1929-05-24-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siva 2 Perjantaina, toukok. 24 p;nä — FrL, May 24 No. 122 — 1929 VAPAUS t n u . Oataiio, k i i W n « . paiui mnmtaU J> n S u i t t T i a a jaUapairiaZ. 8. C . N C CU T O I M I T T A J A T : A - ,VAARA ( n a k O u t t ) . B. A . TENHUNEN. R. PEHKONEN. M. POHJANSALO. flt^Muti M l b « P o n OUicm Dcpsmaest. Otuma. M Mcond C I M s s t t c r . _ VAPAUS (Libotr) T t « «aJy « e n of P i s B i A V o r k c n i a C u a i U . Poblubed dtHr t* Sodhoiy. Oatv^e. . TOAUSHinTfATt . „ 1 »k. $4Jie. 6 U . t3J0. S kk. «I.7S }a I kk. %IM. — YIi<37mhaik>a ja SooBMa oekS maoalk : 1 «k.- .96M. 6 kk. S kk. SZJBO i« I kk. $IXC ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: N KfajmiktoOBotokaet tlJOO kem. tZJOO kckai kextu. — A*ioUino«a acimeilU oBOcoloivotBkMt SOe patiHnmim. — MaraiaaDttoii»>ot<>k*et SOe k n U . t l i » 3 keUs. — SrstTauUInMtnkict tlJOO kcrtm. k«it<a. — AtostoeroUiBotakMt KM k o u , t3X0 k«k«J kertM. — KiiUmtootokÄt. »IJ» k«tt*. — KsoIaMBiliBotiikMt 12X0 k e r u . SOo l i a u u k r a kUtadaiue«Itt u i m s l r t o v i n j i a . — Halotumierfot it Motettmocnluet SOc kcru, kolme k u t u . — Taq>istnmotuj>ca i« ilxBotauceattanrira on. Tasdit* tMna. täketmiTä iloetBibiaU ctakataea. L d t c c a aionojea ilmotoueo piUS e lU k o a t t o r i H o kcUe 4 i p . Hn>fttrml«päWlo eienUeoi «fkipilTJai. VapMdea tohaStaa: Baoocaata 207. Kacker BaUtlbic « Daikam St. Pokdia S36W. Vapaadca koattoris LJhoty Bandiac 57 Loiaa St. Pnbelia 1038. > o « I o » o i « : Bo* 69, Sodboy. Oat. VapUfo paiao Ja iateoot Liberty BalMinfc 37 Lorea St. Puhalia tSZTV. Ceacrcl'a4]fmlaIos n t e i . 75e per eol. iaek. Mhihnnm ekaije for ilagla iaacnioa. TSe. Tka Vapaaa l i aa/fccat advertiaisg aediam aatoaf the. Flaaltf- *eopI« l a Cantda. #aa ttlrÄOloia takasaa aaa vaauoau cnaimJiiacca kirjeciceaaa, kbjottakaa Bsdelie »•aauualliiiru clnie3at I. V . KANTiASTO. liikkncsbmuia. ^ IiJkkMak><uiaa Dialektinen materialismi Lenin samoin kuin Engels, jakaa kaikki filosofian eri suunnat kahteen toisilleen vastakkaiseen kategoriaan (käsiteluokkaan): materialistiseen ja idealistiseen. Ensimaiseen, materialistiseen luokkaan, kuuluu luonto, aine, voima, lyhyesti koko ulkopuolinen, fyysillinen maailma. Tämän ulkopuolisen luonnon vaikutuksesta alkuperäisesti johtuvia ja sen kanssa kiinteässä yhteydessä olevia toisarvoisia asioita ovat: tieto, tietäminen, tietoisuus, äly, henki, tahto, tunto, abtit, tunteet^ vaikutukset, kaikki sensatsioonit j.n.e. Materialistille siis luonto, aine, voima ovat kaikki kaikessa, ensimäinen ja viimeinen. Idealistiselle suunnalle taas aivan päinvastoin. He väittävät, että ulkopuolisella, aineellisella maailmalla ei ole tiedon, älyn, hengen, tunlleiden, aistien, ihanteiden y.m. kanssa mitään yhteyttä eikä tekemistä. Näiden kahden perusperiaatteen väliltä löydetään kompromiseeraavan filosofian kaikki muodot, ja laadut jotka tunnetaan n.s. "gnotismina". Gnostikko on henkilö, joka ei riiil- Joinkaan uskalla kurkistaa aineelliseen maailmaan, jolle materialismi on kauhistus ja joka ei koskaan etsi minkään syytä taikka alkuperää. Hän ei voi käsittää minkään olemusta varmalta kannalta ja vakuuttaa ei kenenkään tunte\'an minkäiin syytä, kieltää kokonaan syyn ja seurauksen liain,. toimii vain tunteittensa ja vaistojensa varassa. Tähän subjektiiviseen, idealistiseen saivarteluun dialektinen materialismi vastaa: "On olemassa objektiivinen, ulkokohtainen, maailma meidän oman itsemme ulkopuolella. Heijastukset ja vaikutteet, tunteet ja aistikiihotus (sensatsiooni) eivät ole muuta kuin meidän älymme suoranaista yhteistoimintaa ulkopuolisen maailman kanssa. On siis ole- Brittiläiseen vaalitaisteluun suhtaan-tui linen Canadassa Britanniassa käynnissä oleva vaa- nyt sosialismin ohjelmansa Ja tullut litaistelu. Joka ratkaistaan toukokmm 30 p.. on saanut voimakkaan huomion