Vapaus, August 1, 1922

              'f
Tiistama, elok. lp. — Tuesday, Attgast 1.
Yiimeinen tilaisuus
Fountainkyna-paUdntoja annetaan ainoastaan heinäkuun loppuun.
Oletteko saaneet kynän? Jos ette, niin tilatkaa heti Vapaus ja kjuä lä-
Metään teille.
Kvnä annetaan kaikista niistä koko vuoden Vapauden tilauksista,
jotka ovat pannut postiin heinäkuun ajalla, saapukootpa konttoriinune
Inilloin tahansa. Postileimasta näemme milloin kirjeet on postitettu.
KYNÄ ON MAINIO
Lukekaa mitä yksr kynän saanut sanoo:
«.Minä sain hyvän kynän. Se on mainio käyttää. Tässä juuri ko
kilen sitä. Olen hyvin kiitollinen kauppaani. — M. Kivinen.t^ I
Tämä kirje ei ole tullut Vapauden konttoriin vaan tov. K. V. Nur­melle.
Sudburyyn, ja näinollen siinä ei ole ainakaan mitään imartelua.
UUSI TILAISUUS KYNÄN SAAMISEEN.
Heinäkuun ensipäivän jälkeen meille lähetetyistä Vapauden tilauk-jisla
annamme ainoastaan uusista kynäpalkinnon. Kyniä riittää vaildcapa
tilauksia tulisi tuhatmäärin.
Asiaraiehille on .uusista tilauksista vielä ensi kuun ajan sama alen­nettu
prosentti kuin tähänkin asti.
Tarkastakaa niiden kynää, jotka sen jo ovat saaneet. Missä ei ole
jiamiestämme, lähettäkää tilaus suoraan Vapauden konttoriin.
Muistakaa että uusistakin tilauksista annetaan palkinto ainoastaan
elokuun ajan.
Tov. VAPAUS, Box 69, Sudbury, OnU
Punanen vaara.
Tämä on uusi kirja,'joka on Venäjällä itse kuukausia tu&ijEtiksia
tehneen henkilön, Isaac McBriden kirjottama ja Aili I. Kannaston suo­mentama.
Tässä kirjassa sanpn liikuttavalla tavalla kerrotaan punaso-lilaitten
ja upseeriston elämästä rintamalla, kasarmeissa y.m^ «amoin
icuin muistakin asioista, kuten kouluista, kansanopetuksesta, uudestiraken-rustyöstä
ja monesta muusta asiasta. Moni liAija tulee Imm kirjan
lopettamaan kyyhefleet silmissä, vaikkakin se kertoo vain puhtaista tosi­asioista.
Rientäkää tilaamaan Iätä kirjaa. Hinta 25c. Painos •ei ole kovin
«uuri, joten se voi loppua hyvin Ivhyessä ajassa,
Tov. VAPAUS,, Box €9, Sudkay, Ont.
Laukki Karjalaan siir­tyneistä
kalastajista
Eräälle New Yorkissa asavalle to­verilleen
kirjottaa Laoiki PietBris-ta
m.m. seuraavaa:
«Olin eilen kaupankiuune sata­massa
kun Astorian kalastajat saa­puivat
tänne Englannista Vivo lai­valla.
Olivat kaikki terveinä ja reip­paalla
mielellä. Autoin Riihosta nii­den
maj ottamisessa y.m. asioissa
hänen apulaisensa knn sattuivat
kaikki olemaan sairaina tai poissa.
Huomen aamulla, siis tk. (kesä­kuun)
26:na jatkavat matkaansa
suoraan Kemiin ja Kantalahteen.
Tyytyväisiä olivat tähänastiseen ko­mentoon.
Itse kai .tarkemmin sinne
kirjottavat Karjalan edostajafle,
Haloselle, joten ei tässä sen enem­pää.
»
Pietaritta innottuita Karjalaa ast*
oihia.
Laukki jatkaa: cTäällä aletaan jo
innostaa niihin Karjalan hommiin,
joita flieHä Amerikassa järjestetään.
Kalastajien tänne saapuminen on
synnyttänyt aika suurta innostusta.
Sitä menoa. jos jatkuu, eikä ota
paljon aikaa, niin alkavat Karja­lassa
työt käydä oikein amerikalai-seen
malliin. Toivotamme ' 'Karjalan
sikäläisille edustajille jatkuvaa in­nostusta
ja toimintatarmoa tehtä­vässään,
joka on jo näin suuria saa­nut
aikaan. Toimitahan nämäkin on­nentoivotuksemme
Karjalan edusta­jalle
tietoon».
Eduttajia mennyt Iitaa Karjalaan.
Heinäkuun 22 päivänä siirtyi
Karjalaan Metsäteollisuusosuuskun-tien
edustajana kaksi toveria Kar­jalaan.
Heidän tehtävänsä ovat laa­jat.
Eräänä tärkeimpänä, tulee ole­maan
hyvän metsäalueen hankkimi­nen
täkäläisten Osuuskuntien työs-kentelykentäksi.
