Vapaus, January 14, 1930

              C T a i M i t u , koaUori, kirjtiuuipiM J« ozoam uIo*u Elm Saeet^Ui.
l^aaöotote: 'V«ixtB<, Box 69, Saöuxy, Osst.
-««hetasstr-K^BMori 1038. — T o i a i t a . SSCST- — Kiji»ka!:i/v» 2387W.
; JUtoCCT: J . AU«»Ti»t. y
. Office, Boolutcie asd Pnntalujp: V*patu Biuldicc B m Street.
A l i B U i l to b e ' x l d r e M e d : V i p s u . f - O . Box C9, 9<«U>D>7, Oat.
TILAUSHlNTiAT:
i l *k44J0. 6 kk. $250. S k k . »1.75 j . 1 kk. %\JOD. — T M y m b o i l u i i I . Saomeco »eU OUJB
«IkoBuiUe: 1 *k. 160)0, 6 k k . (3.50 J< 1 kk. tl.CO. . . .
Asioita Tabemmän senranneet voivat l u m t e l l a , että pu}»et «ulaii
K5>
f . .
ILMOTCSHnOiAT VAPAUDESSA:
XideT*<klaaaoevk«ct SIJOO k»tm, t 2 J » kikti kems. — ArioUltto»». «ie»i»«jn« «BioestonotafcM
fOc B«bUtiMBia. — KimenaiBBiMilBatakMt SOc k o l a . llXiO 3 ketiM, — ^jotTHuilnotokiet *l-(»
~" . $2M-i itrUA. — AtBtfpersuUDotiikMst |24» krrt*. »3J» l«k«l koru». — iait«ite>oiuk»et
k o t a i — KaoJenuiinaotakset «j» fcou, SO l i u s x k r a k J i t o d M a a i ^ o i muau^ittr^ti, —
tiedot j « Oioteamotjik«« 5<Je iaU, »1X0 kolme kerus. — Til»piUUBiett»ji«nf i« ilootii»
_^ oa, T M d i t t a e a a . l i b c t c t U * ! ilmotsibinu etokäieen.
, GÖerU «dreitUiac nte«. 7Se per eol. iaeb. Uiolfflom for f i n f l * fw«ttfa«, n».- Tb«
I t i i n » i» lh« l>e«t ,«lTetti|i«( BMdion u i o s c Ui» Pinsiib peop]« Ia Cncda.
. I . " ! . . ; . III." i. I. • l i " . . .T > . - . J . " / ' l i . i . V . . . i .. ' " .. ' . • ,•
f*» €tW.«t]tpjB.tdta|Bi» n » t B M u t a « i l a i t t n i a t f c l r n i i — • . kbJoiUkM muIdJMB BikkM»
|«»o«io»Ut«<Jh afaMia J . W. AltttTl«f. mtkg«»k«iittj«. r
$MUfalism fuuuissipääom keskittämis'
imyhset
'Ajnerikkalaisten finatiiöiporliojen Morganin ja youngin
yiraliisesti" johtamissa sotalcorvauskomissionrn neuvotteluissa,- jois;^a
laadittiin suunnitelma Saksan ynakseltavien sotakorvauksien suuruu­desta,
joiden yk-sityiskohtaisemmasta järjestelystä parhaillaan k
teilaan Haagissa, nostettiin esille kysymys erikoisen kansainvälisen kes­kuspankin
'perustamisesta käsiUclemään sotakorvauksesta kertyvien
jfipanssien jakoa ja sijoittelua. Tällaisen pankin suunnittelut ovat ke­hittyneet
niin pitkälle, että erikoiskon^itea, mikä käsitti useamman
iiiukana olleen valtion pankkimiehiä, sai marrask. 4 pnä valmiiksi
eäiioiuh pankin, ohjesäänlö-ehdotulcsen.
) ^ Sveitsin frangin pohja-paaoni^
dla, i<^ta seilseinan maun 0ankkijärjestelmät menisivät takuu-
»Kai. Jo-s New:yöjkin keskuspaTiE^^ tulisi mukaan tässä suunnitel-öfluöaa,
ryhdyltaisiih-erikoissopimu yksityispankkien kanssa. Pan-pääina|
a tulisi olemat^
^y^^JSIioD^ talousopin prof. J . P . Day eräässä
lealR^Sf^SfM^^^P csill^,^ ettei mainitun pankin toiminta, jos
f l ^ M r a ^ ani; p«Ki^ suinkaan tulisi rajoittumaan
§{[|»aB s o t a ^ vaan tähtäisi « e koko maail-
1^ i iajiii'^^ Suunnattomalla
[\^^^^ ' iÖtiasulmaB raha-arvoja j a Iceslcittämällä
^"^'^^^••-'el^l^^ ee myöskm, toimisi vasta-vaarasta
olisivat jotakin kommunistista "pirujen s«nälle maataam^ .
sillä puhutaanhan yhtä mittaa rauhasta, sodankieltosopunuksista^ kan­sainvälisestä
oikeudesta, kansainliitosta Ja konferensseista-
Sodan vaara kuitenkin ilmenee joka päivä havaittavasta kansaia-välFsen
valtiollisen tilanteen kärjistyTnisestä, mikä aiheutua'^yfaa tejä-vämrnikii
kävVistä imperialististf^i^ mahtien välisisiä' ristiriidoista.
Kaikilla rauhan puheilla tämän rinnalla ei ole mitään merkitystä.
Ovathan sitä paitsi suurvaltojen asevarustelut jatkuvasti Jisaäntyneet,
rnurhatekniikka parantunut. Esim. Yhdysvaltain imperialististen voi-nisun,
johto, sotadeparlroentti, ilmoittaa, että nykyaikana; täytyy valp
paasti seurata "eksaktisten" tieteiden, kemian ja fysiikan kehitystä,
voidakseen pysyttää ''puolustusvoimat**, päivän vaatimusten tasalla.