täällä Canadassa. Kun tarkastelemme Johtavia porvarilehtiä, niin huomaam> me Jokaisen hakevan määrätyn kannan. Johtavat konservatiiviset lehdet asettuvat ilman muuta Baldwinin ympärille. Torontossa esim. Telegram Ja Globe ovat ratkaisevasti puustaa-massa Baldwinin hallituksen polltiik- Ylläolevan otsikon alla olevan kir-jotuksen yhteydessä, Vapaus-lehden numerossa 115, syyttää Keskus puo-massa varsin objektiivinen, kieltämätön todellisuus, se on: meidän-älys-= Jueen sudbxirylaista jäsenistöä har-tämme tykkänään riippumaton liikkuva aine, j a tämä aine kiertokulussaan, liikunnassaan, seuraa järkähtämättömällä täsmällisyydellä ja var «muudella omia vissejä lakejaan mailmankaikkeudessa. Nämät lait ja järjestys taas ovat vuorovaikutuksessa ihmisen älyn kanssa, hieijastuvat siinä vissillä tavalla, koska ihminen itsekin on vain kappale,luontoa." Ja koska aine on ijankaikkisessa kiertokulussa, niin se ei voi liikkua muualla kuin ajassa j a avaruudessa, sentähdei^ aika ja avaruus, aine ja voima, ovat ehdottoman todellisia, eikä niitä voida maailmassa hävittää. Äly, tieto, syntyy ihmisen aistimien välityksellä aivoihin, näiden aistimien saadessa ja keksiessä alituiseen uusia ja uusia vaikutteita, tehdessä uusia huomioita luonnossa. Siis tieto, ajatus, tahto, tunto on aivojen miljoonien solujen ja ainehiukkasten yhteistoimintaa, on syiden seurausten tulosta ja seurauksista syiden johtamista, etukäteen seurausten arvioineista. Johtopäätös: ainoa olevainen cmc jä'siinä romio. — (Leninin Materialismi ja Empirico-kritismi" mukaan.) Etelävaltioiden herrat reklamoivat Etelän^ kauppakamarit ovat kuulutelleet pohjoisvaUioitten kripita-listeille niitä etuisuuksia, joita siellä niiden mielestä kapitalisteille on. Halpa työvoima on näistä eduista huornattavin. Ja työvoiman halpana pysymisen takeena työläisten riistäjäin' kannalta katsottuna on se, että työläiset ovat järjestymään kykenemättömiä, kuten näissä reklaameissa kursailematta sanotaan. Houstonin kauppapamari, joka viime kesänä piti juhlahumuja demokraattisille politikoiisijoille, jotka sinne kokoontuivat valitsemaan "työyäenystävä" Alfred Smithiä presidenttiehdokkaakseen, on lähettänyt kaikille Uuden Englannin tekstilitehtailijoille houkutuskirjelmän, jossa kehotietaan kutomoita siirtämään Texas'iin. Kirjelmässä m.m. terote-taau seuraavia pointeja:, "Järjestymiseen kykenemätöntä mexicolaisla työvoimaa saadaan rajaton määrä Texasissa uusiin tekstiliniyllyihin." . Edelleen: "Hqustonissa on myöskin tarjolla tekstiliniyllyihin yli 7,000 naistyöläistä, 18 ja 44- ikävuoden välillä, jotka omaavat 'suuren avoimen vakion^ kansanvaltaisuutta riittävästi tehdäksensä päivän työn päivän palkasta." Työläisten sopii lukea tuo kauppakamarin reklaami uudelleen. Luulisi sen opettavan jotakin. Tästä kapitalistien avomielisestä reklaamista on kuitenkin jäänyt yksi seikka mainitsematta; lasten työvoima. Kas silloinhan kapitalisti on "ihariteellisimmissa" oloissa, kun se saa riistää lapsia, sille ne ovat taatuimnvin olleet järjestymään kykenemättömiä. "Sallikaat lasten tulla minun tyköni" on lause, mikä kapitalistien keskuudessa on saanut oman merkityksensä. Etelän kapitalistien häikäilemättömyys tässä suhteessa on tunnettu asia. Etelän politikoitsijathan ne ovat hurjasti hyökänneet lasten työtä rajottamaan pyrkiviä lakiesityksiä vastaan maan pääkaupungissa. — Tov. - Huomioita ja huomatttuksiä Canadan liittohallituksen tavalliset menot nousevat yli 355 miljoonan dollarin vuodessa. Tästä summasta ilmotetaan lähes 1Ö3 miljoonaa suoranaisesti maailmansodasta johtuviksi menoiksj. Isänmaalliset sota-velkojst saavat yli 112 miljoonaa korkoina, sotaveteraanit 40 miljoonaa eläkkeinä ja entisten sotilaitten takaisin siviilielämään asettamiseen käytetään lähes 8 miljoonaa. . Noistakin numeroisia näkyy, ketkä kapitalistisesta sodasta enimmän hyötyvät, nini. rahakkaat, jotka