1927-06-22-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Keskiviikkopa, kesak. 22 p;iia—Wed.^ Jrnie 22
Suomesta hiljan tulleO-le
nuorille tovereille
Suomalaisten kansallis-ominaisauk-
«iin knalou koUnsa, kotipaikkakuntansa,
ja kotimaansa kunnioittaminen
ja rakastaminen. Sitä osoittavat
meidän ikivanhat sananlaskuro-roekin,
sellaiset kun esimerkiksi:
"Sitä kuusta kuuleminen, jonka
juurella asunto" ja "Oma maa man-sikka
» muu maa mustikka" y.m.
Tässä kotinsa kunnioittamisessa ei
sellaisenaan kyllä ole mitään pahaa,,
eikä luonnotonta, ellei ee ota
niin ^ u r t a tilaa henkisessä näköpiirissämme,
ettemnie enää näe muita,
ehkä suurempia ja kauniimpia,
kunnioitustamme ansaitsevia asioita.
Yksi sellamen «uuri asia on
likkaiden ja köyhien välinen luokkataistelu,
ifc ymmärrämme, että.
nykyään on kaikkien työläisten velvollisuus,
niin nuorien kuin vanhojenkin,
seista tässä taistelussa köyhien
puolella. Silloin ei saa oma
maa, tai oma kansa tulla väliin,
kun on kysymys taistelusta kaikkien
maiden työläiset sortajia vastaan!
Jos työläiset yhdellä mailman kolkalla
jäävät järjestymättä, vahin-groittaa
se kaikkien maiden työläi-
•siä. '
Moni Suomesta tullut, nuori työläinen,
vaikka onkin siellä ollut eh-
Icä innokas tojminioan -järjestöissä,
lyo täällä laimin edes jäseneksi
liittyä. "En minä tdällu viitsi, kun
kaikki on niin otitoa''; "en minjl
UUilltt kuJ!,rni::<an kauaa ole, kyllä
niJnä sitten taas Suomessa". TUl-lahillfi
laununnoiila kuulee monen-
3'in velttouttaan puolustelevan. ' Jil-lä.
i unhoittako, nuoret toverit, että
kapitalismi on aivon yhtä sorta-vr^
a tilalla kun sielläkin ja että sitäkin
"kuusta on kuultava", jonka
juurella tällakertaa olette.
Tyolaiact aikovat tämänkin maan
V>.acla kasvonkaan "mansikoita"
r.KJlIo Hcencmme, ja FilnS työssä
cn haikilla velvollisuus cllri mukana.
Työjäinten luokkataistelussa
cl ele mitään "vieraita maata'- eikä
'Vierasta kansaa", eikä siitä voi
Lukaan "ottaa lomaa". Nuorilla
varsinkin on paljon elinvoimaa j a lolla
uhrr-ttavaksi omalle, suurelle
r,ti2lle?nt
ki järjestönsä antamaan kaikkea tukea
pjoneeriliikkeelle. Tätä päätöstä
onkin noudatettu. Varsinkin
kommunistinen tiuorisoliittp tekee
voimakasta työtä, välittömässä pio-neeriliikkeen
ohjauksessa, kun sen
sijaan puolue-elinten tuki on e-nemmän
tai vähemmän välillistä,
ilmeten pääasiassa aineellisena tukena,
toimintahuoneustojen ja toi-minUvälineiden
y.m. luovuttamisena.
"Puolue ei kiinnittänjrt huomiota
nuoriin pioneereihin ainoastaan sen-tähden,
että pioneerit olivat ja o-vat
ilmiö, joka 'ilahuttaa kommunistin
silmiä', vaan siksi, että niissä,
nuorten pioneierien järjestöissä,
puolue näkee sellaisen liikkeen, joka
jo varhaisista vuosistaan, yhdistää
lapset kommunistiseen , kasvatustyöhön."
(Leningradin Pravda.)
Siinä puolue näkee "uuden tyypin
ihmisten muodostamisen uusine
pyrkimykslneen, uusine sieluelämän
ja ideologisine rakenteineen." (Bu-harin.)
Epäilemättä tämä puolueen ymmärtäväinen
suhtautuminen on
kauas tähtäävä ja tulee jo saavutettujen
tulosten lisäksi tuottamaan
hyviä hedelmiä. '
Neuvostoliitto, on saanut perinnöksi
kapitalismilta muun huonon
lisäksi myös ihmisten itsekkäät,
vain sokeasti omaan yksilölliseen
etuunsa tuijottavat huonot taipumukset.
Ön yhteiskunnallisen ja
valtiollisen vallankumouksen lisäkr
st ja rinnan taloudellisen vallankumouksen
kan!:sa tehtävä vielä
henkinen vallankumous. Ja varmaan
se onnistuu triydc-Uinesti vasta
nousevaan polveen nähden.
Ja mikäpä muu voisi nouaevallo
I:ommunif,t!£;el!e yhtoiskunnfille vuU-tän-
iälöntä kollektiivista ' henkeä
varnieniTOin kasvattaa kuin jo lapsuusvuosina
tapahtuva yhteinen
jiiijcstöissu ahcrtelu, suunnitelmanmukainen
yhteistyöskentelyyn," -o-petufcjccn
ja -leikkiin pohjaava kasvatus?
