1930-05-16-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
-1030 •• yrittää tfiSftaa''"ävai kauan Icuin mahdol-eiee asiasta limoitak-' . tp. k:lfe-nimestaruusölpaflnjen palkintojenjakotilai-painijolhin sellainen estarausmitalien jatoa aa kun Uitolta ei o i . ,staniusmitalleja, sriin asian selvyydeksi i mitalllJuonnos e i ole vaan heU k u n saÄ-ja mitaUit valmiiksi, le asianomaisille, ärjoihin tehtävät korin silJteerin j a - y l e i s - iiton tehtäväksi. ' osanotosta S^ssan )ihin,' vaan taloqdellls- 3ksl ei katsottu voita-jähettää. yhteyteen suunnitel-äslariiuskilpailujen A - iniinen isllrrettiin sifeJ ieto ajasta jolloin J i ^ m järjestää. • Ien ja' eiÄkäytännölii-aniiettiin' sihtfeeriile arkistosta vanhai V ^ - [tonumerot. alustavasti yleis-ca-suomalaisen T I U . Ut. ittamisesta j a päätet-eeri tekee seuraavaan iri "kokoukseen v a l - ikouspäätösten mukal-nnoksen korjausehdo., oittaa yleis-canadalai ttä siltäkin taholta jo aa tositeolla käsittele ;i Vapauden palstoilla asia elokuun 'lopujla seksi ja myöskin Jon eispäätökseen. U. Ronni. Perjantaina, toukok. 16 p:nä — Fri., May 16 Pmttosesta este-asta Monien tovereiden pyynnöstä jätän Vaasan' opintopäivillä pitämäni luennon "Punaistesta estetiikoista" tässä julkaistavaksi. Teen •5cii täysin tietolsenä-^itä, että esittämäni " t e o r i a t " saattavat kaivata itarkistusta, ArvostelöoikÄus on kaikilla. Lyödäliin" saa oikein toverin kädellä. Päääsi» o n tämä: tie aäki punaiBelle estetiikalle! '•' - Ludvig" Kosonen. V m l m i s t a v i a ItuoinMtaksMt. IJyvät toveritJ' tiyrkk^llijäin ^ruiiskis^t lomessä lälsnyrkkeilijäin alok-uuskilpailut pidettiin lie kuun 27 ja 28 i » i - ; järjesti T Y K j a o l i ijia kuutisenkymmen-t ja palkinnot jaka:an. isti: • • .5 kg: Mestari V. T u u - ;n Urheilusi; 2) ' A, ikosken' Jyry; 3)' T. 53JS kg: ' ikiestari B . rak: -2)' R./knderssln ry; 3) V. VUen. P a s i - '.5 kg: Mestari Linden, y i:. Ahorieh, f^äipe. •syVi^Vintter. «1.5 kg: Mestari R. iii Jyry; p Hi Aker-lin'Tenho; 3) E:! U n - >. '"' i:? kg: Mestari P l t a i •Pöntieväl 2) A..Iilimato;* "3) Laakso, Hfigih 25 kg: Mestari E.' A l - ry; 2) V.''fcluiä»i^^. i; 3) A, Karlsson, k ä a . 1.5 kg: Mestari Frame- ) V. Parviainen. H : g in 5 kg: Mestari O. AaU alemman sarjan volt-ja voitti. poimintoja ^Isingin Jyryn p a i - isanen ön " fciralemma n Suomesta Yhdysval-lavaisena sUle työlle. On Suomessa työläls-äksi tehnyt, on . Jyry ma hänet seuran k u h - Äsasen lähdettyä' H e i . iuurl joukko jyryläisiä läntä laivarannassa. 1 oU Sudlmryn I.W.