Vapaus, April 16, 1925

              X«k0BS lopetettun.
' cihteeri-rahastoiiho|t«}»T
p S ^ a B ia byväksyxrnne sen sd-
^'paikkahnimlta^
VEBSTERS CORNERS. a C
. vwoninie toiminU vihne aikoi-ro
ollut melko vilkasta siihen
Ishrlcn kun työmarkkinat pnutava-
^Bsnudessa. joka
on pääteoUisnatena, tämän
y^n aikana ovat olleet perin kÄ-ja
«itä on johtunat että^ mo­nen
xtFÖläisen raha-asiat ovat menr
neet perin vinoon. On ollnt ino-nella
kymiisi järkeileniistä nutä
noffla vähäisillä senteillänsä on yoi-
Brt ostaa henkensä pitimatd.^;
jjljj^n tilanteen yalUtessa Igray-tääu
nhrautuvaisnntta ja tahdon 1»-
jaotta ollakseen heikostiljaan ma­jana'osastotoiminnassa.
.
Sellaista se on että , pikku maan-
^elijä ci voi tulla toimeen tuossa
piepellä maatilkullaan, vaan, -on se
pakoitetta hankkimaan toimeentu­lonsa
ainakin osaksi ulkopuolelta,
ninuttäin teollisuudesta jos sattua
jaaoasn siihen tilaisuuden, . sillä
Bgvarsiensa kauppaajia,' varsinkin
tämän talven aikana on näyttänyt
oJevah liian paljon ja siksi on tySn
äuinti ollut hankalaa. . - Kymmeniä
kertoja on saanut kulkea tyStä ky­sellen
ennenkuin on saanut työtä
"eies nimeksikään, puhumattakaan
säännöllisyydestä, jota sen ^ pitäisi
olla. Varsinkin perheellisen' mie­hen
pitäisi olla yhtämittaa' tuotta­vassa
työssä voidakseen: elää taval­lisesti,
sitten vielä l5un työvoimaa
oh liiaksi, kohtelevat työnantajat
• pomoineen työläisiään _niin ankarias-ti
kuin haluavat. Jopa kiskovat tu­kastakin,
kuten täälläkin erään ker­ran,
silloin- kuin heidän suunsa ei
heidän -mielestään voi; tulkita niitä
elänneHisiä raakupkflia työläjsiäan
kohtaan. Näin he tekevät^^ järjes­tymättömien
työläistensä kansaa, ja
jos eivät taota niin paljoa Jkuln pi-täin
niin tiKsi on valmis, saat läh­teä
lapattamaan. Tuolla oh toisia
vereksiä voimia odottamassa;' ote-taai)
sieltä toinen kfäeiltisvaksi' ja
nihi yhä edelleen - kokeillaan ja pu­hellaan
työnantajien kesken, ja
tsSBuaA saanit käxaä kailnsn tä­män.
Nyt Bikyy tySnant^illa «le^
ytm tiäOä se «nkimätSn näntö
yieejim^ etti miestä ei «teta tySbön
muta aattaa, Ta|u> ainoastaan mak-snlBsten
tyfinvilitystoinustojen kaut
ta.
NoflcJUceit kohtelut ja epäkohdat
xiUnkotjattcvat, vaan yksilöinä em­me
voi niitä korjata, päinvastoin ne
vain pahenevat, 'Meidän «ta täällä ja
samoin joka paikassa missä metsä-työteolBsantta
on, liityttävä'metsä-työläisten
järjestöön ja sen kautta
toimien me voimme, saada jparan-nuksia
olosuhteisiinuBe. Siis järjes­tykää
yhteen saareen taistelu jär­jestöön.
Vappnlcappideelcsi ovat osastom-
^ näyttelijät vallnnieet kappaleen
nimeltä *nLdekUe;nIeiinntes^ Se
on rakkausdraama [ 4»sä näytökses­sä
kirj. Herman Suderman. Näy­telmän
aihe on sangen kaiunis ja
sBcsi «n se saanutkin yleisön ihidi-
Ihn puoleensa kaikkialla, missä sitä
pn.«3itetty,/.Aikaa en -vielä tar­kalleen
tJedäv milloin se esitetään,
mutta . ilmoituksista näezdme tar­kemmin
tndnneihpana.
