Vapaus, December 24, 1926

              Shni4 Fisrjaiitaiiia, ionliik^' 24" pma—feiday, Pec 24
VAPAUS
Gaitadan':saonia]aisen fySvaest&n mnoa aänenkaniu^^a,
Jbnefl^ Sadbutyssa, Ont^ maanantaina, keskiviikkona
fa penjantaina.
T o i m i t t a j a t :
a G,.NEIL. ARVO VAARA.
<t • • • ... . . '.- . .. • .~
Segistered at the Post Office Department, Ottawa,
-as eeeond class mattcr»
VAPAUS (Liberty) ^ , „ ^
; The €nly organ of Knnlflh Worker8 m Canada. Pab-
Ushed in Sadbtmr, Ont, cvery Monday, Wednesday
lufd Friday.
XLMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotcdcsetr kerta, $2.00 k ^ i kertaa.
-Aviöliittoonmenb ilmotukset 60c palstatnuma.
NimenmnatoaUttotDkiBet 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymailmotBkset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotnkset $2.00 kertaa, $3XH> kaksi kertaa.
KnoIemanOmotakset $2.00 kerta, x$60c hsämaksu
kUtoslanseelta tai mniatovarsyltä.
Bäli<taantiedot ia «soteilmotnkset 50c kerta, $1.00
kohne kertaa. ^ ^
• i jKIapSidlmottalien Ja ilmotnsakentfamrien on, vaa>
ja Ranskassa on meillä talla bedlcella erittäin hyva.
Luokkavastakohdat kärjistyvät. Pariisissa on meidän
puolueemme yleisesti tunnustettu proIetarias££n johtaja;
Mutta tämä on tietenkin. riittämätöntä. Entistään - laa­jemmat
työläisjoukot on saatava mukaan vallankumo^
ukselliseen liikkeeseen. Sdbteellisesti on puolue kiin
General ieAvaOsaae tates 75c per eol. incb. Ui
' nimnnT^cbai^ for istseiitien T f i c T b e Vapaus
Is .the bcist adveräsins medium amonsr the finnish
• Ptt^Ble in Canada.
TDLAUSHINNAT^
Canadaän ykd vk. $4.00, ^ l i vk. $2.25,. kolme kk.
$1.60 ja ykd kk. 75e. . . ...
Ilidysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.50, puoli vk.
$8.#Ja kolme kk. $1.7S; ; '
^ f a k s i a . Joita ei seuraa'raliii, ei tulla lafaettämMn,
patfti asiamiesten r j o^
-Maanantain lehteen aiottujen fimotasten pitSä olla
konttorissa lauantaina^ ke^aviScoa M i t e ^ tiistaina ja
perjantain lehteeri torstafas kello 12 päivällä. -
Vapauden konttori j a töimitns^ Liberto- Bldg Lorae
St Puhelin 108£f. Postiosote; BoK 69. ^ b u r y > Oht.
?Jo9 ette miUoin::ta3mnsa saa vastausta emdmäisM
fchrXeeseenne, kiridttakaa uudelleen liBU(eenlioi£ajan per­soonallisella
ninieTla.'^ > - .v
J . V. KANNASTO. LiJkkeenbOitala.
; >4- Joulujuhlan takia ilmestyy rldbtenune seuraava
numero vasta «löi 1cefi9uvi3dcöila.^p^. '.W
KansaJDvlDen dianne
7;ot?. O. V. Kumisen seloiUiU$eda^om^
taiavälism toimeenpanevm -'1^1;^
|, taajennetnUe kokoukselle •:'•[.,
N. jECuten tbv. fiuharin jo selostuksessaan osofti^oiäi .käi*
kiasa maissa käymässä vallankumouksellisten ja vasta»
vallankuiR^uksellistra: voitoie^ ei^^
mijttymincn. Tämä erottautumispzoisessi i,«i v tap^du
: nonnaaliseetir Neuvostoljtiton^länsi
: maftaj .joita voidaan <^pitää valkoisen 'terrorin mainaj
on parhaana tc^istuksena siitä,
:ettäiponraristolle ei' enää riitä valtiovalta J^erravaltan-
^ E^'4qkeml9elc9L. ^ , '
' ^Porvaristo etsii liittolaisia,' talonpoikaiston, pikktifiöi'-
Variston.Ja.pritiletarjaatibkjnjoidtostäi^^ 1' :
Tässä siAteessa on värikkSi^päna' e^iimefltkinä. fa^r
ciämi. ^,.0a <l}^pp^ ynun^rtää, milfsi fasci^i 911. P<>f*
' vadston^^ liittolainen.. Vaikeampi on yBamärtaä, miksi
sosialidbmokratiaitukee vastavallankumousta^;;
:monta kertaa'vaarallisempi kuin^: porvariston avoin vä*
kivalta,-. , ,,
nittänjrt liian suurta huomiota parlamenttityohon jouk-kotoiminnan
kustannuksella.
Italian kommunistinen puolue on viime aikoina käy
nyi suuren taistelukoulu^ ja opetuskoulukurssin. Tällä
hetkellä on puolue vainoista huolimatta voimakkain
oppositsionipuolue maassa. .
