Vapaus, June 15, 1927

              ii
Keskjyifldtoiia, kesak 15 prna—Wed., Jnne 15 NVfc, 69-~ 1027
HTÄ ON SOSUUSMI
Kirj. V . Bf. MOLOTOV
Kesknstelu sosialismm voiton
problemista Nenvostoliitossa herät<
tää IcyBymykses, mitä on soäalismi
la lybyt, vaan kestää vuosikymme­niä.
Ensimäinen proletaarinen yallan-i
a millä ehdoaia voi käydä päinsä ku»^ous tapahtui maasja, jossa esii»
vnftnkA* rakentaminen, tyy toistensa rinnalla viisi yhteis­eosialismltt
voitokas rakentaminen. kunta-taloudellista piirrettä (talon-
Tämän valaisuksi srfosti Stalin
puoluekonferenssissa Engelsin vas­tausta
(Idrjassa "Kommunismin pe­rusteet")
kysymykseen: "Millainen
tulee olemaan tämän (sosialistisen)
vallankumouksen kulku?" 12 py-poikaista
luontaistaloutta, pikku ta­varatuotantoa,
yksityiskapitalismia,
valtiokapitalismia ja sosialismia).
Lenin selitti tämän tarkalleen
1918 alussa, ja Nep'iin siirryttäessä.
kälässä Engel» esittää vallan vai- Ja vaikka lähenemmekin ensimäken
tauksen ja *j oukon taloudellisia toi­vuosikymmenen
loppua, on näita
menpiteitä, jotka Sinovjevin sanojen
mukaan "johtavat todella sosialis­tisen
rakennuksen pystyttämiseen".
Viitaten kohtiin sellaisiin kuin "epä­terveellisten
ja huonosti rakennet­tujen
asuntojen ja korttelien hävit­täminen",
"työn järjestäminen tai
'proletariaatille toimien järjestämi­nen
kansallistutetuilla maatiloilla,
tehtaissa, verstaissa ja rautateillä
j.n.e.". Tov. Sinovjev yritti toiselta
puolen osottaa, että tähän sisältyy
"todellinen sosialistinen, kumon^',
mutta toiselta puolen, että niistä
sanoista käy selville sosialismin ra­kentamisen
mahdottomuus yhdessä
maassa. Tov. Stalinin oli luettava
kaikki 12 kohtaa havainnollisesti
osotiaäkseen, että ^'yhdeksän kym­menesosaa
tästä ohjelmasta on vai*
• lankumöuksemme jo toteuttanut".
— Täten tov. Sinovjev antoi uuden
tilaisnuciin osottaa, kuinka hänen
väitteistään huolimatta näin taka­pajuisessakin
maassa sosialismi voi
voittaa.
Johtakaamme mieleen, miten Le­nin
määritteli sosialismin. V . 1918
hän korosti, että "sosialismi on en­nen
kaikkea tilinpitoa", tai kuten
hän toisessa paikassa sanoi: "Me
olemme vasta alkaneet siirrä so­sialismiin,
mutta emme vielä ole
toteuttaneet ratkaisevaa siinä suh­teessa.
Ratkaiseva on mitä tiu­kemmin
y l i maan ulottuvan tilinpi­don
ja kontrollin järjestäminen tuo­tantoon
ja tuotteiden jakoon näh*
; den" (Lenin: "Neuvostovallan lä-
!lummästa tehtävästä" v. 1918).
2Iy9]iejnmin, kun neuvostovalta lu­jittui
ja alisti alaisekseen teoUisuu-
Cden, mutta'Viimemainittu" oli aivan
'r lamassa (1920), Lenin 'selitti:
"Kommunismt » « ' s e on. jteuvosto-
. Valla ynna koko nman Ba£k^jstämi-^
[ aen". Täten hän korosti, että^ 6-
* inan_ proletariaa^ yUvaltf»»?
