Vapaus, January 16, 1929

              No. 13 —1929
^amian. Sopii mainita, että sama
^^ratoippaii on oQat monasti (dkeu-
,l^sa ja myös öitä, että on pahoän
^ohdellnt uhriaan, väöjuoniiin vajon­neita.
JOUTUI TAAS EHKÄ
järsimään Jiaalitoinuntaimne, kun
^(£d Lakelle lähti useampia toimivia
jäseniä. AinaTrin soittopuoli jäi ylei­siin
tilaisuuksiin meiltä saamatta.
Työläiset muuttavat työpaikkoja etsi­en
parempia elämisen mahdollisuuk­sia
jos sattuisi jostain löytämään
Toiset vaihtavat elämänsä joka ei o-
Keskiviikkona, taminik. 16 p;nä—We€L> Jan> 16
Snomen sosiafidemokniatfiiieD poohe
Sivu 5
_V:sta 1883 on Suomessa oUnt
tjpenyhdistyksiä. joita 'Wasta-a
t t v - " " ^ ^ ' ^ " " ^ ^°ksi perusti.
at tyoyakea varten, jotta se ei läh­tisi
sosialismin tielle. He onnistui­vat
pitämään näitä yhdistyksiä jon­kun
aikaa sellaisina, että vain ani-
^T^7f o??^^^''* viihtyivät.
Mutta 90-IuvuUa, jolloin kapitalis-le
oikein kehuttava, vielä huonom- murros aiheutti työlakkoja pit-paan
erämaan^ elämään, vain sentäh- raaata, liittyi työväki yhdistyk-den
k u i n ^ i eM voi vähän enempi an- Ja valtasi ne omikseen *V 1896
saita. Meissä suomalaisissa on paljon työv. yhdistysten kokouksessa Tam
boonuksen perässä kulkijoita, tai t a - pereella esitti tri N R «..r TT •
roittelijoita ja kuiE. ei nykyään niitä ehdotuksen oman pudueen U ^ s ^ "
täällä huomattavasti ole, niin kiih- mh^sta. mntf=, J V v . f«"^sta-keimmät
joutuu niitä-etsimään muu- ^u^emtj^^r-•• ? hautasivat sen
alta. Milloin me vapaudumme tuosta | Seuraavassa koko-työläisiä
hiestyttävästä tavasta, boo-j»I^^^^^ ^^^^ Turussa perustettiin
nuksen tavoittelusta? Me olemme jo-i ^"^"^en Työväenpuolue". S.d. puo-kainen
valmiit moittimaan toisiamme. I ^"^'^°k°uksia pidettiin, paitsi Työ,
• mutta olemme jokainen Itsekin" n i i - väenpuolueen perustavaa kokou-^ta
hin taipuvaisia. K u n me järjestyisim- 1899 ja Viipurin kokousta 1901
me. niin voisimme korjata nuokin e- Forssassa 1903 jossa otettiin sos'
päkohdat. - IVomaasolun kirjeen- dem. nimi; 1904 H e l s i S s " 1905
Tampereella, 1906 Oulussa (erotet­tiin
senaattori Kari, keskusteltiin
Viaporin kapinasta), 1909 Kotkas­sa,
1911 Helsingissä, i 9 l 3 Tampe­reella
ja sitten kaksi kokousta 1917.
Forssan kokouksessa hyväksyttiin
vetänyt vaUankumoukselKsten koke­mustensa
johtopäätöksiä eikä val­mistautunut
vallankumoukseen.
Tov. O. V . Kuusisen artikkeleissa
kuvataan, tällaisen sosialidemokra­tian
epä. j a vastakumouksellisuutta.
Hänen selityksensä johdosta on k u i ­tenkin
tehtävä se huomautus, että
toisessa Internationalessa kuitenkin
löj^-i puolueita (bolshevikit), jotka
käyttivät sosialidemokratia-sahaa
marsilaisen kommunismin merkityk­sessä.
Olivathan Marx j a Ehigels
tämän nimityksen hyväksyneet, vaik­ka
vastenmielisesti. Vaistovaraisesti
vallankumouksellisilla työläisillä, jot­ka
lukivat puolueen levittämiä Mar­xin
ja Engelsin kirjoja, oli oikeus
odottaa, että puolue niitä myös käy.
tännössä noudattaisi, s.o. johtaisi
Henkisen lyön tekijät
ja luokkataistelu
Mitkä tekijät vaikuttavat radi­kaaliin
henkisen työn tekijään hä­nen
määritellessään kantaisä ky­symykseen:
porvarillisten muka­na
vaiko vastaan? Kysymyksen
asettaja on kirjailijatar Margit
Palmaer, joka jatkaa: Nuoret s i ­vistyneet
väittävät kernaasti, että
tämä kannanmäärittely tapajjtuu
riippumatta asianomaisten yhteis­kunnallisista
tai aineellisista elin­ehdoista,
ja on niinmuodoin puh­taasti
henkinen tai moraalinen toi­mitus.