Mitä tulee Englannin kommunistiseen puolueeseen
niin on sen toiminnassa meikittävä ennen kaikkea seu­raavat
kolme saavutusta: 1) on. muodostettu ja laajalle
levitetty puoluelehti; ^2) työskentely ammattiliitoissa
ja vallankumouksellinen propaganda yhdessä vähem-mistosuunnan
kanssa; 3) puolueen yleinen toiminta
lakon aikana.
Englannin kommunistisen puolueen saavutukset tun
nostavat Ayoskiq sen viholliset.
Ruotsin kommunistisella, puolueella on viimeisten
kunnalliävaalien' aäana roUut;^ joitakin ^ ^ meneäyksia;
Puolueen tyo ammattiliitoissa kohtaa suuria vaikeilla.
Tämä johtuu siitä, että sosialidemokraateilla on verrat
tain suuri vaikutus Ruotsin työläisten keskuudessa.
Tranmaelin reformbtinen puolue häiritsee ^ja jar­ruttaa
Norjan kommunistisen- puolueen työtä.
Meidän sanomalehdistöltämme puuttuu usein vallan­kumouksellinen
kansasotnaisuus kirjotustavassaan. Mi­tä-
taasen- tulee kirjallisuuden levittämiseen, niin on
tässä suhteessa mdllä vielä suuria puutteellisuuksia.
Minä kutsun koko meidän nuorisomme ottamaan mitä
toimeliaimmin osaa tähän tärkeään ja todella vallanku­moukselliseen
tyoh^ Samalla onnnainitfava siitä, e^^
tä on välttämätöntä ^kohottaa- meidän teoreettisten' jul<
kaisujentiQe ja aikakauslditieimne tasoa. - "
Ranskassa, Skandinavian maissa' ja ^Amerikassa koh*
taa>> puoliteitä vaikea niiden ' järj^täytymisessä jals^^
herkkaperustalle. On muisteltava, että vkommunistisia
jatsheikkoja on muodostettu, paljoa fauonorauiissa olo*
sinteissä, vieläpä yalkoisen Terrorin vankiloissakin..'
Mitä tulee puolueiden johtoon^, niin-.menäin^ että
opposit^joni arvosteli puoluejohtoa ' muodollisen^^^^-
mokratian;vaatimusten-perustalla; Toiselta puolen puo­lueiden
johtavat elimet arvostelevat joskus oppositsio-nia:
byrokraatdselta! näkökannalta. V Ruth' Fischct
oli Saksan kommunistisen puolueen: johdossa,' niin hän
tyo^nteji ultrahyrokraattisesti.' Mutta-heti,^)cun han"
joutui oppositsioniin, tuli hänestä ultrademokraattinen
taistelijatar. Tälläilsia 'räikeitä esimeikkejä ei tieten­kään
löydy usein. >Muttapietiennetyssä muodossa ine
tapaaqyne niitä sangen usein. * ' 4^
'Uikokofsta) sivua, usältävättne:jokai-jien
hyviä.-: uutisia :^ja khrjotoksia.
Tämä ei ole-; luokkayhteistoimintaa
puhvaava reformistinen lehti. Joh­tavassa
kiriotuksessaan^ "Nos Buta'
(Meii3anvv]p£ämääränune), se'' sanoo
meille, että ^ se oni ottanut- tehtä­väkseen
^toimel^ käyr
inisen, työväenluokan etujeir puoles­ta,
että • työväen- voimien /yhtenäi­syys
' on edistymisen välttämätön
edellytys. Se -kehottaa työläisiä
liittymään^- Canadan- työväenpuolu­eeseen
ja- - rikkomaan välinsä van­hojen
porvarispnolueiden--kanssa.
Se . osottaa^' että :1yöväenlehti ön
välttämätön ^«ellaisia kapitaIisUleh<^
tiä kuin oVat esim. "La Presse*';
"Le €anada*',^'Le Devoir" ja "La
Patrie", vastaan.
iSosialidemokratian; tarkotulUena ~ on >^vallättkumouk-sellis^
n prosessin kulun hidastuttaminen; Meidän pyr­kimyksemme
on sitä jatkuvasti kiihdyttää. Tehtävä-
Miamme tulee olla saada työläisten mieliin syövytetyksi
'Vallaitkumouksellifita kokemusta, saada kohotetuksi hei-
^:dän' vallankumouksellista tasoaan.
~ OT\ nykyisin suuri kysymys: onko yleensä sosialistinen
rakennustyö mahdollista Neuvostoliitossa. Neuvostolii­tossa
vierailleet työläislähetyslöjen'jäsenet sanovat, että
; sellainen' rakennustyö on täysin mahdollinen ja toteu­tettavissa.
'
~ Sosialidemokraatit koettavat peittää työläisiltä tämän
tosiasian, he pyrkivät estämään proletariaatin rikastutr
tamasta vallankumouksellista kokemustaan.