Samalla siirtyi myöskin lisää jä­seniä
Rakennusosuuskuntaan. Yksi
«rittäin kokenut metsäeläinten pyy­dystäjä
(träppäri) oli mukana ja
toimii hänkin alallaan edustajana,
että täkäläiset träppärit voitaisiin
saada Karjalassa tuloksellisemmin
työskentelemään osuustoiminnalli­sella
pohjalla.
Tämän kesän aikana tullaan Kar­jalaan
siirtyjiä lähettämään ainoas­taan
kaksi kertad. Talveksi pysäh­tyy
siirtolaisuus. Mutta ensi ke--
väänä järjestyy lähtemään suuria
Osuuskuntia tärkeille aloille, Sil­join
on tilannekin siihen suotuisam­pi.
Sahateollisuusalalle siirtyy vielä
edustajat piakkoin.
Karjalan Tyo-osuusbtmta.
Aaro Hyrske.
VALKOISET .SANKARIT»
ErSän roittomaunudet päättyneet
aaltoihin.
Kansan Työ on varmalta taholta
saanut tietoonsa, että Uudenkirkon
nimisiniespiirin komisario Juho Kok­ko
poistui joku aika sitten kotoaan
Ja matkusti "Länsi-Suomeen jättä­en
jälkeensä kavalluksen ja muita
«lvittämättömiä asioita.
V. k. 26 pnä Kokko kyllästynee-elämäänsä
hukuttautui Helsin-pit.
Rnokolahteen.
Tulkoon mainituksi,, että näin it­sensä
lopettanut va&oinen poliisi­mies
oli valkoisten voiton jälkeen
V. 1918 jonkunlaisena'-yleisenä syyt­täjänä
Perkjärvellä toimien samalla
sikäläisen suojeluskinnnan päällikkö­nä.
Siitä hänet sitten nimitettiin
ensin ylikonstaapeliksi Uudenkirkon
nimismiespiirim ja sittemmin komi­sarioksi
cValkea veri» näkyy jatkuvasti
ryvettävän!!
. • e»
SOSIALIDEMOKRAATTI TIKKA
Kdiittyy «delleen rikkuroinnittaan.
liläisestä BDsialidemokraatista,
kunnanvaltuuston jäsenestä, peri-j^
atteelliscBta iäkonrikkurista Tikas­ta
kuuluu taas asianomaista valaise­via
juttnjB. Tikka, joka ensimäisen
juudastyön Iijoen lakon yhteydessä
tehtyään pyh^ti lupasi, ettei jatka
rikkuroinnöuan sen jälkeen, kun
on saanut «nnen lakkoa alkamansa
urakan valmiiksi. Nyt on miekkonen
tehnyt saman synnin jatkuvaksi te­kemällä
znrden sopimuksen, ottaen
erään lakonöbaiBen proomun tilkitse-misnrakan.
TUKKIYHTJÖITTEN METSÄN-
'OSTOT.
VäarinlaytoktiB SuöjirvellS •». 1914.
— Aaiaa ryhdytään nyt vatta
lutluniA&ii*
Metsänlieitaja, jääkärikapteeni S
W, Pekkola, jolle metsähallitus on
myöntänyt virkavapaatta aloittaa
kohdakkoin Viipurin läänin maa­herran
määräyksestä tutkimukset
Suojärven pitäjän Leppäniemen ky­lässä
V. 1914 sattunutta metsäpaloa
sekä sen jälbeen tapahtunutta met­sän
leimausta ja myyntiä koske­vassa
asiassa.
Mainitu mötsä on heti palon jäl­keen
silloisen lahjoitusmaitten hoi­tajan
Mäntyvaaran ehdotuksesta ja
lääninhallituksen puoltavan lausun­non
perusteella venäläisen senaatin
päätöksen mukaan leimattu jä myy­ty
Diesen Wool'Co:lle, tukkipuut,
jotka 7 m korkeudelta täyttävät
17,5 sm. 90 pennin ja 1 markan
•hintaan, propsit 50 pennistä ja hal-kopuut
25 pennistä kuutiom. Tuk-kimetsästä
oli palon kautta kuivu­nut
aivan vähäinen prosentti, jo­ten
' syytä tällaiseen kauppaan ei
olisi pitänyt olla. -Ostaja on met­sässä
säilpeistä tuoi^eista puista
hakannut noin kolmanneksen ja
jättänyt sekä hakatun että hakkaa-mattoman
alueen huonoon kuntoon.
Mainittakoon, etUL anomus tutki­muksen
toimittamisesta on hallituk­selle
jätetty jo puolitoista vuotta
sitten.
e
VALKOISEN SUOMEN lAILLI
SUUS.
Pudasjärven kollajan kylän työ­väenyhdistyksen
talo on yhä edel­leen
takavarikossa ja siis niin ol­len
sikäläisen lahtarikaartin hallus­sa.
Taloa ei ole viranomaisten toi­mesta
takavarikoitu, vaan suojelus­kunta
pitää taloa «sotasaaliinaaii».