. »ojaa korkean tekniikan<vteoltoUu-c
teen, ei voi tulla ilrosh sosialismin
- voittoa. ''\
Täj^lisemmSn määritelmän an-
S^CJCJM Lenin teoreettisessa teoksessaan
fTlTalfio ja vallanknmous",' selittäen
sosialismia ("kommunistisen yhteis-^
kunnan enaim. astetta"): "TUin-pito
ja kontrolli — siinä pääasia,
mikä on tarpeen kommunistisen yh­teiskunnan
ensi asteen toteuttami­seksi.
Kaikki kansalaiset tulevat
tällöin valtion, jona ovat aseistetut
" työläiset, palkkalaisiksi, kaikki tu­levat
saman koko kansan valtion
"syndikaatin" palvelijoiksi ja työ­läisiksi".
Tässä ei tarvitse lähteä selittä­mään
tämän ensi asteen ja toisen
("täyden.kommunismin")' crotusia,
kun nyt on kysymys cidellisestä.—-
Mikä on siis sosialistisen rakenteen
V perusluonne?
Sosialismin taloudellisena perusta­na
voi olla vain suurtuotanto kor­keine
titknikoineen.
Tuotannon välineitten siirtyminen
yhteiskunnan haltuun johtaa luok­kien
hävittämiseen, ja näin säätyy
sosialistisen^ uudistuksen yhteiskun­nallinen
luonne. Sosialismin valli­tessa
luodaan suunnitelmallisesti
järjestetty talous ("fiiinptto ja
; kontrolli") "yhden yleisen syndi­kaatin"
muodossa, jossa kaikki kan­salaiset
"palvelevat". Yhden yh­teiskunnan
osan käy mahdottomaksi
riistää toista ja kaikkien osanotto
yhteistalouteen kohottaa suunnatto­masti
taloudellida ja sivistyksellisiä
elinehtoja. Näin on sib sosialismi
sellainen yhteiskunnallinen., järjes­telmä,
jolloin tuotannon A^lineet
ovat yhteiskunnan käsissä ja luo­daan
yhtenäinen suunnitelmallisesti
järjestetty talous, jolloin luokat
ovat kadonneet ja luotu rajattomat
mahdollisuudet taloudellisten ja si­vistyksellisten
elinehtojen kohoa­miseksi
kaikille yhteiskunnan jäse­nille.
Sitä on sosialismL
kaikkia vielä jäljellä. Niiden suhd^
ei suinkaan ole pysynyt samana.
Tosiasiat kertovat sosialististen ai­nesten
merkityksen kasvavan. Mut­ta
silti on luokkien katoaminen pit­käaikainen
prosessi, joka vasta on
alussaan. (
Päävaikeus on siinä, että väestön
pääjoukkona ovat talonpojat —
pienomistajat. Sen luokan katoa­minen,
8.0. sen taloudellisten pe­rusteiden
muuttuminen on syvä val­lankumouksellinen
tehtävä, joka on,
toteutettava. Ja se on toteutettava
tykkänään toisilla keinoilla kuin mi­tä
Icäytettiin porvaristoa ja tilan­herroja
kohtaan. Tästä sanoi opet-tavasti
Lenin:
"Luokkien häviäminen — 8.0. ei
vain! tilanherrain ja kapitalistien
karkottaminen, jonka me suoritim­me
verrattain helposti —- se mer­kitsee
pikku tavaratuottajain katoa»
mistä, mutta niitä ei suinkaan ajeta
pois, ei sorreta; niiden kanssa on
elettävä, ne voidaan (ja täytyy)
voittaa puolelle ja uudistaa hyvin
pitkäaikaisella, hitaalla, varovalla
järjestävällä työllä."
