Vapaus, May 24, 1929

              Siva 2 Perjantaina, toukok. 24 p;nä — FrL, May 24 No. 122 — 1929
VAPAUS t n u . Oataiio, k i i W n « . paiui mnmtaU J> n S u i t t T i a a jaUapairiaZ.
8. C . N C CU
T O I M I T T A J A T :
A - ,VAARA ( n a k O u t t ) . B. A . TENHUNEN. R. PEHKONEN. M. POHJANSALO.
flt^Muti M l b « P o n OUicm Dcpsmaest. Otuma. M Mcond C I M s s t t c r .
_ VAPAUS (Libotr)
T t « «aJy « e n of P i s B i A V o r k c n i a C u a i U . Poblubed dtHr t* Sodhoiy. Oatv^e.
. TOAUSHinTfATt . „
1 »k. $4Jie. 6 U . t3J0. S kk. «I.7S }a I kk. %IM. — YIi<37mhaik>a ja SooBMa oekS maoalk
: 1 «k.- .96M. 6 kk. S kk. SZJBO i« I kk. $IXC
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
N KfajmiktoOBotokaet tlJOO kem. tZJOO kckai kextu. — A*ioUino«a acimeilU oBOcoloivotBkMt SOe
patiHnmim. — MaraiaaDttoii»>ot<>k*et SOe k n U . t l i » 3 keUs. — SrstTauUInMtnkict tlJOO kcrtm.
k«it<a. — AtostoeroUiBotakMt KM k o u , t3X0 k«k«J kertM. — KiiUmtootokÄt. »IJ» k«tt*.
— KsoIaMBiliBotiikMt 12X0 k e r u . SOo l i a u u k r a kUtadaiue«Itt u i m s l r t o v i n j i a . — Halotumierfot it
Motettmocnluet SOc kcru, kolme k u t u . — Taq>istnmotuj>ca i« ilxBotauceattanrira on. Tasdit*
tMna. täketmiTä iloetBibiaU ctakataea.
L d t c c a aionojea ilmotoueo piUS e lU k o a t t o r i H o kcUe 4 i p . Hn>fttrml«päWlo eienUeoi «fkipilTJai.
VapMdea tohaStaa: Baoocaata 207. Kacker BaUtlbic « Daikam St. Pokdia S36W.
Vapaadca koattoris LJhoty Bandiac 57 Loiaa St. Pnbelia 1038. > o « I o » o i « : Bo* 69, Sodboy. Oat.
VapUfo paiao Ja iateoot Liberty BalMinfc 37 Lorea St. Puhalia tSZTV.
Ceacrcl'a4]fmlaIos n t e i . 75e per eol. iaek. Mhihnnm ekaije for ilagla iaacnioa. TSe. Tka Vapaaa
l i aa/fccat advertiaisg aediam aatoaf the. Flaaltf- *eopI« l a Cantda.
#aa ttlrÄOloia takasaa aaa vaauoau cnaimJiiacca kirjeciceaaa, kbjottakaa Bsdelie
»•aauualliiiru clnie3at I. V . KANTiASTO. liikkncsbmuia. ^
IiJkkMak><uiaa
Dialektinen materialismi
Lenin samoin kuin Engels, jakaa kaikki filosofian eri suunnat kah­teen
toisilleen vastakkaiseen kategoriaan (käsiteluokkaan): materialisti­seen
ja idealistiseen. Ensimaiseen, materialistiseen luokkaan, kuuluu
luonto, aine, voima, lyhyesti koko ulkopuolinen, fyysillinen maailma.
Tämän ulkopuolisen luonnon vaikutuksesta alkuperäisesti johtuvia ja
sen kanssa kiinteässä yhteydessä olevia toisarvoisia asioita ovat: tieto,
tietäminen, tietoisuus, äly, henki, tahto, tunto, abtit, tunteet^ vaikutukset,
kaikki sensatsioonit j.n.e. Materialistille siis luonto, aine, voima ovat
kaikki kaikessa, ensimäinen ja viimeinen. Idealistiselle suunnalle taas
aivan päinvastoin. He väittävät, että ulkopuolisella, aineellisella maail­malla
ei ole tiedon, älyn, hengen, tunlleiden, aistien, ihanteiden y.m. kans­sa
mitään yhteyttä eikä tekemistä. Näiden kahden perusperiaatteen vä­liltä
löydetään kompromiseeraavan filosofian kaikki muodot, ja laadut
jotka tunnetaan n.s. "gnotismina". Gnostikko on henkilö, joka ei riiil-
Joinkaan uskalla kurkistaa aineelliseen maailmaan, jolle materialismi
on kauhistus ja joka ei koskaan etsi minkään syytä taikka alkuperää.
Hän ei voi käsittää minkään olemusta varmalta kannalta ja vakuuttaa
ei kenenkään tunte\'an minkäiin syytä, kieltää kokonaan syyn ja seurauk­sen
liain,. toimii vain tunteittensa ja vaistojensa varassa.
