Vapaus, May 21, 1929

              1929
istus-
J EDEL-L
I L TA
.'. Vaaran
i o Ilaria.
:'etaan lah-
)i£ta $3.55
puolustni-kiitokscn-.-
sista
'i::tu!cn
?t
assa
in
errat:
aan
tiu
'AEUS.
}nt.
työtä teke-äkunnassa
iksia y h -
liseen?
,ys työtä-paneimne
oman e-a
löydy,
nän.
n tosipa-v-
yydellä
laarinen
ähetykseri
aviin k y ­isten
v ä -
ne?
i s t a : per-laisi?.
yh-
:akunnal-mallanne
i subma-likkakun-suoma-i
s i a tai
jinka on
iialanpal-paikassa,
öin?
Vapauden
litten. e-i
kirkko-sten
y h -
arlamen-kapinal-suurkapi-sotavoit-i
I hi
I
«f
No. 119 — 1929 Tiistaina, toukokuun 21 p:nä—Tues., May 21 Sivo3
Kapple Lemoin maanalaista elämaa
(KäännäJ Leninin erään a\iistajan kirjoitnkscsta.)
( Se cli puolueelle vaikeaa aikaa täyttämättä. 5 i l l ä luotin tuntevani seu-
Elettiin muistettavia heinäkuun päiviä, j dun tien. Lenin. Sinovjev, Rahja.
i Tov. Leniniä ulikasi vastavallanku- Sotman ja minä painuimme nxatkaan!
r.icuksellistfin puolelta suuri vaara. Alussa meni kaikki h3ndn. mutta sitten
Vapauden kirjakaupasta ja asSamieh-lfä on saatavana t ä t ä itse stantataaamme
ovat tuntemattomi
Lainaamme:
"Mutta te samoin ku
rn:^ laisia
seti
barba.r.T-,. • valtiaat, tulisitte p i t ä m ä ä n vieras-t.
ava veroa rooTfu- ^n"^" ^dehecn olisi oltava Rooman vallan ^laisia j a mak-o
r i a • ftcrrcilleea. Teidänkin talonne tulisivat olemaan täynnä sraiin^o^enn ttee ^taahhddoo ttte rkrukiiU"aao ^Ro oman nykyiset valtiagalt adaisaeattttuoariktsaeisntneel uti. tse Lyhheyiedsätni
sijaanca. Mutta meidän gladiaattorien acia on aivan toisenlainen. Mc halveksitut,
orjuuteen syöstyt kotimaastamme raahatut, jotka olemme pakoitetut alhaison hu­viksi
tappamaan toinen toisiamme, me haluamme vapautta, t ä y t t ä vapautta. Sen
vuoksi me olemme pakoitetut nouseinaan o: ainoastaan nykyisiä Rooman valtiaita
vastaan, vaan tuleviakin, jokaista sortajaa vastan . .
Spartakus on romaani, kirja niin puhdas ia ylevä, että vain harvoin sen ver­taista
luetaan. Jokainen mies j a naincr., joka sen lukes, ei voi( mennä riviäkään
e t e e n p ä i n ilman suurta halua ahmia yhä enemmän ja enemmän.
K i r j a hinta on ainoastaan 75 t e n t t i ä . Saatavana Vapauden liikkeestä
lukuisilta asiamiehiltä. tilatkaa jo tänään. Hyvässä tapauksessa loppuu
kesken.
se-kä,
k i r ja
Heinäkuun ensimäisinä päivinä saa-| cksyim.Tie tiessä, j a kesti kotvan e n -
pui luoksetii tov. Sof ja ilmoitti pää- j ncnkuin löysimme oikean tien.
; töksestä L s n i i i i n iuojaamiseksi uhkaa- j Asemalle saavuttuamme menivät Le-
I valta vaai-alta. Ehdotti minulle tämän ; nin ja Sinovjev metsään inäe!Ie, mc
I asian hoitamisen ja muistutti, että | toiset jäimme aseraaUe. Juuri kun
lichtävä cn suoritettava ankaran kons- | L e n i n oli mennjt. tuli luoksemme? yksi
' perctii\-isesti. Olin Uoinen minulle | santarmeista ja vaati ;näyttämään
: csotrtusta luottamuksesta ja vakuu- | hcnkilöUisyyspapcrGita. Rajalla j a Sot-
, tin, että kaikki tulee tehdyksi. manilla olivat paperit kunnossa, mut-i
Seuraavana päivänä esitin suunni- ta minulla ei ollut muuta t u i n Neu-telmani:
tov. Leninin ja Sinovjevin | voston jäsenen mandaattL Toviait sal-i
tulee maskecraU itsensä heinämie- } vat mennä, minut vangittiin. Asemalla
^ hiksi ja siirtyä järven taa metsään j oli paljon santarmisotilaita — vakol-jcssa
s-juduilla juuri heinää tehtiin. ; lemnssa. Pelkäsin koko ajan, ettei
vaan Leninin asla joudu minun k i i k ­kiin
joutuminen takia hunnifcollc". P ä ä -
Leniniä j a Sinovjevia pyysin saapu-
[ maan viipj-mättä viimeiselle Primors-
. k i n rautatien junalle. Yöllä 4 p:nä ttin vetää santarmia nenästä, puhua
' h e i n ä k u u t a menin sovitulle paikalle,
VAPAUS Sudbury, Ont.