Kaikkien meidän puoliieittemme perusheikkous on
siinä ne ovat jossain määrin eristetlyjä laajoista työ-vifenluokan
joukoista. Meidän ' onkin pyrittävä jär-
.:AJestölli^ poliittista /vaikutustamme.
iTämä jokapäiväinen kamppailumme joukkojen val­taamiseksi
ei saa tietenkään - olla i^iätiriidassa meidän,
'^poliittisten perustehtäviemme kanssa. .
i::Yksi tärkeimmistä joukkotyömme muodoista 011 lyön-
.teko'ammattiliitoissa. Ajaessamme yhteisrintamatais-telun
tehtäviä^ on meidän joka hetki luotava perustam­me
konkreettisten käytännöllisten vaatimusten pohjalle.
; Alcidän vaatimukseumie ja tunnuksemme on sovellutet-tava
kunkin ajankohdan vaatimuksia vastaaviksi. Niin­p
ä tällä h e t k e l l ä meillä on edessämme raisionalisatsion
probleemi. Ja meidän tunnuslauseenamme tulee olla:
^ «jos: ponrarislolle on tarpeen raL<ionaIisatsioni, niin to­teuttakoon
se sen m^Uä keinoin hvTänsä, kunhan vain
ei tee, sitä työväenluokan kustannuksella.»
. - Ale olemme vielä tehneet sansen vähän työläisnaisten
järjestämiseksi ja niiden vetämiseksi järjestöihimme.
Sitten meidän on lujitettava'Kansainvälisen työläisavun
^toimintaa .ja entistä laajemmassa määrässä saatettava
-puolueemme mukaan tähän työhön. Tämä joukkoluon-ne"
meidan^'x»n^ tuotava esiin taistelössamme'^"^Ui^ista
teiWria jd^^ascismlä- VäslK^n. - ^
^^män]y|ikc3?n'/\'öv- Kuusinen-ckoslji^leli Kominternin
ef%^(0^.9jffl,itoimjntaa ja erikoisesti ö§9.||j, jest^ T^hj^k*
I k<Mlovakianir'komm'Unistitten puolue.* oiT' iulliit to^lta
jouMcopiMhH^dc^i. Se on' käynyi ^öjttäin hyvin
tdua^ iascismia ^v&staan^
turatiu|rä<^tjii^kyennyt -maaseudulla poliittisesti lyömään
hajaik^^^ — heikko
loimin^' 'amm.aldliitoIssat aktiivisten joukkojen .iSittä-iäSla^
yjfi:.}Bi. Hittamäton jatsheiMuun ja frÄteiäi^^
^4^^ on myös laajentanut
! - Meidän ^ puolueissamme on havaittavissa vissi jafcJb.:-
uneisuu^ r^* on olemassa jöhdtjainjäpuoluejouldcojc^
kerros.: Meidän tehtävänämme tulee, olla näiden kal^
den kerr-oksen yhteensulattaminen.: .Jos rtämä tehtävä
tulee toteutetuksi, |äiin me kt^onaan vapaudumme tac'
'peettomaktä. Craktsiataistelusta. Eihän; ole aina vältfic^
mätöntä, että puolue kehittyisi vain dialektisesti — va^
takohtien kautta. -Meidän perustehtävämme tässä suh­teessa
on auttaa puolueitamme ja puolueittemme johto­ja,
suoraa linjaa käyden.
Vihollisemme käyttävät Jbyväkseen puolueittemme si­säisiä
taisteluja. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta
voisimme' poistaa kokonaan tai ainakin: supistaa näitä
tuottamattomia ' lisäkuluja. ' Neuvostoliiton- kommunis­tinen
puolue lopettaessaan puolueriidan osotti, mitä on
todella kommunistinen puolue. ~Tätä esimerkkiä seura­ten
on meidän kuljettava eteenpäin. ; .
Yksi heikkous eteenpäinkulussamme on siinä, ett»
meillä on joskus liian heikko yhteys toisten puolueiden
ja Kominternin koneiston kanssa. Tämä yhteys on saar
tava järjestetyksi ja eläväksi.
^ Vielä yksi puutteellisuus: internatsionalistisia ^pää-:
töksiä, meidän kongressiemme ja täys'istuntojemme pää­töksiä
toteutetaan--huonosti jokapäiväisessä elämässä.
Tässä suhteessa on tehtävä vakavaa järjestelmällistä
työtä. On välttämätöntä' järjestää kontrolli ipäätöstem-me
toteuttamista valvomaan.
Meillä on toiminnassamme ollut suurta menestystä.
On ollut tappioitakin.'' Jos Lenin eläisi, niin hän epiii-lemättu
ar^'osteIiäi ankarasti meitä, mutta varmasti hän
myös tunnustaisi meidän saavutuksemme vallankumous-työssä.