Tähän subjektiiviseen, idealistiseen saivarteluun dialektinen mate­rialismi
vastaa: "On olemassa objektiivinen, ulkokohtainen, maailma
meidän oman itsemme ulkopuolella. Heijastukset ja vaikutteet, tunteet
ja aistikiihotus (sensatsiooni) eivät ole muuta kuin meidän älymme
suoranaista yhteistoimintaa ulkopuolisen maailman kanssa. On siis ole-
Brittiläiseen vaalitaisteluun suhtaan-tui
linen Canadassa
Britanniassa käynnissä oleva vaa- nyt sosialismin ohjelmansa Ja tullut
litaistelu. Joka ratkaistaan toukokmm
30 p.. on saanut voimakkaan huomion
täällä Canadassa. Kun tarkastelemme
Johtavia porvarilehtiä, niin huomaam>
me Jokaisen hakevan määrätyn kan­nan.
Johtavat konservatiiviset lehdet
asettuvat ilman muuta Baldwinin
ympärille. Torontossa esim. Telegram
Ja Globe ovat ratkaisevasti puustaa-massa
Baldwinin hallituksen polltiik-
Ylläolevan otsikon alla olevan kir-jotuksen
yhteydessä, Vapaus-lehden
numerossa 115, syyttää Keskus puo-massa
varsin objektiivinen, kieltämätön todellisuus, se on: meidän-älys-= Jueen sudbxirylaista jäsenistöä har-tämme
tykkänään riippumaton liikkuva aine, j a tämä aine kiertokulus­saan,
liikunnassaan, seuraa järkähtämättömällä täsmällisyydellä ja var
«muudella omia vissejä lakejaan mailmankaikkeudessa. Nämät lait ja
järjestys taas ovat vuorovaikutuksessa ihmisen älyn kanssa, hieijastuvat
siinä vissillä tavalla, koska ihminen itsekin on vain kappale,luontoa."
Ja koska aine on ijankaikkisessa kiertokulussa, niin se ei voi liikkua
muualla kuin ajassa j a avaruudessa, sentähdei^ aika ja avaruus, aine
ja voima, ovat ehdottoman todellisia, eikä niitä voida maailmassa hävit­tää.
Äly, tieto, syntyy ihmisen aistimien välityksellä aivoihin, näiden
aistimien saadessa ja keksiessä alituiseen uusia ja uusia vaikutteita, teh­dessä
uusia huomioita luonnossa. Siis tieto, ajatus, tahto, tunto on
aivojen miljoonien solujen ja ainehiukkasten yhteistoimintaa, on syiden
seurausten tulosta ja seurauksista syiden johtamista, etukäteen seuraus­ten
arvioineista. Johtopäätös: ainoa olevainen cmc jä'siinä romio. —
(Leninin Materialismi ja Empirico-kritismi" mukaan.)
Etelävaltioiden herrat reklamoivat
Etelän^ kauppakamarit ovat kuulutelleet pohjoisvaUioitten kripita-listeille
niitä etuisuuksia, joita siellä niiden mielestä kapitalisteille on.
Halpa työvoima on näistä eduista huornattavin. Ja työvoiman halpana
pysymisen takeena työläisten riistäjäin' kannalta katsottuna on se, että
työläiset ovat järjestymään kykenemättömiä, kuten näissä reklaameissa
kursailematta sanotaan.
Houstonin kauppapamari, joka viime kesänä piti juhlahumuja de­mokraattisille
politikoiisijoille, jotka sinne kokoontuivat valitsemaan
"työyäenystävä" Alfred Smithiä presidenttiehdokkaakseen, on lähettä­nyt
kaikille Uuden Englannin tekstilitehtailijoille houkutuskirjelmän, jos­sa
kehotietaan kutomoita siirtämään Texas'iin. Kirjelmässä m.m. terote-taau
seuraavia pointeja:,
"Järjestymiseen kykenemätöntä mexicolaisla työvoimaa saa­daan
rajaton määrä Texasissa uusiin tekstiliniyllyihin."
. Edelleen:
"Hqustonissa on myöskin tarjolla tekstiliniyllyihin yli 7,000
naistyöläistä, 18 ja 44- ikävuoden välillä, jotka omaavat 'suuren
avoimen vakion^ kansanvaltaisuutta riittävästi tehdäksensä päivän
työn päivän palkasta."
Työläisten sopii lukea tuo kauppakamarin reklaami uudelleen.
Luulisi sen opettavan jotakin.
Tästä kapitalistien avomielisestä reklaamista on kuitenkin jäänyt
yksi seikka mainitsematta; lasten työvoima. Kas silloinhan kapitalisti
on "ihariteellisimmissa" oloissa, kun se saa riistää lapsia, sille ne ovat
taatuimnvin olleet järjestymään kykenemättömiä. "Sallikaat lasten tulla
minun tyköni" on lause, mikä kapitalistien keskuudessa on saanut oman
merkityksensä. Etelän kapitalistien häikäilemättömyys tässä suhteessa
on tunnettu asia. Etelän politikoitsijathan ne ovat hurjasti hyökänneet
lasten työtä rajottamaan pyrkiviä lakiesityksiä vastaan maan pääkau­pungissa.
— Tov. -
Huomioita ja huomatttuksiä
Canadan liittohallituksen tavalliset menot nousevat yli 355 miljoo­nan
dollarin vuodessa. Tästä summasta ilmotetaan lähes 1Ö3 miljoonaa
suoranaisesti maailmansodasta johtuviksi menoiksj. Isänmaalliset sota-velkojst
saavat yli 112 miljoonaa korkoina, sotaveteraanit 40 miljoonaa
eläkkeinä ja entisten sotilaitten takaisin siviilielämään asettamiseen käy­tetään
lähes 8 miljoonaa. .