ratkaistaan monella Lavalle, mutta y -
leiaaen. ratkaisu on se, että päästä
pois kapitalistisen j-hteiskunnan riis-tcpaulasta.
taan ihmistj^ satakertaiseksi, n i i n o l i - i vaan uusia v ä r v ä t ä ä n kaupungista. T a ­l
i luultax^ea. e t t ä meillä on h y v ä olla, \ m ä k i n työmaa on meille .Kapuskasin-eihän
meidän tariätse ahertaa yökau- gin työläiset h>'\'ä oppi tuntemaan
"herramme työnantaja". Eikö olisi nyt
syytä, että kieltääiinyttäisi sellaisista
hcmmista pois, silloin me saataisi pa­kin
nopeammin kuin Porvoon pika­juna,
jonka kanssa juoksija ci tah­do
mitenkään p.vsyä tasoissa. Muu­ten
on matkustajat hieman samaa
ty.vppiä kuin Porvoon pikajunassa­k
i n . Siellä kuulee k.orvakalvoa ko­ettelevaa
Sipoon ruotsia ja vähän
suomea TäSSkä, "pettäjän" kieltä ja
Puhutaan tietysti niuita-mutta
kuulee sitä Por-ainakin
suomalaisille, «ttä menettelisl- j voon radallakin oikeaa ruotsia, sekä
kun ei tuntenut konetekniikkia, ollen olemme .=yöl-isyneet kurjuuteen jota ei ^ ä t v ä h ä n varovaisemmin että ottaisi j v o n kieltä. Viinan juonti tanah-sia
saman työn ääressä, onhan kone
K u n katselee historiaa ia syventyy! jota käytämme. Vaan mitHi on t i l a n -
siihen, että minkälaisia etuisuuksia on''ne? Se tm päinvastainen. Nyt huo- ^
loUut aikaisimmilla vuosilla työtätekc-! maamme kuinka on suurpääoma riis-! rempi aika^^käsiimme.
väliä väestöllä, niin huomaa sen. ettt! tänyt meröän omaksi hyödyksi raken-j M u u t e n - t ä n n e - t u l l e n e e pillokämppiä
•samat on ollut silloisena aikakautena; tamamme koneet, joten meidän ei oleixuelta ja tarjoovat niiden hakkuusta'englantia,
riistojärjestelmän pjTteet kun nyky-j y h t ä ä n Irelpompi elää kuin silloin, kun $4.25 koortilla. Pyytäisin huomauttaa j k i n kieliä,
hetkellä on. Sillpirien riistäjäluokka ei' oltu palkkaorjia. vaan päinvastoin
selvää millä kannattaa hakata j a sit­ten
kun t i e t ä ä sen, menisi vasta ot­tamaan
japia. SiHä meidän pitää
työstämme vaatia. E l suostua siihen
mitä annetaan nimkuin Marx sanoo:
alkeisinkta työ ihmiskäsien tv®n tulos olisi meidän esitaistelijat osanneet u -
ilman koneitten kehittämistä, järjesti neksiakaan.
t a i cikeajtaan järjestj'1 että työläinen I EHmme nyt kahäermenkymmenen-silloin
kantoi orjan nimeä, sen hen- | nen %'xiosisadan loppua, joka aikakausi
kinen moraali p i m e t t ä i s i i n niin alhai- j on ^-e jolloin meidän Tapautuksen a i -
seksi, että se ei tuntisi omaa alkupe- j ka ölisi. Olemmehan Tuosituhansia jo "me myymme tuossa tavaraa mikä
r ä i s t ä Ihmisyhäenvertaisuuttti. Näissä j kärsineet sortoa. Vaan näyttää siltä 1 on elävää voimaa". Kaupungin töitä
toimenpiteissä riistäjäluokka pääsikin | k u n ei me työläiset sitä huomaisi vaan, kj-Uä alkaa, vaan t ä ä l l ä on työttömiä,
psrrintöjensä perille; tämä aikakausi tuskailemme vaan että kun täytyy mitkä on nykyisen järjestelmän kuk­on
uskonnon sakuaikakausi jota on näännyksiin saakka tehdä työtä. KT>- kasia, niin runsaasti, että eivät so-n
e n h ä n lie sy>' siihen, emmehän kai
voi esi-isiämme syyttää siitä, siilä me­h
ä n nyt tiedämme mitä ön tehtävä.
Esi-isämme on näin paljon taistel-sitten
jälkeen käyttänyt kansan sokai-suun.
Tällä aitakEtiäella poljettiin ih­minen,
siis työläinen, alemmaksi e-l
ä i n t ä jas ei "iiimis-orja" tehnyt mää-vi
ne h e t i k ä ä n kaikki niihin töihin.