•Mitä tämä merkitsee käy selville seuraavasta Glasgowissa Skot-lanjiissa
ilmestyvän *'Fonvard"-lehden lausunnosta: "Kemiallisen so^
dan virasto on keksinyt nesteen, josta kolme tippaa ihmisen iholle pu­dotettuna
voi tuottaa kuoleman; yksi lent^^ooe, kuljettaen kaksi tonnia
tätä nestettä, voisi peittää 100 jalkaa leveän ja 7 miailin pituisen alueen
yhdellä lennolla, kyeten levittämään kyllin paljon ainetta surmatd^-
seen jokaisen ihmisen tällä alueella." Lehti siteeraa ylläolevan josta­kin
tulevaa sotaa koskevasta kirjasta, ja jatkaa e d e l l ä : aie ah>
meteltävä, että tunnettu tiedemies ja kdcsijä Mt. Edison» knn lunelta
kysyttiin, onko totta, että koko Lontoon asukkaat voitaisiin sormata
kaasulla 12.tunnissa, vahasi: " E i , täm^ ei « le totta; tämä voitaisiin
.mioriltaa kolmei^sa tunnissa." ..
Ylläoleva antaa meille aavistuksen siilä, mihin imperialistinen
kehitys tulee -joJilauiaan "sivistyneen" maailman. Kansainvälisestä;
iruu- köyhälislöslä ja sen vallankumouksellisifÄla voimasta riippuu, tuleekö
inas- ihmiskunta välttämään tällaisen suunnattoman katastrofin. Toiselta
puolen on seKää, että uusi maailman sola tulisi päättymään maailman
vallankumoukseen, sillä luokkatietoinen köyhälistö tulisi useimmissa
maissa muuttamaan imperialistisen ryöslösodan luokkasodaksi omia
vallassaolijoita vastaan. Jos niin ei kävisi sodan alussa, niin ainakin
se tulisi tapahtumaan sen jälkeen, kun kansan pohjakerrokset ovat .saa­neet
kokea kaikki sodan kauhut.
•^^^;<iK^i^1l|!k1;t.illl^l
RäikeH esimerkM siitä, mitenkä ei saisi suh-fäätaa
jaakhaiärjeslöiM
OOrJe "TTapaudelle".)
, Pyi^ olemaan seurauksena
^augi^^i^.f^ amumattomasta kasvami»
i p Ä ^ M p n l l ^ ^ estää ro-
T ^ ; ^ kultakaivoksia
„ . jS^I^;.^ korkeaa
viitta» tasali siAteessa olevan
saada järjestykseen;
r i j j i l i l l i ^ ^ ^ ^ JEnglanmn
t^fitmkit^^Mo^ inuodöstuvan iamerikkalais'
^ | l p P ^ | : ~ ^ | | ^ M J ^M :yili^i>paf<^. < 'n\iä - tapanissa > iäU
g^llv^ fihans8Jmaj^dilla»r^^
^^^^^^'^^^^^ ja ,!WjMlkadun pankkiireilla vallitseva vaikutus
ict^o kapitalistisi ylitse.' Tällainen hegemonia ei
suinka£ui^>hävitläisiiimp ristiriidat [maailmasta, v.äan pajn-,
kautta tn.uodQQtu.V9J^ sijyxinftUoff»ai ^ jpfiWHp]it : y^?^''"f(a*
i^jeua^ . kapitälftjlsral^^ M ^Ipäi|un ja säapnosteie-v
n j ^ l ^ tuotaimon ja kiilutitksen suhteet. Tätä keksimäänsä teoriaa käyt-l^
ift^^; he sitten läitokolitiana väitteelle,, että kapitalismi itse voi rat­kea
sisaiseo^^^ tarvitse johtaa yhteiskunnal-liseaa
ytdlankmnouliBeen. ,
* > ; c : . j E ^ toiveet maailman
tilaiatie^nvV jpänkin kautta seuraavat
8fflB|ujl(a^^ mahdottpmiaan uskoon,
ejll^iim^^ katuiessa
^i&äyat:' £W>vit^ttiii^ffi^ Ijftj^iiya ta^ oljeokorteenktn, ja erämaassa
ja&Ö<ant 1;)^^ läliteistä ja vih-n
^ ^ j l ^ ^ Ss^ j ^ ifarij^^ ovat kapitalistisen järjes-i
^ i | i f D ; p i J ^ ^ ^ kttotemaan tupmituile järjes-
^j^lLt^^ yhden vaiheen läpi on jo
l^^fas :i#cu^^q^^ nykyään asustavat Neuvosto-
^ inoftJiiMljoi^äiä^^
; ^Parhaillaan puuhailevat Canadan virallisen unionistisen liikkeen, , . , ... .. . . . . . . . , , , ,.
l^&äifdLahorCorigrcssin, lihavat pojat 1^ »"«»^»^ rehelhsest. julki, koskekoot ne
Kummastuttavaa kothomaisuutta
Rajan takana näyttävät asiat^ menevän aivan "pirun kaulalle
Näin kiihkottomasti sivusta katsoen tuntuu toisinaan siltä, että naapu­rimaan
puolueen toimitsijat eivät näe .nenäänsä pitemmälle. Ainakin
siitä päättäen, millainen tilanne on kehitetty Superiorissa, "Työmie­hen"
kotikaupungissa. Ryhmätappelu näyttää siellä sokaisseeil terveen
harkintakyvyia, saattaen edesvastuullisilla paikoilla olevat puojoetortnerit
ryhtymään sellaisiin otteisiin, joista ei voi olla muuta, kuin v^inkos.
piemme seuranneet Superiorin työväen yhdistyksen ja *'Työ-miel^
n*' y.to. selkkausta. Vaikka 'Tyontiehestä" saakin nähdä v«iin
asiain toisen puolen, niin siitäkin kuvaston paikallisen tikmteeiB plerm
sellainfn, lehti sekä sikäläiset puoluevirkailijat ovat jokseenkin
yksinään paikalliirta jäsenistöä vastassa. Tilanne Supenorfss^ kiin­nittää
huomiota pnoleensa sen johdosta» etta siellä näytäan IjeHijfcuio
hypättävän yhdestä hullusta edesottamisesta toiseen y l ^ niidb^ttp-jjnaian.