Ja tapahtuu tosin usein,
että yksityisistä alaluokan henki­sen
työn tekijöistä tulee ankaran
taantumuksellisia, ja yksityisistä
yläluokan intellektueleista yhtä r a ­dikaaleja,
mikä muuten voidaan psy-koloogisesti
varsin hyvin perustella.
Mutta väite on suurin piirtein yh-vaihtaja.
! Eri paikkakimnilh
Rosegrove. Ont.
TYÖOLOISTA Y M .
Täällä "Ebyn" perukoilla sitä on
tilaisuuden tullen työväen v a l l a n k u - I ^ nerokas kuin uskottelu, että
, • I kukka kasvaisi ilman juuria, ja i n.
mouKseen. . tellektuellien "epäluotettavuudella",
V. 1914, jollom toisen Internatio- .^^^^ ^ ^ . ^ puhutaan • työväestön ta-nalej
johtavat puolueet ^rikkoivat j jjoita, on varmaan tavallisin pohjan-jyrkkä
lausunto äänioikeusasiasta.
omatkin päätöksensä ja äänestivät
sotavarojen puolesta sekä siten lo­pullisesti
osottautuivat epämarxilai-siksi,
selitti Lenin, että II Interna­tionale
on kuollut j a että on pe­rustettava
uusi. V. 1917, heti V e .
näjälle palattuaan nosti Lenin ky­symyksen
puolueen nimen muutta­misesta.
Se toteutui kuitenkin vasta
y . 1904 törmäsivät yhteen jyrkempi
ja reformistinen suunta kysymykses-fä
osanotosta säätyeduskunnan vaa- alkuvuodesta"l918 j a v. 1919 maa-taasen
Jalvea tapettu Useat farma- leihm. Puolue päätti kannattaa sei. Hsk. 2—7 p. perustettiin Kommu-
"rytyytetty" aivan kilpaa, senmu-kaan
kun kukin on sattimut saamaan
"permittinsä'» hallitukselta. Työvoi­man
käyttö on ollut tänä talvena
melkoista pienempi edellisiin verrat-yleisen
äänioikeuden, mutta sellais­ta
ei löytynyt. Kuitenkin valittiin
puolueen päätöstä rikkoen, Oulusta,
Tampereelta ja Turusta porvaris-säätyyn
3 edustajaa. 1905 marrask.
tuina. Syy on ollut siinä, että halli- suurlakon jälkeen siirrettiin puolue-tus
on kiristänyt "homestead" lakia, hallinto Helsinkiin ja puolue laajeni
Kukaan ei ole saanut myydä met-; lähes 100 tuh. käsittäväksi. V. 1917
siä mielensä mukaan, vaan myynti on. jäsenmäärä nousi lähes 2Ö0 tuhan-rajoitettu
muutamhn tuhansiin tukr ^^^^
keihin. Edellisinä vuosina on myyty '
ja puhdistettu metsästä 160 eekkerin Suomen sosdem. puolue sai v.
lottia lyhyessä ajassa. Kun puhdistus, 1^07 vaaleissa 130 tuh. ääntä j a 80
on läpi niin osa on lähtenyt Venä-j edustajaa. Eduskunta hajotettiin
jälle ja muualle. Maankamara o^ jää- miltei joka vuosi, mutta kun vaalit
nyt paikalleen vaivaisine rakennuksi-1 toimitettiin laillisessa järjestykses-neen
ja saa hallitus odottaa uutta'sä, sai sosdem. puolue tilaisuuden
"farmana" niinkauan kim metsä e agitationiin. V. 1908 sai
tli uudeUeen kasvaa. Monessa tapa-' • , „,„ . , . . . . . . . „^ ,
uksessa hallitus on saanut täUaisis- P"ol"e 3io tuh aanta ja 83 ed.;
ta "läpirunnatuista" taloista ainoas- ^- ^^"^ tuh. a. ja 84 ed.; v.
taan ensimäisen maksun tai "käsira-; ^^^^ tuh. ä. ja 86 ed.; v. 1911
han" $20 ja metsän loputtua talon kä-| 321 tuh. ä. ja 86 ed.; v. 1913 312
teensä. Nyt ei saa myydä yhtään tik-1 tuh. ä. ja 90 ed.; v. 1916 376 tuh.
kua ellei suorita hallituksen kättä ä. ja 103 ed. v. 1917 444 tuh. ä.
täyteen. P o i s o p e i l l a , on ollut "luki" I ja 92 ed. "Mannerin eduskunnassa"
jä^een jääneet s^vat kärsiä, «H suomettarelaisilla 33 ed. (1917
Parmareitten tukkityöt ovat aino- v •••i, oo\ i •
* „ i • « » T * i i . . 1 " . vaalien jälkeen 32), nuorsuomalai-astaan
"finistyksiä". Jotkut vielä veis-' .,, , . , . . „
televät katovuoden "hätäaputaisia"i "'"^ (24), maalaisliittolaisilla
hengenpitimikseen. (26), ruotsalaisilla 21 (21) j a
Clark Hillin tukkikämpät runnaa kristillisellä työväellä 1 (0).
täydellä höyryUä kuukausipalkoilla ja] Eduskuntaehemmistöllä ei kuiten-työt
lienevät puolivälissä. Työläiset j feaan valtiopäiväjärjestyksen mu-ovat
kielisiä.^ ^ - kaan ole täyttä päättämisvaltaa,
jttayv ttoaSan ' StpäeLnrun?set 'ur"sl ^äjhrote ie^lllae^s"k 'e"st atuh.a lTauitkokkiseenn^;,^ «.^ «^«v^uok,i s1et/^ 3 y v,lä.i.h seemumraisatvö•i,e vna-vaatiaavl il ean-.