Metsän Pietari.
r ä t t y ä työtä ^oiika hänen isäntänsä i leet meidän puolesta, että olemme
määräsi, h ä n t ä rangaistiin kuten cläi-j saaneet tietää miksi kärsimme toisen,
miä, sokaistiin siihen määrää saakka, sorrantaa.
e t t ä alettiin ksyttää kauppatavarana, Nykyinen kapitalistinen yhteiskun-jota
me kutsumme orjakaupaksi. Näl- ta koettaa meitä keinoilla millä ta-
Matkajuttua
tuu siellä sievistä, taskuun mukau­tuvista
peltiastioista, joita saa os­taa
melkein jokaiselta mieheltä.
mutta täällä saa vain juoda köm­p
e l ö i s t ä pulloista, joita iriyy v i r k^
pukuinen sanomalehti- y.m. rihka-neen
käydessä vahingossa pannut
kiinni kytkimen, mistä oli .-curauk-sena,
että auto syöksyi suoraa päätä
lautalta järveen.
Vaunussa pii onnettomuuden sat­tuessa
10 henkeä, joista 6 pääsi pe­lastautumaan,
mutta 4 vei uppoava
auto mukanaan syvyyteen. Hukkimeet
olivat tajollisenpojat Martti ja Lauri
Isotalo, räätälinpoika Väinö CJröni-oos
Ja talollisehtytär Anni Vierikko, kaik­ki
Ikaalisten Kovelahdelta.
Uppoamispaikalla on vettä 6—7
metrin s>'vyydeltä.
Auto saatiin sukeltajan avulla sou-raavana
päivänä klo puoli 8:n tieiiois-sa.
illalla ylös ja tavattiin kaikki on­nettomuudessa
hukkuneet sen sLsiiltä.
AutosTa ei havaittu mitään vikaa. Jo-
; Stroganovan sillan luo, odottamaan 3
i pilettii:! kanssa Leniniä j a Sinovjevia.
;En.unnä saapui luokseni tov. Stalin Ja
J muutaman minuutin kuluttua tulivat
I Lenin j a Sinovjev. Suunnitelmani o!-
, kuosa oli t ä j t t j a i y t prikulleen.
Juoksujalkaa menimme asemalle ja
juuri ehditnme viimeistä edelliseen
vaunuun. Saavuttuamme Koiivan ase­malle
menimme väliaikaisesti minun
asuntooni. Leninin ensimäiset sanat
t ä ä l l ä olivat: "pyydän noudattamaan
ankaraa konsperatiivisuutta".
Samana j-änä leikkasi vaimoni Leni­n
i n ja Slnovjevin tukan ja ajoi Leni-n
i l t ä sekä parran että viikset. M o -
man kauppaaja. Niin. että mitä
k e h i t y k s e s t ä puhutaan, niin vie se ka olisi onnettomuuden aiheuttanut.
n i in kauan, että Lenin j a toiset to­verit
ehtivät livistää.
Up-eeri alkoi kysellä:
"Mikä olet miehiäsi?"
"Työläinen."
" M i h i n puolueeseen kuulut?"
"McnsheViikkien tietenkin."
"Ketä tunnette tehtaalla? Tun­netteko
lääkäri Gretseniä?"
"Miksi cn tuntisi; hänet, jokainen
koirakin tuntee t ä m ä n lahjustea ot­tajan."
/
Upseeri törmäsi luokseni tdihtynec-n
ä Ja karjasi:
"Miten rohkenet, koira, liäa on
minun setäni."
Saavutin tarkoituksenL "Toverini
lemmat olivat muuttuneet suomalais-, P^^iislvät onneUisesU junassa lemn-tcn
työläisten näköisiksi.
Päivällä he olivat helnävalleilla.
' gradlln. Tutkimisen jölkran veiviit
minut oliranan saattamana tyhjätin
yöllä kävelivät puistossa. Koko ajan l^—' Matkalla Lenlngn«liin k a r -
he fty„öKs:k^e.n,ft„eiliiv. ,ästr lakkaamatta. mLein,.i^n ^asln junasta eraan tuttavani rafaseu-p.
vysi saada j ä r j e s t ä ä n kalkki sanoma­lehdet
j a tuotiinkin n l l t ä . y l l 90.
Odottamaton tapaus osoitti, että
kori:pc^atiivisuutcmmc el ollutkaan
tulaisen toverin avulla ja niin l ä ä -
sln kotiin Ja asioille.
Luonteenomaisena piirteenä Leninil­le
oli, että heti kun saapui I^nin-gradiln.
pyysi h ä n tovereiC^i puolue-
• L ä h t ö ä ja tuloa se on
seen tämä työläisen olo t ä ä l l ä Ca-
Suomi ainakin tässä voiton.
North Bay oli niinkuin ennenkin.
JokDsia hai-voja uittosippejä taulul­la
30—45 doll. kuukausipalkalla,
mutta miehiä melko taajassa niitä
tarkastelemassa. Mutta mikäs aut­taa,
mennä täytyy monen siihenkia
hommaan, tekemään 11—16 tuntia
enimmäk- vuorokaudessa. Ja saahan s i i t ä kur-
Lisäksl voidaan vielä mainita, että
kuljettaja on tunnettu hyvin tunnolli­seksi
ja täsriiälllseksl miehek.^i. min­kä
vuoksi voidaan päätellä, että ky­symyksessä
on pelkkä onnettomuu.;.
parhaalla kannalla. Taloomme saapui komiteassa ponnLstamaah kaikella rcl-ryhmä
meille tuntemattomia miehiä; j^^^lla minun vapauttamiseksi santar-j
a kysyivät: "onko tov. Lenin lelliä ^ j j ^ kynsistä.