Noistakin numeroisia näkyy, ketkä kapitalistisesta sodasta enimmän
hyötyvät, nini. rahakkaat, jotka kaikkein vähimmän uhraavat, ja tämä
on vain yksi muoto, jolla nc_jv"i"e ihmisteurastuksestakin voittoja ka­saavat.
Työtätekevä luokka kantaa taakan sodan aikana j a sen jälkeen,
mutta tämän luokan spdanr-haavottamat j a vanhemmat jäsenet saavat toi-meentullakseen
monta vertaa vähemmän kuin rahapösöt korkoina. . On
ymmärrettävä, että kapitalistiluokkaan kuuluvat "sotaveteraanit" saane­vat
ruuren, ellei suurimman osan ^ellämainituista eläkemiljoönistakin.
A I E S sodansynnyltäjä imperialistinen kapitalismi!
"SalaliiUoulumisesta jä^kapinallisuudesla;' Lontoossa syytteeseen ase-kaa.
Lloyd Georgen paikkaa ei nähdä
muuten kuin laskemalla yhteen. Toi­selta
puolen sellaiset lehdet kuin To­ronto
Star, Wlnnipeg Pree ^ s s y,m^.
koettavat löytää itselleen maaperän
vastakohdista.
Tällaisen lähtökohdan on Star löy­tänyt
Britannian Työväenpuolueen
nykyisessä asemassa porvariston kol­mantena
puolueena. TOry-puoIueen e-dustajana
Baldnin vetoaa siihen, et­tä
Työväenpuolue ajaa sosialismiin Ja
näin, ollen on nykyiselle yhteisktmnal-le
vaarallinen. Tähän vastaa Työväen­puolue,
että se on aikoja sitten hyljän-
"nykyaikalseksi ja käytännölliseksi"
n y k j ^ n yhteiskuntamuodon pohjalla
toimivaksi puolueeksi Star tekee Joh­topäätöksen
tietoisesti, sanoen, että
Labor Party on todellisuudessa libe­raalinen
puolue. Jokaisessa niuneros-saan
asettaa se Johtavan painon L a ­bor
Partyn Ja sen ohjelman yleiselle
puustaamiselle uutisissaan ja toimitus-palstoillaan.
Jatkuvasti osoittaen, että
brittiläis-amerlkalaisessa kiistassa e-dustaa
Baldwinin hallitus hyökkäävää
politiikkaa, mikä johtaa sotaan^ sekä
toiselta puolen ylistää Yhdysvaltain
politiikkaa "rauhan"-kyjrhkys€nä. Te­legram
j a Globe päirivastaisesti.
Tässä nähdään suhde brittiläiseen
politiikkaan, mutta samanaikaisesti
myöskin Canadan porvariston sisäisten
etujen ilmaisu yleisessä imperialisti­sessa
politiikassa.
Tältä lähtökohdalta myöskin mää­ritellään
suhteet työ\äen r3'hmiin tääl­lä.
Tiedetään, ettei A.F.L:n ympärillä
olevat ainekset ole vaarallisia, mutta
sen johtava byrokratia edustaa amerl-kalaisen
imperialismin miUtarikoneis-tca.
Yhtävähän on vaaraa muistakaan
ryhmistä. Ainoastaan kommtxnistinen
puolue omaa selvän ja tulevaisuuden
kannalta tietoisen ohjelman, osoittaen,
että edellämainittu ristiriita ajaa brit-tiläis-
amerikalaisen sodsui hetkellä s i ­sällissotaan,
jota varten asettaa puolue
työläisten ja talonpoikain neuvosto-haUituksen
tunnuksen, siten viitoitta­en
myöskin tietoisen pyrkimyksen so­taan
ja sisällissotaan nähden. Saman
tunnuksen kohottaa brittiläinen puo­lueemme
nykyisen, yleismaailmallisen
ja Britannian sisäisen tUanteen kan­nalta.
Siihen kajoamme myöhemmin.
Näköpiiri on selvä. Kommunismia
vastaan hyökkäys Britanniassa Ja tääl­lä
julistetaan nykyisen porvarillisen
kansanvallan ja sivistyksen nimessä.
Konununistinen puolue todellisuudes­sa
yksin edustaa sosialismin — uuden
yhteiskimtamuodon — pyrkimystä.
• Keskus.
SOSIALISMIN RÄKENNUKSETA
SanomalehtikirjeenYaihtajat ja sosialistinen
rakennusko
Kommunistipuolue J
Puolueemme konventsioniin valmistavaa
keskustelua
TYÖSKENTELY OSUUSTÖIMINTARINTAMALLA
haanjohtavasta toiminnasta osuustoi-mintarintamalla.
Sama syytös myös­kin
ilmenee, saman lehden nume­rossa
116, S. järjestön tp. komitean,
huhtikuun 24 päivän kokouspöytä­kirjassa.
Koska syytös on harhaan­johtava,
haluamme antaa asiaan lisä-selostusta.