.traktoreilla kulettaminen näin ollen Se osaltaan teki
pienenee.
Uusia "maanviljeUjöitä" on myös-
, kin viime kesän aikana ilmestynyt
puolentusinaa huolimatta siitä, vaik­ka
"talollisten" lakia onkin khristety.
Union tohnmta on ollut erittäin
vilkasta. K»kouksöt on pidetty sääh-nöUisesti.
Agitatsionityötä ei ole tar­vinnut
tehdä syystä, kun paikkakun­nalla
olevat työläiset ovat järjesty­neitä.
Mannerin edus­kunnalle"
mahdottomaksi ajaa läpi
esim. 8-tunnin ja kunnallislakeja i l -
nian voimakasta joukkopainostusta
ulkoapäin. Mutta se antoi myös
s.drlle vähemmistönä tilaisuuden es.
tää taantumuksellisia lakeja; sekin
yksi tekijä, miksi porvarit halusivat
valtiokaappausta v. 1918. Laillisesti
he eivät olisi voineet toteuttaa esim.
sotalaitostaan. Heidän olisi pitänyt
on sosialidemokratia merkinnyt anti-marxilaista,
vastavallankumouksellis­ta
"työväenliikettä". ^
Suomen nykyinen sosdem. puolue
on perustettu v. 1918 eikä sillä ole
oikeutta lukea Suomen vanhan työ­väenliikkeen
paraita traditioita omik­seen.
Se oikeus on Suomen Kommu­nistisella
Puolueella. > Täydellisen
lahtariutensa osotti nykyinen S. s.d.
puolue V . 1927, jolloin se o l i halli­tuspuolueena
lahtäri-Suomessa ja
asettui täysin lahtarikannalle val­koiseen
"isänmaahan" nähden, suo-jeluskuntineen,
poliittisine vainoi-neen
ja vankiloineen sekä ohranoi-neen
sekä ulkopolitiikassaan nou­datti
täydelleen imperialistien ohjei­ta.
Suomen vanhan työväenliikkeen
marxilais-leniniläistä historiaa ei
vielä ole kirjotettu- Työväenyhdis­tysten,
lehtien, amm. liittojen ja
puolueen vuosikymnienpäiviksi on
kyllä julaistu muistokirjotuksia leh­dissä
ja julkaisuissa. Niissä on jon­kun
verran ainehistoa j a Suomen
Ammattijärjestön järjestömuotoko-sa
siinä, että intellektuellien yhteis­kunnallinen
paatos on ristiriidassa
heidän taloudellisiin etuharrastuk-siinsa.
Opiskelevan nuorison tulevaisuus,
mahdollisuudet ovat synkät ja epä­varmat
kuin työtätekeväin, ja tun­gos
heidän riveissään on yhtä suuri.
Mutta ne 'eivät purkaudu samalla
tavoin. On kaksi suuntautumista-paa.'
Joko asetutaan pitkään jonoon
ja lähestytään vähitellen kunnioi­tuksella
j a kateudella silmäiltyjä
porvarillisia lihapatoja. Alistuvai-suudella
ja mielenmaltilla, jotka
työläispoikaan nähden olisivat kä­sittämättömiä,
sopeutuvat ylioppi­laat
tavallisesti kohtaloonsa. Saa­daan
kuulla 25-vuotisten henkisen
työn tekijäin selittävän, ett6i heillä
ole toivoa päästä yhteiskuntaan, en-nenkuin
noin 10 vuoden perästä,
ja tätä selitetään ilman, että tämä
herättäisi epäluuloja, että yhteis­kunta,
joka on siten laadittu, olisi
joidenkin korjausten tarpeessa.
Ylioppilasten keskuudessa näyt­tää
käsitys oikeudesta työhön ja
paikkaan auringossa olevan edelleen
varsin vähän kehittynyt. He tyy-tjrvät
huokaamaan katkeran elä­män
johdosta, mutta odottavat muu.
toin onnenpotkausta* Ja kun täl­lainen
sitten tapahtuu, unohtavat
nämä pian kurjuuteen jääneet to­verinsa.
He pitävät parhaana pi-'sä numerossa on tehty selkoa slvlili-tää
itseään eristettyinä ilmiöinä, ei rekisterissä tapahtuneista muutoksls-niveleenä
suuressa yhteydessä, ja ta vuonna 1927. Sen mukaan on s l -
,viilirekisteriln merkittyjen henkilöi-
Tuhansina vuosina
Metsikkö oksillansa
peitteli nmltamaan.