:Naisjaoftoiiime on päättänyt jär-jfötää
käsitöilleen i myyjäiset tämän
huhtikuun 11 päivän illaksi, ja jois­ta
tuloista sitten puolet on • pää­tetty
luovuttaa Nova Seotian' lak­kolaisten
avustamiseksi. | .
Toveritervehdyksin
Vesipoika.
mm
VÄMMON NYT VAiM.
•Tv
MahtaTa kevätittlkalsiL PdloiirJkevaisfö lukemista. Paljon hienoja^ imvia.^ Koko 61 saurikokoiflta: lania, «lis
puolta sudtempi kuin l^oinleliön joulu. Kaikin puolin midlyttävä. Hintal ainoastaan 35 senttiä. ^Tilaukset
täyteen dia muloia kuin saapavat »sälle. — K u ^
^ VAPAUS, Box 69, Sudbuiy, Oiit
heljä teräksen «helinä.
Syiän pojalla sykähtii '
maisto mennyt meorahuttf,
aatos ;iski aivoihinsa...
Näki pajan pienenlaiseni,
sinne työnnäksi sisähän.
NäM sepän muivaparran .
takoa taputtelevan. •
WHIT£ FISH, ONT.
Vxime' kokonkse«Man päätti ~os&s-tomme
luovuttaa Nova Scotian lak­kolaisten
avustamiseksi kymmenen
dollaria. Keräyslista on tuottanut
yhdeksän dollaria 11 senttiä. Yllä­mainitut
rahat <ovat lähetetty asian­omaiseen
paikkaan.
Aikaisemmin on ollut puhetta,
että pidetään yhteiset vappujuhlat
Vermilion Rivcrin osaston: kanssa
edellämainitun osaston talolla^ "Vaan
nyt on kamminkin osastomme pää­tös
'tullut kielteinen. Minkä syyn
perusteella?, ei allekirjoittanut tie-
'dä, kun ei' ole sattuneesta syystä
voinut olla kokouksessa. -
Päätöksessä on vaan ilmoitet^a,
että osastomme viettää vappujuhlat ^ y i t i l ä m :
•Mat^ Linäalan farmilla 1. p. touko­kuuta
klo 11" e.p.p.
Ihmetyttää muuten miks'ei. voitu
"juhlia yhdessä kuten edellisenä vuo­tena^
epäilemättä iftilot olisivat ol­leet
suuremmat molenimille osas­toille.
Ohjelma olisi ollut yhteinen
ja j^^rempi, joten olisimme saaneet
koko juhlat enempi tarkoitustaan
vastaaviksi.' r~ K.
Tyr rtHean sepän
tarina Kirj. A K U PÄIVIÖ
Oli kerran poika pieni,
jolta kuoli kasvattajsti .:
ilierolle nyt miehen alku,
kääry käärmetten pesähän,
orpo oviloukkosihin. ;
Tylyn kuuli, kovan.koki>
lempeämmästä uneksu ^
Laps' ei ollut muiden lainen,
muiden lailla leikitellyt:
itseksensä istuskeli, <
mietiskeli, murjottelL
—, Mikä tuosta-tällenevi,
tuUeneviko topeto?... "
OH hallakin ilonsat
vuoleskella, vihellellä,. T
tahi seppänä takoa.
Kun ei ollut alasinta,
kiven päällä kalkutteli^
ja kun vietihin. vaaara, *
takoi toisella kivellä —
takoi poikanen teriä /
ruostuneista rautäasta.'
Mikä tuosta tuUeneviv.
kun sei takovi teriä?, i .
Kerran poikanen pajahan
auki jääneestä ovesta.