Keskus väittää, että: "Sudburys-sa
osuusliikkeiden kanssa oli saatu
aikaan yhteisymmärrys sikäläisen
kauppaliikkeen j a osuusruokalan so­vittamisesta
S. järjestön rakenta­maan
huoneistoon, johon Vapauden
liikekin tulee. Nämä suunnitelmat
läpäsivät puolueen fraksionikokouk-sessa
j a S. järjestön edustajaktjlco-iiksessa
myöskin, mutta parin vii­kon
kuluttua käännettiin suunnitel­mat
ylösalasin ja ostettiin osuus­liikkeille
kahdenkymmenen tuhan­nen
dollarin ($20,000) tontti noin
parisataa jalkaa yllämainitun liike­rakennuksen
paikasta. Tuleeko täl­lä
keski-Ontarion osuusliikkeellä
olemaan ensikädessä pyrkimyksenä
kiinnittää ympärillä olevat työläiset
osuustoimintaan luokkataistelun ja
järjestäytymisen tärkeimpiä etuja
silmällä pitäen, tai tuleeko tässä en-simäiseksi
asetettavaksi tämän kah­denkymmenentuhannen
dollarin ton­tin
ja siihen rakennettavien huo­neistojen
maksamisen raskaan taa­kan
velvollisuus, johon vedotaan'
puoluevelvollisuuksien ja luokkavel-vollisuuksien
nimessä? Jokainen har­kitseva
toveri voi nähdä, että vii­memainittu
tulee määrääväksi J9 me-tallinkaivajain
järjestäytymishengen
ja yhtenäisyysluottamuksen kohotta­minen,
sekä uniotoiminnan kehittä­minen,
kuin myöskin työläisten elin­ehtojen
puolesta taistelu kaivosyh­tiöitä
ja niiden hyökkäyksiä vastaan
jää toiselle tilalle. Missä ovat puo-lue-
fraksiot?"
Me haluamme todeta, että ostaes--eikä yksinomaan sen keski-ontario-samme
Sudburyn osuusliikkeelle
mainitun kahdenkymmenentuhannen
dollarin maksavan omaisuuden, me
emme ole rikkoneet sitä yhteisym-märrj'stä,
joka saavutettiin tp. ko­mitean
edustajan ja osuusliikkeit-temme
sekä Vapauden johtokunnan
välillä, ennen S. järjestön edustaja­kokousta,
j a jota yhteisymmärrystä
puolue-fraksiohi- j a S. järj. edusta­jakokouksissa
ei muutettu tai ku­mottu.
Viimeisessä neuvottelussa,
joka käytiin tp. komitean ' edustajan
kanssa Vapauden uuden talon pii­rustuksista,
hyväksyttiin yksimieli­sesti
pöytäkirjaan pykälä, jossa sa­notaan,
että jos osuusliike näkee
tarpeelliseksi ostaa kyseessä olevan
omaisuuden, niin ei sitä pidä katsoa
Vapauden lii.kettä vastaan toimimi­seksi.
Tästä pöytäkirjasta pitäisi,
tietääkse.nime, olla kopio Keskuksen
hallussa.
Mitenkä yhteisymmärrys saavutet­tiin?
Tp. k :n edustaja tuli neuvot­telemaan
valmiilla päätöksillä ja
piirustuksilla, jotka eivät yhtään ve­nyneet
siihen-suuntaan, johon mei­dän
olisi välttämättömyyden pakosta
täytynyt niitä venyttää. Sensijaan,
että edustaja olisi lähtenyt otta­maan
selvää, millaista ruokalatilaa
paikallinen tilanne ja tarve vaatii,
alensi tämä piirustuksia yhdellä ker­roksella,
jonka piirustuksen sitten
alisti asiaan kuuluvain johtokuntain
hyväksyttäväksi. Tämän suunnitel-osuusliikkeelle
epäedulliseksi; jota-vastoin
tp. k : n edustaja halusi kat­kaista
yhden, kerroksen pois, luva­ten
epämääräisesti kahden lisäker­roksen
rakentamisen tulevaisuudes­sa.
Keskuksen syytöksessä Sanotaan,
että osuusliikkeelle ostettiin tontti
parisataa jalkaa sivussa S. järjestön
omistamasta tontista, $20,000 kaup­pahinnasta
ja • tämä tehdään siksi,
että osto näyttäisi mahdollisimman
hullulta, koska S. järjestön lotti
maksaa vain $3.000. Osuusliikkeelle
ost3ttuna omaisuutena kuuluu kak­si
tonttia J a kolmikerroksinen talo,
jonka vuokra olisi ollut $150.00 ku4-
kaudessa ja täten liike olisi jäänyt
vaaraan tulla häädetyksi milloin t a ­hansa.
Jos taas olisi tehty vuokra­sopimus,
niin olisi vuokra ollut
$200.00 kuukaudessa, eli yhtä pal­jon
kuin ostokuoletuksien maksami­nenkin.
Siteen kuuluu omaisuuteen
vielä toisella tsVtiili^ oleva taloräh-jä,
josta pienillä korjauksilla voi­daan
saada $35.00 vuokraa kuukau­dessa,
jos nimittäin mainittua tont­tia
ei heti tarvita rakentamista var­ten.
Rahallisesti muodostui tilanne
osuusliikkeelle aivan samaksi kuin
siinäkin tapauksessa, että se olisi
vuokrannut tuon omaisuuden. Tätä
puolta ei salattu tp. k :n edustajaKa,
vaan todettiin, että osuusliikkeen
täytyy tämä omaisuus pitää hallus­saan
keinolla millä tahansa, tai
muuten muodostuu tilanne osuusliik­keelle
epäedulliseksi.
