1923-05-26-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lauantaina, toukokuun 26 p. — Sat. May 26 Sivu J anteeksi rikokseni Suomeni järjesty-iJfeiltä työläisiltä joiile olen väärin tehnyt taistellessani heitä vastaan. Nyt tunnen täysin rikokseni suuruuden, vaan millä voin sen auttaa, VENÄJÄN VALLANKUMOUS. Kirj. WM. Z. FOSTER. - teok»cn on kiriottanut mie», joka on it»e oHut kuakautia tuksisia Neuvoito-Venajälla. Erittäin mielenkiintoinen ia toBdcJi''"''^' suoniennokien on tehnyt K. E . HeikWhen ja on «ekin sel- Tiedän että anteeksipyyntöni ei ol(f; jpuhujain on kannatetta\-a Labor 'i-.-iiK IMT„K v<rtr;ff:;niäSn vi'1-AlfconF'I RpiirpRpntation ohielmaä. ti k "yat* kustantaneet Amerikan Saomalaiset Sosialistiset Kus- '^l"'kk et, iojhin Vapauskin nyt kuuluu. Varauden osa on määrSt- (4noB»"''' ^ tiiaaiamäärän peru»teella*ja pn »e huomattavan suuri. Siksi tr leijten»'"* riennettävä tekemään tarmokasta levitystyotä. Yksityi' myörotetaan mielihyvällä vastaan, ' S n hTnta on 5«5 senttiä, hhuuoolliimaattttaa ssiiiittää «ttä siinä on 168 isoko- OSUUSTOIMINTAQPAS - KÄSIKIRJA Kirj. SEVERI ALANNE. If- a sisältää osuustoiminnan historiaa eri maista, periaatteellisia . .V;. «ekä käytännöllisiä ohjeita. Kiiya on selvätajuinen ja suu- 'XtSeti. k^<>nr^ ^f^^^ " ' ' ' ' ^ • • L »elvvvttä osuuttoimintalnkkeeit». ^* Kirja on sidottu aistikkaisiin koviin kansiin, siinä on 224 sivua ja „n hinta on ainoastaan $1>00. Rientäkää tilaamaan.^ II huolella kokoonoantu. Välttämätön jokaiselle joka haluaa perinpoh- Kumpaakin tässä mainittua arvokasta kirjaa voidaan tilata Vapaudesta. Tov. VAPAUS, Box 69, Sudbury, Önt. I • ^ PUNIKIN KILPAILUN TULOKSET Kun lista kaikista osanottajista olisi tullut liian pitkäksi, julaittaan fitii ne, jotka saivat palkintoja kesäk. 6 Ipäivänä päättyneessä Panikin - levilvtkilpailusM. "Palkinnot jakaantuvat: • * 4 ENSIMÄISTÄ, polkupyörä: Edna Dolores Väänänen, Hancock, Mick. Marv Wainio, WaukeBan, 111., Olof Holtti, Brooklyn, N, Y-, j a Lauri Lanpi.-Jr. New York C«ty. . ; TOINEN PALKINTO kuuif kappaletta valokuvauskorieita: Eino Jun-oola, Detroit, Alich.; Tauno-Sirviö, New York City; Felix Aito, Nipigon, On t.! Canada,' Erick JHiUer, Newberry, Mich.; Punikin armeija, Ironvrood, AJich.; Leo«»i Sillanpää, Kettle River, Minn. KOLMAS PALKINTO,' 12 kpl. rullalla varustettua ongenvapaa; Archie Br<wh, Hibbinev -Minn.; Nestor Hill, Duluth, Minn., Lilie Vieno Latlu, Ray, Minn.; Vilho Rönkä, Virginia, Minn.; Helmi Lake, Xronwoo-din Pohjoiskviä, -Midh.; Arvid Kujala, Maynard, Mass.; Matti Syrjänen, Maynard, Mass.; Levi iLiukka, Cleveland, O.; Elvira Kantanen, Bessemer, Pa., lone Anderson, Pnrtland, Ore.; Kanto Korhonen, Kivikoski, Ont.; V. Heinonen, Soo, Ont. NELJÄS PALKINTO, 12 kpl., pallopelisetti: Linirea Ekman, Int. Fsil», Minn.; Aarne Hätönen, Keevratin, Minn.; Vieno Wehvilä, Iron River, Mich.; Reino Wiitala, Ishpeming, Mich.; Aaro !Reiu«ku, Brooklyn, jl. Y.,; Aino haakeo, iFitchburg, Mass.; Olavi Päivärinta, 'Gardner, Masst, Elli Halme, NoTW«od, Mass.; Eei-o Forsten, Nortrood, Mass,; S. Niinivaara, Enfield, N. H.; Albert Ketola, Aberdeen, Waskj Annie Saari, Kaleva, -Mich. VJiDES JALKINTO, 6 koi., Idikaris Irja Tähtinen, Duluth, Miiin.; Väinö Sievänen, jQuincy, Mass.; Lillian Aho^ Munismg, .Mich.; I r j a B j ö j - - ninen, Ramsay,-Mich.; AiH Albregt, Baltimore, Md.; Kaarina Takala, Iro;« River, Mich. * / KUUDES .PALKINTO, 25 kpl. Lasten Kirja korukansissa: Heimo Sankari, Cloquet, Minn.; Ellen Oja, Gilbert, Mintu; Walter Jjcrvi, Ely, Minn.; Aini Lehtin, Kinney, Minn.; Arvo Immonen, JVIahtovra, Minn., Ilmari Lindewall, Nashvvauk, Minn.; Taisto Elo,-Jlabey,.Minn.; Geo, Wir-tanen, Palo, Minn.; O. vKokonen, Toind, Miria.