Nyt myös tiedämme ne käytän­nölliset
tiet, joilla tähän päämää­rän,
on kuljettava. Kirjotuksessaan
"Osuustoiminnasta" Lenin osotti,
kuinka talonpojat vedetään mukaan
sosialismia rakentamaan. Hän kytki
tämän erottamattomasti yhteen työ­väen
valtiovallan ja sen taloudel­lisen
perustan, valtion suurteollisuu-'
den,. lujittamisen kanssa. Tämän
kautta selviää-, myös vallankumouk­sen
nykyinen aste. Se on aosialis--
min rakentamisaikaa maan teollista­misen
pohjalla ja kehittänlällä ta^-
lonpoikaln osuustoimintaa suurmi-tassa.
Me emme ole vielä rakenta­neet
sosialistista yhteiskuntaa, me
ehkäisevä tekijä, on yMelskuntä-znuotonsa
puolilta (luokkajako)
taantumuksellinen ja aikansa elänyt.
V^tlf T>lFT>"i^T'^«f"»n"^ kokemus
osottaa, että sosialismin voitokkaalle
rakentamiselle välttämättömät eh­dot
ovat meillä olemassa ja lisään­tyvät
yhä- Valtiollinen valta on
proletariaatin käsissä ja lujittua
yhä. Riidattomasti kohoavat ^5-
väen elinehdot ja talonpoilcain myös
(vaikkakin olemme molemmissa suh­teissa
vasta saavuttaneet aivan ensi
edistykset). Sosialistiset ainekset
kasvavat ja lyövät laudalta kapita-listisia.
Nyt ei Lenin enää vo^
sanoa, niinkuin v. 1920, että "me
olemme heikommat kuin kapitalis-^
mi, ei vain maailman mitassa, vaan
mySskin omassa maansa'. Sosialis-j Yhtä hnllunkuriseen valoon jou-tinen
teollintntemme on nyt johta- tu.u syyttäjien väite Vanzettin suh-vana
maan taloudessa. Tämä myös
johtaa, vaikka iif»?<»gHirin, luoldden
häviämiseen, Päävaikeus — pien-toottajain
väistyminen, toteutuu
maan teollistuttamisen kautta, ta­lonpoikain
osuustoiminnan kantta.
Vihdom antaa kehityksemme vauh­ti,
sen ensi saavutukset ja sen^ jat­kumisen
nuäidollisuus, meille täyden
oikeuden vakauttaa, että sosialisti­sen
talonteiiune kasvu ilian lähivuo­sina
on «ffiottaya sen edistyksellisyy­den
kapitalismin rinnalla. ^ Niin
voimme täydellä syyllä vakuuttaa,
että meillä on sonalismin voiton
mahdollisuus, ja että se voidaan
saavuttaa omilla voimillamme.
teen. Ampuma-ase, joka löydettnn
Vanzettin hallusta, ei soveltunut
lainkaan yhteen niiden kuolien
kanssa, joita löydettiin murhatun
ruumiista. Tätä ei siis yritetty väit­tää.
Mutta sen sijaan syyttäjät
nostivat sen hullunkurisen väitteen,
että Vanzettin hallnssa oleva pis­tooli
olikin murhatulle Berardellille
kuuluva ja että Vanzetti muka
murhan tapahtuessa oli siltä anasta­nut
tämän aseen. Kaikki yrityk­set
tämän väitteen todistamiseksi
ovat kuitenkin . täydellisesti epäon­nistuneet
Tämän väitteen hullun-kurisuuden
ja järjettömyyden huo-_
maa heti kuin ajattelee sitä mah-
PARI SYYTTÖMYYDEN BUOLESTA FVEXJ-VAA
TEKNILLISTÄ SEXKKAA
Mutta sosialismi kasvaa esille ka­pitalismista
—- ei valmiina, puhtaa­na
ja sileänä, vaan s^tetakunnan
sitä .vasta rakennamme, me vasta
käymmel/Siihen käsiksi, tautta me
Öedämtti^' varmasti ne penispolut,
jotka johtavat täydellisen sosialis­tisen
yhteiskunnan rakentamiseen.