Löysi tuolta tulitikun,
saipa ahjon syttymähän, '
pnnottamaan raadan pätkän. •
Unohti jo olevanpa ^
seppä omassa pajassa.
Kuului kalke kartanoÄeV^
korvihin kovan isännän»
Saj nyt seppä selkäsannan,
ikolhat kuoleinan rajalle.
Kävi poika pienokainen ^
sutä vielä {^rnkemmäksi, ' >^ ;
vielä vähemmän' puheli; ' ;
ajatteliko enemnun.
Oli ollut-poika nöyrä, ,
kaikki käskyt noudatellut, /
liyvät käskyt, kiirehemmin:
pahat päätä^-väanlieskeUen —
kunnes jätti kuolematta, '
jatti, vaikka^korvatl/vohkoi, j
tokka lensi tuliudna,'
vaikka jäsenet natisi,
fuolavitsat verta viilsi-..
Aant' ei päässyt,-ahki -v^en,
potki, puri pieksäjiäSa. • -<
. ;• • • •••H • •• - f-
— Mikä taosta tallensi
paatnnnt-rpahantekijä, v-- - >
peto on jo;^pentaBa]dn;..«:;
Siitä pitäen sisaa ^ - - - - . -
nitti peto-pentoseDa»
^ötiin jos lyömäDakin,
taen ei henkeä otetta... K . - .
iTuoja nyt poika etsi
^«puolelta pihojen»; . ,
aäJajaivon8,j»maa,v- ^
Eihän tu<^ta ihmiseksi,
Varjakkaan*) on omiansa,
siellä sirunsa, kynivät..
Pantiin poika Varjakkaan,
orpo. ojennettavaksi,' "r '
paatanut parattavaksi. ,
Miten miestä muokattihin,
sit' ei kuultu, ei kysytty.
Mutta pääsi poika sieltä
kerran kannisna &eväilnä
melko miehen mittaisena,
hartevana harjaspäänä. :
Sisu näkyi 'silmistänsä.
Yritteli yhtä, toista,
rengin virkoa vihasi.
Puolen r kesästä kulutti;
mietiskeli, murjottelL .
Nuorten kanssa ei ilonnut,
naisia; ei nauratellut.
Tover oli tovereille,
yrmy isäntäväelle, •
poilrä tyyni ja totinem.
Mutta annas joku pisti,
joku heikkoa häväsi,r
joka polki poljettua,
siinä tuli tappuroissa,
siinä puoltaja-peloton,
tappelija' taurvitessa.
Tunnen: nämä tanhat,*- tavat,
menen maailman kylille... :
mietti poika ^a menikin.
Kasvot, käänsi etelähän,
pohjoisehen selkäpaolen^
niinpä poika poljeskeli,
vaelteli, vihelteli '
Kerran -oudon'kylän suolla
lej^ossa leppeässä
näki tytön tylleröisen
- Eikö tarvis .~auttajata,.
paUcehien painajata, V
moukarin moikuttajata?
kysyi poika ^jontevasti.
—- Vaiät työt ja vähät varat,
Virkki vanhas verkallensa.
—. En ma vaatisi varoja,
hiukan hammasten rakohon .
jos saan joskus purtavata,
niin ma painan palkehia,
heiluttelen moukaria, ,
suuret raudat sujuttelen.
Näin ma näen sepän: .taidon,
siinä palkka pyytämäni.
—- Tuohon noin jos poika tyydyt
eikä muorini murisej^
niin on sillensä sovittu, —
tule kanssani'tupahanI . ^>
Eipä muori se murissut,
tervetulleeksi totesi
—r Olemnie nyt tässä kahden,
kävi muori kertomahan;
poika mennyt on merille,
sille tiellensä hävinnyt.
Tyttö naapuritalossa •
niinkuin ' piian nimellisnä, —
tuolla rlienee lepikossa
lehtikerppajen teossa
tai jo l^jan kinterillä...
Ensi kerran pojan päätä
sulo huumaus hipasi,
ensi kerran polon poven .