| Watter Ahistus, Superior, Wis.; Iris Salokivi, Brooklyn, N. Y.j Eva Sialipinen, .New York City, Eve-lyn Towers, Bostjon, Mass.; liman Hill, Fitchburg, Mass.; Henry Ruot-sala, Fitchburg,.Ma8S.; Aino Hiltunen, Ganlner Mass.; Kerttu Heinämäki, Daiiytovn, Pa., Urho Bloom, McKeesport, Pa.; .Matti Lahti, Cleveland, Q.; Anna .Salo, .Chicago, III.; Toivo Lakari, Red Lodge, Mont., Laina Hill, IVorthington, Ont.; K. Ri^nuui, Soinlula, B. C ; Helmi kauppi, Ladys* mith, B. C ; Victor Markkula. Lucki'Lake, Sask. Kaikki palkinnot jaetaan kahden viikon kuluessa. Huomautamme vielä, että imahdollisten erehdysten jsaitneiaa <on iheti ilmotettava konttoriin, joka pyytää erehdykset korjata.. Parempaa kiitosta kuiii eddläolerii taulukko ei voida pojille ja tytöille antaa. Se osottaa, ett|[ kannattaa kiinnittää. edelleen vakavasti huo-iyllä hyvä hyvittämään rikplcsenf suuruutta, vaan luotan tulevaiisuu. teen jolloin saan rikokseni teollani palkittua ja silloin olen täysin tietoinen . tehtävästäni,. jota vastoin taistellessani vapaaehtoisena valkoisten riveissä en tiennyt mitään. Kasvatus jonka olen saanut osakseni on eitä Suomen valkoroistojen mätää jota kaikilla keinoilla koetetaan nuorisoon juurruttaa jonka avuUa nuoriso pidetään pimeydessä ja on "näinollen valmis tekemään vaikka mitä moraalittomimpia ";te-koja. Nyt edelleen pyydän teiltä tämän maan järjestynyt työväestö, että voitteko te ottaa minua mukaanne ja opastaa minua sekä samalla kasvattaa todelfsen luokka-taistelijan. Tästä edespäin jos saJlitte on paikkani siellä missä j-irjestyneet ovat ja toimin horjumatta luokka taistelun. eteenpäin viemiseksi, si- •"käli kuin vöin, keinoja lukuunottamatta ja samalla tuomitsen Suomen valkoisen hallituksen jota en, koskaan enkä missäa-Ti muodossa tule tukemaan. Cobaltissa, Ont., touiiok. 21 V; 1923. Väinö Pesola. Todistavat: K. Siikanen G. Lund. . Pyydän että toisetkin työväenlehdet ottavat tämän palstoilleen', erit-tettuna paikallisessa Labor Repre-sentation komiteassa, pidettiin puolueen , osastojen jäsenten yhteinen kokous, jossa päätettiin että ehdokkaina olevain puolueen jäsenten ja Representation komitean ohjelmaa, mutta silti ei missään muodossa kieltää puoluejäsenyyttään tai puolueen periaatteita, mutta taisteltava niiden puolesta. — Topi Poju. meidän suojella, ja me aloimme nähdä asiat uudessa valossa. Ja silloin me ajattelimme: Katso, tätä ajatteli jumala silloin kun hän sanoi, että ön suuri kunnia olla ihminen. Ja sitten ryhdyimme me sanoen niukkaa. Paritonta porsliinia, karkeita pyyhinliinoja, yksinkertaisia huonekaluja -r- kaikki todistivat, että Lenin rakasti ankaraa yksfnkertaisuutta tavoissaan. Nälkä ei enää ylimalkaan näytä poistamaan rautakorkoa niskoil-i painavan Venäjän kansaa, ei aina-tamme. iSe oli vaarallista, senjkaan Moskovassa. Leivästä ei ole saimme nähdä ja kokea. puutetta, ja sen hinnat ovat hy- — Mtitta tietäähän isä jumala, kyään jopa halvemmat kuin. Tuk-kuinka aurinko keväällä Voittaa holmassa. Muitakin tavaroita on Kaikkivaltias jumala oli luonut taivaan ja maan. Ja hän katsoi kaikkia, mitä hän oli tehnyt, ja katso, ne olivat sangen hyvät. Suuret nietsät ja mahtavat tunturit oli hän. hengestänsä puhaltanut, ja kaikessa näkyi jumalan kätten työt. 