Tällaiset ajatti&set tulevat väktsten mielee», kun iiike© *^yo-miehe^
ta'* yiidysvaltain kommimist^puolueen, !^vnen piiriit^
Supeniorin s^csnmian komitean ponnen, joUa julistetaaii ^ u p em
yhdistys pannaan. Sen jaHc<^n, kun jnlistnksessa osn IneteUu fu^k^li
niitä syiitejä,': joihin yhdistyiisen väitetään tefeieen itstosS^ syj|^äkä,'
l^ielia^ mainittu seksuunakoimitea yhdistyl(^ljtä kaiken luottaanliksini
''^kommnnlstipnolueett ja yleensä kommunistisen työväenliikkeen Jkes'
kuudessa seka piiättää peruuttaa sen esityksen, yoka, koski mainitun
yhdistyksen kutsumista yhteisten Lenin-juhlain järjestämiseen; samalla
öife' ki^Uänime linainitulta yhdistykseltä kaikki oikeudet toimeeripaiiaa
^tään kansainvälisiä vallankumousjuhlia, joiden toimeenpano kuuluu
ainoastaan kommunistipuolueelle ja sen kanssa l^sikädessä toimiville
.työläisten ja köyhien farmarien järjestöille."
1 ' i Tuntuu tosiaan mahdottomalta kuvitella, että joku puolue*
elii^ v6isi ryhtyä näin lyhytnäköiseen "edesottamiseen.. Kansainvälisen
lvoii[i7iiunistiseh liikkeen pääpyrkimyksenähän on tuhlkei^tua Icaiisan
.pohjakerroksiin. Esimerkiksi sodan .vastusta^riisRfivän^^m
sill0V!vapunvietqlla. ja lokal^un vallankumouksen vuosipäivän vietolla
hoetetaan saada miljoonat kommunistipuolueisiin kuulumattomaatkin
työläiset liikkeelle kaikissa maissa. Samaahan tarkoitetaan L^inin
muistojuhlilla. On siis lapsellista mennä Rooman paavin tavoin ju­listamaan,
että vain ne saavat palvella "jiimalaa", jotka saavat siihen,
paavilta luvan. Mihin tällainen taktiikka johtaisi, jos sitä esim. so­vellettaisiin
niihin maihin, missä kommunistipuoluetta ei ole olemas­sakaan
muuta kuin pienenä maanalaisena järjestönä tahi hajanaisina
ryhminä?.
Jos Superiorin työväen yhdistyksessä olisi oikeistolaisuutta, niin
sitä suurempi syy on saattaa sen jäsenistö esim. tällaisten juhlaan
kautta kosketulleen Leninin opetusten kanssa. Huomaamme m^uidäa,
että julistuksen oti allekirjpiuanut organiseeraaja Hj. Sankari, jfmkä
tiedetään osallistuneen Keskusosuuskunnan julkaisun "Pyramid Buil-derin"
hävittämiseen. Hän sdca mainittu s^uunakomitea ovat siinä
määrijn'itse osallisia niihin selkkauksiin, mitä Superiorissa ja "Työ-miehessä"
on syntynyt, ollen siis henkilökohtaisesti niin softeutu-neet
tapahtumiin, että puolueviran auktoritecltiin turvautuminen
heidän laholla ei tee näiden tovereiden edesoltamisia yhtään vakuulta-viinmiksi.
Päinvastoin harkitsematon esiintymiinen Leninjuhlien pan­naan
julistamisekVi saattaa epäilemään, että toverit ovat muussakin
suhteessa hairahtuneet vakaviin virheisiin. Kommunistinen liike
B^uten t&piänktn lehden lukijat
tfetävät, TMysvaHoissa on sikäläi­sen
keskitetyn osuusllilsJceen j a puo­lue
jolidon ja -. sen painostuksesta
Työmleliea välillä ankara kamppaili
osuusliikkeen alistamisesta suora­naisesti
puolueen apuiäijestöksi,
minkä täydellis^ti konirolleeraa
aatteellisesti, ötganisatoorisesti ja
raliaUisesti emäjärjestö, tässä l a p a -
uttsiessa kommunistJpuolue. Vaikka­pa
tästä asiasta on Jo verraten pal­j
o n i d r i o t e t ^ ntin s i l t i o n tarpeel<
Ust&^kajota asiaan, selostaa kysy-myiicsen
periaatteellista puolta j a m i ­tä;
mahdollisia seurauksia puolue-
Jo^on ote Ja ennenkaikkea käyttä-mii
taktiikkaa tulee aiiieuttamaan
Canadan järjestyneillä työläisillä on
periaatteellisen puolen lisäksi käy-tännöliinenkin
syy erikoisen tarkasti
; seurata - rajaii takana tapahtuvaa
kamppailua ja ottaa siitä oppia, sUlä
kysymyk-seen sisältyy ' yleinen peri­aate
puolueen suhtautumisesta jouk-kojärjestöihin.
Tämän lisäksi o-suusliike,
tulee täälläkin kehitty­mään
valtavaksi joukkoliikkeeksi ja
n i i n puoluejäsenten kuin osuusväen-k
i n täytyy omata oikea käsitys puo­lueen
j a osuusliikkeen välisistä suh­teista,
ettei näiden työväenliikkeen
eri osien välille muodostu sellaista
vihamielistä j a tuhoavaa- suhdetta
kuin mitä nyt vallitsee Keskuosuus-kunnan
Ja sikäläisen puoluejohdon
välillä.
erikoisesti Keskusosuuskimnan, puo­lueen
apujärjestöksi, mikä o n k a i ­kessa
emäjärjestön kontrollin alai­sena.'
Puolue määräisi osuusliikkeen
ohjelman, osuusliÄkeen toimitsijat
j a sen miten käytetään osuusliikkeen
varat. Tästä j a yksinomaan tästä
on kysymys. Lilankin valitettavasti
on totta, että tätä pääkjreymystä
hämätäkseen oii Työxolel^n taholta
meluttu kaikenmaailman asioista
pauhattu halosista, röiineistä, syy­tetty
että Keskusosuuskuntaa muke
vietäisiin hissukseen "porvarilaan"
on puhuttu palkoista j a mistä t a ­hansa,
m u t t a tuo kaikki, ei hituista-taleeko
siitä työväailaofam asia e-
« i f t i T n ä T i hyötymään. Tämä aajlsam-
Mikä on KeaJcasosaaskanta?
Keskusosuuskunta on Kesfcivalti-oiden
oaiusliikkelden .keskusjärjestö,
kesicltettjr laitos. JECiesioiaosuiiskun-taan
Jcuuluvissa. osuusliikkeisa Jo
nyt onchMomattavasti y l i 20,000 j ä ­sentä.