ämmin tunhetulva.
'—Lehtisien taittajako,
oli täinän tuvan tyttö,—-
hämä palkit tepastellut,
tämän penkin piehtaroinut,
tuossa sängyssä levännyt!..
lehtikerpuja sitovan.
Siinä poika Tysäfatihe,
silmäsihe, sapsähtihe —
hypähti ojan ylitse,
alkoi työssä auttamahan. '
Jopa nauroi neitoselle^
koska nanroi neitonenkin, .
jopa,silmänsä sädehti,
leikki huljoihiialiltansa^..
Siivin oli aik^ männyt,
jaosten aurinko alennut, ,
Lfihti tyttö, l»oika lähti, . ^
kojan-;saahan rinnan ktuki,.
ininä kerran «ilmähtiher:
heilahutti hattuansa,
meni, poika, menoansa.
Meni, mutta mietiskeh: ^
mihin: oikein ma menisin^
mikä. Uire miekkosena?...
Snitä korvihin kajahti
kalke kaonis, kilke kirkas.
•) V^jakka, saari Oökm lähdOä,
jossa oif pahanlniristen lasten kas-tatu
«laitot. * -
\
Painoi poika palkehia,
heilutteli moukaria, '
sujutteli suuret raudat
taidolla takojan aliib,.
voimalla miehen väkevän.-
Kyläläiset kuultuansa . :
pojan voimin pauhoavan
työtä toivat, toista veivät,
leipä seppien leveni. - ,
Sanoipa jo / poika seppä /
kerran seppä-mestarille:
— Kstäkäähän piippuhunne,
minä koetan kalkutella.
. Koetapahan, tuumi ukko:.
Kallitse tuo kalso tuossa,
vihoviiqieinen kapistus
kaikkia ne tänne tuovat.
Kävi vartehen vasaran
koora vielä ilpokematon,
kilkutteU, kalkutteli,
takeli ja taivutteli,
jopa kastaa karahuttr —
antoi sepän arvostella.
— Katsos, kahi siitä tuli,
viikate kuin viikatekin.
Poika, paremmin sanonko,
olet seppä'syntyjäsi!
Näyn njrt ma joutavankin
piippuhuni pistämähän, '
näyn nyt ma joutavankin
lietsoa liekuttamahan..,
Vieri hetken ajan virta,
vieriessään vyörytteli
monen kohtalon kiveä.
Kävi paukutus pajassa,'^
tuima teräksen helinä,
mutta yksm siell^ seppä,
seppä nuori ja nokinen
haitelevi hurjin voimin. -
Tnpasessa tuudittavi
^uori nainen lapsukaista '
lemmenlauluilla unehen.
Minne vanhukset VÄJosi? :
Tuonnepahan Tuonen maille,
nurmen alle nukknmahan;
Nämä jäivät nuorikoille
tupa lämpönen tytölle,
vävypojalle pajanen,
koti kodin alkajille.
Matta heidän mentyänsä
tuvan kohtas tuhon posti:
vanhan sepän vanha velka,' v
kivijalkaan kiinnitetty.
--- Rahat tänne taikka tapa,/
paja, ahjo, alasinkin!
-—Väärin, tuhannesti väärin!
vaikerteli vaimo nuorL
Mutta poissa ovat, poissa, -
jotka toden tietäisivät.
— Maksanf «anoi seppä synkkä;
Suorin vjMkka sapeOani,
vereOani velan väärän!
' - » -
lÄhti hammasta porasten*
kulki kourin köpnstavin
rikkabasta rikkahaDe,
kisknrilta kiskorille,
kunnes kerran jo tapasi
avittajaa armollisen:
tahannen sai toima seppä.
s
I
u o m e e n
RootsiD-Ameiilfaii linjan \
"STOCKHOLM"
LÄHTEE HALIFAXISTÄ SJJORAAN GOEfTHENBURGipST
Maanantaina t. k. 27 p:nä
^ Tämä on viimeinen kerta tämän kevään aikana kun
tämän iinjan laivat ottavat matkustajia Caiiadasta.
t%
t0M
'•M
Siis jos te haluatte muEavan matkan niin tehkää se nyt. Paljon suomalaisia mat-.
kustavia menee tällä laivalla. Matka tulee olemaan miellyttävä, virkistävä ja i^jf)]^.