'Mutta ,Mn tahtoi luoda olennon, joka olisi kyllin arvokas kaikkeen tähän, ihanuuteen. Ja niin loi hän ihmisen. Suunnattoman joukon ihmisiä hän loj. Oman kuvansa mukaiseksi hän heidät loi, kauniiksi ja hyviksi, , , Ja luoja osoitti heille maata ja sanoi: kaiken tämän annan minä teille. , Kaiken, nritä-siinä • on. Ottakaa "se, kyllä siitä riittää! Mutta äliää unohtako, että te olette ihmisiä, sillä on suurta olla ihliii nen, j Sitten lensi jumala, maailman avaruuteen, sillä hänellä oli aina kiire ja paljon tehtävää. Pitkä, pitkä aika bli kulunut en .iienkuin jumala taas tuli maan tainkin Vaasassa ilmestyvä «Vapaa i.päälle' Hän tuE leijaillen avaruu Sana.j. ' . Väinö Pesola, y Yllämaijjittu Väinö Pe-sola^ on olut kuulusteltavana Cobaltin T. P. S. osaston agitatsionikomiteasrtU toukokuun' 18 p., 1923. K. Siikanen, kirjuri lorontonifiolisiä Toronton työläiset yhtesiiisenä vaaiiteistcluun. T. k. 21 p. Labor Temppelillä pidetyssä ka^p-ungin työläisten järjestöjen .jäsenistön, konyentsionissa valitiiin nmakunta-vaaleihin työläisten ehdokkaaksi seuraavat eri vaalipiireihm: Toverit ' Jack MacDonald ja -Malcom Bruce, S. W. Toronto, J. :Simpson Weiit York, Alec Lyons Jäiverdale, James GunB ja J. G. CDonoghue S. E. Torijjito. Vaalikomiteain kokoonkutsujaksi eri vaalipiireihin valittiin seur^vat: S. W.. Toronto, Tim Buck, S. E. Toiraitö, John miota nuorisomme kasvattamiseen ja ohjaukseen. Sillä kun se nyt jo taa Young, Wfis± Yorjc, Wlm. Moore, aikaan tällaisia tuloksia, niin on varmaa, että hjvällä ohjauksella jokai- • fiiverdale Jahn Poggitt. ''%ftyyvdramimmel 'lÄaus*ua'! °poäji^lle^* ^ja t y t ö i l l e hartaat kiitokset erinomaisesc^a T<.v. Brucen nimen ollessa unioi- «aavutuksesta Punikin levityksessS. Sylf«y"llä yritämme vielä kerran. PUNIKIN LIIVITYSOSASTO. iaro ja maha iävi pulleaksi ja hti-dä. n reforminsa tuli evätyksL Nykyiset jreforhiistijohtajat käskevät odottamaan siksi kun i e i e - syttelevät .kapitaaliherraa niin pa3- jon, että se nukahtaa ja sitten vasta km se nukkuu työläisten, verestä tihkuvain höyhenten, päällä, -vallataan tuotantolaitos. Siinä unhoitetaan se tosiasia, että sillä en kullalla palkattu virkamieskoneisto, sotaväki, ,yJeensä valtiomahti, nykyisen yhteiskunnan diktatuuria ylläpitäjät Ja se että riiilloJn tuo »e-reahimoinen peto kesiytyy nykyisien maailman tilanne^ osoittaa päinvastoin. Kommunistit sitävasfcoip käsittävät asian päinvastoin. Nte taistelevat pikkuparannusten puolesta i i l lä edellytyksellä, et^ä. ei työläisiä voida painaa tahdottomiksi orjiisi, nimittäin ,sitä osaa, joka jo omaa taisteluhälun ja, nostaakseen niidenkin tarmoa, jotka itee voi alkaa^ poistamaan orjuuttaan myöskin saattaakseeli luokkavastakohdat kärjistymään, että koko työväenluokka huomaia iurjan asemansa. . Kommanistit eivät unhota luokkataistelua taloudellisellakaan areenalla, jotavastoin edelliset sen te-iievät, hieromalla sovintoa uhkaa-iniäen avulla ottaa joku tuotanto-' laitos omiin käsiinsä. Kommunistit eivät pysähdy sii- Jien että ne vaan yrittäisivät paik- •kailla pieniä epäkohtia, vaan ne ovat tietoisia siitä, että nykyinen yhteiskuntatalous on anarkiaa, joka •viluttaa itsensä kelvottomaksi ja •eisi ihmiskunnan perikatpon, jos se saisi jatkaa oloaikaansa yhä edelleen määrämättömästi ja sen vuoksi on heillä määränpäänä kerta '^•ailiiiiaan lopettaa yhteiskunnallinen anarkia ja tilalle luoda uusi .vnteiskuntamuoto, jossa ei ilmene «nää tuo anarkia. Vaan ennen sitä täytyy kokonaan hävittää porvariston diktatuuri ja tilaUe'luoda työläisten valtiomahti, " joka' pitää «•"rissa porvaristoa ja samaUa al-vaan väHtellen, jonka Lenin kirjassaan «fValtio ja Vallankumous» selittää hyvin ynfmärrettävästi. Siinä ilmenee se a-eformistien pelätty diktatuuri^ joka .täytyy vallita yh-teiakumialEsen -.vallankumouksen ai-^ kakautena, joka -on kommunismin •ensimäinen ;aste, jonka aikana vähitellen ikuflSee ;köyhäiListön valtiomahti. Kun nyt tarkastamme asioita, aiiin cuo opportunismin edustajat jjuh-uvai; luokkataistelusta. Mutta iiaitenka ae rbi olle taistelua kun kai)italismi hescää !ke.qjftettynä irape-rialistinfcn iiniformu yllä siitä