Viranomaiset eivät ole ihuoman-
"neet» täsä olevan mitään laitonta,
koska eivät ole vieläkään taloa
saattaneet oikealle omistajalleen.
Talossa on parin tuhannen markan
velka, jonka korkojen maksusta on
huolen pitänyt työväenyhdistys.
VARKAUDEN SUURET TYÖ­TAISTELUT
PÄÄTTYNEET
Keskiviikkona, heinäk. 5 p. alet­tiin
työnantajien kanssa neuvotte­lut
Varkauden työtaistelun lopetta­misesta
ja on neuvotteluja työläis­ten
puolesta käynyt Paperiteolli-
I snustyontekijäin iiiton lutottamus-mies
Mäkinen ja Kolmiliiton luot­tamusmies
Kankari sekä työläisten
paikalliset luottamusmiehet. Työn­antaja
on lupautunut siihen, ettei
ketään työläisistä lakon takia boi-koteta.
Työläisten entiset rahapal­kat
kuin myös luontaisedut on
työnantaja lupautunut säilyttämään.
Häätötuomiot peruutetaan eikä työ­läisiltä
peritä häätöjutuista aiheutu­neita
oikeuskuluja eikä myös koro­tettua
vuokraa, vaan saavat fee
asua entisillä vuokraehdoilla. Saha-työläisille,
jotka ennen on pakotet­tu
tekemään ylitöitä suorittanratta
työaikalain määräämää ylityökorva­usta,
on luvattu työaikalakia vast­edes
noudattaa.
Lakon aikana hankittuja rikku-reita
ei työnantaja suostunut pois­tamaan,
mutta on luvannut ottaa
työläiset entisille työpaikoilleen si­käli
kuin rikkurit ne jättävät va­paiksi.
Niille taas jotka eivät heti
pääse takaisin entiselle paikalleen,
on luvattu antaa uudet työtodistuk­set
lakon aikana annettujen tilalle
ja siten lakkauttaa mustalistajärjes-t
«hnä heihin nähden.
Torstai-illalla esitettiin nämä eh­dot
lakkolaisten kokoukselle ja toi­mitettiin
äänestys lakon lopettami­sen
ja jatkamisen välUlä, jolloin
52 prosenttia annetuista äänistä
kannatti lakon lopetettavaksi näil­läkin
ehdoilla ja vain 48 prosent­tia
kannatti lakon edelleen jatka­mista.
Neuvotteluja jatkettiin sen jäl­keen,
kun lakkolaiset olivat äänes­tyksen
toimittaneet, jossa neuvotte­lussa
todettiin pääasiassa edellisenä
päivänä luvatut ehdot Kuitenkin
työttömyyden lieventämiseksi isän-nistö
lupasi järjestää siten, ettei
pieniperheisiä ole useampaa työssä
eikä suuren perheen huoltaja työt­tömänä.
Kun lakon aikana osa työ­läisistä
on toisella paikkakunnalla
ja perhe asuu yhtiön huoneissa, lu­pautui
isännistö siihen, ettsi näitä­kään
perheitä ensi tiistaina oikeu­den
päätöksellä maantielle heitetä,
vaan odottaa, kunnes perheen huol­taja
saapuu joko työhön tai muu­ten
järjestää asiansa.
Perjantaina aamupäivällä pidetty
lakkolaisten kokous kunltoaan neu­vottelujen
lopullisen tuloksen ja
toimitetun äänestyssuhteen päätti
lopettaa lakon klo 12 pillä. Yhtiön
johdon kanssa sovittiin, että kukin
työläinen ilmoittautuu avDe osastol­le,
jossa ennen lakkoa työskenteli
Työhön ilmoittaatuininen alkoi­kin
sovitusta ajasta hyvässä järjes­tyksessä.
Kun lakko oli päätetty lopettaa,
kävivät Kankari ja Mäimen isän-nistön
luvalla, insinöörin ohjaama­na
katsomassa, miten rikkarivoimin
työskentely tehtaassa käy. Tämän
käynnin yhteydessä selvisi, että rik­kurit
alkoivat ottaa Topptttilejääii,
ja ensi maanantaina pannaan teh­taat
käymään entiseflä työväellä,
jos työläisiä tarpeellinen määrä il
YU
foi|ia ei olekaan
somthi
Sosialidemokratinea lehti paljatta<
matta omuttenia valheita.
Vertavuotava, sorrettu Georgia!
ähki Vandervelde tunnettuun pa­teettiseen
tapaansa Beriinin kon­ferenssissa.
Bolshevikkien hirmu­valta
Georgiassa! Demokratian ku­ristus
Georgiassa! Kommunistien ri­kokset
Georgiassa! siinä maailman
sosialidemokratisten lehtien yhtei­nen
viime aikainen kuoro,_berlini-läisestä
päänoskelaislehdestä aina
Sasu Punasen sanansaattajaan asti
Kaikki sosialidemökratiset politikoit-sijat
ja sanomalehtiveijarit, joiden
ainoa poliittinen oljenkorsi on ollut
kommunistisyönti, ovat hengäst.v-neinä
kuvanneet Georgian neuvosto-venäläisen
valloitushalun säälittä­vänä
uhrina, maaksi, missä neu­vostojärjestelmä
on kylvänyt vain
kuolemaa ja kadotusta.