Vaildjcapa muutamissa K e s -
Jnisosuuskimtaan kuuluvissa osuus­liikkeissä
o n meikoisesti "kielisiiikin"
Juseniä. n i i n sUU valtava osa j ä ­senistöstä
<m sucanalasia. Voi s a -
iiufia^. eit& t^Uä mantereella ei ole
koskaan ojtlut jäsenmääräänsä näh­den
Tiiia volmai:ästa suomalaista
§r$yiB«allikkeen Järjestöä kuin pn
^ k u ^ d s ^ u ^ u n t a r Eesjcuosuuskmh-
Qi^n, sJiben ^ u l u v l e n . j a liittyvien
QsunsIiikiKideii Jäsei^^ on var-dx^
dn vUme aikoina nopeasti lisään­kään
muuta tosiasiaa, että puolue­johdon
pyrkimyksenä Ja päämäärä­nä
pn ollut saada Keskusosuuskun­ta
täydellisen kontroUtnsa alaiseksi.
N i i n paljon kun onkin Työmiehen
ja puoluejohdon taholta kartettu pu­humasta
pääasiasta, n i i n ikäänkuin
erehdyksessä on silloin tällöin sii­täkin
taholta myönnetty että kysy­myksessä
on Keskusosuuskunnan a -
listaminen. puolueen apujärjestöksi.
Niinpä Tjömiehessä No. 256, lokak
31 p. 1929, julkaistussa artikkelissa:
"Taisteluun oikeistolaisuutta vastaan
osuusliikkeessä", millä varsinaisesti
sota julistettiin Keskusosuuskuntaa
vastaan, sanotaan, n u n . seuraavaa'
"Tännoslauäe ,'csunstoimmfa.ltike on
osa työväenliikkeestä' saattoi oUa
hyväksyttävä tunnuslause vifei kuusi
vuotta sitten". Puolueen edustaja
^ ' K a r l Reeve, puolueen 9 :nnen piirin
organiseeraaja, kirjotuksessaan Työ­miehen
numerossa 267 sanoo, että
käsitys että osuusliike on ainoastaan
puoluetta sympatlseeraava järjestö
"on perusteellisesti vastakkainen
paolneen l i n j a n kanssa'^.
Hyökkäyksessä Keskusosuuskuntaa
kohtaan o^^ enemmän. t a i vähem­män
' a v ( ^ e ^ painostettu, että
vaikkapa Keskusosuuksunnan enti­nen
jperlaateohjelma. Ja taktiikka o-l
i k i n O. K . , ntin nyt kolmannella
aikakaudella, "kärkevöitg^een" Ja
"terävöityneen" -taistelun kaudella
osuusliikkeen tyytyy olla kaikessa
munistin mmaalinen n i i t t a ] ^ n i , ~ ^ k i
se että " k a i k k i keinot ovat hzvalU-sia".
Kysymyksessä ei ole ainoastaan
'ir<»<;TrT«r>«f^ms:VTrpT<ay» alistamäien
puolueen apujärjestöksi, vaan k a i k -
Iden KPSVI rscBHUsVimtaan ksnimäea
osuuskauppojen Pistäminen puolue-j$
ib4(» aJfOseksLi Tgmä käytännös.
sä merkttseisi äsä, että puolue l o ­pullisesti
määräisi osuuskauppojen
johtokunaat, niiden., b^mitsijat
ennenkaikkia niiden ' n ^ - a s i a t . H i in
v a i k ^ 2 ^ o n ] ^ tcdseUa ptolen
sanca kumouksellisen puolueen joh­dosta
suora totuus, niin yhdysval­t
a i n puoluejohto. on pyrkinyt .
pyrldi osuusliikkeiden kontrolli
pääasiassa , rahakysymyksen t a ^ a -
kMThmnd»^ peäi^vat eri aj
Varmnudella voidaan sanoa, et
n a k i n . 807-ao% osousväestä a
KfisVKBOsmiskimn^in johdon b
Eihän puoluejohto ole koskaan an
tanut Keskusosuuskunnalle, pyyn
nöistä huolimatta, aatteellista . o h ­jausta.
Vasta s i t l o i kun puoluejohto
viime syyskesällä yritti p u r i j a r a ­hoja
Ke^usosuuskunnasta eikä..§itaä
tynyt.
: Keskusosuuskmita el ole pelkkä
kaupaUinen keskusjärjestö. Jo pe­rustettaessa,
toistakymmentä - vuot­t
a .sittebi,; hyväksyttiin K.-kunnalle
luokkataistelun ttmnustava periaate
oh^lmät.^^^^ ön useimmissa^ - B L -
.Ösuuskunnan vuosikokouksissa ollut
käsiteltävänä j a mikä on t u l l u t älna
hyväksytyicsL Tuon oikean periasCte-obielman
alaisena, j a käyttäen
rakentavaa taktiikaa o n Keskuso-
^uskuntai > eollisJ9>iiyJi j^Omlömaisesti.
Keskusosuuskunta ei ole koskaan
tniliSiläi täiraUäi huvrakut j a tinkinyt
pgjefawtaiin. : ;
Vaikkapa ja V I M # EH
k i n viime vucKizaiu o n J&rjestetty
k(dsla osuustoiminnaUlsta valistusta
a j a v i a järjestöjä, mitkä kuuluvat
Amerikan 06uu;ä6imintaliittoont k u -
puolueen kontrollin alaisena.
Mutta miksikä tätä ei suoraan ja
rehellisesti sanottu j a esitetty o-stiusväelle?
Miksikä ei osuusväellc
saottu, etiÄ tässä maaihnan tfltaä-teessa
bn osuusliike liitettävä eU-melliseiesti
pmdueeseen, että prole-tariaatih
vallankumouksen asia vält­tämättä,
vaatii luovuttavaksi enti­seltä
kannasta? Osuusväen harkit-t
a v a k ^ j a pohdittavaksi olisi pitä-rort
tämä aäa alistaa. Puolue Olisi
voinut asian esittää lehdissään ja
Keskusosuuskunnan johtokunnankin
kautta. Osuusväki biisi voinut asiaa
harkita Ja ratkaista kantansa s i i ­hen
näbdra, tehdä päätöksensä
Keskusosuuskunnan vuosikokoukses­sa
olisi asia lopullisesti ratkaistu.