Voidaanko siis näUIä edellytyk­sillä
saavuttaa sosialismin voitto
maassamme? Lenin vastaa tähän
kirjotuksessaan "Osuustoiminnas­ta":
"Valtion valta kaikkiin suu­riin
tuotannon välineisiin nähden
on proletariaatin käsissä, tämä pro­letariaatin
liitto monien miljoonain
pien- ja pikku-talonpoikain kanssa,
proletariaatin johtava asema taloin-poikaistoon
nähden j.n.e. — eikö
tämä ole kaikki, j o l^ on tarpeen;
jotta osuustoiminnasta, jota olem­me
kohdelleet kaupusteluna ja jota
eräässä mielessä yhäkin olemme oi­keutetut
Nep*in vallitessa kohtele­maan
sellaisena, — eikö tämä ole
kaikki, inilcä on tarpeen tä3'dellisen
sosiaT^tisen yhteiskunnan rakenta­miseksi?
Tämä el ole vielä sosia­listisen
yhteiskunnan rakentamista:
mutta siinä on kaikki, mikä on
tarpeen ja riittävä tätä rakentamis­ta
varten."
Kaikki tämä antaa meille oikeu­den
puhua voitokkaasta sosialistises­ta
rakenteesta, S.O. kulkemisesta so­sialismin
voittoon seuraavilla eh­doilla:
v / : ' '.
1. Jos valtiollinen valta on pro­letariaatin
käsissä ja luja liitto ta­lonpoikain
kanssa takaa proletariaa­tin
johtavan aseman tässä liitossa.
2. Jos valtion hallussa on kaikki
suurtuotannon välineet ja talouden
sosialistiset ainekset lyövät laudal­ta
kapitalistiset ainekset, ~ yhä vä­hentäen
viimemainittujen osuutta
yhteiskunnallisessa elämässä ja saat­taen
ne lopulta häviöön.
3. Jos maassa samalla kertaa tu­houtuu
luokkien olemassaolon juu­ret-
ja yhteiskunta kehittyy näiden
täydellistä tuhoutumista kohti (tä­hän
myös kuuluen pjenten tavaran-tuottajien
asteittainen ja vähittäi­nen
**uudistuminen").
• 4. Jos työväenluokan ja laajo^
jen talonpoikain joukkojen aineel­listen
elinehtojen taso yhä paranee,
ja samalla kasvaa näiden sivistys
("kulttuurivallankiimous").
etojoukon, proletariaatin, Jännite­NSmä
kaikki ovat edellytylsinä
tyn (pitkäaikaisen» sitkeän j a vai- j viidennelle ehdolle, että sosialistisen
kean) taistelun tuk>fcsena. Tämä j rakennustyön p^^ kan-ytimpnpaikii
nn r^^<^^ri»flt»n vai- s^"°^^^sgssä mitajg» ja pitemmälle
t^^n''™^ft«^k*»ll«»»p diktatnuri, jon- 'Päästäessä, yhä selvemmin (erikoi-ka
vallitessa vielä joka askeleelta sesti tuotannollis-taloudellisessa suh­teessa)
Tt^mentuu uuden yhteiskun­tajärjestelmän
merkitys, verrattuna
aikamme kapitalistisiin maihin. Mnt-
Hmenee vanhan (kapitalismin) jät-teitS,
mutta jolloin tnySis kasvas
esille yhä enemmtn ja lenemnuin ^
nnden järjestelmän (sosialismin) .ta tämä viides ehto pn kiertämätön
ainekBi& Sitä aikaa elämme pd- seuraus edellisistä. Mandlaisuus on
xasfaikaa Neuvostoliitossa. Eikä se ^ jo aikaa sitten osottanut, että kapi-msidän
oloissamme >-- takapajuinen jtalistinen järjestelmä on nykyisellä
talons talonpoikaismaassa —> voi oi- 'tuotantovoimien kehityksen asteella
New York Timesille kirjottaa
muuan aikalainen kirjeen, jossa
painostaen Saccon ja Vanzettin
S3ryttömyyttä ja heidän vapauttia-mistaan,
iesiin tuo pari teknillisesti
merkitsevää seikkaa. Kirjottaja ei
kuulu radikaalisiin työläisiin, eikä
työläisiin lainkaan, mutta saattaa
tässä asiassa silti katsella asiaa to­tuutta
vaativalta näkökannalta.