.• . • , : ,. • ^
mille kyynillisille ja ~ västyneSIe
radtkaaleille,' jotka sanovat; meille,
että työväenliike Canadassau OQ
kuollutta, ^sanomme -me^' että "äl­kää
puhuko pötyä!'' Meidän liik­keemme
on nw>rta^ mutta melko
elävää ja tuo julki nuorekkaan
elinyoimaisauteiffiar sanomalehdistön­sä
k a u i^
"L'Ouvi5er Canadien" (Ranska-lais-
canadalainen työläinen)^ joka
painetatan Hont^ea^Ussa, on uusi
lehti,: ja sen -ensimäisestä numeros­ta
päättäen .voidaan; sen -toiminnalta
toivoa : j>a]i]oa tulevaisuudessa,
paikka lehdessä on vain neljä (pie-
Lehdessä olevat kirjotukset 'käsit­televät
l^yesd 'ja-: selvästi sellai­sia
kysymyksiä kuin työväenpuolus-tus
' eanadasssj ^ <2nebecitt <: minimi-palkkaSmissionin'toiminta,:
atelepo-päivä
ja militsoisml, Canadan itse­näisyys,
kansall^t j a katoljeset am-mat^
liitot, .Canadan .työväenpnoju-een.
toiminta^ j ; n . e . : L i s^
den tässä ensiniäisessä -jäniperpa^
)iyvä.. .toimituskiFJotua Jakbjstäj- lak^
kovartioinnista vjcu estetuOiq^istä./:
Tämä selväUä-.luokkataifteluk&ii
hbllä'^^'oleva leh^i tulee* tekeufääii'
paUo ran8kala^^iiadaIaisten'~'jotlIc-k^
jen - heiättämiseksi toimintaani
Työväen jokaisessa liikkeessä, on
sanömarehti^ esitCäiqrt tärkeäfö ^saai
Se voi näyttää linnustamiselta, mhV
ta., ,all?ki«-jo^t9i»Min4.teke^^'?feöv^^
xfkieli' lausua mielipiteenään,että'
"5L'0uvrier" tul^e^ e&ittämään suu-rimer!
atyk8ellistä'/osaa siinä" suiin-nattoinasaa
.--tehtävissä, mikä' Caha-dan
: työväenluoKaun enimniää'' riis­tetyn
osan järjesläminen on. Täs-
^ lehdessä on meillä uusi raivaus-
^Öntekijä, jota äeidän kaikkien tu'
ee nolla tervehtää. — O. R.
iii •'f^^-
Seinäkal^iteiitkiit t
dvat ._työnantajaijf; - propagandavali-qeitä.
w,-. Joka kerta,.'kun' me .katsom­me
niitä, tapaanne me kirkon tai
kapitalistisen ^ valtion juhlapäivän
tuijottamassa m^tä päin kasvoja.
- V a l l a n k u m o a k « e l K s t u t t a k a a '
kalenteri -
;Se> juuri on,^<,mitä me -olemme
tehneet. ,
vTämä on jotakin uutta Workerin
lukijoille. , j . . ^,
; Me olemme julkaisseet
p u n a u e n k a l e n l e r i n - '
! Siitä löydätte U kaikki ?^öv5en-liikkeen
historian- huomattavammat
merkkipäivät. ' ."^
Eikä taesä Icaikki,
vaan kalenteri on kiinnitetty jäl­jennökseen
kauniista taidemaalauk­sesta,
joka ei ole tavallisen puuro'-
jauho- ja Goca-Cola-ilmötuksien tö-hertäjän,
vaan- proletaarisen taitei­lijan,
. '
TBOLUSUUSMUBHAT METTSÄTÖISSÄ
Kirj. JL J-
• : Edellisessä kirjotnksessa jo tulim­me
näkemään, miten äärettömän
paljon metsäkö, repii, kuluttaa ja
murhaa työvoimaa. TäSsä^. meidän
tulisi" käsitellä "mistä johtuu met-sätyöalalla
näin suori teollisuus-
Ty^öläisen teksti
«Kuningas sanoo: -'Minu hallitsen kaikkien puoles­ta';
tuomari sanoo: 'Minä tuomitsen kaikkien puo­lesta';,
sotilas sanoo:, 'Minä taistelen laiikkien puoles­ta';
-kauppias sanoo: 'Minä teen kauppaa^ kaikkien
puolesta'; pappi sanoo: 'Minä rukoilen kaikkien puo­lesta';
työmies sanoo: MVIBC maksan kaikkien puoles­ta.
» — John Ruskin.
Tällaisen tekstin kertoo uutistoimistomme Eederated
Press olevan joulukorteissa, joita Fay Le\vis on. lähct-tanvi
R^kfordista,'111. '
«Kommunistit taistelevat-ty^väjenUiokan välittö-niieh
pyrkimysten puolesta, heidän hetk,ell^ten; efujen^,
toteuttamiseksi, mutta^ nykyisessa-liil^^ • he>inyus,
edustavat liikkeen tulevaisuutta ja pitävät siitä huolta>^
>^— «Lyhyesti, kommunistit kaiUcudIa kaqnattairat-jo*
kaista Kiiinii^^^ (icamta-
Itstipti); ^ yfeteislfunnil^^^ v^läplUslä ^asiainjarj
K r a v c h e n k o n , ; V
^maalaama. .• *• , • •
Täm^ maalaus on- työläisten ka-pinaannoususta;^
taka-alalla lieliuu
punaisia lippuja, ja te voitte mel­kein
"kuulla" Kansainvälisen.^^ 7^
^ J o k a i s e l l a t y ö l ä i s e l lä
tulisi olla tämä- kalenteri; / Kun te
kerran sen näette, niin, varmaan ha­luatte
jokaisen' toverin sen saavan.