kaikkein vähimmän uhraavat, ja tämä on vain yksi muoto, jolla nc_jv"i"e ihmisteurastuksestakin voittoja kasaavat. Työtätekevä luokka kantaa taakan sodan aikana j a sen jälkeen, mutta tämän luokan spdanr-haavottamat j a vanhemmat jäsenet saavat toi-meentullakseen monta vertaa vähemmän kuin rahapösöt korkoina. . On ymmärrettävä, että kapitalistiluokkaan kuuluvat "sotaveteraanit" saanevat ruuren, ellei suurimman osan ^ellämainituista eläkemiljoönistakin. A I E S sodansynnyltäjä imperialistinen kapitalismi! "SalaliiUoulumisesta jä^kapinallisuudesla;' Lontoossa syytteeseen ase-kaa. Lloyd Georgen paikkaa ei nähdä muuten kuin laskemalla yhteen. Toiselta puolen sellaiset lehdet kuin Toronto Star, Wlnnipeg Pree ^ s s y,m^. koettavat löytää itselleen maaperän vastakohdista. Tällaisen lähtökohdan on Star löytänyt Britannian Työväenpuolueen nykyisessä asemassa porvariston kolmantena puolueena. TOry-puoIueen e-dustajana Baldnin vetoaa siihen, että Työväenpuolue ajaa sosialismiin Ja näin, ollen on nykyiselle yhteisktmnal-le vaarallinen. Tähän vastaa Työväenpuolue, että se on aikoja sitten hyljän- "nykyaikalseksi ja käytännölliseksi" n y k j ^ n yhteiskuntamuodon pohjalla toimivaksi puolueeksi Star tekee Johtopäätöksen tietoisesti, sanoen, että Labor Party on todellisuudessa liberaalinen puolue. Jokaisessa niuneros-saan asettaa se Johtavan painon L a bor Partyn Ja sen ohjelman yleiselle puustaamiselle uutisissaan ja toimitus-palstoillaan. Jatkuvasti osoittaen, että brittiläis-amerlkalaisessa kiistassa e-dustaa Baldwinin hallitus hyökkäävää politiikkaa, mikä johtaa sotaan^ sekä toiselta puolen ylistää Yhdysvaltain politiikkaa "rauhan"-kyjrhkys€nä. Telegram j a Globe päirivastaisesti. Tässä nähdään suhde brittiläiseen politiikkaan, mutta samanaikaisesti myöskin Canadan porvariston sisäisten etujen ilmaisu yleisessä imperialistisessa politiikassa. Tältä lähtökohdalta myöskin määritellään suhteet työ\äen r3'hmiin täällä. Tiedetään, ettei A.F.L:n ympärillä olevat ainekset ole vaarallisia, mutta sen johtava byrokratia edustaa amerl-kalaisen imperialismin miUtarikoneis-tca. Yhtävähän on vaaraa muistakaan ryhmistä. Ainoastaan kommtxnistinen puolue omaa selvän ja tulevaisuuden kannalta tietoisen ohjelman, osoittaen, että edellämainittu ristiriita ajaa brit-tiläis- amerikalaisen sodsui hetkellä s i sällissotaan, jota varten asettaa puolue työläisten ja talonpoikain neuvosto-haUituksen tunnuksen, siten viitoittaen myöskin tietoisen pyrkimyksen sotaan ja sisällissotaan nähden. Saman tunnuksen kohottaa brittiläinen puolueemme nykyisen, yleismaailmallisen ja Britannian sisäisen tUanteen kannalta. Siihen kajoamme myöhemmin. Näköpiiri on selvä. Kommunismia vastaan hyökkäys Britanniassa Ja täällä julistetaan nykyisen porvarillisen kansanvallan ja sivistyksen nimessä. Konununistinen puolue todellisuudessa yksin edustaa sosialismin — uuden yhteiskimtamuodon — pyrkimystä. • Keskus. SOSIALISMIN RÄKENNUKSETA SanomalehtikirjeenYaihtajat ja sosialistinen rakennusko Kommunistipuolue J Puolueemme konventsioniin valmistavaa keskustelua TYÖSKENTELY OSUUSTÖIMINTARINTAMALLA haanjohtavasta toiminnasta osuustoi-mintarintamalla. Sama syytös myöskin ilmenee, saman lehden numerossa 116, S. järjestön tp. komitean, huhtikuun 24 päivän kokouspöytäkirjassa. Koska syytös on harhaanjohtava, haluamme antaa asiaan lisä-selostusta. Keskus väittää, että: "Sudburys-sa osuusliikkeiden kanssa oli saatu aikaan yhteisymmärrys sikäläisen kauppaliikkeen j a osuusruokalan sovittamisesta S. järjestön rakentamaan huoneistoon, johon Vapauden liikekin tulee. Nämä suunnitelmat läpäsivät puolueen fraksionikokouk-sessa j a S. järjestön edustajaktjlco-iiksessa myöskin, mutta parin viikon kuluttua käännettiin suunnitelmat ylösalasin ja ostettiin osuusliikkeille kahdenkymmenen tuhannen dollarin ($20,000) tontti noin parisataa jalkaa yllämainitun liikerakennuksen