Siis- Neuvostoliiton pro'etariaatin
iyÖEkentely pioneeriliikkeen hyväksi
on sosialismin i'akentamista Jiou-sevnn
polven ideologian alalla.
Viisivuotias
Toukokuun 15 p:nä tuli kuluneeksi
viisi vuotta siltä, kun Neuvostoliitossa
perustettiin ensimuicet lasten
pioneeri-osastot,
Neuvostoliiton työläialasten liike
on siis verrattain nuori, Sfutta ei
o!c vähiiisct nc" lopsijoukot, jotka
s<i on llppujensflk, alle koonnut. Sill
i sen riveissä kulkee talM hetkellä
jo joukon yli 2 milj. lasta. Ei
ele myös vähäisilcsi arvioitava niitä
saavutuksia, mitä Ncuvostolnton
varhaisnuorisoliike on- eaanut t i liään
noiden nousevien vesojen,
vudella Iuonl<ienlaadulla, uusilla
terveillä yhteiselämän ihanteilla
varustetun nousevan polven kasvat-tamircksi.
.
On laoiyioHista, ettei kasvava
pioaeerilHkc ole jäänyt vaille Neuvostoliiton
kommunistisen nuorisoliiton-
ja, ~ kommunistisen puolueen
huomiota. XIII puoluekonferenssi
läinnitti pioneeriliikkeeseen sangen
vakavaa huomiota velvottaen kaik-
NAISTEN OSASTO
Naiiien yhteiskunnailla
sessa toiminnassa
Naiden raukanaolemisesta yhteis-kunnalliGessa
toiminnassa on vielä
nykjrisinkin eriäviä mielipiteitä olemassa.
Nuo ei^lävät mielipiteet o-vat
huomattavissa sekä vallassaole-yän
luokan, että myöskin työväenluokan
hiissä piireissä, joissa valis-tuneisuus
on suuremmassa määränsä
alhaisemmalla kannalla. '
Sellaiset mielipiteet kuitenkin,
jotka perustuvat mehheen ajan
maaperälle, ovat nykyaikaisen terveen
ajattelun maailmassa enään
vain varjoja, jotka hälvenevät sikäli
kuin 'kaikilla aloilla eteenpuiik
pyrkivä kehitys pääsee luomaan
kirkkautta ennakkoluulottoman inhimillisen
järjen lakeuksille.
Nykyinenkin sukupolvi tosin -~
emme voi sitä kieltää, on pakotettu
elämään myöskin vielä osittain siinä
ajankohdassa, jossa olosuhteet
Nuori työläinen
SS nuori työläinen, mi kumma^^
sun silmiiiäsi säihkyy, uhkaava?
Sä tunnetko eU* elosnuori^ voimakas ja jalo,
on vielä orjaherrain armoilla?
Sä tunnet raskaan iUeen hennoill' hariioillas*
ja toisten hyväksi vain raataa saat,
.ja piiska valmiina icn
jos joskus turtuu jänteesriuorekkaat.
i\äät kuinka laattos kaatuu, armas äitis sortuu
ja kuulet heidän valituksensa....
Luui tovereis* kun tehtaan rattahissa murtuUy
vain pilkkaa saa ja ylenkatsetta. ^
Tea näky mielelles on hiiitkuin iatkoTiosto,
kuin metsäpaloon rintas riehahtaa, '
: ja huuliltas* jo kaikuu kolkko sana: Kosto!
Se ikivalheen verkot ralkoaa.
Siis, nousCr toverimme, taistoon rohkeasti!
.\'iin kauan, kun on tulta katseessas'
kas, .idän aamuruskon kansa, hurmaavasti
ju nosiaa tulipunalippuas*.
•:Nyt eespäin, nuoret, eespSin^ uljain rmoruusinnoin!
Jo rintamaamme joutuin yhtykää!
Nyt taistoon, eestäVAPAVDEN, avorinnoin,
jo kaukaa ka jaa kaunis määränpää!
H, K. K.
ennakkoluulojen tukemana rajot-tavat
naisen , toiminnan -verrattain
suuressa mittakaavassa keskittymään
kodin piiriin, mutta vahvimmat
isiteet, jotka ovat naista yksinomaan
kodin piiriin sitoneet, ne o-vat
jo perusteellisesti murtuneet.
Yhteiskunnalliset olosuhteet ja
niiden kanssa rinnan kasvava valis-tuneisuus,
ovat kiihottaneet jatkuvasti
naisen pyrkimyksiä yhä voinia-peräisemmin
suuntautumaan eri
toiminnan aloille yhteiskunnaspa.
Lainlaadinnankin on täytynyt jo
eri maissa antaa varsin huomatta»
vaati perää. 3Iutta ne monet erheelliset
mielipiteet, jotka ovat
menneinä aikoina niin paljon naista
syyttömästi rangaisseet, ja hänelle
kuuluvia luonnollisia oikeuk->
sia polkeneet, ovat jättäneet jälke-läisikseen
sellaisia perillisiä. Jotka
kitukasveina eläen vielä nykyisessä
ajassakin vaikuttavat turmiolliscsti
naisen asemaan.