Hän-huomauttaa, että paljon pu­hutun
Saccon revolverijutun todel­linen
merkitys, joka voimakkaasti
puhuu heidän syyttömyytensä puo­lesta,
on yleisön keskuudessa mah­dollisesti
jäänyt liiankin vähällä
huomiolla! Kuten muistetaan, on
syyttäjien taholta kovasti koetettu
painostaa sitä, että muka Saccon
hsUussa löydetty revolveri on se
sama, jolla murha; on suoritettu.
Tätä tarketusta varten on tutkittu
kuulia ja verrattu niitä revolveriin.
Tässä tutkimuksessa ' ei kylläkään
ole päästy mihinkään todellisiin to­distusvoimaisiin
tuloksiin syytettyä
vastaan, mutta tämän ohella asias­sa
on toinen puoli, jonka kannattaa
ottaa huomioon.
Syyttäjätkään eivät ole väittä­neet,
että Sacco 'enempää kuin Van-zettikaan,
olisivat joitakin ammatti-pyssymiehiä.
Ei, he ovat olleet
rauhallisia työläisiä, joita ennen tä^ haajaksi.
tä ryöstötaricotukseen luttynyttä
murhaa, ei ole koskaan syytetty
mistään. Mutta njrt väittävät syy­tetyt,
että nämä miehet ovat kylmä-dollisuntta,
että joku ryöstömurhaa-ja
ottaisi murhatun revolverin ja
pitäisi tällaista, mitä selvintä todis­tusta
itseään vastaan, hallussaan
viikkokaupalla. Yksinkertaisesti täl­laista
ei tapahdu missään rikosjut­tujen
yhteydessä. -
-Syyttäjät väittävät, että . murha
on suoritettu ryöstötarkotuksessa ja
Ostakaa pai^auiimät
B ANKO LAATUA
Ovat taattuja leikkansterän kestävyydestä- terävänä,
täydellisesti taattoja tehtaan tekevijoilta:
et
Ovat
SCYTHES 1
> ^- • «amiene. ovati^yima- ^ttä $15,000 anastettiin murhan yh-vensesti
ja harkmnallisesti suont-L_„j - ^ „ ^„ti;i*s *r.,++«
taneet veriteon ryöstötarJcotuksessa.
Jos näin oUsi, niin voiko kukaan
tervejärkinen ihminen kuvitella, et­tä
harkinnallinen ryöstömurhaaja
säilyttäisi viikkokaupalla hallussaan
tärkeintä todistuskappaletta itseään
vastaan, nimittäin murha-asetta,
kuten syyttäjien järjen mukaan
Saccon olisi pitänyt tehdä. Huo­mattava
on, «ttä murhasta oli ku­lunut
kolme viikkoa vangitsemiseen,
jolloin 'tuo ase häneltä löydettiin.