hor-mstilasta milnn sen pitää nukkua siksi äikää kun tuo hiljainen rauhaa häiritsemätön ja yenatön-valtaus tapahtuu^ Se olisi ikäänkuin suloinen uni herätä yhteiselle velliku-pill «- missä olisi kaikkia iuuita paitsi kommunisteja. Siellä .tapahtuisi varmaan ne taikauskoiset ihmeet, joita uskonto opettaa. Sekin tulisi varmaan siellä otettavaksi käiytän-töön Xm talisi moraali kysymykseen.. Mutta historjallineh totuus sanoo toisin.' Käytännössä jse on mahdottomuus. Luonnonlakien kehitys ei löydä, muuta tietä kujn las-tua vaan vallankumouksen jylhää polkua. Siksi sorretuun luokkaan kuuluvan ihmislauman olisi otettava ensityöfeeen ajateltavaksi kylmän järjen avulla se asia, että ainoastaan taistelun kautta voi työväenluokka saada japautensa, eikä uskomalla ihanneteorioita, jotka eivät voi toteutua tämän anarkisti sen yhteiskuntatalouden sisällä, Ed. Kuusela. Anteeksipyyntö Koska järjestyneiden työläisten taholta on minulle selvitetty että olen tehnyt mitä kauheimman rikoksen gluomen sisällissodan aikana taistellessani valkoisten riveissä omia työläistovereitani vastaan liaa luoda täydellistä tasa-arvoi- joten tekoni on rikos ei' ainoastaan suutta, joka;ilmenee vasta sen jäi- «en kun kaikille, jaetaan - taiiJeit tensa mujjaan ja jokainen työsken- J^^I^e kykynsä mukaan. Tämä kaikki Suomen vaan koko maailman työtätekevää luokkaa vastaan, joten minä, Väinö Pesola, kotoisin Vaasan läänistä, Alahärmän pitäjästä, Pe-e> tahpabdu jfäijen käänteessä, solan kylästä (sj-nt. 1899) pyydän dfen ehdokkaiden' listalla ja edel- Jeeai kan.vejs.tionhjfia. .esitettiin, hänet, iysyi joku l^aalin pei-ältä onko saatu tietoa ottaako .hän ehdokkuuden vastaan, iuului haalin sivulta vastauksena JBrucet. ääni, silloin nousi koko loniventioniyleisö ÄBisaälleen lenvehliäkseen ja pääs-täkseeK vafnmuuteen oliko hän. todellakin siellä, ivaikka hallituksen poliisit .ttlivat hakeneet häntä kaik-käälta. Hän .ci jäänyt odottamaan, poliisia, .mutta .käveli sitä iietä kuin oli tullutkin, Myöskin hyräksyi konventioni yk-isimielisesti Labor Keprf .?entation komJlean laatiman iflhjelnxan, joka julaJstaai! eri paikassa tätii lehteä, Tsrnän konventionin yhteydessä oli raielenkiintoiita se että icnsiker- Tan esiintyi Tor-onton radikaaliset lyöliiiset yhteisenä xietamana, joka on muodostettu .työnantajia ?'astaan niiden jokapäiväisten luokkntaiste-ukysyniyksian poSijalla..mitkä kalk- .da tySläisiä .yhteisesti koskäi-at ja joiden puolesta ^taistelffi reftrmis-teijia on pääasia ja voivat niis.sä- , än perääntyä koropromisjseilla toisten: porvaripuoJuefdei) kalussa, jotavastoin kommuBisteUk on ne ähimpiä pyrkimyksiä joukkojen tokoamiseksi vallankumoBLksellises-sa ymmärryksessä. Yhtenä poliittisen joakkotoiminnan muotona JtSI-laiset parlamenttaariset taistelut, en meidän myöskin ymmärrettävä joukkojen mobilifioimisena itsenäiseen, joukkoliikehtimiseeif jatkuvassa taistelussa, sekä toimivan jouk- Jcopuojueen . nostattamiseksi. Päämäärä ei ole saada edustajia parlamenttiin, mutta jos saammekin niin silloin on valittujen edusta-jaimme puolueememe kurinalaisina jäseninä taisteltava vallankumouk-selJisen työväestön vaatimuksien puolesta parlamentissa tinkimättömästi ja käytettävä asemaansa kommunismin päämäärän tunnetuksi tekemisessä. Koska yksi ehdokkaista on tov. Bruce> jota. vastaan Nova Scotian viranomaiset ovat antaneet vangitsemismääräyksen, kapinallisuudesta syytettynä, joka sellaisenaan merkitsee, että 'samaan aikaan tullaan hänet raahaamaan oikeuteen ja näinollen tämä tgijrtclu tulee vieläkin mielenkiintoisemmaksi Workers Partyn ollessa osana Canadian I;abor Partyssa ja edns-desta ja jo pitkän matkan päästä nä •ki hän sen hävityksen, jonka ihmi set