paikasta. Tuleeko tällä keski-Ontarion osuusliikkeellä olemaan ensikädessä pyrkimyksenä kiinnittää ympärillä olevat työläiset osuustoimintaan luokkataistelun ja järjestäytymisen tärkeimpiä etuja silmällä pitäen, tai tuleeko tässä en-simäiseksi asetettavaksi tämän kahdenkymmenentuhannen dollarin tontin ja siihen rakennettavien huoneistojen maksamisen raskaan taakan velvollisuus, johon vedotaan' puoluevelvollisuuksien ja luokkavel-vollisuuksien nimessä? Jokainen harkitseva toveri voi nähdä, että viimemainittu tulee määrääväksi J9 me-tallinkaivajain järjestäytymishengen ja yhtenäisyysluottamuksen kohottaminen, sekä uniotoiminnan kehittäminen, kuin myöskin työläisten elinehtojen puolesta taistelu kaivosyhtiöitä ja niiden hyökkäyksiä vastaan jää toiselle tilalle. Missä ovat puo-lue- fraksiot?" Me haluamme todeta, että ostaes--eikä yksinomaan sen keski-ontario-samme Sudburyn osuusliikkeelle mainitun kahdenkymmenentuhannen dollarin maksavan omaisuuden, me emme ole rikkoneet sitä yhteisym-märrj'stä, joka saavutettiin tp. komitean edustajan ja osuusliikkeit-temme sekä Vapauden johtokunnan välillä, ennen S. järjestön edustajakokousta, j a jota yhteisymmärrystä puolue-fraksiohi- j a S. järj. edustajakokouksissa ei muutettu tai kumottu. Viimeisessä neuvottelussa, joka käytiin tp. komitean ' edustajan kanssa Vapauden uuden talon piirustuksista, hyväksyttiin yksimielisesti pöytäkirjaan pykälä, jossa sanotaan, että jos osuusliike näkee tarpeelliseksi ostaa kyseessä olevan omaisuuden, niin ei sitä pidä katsoa Vapauden lii.kettä vastaan toimimiseksi. Tästä pöytäkirjasta pitäisi, tietääkse.nime, olla kopio Keskuksen hallussa. Mitenkä yhteisymmärrys saavutettiin? Tp. k :n edustaja tuli neuvottelemaan valmiilla päätöksillä ja piirustuksilla, jotka eivät yhtään venyneet siihen-suuntaan, johon meidän olisi välttämättömyyden pakosta täytynyt niitä venyttää. Sensijaan, että edustaja olisi lähtenyt ottamaan selvää, millaista ruokalatilaa paikallinen tilanne ja tarve vaatii, alensi tämä piirustuksia yhdellä kerroksella, jonka piirustuksen sitten alisti asiaan kuuluvain johtokuntain hyväksyttäväksi. Tämän suunnitel-osuusliikkeelle epäedulliseksi; jota-vastoin tp. k : n edustaja halusi katkaista yhden, kerroksen pois, luvaten epämääräisesti kahden lisäkerroksen rakentamisen tulevaisuudessa. Keskuksen syytöksessä Sanotaan, että osuusliikkeelle ostettiin tontti parisataa jalkaa sivussa S. järjestön omistamasta tontista, $20,000 kauppahinnasta ja • tämä tehdään siksi, että osto näyttäisi mahdollisimman hullulta, koska S. järjestön lotti maksaa vain $3.000. Osuusliikkeelle ost3ttuna omaisuutena kuuluu kaksi tonttia J a kolmikerroksinen talo, jonka vuokra olisi ollut $150.00 ku4- kaudessa ja täten liike olisi jäänyt vaaraan tulla häädetyksi milloin t a hansa. Jos taas olisi tehty vuokrasopimus, niin olisi vuokra ollut $200.00 kuukaudessa, eli yhtä paljon kuin ostokuoletuksien maksaminenkin. Siteen kuuluu omaisuuteen vielä toisella tsVtiili^ oleva taloräh-jä, josta pienillä korjauksilla voidaan saada $35.00 vuokraa kuukaudessa, jos nimittäin mainittua tonttia ei heti tarvita rakentamista varten. Rahallisesti muodostui tilanne osuusliikkeelle aivan samaksi kuin siinäkin tapauksessa, että se olisi vuokrannut tuon omaisuuden. Tätä puolta ei salattu tp. k :n edustajaKa, vaan todettiin, että osuusliikkeen täytyy tämä omaisuus pitää hallussaan keinolla millä tahansa, tai muuten muodostuu tilanne osuusliikkeelle epäedulliseksi. Mitä sitten on tehty ylee.isä työläisten taisteluitten tukemiseksi? Siinä suhteessa ei tietystikään ole tehty sitä, mitä olisi voitu toivoa ja mihin olisi ollut mahdollisuuksia, mutta aivan toimettomia ei ole oltu. Puolueen jäsenistön toiminta osuustoiminnallisissa liikkeissä, kiiten muissakin joukkojärjestöissä, on ollut hajanaista ja ilman yhtenäistä toimintaohjelmaa. Mutta koska tämä kysymys koskee koko puoluetta, Montrealffl oati»a TILASTO LAHJOTTAJISTA Seuraavat S. J . osastot lahjoittivat osastomme uuden huoneuston ylöslafttamiseksi: Kirkland Laken osasto . . . Toronton osasto Webster's Corncr'in os. . . . Port Arthurin os; Port Colbornen os. . . . . . . . Sault Ste. Marien os Pottsvillen os. . . . . . . . . . . . Cobaltin' os. . Levackin os. Montrealin T.N.L. os. . Montrealin T.P.L. os. . . . . . Montrealin L.W.I.U. os. . . . Montrealin Palvelijatar os. . Montrealin K.P.S. agit-pro. Komit. .525.00 . 