Saccon olisi siis pitänyt pitää asetta
hallassaan kolme viikkoa, vieläpä
varjella sitä niin, ettei se vain mis­sään
tapauksessa hukkuisi. Jos Sac-colla
ja hänen revolverillaan yleen­sä-
olisi ollut jotakin tekemistä mur­han
kanssa, niin eikö selvä järki
silloin osottaisi, että hän aseen olisi
hävittänyt heti paikalla, sillä jokai­nenhan
tietää sellaisen säilyttämi­sen
merkitsevän ^ samaaj kuin mitä
parhaiinmah todistuskappaleen säi­lyttämistä
^itseään vastaan. Näin
järjetöntä olettavat syyttäjät kui­tenkin
miehestä, jota he syyttävät
järkeväksi ja harkinnalliseksi mur-teydessä
Bererdelliltä. Mutta ei ole
minkäänlaista todistuksen varjoa­kaan
esitetty siitä, että nämä rahat
tai osa siitä, olisi Saccon tai Van­zettin
hallussa. Jduirhatapauksen
jälkeisinä viikkoina nämä miehet eli­vät
yhtä vaatimattomasti, yhtä sääs­teliäästi
ja köyhästi kuin aina en­nenkin,
mutta siitä huolimatta mei­tä
vaaditaan uskomaan, että he ovat
suorittaneet harkinnallisen murhan
ja sen tueksi esitetään monien mui­den
ohella ylempänä mainittujen
hassunkurisia väitteitä.
Pr of. Felix l^^rankfnrter on vasta
ilmestyneessä kirjassaan Saccon ja
Vanzettin jutusta perusteellisesti
lain teioaillisyyden kannalta katsoen
repinyt rikki kaikki syyttäjien väit­teet
ja "todistukset" asiassa. Hän
osottaa kuinka puolueettomästr-tuo­mari
esiintyi, kuinka vedottiin mie­lipiteisiin,
"isänmaalliseen velvolli­suuteen"
eikä todistuskelpoisiin to­siseikkoihin
oikeuskuulustelussa ja
että tuomio saatiin näillä perusteil­la.
Sen perusteella nyt kuitenkin
uhataan kahden työväenmiehen hen­keä.
— T—o.
No^5 HEDEMORA MALLI
Leveä leikkuuterä ja tukeva selkä. Katkaisee alempaa kun
tavaDiset viikatteet. .
5_. ^SCYTHES
Vi«rai^ ensi kesänä!
Suomalaisten^suosima
RUOTSIN ÄMER^^
järjestää suurenmoisen huvimatkan
Samassa laivassa ilman vaihtoa Helsinkiin saakka
ii DROTTNINGHOLM"
Lähtee New Yorkista perjantaina, kesäkuun 24 p:nä
(Bostonista kesäk. 25 p.)
SUORAAN HELSINKIIN
Ainoa pysähdys matkalla-tehdään Göteborgissa, jossa lasketaan maihin muualle menevät mat-
. kustajatv':
^^ Suuri him kohnannessa hiokassa:
Meno- ja palaapiletti NEW YORKISTA taxBostonista SUOMEEN ^Xg^^QQ
^^-^^ MySskin alhaiset hinnat Cabia-IaokaMa.
pilettejä
SUOMESTA CANADAAN omaisillenne ja tuttaviUenne teette
viisäimniih jos kääii^^ sOlä linjamme tarjoaa
hopean ja mukavan matkan sekä luotettavan palveluksen. Ko­ko
matka Suomesta Canadaan kestää ainoastaan 10 vuorokautta.
RUOTSIN AMERIKAN UNJAN konttori Montrealissa auttaa avuliaasti ja maksutta sekä
Suomen passin että tarpeeOxsen Yhdysvaltojen läpifculkaviseeranksen hankkimisessa.
NYT on oikea aika hyttien tilaanäseen. Menkää Ruotsin Amerikan Linjan lähimmän asia­miehen
luo saadaksenne neuvoja piletin ostossa, sekä avustusta tarpomisten aäapaperien hankin­nassa
j . n. e. taikka kirjoittakaa suoraan
AMERICAN LINE
IIB STANLEY .ST., (St. Catherine ja Stanley katojen kulmassa) MONTREAL, Q U E .
470~Blain Street, WinB9ec, Haa.
J . KANNASTO,
fiox 69, Sudbary, Oat.