olivat maassia tehneet, näki.kai ken vallitsevaa sekasorron. Hän näki, että ne^ jotka hän o i luonut, olivat lakanneet rak^asta masta veljiään ja alkaneet rakastaa kultaa. Hän näki, kuinka ne hyvät ominaisuudet, jot^ka hän hw hin oli puhaltanut olivat muuttu neet tai kokonaan kadonneet ja että .ihmiset olivat tulleet vallan hjmoisiksi ja laiskoiksi,./ Ja mistä jumala sien näki:' pikkuinen youkko ihmisiä hallitsi. suurempaa joakkoa Hän näki pahimman ikmisteji tuo man riikaruohon: sodan, jolloin heikot,, tahdottomat joukot kiihoitetaaii toisiaan vastaan. Silloin kutsui kaikkivaltias jju^ mala tollitsevan luokan iddustajan luoksensa ja sanoi iälle: v<"Nyt iah don minä tietäiä, kiiinka sinä 'olet käsittänyt teiiä^äsi .ihmisenä. Mi nä pyysin staaia Rikastamaan 'kau neotta, kuinkas 5inä .olet sen teh iytl Ja ahminen osoitti .jumälalhj ;kö meitä palatsejaan ja .suuria .puistojaan, joissa pieliEt Japset .lejJ:itteli-vät .tauniisEa piiikUpukimisssain. Msctta Jomala osoitti kädellään toiseen sffiuntaai,, tysläisten kau-pan3din. ^Siellä .dli .eurkeitii taloja, joissa ihmiset :yhteenpakattui-na asuivat, ihan niinkuin siat siko-lä& sä. Ei siellä ollut puhtoja, ja lapsei leikitteliiuät .ketuojisai. ja ta- Jojtn piimeillä täk^pShoilla, joihin au/iako ei .kcskaan päässyt tunkeutumaan. •«Niin kaaian kuin .asiat vovat. näin niifl kauan kmn välEtsee iällainen sekasointu, niin .kauan ei 2cauneut-ta voi filla.» Mutta ihmiKsllä 'bä vajitRUs vaimona, ija hän sancii: «Ne i-vat pahoja nno ihmiset, ickevät kapinoita, ja aeltä tailev.at kaikki rikolliset Mutta isä .jamala .suuttui sellaisesta järjettömyydietiä, stOlaisesta tuhmuudesta jz keskeytti hänet: «Eivätkö juuri riJSaat ja mahtavat ensinnä jakaneet kaupunkia kah teen osaan, raäJäräsiyäi toisea itselleen toisen orjilleen. Te olette hä-kaikki esteet, se sulattaa jään lumen ja maan. Ja niinkuin aurinko keväällä lopuiltakin on "luonut uuden elämän,, niin mekin lopuksi olemme voittavat ja katselemme uut ta valtakuntaamme. Se tulee luonnon välttämättömyydellä, sillä meidän intomme on kyllin suuri. , Uhrautuvaisuutta! Tietääkö isä jumala, mille meidän uusi valtakuntamme perustuu? Miehiin, jotka ovat uhranneet. kaiken työnsä, voimansa, ajatuksensa ja elämänsä sille. Ne eivät ole niitä, joita kylmä kulta ajaa liiklceelle. Ihanaa on taistella sen puolesta, ettei pienten lasten tarvitse enää itkeä turhaan saadakseen leipää, taistella, jotta ihmiset oppisivat vaatimaan oi keuksiansa, jotta ne .vihdoinkin pääsevät elämään.» Niin hän puhui. Ja hä^ oli' niin innossaan, että hän oikein vapisi. Koko hänen olemuksensa kiehui' ja kuohui jokainen suoni hänessä voimakkaasti sykähti. Ja isä jumala vertasi häntä siihen ihmiseen, joka äsken .oli ollut hänen puheillaan, tuohon kylmään laiskaan, lihavaan mieheen, joka ei kyennyt ajattelemaan yhtäkään kunnollista ajatusta. Jumala katsoi häiieen myötätuntoisesti ja sanoi ihmiselle seuraavat fesanflt, jotka sitten levisivät edelleen, sekä niille, jotka ne ymmärsivät, että niille jotlta eivät niitä jrox/iärtäneet.: . <Ne, jotka uhraavat elämänsä, ne w;yöskin voittavat sen takaisin.» Sitten kiisi 'hän jälleen avaruuteen sillä hänellä oli kova kiire ja paljon tehtävää. " •-VeDälaiien RÖÖM" •Ruotsalainen professori S. - E . Hensch'en palasi äskettäin Moskovasta, missä hän oli ollut Leninin tautivuoteen äänessä. Hänellä oli matkatoverinaan poikansa, Folke Henschen, hänkin lääkäri-professori, JälkJnimäinen on cStockhoIms Dagbladetin» haastotteljjalle. kertonut matkavfiikuM^mistaan seuraavaan tapaaa: Matkustajat oilivat jo mennessä&i! rajalla saanee^ sen vaikutukssE,; että koko Venäjä ikäröi tietoja Lt-ninin taiJtivucJifelta. 