Vöitanee sanoa, että Jos asia oBsi
näin suorasti. esitetty osuusväellc
n i i n se e i olisi suostunut siihen että
Keskusosuuskunta liitetään puolueen
apujärjestöksL Tämä on h y v in *to-dennäköistä.
Keskusosuuskuntaan
^ h Northern States Co-op. Leasue ^^uuiviva osuusväki; suuri osa siitä
(minkä varsinaiset perustajat j a a l -
kuimpanijat olivat Keskusosuuskun­taan;
kuuluvat), liannen j a Idän
vaitioideni osuustoimintaliitot, niin
^ t i K ^ u s o s u u s k u n t a on jatkuvasti
ylläpitänyt j a johtanut osuust(^min«
nallista vsUstusta. Keskusosuuskun-*
naUla C O erikoinen valistnsosasto
i t n l n ^ ylläpito "vuosittain vaattU
voi
nimissä" jätettävää adressia, jossa esitetään, mitä järjestynyt työväki cipeästi itse johtajiakin.
tbiVpp "irfaans^ sen 'kohdakkoin kokoontuvilta 1»'" ' uusi TYtJVIlKIvO PUNAISESSA
saätä|iltä.: Nmde herrasmiesten joukossa on myöskin
tiiinnetitu. j
.. AhtaakMn^ käsityksen siitä, millaisten miesleri
^ 1^ liikkeen, etujen ajaminen Canadassa^ sitee-i
ra^iliime, m^ "The Evcning Telegrani"-
leliäsiUBbi:;Simpsonista vuoden alussa suoritettujen kun-tuli
valituksi kaupungin
^ ^ ; ^ yhdistivät kätensä työväen kävele­v
ä runsaalla kädellään,
o j ^ ylos, kuin yhtenä miehenä,
i ^ M ^ kun nielu ja huuto kuolivat, kun
savaöli-l^^^ airioz^taan yksi yksi-
Ja ^un he t u i K i v a t sen *Jii|i-i
i ^ ; S l p ^ | ^ ^ ^!eiM>äton kodit Rosedal^salcsukuivat-j
ä i j^li^$t«:v]J^^ yksi mies, jota koko Toron-i^
l:iiäiii^;lu^^ ei h in taxritse jtinieä^
vuosi käyvät kuiriamtsi
_ iiMim .^itfiajduuä^ pyyntSjä, etta herrat
p l ^ ; J A c ^ ^ ^ ^ i ^ ^ tndk täkittttdisluksen parlamentille.
njii^ti^^ä^!^^t^:Ml^ jhabu^ooB, etta nämä toivomukset
AB.IIEIJASSA
SSSR : n Vallankumouksellinen So-taneuvoöto
antoi jouluk. 16 p. v.
1929 s^jnraavan päiväkäskyn yhtämit­taisesta
j a viisipäiväisestä työvii­kosta
Punaisessa Armeijassa, lisä­yksenä
edelliseen tästä asiasta a n ­nettuun
päiväkäskyyn,
f 1. Työläisten j a talonpoikain P u -
i?aisen Armeijan maa-^ «tnaUu-, jä
merivoimieh kaitäden jouldso-bsasto»
j en sekä sotaoKiilaitostea o n t a l v i -
c^idEelukaudea aikana sUrtyttävä 5«
päiväiseen työviikkoon « t y ^ v Sä
j a yksi yleinen lepppiilvä koko jouK«
kprosastolie).
a. OarnisxMäielssa. Joibin an kes»
intetty paljon sbtlU^jmikko-ösastt^a
sivutaan s ^ cqpiskelti-kehttien
y j n . ralsibnaiidmman käy­tön
m e r k e l s ^ ^ i ä i n i t t ä l s e n työ­viikon
toteottmiinte «arnböonin
mittakaavassa. sitefn.,.että vuorotel­len
lepäävät e r i kuiien-
. ^ ^ i i i r a i ^ l i e i ^ Mtrtta k a i k e l l a talla 1'^*» rykmenltÄ iiieaemmai.
flo j a j^J^^^ Niiden tehtävänä on pettää '•'^S^^™*^ " • ^ ^ •«-1-- *~.,"ri^<H»sstiien esitknntfen, varastojen
t y o l a i s i a , säilyt-1 j a tuotannoBIsten laitosten o n ^
m _
pi|i»^beit5 p a s n m ^ ^ TallibCT n i i e l i j ^ säilyessä työläisten kes-l^^
nlä^ ^ ty$>^^ vahingoittavista lakko-tStta
sitotittavat simpsonit arvokkaita palve-
InS^'teönisuiisp^
m|ii44uia ja byVäntahtoisuuteen seka ryttävS Jhtämlttalseen 5-pSiv5iseen
työviikkoon: vapaapälvälcsl mä&ritd-
ISän jidaiselle tolmitsIjaUe e r i k s e^
4 päivän I j ä s t ä aina Joka 5:s päivä
— joka sSSnnOstel&än »Uraisilla e-slkunnan,
viraston t a i järjestön pääl­likköjen
valmistamilla aikatauluilla;
pitäen silmällä, että toimitsijat kes­kenään
vuorbtteelvat tehtävissä.
4. Vallaaakiunou^uhlien päiville
lankeavat vapaapäivät korvataan vä­littömien
päälliköiden määräyksejUli
lähimmän viikon/ kuluessa toisilla
päivillä. '
5. Uuteen työjärjestykseen, . s i i r ^ -
muien on suoritettava 10-päivän s i ­sällä
tämän päiväkäskyn saapune
sesta.
huomattaj^ästi vainja. iSeskusosuus-kunta
julkaisee englannin jkielistä
03wist.ftlmtotatehteäa pyramid B u i l -
deria» .s@ <m .puolestaan paljc^ vai­kuttanut
Työmiehen kautta tehtä­vään
osuustoiminnalliseen valistuk­seen
j a on suullisesti paljon tehnyt
osuustoiminnallista j a kommunistis­t
a valistusta. Erikoisen merkille
panevaa on se, että se "on juuri
Keskusosuuskunta mikä on joutunut
Amerikan osuustoimintaliltossa ilme­nevää
oikeistolaisuutta vastaan tais­telemaan.
Tosiasia on se, että Neu-yostoliitcix
ulkopuolella olevista
suusllikkelstä Keslku.<;osuus!cunta on
radikaalisin osuusliike. Sen jälkeen
kuin 'kommunismi leveni voittoku­l
u k a a n y l i ' m a a i l i n a n , Keskusosuus­kunnan
taholta on tehty paljon
mahdollisesti ei olisi hyväksynyt tätä
vielä.