Mitä sitten on tehty ylee.isä työ­läisten
taisteluitten tukemiseksi?
Siinä suhteessa ei tietystikään ole
tehty sitä, mitä olisi voitu toivoa ja
mihin olisi ollut mahdollisuuksia,
mutta aivan toimettomia ei ole oltu.
Puolueen jäsenistön toiminta osuus­toiminnallisissa
liikkeissä, kiiten
muissakin joukkojärjestöissä, on ol­lut
hajanaista ja ilman yhtenäistä
toimintaohjelmaa. Mutta koska tä­mä
kysymys koskee koko puoluetta,
Montrealffl oati»a
TILASTO LAHJOTTAJISTA
Seuraavat S. J . osastot lahjoitti­vat
osastomme uuden huoneuston
ylöslafttamiseksi:
Kirkland Laken osasto . . .
Toronton osasto
Webster's Corncr'in os. . . .
Port Arthurin os;
Port Colbornen os. . . . . . . .
Sault Ste. Marien os
Pottsvillen os. . . . . . . . . . . .
Cobaltin' os. .
Levackin os.
Montrealin T.N.L. os. .
Montrealin T.P.L. os. . . . . .
Montrealin L.W.I.U. os. . . .
Montrealin Palvelijatar os. .
Montrealin K.P.S. agit-pro.
Komit.
.525.00
. 10.00
. 5.00
. 20.00
. 42.00
. 10.00
. 10.00
. 10.00
. 5.00
. iJO.OO
. 10.00
. 5.0Ö
. 25.00
. 10.00
Lokakuun vallankiimouksen jälkeen.,
kansalaissodan voittoisten taistelujen
päätyttyä ja siirryttäessä sotarinta»
malta rauhalliseen sosialistisen ra»
kennuityön rintamalle on sanomaleh­distöstä
tuUut mitä tehokkain ase täs­sä
rakennustyössä. Taloudellisen ja
kulttuurisen rakennustyön mitä mo­ninaisimmilla
eri aloilla on sanoma­lehti
ikäänkuin tietä raivaava kirves.
Sen on oltava se väline, joka kokoo
joukot vi£,=ien tunnuksien ympärille,
johtaa joukot työhön ja taisteluun
eri kamppailuissa, tiedottaa kamppai­lujen
tuloksista, vetää esiin puutteet,
näyttää miten ne on poistettavissa
— sanalla sanoen: sanomalehden tu­lee
oUa joukkojen organisaattori so­sialistisessa
taistelussamme.
Mutta sanomalehti ei kykene vai­kuttavasti
organisoimaan joukkokamp-paUuja.
ellei se kykene ensin sanoisi­ko
"organisoimaan itseään". s.o. vetä­mään
työläis- Ja talonpoikaisjoukon
tietcisimman, * etumaisimman ak­tiivin
itsensä ympärille tai toisin sa­noen:
vetämään itse Joukot johta­maan
itseään. E i sillä hyvä. että " y l ­häältä"
tulee direktiivikamppailuista:
esim. kuten tällä kertaa — kevätkyl-vökamppailusta,
että direktiivi pai­netaan
mahtavin otsikoin sanomaleh­den
palstoilla ja että sitten kamppai-lim
aikana "kanslian korkeuksista"
"tulisilla sanoma" yllytetään kamp­pailuun.
Tarvitaan konkreettisuutta.
Sanomalehden on yksityiskohtaisesti
tuotava esiin tässä kamppailussa e-siintyvät
lukuisat käjiärmöllisen elä­män
erilaiset ja monivaihteiset puo­let.
Ja tämän kj^lsenee se tekemään
vain siinä tapauksessa, että se on
kyennyt vetämään ympärilleen laajan
tietoisen ja aktiivissn kirjeenvaihta-
Jajoukon, joka tarkalla silmällä valvoo
malehdestä todella joukkojen lehti
sellainen lehti, jossa joukkojen mie­lialat
heijastuvat ja jonka kautta
joukot itse johtavat itseään.
Sosialismin voittoa on edistettävä
kylvökamppailussakin. Siinä %'oidaaB
kohottaa puolue- ja nuorisojärjestö,
jen auktoriteettia, elävöittää neuvos­tojen
toimintaa, panna pyörimään
avustuskomiteain asiat, vetää laajat
väestökerrokset osuustoimintaan, edis­tää
kollektUvisuutta. Joukkotyötä ta­loudellisen
ja kulttuurisen elämän kai-kiila
aloilla. Tähän smmtaan kun
kirjeenvaihtajat paikallisessa elämäs-sä
ratkaisevat kysymykset, niin edis.
tyvät asiat sosialistiseen suuntaan.