.m
LAIVAPILETIN HINTA $110.00. -^EDESTAKAISIN $186.00.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää seuraavien asioimistojen puqleen;
S W E D I S H A M E R I C A N LINE
518 St Catherine St, W.
MONTREAL, QUE.
470 Main Street,
WINNIPEG, MAN.
J. y. KannastOt
Box 69, SUDBUBY, ONT.
f=Jf=Ji=li=di=Ji=Jr=lr=Ji=di=ii=Jdi=Ji=dirJisJi=ji^is^
- Viikatteitapa tulevj,
vlrkM vieras nähtyänsä.
— IvHkatteita, viikatteita,
tuhat nUtä*nyt tulevi,
Virkki seppä synkeänä.
Kenran «iihen hän lisSsi:
- Knnpa satsin ma takoa
«ikein v ^ n viikatteita,
tuhon tyrmiä teriä,
joilla loiset listittäisi, >
levittäisi rikkaruoho
näiltä mailta mokomilta,
petun kylmiltä periltä...
Aika meni-menojansa. ,
Kävi^ paukutus pajassa/
voimantyÖ> jo tyynempänä.
Painoi palkehia poika,
isän kuva ihnetyinen,
tuvanvpaplla 'aimo tyttö'
avusteli äitiänsä, , s
tanbualla temmelteli.
peri, kolme, palleroista.
Mikä' maine^nyt sepällä?
Miehen maine,: suoran miehen,
sepän tyrmeän, totisen,
jäyhän järkityön tekijän,
terässepän^v ^selmmitenkin.
- Maksanut on väärän velan^
pajasensa parannellat,
tuvan* toikdla lisännyt.
Omillansa elelevi,
korslda «i kumartele,
mairittele mahtavia, T~ '
peljänne ei jumalia - ,
eH^ peljänne pirua!.. .*..
vaikken elinpäivänäni
cskonut sen ehtiväksi.
Nyt on, orjat;'teidän vuoro!...
Saipa" ahjo nyt sytettä, '
saipa seppä nyt takoa .
niitä "vih^n viikatteita,
tahon tyrmiä teriä",
sai nyt lauaista salatun,
kauan kahlitun vihansa
vasten sorron vallitusta,
eikä vasten yhtä, kahta.
Miten Jcävi» vaikenemme,
tuo on tuttua tarina —-
miten vietti Valko-Suomi
vapauden juhliansa, : •
Unkarit j sen vcrihäitä,
kauhun icuuluja pitoja.
Missä seppä? Missä muutkin.
Saipa vielä kerran käydä ,
lap^nsmuistojensa ladutr
suurenneena, selenneenä,y
Mhdä kuvan kirkastetun
Suomen kansan kaitsijoista. ^
Miten säästyi sorakuopan -
uhrijoukosta unonen,
se Ue sattuman satua. '
Mutta kidutusten kuurin,
piralllsen piinauksen,
sen hän kävi, sen hän kärsi
eikä nähty nöyrtymistä,
kdultu armon anelaa,
eikä saatu sammumahan . /
miehen ja sepän sisua.
Mitä poika muuta tiesi,
tlesikö tai eikS tiennyt,
mutta poika el puhujapt.
— Lyökää, ootte lahtareite.
vaikka tähän mun tpipattei
huusi poika pieksäjille.
Eikä sammunut sisussa...
KAKSt LAUSJUAA
Kaksi laulaveikkifa, joilla oli laa
lunlahjaa ainoastaan omassa' mieli
kuvltulgsessaan, pyysi tunnetun mn-eiikkimiehen
arvostelemaan, kmo]^'
ko heistä oli parempi laulamaan.