Kijrtteli tySliiskansa
tarmolla kaokkiaan.
Se teki suuret pellot
ja somat niittymaat.
.KaikuiTat karjan kellot.
Helskivat lammashaat.
Metsien hongat tuotiin,
Hirsiä veistettiin.
Huoneita' paljon luotiin
lehtojen siimeksiin.
Teimme jo suuret linnat.
Veivät ne riistäjät.
Saimme me nälkähinnat.
Kuolivat köyhimmät.
Raataen piiiivät, illat
teitäkin raivattiin.
Nostivat suuret sillat
kaaria taivaisiin.
Liidellä laivat voivat
suurien merten taa.
Ilmoissa toiset soivat.
Uutta on täynnä . maa.
Meillii on luonnon voimat
ja konelailelmat.
Ne ovat töissä roimat
ja kovin tuottoisat.
Huimasti niillä luodaan.
Karttuvi rikkaus.
Harvoille vain se suodaan.
Köyhille sortumus.
Kuiskivi toive meille;
työväki vallan saa!
Kukkia meidän teille
kohta se nostattaa.
Kaiken se meille antaa,
min hyvä työmme luo.
Oi sitä onnen rantaa;
se ilot, riemut suo!
Suibnryn työväki juhlimaan! mmm mm imm
• vietetään •
Luokkataistelijain
— - ^
Muistojuhlaa^
ensi sunnuntaiRa, taminik. 20 pnä, klo 8 ip.
OHJELMASSA tulee olemaan lyhyiä puheita Leninin, Luxem­burgin
ja Liebknechtin elämän työstä sekä Suomen luokkasodasta.
Lisäksi arvokasta musiikkiohjelmaa soittokunnalta sekä suo­malaiselta
ja ukrainalaiselta orkesterilta, lausuntoa, kuvelmia, y.m.
PÄÄSY ON VAPAA
Kaikki tervetulleet!
slviilirekisterlväestö vähentynyt muut­toliikkeen
takia, uskontokuntiin takai­sin
siirtyneitä kun on lukuisammin
kuin niistä eronneita.
Sivillirekisteriin siirtyminen on
vuonna 1927, kuten aikaisemminkin,
ollut suhteellisesti voimakkaampi
kaupungeissa kuin maaseudulla., Ab­soluuttiset
luvut ovat kuitenkin mel­kein
yhtä suuret.
Maan koko väestöstä oli vuoden
1927 lopussa slviilireklsteriin merkitty
37.520 henkeä eli 10.5 %. Kaupunkien
väestöstä kuului suhteellisesti paljon
enemmän sivillirekisteriin kuin maa-laiväestöstä.
Niinpä kaupunkien vas­taava
suhdeluku oli 22.9 ja maaseu­dun
7.9 %.
Olennainen eroavaisuus vallitsee
myös eri sukupuolten välillä tässä
Vuoden 1927 loppuun mennessä oU "*^«P"°^^**
siviUirekisteristä annettu asetus oUut !^""^? " f . ^5^P"°^^^*? V
voimassa kymmenen vuotta, uskon- 7° «IvlilireklsterUn. Tämä ero oli a l -
nonvapauslaki. joka tuntuvasti lisäsi kaisemmin vielä suurempi, muita on
sivillirekisterin merkitystä, oU täUöi« ^ilme vuosina jonkhi verran tasoittu-oUut
käytännössä viiden vuoden aj^n.
Tilastokatsausten" juuri Umestynees-
NUMEROTIEDOT SUOMEN VÄES­T
Ö N Y A U S T U N E I S U U D E S TA
he omaksuvat menestyksensäkun- .
nian, aivan samoin kuin epäonnis- den luku vuodesta 1918 — enshnai-tumisensa
häpeän. He selittävät nen vuosi, jolta näitä tietoja on saa-mitean
mietinnöissä on runsaasti tie- kernaasti olevansa riippumattomia tavlssa^-^^^^ lopus-toja
puolueen ja järjestöjen toi­tekijöitä,
joihin heillä ei ole vaiku- sa seuraava.
minnoista, niin myös edustajakoko­usten
pöytäkirjoissa. Vielä on se­lostettava,
mikä merkitys oli Suo­men
työväenliikkeessä eri aikoina
esiintyneillä suunnilla j a virtauksil-tusta.
Henkisen työn nuorisolle avau­tuu
siis kaksi tietä: orjamaisuus
iiiitä kohtaan, jotka vallitsevat. l i ­hapatoja,
t.s. porvarillisia vallas-c
= x . i i . j ^ a » ^ w x . » o « « . w » . . - j , saolijoita kohtaan, tai sitten taiste-la,
mitka mista johtivat proletaari- ^ikeamielisemmästä yhteiskun-seen
vallankumoukseen pam j a mit­kä
siitä poispäin.