Viime aikoina on kaikessa laajuu­dessaan
noi\ssut. tunnus sosialistisesta
kilpailttsta.'.Tässä kysymyksessä sa­nomalehti
ei saa Jäädä odottavaU?
kannalle, tässäkään'^ kysymyksessä ei
pidä vitkastella. J a taas riippuu pal­jon
ku-jeenvaihtajista. Nc^asti aja­tukset
paikalliseen elämään. Mitkä
puolet meidän kylässämme voitaisiin
ottaa sosialistisen kilpailun kohteeksi
eri talouksien välillä. Ja mitkä mei­dän
kyläheuvostopiirin ja naäpuri-kyläneuvostopiirin
tai -piirien vä­lillä:
taloudellisella rintamalla — sa­toisuus,
kylvöala, kollektlivisoiminen,
kooperatiivit, avustuskomitea: kulttuu­risen
elämän alalla — lukutuvat, pu.
nanurkat, koulut? Moniin monituisiin
aloihin voi kilpailu kohdistua. Tar­vitaan
vain paikallista alotteellisuut-ta
ja kekseliäisjTttä. Kilpailumuodot
on löydettävä ja kilpailu organisoita­va.
Ja tässä taas tulevat kirjeenvaih­tajat
sanomalehden avuksi organisoi­daan
.sosialistista kilpailua, toteutta­maan
tätä tunnuslausetta käytännöl­lisessä
elämässä.
Sosialistinen rakennustyö kulkee k i i -
että kamppailu tulee täysui 100 pro- i vain askelha eteenpäin. Taloudellinen
Yhteensä .$237.00
Sitten lahjoittivat vielä monet yk­sityiset
työläiset avajaistilaisuudessa
viidestä dollarista alkaen, yhteinen
summa $52.00, joten yhteinen lah­joitettu
summa nousi 28,9.00 dolla­ria.
Haluainme lausua toverillisen
kiitoksen kaikille lahjoittajille, sillä
mainittu summa on ollut hyvä. apu
huoneustomnie ylöslaittamisessa, ja
samalla todiste toveruus- j a yhteis-toimintatunteesta
järjestömme osas­tojen,
työläisosastojen sekä niiden
työläisten väliUä, jotka antoivat
lahjansa meille. Yhteisvoimilla me
voimme paljon, mutta yksilöinä me
sorrumme.
S.J. Montrealin osasto nro 65.
Eri paikkakunnilla
kilassa oleva kommunisti valitaan parlamenttiin. pauksessa suunnitelma
laista jäsenistöä, jossa mielessä Kes­kuskin
sitä käsittelee, niin emme
myöskään halua puhua siitä paikal­lisessa
mitassa.
Se seikka, onko esim. liikkeenhoi­taja
osuusliikkeessä ptiolueen jäsen
ja käsittääkö hän tehtävänsä puo­lueen
määritelmäin perusteella, ei
merkitse suuria niin kauan kuin
puolueen jäsenistö voi kiintyä osuus­toimintaan
^ vain yksilöllisen talou­dellisen
. edun vaikutelmien vuoksi.
Puolueen jäsenistö ei ole osottau-tunut
olevansa kovinkaan paljon
yläpuolella puolueettoman osuustoi­minnan
harrastajia.
Jos puolueen jäsenistö edistää
osuustoiminnallisen liikkeen rakenta­mista,
huolehtimatta sen suunnasta,
voi osuustoiminta muodostua linnoi­tukseksi
puoluetta ja työväen luok­kataistelua
vastaan. Tällä pohjalla
toimien me voimme muodostaa siitä
ainoastaan pesimispaikan Icaikenlaj-sille
porvarillisille idealisteille, jot­ka
aina ja kaikessa harraavat puo­lueen
pyrkimyksiä vastaan. Aikui­sempi
kokemus Suomen, Yhdysval­tain
ja osaltaan muiden maiden
osuustoiminnallisessa liikkeessä osot-taa,
että osuustoiminnalla on ollut;
taipumus muodostua luokkaluopu-reitten
kaatopaikaksi. Meillä on a i ­ka
ottaa tarkka vaari canadalaisen
osuustoiminnan suimnasta, käyttä­mällä
ohjeenamme muiden maiden
osuustoiminnallista kokemusta.
Puolue ei ole tähän mennessä
kunnollisesti johtanut jäsentensä
työskentelyä osuustoimintarintamal-la.
Mikäli on annettu ohjauksia ja
neuvoja tässä suhteessa, on se ta­pahtunut
ilman riittävää asiantunte-muodostuu
musta ja tilanteen arvioimista, jo-
Hearst, Ont.
Mekin täällä vietimme vappujuhlaa
ja yleisöä oli hyvin paljon, mutta ohr
jelmaa oli vähän näin suurena juhia-na.
Pitäisi olla enempi ohjelmaa ja
vähempi tanssia. Jos ei olisi illalla o l ­lut
pientä näj^elmäkappaletta, niin
ei olisikaan ollut juuri mitään. Kap­pale
oli hauska Ja esitys meni minun
ajatellakseni hyvin. Vappuna oli sie­vä
ilma, mutta sitten vapun jälkeen
on ollut kaksi takatalvea ja näyttää,
ettei maamiehet meinaa pelloille idäs­täkään.
Naisosasto piti tanssi-iltaman, jonka
tuloista-lähetettiin oisa piirin sihteerin
kautta Suomen punaorvoiUe.
Larder Lakelta oli saapunut keräys­lista,
joka palautettiin kolmen dollarin
kanssa takaisin.
S. J . osaston kokous oli t.k. 5 pnä,
jossa päätettiin pitää haalilla talkoot.