Sellainen käsitys kuitenkin, että
nainen ei. olisikyllin suurella edes-vastuuntunteella
ja omaperäisellä
harkinnalla varustettu olento, on
jo'tälle aikakaudelle oikeastaan hy-västinsä
jättänyt. Kokemus on
kaatanut niissä kysymyksissä vastustajain
väitteet. Nainen on 0-
sottautunut esim. kouluissa, niin a-lernmissa
kouluissa kuin -myöskin
körkeimmisi5a oppilaitoksissa, miehen
veroiseksi.
Ne lukuisat älykokeet, joita on
nai-^en nähden suoritettu tieteelii-sifesä
piireiHsä, ovat hyvin sauresiia
määräs;^ä puhuneet naisen lahjakkuuden
ja tarmon puolesta. Mutta
HiiL;i huoJiniatta on vielä nykyisinkin
ihmisiä, varsinkin vanhoillisen
mn?.iln:;an henkisen edustajiston
joukkoon' kuuluvipsa, jotka .eivät
ole voineet naiseen nähden mielipidettään
uudemmsnaikaiseksi
muuttaa. Ile balnavat siis niskotel-la
vielä uudemman psykologir.n
selvien to.-iJ:sia:n cdessäldn. 3z
UEeassa tapauksessa hakevat sellaiset
henkilöt väitteilleen tukea niistä
historian merkinnöistä, jotka kuvastavat
n?.i^en toimintaa menneiltä
aikakausilta.
Asia «n kuitenkin siten, että
useampiin kauaskantoisiin kysymyksiin
nähden, sellaisiin kysymyksiin
nähden, jotka elettävän aikakauden
helmasta voivat kantaa terveen-
hedelmän vielä vpossatain toi •
Eolle puolelle, voidaaiv- V historian
määritelmiin vetoamista ymmärtäd
myöskin eri tavalla. Ja mitä tulee
siihen, että naiset eivät olo menneinä
aikoina olleet suuremmin joukoin
tärkeitä • tehtäviä suorittamassa,
on myöskin hyvin helposti ym-märrcttiivissti.
Ovathan aikaisemmat
yhteiskuntatilanteet edeiljlttii-neet
naisen toimint.ipiirin suppeutta,
sen rajottumista olojen pakostakin
enemmän vain kodin piiriin.
Mistä olisi siis voinut naiselle
karttua se. jatkuva kokemusten
sarja, joka on : voinut karttua laie-hcUe,
joka on ollut katkeamattomasti
mukana yhteiskunnallisessa
ja valtiollisessa; elämässä.
Eihän asian entisellä kannalla ollen
ole myöskään voitu pitää erittäin
tärkeänä naisen henkisten" lah-jain
kehittämistä, ja varsinkin siinä
suhteessa, joka olisi koskenut
hänen esiintymistään yhteiskunnallisena
toimihenkilönä. ,
Mutta tämä elettävä aika on aivan
toista. Tämä aika se on mainitsemattakin
selvä asia, ei voi jättää
enää naista syrjään yhteiskunnallisesta
toiminnasta. Ja ennenkaikkea
se ei voi jättää syrjään työ-läisnaistiv.
Kapitalistinen talousjärjestelmä,
joka kulkee jatkuvasti kehityksessään
myös pääomain keskittymiseen
harvojen käsiin, on lisännyt katkeamattomasti
aineellista puristustilaa
työväen keskuudessa. Suurien työläisjoukkojen,
ja samoin myös keskiluokan
jatkuva köyhtyminen kaikissa
maissa, on käynyt aivan yhtä
selväksi, kuin yön saapuminen päivän
jälkeen. Maailman taloudelU-nen
tilanne on siis pakottanut sukupuoleen
katsomatta suuret joukot
ajikeraan kamppailijan olemas-saoloTltsa
säilyttämisen puolesta; ja
kuinka voisikaan sHcä Icamppailusta
olla ^jässa työläisnainen, johon
järjestelmän sorto niin syvästi koskee./-•.
.
Jatkuva kapitalistinen riisto, joka
on pakottanut työläisnaisen myymään
työvoimaansa liikkeen harjot-tajslle
kodin ulkopuolella, on myös
psdcottanut työläisnaista —- riiston
entista suuremmaksi lisääntyessä,
taistelemaan rinnan työl^smiehen
kanssa oikeuksiensa turvaamisen ja
puolustamisen puolesta.
Työläisnaista'ei ole siis johtanut
Joukkoliikkeen mukaan, ja ylipäänsä
yhteiskunnalliseen toimintaan, pelkr
kä hyvä tahto, vaan siiHesn on kannustanut
myoi^ elämän rautainen
pakko..., :
. Mutta joukkoliikkeen mukana oleminen
tekee ihmisestä todellisen ihmisen.
Suurien attisiden hyväksi
uhrautuminen opettaa ihmisen n-
No. 72 -> 1927
nohtamaan pienet ja merldtykEet-tömät
jjyyteet, ja näkemään- elämän
eri tilanteita laajassa mittakaavassa.