Sitä verisempänä kohtalon ivana-voidaan
pitää, että yksi. noskelais-maailman
äänenkannattajista yhtäk­kiä
keikahtaa päälaelleen, peruuttaa
ilman muuta kaihki^^eorgiaa kodke-rat
valheet, ja tekee täyttä oike­utta
hengenheimolaistensa vuosikau­sia
herjaamille Georgian kommunjs-teille.
Tällaiseen s o s i alidemokratisilh
kellokkaille niin perin hämmästyt­tävään
totuuden tuntoon tullut nos-kelaislehti
on huomattu göt^rgi-lainen
«Arbetet», joka kommunisti-ajojahdissa
ei suinkaa ole l&sJcannut
viimeisenä ja joka mm. Beriinin
konferenssien aikana laukoi kaik­kein
karkeimpia panoksia yhteisrin­tamaa
ja koromanistisia pahanteki­jöitä
vastaan. Hatta sitiepä onkin
lehden tieteen puolueetonta tietä
tulleet tosiasiat olleet niin murhaa­vaa
laatua, ettei nustään keljuilusta
enää ole ollut apua, vaan on lehden,
kuten sanottu, ollut pakko kerta
kaikkiaan katkaista kaula kaikilta
Georgian ryöväTijtittojen ankoilta.
Lehden olkontaahkirjeenyaihtaja
on näet Sonstantii^polissa tavan­nut
liikemiehiä, tuntevat pe­rinpohjin
geoigialaiiaet olosuhteet.
Nämä eivät ole oHset enempää ve­näläisiä
kuin s^tstiTalaisiakaan, vie­lä
vähemmin kommunisteja, vaan
silnunnälkijöiti, jtfikB ovat antane«t
Gesisian tiSaateesta täykin puolu­eettoman
ja objektiivisen kuvauk­sen.
Ja beiään Icertomoksensa ovat
asettaneet sosiailiaemokTatisten leh­tien
ja veijafiijohtajen jereBuaadit
«historian mastimmaata teosta» ker­rassaan
säaliäSäxään valoon.
rio Mdivanin lausunto ranskalaisen
toveritoimittajan haastat telussa,
minkä mekin olemme julkaisseet ja
missä Mdivani totesi, ettei ole maa­ilmassa
rauhallisempaa kolkkaa kuin
Georgia, on puhtainta totta.
Mutta tämänkään göteborgilai-sen
oikeistolehden itsepaljastuksen
ei liene syj-tä olettaa ,että muut
maailman noskelaislehdet <söisivut
oksennustaan». Valheen ja petok­sen
synti on niin syvään juurtunut
heidän olemukseensa, että heidän
lienee yleensä mahdoton tehdä ka­tumusta
ja parannusta. Ja niinpä
saataneen niistä edelleenkin lukea
kauhu-uutisia kurjasta Georgiasta,
tarinoita, jotka kaikki ovat samaa
tyyliä kuin Suomen Sosialidemokra-tin
viimeiset huijauskirjoitukset
Bulgariasta ja ranskalaisesta toveri
Cachinistä, kuinka muka Bulgarian
kommunistit nauttivat hallituksen
tukea, vaikka heitä ilman rangais­tusta'
metsästelläfin kuin villipetoja,
samaan aikaan kun sosialidemökra­tiset
johtajat ilman armoja saavat
nauttia kaikkea koskemattomuutta,
ja kuinka muka Cachin saarnaa im­perialismia,
vaikka häntä vastaan
on nostettu kanne maanpetoksesta!
.iMutta mitä eivät tekisikään pal­kinnon
haukkuneet köyhälistön pi-mittäjät
vallankaan vaalien edellä,
kuten Suomessa, kun on kysymyk­sessä
mahdollisimman suurten pal­velusten
tekeminen kiskureille ja
köyhälistön vapaustaistelun her­paannuttaminen
kaikissa muodoissa!
^ova Scotia voi varus­taa
Toronton pehme­ällä
hiilellä
Sydney, N. S. — Cape Breton
alueen 'hiilikaivannot voivat varus­taa
Toronton kaikella tarvittavalla
pehmeällä hiilellä mitä hiilenvälit-täjät
vain tilaavat, sanoi Dominion
Coal komppanian Jiikkeenhoitaja,
haastattelussa Toronto Star lehden
raportterin kanssa.
Lakko on uhhaamaita aluetta.
moittautuu- Saha ^-bn seisonut kain
muuri vain lastaus oa vähän olin
käynnJBsäi Sahanhoitaja ilmoitti, et­tä
rikkurtlastaajat saavat lähteä,
jos entistä työväkeä saadaan riit­tävästi
Yhtiön johto ilmoitti, että heillä
on noin 800 «lakonmurtajaa», jotka
todennäköisesti kaikki poistuvat,
paitsi ne, jotka lakkolaisten kes­kuudesta
ovat työhön ryhtyneet.