Tammik. 12 päivän illaksi hommat- siihen saada koko joukon ääniä sos.-
tiin oikein "roima illanvietto". Pää-j demokraateilta, mutta siihen ei puo-ohjehnaksi
päätettihi "ruokakorin! i^een oikeisto silloin vielä uskalta-myyjäiset".
kilpaUu vaimojen ja poi- j mennä
kain, tyttöjen ja ukkojen välillä. Että pu^i^^eesia edusti äärimmäistä o i -
tUalsuudesta tulisi tarkoitustaan vas­taava,
valittiin hiivitoimikunta. J a 11-
tamapalkaksi määrättiin kansakoulu.
Kun odotettu tilaisuus saapui niin
keistoa osuustoimintamiehet, Tan­ner
ja kumpp. ja oli sillä kannatusta
eduskuntaryhmässä j a eräissä leh-illahviettoon
oli saapunut yksi huvir dissä, osaksi amm. liikkeen johdossa,
toimikunnan jäsen ja varajäsen sekä Helsingin "Työmies" edusti n.s. sil-pelimanni
ja 9 jäsentä yleisöä.
Yleisö pisti poikantahtia koline kap­paletta
lämpimikseen. Soitettiin mars­si
— j a lähdettiin taipaleeUe. — Paa­vali.
tasaarelaista eli 'valpaslaista suun­taa.
Bolshevikkiryhmää ei puoluees­sa
esiintynyt, vaikka siihen tilapäi­sesti
kuului eräitä Venäjän s.d. puo­lueen
bolshevikkiryhmään lukeutu­via.
L.W.tTr. O F C A N A D A N POHJOIS-O
N T A B I O N A L U E K O M I T EA
on aikaisemmin päättänyt peruuttaa
pohjois-Ontarlon lakon aikana rik­kureiksi
julistettujen rlkkuri-nimi
tyksen, jotka on jo sanomalehdessä
aikaisemmin Julkaistukin.
Aluekomitea vielä, tarkastettuaan
fötö asiaa, päätti peruuttaa niiden
henkilöiden rikkuruuden, jotka olivat
lakon aikana julkaistu nimeltään ja
myöskin kotipaikka Suomesta, Ja sa­malla
toivoen, että Suomen työväen­lehdet
ottavat tämän peruutuksen
huomioonsa j a sen julkaisisivat. Rik­kureiksi
julistettujen nimet ja koti­paikat
ovat seuraavat:
Liisa Katajamäki Ylistarosta, J .
Järvi Lapualta. Kusti Vähäkangas
"Ylistarosta, Jaakko Vähäk^igas Ylis­tarosta,
Hannes Kalapudas Oulaisista,
V. Hanne Kannuksesta, V. Suonpää
Jyväskylä, Vesanka, L. Hokkanen
Kangasniemi, V. JRobertson Paraisil­ta,
A. Vehkonen Jyväskylä, Haapa­koski,
V. Reini Vähästäkyröstä, F.
Pajunen Ypäjältä, Niilo Lievonen
Paavolasta, Svante Eloranta Isolta-
Joelta, E n o ÄffiM Vilppulasta, Elias
Niemistö Kuortaneelta, M a Kivelä
E Vanamo, Y. Kohoa, M. Saari, A.
Korte, M. Kulmala.
L. N.
Venäjän vallankumousta kohtaan
tunsi puolue "myötätuntoa", mutta
ei pitänyt sen kysymyksiä itseään
koskevina. Avustusta annettiin ve­näläisille
tovereille, etupäässä pos.
tin ja kirjallisuuden sekä henkilöi­den,
osaksi myös aseittenkin kulje­tukseen
nähden. Helsingin kokouk­sessa
1913 käyty keskustelu osotti,
kuinka huonosti puolueessa tunnet­tiin
ja ymmärrettiin Venäjän val­lankumouksen
kysymyksiä. Siinä
suhteessa oltiin jonkinlaisella, sa­noisiko
trotskilaisella kannalla: us.
kottiin Venäjän talonpoikain, val­lankumouksen
jälkeen, menevän por­varien
mukana ja arveltiin prole­taarisen
vallankumouksen Venäjällä
tulevan vasta länsimaitten jälkeen.
Tällaisen teoreettisen käsityksen
takia ei myöskään proletaarisen val­lankumouksen
kysymystä Suomessa
asetettu konkreettisesti, vaan jou­duttiin
sen eteen v. 1917—18 val­mistumattomina.
Yhtenä syynä sii­hen,
ettei syntynyt bolshevikkipuo-luetta,
tai edes bolshevikkiryhmää,
on mainittu sitä, että Suomessa ei
jouduttu aseelliseen yhteenottoon
porvariston kanssa. Hakaniemen k a ­hakka
Helsingissä Viaporin päivinä
1906 oli vain pieni, ohimenevä 1-
miö eikä jättänyt syvempää jälkeä.
Puolueen päävika oli se, että se ei
Leoin Inistojulilaa
— vietetään—•
TORONTOSSA
Tiistaina tammik. 22 p.
klo 8 iU.