S3 opettaa myös entistä enemmän
ajattelemaan, ja omistamaan
elämsTityönsä ihmijkunr^an onne!-
listuttamjsen fayväkii. Ja ihmiskunnan
onnellisempi tulevaisuus voidaan
merkitä sitä pikemmin tulevaksi,
mitä pikemmin saadaan suuret
työläisjoukot, miehet ja naiset
valveutumaan, ja luokkataisteluri-veihin
liittymään-
Siksipä onkin — säilyäksemrae 1
ejisin kapitalistisen järjestelmän {
murjovilta voimilta, ja voidaksemme
valmistaa maaperää . tulevalle
yhteiskunnalle, myös tavattoman
suuresta merkityksestä valistustyön
tekeminen työläisnaisten keskuudessa.
Ja kaikkein kipeimmin kaipaavat
valistustyötä laajat maaseudut,
joilla työläisnaisetkin ovat olojen
pakosta jääneet aina vain jatkuvasti
kaikissa suhteissa omasta elettävästä
ajastaan niin paljon jälelle.
Älköön siis mikään uhrautuminen
tuntuko liian raskaalta työläisnaisten
valistamistyössä. Ja mitä pikemmin
suuret naisjoukot valveutuvat,
sitä pikemmin- alkaa myös
heidän henkinen osanottonsa lyödä
yhä raikkaamman ja elävöittäväm-män
leimansa koko maailman työväenluokan
vapauspyrkimyksiin.
Kaarlo I—nen.
Sanomalehdistö ja naiset
Neuvostoliitossa
- ' ^ ^ ^ ^ ^ STAI.
ilyös: .
OBEEGDf FIILOJA
PooUkuu lajia.
SAHARA-\MEJA
"The Orsabow"
SAHANK.4MPAAN
ASETUSPIHTEJÄ
Meidän kuuluisa No. 111
RUOTSIN
RAUTATAVARAA
kaikenlaisia erikoisuuksia
Parhainta lajia Ruoteiri Sahoja saa
"A/^ STRIDSBERfifi BIOM" Trolatten
Roolsia suurin j a vanhin ««ha;n •almi»tnsliike
W E B - S A H O J A — CROSSCUTXr S A H Q J A — Y H D E N MIEHEN
S A H O J A ARVOKKAINTA L A J I A . —
P A R H A I D E N V A L M I S T E T T U J A ERIKOISEN O H U T SELKÄ
K A I K E N P I T U I S I A J A M A L L I S I A.
Voittsntattosiat capadalaisilla -maxlsiuiioQla.
Älkaa ottalto mitaSh munta tekoa.
20 St. Nic-nolas
Street
Montreal, P. Q
Neuvostoliton kommuhistipuoiu-een
keskuskomiteassa on kuultu
naisosaston selostu.*--, Koshuskomi-tea
totesi, ettil viime aikoina on j
työläisnaisten' elin- ja työolojen ne- i
lostamincn huomattavasti vilkastit-nut.
Tätä työtä on edelleenkin
koetc-ttava viiknstutcfia ja. on sanomalehdistön-
otettava sjiheri aktiivisesti
osaa.
Puolueen keskuskomitea piti samassa
yhteydess:! erittäin tärkeänä
eitä seikkaa että työläis- ja talon-poikaisnaisia
saataii iin entistä e-nemmän
mukaaii kirjeenvaihtaja-liikkeeseen.
Näihin asti on työläisiä
talonpoikaisnaisia ollut kirjeien-vaihtajana
verrattain vähän, edellisten
joukossa vain 9 pros. ja jälkimäisten
joukossa 6 pros, >^
Keskuskomitea on kehottanut sanomalehtiosastoja
eri paikkakunnilla
lujittamaan naisten joukkolehti-en
johtamistyötä ja parantamaan
niiden tukemista. Samoin on o-sastoa
kehotettu lisäämään naisille
sopivan kirjalfisuuden julkaisemista.
S. A. CÄLDBICK
Lal:ko*<muto
Commerce pankin rakennuksessa.
TIMMINS, pNT. (K)
ASIOI
Kalkenlaixia
tulkki- y. m. asioita
toimitetaan buolellbesti
Yhteydessä
J. J. 0'Connor lakitoimiston
kanssa .
Luotettava palvelus taataan.
Toimin myös asiamiehenä
Ford autoille' ja traktoreille
sekä kaikenlaisäle maanvilje-lyskoneille.
Kiinteimistölaino-ja
ja vakuutuksia myös toimitetaan.
H. A. ROUVINEN,
Hoom 2, Baikie-Gill Block,
SUDBURY, ONTARIO
Vastapäätä
Karl Lehdon kauppaa.
Tavataan myös poikatalolla.
Pestioiote:
Box 1208, Sudbury, Ont.