VALTIOPETOSJUTTU V A L M I S T i : -
NUT TURUN H O V I O I K E r U E S S .\
j a : i ruokansa lisäksi vielä vähän
nadassa. Harva se on joka "voi jtupakkarahaakin, eikä tämä työläi­t
ä orjia esti silloiset suuret farmarit, harisa saada vaikenemaan.'vaan se on i tyä, ensimaiseen paikkaansa P&^iy- porvarin mielestä muata tarvit-jotka
oli silloinen taloudellinen jär­jestelmä.
Eihän tunnettu koneteolli-missä
työmaan saapi ostuttu-aan
tämän maan i a m a r a l l e . Eipä
vielä toiseenkaan. Nuo t y ö p a i k at
kurjuus joka on meidän pakottaja t ä i - ty
• laisiin yrityksiin kun viime aikana on
suutta- Nämä esti tuhansiin nouse-j ryhäj-tty kokeilemaan milloin on kyp-van
orjalaum-aii. .1 sää työtätekevä 'iuokka siirtäiuään
Aikakausi muuttui, keksittiin ai-j järjestyksen siilien suuntaan, että • kin niin lyhytaikaisia,
keisia koneita, isyntyi toinen luokka,' saamme täyden arvon oman kättcmraej Ja t u l i s-s- vain minunkin vuoro-niin*
sanottu porvaristo, joka harjoitti I työn tuloksista, eikä menisi suurrii.stä-j ni — lähteä sutta pakoon tavatak-käsikauppaa
ja käytti Työläisiä orji-; j ä n käsiin suurin cva työntuioksista.
naan kantamassa kauppatavaraa ka- { Siliä meidän cn taisteltava oman e-meiien
tovereina: Parmaus oli sillä tumme puolesta ja, vai-masti tulemme
sekaan.
Ja SudbtiryjTi sitä lopultiikin saa­vuin,
junan tarpeekseen asti luo-välin
kehittyny£ niin pitkälle, että
suuromistajat jakoi maa-aloja työläi­sille
j a verotti sen mukaan kun näytti
jaksavan hänen alustalaisensa maksaa.
N ä i t t e n ryhmäin välinen kamppailu
meni niin pitkälle, että sotatantereil­l
a täytyi ratkaista, j a kukin kävi orji-neen
sotaa.
Aikakausi kehittyi j a työläiset kun
kauppaliikenteen yhteydessä, pääsivät
tuntemaan uusia keinoja, joilla oH
enempi tai vähempi kehitystä, n i i n ai- sen tuoma kurja aika tycLäisille. eten-voititamaan.
.•
Täällä Kapuikasingin kauppalassa
elämme niin kun n.vkymeii iärjosr.f.l-inä
on meidät painanut. Emme me
liiaksi t.vytyväiset ole oioomme, niin­kuin
moni luule.e, kim ei lehtemme
palstoilla näe minkäänlaisia vi:tti=.uk-sla
elämästämme. •
Työn saanti cn huono, ainakin ny­kyhetkellä,
sillä onhan nyt kevät ja
kun pituuteensa^ ziähden ovat usein- yailtuaan kallioiden j a harjujen vä­lissä.
Pohjoisessa ympäröi kaupun­keja
harmaat kannikot, tääUä har­maat
kalliot, joiden s k ä s t ä . l ä h t e e '
koko ympäristön elämä j a autuus.
N i i n kolkkoja kuin ne ohratkin pääl­t
ä p ä i n j a samaJlaisia ne taitaa olla
sisältäkin. —- Riena.
Jcöivat vaatia loppua tämän suuntai­sille
menettelyille.' Syntyi eteliä mie­h
i ä jotka selosti työorjille sälöisen tie­don
perusteella miten päästäisi tästä
orjmidesta vapauteen: niitten muka­n
a syntyi-kommunismi, joka oli sillcm
hyvinkin alkuasteella. Eihän voinut
kannalle opettaa oppia, jota ei he olisi
käsittäneet, opetus oli siihen verraten
hyvää meidänkin arvosteltavaksi.
N i i n kun huomaa, edelläkerrotulla
tavalla on työtätekeväluokka saanut
vapautuksia orjuudestaan ja siirtynyt
nykyiseen pfelkkaorjataiouteen: J^yt
k u n on keksitty koneita, joilla jalaste-toilu-
hankkeille haitallisena työväen­luokan
äänenckarmattajana lakkautet­taisiin.
Alote tietysti on lähtöisin U l -
kosuomalSjssö£S5IaJtii«i=oliranar^
j T ^ ^ ö m l n p ä i n s ä nämä ranskan-jaTOTgiannlnkiellset
koplakunnat eiväi
olisi kyenneet nuuskimaan Vapaudessa
muka olleita "vääriä" uutistietoja jf
"rivoja" ilmotuksia. eivätkä olisi ar­vanneet
vedota mokomaankin ohrana-v
a l t t i in kuin siihen, että Suomen sos-dem.
työväenpetturien hallitus aikoi­naan
kielsi postioikeudet ei ainoastaai
Vapaudelta, vaan k a i k i l t a ulko­mailla
ihnestyviltä suomenkielisiltä
tyxiväenlehdiltä. jotka eivät olleet a-lentuneet
kätyfeikii ja työväen aslai
kavaltajiksi.