Mutta jos jo ennakolta oli ilmeis­tä,
että asian suorasti esittämällä
j a alistamalla osuusväellc se e i t u ­lisi
sitä Jiyväksymään.. nUn voiko
kukaan % r s i ^ k i n r a uskoa että o l i
mitään mial»iollisuutta se yiedä voit
toon sinä taktiikalla mihinkä puo­luejohto
turvautui. , Puoluejohdon:
mikä uskottaa itseään työväen i t ­seoikeutetuksi
j a kyvykkääksi joh­tajaksi,
olisi pitänyt käsittää, että
nostamalla hirmuinen melu, p a r -
nmdsttmut se alotti iQr^i^äyksensä
Keskuososuuskuntaa kohtaan. K u n
Työmiehen valheellisen j a yllättä
vän imjauksen ensi vaikutuksen a -
laisena muutamat pienten osuus-kauppain
johtokumlat antoivat Työ­miestä
puolustavia - lausuntoja, niin
hUjattain., p u o l u ^ n , edustaja, ^ K a r l
Reeve . paimenkirjeessään määrää
sttä noita osuuskauppoja on ruvet
taVa runnaamaan.. — puolueen
suuskäuppoina.- Ainoastaan edesvas
tuuttomilta j a .osuusliikkeen luon
netta täydellisesti tuntemattomilta
voi odottaa tuollaista.
Siitä syystä että "IVömiehen ja
puoluejohtajien taholta on. painos
tettu että se ote minkä puoluejohto
otti Kesiusosuuskuntaan nähden oli
si "puolueen kanta", n i i n tämän joh­dosta
täytyy sanoa, että puoluejohto
koskaan ,ei ole tähän asiaan nähden
saanut mandaattia puolueen jäse
nistöltä. Muutaqaat puoluejohtajat,
erikoisesti sellaisfen kuin Heikkisen
}a Puron yllytyksestä j a , kiihotuk­sesta,
ovat ryhtyneet hyökkäykseen
Jos tämä asia olisi puoluejäsenistÖUe
oikealla tavalla selostettti j a sen s a l ­littu
vapaasti mielipiteensä Hmais-
T A A S 200;MO T Y O U O S T Ä f - T C K -
T I S I ^ TTOPlOIVÄäN
Xtaitpkfiia 7-tuii^feen t^päiVSi^
.siirlävä halUhitpalnen kotnlssia -.m.
julkaisiiut uuden luettaen läitota^
tie^ Jotka on vlelS vuonna
siirrettävä 7-tuntIseen työpäiväsn.
Luettelo käsittää m laitosta, joissa
työskentelee noin 20QJOOQ työläs
ETURIVIN TXiSLXISBT
FALKtXAAH
Donin Rioistovi 21. Novbrosäskiii
sementttti^taan «TK^etMtrin* 1 ^
Iäisten yleinen kokoits o n ttäättäo^
paUdta 200 työSistS työnt^pttaviai-suuden
kohottäxnlsn parhaasa täyt-;
tämisstä, aktiivisesta osalDstumise&i'
t a sosialistiseen rakennus^e^!^
Palkitsemista varten o n myönnetty
11,500 ruplaa.
kommunistista valistustyötä. Keskus­osuuskunta
on k a i k e l l a tavalla avusr
.tanut kaikkia työväen taisteluita ja
siten käytännössä ospttanut että
se o n osa työväenliikkeestä.
Katsoen siihen että nyt on Työ­miehen
ja puoluejohdon taholta
kohdistettu räävitön hyökkäys Kes­kusosuuskuntaa
kohtaan, on erikoi­sen
tärkeätä ö e t ^ se, että sifcä-
^Lisen iHioiue johdon taholta koskaan
ejQjuen e i ole anneito minkäänlaisia
j a u ^ j a valhetulva Keskusosuuskun­taa
j a sen toimitsijoita kohtaan vain'
pahennetaan asika. Koska on oimis-tuttu
tuollaisella menettelyllä asiaa
hyvään tulokseen viemään? Puolue­johdon
J a Työmiehen olisi pitänjrt
jo ennakolta tietää se, että Kes­kusosuuskuntaan
iuuluvassa y l i 20.-
000 jäsentä käsittävässä jäsenistössä
o- pn työväenliikkeessä kouluuntuneita
valistuneita, työväenliikkeen menet­telytapoja
tuntevia, joita ei vain
n i i n vippakonsteilla viedä minne ta­hansa.
Tämän-lisäksi puoluejohdon
olisi pitänyt käsittää j a tietää, että
ta, n i i n se e i olisi koskaan suostu­nut
siihen että käytätetäan sellaista
taktiikkaa, mitä on Työmiehen ja
puoluejohdon taholta käytetty. SM»
?ijaan että puoluejohto olisi haike-nut
jäsenistöltä mandaatin, se on
koettanut j a koettaa pakolttaa Jäse­nistön
hyväksymään tuon ennakolta
epäonnistumaan .4tu)initun^. taktiikan
Useita kyiami^tiä puolueiäsenlä on
erotettu i»ioluee$ta. jopa paljon nuo
r^soliinolaisia pn erotettu nurisolU-tosta.
Eihän Yhdysvaltain puolue­johto
ole y l i neljään vuoteen Jäsenis­töltä
hakeiiut j n a n d a a t t i a mihinkään
muuhun aisiaan k i i i n mikä rsäunä
saa armcm olla puoluejofidossa^ ja
tässäkin on toienetelty h i i n tuomitta-vastl,
että Komintern o n tifllut p a ­kotetuksi
asiaan tarraamaan.
Keslkososnosknnn^n jöhtp el voinut
toisin mcnetelB
Jokainen asioita tunteva Ja rehel­linen
pttoluetoveri on pakotettu
myöntämään, että Keskusosuuskun­nan
johtokuimalla el''ollut ^^tään
mahdollisuutta toisin menetellä kuin
se menetteli, saattaiäatta'- vaaraan
ostiuisllikettä.
Sen lisäksi mitä', jo edeliä.ion m a i ­nittu
Keskuibäuuskunnan -i^senistön
kokoonpanosta, on tarpeellista eräs­tä
puolta vielä lähemmin valaista.
