvat suorastaan n-vohUliselle
e d u k s i taikka antarst
taitavasti johdetulle porvariston pro-vokatsioonille
tilaisuuden pistää sor­mensa
peliin - omaksi hyödyiso
— jopa pääs^ vississä tHaisnöss-sa
sitä johtamaankin. Jä siita iJ'-
liraatta on ainakin suurin osa mm
tyyppiin kuuluvista pohjaltaan täy­sin
vallankumouksellista proletan-ainesta.
Luokkasodan päi"f^^
jälkeen kuin taistelut p ^ * ;
alettiin saada tappioita, "hahdaeneB
män puutteita - ja epäonnistani*
saiporvariston provokatsioM-^^^^^
suinkaan tietoista, mutta todg.
ta _ menestymisalaa etupa^»
tiiohon tyyppiin kuuluvien ke^^
dessa, el nun paljon latnaanton^^
kuin päällystöä vastaan n a g ^ :
kapinoimisen oimi^"" .J"^^^
Se näki niin usein
«petosta»-^. vnmtmr^Z vaikka sellaista tosiassa e, J «ö^,
laajemmin-perusteeUisemmm^^
tappion syitä ^^^^^^%srnkertaisen^ jV l ^ i n ^ ^ ^ y i -
kännan mukaan j^l^^j^htajiss».
kinomäanpäälliköi^J-f^ity^
Tan,pe«elläV fcerr«taau.^P itj^;
sen-aikana menneen niffl^^^^
re, että jöto ryhmä « ^ ^ ^
hOllisen Icanssa neuvotte^
koituksellä luovuttaa
tareille ja siten
, ffieitämältä'^
osan tuK^^^^^^
:fisiiiii^?seffi;l«rva^