On nim. kaikenlaisia pieniä töitä, joita
olisi sakilla tehtävä. Suurin näistä
talkootöistä on lattian laittaminen
haalita. Sitten 25 pnä hommaa ukot ja
tytöt ohjelmailtamat, niin ataakin o-len
kuullut.
Osastoomme yhtyivät toverit A. ja J .
Suuntalat.
Seuraava työkokous cn kesäkuun 2!
senttisesti toteutetuksi.
Ottakaamme muutamia esimerkke­jä.
Kamppailumme liikkuvat sosialisti­sen,
taloudellisen ja kulttuurivallan­kumouksen
eri" aloilla. TäJlä hetkellä
kohdistuu taloudelli-ella alalla pää-isku
kevätkylvöihin, kooperatiiveihin
ja kollektivisohniseen. Mitä tehtäviä
siis nyt on kirjeenvaihtajilla? Kylvö-kamppailussa:
valvoa, että kaikki " y l ­häältä"
tulleet ohjeet tulevat oikein
ja ajallaan toteutetuiksi, että kaikki
paikalliset järjestöt • (neuvosto, avus­tuskomiteat,
kooperatiivit ym.) otta­vat
täydellä voimallaan osaa valmis­telutöihin.
Mutta ei siinä kyllm. On
myös valvottava miten eri järjestöt
toimivat, sillä sitä voidaan^ kovasti­kin
puuhata, mutta väärään suun­taan:
voidaan järjestää esimerkiksi
siementilaus ajallaan, mutta jakaa
rikkaille, voidaan antaa luottoa, mut­ta
syrjäyttää köyhät, voidaan myydä
maatalousvälineitä ,mutta. ei etupääs­sä
kollektiivisille. yhtypiille jne. Luok-kalinja:
sen vääristelyä voi ilmetä
paikallisten järjestöjen eri toimenpi­teissä,
ja siitä oh piiskattava sano­malehdessä.
Punaisena lankana kir-jeenvaihtajaJn
toiminnassa on valvoa,
että luokkalinja on selvä, etteivät
jestöt niiden johdossa olevien yk­sityisten
henkilöiden tai klikkien t a ­kia
pääse sortamaan köyhiä ja keski­varakkaita
ja toimimaan kulakkien
ja muiden neuvostovastaisten ainesten
etujen mukaisesti, etteivät eri järjes­töt
toiminnallaan pääse tahraamaan
neuvostovallan mainetta työtätekevän
joukon silmissä — miurtamaan kylvö-kamppailussa
köyhien ja keskivara.^-
laiiden liittoa.
Niin kylvökamppailussa kuin muis­sakin
taloudellisissa kamppailuissa on
kirjeenvaihtajain otettava toimintan­sa
ytimeksi se. että järjestöjen ja yk­sityisten
henkilöiden toiminnalla luji­tetaan
maaseudulla köyhien ja keski­varakkaiden
liittoa. Joka tieten tai
tietämättään tohnii tätä liittoa hajoit-tavästi
— siihen isku.
ja kulttuurtaen elämämme on joutu­nut
voimakkaaseen murroskauteen.
Vanhaa "porvarillista säretään ja uut­ta
sosialistista luodaan tilaUe loistorias-sa
ennenkuulumattoman nopeassa tah­dissa.
Uuden rakentaminen ei ole
helppo tehtävä, ss vaatii ponnisteluja
alhaalta ylö-. asti. Tänä sosialismin
voimakkaana luomiskautena nousee
menin verroin sanomalehdistön ja sen
kirjeenvaihtajain merkitys. Sanoma­lehti
ja sien kirjeenvailitajat eivät
saa laahustaa rakennustyömme jäles-sä,
vaan iskien itsekritiikin miekalla
kaikiiin heikkouksiin, kertoen koke­mukset
ja saavutukset, aina uutta
ja uutta esittäen kulkea tämän ra-kennustyön
johdossa, antaa sille oi­kean
suunnan sekä korkean nopeu­den
ja tehon.
Sanomalehdistön, päivänä on koros­tettava
sanomalehden ja kirjeenvaih­tajan
merkitystä rakennustyössämme.
• E. -ICI
Neuvostoliiton maa- ja
mstsätyöväen liitto
On mielenklmtoista tietää iotain yk­sityiskohtaisempaa
siitä mahtavasta
työväenvallan maan veljesliitosta, jon­ka
kanssa Suomi . yyhdesMi Norjan
veljesliiton kanssa on solminut ystä­vyys-
ja yhtenäisyyssopimuksen.
Jäscniniiärä ja sen kasvaminen
Suomen ja Norjan Maa-, Metsä- ja
Uittctyöväenliittojen ystävyys- ja yh-tenäisyyskiunppani,
Neuvostoliiton
Maa- ja Metsätyöläisten liitto on
maailman suurin ammattiliitto. Sen
jäsenmäärä on jatkuvasti kasvanut.
Jäseniä oli 1. 1. 1926 yhteensä 856,925
Jäseniä oli 1. 1. 1927 yhteensä 1,108.644
Jäseniä oli 1. 1. 1928 yhteensä 1,362,187
Tällä hetkellä on liiton jäsenl. 1,500,000
Aluejärjestöt
Neuvostoliiton Maa- ja Metsätyö-
Kevätkylvökamppailuun on kirjeen-1 ^ ^ '
vaihtajan kitanltettävä kaikkien pai-,i«^tpf%^",«^t<DSta. Naista oh 1 p:na
kallisten taloudellisten ja valistusjär- kesäkuuta 1928 suurin Ukraman lut-jestöjen
huomio, piiskaten niitä velt­toudesta,
väärästä toimtanasta, tahal­lisista
tai taitamattomuudesta johtu-vi-
vta väärhikäytöksistä ja puutteista.