Sotavastaisissa teeseissämme puhu­taan
tulevain imperialististen sotlcr
kin metsätyöläisille, jotka ollen huo­noissa
talvitöissä. saaden keväällä
"natinkia" palkaksi, eivät pysty otta­maan
n i i n pitkää kevättä vastaan kun
tämäkin kevät on ollut. Smoken linjan
varrelle on moni meistä mennyt
ja tullut puis, kun c i syömättä jaksa
tehdä töitä, siliä siellä on koko kevät
ollut töitä, vaan ei m i t ä ä n ole saanut
"Raituveen" liakkausta on hiellä teh­ty
30 taalaa kuussa, ruoka huraonlais-ta.
Maili 17 on kuusitoista Jalkasista
katkastu sirkkelillä 4 Jalkasia 35 c.
tunnilta. Äijä huutaa "horioppia".
miehiä postaa kjmimeniä p ä i \ ' ^ ä:
;een irvistävän karhun. Liian kauan
jo katsella toljotin noita pohjoisia
kultaperukoita, jossa moni poika on
odottanut, rikkautta itselleen kuin
kuuta nousemaan, mutta tuo nousa
•aa useammalle jäänyt näkemättä.
Se kultainen kuu on vaan valaissut
niille, jotka ovat mu'ntkin valot
j a edut kahmaisseet.
T ä y t y y , olla hyvin runollinen s i e - ,^
In sillä, joka näkisi jotain kaunista
tai mieltäkiinnittävää katsellessaan
ulos ""torontolaisen" ikkunasta Tim-miiisin
j a North Bayn välillä. A i ­nakin
tähän vuodenaikaan. Kaik­k
i a l l a vain harmaita ^kallioita, har­maita
metsiä j a ainakin yhtä har­maita
j a savuisia mainikyliä. Vä­lillä
joku Kuollutta merta muistut­tava
järvi tai joku jossa kirjavat
SUOMESTA
Turun hovioikeus antoi t.k. 2 p n ä
päätöksensä Turusta kotoisin olevan
vaskiseppä A. A. H. Visasen y.m. val­tiopetoksen
valmistelua . kO:Kevas.sii
jutussa, tuomiten Visasen. Vanteen ja
Leinon- valtiopetoksen valmisicliista 3
vuodeksi kuritushuoneejeen. Kun Lei­no
Viipurin hovioikeuden päätökselUi
oli tuomittu valtiopetoksen välmistc-
Imta 3 vuodeksi kuritushuoneeseen,
mutta pääsi hän ehdollL"=pcn vapau­teen,
määräsi hovioikeu.'; Leinon me­n
e t t ä m ä ä n ehdonalaisen vapautensa ja
tiitec hän kärsimään yhteensä 3 vuo­den
6 kuukauden kuritushuoneran-gälstuksen.
Jakobssonin ja Lehdon tuomitsi ho­vioikeus
2 vuodck-l ja Niemisen 1
vuodeksi kuritushuoneeseen.
RAITTIUSPUnC NOIN Sjm W O T -
T/ l SITTEN
piilossa?" Vaimoni otaksui heidät urk­kijoiksi
Ja sanoi, e t t ä cnslmuiscn ker­ran
kuulee mainitun nimen, el tunne
ketään Leniniä. Mutta tulijat väitti­vät
jyrkästi, että Lenin on t ä ä l l ä ja
pyj-sivät saada tavata hänet. Vaimoni Egyptissä oli kolmannen dymsUan
päätti turvaantua viekkauteen Ja 11- • aikaan viisas Rukimnl-ninUnen vOes,
moitti, e t t ä hänen pitää mennä ta- jonka pitämästä ralttiuspulieiKta on
paamaan jotakin naapuriaan ja sa- : Jälkimaailmalle säilynyt seuraava kat­raalla
pujalitl seinäullakoUe Leninin Ikeima:
l u o . T ä ä l l ä h ä n kertoi Leninille, e t t ä ' "Pakcpc väkijuomia. sUIä kulaus
saapui tuntemattomia miehiä Ilman raitLsta vettä on kyllifc-i janoa sam-
Kaamea onnettomuus
Ikaalisissa
T J c 2 päivää vasten yöllä kello 2
ajoissa tapahtui Ikaalisissa Mansonie-men
lautalla kaamea auto-onnetto­muus,
joka vei neljän nuoren ihmisen
hengen. Mainittuun aikaan oli Hä-tukit
uiskentelee, m u i s t u t t a e n ' m i e - ' ^ e e n Auto Oy:n omistama, Ikaallsis-laissyntylset.
Pelottimena ovat nyt a -
luksl vankilatuomiot ja maasta-kar­kotus.