Keskusosuuskunnan Ja useimpien
Keskusosuuskuntaan kuuluvien o-suusliikkeiden
perustamisessa Johta­vaa
' osaa suorittivat Suomalaiseen
järjestöön kuuluvat, jotka oliyat työ­väenliikkeen
koulutuksensa saaneet
tuossa järjestössä. Keskuspsuuskim-nah
alkuvuosina; sen jäseqmäärän
ollessa suhteellisesti pienen., osuus-liildceen
Jäsenistön |uokkavalistus-taso
o l i suurempi: k u i n mitä k ^ i -
taso'nyt ph. A l u k s i Ulttyl osuusliik-,
keesen valistunein aines. .Myöhem­min,
erikoisesti viime.yuosina, osuus
liikkeen voimistuessa Ja laajetessa ön
osuusliikkeeseen tullut vedetyksi jär-kiään
kaikki kuluttaja-yäestö ja
pfentarmarit. Osuuslii^eet, varsin-dtijeita
j a neuvoja Keskusosuuskun-liitlle.
Päinvastbin Keskusosuuskun-tiai^
taholta o n puoluejohdolle tehty
osuusliikkeen suhteen, mutr
i a J o m jrublueXobtajat o?at vain
H^^bw>e^ periaatteettomassa rybmä-tiit^
jgljBBvai eikä heillä ole koskaan
oQut ^n^-^g^^T tftfcpmtgf.^ osuusliikl^een
k f ^ i i G ^ jä!i^t ole kuuluneet jäsehhiä
«faiusliikkplhin eivätkä pauoeet t l k -
ikdk r i s U i n osutisllikkeen rakehta-
Tiniiifp^rsi, xilin luonnollis^ti. he e i ^^
(äff ^ veioeet mitään i&teviä ohjeita
BO&ia I A kysymyB pnolnejobdon
KedatsasnaslnDuian vSHsesa
taistctessa?
Ja
R^Tsymys on siitS. että nykyinen
|pa(duejohto pakottaisi osuusiykkeen..
tuohon.valtaiseen osuusjoukoon kuu­luu
joukko puoluejäseniäkin, jotka
ovat pakotettuja nousemaan tuol­laista
taktiikkaa vastaan.
K u t e n sanottu, on aivan toden­näköistä
että.osuusväki e i olisi vielä
suostunut siihen että Keskusosuus­kunta
olisi Uitetly puolueen apujär­jestöksi,
vaikka asia oSM sille re­hellisesti
j a avoimesti alistettu, mut­t
a tässä tapauksessa seuraukset e i ­vät
olisi pUeet n i i n tidmisat kuin
miksi ne nyt muodostuvat. Juuri se
s^Id^a, että epärehellisesti, ennen
kutsumattoman ruokottomasti Ijyö-k
a t ^ keskusosuuskimtaa kehtaan
tulee vaikuttamaan kauan tuhoisasti
puiplueeseen ja _ kotanm^ini-^tt^^rfn
nähden.
Työmiäien j a paoluejohdoi kan-naBa
olevia ovat vahntit vsuttä-mään,
että l e i k k i keinot ovat- l u ­vallisia.
VMäpä he viime aikoina
k i n ma.aseud\^lla, ovat kyenneet tar­joamaan,
huomattavia taloudellisia
etuja. Tämän takia j a osuusliikkei­den
yleisen voimistumisen seurauk­sena
on suusliikkeeseen liittynyt en­nen,
työväenliikkeeseen kuulumatto­miakin
työläis- j a farmari-aineksia.
Ötaaen kaik.en tämän huomioon
Keskusosuuskunnan johto ei voinut
alistua puolueen vaatimaan rahojen
luovuttamiseen j a toimitsijam erot­telemiseen.
Sillä kun t u l i tiedoksi että K e s -
kusoöuuskunnalta o n rahoja kiristet­ty
j a puolueen taholta määrätty sen
toimitsiioita erotettavaksi, niin e r i
paikkakunnilta, saapui lähetystöjä
Keskusosuuskuntaan. ilmoittamaauo
että jos n o i h in vaatimuksiin suostu­taan,
nixa osuuskauppojen jäsenistö
tulee eroamaan KeskUsosuusktui.-
nasta.
le. m i ^ c n hyvä saavutus
huomioon kaikki seikat. Eipi
mahdotontta että &aes jokais
snasliiklkeen jifffnfstö asettuu
kSBosac^aman %annalle,
asia jäsenlstölfe ehditään t:
OClOGtBa
Ilomielien falevaiEans «m ni
M u t t a vaikka Ke:ä:usQsuus
yfAj^ taistelusta suoriutua suh
sesö ehjin nahoin,» n i i n sam;
voida sanoa Työmiehestä, mikä
hyökääjänä on, j a muista työ
liikkeen haaroista.
Muutamia vuosia sitten Ty
oli laitos, mistä -Yhdysvaltain
malaiuen proletariaatti oikeut
sai ylpeillä. Työmiehen mahtavi
neisto j a . talo oli maksettu ja
t a kymmentä tuhatta dollari
•"sadepäivänkin" varalta.
Nyt sitävastoin Työmies on
rassa.. Nuo entiset kassat on käj
j a jo velkaa tehty. Huonon u
kan takia jo viime vuosina on
den tUaajamäärä laskenut ja
pienentyneet. Esim. viime vuodet
simaisen 9 kuukauden aikana i
tetaan lehden tuottaneen tap
$12,000, ja vuoden loppupuc
luonnollisesti tuotti suhteellisesti
enemmän tappiota. Mutta i
tämä vuosi muodostuu tulioi
Työmiehelle. Jos osuusväki tulee
kotetuksi kääntämään selkän.sä '
rniehelle, n i i n romahtaminen on '
tämätön.
J a jos Työmies sortuu hu(
taktiikan vuoksi, n i i n se muodo
sellaiseksi takapotkuksi, Yhdyj
t a i n suomalaisen tycväenliiki
karhunpalvelukseksi^ mikä t
kauas tulevaisuuteenkin tuhpi
vaikuttamaan. Nekin jotka e
vielä näe mikä kohtalo on odc
roassa sitten heräävät katkeraan
delilsuuteen.