.65
.40
.35
.75
.65
.75
.75
1.50
i.75
: Tri IL KOLJONEN
• Phone: Konttori 15S8. Koti l?-;;-
I Osote: Eoz 1192. Sudbar/, Oat
Pitkämatkaisille aina tilaa «ai
raitiuoneesfia leikkauksia varten
Siistejä huoneita saatavÄ:;*-
EMIL JOHNSON
62 Edmond Lana
SUDBURY, \ ONT.\.fli'
Lähellä C. N. R. asemea
Telefooni 532
\ V I L L A M E T T E B L V D . Sanätariunt
Luontainen terveydenhoitöia. —
Monipuolinen hoito ja nykyaikaiset
välineet sekä X-säde tarkastus.
Dr. Peter Kokko D. C.
Dr. Aana Kokko D. C. Ph., C.
467 Willamette Blvd, Pordland, Orb.
Pöh. Walnut 6747
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Voidaan tilata ecuraavia kirjoja:
Vapauden kirjakaupasta on saatavana seuraavat kirjat:
Amerikalaisen Työväenliikkeen vararikko, kirj. Wm. Z. Foster, nid.
Aurfngon poika, kiihkeästi kirj otettu romaani, kurj. Jack London.;..
Apinain kuningas, kirj. E. R. Burroughs, nid.
A&pinen, lasten opettelukirja, sid. ..,...„,.
Alaskan Tyttö, romani, kirj. Jack London, nid.
Aurinko, Kuu ja Tähdet Maailmankaikkeuden tarina, kirj. J. A.
CjibsniG ••••*•••••••••••••••••»•.••••-•••••»•••.•»••••••-•••••••,- — —
.\ttila, historiallinen romaani, kirj. Dahn, sid.
Y.
.SS
.85
.7S
.25
1.25
.8C
00
6C
00
$5.50
.SO
1.50
, .40
.50
1.50
1.25
.75
.50
.llanteen Sanakirja, suomalais-englantilainen, sid.
Bakteerit. Tietoaarre, kirj. Osc. Streng, sid.
Babhitt, kirj. Sinclair Lewis, nid.
Cynthia, kirj. Courts-Mahler, nid.
Children of the Revölution, kirj. Anna Louise Strong, nid .,
Englanninkielen Oppikirja, kirj. K. Brekke, sid.
Elsinoren Kapina, kirj. Jack London, sid. ,
Erämaa kutsuu, kirj. Jack.Londoh, sid. ..„..
Elollisten olentojen lisääntyminen, kirj. F. Kplpln Kavn, sid
Englnntilais-Snomalainen Sanakirja hyvä opettelukirja, kirj.
Hxdonen ........... 2-65
Englantia aloitteleville, kirj. Enckell-Saarinen, sid. 1.75
Englandilais-Suomalaihen Sanakirja, toimit. T. Wallenius, sid. ........ 2.50
Egterin Tähdet, historial. suurromani Unkarista, kirj. G. Gardonyi, sid. 1.75
Erämaan taistelu, historiallinen romani, kirj. Santeri Ivalo, nid. .... 1.25
Erämaan nuijamiehet, historiaL romani, kirj. Santeri Ivalo, nid. .... 1.00
Englantilais-Suomalainen Sanakirja, kirj. S. Nuorteva, sid. ................ 2.00
Historiallisia rakka\2Skirjeitä, koonnut Jalmari Finne, sid. ..!....:„.. 1.25
Huilunsoittajan katu^ rakkausromani, kirj. H. de Vere Stacpoole, sid. .75
Halikon Hakoniskat»-inturrekertomnksia, kirj. Kallio, sid. 1.4C
tfamoristinen laulaMfja, se viimeinen painos .........i...........>.„.. .^S
Hjrpatia, kirj. Charles Kingsley, nid. .75
Flanderin Leijona, hist, roinani muinais Belkiasta, kirj. H. Con-scxGxxcCf.
' m d * ,i •••••••••••••«•••«••••••••••••••••••••^•••••«•••••••••••••••••••«••••••••••••••••••* «75
Ihmissydän, kirj. Guy de Maupassan, sid. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . L . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.25
Ikuisen päivän maa, kirj. E. R. Burroughs, nid. ; .65
imperialismi, agitaattorikursseiUa pidetty esitelmä, nid. ... .15
Dumsen Herra, tarina :^nistä, kirj. Hall Caine. 2 osaa, s i d . . . . . . — 2 . S0
Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall Caine, 2 osaa, nid. ............ 1.75
Ihminen ei elä ainoastaan leiylistä. kirj. K. Rissanen,.,.................;.. .10
Ihmisen Aliatomia,Örjijyrjö Kajava, sid. 2.00
Umojen halki, kertopaus lennosta pohjoisnavalle, kirj. AxAiindseh, nid. 4;5C
Ihnussyojäin Saarilla, kirj. Jack London, sid. ...,.....„,„......—— lUH)
Jumalten ja Ihmisten SnodMt, suomalaisten tyttöjen seikkailuja
• New Yorkissa, kirj. Eka Soinia n i d . ............................................ 1.00
Jenkkejä Maailmalla, humorikertomuksia,. kirj. Mark Twain, nid. .... 1.25
Järjestelmäni MiehiUe, i^j^iivpimistelnkirja. kirj. J . Maeller ........... 1.25
Jack London, elämänkertamnistelma, kirj. _ Helmi Krohn. nid. ............ .75
Kauhiea Tarzan, kirj.' E . R. Burrough^ nid. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — . 75
Kaleerivanki No. 117, 3 snurta osaa, kurj. P. Du Terrail, sid. 3.75
Kanpunki-Kansakoulnn laskapppi ja tuIosKrja, sid........ ^ . . i . . . . . . . ^ 1.00
Kananholtokirja, kirj. Mikko Ilkka, sid. .......... 1.25
Kairosta Niilin latvoille, matoulijakertomus, kirj. Pekkala, nid. ........ .90
Kadotuksen Kansaa; knviatis London Itäpäästä, kirj. Jack London, sid. 1.00
Kemia, kirj. Hanna\Seikka, . s i d . - . ~ . . . ~ - . . . . . ; u . - . . - . . . v - . . — . 75
Kuningal^ar Hanhenjalan Ravintola, kirj. Anatole Pranzc, aid
Kodin Lääkärikirja, etevästi toimitettu, sid.