T i l a t k a a n ä i t ä heti
meiltä, sillä varastomme; oni^TJjjo-tettu;
niitä' on vain tuhannen kap­paletta.
. iNiiden hinta on kaksikym­mentäviisi
senttiä kappale.
Hankkikaa yksi näitä kalentereja:
kokoushuoneeseenne tai kotiiniie,
tai lähettäkää' tällainen ^kalenteri
ystävällenne. . .
. T«E;W0RK^R,-;:^-:.::.^^I,;
-Roonj- 305^8* i.Tyrrell BldÄ-»--;'.
.... : - . 95, -King .- StreelJj-.rEaatf v:-;
•-. i j ^ j ; : • y-OiroQtO, - Z,- Qn^riO;
' — "Jos. me (kommunistit) ; nyt
: pystymme'jdfjestämäähv v^öukot^ ke-
Marx. . jhittämään työmme ammattiliitoissa,
'toteuttamaan j^okapäiväisessä rtaiste-ittfisa
jookkoj^ Xpenisyaatimukse^
niin me täytäs$na^ sen teh^a^^
|cä memä ^n '^i&^^inm^ j)uä^>j|^
Umme idän ^ ^ItansojenV 4^tivoä^
Un jft lan8|S£a»opaii*^pTOlet(&iä^
väHsen Kiton." — BahMrin. - •
murhien ja -tapaturmain paljous?"
Me myös jo-edellisessä kirjotnkses­sa^
tulimme johtopäätelmään, että
nämä pääasiallisimmat s ] ^ ovat:
pitkä työpäivä, nrakkatyöjärjestel-mä,
kämppäolojen kurjous ja met-sätyöiäisten
järjestjmiättömyys.
Tarkastelkaamme kutakin näistä
erikseen;:..
Pitkät työpäivät ovat äärettömän
vaai;allisia. Niistä joutuu työväestö
kärsimään .moninaisissa: muodoissa,
kuten - työttömyydes^, palkkojen
pienuudessa j a myös tapaturmain ja
teollisousmurhien muodossa. Joku
väittäneet,"että mitä työpäivän pi­tuus
merkitsee teoUisuusmurhiin ja
tapaturmiin,' kyllähän niitä sattuu
tulemaan yhtäläisesti ' lyhemmällä
kuin pitemmällä päivälläkin j.n.e."
: Asia, ei kuitenkaan ole niin yksin­kertainen
kuin sen ehkä oletetaan
olevan. Työläinen raataessaan 10-
jopa . 12<^tunti6iakin työpäiviä ras­kaassa
työssä,' kuluttaa energiaansa
(voimaansa) - jo.. siinä; määrin, - että
hän on:-perin väsynyt ja uupunut.
Hänen itsesäilytysvaistonsa ei toimi
enää kyllin nopeaan. Hän voi mo­nasti
;kuuna_. ja '• vieläpä nähdäkin
jonkun; (risahduksen, jonkun ^vaaraa
lähentelevän, merkin,, mutta' hän on
liian uupunut pikaisesti siirtämään
itseään turvallisempaan, paikkaan;
Hän on ruumiillisesti ja henkisesti
liian kankea oivaltamaan kuinka lä­hellä
turma häntä vaaniskeleei Tä-mä
on myös tieteellisesti todistetti»:
pitävän .paikkani^,: että - ihmisen it-.
sesäilytysvaistö ' katoo sitämyöten
kpin hänen ruumiillinen- voimansa^
kina^^iv M myös:- tietää
sen» rettä jokainen loka -työskentelee
metsässä 10" jopa 12 tuntiakin,--oti
väsynyt hengisesti ja ruumiillisesti.
KahdekBantuntiuen-^ työpäivä' tässä-'
kiu'suhteessa tulisi huomattavasti
vähentämään' teolKsuusmurhia - ja -ta- -
paturmia
; Urakkatyön y .turmiolliset Vaikun
tukset.ovat, myös moninaiset, kuten
työttömyys,', halvat palkat, ^ teolli-suusmurhat;
ja -tapaturmat. Teolli.
suusmuiiiia',-edistää urakkatyöjär-jestelmä.
ehkä enempi, kuin mikään
muu. :näistä; keskusteltavina olevista
seikoista.
, Saanaksemme urakkatyöjärjestel-mästä-
edesvjonkunmoisen kuvän.i
olettakaamme näin: Urakkaniies te­kee
_ päivässä,"^ "••sanokaamme kaksi
coordia- j a kaksi jalkaa, neljän ja­an,
paperipuita. Jos tämä summa
vaadittaisiin - päiväpalkkamiehlltä,
jotka työskentelevät 10 tunnin työ^
päiviä, niin tarvittaisiin tätä työtä
tekemään 3 miestä ja" sittenkin olisi
•vielä työ kohtuullisen raskasta oloi­hin
verrattuna. Näemme siis että
yksi urakkatyömies on tehnyt niin
:paljon, kuin'- kolme, miestä, jotka
työskentelevät päivä- tai kuukausi­palkalla.