ERICK J . KORTE»
183 Lorae St., Port Arthnr. Oat.
No. 11 — DUTCHMAN MALLI
I^uohon ja rikkaruohon katkaisua varten. Varustettu tuke­valla
selällä joka kestää raskasta työtä.
"BANKO" viikatteet ovat tehdyt kolmesta eri teräksestä,
kaksi pel^eää ja keskellä kova, j o t ^ voi' teroittaa kun parta-
"BANKO" viikatteet ovat parhaat Ruotsin viikatteet, Mark-kinoilla
on jäljennöksiä, joten olkaa ostaessanne huolellisia saa­daksenne
kuuluisia Bankp viikatteita.
Dstakaa kauppiaaltanne taikka kirjoittakaa asiamiehelle Ca­nadan
varten.
D V IK
20 ST i^lCHpLAS ST MONTREAL f> Q,
J U O K A A
Lemon and' Orange • Smash, GToIdfield Pale Dry Ginger Ale, y.m.
hyviksi, tunnettuja pehmeitä juomia.
Tilaukset toimitetaan-nopeaan ja huolella.
ORANGE SMASH BOTTLING WORKS
Box 1749, 61 Birch St., N., Timmins, Oni^Telef 646 J . - - K . A . Merikalli1,0
> w w i > w w w w w w w i > w w w a » u
Peter ja Richmond Sts. kidmassa
TORONTO.
' a a j s a i > a a a a « > i * a a a a a a a a a i « > i ^ o a a ^ a < i a a a ^ j f c ' 3 U M f c a ^ ^ ^ - - - ' - - - - - - '
Käydessänne En^rlehartiäsa tulkaa
I M and
Meillä on täydellinen varasto ruokatavaraa, j
~" lihaa, y.m. • ^
Kahvia, 5 Ib. erissä 45c. Ib. Tuoreita Yeast Cakeja. Kaademummaa.
P E R U N A J A U H C ^
^ ^ ^ ^ • ~ ^ a a a a T > a a a ^ a a i a i a * a i a a a a a ^ a * t a i a * a * *
Jack Seppälän Sauna
Avoinna 4 kertaa viikossa: Tiistaina, keskiviäkona, perjantaina js
lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12 :ta yolla.
Sprnce St. ——Puhelin 1107 r Sodbnry, Ont.
Lähellä Vapattden konttoria.
STAR BOTnie WOIIK$
K. V. NURMI, omistaja
Box 1028 Sudhury, Ont. Phone 946
» VALMISTAA PARHAAT JUOMAT SUDBURYN PIIRISSÄ, j
~mi>r a > a i » « a aaamnaaamoaaa aa aanaa annaa aaciiiTT —
NORTHERN C O E & WOOD CO,
KOVAA J A PEHMEÄÄ KOLIA — KOKSIA ^ KOVAA JA
PEHMEÄÄ PUUTA
202 Mackey Bldg. — Puhelin 744, Sudhury.
VARASTOPAIKKA — ^ LORNE STREET - - - - P U H E L I N 86. j
'•1 ma n n 11 « a i r 1 - . - - - . ^ ^ ^ ^i
ALGOMA STEAM BATH
AND BOTTLING WORKS
146 Algoma St, South. — Port Arthur, Ont
• Suositellaan •
HÖYRY-, SUIHKU-, ABSME- JA HÖYRYKAAPPIKYLPYJÄ
Anki joka arkq»ivä kdlo 1—12 T^SOM
yirTotnsjnomatilaqlfK»t lihetetiSn kotiin: tilattaessa
PUHELIN 2400N.
LABERGE LUMBER
COMPANY
Täydellinen varasto
rakennustarpeita
Rnokaa ja Kahvia
C A N A D I A N C A FE
210 Mihto S t , Sudhury, Ont
Lähellä C. P. B- asemaa
Tilaa yövieraille. ~ Phone 2269
Box 1862 JOHN LEHTELÄ
Ty^istOTeri! Oletko jo filainiiit Vapandeo?