Näiden mukana yli 30 »aksalaista
paperikoneenkäyttäjää-
Perjantaina illalla matkusti lik-kureita
suurempi määrä laivoilla ja
junalla pois Varkaudesta, mukana
useita ylioppilaita, joiden joukossa
oli useita silmät siteissä.
AMMATILLISEN LIIKKEEN SOR­TOA
VASTAAN.
Suomen Saha-, Kuljetus- ja Se-katyöväen
liiton toimikunta koko­uksessaan
29. 6 1922 käsitteli Poh­jolan
Ammatillisen-' piirijärjestön
toimeenpanevan valiokunnan van­gitsemista
ja päätti siitä seuraavaa:
Toimikunta ei voi vaitiollen si­vuuttaa
sitä kansalaisvapauden sor­toa,
joka on tapahtunut Pohjolassa,
että etsivä keskuspoliisi (ohrana)
on sekaantunut työn ja pääoman
väliseen taisteluun. Vaikkakin olem­me
tietoisia, että työnantajat pie­nimpiäkin
työläisten leipätaisteluita
koettavat nujertaa, käyttämällä ko­ko
kapitalistisen järjestelmän ko­neistoa
apunaan, niin emme kui­tenkaan
voineet aavistaa ammatti­yhdistysliikkeen
vainon maassam­me
menevän hiin pitkälle kuin van­gitsemiset
todistavat
Pohjolan Ammatillisen piirijär­jestön
toimeenpanevan valiokunnan
jäsenten vangitsemiset sen johdosta,
että he toimivat työläisten tahdos­ta
palkSfauskysymyksen järjestelys­sä,
on todistus siitä, ettei tässä
maassa ole enään työläisillä oike­utta
toimia työpalkkaolojen järjes­telyssäkään-
Työläisten leipänsä
puolesta taistelunkin 'selittää por­varisto:
valtiopetoksen valmisteluk­si,
joksi se aikoo leimata Pohjolan
työläistenkin taistelun, joka on puh­taasti
taloudellinen taistelu.
Toimikunta yhtyy täydellisesti
Suomen Ammattijärjestön Sisäasi­ainministerille
jättämään valituk­seen
kuin myöskin julistukseen.
Georgian IscSlitus, toteaa Arbe-tet-!
ehd£n ollramaankiijoittaja hass-tattelonsa
sojalla, on panta' yksin­omaan
kokoon ^georgial^isista. Maan
armeija on hyvin yaruEtetta ja ia
rinalainen. : Hiflisin . lanEsIliseBsa
neuvostossa ovatt ednstettaina pno-lueettomatkla
kansalaiset, mikä
osoittaa, ettei maasta «aHitae tnt-taän
terroria. .Haan hal^ntaan lyS
leimansa malUsärjes^ii, laitos siitä
niiden viitai&n Ja aaltlDistes toi­menpiteiden,
joihin IceiniBnsiittit ovat
ryhtyneet. Georgian kansan tila
on nyt suurin plihtein iMurempi koin
oikeiitosotialuttsen ballinaaa tuha-na!
Se määräsi pakkotöitä, nojau­tui
yksinomaan pistimiin ja käytti
väkivaltaa poliittisiin vastustajiinsa
tunteman epäluulon nojalla. Kom
miui>tt&en haDuinan aikana ei ole
toimeenpantu eofttfian vainoja ja
vangitsemiset ovat koskeneet vain
vakoojia ja jnlikisia vastavallanku­mouksellisia.
Mitään kuolemantuo­mioita
ei ole julistettu. Kaikki tie­dot
vainoista ja huonosta hallinnas­ta
Georgiassa kuuluvat satujen pii­riin.
Ylipäänsä on AAetet-lchden haas­tattelu
pelkkää kommunistisen hal­linnan
ylistystä. Se on saattanut
maan talouden jaloilleen, se on luo
nut oikeudenmukaisen verotusjär­jestelmän,
saattanut järjestykseen
maan raha-asiat, aikaan saanut kan-santerveydenhoidon
alalla mallikel­poisen
järjestyksen puhtaus ka­duilla,
virastoissa, 'kouluissa ym. on
silmiinpistävä.
Kaiken tämän jälkeen ei käykään
ihmetteleminen, jos Arbetet-ldiden
certojat olivat kummastelleet sitä,
että vanha Georgian oikeistogosialis-tinen
hallitus edelleenkin väittää
olevansa maan laillinen hallitus. He
pitivät sen propagandaa (kaikkien
sasu laislehtien herjausartikkeleja
Georgian kommunisteja vastaan)
edesvastuuttomana ja erittein epäil­yttävänä
jo yksistään sen tähden,
ettet vanhalla noskelalshallituksella
enää ole mitään luotettavia suhtei­ta
Georgian kanssa,
Näin luotettavien tietojen mukaan
Arbetet-lehti, joka täten kaikkien
nogkejaisten kauhuksi ja pakotettu
peruuttamaan oraat ja muiden so­sialidemokratisten
lehtien paksut val-leet
ja omasta puolestaan vakuut­tamaan
todebi kaiken mitä luokka-äetoisen
työväestön äänenkannatta­jat
ovat tienneet Georgiasta kertoa,
United Mine Workersin 26 piirin
toimeenpanevan komitean viinkaili-jat.