Tästä selviää myös Se, et-^
tä mies joka on tehnyt työtä päiipä;
palkalla on jo liiaksi rasittunut ja
väsy^nyt ollakseen kyllin tarkka säi­lyttämään/
itäesäilytysvaistonsa.
.Urakkatyössä olleen miehen näin ol­len
pitää olla kolme kertaa väsy-neempi.
Hän tuskin tietää, työs­kennellessään
tulisella kiireellä, mi-^
tä tapahtuu, hänen ympärillään, mis­sä
Taho, tuulen heiluttama puu tar-joo
hänelle aina turmaa, kipuja,
kärsimyksiä. ja kuolemaa. Urakka-työläinen,
silloin kuin hän on -kai­ken
'tarmonsa.ja energiansa kiinnit­tänyt
siihen työhön jota hän tekee,
on kaikkein alttiimpi leollisuusmur-ihme
joskin teollisuusmuriist j a -ta-patnrmat
vaanivat juuri tällaista
rauennutta henkilöä- enempi faiin
sella-i sMta.-, joka : hi.y...virisescSä nToKrimrmaaaalHissii:s sa
oloissa on saanut viettää lepohet-kensä.
t Henkilöti. jotka. ovat. alhais­ten
olosuhteitten 'taida joutaneet
kärsimään äärettömän paljon, tule­vat
synkikd ja alakuloisiksi; usein
perin välinpitämättömiksi^ ^ Eaämän
kovakonraisuu? on riistänyt heiltä
jotain, jota he eivät itsekään huo­maa-
He kiroovat «usein katkerasti^
elämän kyhnyyttäj ^'elämän, joka ei
ole elämisen arvoista". Mutta he
ovat tehottomia itse sitä kurjuutta;
poistamaan niin kauan kuin; ovat
"ihnan luokkatietoa". Vain järjes­tyneen
joukkovoimansa kautta voi­vat
metsämiehet poistaa sen tilan­teen,
joka on metslTparoonien esiin-:
loihtima kaikessa kaameudessaan. '
Järjestyminen olisi_ mitä ter-l
vetuUein metsätyöläisiin "nähden;-
Jos metsätyöläiset olisivat parem­min
järjestjmeet unioihinsa, niin
silloin he voisivat toivorikkain mie­lin
lähteä taisteluun edellämainlt-;
tujen epäkohtien poistamiseksi. Tä­mä
ei olisi niyös :vähäisestä merki-^
tyksestä teoUisuusmurhien ja -tapa­turmain
vähentämiseksi. Järjeöjör-neen
joukkovoimansa '•avulla jmetsä-*
työläisillä olisi myöskin valtaa vaa­tia
parempaa tiurvallisuutta työjär-jestelmään
nähden. Esim. riittäväs­ti
ja kykeneviä jarrumiehiä jokai­seen
tukkijunaan, "haalareitten",
"lootareilten", "traktoreitten" ja
liostokoneitten varmempaa käsitte­lyä
j.n.e. Myös seÖäiset vaatimuk­set
.voitaisiin ajaa lävitse^ kuiri 8
tunnin työpäivä, urakkatyön lopet­taminen,
ruoka ja Sampat kunnolli­set,'
paremmat "palkat J.n.e.
Järjestyminen oni^enairiiäbenä :eh-.
tona näitten uudistuksien; .aikaan-saaiuiseksi;'
Niin kauan kuin. met­sätyöläiset;
edelleen ^ ovat •• järjesty-mättötiiiä,
luottaen johonkin OTOUU-hun'
parannuskeinoon, i .nilnf. kauan
ei' ole mitään-^suurempia vgi.tonmah-;
dolliäuuksia olemassa ? m e t 8 ä t y ö l g i d l r
le. Osalta kyimkin jo käsitetään JäiH
jestymisen tarpeellisuus metsämies­ten
keskuudessa, mutta .knij^nian''
on vaivaamassa jonkinlainen epä­varmuus'siinä,
että Usiein Sanotaan:
Keikiähhän minä täfesä ottamaan
kortin; kunhan toiset nyt «däs ensin
ottavat, kyllähän' minä tästä ker­k
i ä ä . Tääsä vain halutaan siirtää
sUtä imaltarmiii<äv* edesvastuuta
toisen niskoille ja istua toisen taka­puolella
' tureen. Jokaiselle - rehelliT
sfelle ' m^lföätyöläiselle on. kunnia se,
kuka ensiif ja kunniakkaammin kan­taa
uniensa kortlfia. Siksipä jokai­sella
pitäisi olla tämä kunniatila
ennen muita. -. .
t e n ^ o l i v a t he j ä r j ö a y i^
järjestymättömiä — vapaasti hosT
nöeKpitettiÄ "Ja »Jatnkseasa.
voidaan i«rfiait€n ottea hnocäoon
pienemmatkm seikat ja EiteTBa/
daan_metBätyöläisten uni© t ä y ^
sesti vasta^naan m e t s ä t y öS
asettamia vaatimtiksii^ jä k^
puolmmetsätyöläisten asiaa aiavav
si-järjeÄöfaL' Kaikflta iJS
laaditaan: alustuksia aina niistä asi­oista,
mitkä ovat metsätyöläiälle
tärkeitä: j a huomioonotettavia.