Mutta mitä me niistä oikeas­taan
välitämme? Nykyisin ei ole s u i l ­takaan
eroa sillä, missä maassa me
kurjuutta kärsimme: kaluammeko pe­t
ä j ä n kylkeä Suomessa, vai täälläkc
kaupunkien takapihoille nakeltuja
r u u a n j ä t t e i t ä . Ainakin talvet on yhtä
suloista oleilla vankilan lämpösissä
kuin ajelehtia työttömänä ja rahat­tomana,
kaikkea suojaa vailla.
Niinpä tulevat fasclsti-aineksel^
väsfedes, niinkuin ennenkin, yrittä-'
mään mielestään tehokl-iaaiapia kei­noja:
piek3äjäisiä, tervaa Ja höyheniä,
leen metsämiehen talvista raadan­taa.
Ainoa värivivahdus on asemil­la
seisovien kirjavat puvut j a nais­ten
maalatut naamataulut, jotka
voivat kyllä jotakuta ilahuttaa, mut­ta
ei ainakaan t ä l l a i s t a p i i n t y n y t tä
vanhäapoikäa.
Mutta juna menee vain menoaan.
Toisinaan melko nopeastikin, aina-l
ä h d e t t ä v ä : sortajanko vai sorretun? ;
• Isävainajallani oli yhteiskunnallisis­ta
asioista keskusteltaessa tapana
lausua se päätelmä, mihin nän oli
mietiskelyissään tullut: "Jos joskus
olot kärjistyvät sille asteelle, että
ihmiset e i v ä t p e l k ä ä k u o l e ­m
a a , silloin ovat vallanpitäjät hu­kassa".
^
N i i n viisaana kuin tuota lausetta a i ­kanaan
pidinkin, on minulle myöhem­min
selvinnyt, e t t ä se on nykyisissä o-
Ioi3sa vanhentunut, j a sitäpaitsi jc
silloin oli epätarkka.
t a kotoisin oleville Hakalalle ja Läh­teenmäelle
vuokrattu 7 hengen Chev­rolet-
auto tulossa Riltlalasta Ikaalis­ten
kauppalaan pälh. Auton saapues­sa
Mansoniemen salmen luo ajoi se
onnellisesti lautalle, mutta siihen
p ä ä s t y ä ohjaaja, jona tällöin toimi
M . T. Lähteenmäkr Ikaalisten Kallio-kielen
kylästä, otaksuttavasti on ko-
SUOMEN VALTIOVErKA
Valtiokonttorin antaman tiedon mu­kaan
oli Suomen ulkomainen valtiovel­ka
huhtikuun 30 päivänä 1929 Smk. 2,-
584,106,175:—-ja kotimainen Smk. 346.-
651.000:— Vastaavat luvut olivat edel­lisen
kuun lopussa ulkomainen velka
Smk. 2,584,358,675:— ja kotimainen
Smk. 346,041,300:—. yhteensä Smk,
I 2.930,399,975:—, Joten valtiovelka ^huh­tikuun
kuluessa on li.';ääntjT)yt "375,-
200 markalla.
tunnusta Ja vaativat tavata Leniniä
Lenin mietti j a sanoi viimein: "pääs-.
muttamaan ja
riittää sydäntä
suupalanen melonia
virvoittamaan. K e l -
täkää, katsotaan mitä veijareita he v^ton on se.
joka ainoaltaan vat-ovat".
Osottautui, ettsi tuntematto- , saansa palvelee ja laiskaksi heittäy-mat
olivat bolshcvllkkeja. Jotka saa- j tyy. Älä Istu pöytään kenenkäftn
puivat Leninin luo puolueen asioi-^-^a. kanssa, joka syö niin päUim. ettS
Tämän Jälkeen tulimme paljon varo­vaisemmaksi.
11 p:nä heinäkuuta siirrettiin -mv^
Lenin Ja Sinovjev Järven''taakse mct-häncn
täytyy vyönsä irrolttaa. filäkä
juo son kanssa, joka tarjoaa cInuUe
pää.'>täkseen tyydyttäraäfin omaa l>a-luaan
Juovutusjuomlin niinkuin k r o -
äön kuuluisaan telttaan. Yhteys oli kodlill vaimentaa nfilfcä&nfsä lihalla!
mainio. Asioilla kävi paljon tovereita,
e r ä ä t heistä 8—9 kertaa, enimmäkseen
Uh! Kuinka onkin Inlioittavaa näh­dä
Ihmisen niin menettävän ajatus-yöllä.
Lenin työskenteli ankerastl j a , kykynsä Ja puheensa hallinnan. T o -
UUDISTAKAA
Virastoif ylpeitä j a potkuja, ' ko rukoushommaan, sUrretään se am-
Jos puukon tutkaimella suoran tehdä mattlmlehille — papeille j a munkeilie
Vois elämästään? — K e n nuo haitat — Jotka aikansa kuluksi pitävät "sic-kärsis
lumessuja", tietysti kunnolli.sta mak-
J a hikols, volhkais elon kuorman alla.j sua va.staan. Nämä messut ovat siten
Jos pelko, mitä tulee kuolon maassa., muodostuneet katolisen kirkon mitä
pistäytyi työn lomassa uimassa Ja
ongella.
Saapuivat syysilmat. Lenin ilmaj:;!
toivomuksenaan, että haluaa Jäädä
minun talviasuntooni Siestar Joella.
Mutta v ä h ä n myöhemmin päätettiinkin
muuttaa Suomeen (Terijoelle).