'fMuuan nau vostovirkailija oii saapunut otia maaa; hätä vastaan, ja kun tulijoft olivat ihmetelleet sitä erinomaiRia tapaa, joHa heidät 'oli otettu •««ii taan, lami^uj «iirkäilijJE: —. Niinpä niin, mutta kun lon kys.vmyksessä Lenin,, niin ei baz caan vtSde. iftbdä liiaksi. Moskovassakin oli suorastaan 'liikuttavaa nähdä mielenkiinto, nctä kansa osoitti pofila.$t;a kohtaan. Koko kaupunki jpesi .vieraiden matkfin tarkoituksen, j a kaikkialla myyn3r-öissä ja kahraloissa .kysyttiin, nJ-ten olJ taVarilah Leriin laita. Pa3t.s] prof. Jlenscbtn vanhempaa, oli saira.svuoten luona useita .saksa-äisja laäkärimerkkimifihiä. Professoreja Förster ja MinkowHkij, jotka aikaisemmin oli kutsuttu Leninin luo, avustivat professorit Stum- )el ja Bumke Leipzigistä ja pros. <onne Hampumta. Terveydenhoidon kansankomisfiari Semashko, joka niinikään on lääkäri, oli myös markkinoilla normaaliin tapaan. Sen sijöan on Venäjällä vieläkin polttoainepulansa, joskin tässäkin on havaittavissa huomattavaa parannusta edelliseen talveen venaten. Henkinen elSmä ei Venäjällä näytä kärsineen huomattavammin. Päinvastoin tehdiiiin tavattoman paljon taiteen hyväksi! .Museot ovat tä.vnnä taidetuotteita ja uudet lisät ovat monta kertaa'taiteellisesti arvokkaimmat Kirqoista . ja luostareista on museoihin tuotu ihmeellisiä taidetuotteita, ja" niiden nojalla voidaan melkein puhua uudesl-i murroskaudesta taiteessa, monet kirkkojen ju luostarien'kuvista Kun polveutuvat 1200-hivulta ja ainn näihin asti ovat olleet täysi a kätkettyinä muulta maailmalta. Teatteria vaalitaan innolla. Kävin eräänä iltana Moskovan Taiteellisessa Teatterissa, lausui pr.if. Henschon, ja tilaisuus oli suoranainen yllätys. Kolmcrn. iltana olin, oopperassa, ja siellä.\in oli vaikutus yhtä voimakas. Mutta yleisä on toisyllaistä kuin meidiin saleissamme. Ei mitäiin loistavia vaat'.'kcrlo-ja, yksinkertaisia puseroita ja halpahintaisia pukuja vain. Mutta kaikkialla täydet salongit Kaikesta päättäen on tilanne Venäjällä xdelliseon vuoteen verraten parantunut Venäläiset itse lausuvat ajatuksenaan, että Veisuja on nyt tervehtymässä vaikean sairauden jälkeen ja että tie on selvänä edessä. Ja itse asiassa näyttää olosuhteiden jännitys lauv'ni;een. Vastavallankumousta ei näköjään enää oteta entiseen tapaan lukuun, ja monet valkoi-set. toimivat innolla neuvostolaitoksissa, Neuvostcfarmeija näyttää organisoidun suurenmoiscsti. Sotajoukot tekevät e"'n(.maisen hyvii.harjoite tun va<kj:.ik.sen, ja vaikuttavat erittäin ««lilitaariscsti» uusissa ky päreissään. Taviallinen väeslS ci liioin vaikuta masentuneelta, ja vain vaatteet juoruavat, että .> kansalla on ollut koettelemuksensa. Mitä öias sivistyneistöön tiileo, ei h(;i<iän laitansa suinkaan ole huonompi kuin niuun väestön, kuten on väi tetty, huomautti pref. Henscheii. Kurssi Dollarista L ä h e t y s k u l u t ; 40c lähetyksistä alle $30.00, 50c. lähetyksistä $30.00— $59.99 asti, 75c lähetyksistä $60.00—599.99 ja $1.00 kaikilta $100.00 taikka sitä suuremmilta lähetyksiltä. Sähkö-sanomalähetyksille On kului $3.50. Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä vastaan A. T, HILL, 957 Brondview Ave. Laivapilettejti myydiian. Tiedustakaa pilettiasioito. Vapaus Box 69, Sudbury, Ont. van aikanaan. Kommuunin talous on hiin kommunistinen kuin se on suinkin mahdollista, kommuunin jäsenille ei makseta rahapalkkaa. Ravinton.sa nauttivat kommuunin jäsenet yhteisessä ravintolassa. Kuri ja työjärjestys- on tiukka ja ankara. Kommunistinen henkinen työ on • myös päiväjärjestyksessä. Puolue-, nais- ja nuoriso-osastot ovat toiminnassa. Työinto ja yksimielisyys oh hyvä. Neuvostovalta on yllämainitulta kommuunilta, saanut seuraavat Aatteemme voima Maailman kaikkeutta paikalla, samoinkuin u.seita mu'*^a vittäneet sen, mikä tekjsi ihmisen j venäläisiä lääkärejä. Kaikkiaan oi: hyväksL Kaikki he, jotka iasva-vat liassa, eivät voi tulla hyriksi.» Ja jumala jatkoi rielä: .