Glase Bayssa pidetyssä iiilenkai-vajain
joukkokokouksessa ilmoitti­vat,
että jos 1921 vuoden paikka-takasaa
ei uudelleen aseteta voimaan
tammikuun 1 päivään 1922 kestä­väksi,
tulevat mainarit lakkoutu-maao
elokuun 15 päiränä.
Eaivostyöläi^ ovat tehneet työtä
Öhman minkäänllaista sojämusta •vuo­den
alitsta saakka 30 piosenttia pie­nemmällä
palkdla Icuin viime 'vuon­aa.
YlimMrfiinen kaivostyöläistea
piirikonventioni kesäksiussa päätti,
että muikäänlaista sopianusta >ei tal­la
tekemään aUe viime vuoden palk-iojen,
^
iSilby Barrelt, kanssinväSisen toi
iB^npanevao komitean jäsen, pala­tessaan
matkaltaan WaehingtoniBta,
selitti, että United Mine "VVorkers of
America järjötön presidentti Lewi8
•On voiinakkaasti kehottanut joko
laatimaan eopimnksen tai lakkoutu-maan,
vieläpä sillä ymmärryksellä,
että elleivät piiri 26 jäsenet tee
jompaa kumpaa, tullaan heEtä mah­dollisesti
ottamaan järjestön lupa­kirja
pois. Presidentti Levis oli
edelleen vakuuttanut, että kaikki
mahdollinen aineellinen avustus ja
kannatus tullaan • pääkortteerin ta­holta
kaivostyofäisille antamaan jos
he lakkontnvat,
McLahlan, joka on piiri 26 sih­teeri-
rahastonhoitaja, on jnuri an­tanut
ilmoituksen, että jos lakkoon
ollaan pakotettuja menemään, tul­laan
jokainen pumppumies, koneit
tenhoitaja ja lämmittäjä, yhtähyvin
kuin mainaritkin kutsumaan lakkoon
ja kaivosten annetaan täyttyä ve­dellä.
Piirin presidentti Baxter, jo­ka
aikaisemmin vastusti hiljaa työs­kentelyn
politiikkaa, ja jota vas­tustustaan
hän jatkoi kesäkuussa
pidetyssä piirin ylimääräisessä kon-ventionissakin,
on nyt kuitenkin se­littänyt,
että jo noin kuukausi taka­perin
hän ehdotti sopimuksen tekoa
tai jos tyydyttävää sopimusta ei
saada aikaan, niin kaivantojen lak­kotilaan
julistamigta. Lakko julis­tus
voidaan julkaista milloin tahan-
PORT ARTHURIN S. S. OSASTO
——-T toimeenpanee , i
ILTAMAT
Lauantaina 5 p. elokuuta Fort Williamm '
S. S. O:ton PirtUlä.
OHJELMASTA MAINITTAKOON
Puhe, runo Milja Lehtinen, laulua, murrejuttu «LAHTARIEN UHREJA»
(l:si näyt. kappale, aihe Suomen luokkasodosta). sekä kupletti.
Lopuksi noin l i tuntia kivaa tanssia Ojan Aarnen säestyksellä.
Iltama alkaa kello 8.30.
Ovilippu 35 tenttiä.
Huom.! Iltamat ovat Fort Williamin Piriillä. Tervetuloa läheltä ja
kaukaa!
mihin työläisraatajat joutuivat sit­ten
kun j-hteiskunta on niistä oman­sa
ottanut.
Siksi poika kaikista sukulalsvel-voUisuuksista
vapaana voikin omis­taa
koko nuoruutensa innon ja läm­mön
sille rakkaalle isänmaalle. Kou­lutöiden
ohella hän luki ahkerasti
kertomuksia csi-isien sankaritöistä
ja tahtoi itsekin tulla joT<sikin Löf-vingiksi.
Suomen luokkasota vihdoinkin
tarjosi siihen tilaisuuden. Enaimäi-senä
hän lähtj koulunpenkiltä, heit­ti
kirjat nurkkaan ja tarttui asei­siin
kapinoivaa työväkeä vastaan.
Sotarintamalla sai hän erityisestä
pyynnöstään osalleen vakoilijan vai­keat
ja vastuunalaiset tehtävät. Uh­karohkea
ensi yritys päättyi kui­tenkin
nolosti. Hän joutui punikki­en
vangiksi ja sai istua telkien
takana koko tuon mninerikkaan so­dan
ajan. Ihan hukkaan ei aika
sielläkään mennyt Joskin sotaura
tosin kärsi, niin opintie luisti edel­leen.
Palkkioksi urhoollisuudestaan
sai hän näöt, keväällä, kun pääsi
pois vankilasta, ylioppilaslakin.