10.00 . 5.00 . 20.00 . 42.00 . 10.00 . 10.00 . 10.00 . 5.00 . iJO.OO . 10.00 . 5.0Ö . 25.00 . 10.00 Lokakuun vallankiimouksen jälkeen., kansalaissodan voittoisten taistelujen päätyttyä ja siirryttäessä sotarinta» malta rauhalliseen sosialistisen ra» kennuityön rintamalle on sanomalehdistöstä tuUut mitä tehokkain ase tässä rakennustyössä. Taloudellisen ja kulttuurisen rakennustyön mitä moninaisimmilla eri aloilla on sanomalehti ikäänkuin tietä raivaava kirves. Sen on oltava se väline, joka kokoo joukot vi£,=ien tunnuksien ympärille, johtaa joukot työhön ja taisteluun eri kamppailuissa, tiedottaa kamppailujen tuloksista, vetää esiin puutteet, näyttää miten ne on poistettavissa — sanalla sanoen: sanomalehden tulee oUa joukkojen organisaattori sosialistisessa taistelussamme. Mutta sanomalehti ei kykene vaikuttavasti organisoimaan joukkokamp-paUuja. ellei se kykene ensin sanoisiko "organisoimaan itseään". s.o. vetämään työläis- Ja talonpoikaisjoukon tietcisimman, * etumaisimman aktiivin itsensä ympärille tai toisin sanoen: vetämään itse Joukot johtamaan itseään. E i sillä hyvä. että " y l häältä" tulee direktiivikamppailuista: esim. kuten tällä kertaa — kevätkyl-vökamppailusta, että direktiivi painetaan mahtavin otsikoin sanomalehden palstoilla ja että sitten kamppai-lim aikana "kanslian korkeuksista" "tulisilla sanoma" yllytetään kamppailuun. Tarvitaan konkreettisuutta. Sanomalehden on yksityiskohtaisesti tuotava esiin tässä kamppailussa e-siintyvät lukuisat käjiärmöllisen elämän erilaiset ja monivaihteiset puolet. Ja tämän kj^lsenee se tekemään vain siinä tapauksessa, että se on kyennyt vetämään ympärilleen laajan tietoisen ja aktiivissn kirjeenvaihta- Jajoukon, joka tarkalla silmällä valvoo malehdestä todella joukkojen lehti sellainen lehti, jossa joukkojen mielialat heijastuvat ja jonka kautta joukot itse johtavat itseään. Sosialismin voittoa on edistettävä kylvökamppailussakin. Siinä %'oidaaB kohottaa puolue- ja nuorisojärjestö, jen auktoriteettia, elävöittää neuvostojen toimintaa, panna pyörimään avustuskomiteain asiat, vetää laajat väestökerrokset osuustoimintaan, edistää kollektUvisuutta. Joukkotyötä taloudellisen ja kulttuurisen elämän kai-kiila aloilla. Tähän smmtaan kun kirjeenvaihtajat paikallisessa elämäs-sä ratkaisevat kysymykset, niin edis. tyvät asiat sosialistiseen suuntaan. Viime aikoina on kaikessa laajuudessaan noi\ssut. tunnus sosialistisesta kilpailttsta.'.Tässä kysymyksessä sanomalehti ei saa Jäädä odottavaU? kannalle, tässäkään'^ kysymyksessä ei pidä vitkastella. J a taas riippuu paljon ku-jeenvaihtajista. Nc^asti ajatukset paikalliseen elämään. Mitkä puolet meidän kylässämme voitaisiin ottaa sosialistisen kilpailun kohteeksi eri talouksien välillä. Ja mitkä meidän kyläheuvostopiirin ja naäpuri-kyläneuvostopiirin tai -piirien välillä: taloudellisella rintamalla — satoisuus, kylvöala, kollektlivisoiminen, kooperatiivit, avustuskomitea: kulttuurisen elämän alalla — lukutuvat, pu. nanurkat, koulut? Moniin monituisiin aloihin voi kilpailu kohdistua. Tarvitaan vain paikallista alotteellisuut-ta ja kekseliäisjTttä. Kilpailumuodot on löydettävä ja kilpailu organisoitava. Ja tässä taas tulevat kirjeenvaihtajat sanomalehden avuksi organisoidaan .sosialistista kilpailua, toteuttamaan tätä tunnuslausetta käytännöllisessä elämässä. Sosialistinen rakennustyö kulkee k i i - että kamppailu tulee täysui 100 pro- i vain askelha eteenpäin. Taloudellinen Yhteensä .