Katisakoulun karttakirja, toim. Jotuni, sid.
Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, Mrj. Alexander Dumas,
3 osäSy md* •••••••«*•••••"•••••••••••••>••>••••••>••«•••••«•«•*«>««•••*•••.,\ / IA
Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta
kirj, Kaarlo Halme, sid, ' ,
Ken teistä on synnitön, kirj. H. Courts-Mahler, nid „
Kruunun Perämies, kirj. Larin Kyösti, nid. . . ; . '^
Ketunpyyntiopas, kirj. Edvard Koponen, nid. , .ir
Kurkien keralla Afrikkaan, matkailija- ja lintukertomuksia, kirj
B. Berg, nid
Kultainen paula, kirj. James O. Curwood, nid. " V-Kun
Ruusu I*uhkea, romaani, kirj. E. M, Alcott, sid. /QQ
Kultamaan Rakkautta, kirj. Jack London, nid 40
Laulu Tulipunaisesta Kukasta, (Kuvattu), kirj. J. Linnankoski, sjiil 2*75
Laulu tulipunaisesta kukasta, kirj. Johannes Linnankoski, sid. '.~' {
Lenin ja Leninismi, kuuluu carjakirjastoon, kirj. I. Stalin, sid ....... 75
Lumikenttien tytär, seikkailurom. Alaskasta, kirj. Jack London, pij \ '2-
Lasten Laulukirja, kirj. Hilja Liinamaa-Pärssinen, sid. Nuottipainos 35
Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre, kirj. Launhirdt, sid '50
Luokkien sota, kirj. Jack London, nid...
Lisoletfren avioliitto, ylevä rakkausroman?, kirj. H. Courths-iiähicr,
nidottuna \
fö'hyt terveysoppi naisille, kirj. t.Ti Fr.'•Hovitz
Luolatyttö, kirj. E. R. Burroughs, nid.
Lynne Courtin salaisuus, kirj. J. S. Fletcher, nid.
Marsin prinsessa, kirj. E. R. Burroughs, nid.
JJaailnian Tak>udeliinen Työväenliike, Kirj. II. Lo.<ovsky,,
Meren urhoja, merimiesromaani, kirj. R. Kipling, iiid. ^
ilerisusi, .seikkailuromaani, kirj. Jack LpnJon,
Siaailninnrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, kirj. "ic. Eeci.er,
Mansaaren Tyttö, icrnanii kirj. Hail Öalne, uid. Wj
MaapaJ'on kehitysjiistoria, tieloaaiTe, kirj. Victor iiadi;en, v,\'.\... '. .5.3
Maailmaniiike, tietoaarre, kirj. Albrecht Wirih, iid .30
Maailman avaruus, tietoaarre, kirj, T-JI J . Schroiner, sid iso
Maa j a Ihminen, tietoaaije, kirj, Alfred Kirchhoff, sid "50
Maanviljelys Kemia ja Fysiikka, kirj. Arthur Rindafl, sid. L75
MaanviJjelysoppi, kirj. Suninjen, sid. ...1 i'2ä
Merikotka, kertomus Saksan kaapparilaivastosta sotaaikana, kiij!
Felix von Luckner, sid. 1,25
Murrosajan Lauluja, runokirja, kirj. Aku Päiviö, sid 1.25
Minua sanotaan Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton
Sinclair, sid. ^ , ........v. :..$i.25
Minua sanotaan - Puusepäksi, yhtelstunnallineri romani, kirj. U])ton
, Sinclair, nid. , .99
Meren Urhoja, kirj. R. Kipling, sid. .75
Myladyn poika, kirj. Alexander Dumas, 3 osaa, ,sid. T.. 2.75
Naamiolmiskoulu, hyvä näyttämojlle, kirj. Juuriöja, nid. 75
N'uoren^ Naisen Terveys, lääketieteellinen kirja, kirj. Kristi.ne
Skjerve, nid. 1.00
iVaistsn Sukuelo, kirj. Lääket. T:ri E. W. Wrestlind, nid. 1.00
Mainen ja Avioliitto, hyvä terveysopillinen kirja, kirj. Margaret
Stephens, sid. xl i.so
Napoleon III vallankaappaus, kirj. Karl Marx, nid. . .70
Nuoren Opettajattaren Varaventtiili, erikoisen miellyttävä, kirj. Hilda
Valtonen, nid. i.oo
Nais%'oimistelu 1, kirj. Elli Björksten, nid. ^ i.oo
Naisvoimistelu 11, kirj. Elli Björksten, nid. 1.85
Pariisin salaisuudet, 2 suurta osaa, kirj. Eugehe Sue, sid. 3.25
Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack
. XiP.ndojif sid» •••••••••••••«••••••••••••••«•••••••••••••••»•••••••••••••••••••.'.••.......
Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtien Alkuperä, kirj. F. Engels,
Punafnen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid
Penikkatauti, kirj. Nikolai Lenin, nid.
Pieni _Tietosanakirja, sid. ,
Perustuslain Olemus, kirj. O. Saari
Pieni Mehiläiskirja. kirj. Mikko Ilkka ;
Puhetaidon Opas, kirj. Arthur M. Lewis, sid.
Pakolaine», kirj. Lauri Luoto, sid.
Polttomoottorit, kirj. Väinö V, Airas, sid.
Peloponnesolais Sota, kirj. Tykydides. Suom. Emil Härdh, nid.
Rannerengas, kirj, David Potter, nid.
Rakentaja ISolnes, kirj. Henrik Ibsen
7,000 Halki Afrikan Aavikoiden, kirj. Otto Zeltins-Goldfels, sid... 1.25
Salaperäinen asiapaperi, kirj. Christian Haugen, nid 40
Saksan Kumoustaistelu 1848, kirj. Karl Marx, sid. 75
Sydämeni on Sinun, kirj. H. Courts-Mahler, nid. 75
Silkkilaiva, romani, kirj. Elenius, nid, .75
SgfialistHjen Filosofian Juuret^ kirj. F^etrich Engels, nid.
Sairas LaQ^i, lasten terveyshoitokii-ja, kirj. Ruotsalainen, sid 1.
Sotamuistelmani, kirj. kenraali Ludendorff, sid. ........ "
Suomen Kielioppi, kirj. E. N. Setälä, sid.
Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj, T:ri Jules
• - ^^'^^X» n i d . • • . • • • • • • . • • . • . • • • • . • • ^ • • i » . 4 , , . , , , . , , , 1.00
Sukupuolielämän Terveysoppi, kirj. Max von Gruhcr, nid .75
Suloisen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno rakkaOsromani,
kirj. E. Temple Thurston, sid. ................. 1.50
Silmukorven Nuori Epra, knrj. Kaarle Halme, sid l.Z-'?
Seurustelun taito, kirj. Bagheera, pid. 75
Sireenien Alla, romani, kirj. L, M. Alcott, sid. 125
Signe Björseth, kertomus, kirj, Juho Koskimaa,: nid. 1-00
Tarzanin paluu, kirj. E. R. Burroughs, nid. 75
Tarzanin pedot, kirj. E. R. Burroughs, nid. -75
Tarzanin poika, kirj. E. R. Burroughs, nid. -73
Tarzan ja Oparin aarteet, khrj. E. R, Burroughs, nid- 75
Talttumaton Tarzan, kirj. E. R. Burroughs, nid. 75
Tarzan ja valkoinen nainen, kirj. E. R. Bprroughs, nid. .................... -75
Thuvia, Marsm neito, kirj, E. R. Burroughs, nid- 65
Tietosanakirja, täydellinen 11 osaa, vaatekansissa 80.00
Taistelu Rakkaudesta, kirj. H. Courts-Mahler, nid. -73
Tulenliekki, seikkailu ja rakkausromani, kirj. L. Jr-Vance, nid.
Työväen Olympialaiset, tokn. V. Koivula, ym., sid.
Terveyteen itsesuggestionin avulla, kirj. Harry Brooks, nid.
Tuhat Sanaa Englandia, mainio oppikirja, nid.
Tuhlaajapoika, romani, kirj. Hall Caine, sid.
Työväen Laulukirja, 9 painos; .-........;;,„...........„...............