Standard Teatterissa
(Dundas ja Spadina kaduilla)
Jack MacDonald sekä muita pu­hujia
esiintyvät tässä tilaisiiudessa. ^
Laulukuoro sekä lasten orkesteri, kuntaan', Ja niiden solmiamisessa
Sitäänpäasy vapaa
nasta kuin- porvarillinen. Radikaa­leilla
intellektuelleilla on .vain yksi
tie: viimeksi mainittu. Taistelua
porvarillista elämänkatsomusta, kil­pailuhenkeä,
kiipeilyä, onnenmetsäs.
tystä j a kiihkoisänmaallisuutta vas
taan, mutta sosialistisen puolesta:
organisatiota, solidaarisuutta, voi­makkaampaa
yhteiskunnallista omaa­tuntoa,
myötätuntoa Neuvostoliit­toon.
Radikaalisten henkisen työn te­kijäin
elinedut ovat aivan liiaksi
samat kuin taistelevan proletariaa.
tin, jotta he eivät rohkenisi astua
tätä tietä. Vaikeutena on vain nii­den
monien siteiden katkaiseminen,
jotka kytkevät porvarilliseen yhteis-
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
345
515
860
1,098
1,356
21,076
24,517
28,818
34,311
37,520
Sivlilireklsteriväestön lisäys oli suu­rin
Uudenmaan läänissä ja sen jäl­keen
Vaasan läänissä. Muiden lää­nien
luvut ovat varsin pieniä, Kuopi­on
läänissä sekä Ahvenanmaalla on
vottavaa, että tämä onnistuu vähi.
telien, kuten ollaan onnistuttu luo­maan
proletaarinen urheiluliike por­varillisen
ulkopuolelle, missä työ­väenluokan
parhaat urheiluvoimat
yhtyvät.
Kaikkien todella radikaalisten i en järjestön toimisto, Korkeavuoreh
VALKOISTEN TERRORIA UUSI
SUOMI.LEHDEN RAKEN^
NUSTYÖMAALLA
Porvariston taholta on aina oltu
valmiina huutamaan työmaaterro-rista
j a toisin ajattelevien vainoa­misesta,
jos jotkut vali8tun'eemmat
työläiset kehoittavat porvariston
talutusnuorassa kulkevia vähemmän
tietoisia työtovereitaan liittymään
järjestöihin yrittäen siten auttaa
työläisten taistelua niukan leipäpa-lasen
puolesta. Tämä "työmaater-r
o r i " ei mitenkään ole ollut sel­laista,
että siinä olisi kyseessä työ­paikan
menetys, jos asianomainen
kehoituksen saanut ei haluaisi/ to­tella
työtoveriensa neuvoja.
Asia muuttuu toiseksi, kun työn­antaja
ryhtyy uhkaamaan työläi-sjään
• työpaikan menetyksellä, jos
eivät nämä l|ity hänen mieleiseensä
järjestöön.
Seuraava tapahtuma puhuu puo^
lestaan:
Joulun edellisen viikon alussa
ilmestyi Uuden Suomen rakennuk­sen
Antinkadulla sijaitsevalle työ­maalle
seuraava julistus:
"Suomen riippumattoman työvä-kortti
siihen mennessä. Sanomaleh­ti
"Riippumaton työläinen". Tila­uksia
otetaan täällä vastaan. Jäsen­maksu
5 markkaa, vero 3 markkaa
kuukaudessa."
Seuraavana aamuna ilmoitettiin
mainitun työmaan: työläisille, että
ellei kenellä ole rikkurijärjcstön jä.
scnkirjaa, saa vielä päivän armon­aikaa
voidakseen sen hankkia, mut­ta
jollei ota, on lähdettävä työsfi.
pois. Osa työläisistä lähti heti tii­man
tiedon saatuaan muille työ­markkinoille
kauppaamaan työvoi­maansa,
jättäen rikkurijärjestön jä­senet
jatkamaan "työtään" raken­nuksella.
Mainittu rakennus piti olla val­mis
jo aikoja sitten, mutta ko.ska
sille on otettu etupäässä 'Valkois­ta"
työvoimaa ,eivät työt ole edis-tyncet
laskujen edellyttämällä ta­valla.
Ja hidastunee työteho enti-sostäUhkin,
kun poislähtijät olivat
ammattitaitoista työväkeä.
500 M I L J . M K . U L K O M A I N EN
L A I NA
Suomen teollisuuspankin oy. suun­nittelee
500 milj. mk:n suuruisen u l ­komaisen
lainan ottamista lähitulevai­suudessa.
Mainittakoon, että englan­tilaisten
ja amerikkalaisten rahamles-piirin
taholta viime aikana suoma­laisille
lalnainticdusteUjoUle tehdyissä
tarjouksissa on esiintynyt 6%—r7 pro^
sentin korkokanta.
EATASUUNTA LASKELÄ — PITKÄ­RANTA
VAHVISTETTU
sen sijaan työväenluokkaan. On toi-henkisen
työn tekijäin tunnuksena
on oltava: punainen rintama por-värillistä
vastaan.