$237.00 Sitten lahjoittivat vielä monet yksityiset työläiset avajaistilaisuudessa viidestä dollarista alkaen, yhteinen summa $52.00, joten yhteinen lahjoitettu summa nousi 28,9.00 dollaria. Haluainme lausua toverillisen kiitoksen kaikille lahjoittajille, sillä mainittu summa on ollut hyvä. apu huoneustomnie ylöslaittamisessa, ja samalla todiste toveruus- j a yhteis-toimintatunteesta järjestömme osastojen, työläisosastojen sekä niiden työläisten väliUä, jotka antoivat lahjansa meille. Yhteisvoimilla me voimme paljon, mutta yksilöinä me sorrumme. S.J. Montrealin osasto nro 65. Eri paikkakunnilla kilassa oleva kommunisti valitaan parlamenttiin. pauksessa suunnitelma laista jäsenistöä, jossa mielessä Keskuskin sitä käsittelee, niin emme myöskään halua puhua siitä paikallisessa mitassa. Se seikka, onko esim. liikkeenhoitaja osuusliikkeessä ptiolueen jäsen ja käsittääkö hän tehtävänsä puolueen määritelmäin perusteella, ei merkitse suuria niin kauan kuin puolueen jäsenistö voi kiintyä osuustoimintaan ^ vain yksilöllisen taloudellisen . edun vaikutelmien vuoksi. Puolueen jäsenistö ei ole osottau-tunut olevansa kovinkaan paljon yläpuolella puolueettoman osuustoiminnan harrastajia. Jos puolueen jäsenistö edistää osuustoiminnallisen liikkeen rakentamista, huolehtimatta sen suunnasta, voi osuustoiminta muodostua linnoitukseksi puoluetta ja työväen luokkataistelua vastaan. Tällä pohjalla toimien me voimme muodostaa siitä ainoastaan pesimispaikan Icaikenlaj-sille porvarillisille idealisteille, jotka aina ja kaikessa harraavat puolueen pyrkimyksiä vastaan. Aikuisempi kokemus Suomen, Yhdysvaltain ja osaltaan muiden maiden osuustoiminnallisessa liikkeessä osot-taa, että osuustoiminnalla on ollut; taipumus muodostua luokkaluopu-reitten kaatopaikaksi. Meillä on a i ka ottaa tarkka vaari canadalaisen osuustoiminnan suimnasta, käyttämällä ohjeenamme muiden maiden osuustoiminnallista kokemusta. Puolue ei ole tähän mennessä kunnollisesti johtanut jäsentensä työskentelyä osuustoimintarintamal-la. Mikäli on annettu ohjauksia ja neuvoja tässä suhteessa, on se tapahtunut ilman riittävää asiantunte-muodostuu musta ja tilanteen arvioimista, jo- Hearst, Ont. Mekin täällä vietimme vappujuhlaa ja yleisöä oli hyvin paljon, mutta ohr jelmaa oli vähän näin suurena juhia-na. Pitäisi olla enempi ohjelmaa ja vähempi tanssia. Jos ei olisi illalla o l lut pientä näj^elmäkappaletta, niin ei olisikaan ollut juuri mitään. Kappale oli hauska Ja esitys meni minun ajatellakseni hyvin. Vappuna oli sievä ilma, mutta sitten vapun jälkeen on ollut kaksi takatalvea ja näyttää, ettei maamiehet meinaa pelloille idästäkään. Naisosasto piti tanssi-iltaman, jonka tuloista-lähetettiin oisa piirin sihteerin kautta Suomen punaorvoiUe. Larder Lakelta oli saapunut keräyslista, joka palautettiin kolmen dollarin kanssa takaisin. S. J . osaston kokous oli t.k. 5 pnä, jossa päätettiin pitää haalilla talkoot. On nim. kaikenlaisia pieniä töitä, joita olisi sakilla tehtävä. Suurin näistä talkootöistä on lattian laittaminen haalita. Sitten 25 pnä hommaa ukot ja tytöt ohjelmailtamat, niin ataakin o-len kuullut. Osastoomme yhtyivät toverit A. ja J . Suuntalat. Seuraava työkokous cn kesäkuun 2! senttisesti toteutetuksi. Ottakaamme muutamia esimerkkejä. Kamppailumme liikkuvat sosialistisen, taloudellisen ja kulttuurivallankumouksen eri" aloilla. TäJlä hetkellä kohdistuu taloudelli-ella alalla pää-isku kevätkylvöihin, kooperatiiveihin ja kollektivisohniseen. Mitä tehtäviä siis nyt on kirjeenvaihtajilla? Kylvö-kamppailussa: valvoa, että kaikki " y l häältä" tulleet ohjeet tulevat oikein ja ajallaan toteutetuiksi, että kaikki paikalliset järjestöt • (neuvosto, avustuskomiteat, kooperatiivit ym.) ottavat täydellä voimallaan osaa valmistelutöihin. Mutta ei siinä kyllm. On