Rajan taakse pää.=tHn siihen aikaan
helposti, sillä Siestarjocn tehtaalla
työskenteli y l i 2,000 stiomalalsta työ­l
ä i s t ä Ja junassa, jossa he matkustavat
rajan yli. saattoi "sivullinenkin" hel­posti
matkustaa. Tarvitsi vain hank­kia
tehtaalta henklläpaperlt valokuvan
kan&sa Ja sillä i ^ i pyyhältämään
Käytin hyvälcseni tuttavuuksia teh­taalla
ja niin tulivat Leninin sekä
Slnovjevin paperit kuntoon.
Päätimme mennä ensin raja-asemal­le,
Dibunaan, j a sieltä Leningradiin
jossa Leninin täytyy maskeerata ko­neenkäyttäjäksi.
Lenin pyysi mhiua
t i e t ä tutkimaBn, mutta j ä t i n pyynnön
dellLsuudessa h ä n on häpcSkä äidil­leen
Ja koko suvulleen. Ja n ä i n toi­vovat
kalkki: "Kunpa hän pian me­nisi
tiehen-ä!"
n i i n on laita, ei kapitalisti saa meistä
pitävää niskaotetta.
AHAA
S U O M E E N
H A a
Tuoss* salatussa, josf ei matkamies.'
Palaja ykskään. — n i i n ei huumais
mieltä.
Ett' ennen kärsimme nää tietyt vaivat
K u i n uusiin riennämme, joit' emme
tunne?"
tucttavlmmaksl tulolähteeksi.
Kiirastulen kärsimyksistä lienee j u -
maluusopplneltten kesken erilaisia kä­sityksiä,
mutta yleinen kansanomainen
käsitys on se, e t t ä vainajia siellä p i i ­nataan
vuoroin hlrvittäväs.sä kuumuu­Klrkkokuntlen,
niiden papiston j a , dessa, vuoroin yhtä kauheassa k.y..l m, yy-lähetys-
saarnaajien tehtävänä on kuo- f f ^ " .«»"f....^
, icmantakaisiila oloilla pelottaminen Jo^^^-^^' etta taalla toki on vaih-
Sinä aikana oh Suomessa vain muu-, tuon pelon s y n n y t t ä m i n e n ' j a ylläpitä-!*^^"^' t^f-^^^^
salamurhia ja juluista lauma-vakival-j tama hitaasti mateleva rautatlejuna | minon Taivaan iloUla viihdytys ei ole i ' ' ^ * " ^"^^^ ^^^''"^ ''"''^ jo.skus
taa. Siltä varalta, e t t ä me köyhimyk- ei aavistustakaan salamannopeista j puoleksikaan niin tehokasta kuin uh- Päättyvän.
set joukolla nousisimme vastarintaan, sähkö- tai muista pikajunista, ei a u - i j j ^ j ju raakalais-aikojen mielikuvituk-on
hallituksella armeija-, laivasto- ja 1 teista eikä lentokoneista. Jos ihmiset i
lentojoukkonsa, valmihia toimeenpa-1 kuolemaa pelkäisivät, kuka uskaltaisi J sveeni lläk ekksidimutiullkäs ilklau.o*l eNmiainlljää lkveiosii lmlä asheinr-- kein pelottaisi, vaikka siihen uskoi-
Me suomalaiset emme ole katolius-koLsia.
Eikä kiirastuli meitä ehkä oi-l
a a n tuicvum nemaan verilöylyjä j a ksasukylpyjä. j astua nykyajan kulkuneuvoihin? Kuka
muuttamisesta kansalaissodaksi^ Mi.n , muuta kuin kansalais--] jaUcasinkaan V Ö - U S , «„,.i.o„™,ni,i.n
"muuttamista" siinä ^nää on? Fascis- toistaiseksi kovin yksi-min
asteelle kehittyneen kapitalismir !- ^ ' -^ Tooiot. fvrtiai.innVnf ^ivöf
autcvilinäs:
1 e t a r i - i P^^clista. Laajat työläisjoukot eivät Eikä silloin arvattu työtehon kehit-iKUi3iii,
ivai,. suiia uisainii^i y^jjlä kidutuksilla. Niillä voi masen- «ein pexoiiaisi, vai-iKa siinen USKOI-i^
ajan kulkuneuvoihin? Kuka taa niinkin kovakorvaiset orjat, foi- sinunekih. Suomalaisia täällä työsken-i
n kävellä suurkaupunkien hin ei tepsi poliisin kapula, ei v a n k i - ' ^ ^ ^ e paljon kuiimissa kaivoksissa, jois­sa?