Otteita Sulkasen ja toisten suomalaisten oppor­tunistien
kuulnstelupöytäkirjasta
Y H D Y S V A L T A I N WORKERS (KOM MUNISTI) PUOLUEEN POLHTTI-N
E N K O M I T E A O N S A A N U T K U U L L A V A N H A I N SOSIALIDEMOK­R
A A T T I S T E N T O I M I T S U A I N K Ä S I T Y K S E T KOMMUNIS­T
I S E N P U O L U E E N K E S K I T T Y N E I S Y Y D E S T Ä
Poro: Sinä sanoit, että sinä tuli­sit
taistelemaan puolueen etujen puo­lesta.
Onko tämä oikein? Tämän
vuoksi minä esitän kysymyksen —
kuka on tuomarina siitä, kumman­ko
esitys on puolueen edun mukainen?
Askell: Jos minun on valittava s l -
nim ja minun välillä, niin ennemmin
valitsen omani.
Puro: Tässä on kysymys puolueen
unittien ja sinun katsomukslesl vä­lillä.
Ajatteletko shiä, että minkään
puolueunitin, fraktsian taikka solun
päätös sitoo sinua?
katu 47, ovi 2, — Tämän työ.
maan työläiset kuuluvat 1/1 1929
tähän järjestöön. Hankkikaa jäsen-
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Swift: Jos Kommunikuien Interna­tionale
tekee päätöksen jostakin ky­symyksestä
ja jos puoluetoverit ajat­televat,
ettö se on väärä päätös, on­ko
silloin välttämätöntä, että näitten
puoluetovereitten tulisi puolustaa näi­tä
päätöksiä työväenjoukkojen edes­sä,
vai tuleeko niitten seurata omia
mielijohteitaan?
Askdi: Tovereitten velvollisuus m i ­nun
mielestäni on seurata Kommu­nistisen
Intemationalen dikteerausta
ja samalla kertaa, elleivät ftp ole o i ­keat,
yrittää Miada Kommunistinen
Internationale ymmärtämään, että ne
eivät ole oikeat.
Swift: Mutta sillä välillä? Onko
niillä oikeus mennä suomalaisen työ­väenyhdistyksen
eteen puolustamaan
omia katsomuksiaan Kommunistisen
Intemationalen katsomuksia vastaan.
Askell: Kyllä, niillä saattaa olla o i ­keus.
Puro: Esittikö tuossa kokouksessa
kukaan i»ätösesityksen pöydälle jät­tämistä?
" ,
Akell: Esillä oli kysymys asian lyk­käämisestä,
mutta ei pöydäUe jättä­misestä.
Poro: Tiesitkö sinä, että Wilho Bo­man,
joka erotettiin puolueesta puo­lueen
vihollisena kannatti tuota esi­tystä?
Askeli: Minä huomasin, että hän
äänesti sen puolesta ja minä myöskin
tiedän, että hän el ole vihollinen,
vaikka sinä niin sanot.
pnro: Kuka sinun mielestäsi on oi­keutettu
antamaan tucmiion siitä, on­ko
jokin esitys puolueen edun mukai-
Askeli: Onko multa kysymyksiä esi­tettävänä?
Zam: 1925 sinut erotettlhi Työmie­hen
toimituksesta eräitten katsomus-tesl
vuoksi?
AslceU: Niin
Zam: Pidätkö sinä edelleenkin kiin­ni
noista katsomuksista?
Askeli: Mistä katsomuksista?
Zam: Sinun katsomuksesi karakte­risoitiin
silloin soslalidemokraattisik-sL
Sinä vastustit puolueen bolshevi-
Eoimista. Sinä kirjoitit artikkeleita
tuomariksi. Yksi Trot«ki siellä taik­ka
täällä — minä en perusta.
Zam: Joku aika sitten sinä yritit
New Yorkissa ja joissakin länslval-tioissa
järjestää jotakin nuorten Uit­toa.
Onko se totta? -
Askelf: El, en ole. Se on väärin.
Lovestonc: Kuinka kauan sinä oUt
Työmiehen toimittajana?
AskeU: Vuoden imivät,
Lovestone: Sinä olit virkailijana
Suomalaisessa Järjestössä?
Askelin: Olin.
Lovestone: Sinulla oli tehtävä Suo­malaisessa
Sosialisti Järjestössä y h ­tenä
sen johtajana?
Askeli: Olin yksi sen sihteereistä,
Lovestone: Kuinka kauan?
' Askeli: Noin seitsemän vuotta,
Lovestone: Sinä sanot, että sinä et
ole Innostunut teoreettisiin kysymyk-
Valtioneuvos.to vahvisti v.k. ^ 27 pnä
Läskelän—Pltkänrannan uuden rau­tatien
ratasuuhnaii. Töiden alottarai-seen
tällä rautatierakennuksella, mikä
on viimeinen v. 1930 lopussa päätty­vään
rautatierakennusten 5-vuotIsoh-jelmaan
sisältyvä rautatie, on valtion
ensi vuoden menoarviossa varattu 15
milj, mk.
Rakennustyöt alotetaan kohta vuo­den
alassa Jänisjoen Itäpuolella ole­valla
rataosalla.
yUDlSTAKAA
T«i.AnKSFNNE!
pelkkä "humble vörker", kuten en­nemmin
selitit.