^ Edustajakokouksessa tuke mai
dollisesti csflle palkkataksaa nfis
rittely seuraavaa katkaisalcantta
yartcn. Se^on j siksi tärk^
kysymysj^että ditä on kaikMen aet-sätyöläisten
jokaisella kämpällä lan-sutteva,
mielipiteensä ja että koni
ventsionissa tehdyt päätökset tide-vat
olemaan myös kaikkien nretsä-työläisten
tekemiä yhteisiä päätCk.
siä..' -Myös /kaikista muista aaoista
mitkä ovat? metsätyöläisille tärkeitä^
on alustuksia laadittava; jotka on
.lähetettävä end ' tammikonn 10
p»änmennessä L. W. L "Union
Pohjois-Ontarion aluekomitealle al-
IaolevaU& ösotteella. Samalla Iran
UÄetätte- alästuksiai niin mi^nitkaa
kenet^ehdotatte lähetettäväksi e^dk-tajaksi'edustajakokoukseen
ja mon­tako,
union-:'jäsentä on kämpäOfi.
.Täten.-menetellen voidaan piirin
edustajakokoukseen valita ednsta-jiksi
ne -henkilöt, ^jotka ovat saa­neet
jäsenistön suurimman os?^^
kannatuksen. -
L. Yf. I. U. of Canadan Pohjois-
Ontarion aluekomitea,
Box^ 35,'Coimaught Sta,, Ont.
JPort Arthurin yrnjs^-
siköille.
i Puolueen suomenkielinen jSrjes-tlijä
tov;i:Tf; -iCarlson tatee. kiertS-inään
alueeäa seuraavan matkaoh­jelman
mukaan: ~^.
J o u l u k u n l l a t
Pqrt WilliBm .. 25 Ja-28, p.
I*ert A r t h u r - . . . . . ."..^ , . 28 ja 29'p.
Norjth. Brancb ' . . . . . . . . . . ^. • 27 p.
Kivikoski j 8 0 Ja dl.P-Port
-WiUiam " 1- p.
Port Arthur .. v . . . . . ; . 2 ja 16 p . :
Kaministik^ia •— 3 ja | P-MiUar-
• ^ • • ^5 ja o p ' .
Nolalu, iWol£vSiding, ja
Pine River 7, 8, 9 ja 10 p.
• Oh ihastuttava katsella minkämoi-sella
solidaarisuudella Thuiider
Bayn piirin metsätyöläiset taisteli­vat
ja voittivat lakkonsa. Mutta tä­mä
ei vielä riitä, v Tämä oli"vain
alkunäytös . siitä taistelusta,- mihin
Ontarion metsätyöläiset ovat lähte-?
neet. Suuremmat taistelut ovat
ovella. Metsäparoonit varustautu­vat
ensi kerralla murskaamaan met-
B ä t y ö l ä i s t e n taistelun, murskaa­maan
sen perin pohjin. -Metsätyö-
Iäisten on annettava tähän vastaus,
tahtovatko .ensi kerralla alistua met-säparoonien
rautakoron -alle, vaiko
taistella yhtä voitokkaasti kuin juu­ri
mainittu lakko. Vastaus tähän'
on yksinkertainen ja helppo. Kaik­ki
kämpät ,V. 'r927 union kämpiksi.
Jokainen mies unioon. Josei nä\n
tehdä eikä järjestytä; silloin vaanii
susi "tuvanovella". ' Metsätyöläisten
pitää olla tietoisia siitä, että nfitä
Thuhder Bayn piirin metsätyöläis­ten
lakolla voitettiin,' niin nämä ei­vät
ole pitkäaikaisia voittoja. Met-hille
ja -tapaturmille. Siksipä niin 1 säparoonit ovat valmiit iskemään,
paljon urakkatyöläjsiin nähden ta- jos ei ennen, niin seuraavanfl kat-pahtuukln
teollisuusmurhia. Poista­malla
urakkatyö, vähennettäisiin
suuri joukko näitä teollisuusmurhia
ja tapaturmia;-
jos ei ennen, niin seuraavana kat
kaisukautena. Silloin on myös met­sätyöläisten
järjestettynä joukkona
varustauduttava vastahyökkäykseen
ja oltava vainuina antamaan iskun i&f
Kämppäolojen kurjuus on huiita- kusta. .Tätä asiaa voidaan parhai-va
surkeus, joissa niin moni nuori
ja elämäniloa uhkuva nuorukainen
.saa basillin^ joka valmistaa hänelle
aikaisen haudan. Pienissä kämpis­sä,
missä ilina löyhkää äärettömän *eemme myös palveluksen teollisuus-pahalta,
on basilleja, j«^ista joh- j murhien ja -tapaturmain vähentä
t^u monet taudit. - Lisäksi kämpän : miseksi.