Työkansan vararikko maaiU
sodan aikana Jätti katkerat mui
a arat arvet. Mutta Työkansan ;
tumiseen oli "lieventäviä" syitä. L
ei koskaan ollut muu kuin hei!
velkainen, tbverUainojen varassa
ya. lichti muutettiin päivälehdi
l i i a n pienellä tilaajamäarällä. Sii
maailman sota seurauksineen loj
" f l n i s t i " .
Työmies on ollut velaton, hyv:
varoissa oieva, suuri, mahtava lai
L e h t i , jo omalla painollaan meni
teenpain. L e l u i n tUaajamäärä
suuri. Jos se tuosta asemasta
mahtaa — h i i n jossain täytyy i
pätevät syyt. J a milloin tahai
oukot kääntäv|it selkänsä jolle
liikkeelle, n i i n sen Johdossa täy
oUa Vikial '•
Kommunistisen liikkeen kaiua
kaikista suurimmaksi vaaraksi xm
dostuu se, että Työmies j a puoli
ohto pakottaa osuusväen perusi
maan oman, virallisen äänenka
nattajan. -
Tähän öaakka Työmies, komm
rdstinen lehti, on ollut . osuusvä
äänenkannattaja. Työmiehessä, pi
luejBn lehdfissä, on vohmt siinä mä
rin: ^Jäa j a selostaa kommunisn
rnit^''ei ole •mahdollistä tehdä Ke
kusosuuskunnan suoranaisesti oma
sa:lehdessä; •' .
Jo . ^ n t u a aikaa o n Keskusosuu
mUtaän* I m u ^ ^ eräiden ainest<
täbblta.^ painostettu että Keskus
suuskunnan täytyy perustaa on
lehti. Keskusosuuskunnan johtai
^ e s on tämän vaatimuksen kyei
nyt tähän saakka torjumaan, kn
I^ömiehessä on käytetty rakeatara
taktiikkaa.
M u t t a nyt tilanne on aivan toina
Työmiehen rivo Ja valheellinen me
nettely on vaikuttanut sen, että k^
kesta päättäen mikään mahti ei ky
kebe estämään oman lehden penu
tamista. J o 4ästä on v i r n o j a meric-kejä
otemässa. Enslksikaän Keskus-osuuskUpta
ei voi tulla toimeea
Uman äänenkannattajaa. Tämä a
Puoluejohdon vaatimnksfin alis,tumi
n ^ olisi ehdottomasti johtanut, o-sUUsiiildceen
hajaantomiseen. .Tämä
biisi muodostunut ankaraksi i d u k s i
t^väenlUkkeelle kokonaisuudessaan
ovat ryhtyneet vfiittfiinäSn. että
muka bolshevismia olisi kSiupäetis-mi
j a sellidnen menettely mää .T^jrö-miehessä
o n harjotettu. Kcdmnunls-t
i a el kahlehdi porvarilliset moraa­lilait
j a -käsitteet. M a t t a tästä Imo-limatta
kaikki keinot eivät ole l u ­vallisia.
KOmmunisön täytyy jokais­ta
otettaan tarkastaa äinä valossa
<^Trasrintiuna <m kestänyt hjpSk'
»ybstai
^ Vaikkajpa viel^ taistelun mamin^it
k ä y r ä t ^ n i i p jo n y t vckdaan e b -
dottonafia varmuudella sanoa, että
TDSS^ on kysQrmyksessä osuusväki
ösuusUikkeen rintama, n i i n sen ba-^
Jotus- j a tobi^mi^i^isns « i ^jäoDf
nistunut. J o t l h a n mennessä valta­va
enemmfcrtöi osuusväestä c » asettu­nut
]5etiais<»fiuskimnan Johtoivn-n
a n taakse j a hajoit^ajia vastatm.
Keskusosuuslnmnan - vuoäkokous t u l ­laan
pitämään keviSiiä. mahdolU-sesti
huhtanmua. Siihen tnen^P^^
ei vielä ole ehditty pitää kaikkles
osuoslliikkeiden vUffiä- j a puoUvuosi-kokouksia,
k c s k a . e r i liikkäden f l s -
mabdotonta. Qman olemassa olona
nienestymisensä takia Keskusi>
suuskimta tarvitsee äänenkannatta-an.
E l i e l osuusväellä olisi ääuenkafr
nattajaa, niin silloin Työmies, Ud
Kotimaa, Industrialisti, Päivälehtiä
muut lehdet, joiden lukijoita £3
Keskusosuuskuntaan kuuluvissa «•
suusliikkeissä jäseninä, keittäisiTäl
sellaisen sopan, synnyttäisivät sa­laisen
tilanteen että koko liike olia
vaarassa. Tämä on vähänkin asioiti
tuntevalle selviö. Siksipä ei voi offi
säälistä hymähtämättä kun oikeiJ
rapakon" takaa "erehtymättömäia'
totuutena uskotetaan että osuusir-äel
lä e i saisi olla omaa äänenkannatta­jaa.
Voidaan, pitää jo varmana, ^
osuusliikkeiden säilyttämisen talo»
Ejeskusosuuskunnan täytyy penidai
oma lehti. Kuten j o sanottu siinäB
voida kominimismia siinä määrin^
sillä tavalla levittää kuin mitä «5
mahdollista l^yömiehen kautta.
osuudiikkeen omassa lehdessä näi?
ruvetLtaisiin tekemään, niin silloä
kirkolliset, vieläpä ainoastaan tai»
dellista toimintaa kannattavat n*
sislvat sotajalalle. Tässä siis suf
tappto bn kommunismin levittänus^
pannalta. 'Se o n selvää että Kes®
osuuskunnan .äänenkannattajassaj
tiilifl. hyöfefcaämqq^^^ kommunisiDia ?
kä mitään työväenliikettä vasta*
,paltsi pMolustamaan osuusliikettäf
tä xastean tehdyiltä hygkkäyksi»
Tuslänpa Työmiehen j a puoluel*
don taholta o l i ^ ^jeskusosuu
vastaan ; sillä tavalla hyökätty
tehtiin, jos sUlä taholla olisi
koita käsifetty mihinkä hyökkäjs i
lee johtamaan.
H n o t työväenlHkfceeii alat
P a i t s i Ti^miestä, muutamat
työväehBii^een alat ovat
niissä hajasntomSnen ainakin '
täiseksi tuslöÄ o n rältettävisör.
J o nyt o n ilmeistä, että y i