«Minä pyysin sinua säilyttämään hyvin uhrautuvaisuuden, innostuksen —!> Ihminen joutui hämennykEiin ja tapaili vastausta, mutta sai vain mumistuksi hampaittensa välistä jotain isänmaasta, urhoollisuudesta ,j. Mutta isä jumala, joka ensimmäiseksi käskyksi ihmiselle oli antanut: rakastakaa toisianne, oli kt^ !vasti järkytetty siitä, että ihminen oji kokonaan unohtanut, hänen kä.s-kynsä. Sen vuoksi sanoikin hän vallassaolevan luokan edustajalle: hyvästiksi: «SiniTn rikoksesi on suurempi kuin sinä luuletflcaan. Ja sen jälkeen otti' hän luokseen sorretun luokan edustajan jä kysyi häneltäkin, oliko hän säilyttänyt ne omaisuudet jotka hän ihmiseen oli puhaltanut Sorretun luokan' edustaja katsoi joraan isä jumalaan ja hänen silmissään paloi ihmeellinen tuli. «Kauneu.?, ilo ja onni' ^ n o i hän, «ne ovat kauan olleet meille tyhjiä sanoja. Meitä polkee rautakorko ja me olemme olleet tyytyväisiä, jos olemme saaneet syödäksemme. Mutta kerran muistimme me sinun 831)33 ja mitä sinä olit käskenyt potilaan luo kutsuttu 10 spe.sialistia. Itse sairaan tilasta eivät pröf. Henscbenit lausuneet enempää kuin mitä virallisissa bulletineissa on i!- moitettu. Mitä Moskovaan tuli, näytti sen Vuosikymnieniä aina vainen vierii ja ajviaiäcxa.Mittys toisifaih,( ain' aprikoides aika armas kierii; vaan selveni jo Juttu vihdoinkin. Kuri ihminen on ainia ajan lapsi, kiiy kehityksen iSeinii keinuttaan, ja vaikka Ifaannaantuukin vanhan • hajni,' I niin uudet voimat' taasen pcittäii maan. Niin väsyy yksi, vaipuu porras puuksi ja muisto liittyy taasen muistohon, kun aincmunnet taas luutuu luuksi, se elon sääntö on, ei kohtalon. Ei aika lakkaa koskaan olemasta, ci pysähdy sen kulku milloinkaan, ja kun' ei mikään lakkaa olemasta, niin liittyy uusi lehti historiaan. Useimmat työväenliikkeen hiart-tyyrit ovat .sanonetift tuomioistuinten edessä:' Tuomitkaa, natettamme ette kuitenkaan voi tappaa. Se nousee ylös vainostanne huolimatta ja voittaa, . Heillä, näillä aikamme marttyy-- reillä, on ollut luja usko fiosialis-min voimaan ja voittoon. He eivat ole hetkeäkään epiiilleet aatteensa kuolevan. Heitä on kidutettu luo-: Ikssa, pakoitetetu tunnustuksiin, koetettu horjuttaa lujaa, järkähtämätöntä uskoansa peloittamalla pitkäaikaisilla tuomioilla. Heitä on tuomittu ja rangaistu, mutta silti hi* pysyvät varmana vakaumuksessaan.- Mistä tällainen luja usko kofl^'^ munismin voimaan, usko/ jota el' voida horjuttaa minkäänlaisilla kei-< noilla, joka ei vavahda kuolemankaan edessä, vaan johon hallitsevan luokan moniteräinen miekka kipristyy kasaan kuin lujimpaan • pantsariin iskettynä, jättäen käyttä-järisäkin ymmälle?— Niin toiminnass on aina ihmiskuntn ja johdatlaapi kehityksen vuo, ja joskin hymyy joskus nuoruus unta, taas katkerimman elon roaljiitn juo. Niin vastuksina ain on paha peikko se on kansan tietämättiimyys. Ja siksi murtuukin niin moni, heikko. Suomalainen maanvil-jelyskommuuni "Kylväjä" Etelä-Venäjällä tilanne olevan .suunnilleen normaa-t ^"n sielussa on iki musta syys. li. Myymälöissä oli vilkas liike, to- W. M. Mattson, reillä myytiin eri lajeja tavaroita ja niiden moninaisuuden nojalla sai elävän kä-sityksen siitä, kuinka suuri Venäjä itse a-siassa on. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa Mo-^kova venäläiseltä Roomalta, ja jos sitä verrattaisiin Pietariin, tekisi tämä köy hän ja vähäväestöisen vaikutuksen edelliseen verraten. Syyskuussa v. 1922 ft-settui Etelä- Kaikkialla sai liikkua e.steettömä.s-i Venäjälle Amerikässa^järjestäytynyi ti, olipa yö tai päivä,-ja kaikkialla suomalainen maanviljelyskommuuni oli rauhallista. Matkustajat oli majoitettu erääseen loistopalatsiin lähellä Kremliä, Palatsi oli aikai.sem-min ollut jonkun sokerimagnaatin, ja-oli siliä edelleenkin porvarOlinen hieBouten.sa. Ruoka tarjottiin, valitulla porsliinilla, ja, pöytähopeiden Lyhyesti sanottuna se ei johdu mistään muusta kuin tietoisuudesta. Vuo.sien kuluessa he, toyeriemme, ovat kouluuttaneet itsensä tietoisiksi taistelijoiksi, koonneet itsellensi lenkisen pääoman, mikä antaa heil-e voimaa ja rohkeutta. He ovat tutkineeet yhteiskuntatieteitä, so- .sialismin teoriaa, itse elämää ja materialistisen historiankäsityksen pohjalla tulleet ainoaan oikeaan johtopäätökseen: että enempää kuin ennen ei ole mikään ollut pysyväistä — aina .samanlaista — ei^^e voi nytkään py.syväistä olla. Yhtä ma-ilmanjärjestystä, ''hallitsevaa luokkaa, on .seurannut toinen voimallt- .sempi ja .sysännyt .syrjään vanhan, . mikä on ollijt uuden .syntymisen esteenä. Näin tulee myöskin työvk- : eniuokka ennenpitkää tallaamaan jalkojensa alle kapitalismin ja ylimenokauden jälkeen luomaan oman yhteiskuntajärestelmänsä, jonka luo minen on välttämätön ihmiskunnan hyvinvoinnille. «Kylväjä'. .Sen nykyinen henkilö-luki^ on 112. En,si heinäkuus-sa vsaa-puu kommuuniin 150 henkilöä lisää. Kommuunin maapinta-ala on 5,000 desjatinaa. ^Maanviljelyskoneiden ja taloustavaroiden nykyinen arvo oh 100,000 dollaria. Kommuunin ehsi-joukoBSa oli haarukoita, jotka oli j mainen kylvö on nyt loppuun -suo-leimattu keisarillisella kruunulla — ritettu. Kevätkylvö nousi 600 desja-miten lienevätkään nämä kalleu- tinaan. Jos tulee keskiarvon sato, det joutuneet .sinne, j niin saa tästä kylvöalasta korjata Tämän räikeähä vastakohtana oli j n. 100,000 puutaa viljaa. Syy, mik-yksinkertaisuus palatsissa, missä Le- \ si ei kevätkylvöön saatu enempi nin Kremliggä oleskeli. Täällä oli i maa-alaa, on siinä, että suuret voi-k3ikkj yksinkertaista, jopa suoraan imakyntökoneet eivät saapuneet ai- Tässä .— niinkuin sanottu ~ lyhyesti on se elähdyttävä voima, mikä on antanut tovereillemme heidän lujan uskonsa aatteemme oikeutettuun voittoon, voima, jonka avulla he ovat voineet horjahtamatta kukkea läpi kauheimpainkin tuskien ja voima, mikä estää heitä sortumasta synkimpinjilkään hetkinä. Se luja usko kruunaa nämä aikamme marttyyrit Kirkkaana .sädekehänä se loistaa heidän 'päittensä yläpuolella. Eikä se sammu koskaan. Se suurenee vain päiVä päivältä, kasvattaa yhä lujemmak.5i uskon sosialismin voitosta koko maailman työtätekevän luokan sydämissä. Tällaiseen tietoisuuteen perustuvan, harjumattomarf uskon luominen on jokaisen taistelevan nuoren proletaarin velvollisuus. Mitä syvemmälle se usko meihin syöpyy, sitä voimakkaampia olemme. IMTKM VAPAUS! i "I i • ' tl l f
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 26, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-05-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230526 |
Description
Title | 1923-05-26-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Lauantaina, toukokuun 26 p. — Sat. May 26 Sivu J
anteeksi rikokseni Suomeni järjesty-iJfeiltä
työläisiltä joiile olen väärin
tehnyt taistellessani heitä vastaan.
Nyt tunnen täysin rikokseni suuruuden,
vaan millä voin sen auttaa,
VENÄJÄN VALLANKUMOUS.
Kirj. WM. Z. FOSTER.
- teok»cn on kiriottanut mie», joka on it»e oHut kuakautia
tuksisia Neuvoito-Venajälla. Erittäin mielenkiintoinen ia
toBdcJi''"''^' suoniennokien on tehnyt K. E . HeikWhen ja on «ekin sel-
Tiedän että anteeksipyyntöni ei ol(f; jpuhujain on kannatetta\-a Labor
'i-.-iiK IMT„K v |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-05-26-03