Mutta ei paljaalla arvostelulla, pal­jaalla
"haukkumisella" asiat parane;
on myös, paikallisen elämän tuntien
annettava selvät neuvot ja kemot
miten asiat on korjattavissa. Tämä
vaatii kirjeenvaihtajalta, taitoa. Usein
to, käsittäen 241,375 jäsentä, toisella
tilalla oU Pohjois-Kaukaasla 107,820
jäsentä ja sadan tuhaimen paikkeille
on jäseniä myösldn Uraalin ja Sipe­rian
liitto-osastoissa.. Nämä paikallis­liitot
toimii pääasiassa varsinaisten
maatyöläisten keskuudessa, joskin
kahdessa viimeksimainitussa on met-sätyöläisiäkta.
Pienin aluejärjestöistä
oli Neuvosto-Karjalan liitto, jcssa jä-kyllä
nähdään ja ollaan 'valmiit . " ^ s a n g e l i n liitossa 6,165
"haiikkumaan", mutta ei ajatellakaan
käytännöllistä parannustietä. EI r i i ­tä,
että yksin vanha revitään, mätä­paiseet
puhkotaan; vanhan, mädän­neen
tilalle on luotava uusi — scsia-pnä
kello 2 päivällä haaliUa. Se on usttaen. Ja että löytää paikan päällä
puolivuosikokous, jossa toimitetaan
virkailijain valinta. Uusia jäseniä
myöskin otetaan. Tulkaa ottamaan
vam jäsenkortti sellaiset, jotka olette
vielä ulkona osastosta. Ri\ain ja rin­nan
eteenpäin!
sosialistisesti oikean, käytännöllisen
ratkaisun — se vaatii kirjeenvaihta­jalta
tarkkaa asiain tuntemusta, sel­väpiirteistä
kaukonäköisyyttä.
Nykyisen kylvökamppailimkin yhtey­dessä
on lukemattomasti pienempiä ja
Toveruudella: - Kirjeenvaihtaja. suurempia kysymyksiä, jotka voidaan
~ ~ j nopeasti paikan päällä ratkaista oi-ten
näiden ohjeiden käytäntöön so­velluttaminen
ei ole aina voinut on­nistua.
Tulevan puoluekoko uksän
on asiaa perinpohjaisesti harkittava
ja päätettävä toimenpiteistä, joitten
kautta, puolueelle käy mahdolliseksi
keaan sosialistiseen suuntaan^ jos pai­kallinen
kirjeenvaihtaja kykekee heit-»
tämään käytännölliset paikalliset
konkreettiset tunnuslauseet, jotka pa­nevat
paikalliset työtätekevät köyhät
ja keskivarakkaat talonpojat liikkeel-läheisesti
valvoa j a ohjata jäsenten-1 »e —- siis jos kirjeenvaihtaja kykenee
sä toimintaa osuustoiminnallisessa: sanomalehden kautta organisoimaan
liikkeessä. Tämä on ainoa keino, i joukkoja. Juuri tätäliän vaaditaan
millä voidaan korjata entiset vir-! sancmalehdeltä, j a jotta sanomalehti
heet ja välttää uusien tekemistä. '.tämän tehtävän täyttäisi 100 prosent-
. . . ^ . . /. . . itia, niin tulee sillä olla kehittynsrt.
Vndennen pnrm osuustoimmtajaosto. khrjeenvaihtajaverkko, joka
Hyväksytty toimeenpanevan piiri- tilanteessa löytää nopeasti oikean rat-komitean
kokouksessa toufcok. 21 p. kaisun. Vain tätä tietä' tulee sano-jäsentä.
Näissä viimeksimataituissa o-vat
jäseninä metsätyöläiset. Kuluva­na
metsätyökautena on järjestynei­syys
esim. Neuvosto-Karjalassa suu^
resti kasvanut.
On huomattava, että nämä Maa- ja
Metsäliiton aluejärjestöt eivät yleensä
ole Neuvostotasavaltojen mukaan.
Ukrainassa ja Neuvosto-Karjalassa
kyllä on vain'yksi aluejärjestö, mutta
esim. varsinaisen Neuvn-<:fr>-venäjän a-lueella
on useampi alueliitto, joissa
yhteensä 953,645 jäsentä. Mamittakoon,
että esim. Suomen sukuiseksi sanotun
Marikansan maatyöläisillä on oma
paikallisliittonsa, jossa 10,008 jäsentä.
Ketä liitto yhdistää?
On huomattava, että suurimpana
jäsenryhmänä Neuvostoliiton Maa- ja
Metsäliitossa on talonpoikais- ja ku-lakMtalouksilla
työskentelevät maa­työläiset
ja paimenet. Lähemmin tämä
selviää seiuraavästa jäsenryhmittelys-tä:
Maatyöläisiä ja paimenia 424,621
Pienemmässä maateolli-suudessa
(meijerit yjn.£.) . . 187,391
Neuvostotalouksissa työsken-