kaameus, likaisuus ja yksitoikkoi»
ten palvella siten, että jokainen
metsämies ryhtyy aktiiviseksi jäse­neksi
Canadan puutavaratyöläisten
teollisuusliittoon.' Samalla kertaa
suus saattaa'työläiset useinkin sei- L. W. 1. UlUOII Of Caha- laiseen asemaan, etta he hyvin vä- ^ ... " ^ « - ' ^ ^ ^m dan jäsenille Poh-jöis-
Öirtari^^
hän, jos ollenkaan, ovat kiintyneet
seuraamaan aiCaansa, hankkimaan
itselleen tietoisuutta kommunistisen
kirjallisuuden kautta. Tämän alen­nustilan
lisäjcäi kämppäolojen kur-ijuus'
:ön edistämässä inyöskin ' osai-'
•taan . teollisuusmurhia ~ jä'" täpätuT-V
:tyon tylsistyttiiilää mieltfii"* 'rutf
henkilö aamulla lähtee työhön^ täl­laisesta-
epäterveellisestä ?'murjus-ta",
saatuaan. yön aikana henkiaen
ja -ruunuillisen kidutuksen, joka ei
Suiiiäcaan - i^A^r^^ itsesSilytysvaisto^
vaan p&invaEiöin'ieke^-scn'^pähuo^
niaavid^eksf; -ja • moniilsa tapauksissa
välinpitfimättomikBJldn, niin ei ote
Union itäisen piirin konventsioni
i ^ l h i ^ ^ t ä Ä ^ Ä i i Ä n r i ö i p : n f
jifeudui«a^luiatey^^Po^Airthj»i4
Lappi ja Ware . . . . . . . . 11 ja 12 p.
Intola' 13 ja 14 p.
.iConmee . . . . . . . . . . . . . 16 ja 17 p.
Fort Frances . . . . . . 19 ja 20 p . '
Finland 21 ja 22 p..
Quibell ^ 24 p.
Sioux Lookout"\ • 25 ja 26 p.
Nakina 27 ja 28 p.
Hearst 29 ja 30 p.
V Puolueen Keskuskomiteain ja yk­sikköjen'
tulee huolehtia tilaisuuk­sien^
järjestämisestä ja ilmoittami­sesta..'.'.:
Hän tulee puhumaan kansainväli­sen
ja tämän maan luokkataistelu-liikkeen
tärkeistä kysymyksistä, se­kä
selostelemaan uudelleen järjes­tetyn
puolueemme käytännöllisen
toiminnan .edistämistä!. Puheitten
yhteydessä' on järjestettävä mahdol­lisuus
kysymyksille, niin että toverit
ja työläiset saavat asianmukaisesti
tietää mitä haluavat.
Samoin- on hänen paikkakunnalla
ollessaan järjestettävä töimikuntiea
y.ro. kokouksia. Ottamalla osaa
puolueen solujen, agit-prop. komite-ain-,,
naisosastojen, nuorison ja las­ten
-kokouksiin, on hänellä tehtä­vänään
neuvotella taktiikasta ja
tehtävistä, sekä opastaa tovereita
suunnitelmallisessa järjestämistyös-sä,
toiminnas-sa unioissa y.m. jouk­koliikkeessä
Keskuskomiteain ko­kouksissa
auttaen korjaaniaan heik­kouksia
ja tehostamaan toverien
työskentelyä. Samalla tiukentaa yh­teyttä
keskusorgaanien kanssa ja
terästää yhteyden lähentämistä tois»
kielinen AyöläL^ten kansaa.
Myöskin on toimittava aineelli­sen
avustuksen hankkimiseksi orga-niseeraajan
, matkakustannuksien
peittämiseksi,?, järjestäen ätanian,
tai jossakin /muussa muodossa.
HäneUd tulee myöskin olemaan
puolueen kirjallisuutta, myytävänä,
ottaen lehtitilauksia ' y.m- Kaikesta
tästä liikkeestä tulee prosentti puo-loeelle.-
Toverillisesti, 'v,
^•-'Kommuni^tip^ prg-^fcomitean"'
-'.'-puolesta;A• V
A. T. inLL,.Biht.
•dellisesti onnistumaan ja että ne
jkaikin' puolin vastaisivat"^ metsätyö^
•läisteh asettamia vaatimuk^sjö," olisi-jokaiselta:'
kämpältä' Pohjois-Onta-non
alueelta; laadittava alustuksia
ja- evästyksiä konventsionia varten;
Union jokaisen jäsenen on hnoleli-dittava;
<että alastaksiä saapnii kai­kilta
metsäkämpHtä-^i'kämppäal51 ,
«nta., 'i . . . sntaina, tammilmun 8 pma*
Alustuksia kSmpfflä laadiltaessa - JfitieatSkäS . - asianner/ niin etta
on annetUva kaikkien met8|ifyöläi»: ^itte' dlU ^ eäapuvilla. ' Ne/ io»«
Tbv.. C E. RMtMnbir», Amerikan
Woi*e3rs.<kommuÄistI-)puohi«en ^ -
teerirpuhttir.^oroniossa AlhamBW;
aialilla/*450>19padJha Avenue, la»-