Nyt nuori keltanokka sodan jäl­kiselvittelyssä
tahtoi näyttää mihin
oikea isänmaanrakkaus valistuksen
kevätkukkaa kannustaa. Hän se oli,
joka kaupungissa kenttätuomiot
täytäntöön pani Päivällä ampui ki­väärillä
ja mauserilla ja yöllä kuu-laruiskulla.
Ja punikkeja kaatui
kuin heinää. Sen jukeen hän otti
osaa Viron ja Aunuksen retkiin,
joissa kuitenkin bolshevikkien pääl­le
ihyökkäysten vuoksi ei saanut
tilaisuutta uusiin urotöihin.
VastoinkäynaisiBt^ huolimatta hän
saanut J9 koko joukon sankari-
Tenikoita riaiapieliinsä täyttäessään
21 ikävuotta, jolloin hän liihti ke­sää
viettämään Savoon tuon kruu­nunvouti-
vainajan perheen luo ja
vähän niinkuin lepäilemään suur-mailman
hnssuKta.
lciiiiH£sliiiM:äii:
:E:iCÄLL;F,OR AND DELIVER
Antakaa meidän puh­distaa
vaatteene. Vär-järit
ja kuivana puh­distajat.
, 1
Sudbury Dye Works
Phohe 520
sa.
Presidentti Baxter, sihteeri Mc­Lahlan,
varapresidentti W. P. De-laney
Kansainvälisen neuvoston jä­sen
Barriett ja piirineuvoston jäsen
Lewis McCormiok jokainen kohdal­taan
voimakkaasti puolusti lakko»
päätöstä.
PITKÄKORVA
Hän oli peräsin työmiehen poika.
Isä kuoli aikaisin ja äiti elätti hä­net
pesemällä herrasväen pyykkiä.
Sukkela 'ja teräväpäinen kun oH,
pääsi !hän jo kymmenvuotiaana
kruununvoudin juoksupojaksi ja vih­doin
kruununvoudin toimesta kou­luun.
Täällä oppi hän rakastamaan
<isänmaata» ja kantamaan kaikken­sa
sen alttarille.
Äiti tuli vanhaksi, kädet kangis­tuivat
ja voimat loppuivat. Ei jak­sanut
enää pyykkiä pestä. Ei saanut
edes vuokraansa mafksetuksi, jonka
vuoksi häädettiin kadulle ja sieltä
, a toteamaan, että kansankomissa- vihdoin vietiin vaivaistalolle. Sinne
Itse tyytyväisyyttä nhkui hiinen
mielensä, siQä jos asia otetaan va
kavasti, niin eipä itse Tapani Löf-vingill^
iään siinä ijässä ollut taka­na
niin mosen vibollisen henki ja
mokomaa tähtiriviä rinnaBsa. Kan­natti
jo vähsmmästäkin olla tyyty
vainen l|a ylpeä.
Kruonunvoadin vanha rouva oli­kin
ehdotellut, että hän nyt kesän
lepäilisi täällä Savossa ja kokoaisi
ruumiin ja sielun voimia talven va­ralle
ja sitten alkaisi lueskella jota­kin
virkauraa, i
Kesänviettoon nähden hän itsekin
oli samoa imieltä, vaikka virkauraa
ajatteli hiljaisuudessa kokonaan toi.
«elia tavalla. Nejivosto-Venäjä oli
näet vielä Icukistamatta ja een val­tauksessa
riitti uraa monelle oike­alle
isänmaan sankarille. Sinne heh­kui
hänenkin mielensä.
Sattui sitten yllätyksenä lennäh­tämään
tieto kautta maan, että las-taustyöläiset
keskellä kuumimpia
työkiireitä ovat tehneet lakon —
täydellisen työlakon.
Ajatelkaa millaista kansantalou­dellista
tappiota, tökkaa jokainen
minuutti silloin kän ulkomaalaiset
onkarit seisovat jouten lastia odot­tamassa
ja maan rikkaudet — lau-tapirsat
loikovat rannikkosaa-rien
rantakallioilla ja «laiskat»
työmiehet riitelevät vain työtun­neista
ja palkoista.
Tätä nuori sankarimme ei voinut
kestää. Kaikki oli isänmaalle an­nettava
— uhrattava —• henkensä
ja verensäkin, jos niin tarve vaatii
Hän pisti pussin selkäänsä, he-yt
rintaansa ja ylioppilaslakin pää­hänsä
ja lähti oikeana työn rita­rina
muiden työnhaluisten kanssa
palsfkimaan töitä lähimmälle Igstaus-laikalle.
Tämä oikea sankarien maa oli
sinne jo ennen häntä koonnut jou-icon
herroja ja varakkaita talon
isäntiä, jotka eestä maan ja kun­niankin
olivat valmiit vaikka lan-kunkantoon.
Sormukset, kunniamerkit ja val­kolakit
ripustettiin puiden oksiin
ja alettiin työ kuin olisi lankun
alle synnytty.