Kuultuaan kompasenkin näytteen
taidostaan; «anoi ntusiikkimies- toi*
selle heistjl:
"Te olette viheliäisin laulaja, mi­tä
elämässäni olen kuullut!"
"Ahää", huudahti siUoln toinen,
''minäpäs voitin!"
"Jlttepähän", virkkoi jnusiikki-mies,
"te ette osaa laulaa enstn-kään!"
Halutaan
leipuriiyöntekijä .kun
ilmoittaa itsensä.
W.KbivuläilIe
Boxll3 Ck)ppe;r Cliff,
Ontario.
Halutaan Uefaa
kaksi pantiin paperille!...
Saipa, ahjo nyt «ytetta,
pontta ^rarri nyt vasaraa. ^
Päivät hämystä himyhyn
jyttyi STO^ to^ kattc
Too on miesi oudommille,
miesi toinnepa tuvassa
ondensa ympärillä. ^'-^
Komsi toonne tultuansa
kolkot kasvot kirkastarat,
hyvä toutensa tulevi;
mies on lauhkea knfn *lammaib
Ajani^'vierifteU
.snnren kohtalon
' koko kansain kalliolta.
ToU todin; «fOam^ jdH^,
knmonsten vktfohnt, 1 '
jtoli' Soomen saaret pShrät»
ilon ' täivii^^ tttxasi
— Taota' mini «aotfokin,
«nela&i la «Itvistelftt,; / -
— Lyökää, nyt on /teidän vuoro,
toista tuskin tullenevi!
tuon hän virkki, etkä muuta.
Niinpä löivät, lahtasivat
kunnes saivat vangistansa
voiton saaren — vainajasta.
Matta eipä, eipa vielä
sepän risa sammunonna.
ToH sinne,sejpln poika,
itse isän ilmikava,
vaikka vasta poollmiestä.
tyrmän telkiä täristi, . ,
saorin katsoi, selvin pohol, .
vaati isästä tOlä,
vaatt isSvainaJl8te>
- Isäsiköt «nnefahan. ,
Httäs j^flta maata tiedäi, ,
nyt sen pobot' — piumtaounel
Missä olette Mrs. Elli ja Arvo
Vuorinen. Jos ette' 14 vuorokau­den
kuluessa tee selvää kanssani,
niin tulen toimimaan vuranomais-ten
avustamana. Ottakaapa, tämä
aikanaan hoomioon ennen, kon on
myöhäistä. Jos Joka näiden henki-
(SIden olinpaikan tietää, tekisi hy­vin
siitä minoUe ilmottamalla. ^
E, LryU P«lten«o.'
89 Raymo Boad, FordLjCity, Ont
Haluaisin saada tiet^ inissä ön
Samuel Elo? kotoisin. Kurikasta,
Vaasan läänistä. Oleppa hyvä ja
kirjoita. Asian tiedät Oosotteeni
on Mr. Kati* Hakala, Bestel, Ont„
Canada.
VAPAUDESSA
Knrssl
Slllk.39.10
Dollarista
iXHETYSKULtlTi
'40e Uhetyksistft alle $30.00,
60e Jähetyksists 180-^0.99.
asti, 76e lähetyksin 160.00
--109,09 Ja ILOO JcaOdtta
1100.00 taikka sitft raurem-mflta
UbetyksUtS, SSbkSsano-laalähetylcsiUe
on faänt $8.60.
/ T«ro0toMp .'ottaa tahavtU-iykUft
vHBteaä ^ aj mm,
957 Brcadfiem ^ T f , .,
$odbiainua Ja 'stafMnBM
•tavat voivat käydä VafHHiden
IcoiittoriiftMitf edniitafnittta -tti^.ui
h^Ukaxmäd,
' LatvaptetJZ mrriiim,
TIaaastafaM pdalliasleila. i i l l Ä i i S 8 i ip
Sos «9. — ^ Btdl^, ok.