myös valvottava miten eri järjestöt toimivat, sillä sitä voidaan^ kovastikin puuhata, mutta väärään suuntaan: voidaan järjestää esimerkiksi siementilaus ajallaan, mutta jakaa rikkaille, voidaan antaa luottoa, mutta syrjäyttää köyhät, voidaan myydä maatalousvälineitä ,mutta. ei etupäässä kollektiivisille. yhtypiille jne. Luok-kalinja: sen vääristelyä voi ilmetä paikallisten järjestöjen eri toimenpiteissä, ja siitä oh piiskattava sanomalehdessä. Punaisena lankana kir-jeenvaihtajaJn toiminnassa on valvoa, että luokkalinja on selvä, etteivät jestöt niiden johdossa olevien yksityisten henkilöiden tai klikkien t a kia pääse sortamaan köyhiä ja keskivarakkaita ja toimimaan kulakkien ja muiden neuvostovastaisten ainesten etujen mukaisesti, etteivät eri järjestöt toiminnallaan pääse tahraamaan neuvostovallan mainetta työtätekevän joukon silmissä — miurtamaan kylvö-kamppailussa köyhien ja keskivara.^- laiiden liittoa. Niin kylvökamppailussa kuin muissakin taloudellisissa kamppailuissa on kirjeenvaihtajain otettava toimintansa ytimeksi se. että järjestöjen ja yksityisten henkilöiden toiminnalla lujitetaan maaseudulla köyhien ja keskivarakkaiden liittoa. Joka tieten tai tietämättään tohnii tätä liittoa hajoit-tavästi — siihen isku. ja kulttuurtaen elämämme on joutunut voimakkaaseen murroskauteen. Vanhaa "porvarillista säretään ja uutta sosialistista luodaan tilaUe loistorias-sa ennenkuulumattoman nopeassa tahdissa. Uuden rakentaminen ei ole helppo tehtävä, ss vaatii ponnisteluja alhaalta ylö-. asti. Tänä sosialismin voimakkaana luomiskautena nousee menin verroin sanomalehdistön ja sen kirjeenvaihtajain merkitys. Sanomalehti ja sien kirjeenvailitajat eivät saa laahustaa rakennustyömme jäles-sä, vaan iskien itsekritiikin miekalla kaikiiin heikkouksiin, kertoen kokemukset ja saavutukset, aina uutta ja uutta esittäen kulkea tämän ra-kennustyön johdossa, antaa sille oikean suunnan sekä korkean nopeuden ja tehon. Sanomalehdistön, päivänä on korostettava sanomalehden ja kirjeenvaihtajan merkitystä rakennustyössämme. • E. -ICI Neuvostoliiton maa- ja mstsätyöväen liitto On mielenklmtoista tietää iotain yksityiskohtaisempaa siitä mahtavasta työväenvallan maan veljesliitosta, jonka kanssa Suomi . yyhdesMi Norjan veljesliiton kanssa on solminut ystävyys- ja yhtenäisyyssopimuksen. Jäscniniiärä ja sen kasvaminen Suomen ja Norjan Maa-, Metsä- ja Uittctyöväenliittojen ystävyys- ja yh-tenäisyyskiunppani, Neuvostoliiton Maa- ja Metsätyöläisten liitto on maailman suurin ammattiliitto. Sen jäsenmäärä on jatkuvasti kasvanut. Jäseniä oli 1. 1. 1926 yhteensä 856,925 Jäseniä oli 1. 1. 1927 yhteensä 1,108.644 Jäseniä oli 1. 1. 1928 yhteensä 1,362,187 Tällä hetkellä on liiton jäsenl. 1,500,000 Aluejärjestöt Neuvostoliiton Maa- ja Metsätyö- Kevätkylvökamppailuun on kirjeen-1 ^ ^ ' vaihtajan kitanltettävä kaikkien pai-,i«^tpf%^",«^t<DSta. Naista oh 1 p:na kallisten taloudellisten ja valistusjär- kesäkuuta 1928 suurin Ukraman lut-jestöjen huomio, piiskaten niitä velttoudesta, väärästä toimtanasta, tahallisista tai taitamattomuudesta johtu-vi- vta väärhikäytöksistä ja puutteista. Mutta ei paljaalla arvostelulla, paljaalla "haukkumisella" asiat parane; on myös, paikallisen elämän tuntien annettava selvät neuvot ja kemot miten asiat on korjattavissa. Tämä vaatii kirjeenvaihtajalta, taitoa. Usein to, käsittäen 241,375 jäsentä, toisella tilalla oU Pohjois-Kaukaasla 107,820 jäsentä ja sadan tuhaimen paikkeille on jäseniä myösldn Uraalin ja Siperian liitto-osastoissa.. Nämä paikallisliitot toimii pääasiassa varsinaisten maatyöläisten keskuudessa, joskin kahdessa viimeksimainitussa on met-sätyöläisiäkta. Pienin aluejärjestöistä oli Neuvosto-Karjalan liitto, jcssa jä-kyllä nähdään ja ollaan 'valmiit . " ^ s a n g e l i n liitossa 6,165 "haiikkumaan", mutta ei ajatellakaan käytännöllistä parannustietä. EI r i i tä, että yksin vanha