Tarttuvista sukupaoUtandeista, kirj. Tari PnSlä, nid. 75
TeUnevoimistela I, kuvitettu, kirj. Väinö Laherma 1W
Telinevoimistelu II, kuvitettu, kirj. Väinö Laherma ........................... 100
Tifeöfi Jii V^lankumoua, mainio teos, kirj. Ernest Untermann, nid. -60
Työn Historia,. kirj. Tjamenew, sid. .„ .1. ............ .85
1.75
i.oo
.23
.50
e.oo
.30
.2.'i
.50
1.50
1.25
1.85
.40
1.25
40
25
2.50
.75
.40
1.25
.50
1.25
1.30
.40
75
1.25
6.00
1.00
Kansakoulun kartasto» nnsi, toim. A. R. Blomqvist ja E . E. Kaila.... 1,00
Kominumstinen Manifesti, kirf. Karl Mars, ad- . . . „ . . . . . . . . . . i . . ^ . . „ . . . . . . . . . l.oO
Kristihulkon Alkupää, tutkielma kirj. Karl Kautsky sid- ...............v 2.10
Rlondyken Kuningas, seiidjailutomaarii Alaskasta, kirj. Jack London 1.25
Kipinä!t:nnättimen toiminta, kuvitettu opaSj kirj. Krigar ja Subkis
sid. ........ ......^......-..u...-...-.-,— . . — , — , 50
Uutisasukkaat Kanadassa, kirj. kapteeni Marryat, sid. .• -75
Viattoman voitto, kaunis rakkaasromani, kii-j. H. Courths-Mahler
^ nidottimgi ....^.y.^...,.. ,.....-........:.....^...^.;.,......;........; .75
Valaveljet,' romani Tslnnnin asuttanusen äjöiltar kirj. G. Gunnar-
SOn, ^d. ...........;..-,i......i,.,.„i.;.,.,„..,^.,.,,...,.,„„,.,.,,*..,.,.; - 1.50
Vanno jpnkas minnlle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, nid. 1.75
Vaaliheimolaiset, valitut teokset, kirj. J . W. von Goethe, nid... 1-00
Valskainn kertonduksia, kirj. Sakari Topelius . „ . . „ ^ . . . . . — . . - „ — — 4 . 00
Värmlannin matka, kertomus- Scandinavian salosupmälaisista, kirj.
1.00
1.50
1.00
1.50
.30
Ems Lampen, nid. %
Vierasta ja onfaa.Melta viertysten, engL-kielen oppikirja
Valkosen Leijonan Metsästäjät, kirj»-Lauri Luoto, sid.
Valkosen Leijonan Metsästäjät, kirj. Lauri Luoto, nid. .................
Väkevä Billy, kirj. E. R. Burroughs, sid. „..„..:.„;...
Vuosikirja, valtiollisten vankien hnoltoyhd. kustantama
Vanhat Postivaunut^ kertomuksia kirjailijaelämästä, kj- Y. Hirn, nid; 1.'^
Venäjänkielen Sanasto, kirj. A . Rantalainen, d d . . . . . . . . . ^ - f X
Webster's College, Home and Office IMction^,Erigl. kielellä, siö. 1.50
Yksin maailmalla, kaunis romani, kirj. M U K P T T fiikmes Graundy, sid-
YYllöesisHeenl vTeetirsvteäyj sorpoinm aAnlik, ekeitr, j.M Kno.nTraaadv LIaehittuinnäeMn,. ssiidd.. C^^^^^^ 3-00
1.50
1.75
Kirjanpito-opas, teimirt Juhana Toiviainen, nid .—......... .75
Kirjanpito, kauppaopistoja varten, kirj. L Kovero „.,....— „„ l,=o f
Keittokirja, kirj. Mina WalL sid. ...... — . — - — '
Uusia kirjoja tdee jatkuvasti Suomesta samoinkuin omiakin fcuj^r.-
nnksia. Seuratkaa ilmotnfoda VppnndÄgfei, Ti^^^Vä-i tnn?i1g;gt osotteeua
i52'Tapaudeh E i r j a l ^ ^ 69, Sudbury, Ont
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 22, 1927 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1927-06-22 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus270622 |
Description
| Title | 1927-06-22-06 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Keskiviikkopa, kesak. 22 p;iia—Wed.^ Jrnie 22
Suomesta hiljan tulleO-le
nuorille tovereille
Suomalaisten kansallis-ominaisauk-
«iin knalou koUnsa, kotipaikkakuntansa,
ja kotimaansa kunnioittaminen
ja rakastaminen. Sitä osoittavat
meidän ikivanhat sananlaskuro-roekin,
sellaiset kun esimerkiksi:
"Sitä kuusta kuuleminen, jonka
juurella asunto" ja "Oma maa man-sikka
» muu maa mustikka" y.m.
Tässä kotinsa kunnioittamisessa ei
sellaisenaan kyllä ole mitään pahaa,,
eikä luonnotonta, ellei ee ota
niin ^ u r t a tilaa henkisessä näköpiirissämme,
ettemnie enää näe muita,
ehkä suurempia ja kauniimpia,
kunnioitustamme ansaitsevia asioita.
Yksi sellamen «uuri asia on
likkaiden ja köyhien välinen luokkataistelu,
ifc ymmärrämme, että.
nykyään on kaikkien työläisten velvollisuus,
niin nuorien kuin vanhojenkin,
seista tässä taistelussa köyhien
puolella. Silloin ei saa oma
maa, tai oma kansa tulla väliin,
kun on kysymys taistelusta kaikkien
maiden työläiset sortajia vastaan!
Jos työläiset yhdellä mailman kolkalla
jäävät järjestymättä, vahin-groittaa
se kaikkien maiden työläi-
•siä. '
Moni Suomesta tullut, nuori työläinen,
vaikka onkin siellä ollut eh-
Icä innokas tojminioan -järjestöissä,
lyo täällä laimin edes jäseneksi
liittyä. "En minä tdällu viitsi, kun
kaikki on niin otitoa''; "en minjl
UUilltt kuJ!,rni:: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-06-22-06