Sitä mukaa kun työnhiki kasvoi
paidan alia, paisui isänmaallinen in­tokin
maan rikkauksien rahaksi
saamisesta ja laskevan markankurs-sin
kohottamisesta, sillä hehän, oi­keat
sankarit, saattoivat vain täy­sin
tajuta tämän jalon työn Isän-maallisen
ja känHantaloudellisen
Kuurmerkityksen. Sanattomina siinä
liikuttiin, sillä hetki oli liian ylevä
tullakseen suunsoitolla häirityksi
Paarmat ja kärpäset pörisivät
ympärillä. Niitä huitaistiin kädel-
Viimein ilmestyi rannalle joukko
ryysyisiä työläisiä. Tervehtimättä
ne kulki ohi ja kokoontuivat sii­mekseen
erään puun juurelle. Siel­lä
ne kuuluivat hiljalleen neuvot­televan
ja vähän välifi mainitsevan
nimeä «pitkäkorva».
Valkolakin omistajasankarimme
pysähtyi vihdoin ja huusi: cHamp-
Parit, kuko on pitkäkorva?»
Äänet vaikenivot Ja vallitsi het­ken
hiljaisuus kuin haudassa. Mie­het
katselivat toisiaan ja nähtäväs­ti
ujostelivat vastata. Viimein veti
järeä miesääni: cSinä olet pitkä»
korva».
«Sanoppas uudelleen!» Uoskast
valkolakin omistaja ja alkoi ha­puilla
housunsa taskua.
«Ka, mikä on sanoessa. Sinä olot
pitkäkorva», <kuului yhtaikaa koko
miesjoukon suusta.
Silloin valkolakin omistaja tent'
pasi mauserinsa ja lukas! yhden
kuulan miesten päiden yli, ja kun
eivät siitä hätkähtäneet, yltyi bä*
nen vjihansa Ja hän lähetti toisen
keskelle miesjoukkoa. Veltosti, vie­läkin
miehet nousivat, mutta nousi-vot
kumminkin, (kun yksi sai kiiur-lan
käsivarteensa, .^»u-^^^i^^^-
Päivä saatiin nyt työskennellii'
rauhassa. Ei kuulunut eikä näkynyt
ketään, jos el ota lukuun muuta­mia
onkipoikia, jotka toisen saaren
kalliolta huutelivat pitkäkorvaa.
Mutta kun olivat löhes kilometrin
päässä, ei sankarimme viitsinyt ede»
ampua,
Kun työt illalla lopetettiin, puki-vat
työnhaluiset kalleutensa ylleen
ja lähtivät kylältä ostamaan lusik-karuokoa
ja maitoa kuivien eväi­den
särpimeksi
Ylioppilaamme nuoremmuattaan
pinkoi edellä ja riensi kysj/mään
ensimmöisestä talosta.
Kun hän saopui, pihoon, oli sii­nä
joukko lapsio, jotka hyömähtivät
huoneiden taa piiloon jo yksi sa­noi:
«Se oli Jierra»,
«Eikä ollut», intti toinen.
«No, mikä se oli?», jatkoi edel-linen.
«Se oli pitkäkorva», selitti toinen.
Ylioppilaan viha julmistui ja,hän
kiljasi: «Kuka on .pitkäkorva?»
Silloin lapset lähtivät huoneen ta­kaa
käpälämäkeen.
Vaan pieni pallero, joka tepasteli
paitarääsy päällä portaiden edessä,
nenä räässä ja posket mullassa, ei­kä
vielä kyennyt toisten jälkeen,
vetää kurantti nenäänsä ja tolkut­ti
vieraalle: «Tinä olet pitkäkor­va
».
Kohta tulla muksahti kivi huo­neiden
takaa mäeltä vieraan kint­tuun
ja vieras lähti ailfakyytiä lap-silouman
jälkeen kiroten ja vihasta
pihisten. Vaan lapset 'juoksivat ym­päri
metsän kuin akanat tuuleen
ja kaikki huusivat > minkä jaksoi­vat
: «Pitkäkorva, pitkäkorva --. piifc-käkorva
— piitkäkorva — piitkää-koorvaa.
»
Varislauma oli juuri asettunut
tähän metsään yöpuille. Ne heräsi­vät
huudosta, nousivat lentoon ja
vaakkuivat minkä jaksoivat: «Pit­käkorva,
pitkäkorva, kvaa, kvaa—>.
Oli juuri ohran tähkälle tulon ai­ka
ja käki, joka kukkui viimeisiä
hukkumisiaan, oli saanut vihneen
kurkkuunsa ja kukkui kelonrun- •
golla hyvin vaivai^esti: fPitkäkor-va,
pitkäkorva — — —>
Ja se pitkäkorva ampui mause­rinsa
kuumaksi ja kuulansa loppuun
osumatta kehenkään.
Jä metsä yhä huusi; «Pitkäkorva,
lä ja astuttiin juhlallisina feuin pitkäkorva, kvaa, kvaa »—».
kunniamarssissa. Olavi Kuusalo.