revitään, mätäpaiseet puhkotaan; vanhan, mädänneen tilalle on luotava uusi — scsia-pnä kello 2 päivällä haaliUa. Se on usttaen. Ja että löytää paikan päällä puolivuosikokous, jossa toimitetaan virkailijain valinta. Uusia jäseniä myöskin otetaan. Tulkaa ottamaan vam jäsenkortti sellaiset, jotka olette vielä ulkona osastosta. Ri\ain ja rinnan eteenpäin! sosialistisesti oikean, käytännöllisen ratkaisun — se vaatii kirjeenvaihtajalta tarkkaa asiain tuntemusta, selväpiirteistä kaukonäköisyyttä. Nykyisen kylvökamppailimkin yhteydessä on lukemattomasti pienempiä ja Toveruudella: - Kirjeenvaihtaja. suurempia kysymyksiä, jotka voidaan ~ ~ j nopeasti paikan päällä ratkaista oi-ten näiden ohjeiden käytäntöön sovelluttaminen ei ole aina voinut onnistua. Tulevan puoluekoko uksän on asiaa perinpohjaisesti harkittava ja päätettävä toimenpiteistä, joitten kautta, puolueelle käy mahdolliseksi keaan sosialistiseen suuntaan^ jos paikallinen kirjeenvaihtaja kykekee heit-» tämään käytännölliset paikalliset konkreettiset tunnuslauseet, jotka panevat paikalliset työtätekevät köyhät ja keskivarakkaat talonpojat liikkeel-läheisesti valvoa j a ohjata jäsenten-1 »e —- siis jos kirjeenvaihtaja kykenee sä toimintaa osuustoiminnallisessa: sanomalehden kautta organisoimaan liikkeessä. Tämä on ainoa keino, i joukkoja. Juuri tätäliän vaaditaan millä voidaan korjata entiset vir-! sancmalehdeltä, j a jotta sanomalehti heet ja välttää uusien tekemistä. '.tämän tehtävän täyttäisi 100 prosent- . . . ^ . . /. . . itia, niin tulee sillä olla kehittynsrt. Vndennen pnrm osuustoimmtajaosto. khrjeenvaihtajaverkko, joka Hyväksytty toimeenpanevan piiri- tilanteessa löytää nopeasti oikean rat-komitean kokouksessa toufcok. 21 p. kaisun. Vain tätä tietä' tulee sano-jäsentä. Näissä viimeksimataituissa o-vat jäseninä metsätyöläiset. Kuluvana metsätyökautena on järjestyneisyys esim. Neuvosto-Karjalassa suu^ resti kasvanut. On huomattava, että nämä Maa- ja Metsäliiton aluejärjestöt eivät yleensä ole Neuvostotasavaltojen mukaan. Ukrainassa ja Neuvosto-Karjalassa kyllä on vain'yksi aluejärjestö, mutta esim. varsinaisen Neuvn-<:fr>-venäjän a-lueella on useampi alueliitto, joissa yhteensä 953,645 jäsentä. Mamittakoon, että esim. Suomen sukuiseksi sanotun Marikansan maatyöläisillä on oma paikallisliittonsa, jossa 10,008 jäsentä. Ketä liitto yhdistää? On huomattava, että suurimpana jäsenryhmänä Neuvostoliiton Maa- ja Metsäliitossa on talonpoikais- ja ku-lakMtalouksilla työskentelevät maatyöläiset ja paimenet. Lähemmin tämä selviää seiuraavästa jäsenryhmittelys-tä: Maatyöläisiä ja paimenia 424,621 Pienemmässä maateolli-suudessa (meijerit yjn.£.) . . 187,391 Neuvostotalouksissa työsken-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 24, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-05-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290524 |
Description
Title | 1929-05-24-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Siva 2 Perjantaina, toukok. 24 p;nä — FrL, May 24 No. 122 — 1929
VAPAUS t n u . Oataiio, k i i W n « . paiui mnmtaU J> n S u i t t T i a a jaUapairiaZ.
8. C . N C CU
T O I M I T T A J A T :
A - ,VAARA ( n a k O u t t ) . B. A . TENHUNEN. R. PEHKONEN. M. POHJANSALO.
flt^Muti M l b « P o n OUicm Dcpsmaest. Otuma. M Mcond C I M s s t t c r .
_ VAPAUS (Libotr)
T t « «aJy « e n of P i s B i A V o r k c n i a C u a i U . Poblubed dtHr t* Sodhoiy. Oatv^e.
. TOAUSHinTfATt . „
1 »k. $4Jie. 6 U . t3J0. S kk. «I.7S }a I kk. %IM. — YIi<37mhaik>a ja SooBMa oekS maoalk
: 1 «k.- .96M. 6 kk. S kk. SZJBO i« I kk. $IXC
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
N KfajmiktoOBotokaet tlJOO kem. tZJOO kckai kextu. — A*ioUino«a acimeilU oBOcoloivotBkMt SOe
patiHnmim. — MaraiaaDttoii»>ot<>k*et SOe k n U . t l i » 3 keUs. — SrstTauUInMtnkict tlJOO kcrtm.
k«it |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-05-24-02