j Jan eikä edes*pp3kkä kuoleman pelko, f ^a saavat ttaallvviippaakkkkaa^siillll£a kävellä ko-tiinsa
läplmärjlssä vaatteissaan, niin
e t t ä kotiin tullessa housut kalisevai
kintuissa. Mies, joka näl.ssä oloissa
Meidän ja tuon toista miljoonaa
kastettua Jäsentä k ä s i t t ä v ä n toisenkie­lisen
kirkkokunnan oppi-isä M a r t t:
L u t h e r nojautui uudlstustalstelus-saan
Saksan pikkuruhtinalhln. Kun
h ä n e n aatteittensa innostamat, noiden
ruhtinalttcn isorlamat talonpojat Ja
köyhät käsityöläiset nousivat kapinaan
selitti h ä n kapinan olevan "saatanan
työtä" j a kehotti tappamaan onnetto­mia
talonpoikia "kuin hulluja koiria"
Mutta kun hänen suojelijansa, samai-
.set plkkuruhtinaat, tarttuivat aseisiin
herraansa — keisaria — vastaan, oli
se kapina kaiketikin "jumalan työtä'
— se kansalaissota. Jota ulkomaalais­ten
uvkcnsankarlen suosiollisella avul­la,
kesti 30 vuotta. Ja joka hävitti
suuren o.san Saksaa autioksi j a vähensi
maan väkiluvun yhteen kolmannck-
.':cen entisestä.
Meiltä kommunisteja moititaan "ju-siWt5en
pelml^^^^ ^[ ^'"T f^^^t ..^i^^-^ j m a a pelkäisi, kuka uskaltaisi nyky-j ^ahtmieet niskottelemaan maallisia ja
oissa, jotka on j ä r j e s t e t ty yhtenäisek-1; ^VäShem^m^än^ ^va rmuuttar-huomispaivan, päivinä laskeutua esim. amerikka-, samalla myös hengellisiä herrojansa I
si hyökkäysketjuksi Neuvostoliittoa j touneentulosta.
vastaan Mutta mukana ollaan jo t ä ä l - ,
läkm-käydään
puhe-,
ta
aseilla":
mioilla. valheellisilla ..-. päivänsä
likaisella parjauksella sanomalehdissä, | ^
; loisille, jofica täällä ajassa ovat hai- 1 k e s t ä ä työkuntoisena, kyllä pärjää kil-! malankieltäjlksi". Mutta sekin' on e-i
rnhtimpf^t. nisknttpipmann maj>i5i<;5n ia rastulessakln. pätarkka määritelmä. Kapitalistille ja
Meille pitää olla oikea luteerllainen hänen kätyreilleen on aivan yhdente-
Tällaisissa oloissa ovat tuhannet
laisiin kaivoksiin tahi lähteä Lännen ; vastaan. Se ei l e n n ä t ä ".sieluja" kuo- helvetti, joka "tulesta ja tulikivestä i kevä, uskommeko me j u m a 1 a a n vai
tukkimetsiin? _ j Ihivuoteslta nuoraan iankaikkiseen ka-! palaa". Tavallisesta .sauriaiämpimä-stä! emmekö. T ä r k e ä t ä on ainoastaan, us-
'^^Suiin^^^^ne^ meidät pi-imaineettomasti, ikäänkuin pakoon e-j telmän Hamlet:
t ä m ä ä n suumme k i i n n i Ensimäiseksj; lämäntaistelua? Miks-ei ensin joukol- "Ken kärsis ajan ilkkua j a vitsaa,
koetetaan säikäyttää meidät ulkomaa- l a koetella, k u m m a n k o täältä onjVääryyttä sortajan, lain väänneUystä
Mutta miksi l ä h t e ä y k s i n , salaa
: o l i isäni lause epätarkka. PaikaUeen; juttjT tärkeänä o.sana se sievä kek-i Canadan suomalaisiin, lähettää meUle' Astaan sitä, että me
j a j a s i t t ä ä ajatuksen Shakespearen näy-: c i n t ö , että kuolleen omaiset voivat l y - i s a a m a m i e h l ä "Ja yielä kustantaa hei- kl«l<äilä, Bllloin kun
h e n t ä ä tuota vainajan rangaistas-ai- \ d ä t ". j kLeltäJlfcsl" soimataan.
k ä ­e
t tä
pitää
-uskomme
vaa-tarko-olemme
hetvetin-kun
meitä "Jumalcn-kaa
esirukouksillaan. J a koska enim­mät
maallilrot'ovat tottumattomia ko-
Syynä on se, e t t ä meidän helvetti-}
uskomme on alkanut horjuai J a kuni Kaapro,
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60c lä­h
e t y k s i s t ä ?20.00—$49.99, 80e IA-hetyk.
si.stä ?50.0a—-?79.99 j a Äl.OO
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekii
50c jokaiselta seuraavalta alkavatta
sadalta dollarilta.
SäfakÖsahomaläbetyluilsla orat l ä ­hetyskulut
13:50 lähetykseltä-
Suomen rahaa o c t e t M n . KoTSai
{2.45 Bada.sta Smksta.
Tehkää lähetykset osottceHa:
VAPAUS,
Box 69. SUDBUR.Y, Onl.
LaivapileUejä myydään.
Tiedustakaa piUuiasioita.
Vapaudelle ottavat rahavälHyksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANC3
1196 St, Antoine S t ,
Montreal, Qoe.
" A. T. HILL,
357 Broadview Ave., Tmronto. OziL
/. OKSANEN,
E i r k l a n d Lake, O n t
JOHN VUORI,
South Porcnpine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa. Timmins, Ont.
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Pflb}.-Oi^8riinHi
Mi
1~ il
.M
m
1
M l
i
f
mm
l- >
m i