A ^ ^ l l : En silloin, mutta nyt.
(Naurua).
Mlnor: Haluaisin kysyä Askelilta,
ajatteleeko hän, että puolue menet­teli
oikein erottaessaan Carinonln,
Abemin ja Shacthmanin trotskilai­suuden
puolustamisesta?
Askeli: En tiedä mitään toveri
Shachmanista jä Cannonlsta, Tapa-shi
häntä sen jälkeen kun hänet ero-tettUn.
Sen jälkeen olen häntä t a -
! vannut kerran. Niin, en ole sitä k y -
' symystä seurannut. En tiedä olitteko
viisaita valko hulluja. En usko että
kukaan rimlmlehlstä tietää mitään
koko asiasta. Jne, :
YlläoIeva.ssa oh suurin osa Aske­lin
kuulustelusta. Olemme julkais-slln.
Kiinnostaako sinua teoria lal- ^eet sen pääaslaUIsesti siksi, että As-keli
on tyypillinen soslalidem<*raatti-
A ^ e l i : Mitä tämä oikeastaan mer­kitsee?
Olenko mhiä täällä vastaa­massa
toveri Mäen tekemiin syytök-puolueen
bolshevlsoimista vastaan,
nen vaiko ei. koska sinä sanot, että sinä vastustit puolueen kcsMttämis- „ X w ^ M u J ^ n i ' S T . n ! S
E^?ITJI ' ^ ^ ° " * f ^ . ' ^ '^^^'^ Sinä edelleenkto pidät J^^^lTl.^^l^^.il^Ä
päätöksiä, jotka eivät ole puolueen kiinni noista katsomuksista?
hyödyksi?
AäiuU: En käsitä sinun Icysymys-täsL
Poro: Kenenkä sinun mielestäsi t u ­lisi
olla tuomarina siitä, mitkä esityk­set
ovat enemmän puolueen eduksi,
yksityisten jäsenten, vaiko puoluetmitin
tekemät eslt5*set?
AdceU: Puolueen jäsenet taikka puo-lueunitlt?
Mitä siinä on erotusta?
pnro: Etkö sinä näe mitään ero­tusta
yksityisen puohieen jäsenen ja
puolueen unitin välillä?
A s l E d i : En. Onko lisää kysymyk­siä?
siin, vai onko tämä tribunaali?
Lovestone: Jokaisella toverilla on
oikeus tehdä sinulle mitä kysymyksiä
tahansa, joitten ajattelee olevan y h ­teydessä
sinua vastaan esitettyjeio syy-[ Ai*eH: E l asian tällä asteellf öl-töksien
kanssa. Sinun velvollisuutesi ilessa. Tunsin Trotskin 1904:Btä
slnkaan?
Asliell: Silloin kun minulla on jou-toailcaa
kuten teillä, hiin voin ottaa
esille sellaiset hienot teknillisyydet
(!)
Lovestone: Sinä olit Työmiehen tel­et­tä
sinä et ole ijmostunut teoriaan.
Mutta sinä olet tuOdnut teoriaa?
Askeli: Varmastikin, paljonkin.
Lovestone: Marxilaisuutta, leninis<
miä, trotskilaisuutta?
ÄskeU: Paljonkin.
Loveston: Niinkö! Siinä tapaukses­sa
tämä kysymys kiinnostaa sinua.
Puolueelle on vastata tehtyihin kysy­myksiin.
Zam: Ajatteletko sinä että oli oikein
erottaa Lore puolueesta?
AAeU: Saattoi olla, en minä tiedä.
Minä en väUtä asettaa itseäni siinä
1924 :ään, taikka puolueen ensimai­seen
keskusteluun astL Silloin tie­sin
kaiken hänestä, mutta sen Jäl­keen
en tiedä mitään,
Lovestone: Toisin sanoen rfn^ olet
ollut johtaja ja tieteen tutkija, etkä^
sen aikakauden toimitsija, joka ei
mitään opi, eikä mitään unohda. Hän
on aateperältään Idireestä kantapää­hän
sosialidemokraattL iBI sUcsi ole
kumma, vaikka hänet Baiiraaja avo­sylin
ottaakin siipensä suojaan / u -
vltellessaan voivansa Askelia Icäyttää
niitten plkkuporvarillisuuteen vajon-neitten
ainesten luokseen vetäjinä,
jotka uudelleenjärjestelykriisi on suo­malaisesta
kumouksellisesta liikkees­tä
Amerikassa seulonut sivuun. Aske­li
esittää tyypUlisesti niitä kat­somuksia,
joita taitavammat koettavat
salata yrittäes^n kommunismia r e -
visolda valheellisten tunnuslauseiden
suojassa. Siksi on tärkeätä tuohon ä-jatusmaailmaan
syventyä, jotta sit&
vastaan tehokkaammin voimme tais­tella
kiUciessämme sosiaUdemokratian
rippeitä pois keskuudestamme. — SKT.
< Jatkoa)