- i-haalilla ammattipai-virolaisen Lingin ja triliiton entisen mesta- "älillä. Mainittu Nykä. as valkoinen Ja kuule-an toimii jonkinlaise-btajana Suomen l a h - ^ laisi saada hyvän . sillä viime maanan- Eänne Suomesta pohjo. joukossa Karihaaran "lotinen, innokas p a i - oJa. HäneUä on m a i h i - "•assa ifliut sama kes-poikien valmentajana »n Kustilia felsin^ =e kaikki nykyisen p a l - ^niksit ja vippakonstit. ta Sipola saa paikka- **an Ja siten jää K i - ajailsmaan mattotaitu- Tejlle on ilmoitettu näillä opin-topäiyillä tultavan luennoimaan inyöi^in punaisesta estetiikasta. jLiuenhoitsijan on vaikea täyttää tätä tehtävää siitä syystä, että p u naista estetiikkaa" e i vielä ole ole-i r i a i ^ k a a n . Rapaamme"'kyllä hy- V i ^ i n kirjoitulföia taiteen jä este-t i i k a h alalta eri maideq työväen aikakausjulkaisuissa. Mutta ilämä kirjoitukset • käsittelevät yleensä enkoiskysymyksiä. Mitään yhtenäistä tiedettä, yhteistä punaista estiikkaa ei meillä ole. litiehnöitsija Voi näin ollen kiinnittää teidän huomiotanne punaisen estetiikan: tarpeellisuuiteen. Jokainen ken näillä opintopäivil-: läkin on seurannut propagaridarylj-1 Mahdollisesti miemme esiintymistä on varmastikin "tullut vakuutetuksi- niiden B U U - riarvoisfista merkityksestä luokkataistelullemme. Monet näistä 12&:stä joukkoesitysryhroästä ovat kerftittäväri huomattavalla täi-teelKsellskin tasolla. Täiteellistfen vaikiituskeihojen' käyttö' propagan-iaisamine On t u l l u t ' päiväiikysy-mykseksi. Jokaiselle järjestyneelle nuorelle työläiselle ja ennenkaikkea jokaiselle pifopagaiidistille :äytyy olla selviö, ettei joukkoesi-tystyömme voi ' kellittyä oikeaan suuntaan enempää periaatteellisesti .kuin proletaarisen taiteenkaan kannalta kaiäoen ilman yhtenäistä Tä' yhteistä ohjelmaa työsää, ilman yhteisiä periaatteita siitä, kuinka iheidän on jatkettava siitä, mlssä täriäpaivänä olemSnöJTätä ohjelmaa laajimmassa j merkitykse:/»än nimittäisin puiia4sic]^i?estiikaksi; M u t t a — lijrfe/i^ee j o k u — emmekö me voi jatkaa työtämme samalla tavalla ImlhfBhänkiT^ ' a s t i? K i r j o i t e l l a ' uusia lesityksiä j ä esittää niitä? Minkävuoksi on tarpeel-ista ' 'sotkfeis-työläisten päätä yhä Uudella tieteellä? Tuoda-i^vielä 'entisten lisäksi' j o ku estetiikka näyt tämöile? •'EuiiJijallfe'ön eh4oton: oikeps telidä'^^' tällaisia kysj^yksiä jä' lut-erinoitsijan »velvollisuus on vastata; niihin. Lueiltohri^^rkoituksena on' omalta oSaltaän vailalsta tätä tärkeää kysymystä..-^'^;t; v^; « Y l e i s e n e s t e t i i k a n lähtökohta. on se estetiikka ?. Sijiien cysymykseen meidän on k a i k e t i ensiksi vastattava. Tullaksemme punaiseen estetiikkaan on meidän tarpeellista tietää, mitä on yleinen estetiikka: Uusin eötetiikan tutkimus, jota Jiorvarispiireissä eduötäa m.m. K . S. L a u r i l a , selvittää pati o n sellaistakin, miltä todennäköisesti ttilee Siäilyttämään paikkia^hsa iaij^enisto^na ' ^fcrha|sessäkin esfötii-kdfesa. ^ ä i n ka^eö^''v&rsinkin niissä kohdin, missä yleinen estetii|cka sivuaa psykologiaa jä pitää ^htä uonnonitieteellisei) materialismin kälii^a;' PröfetMiÄatin tiie,'ptmaisen estetiikan tie 'eroaa yleisen estet i i k a n tiestä'serisi/äan heti, kun' estetiikkajä taide joutuvat tekemisiin yhb^iskuimäUisl^n ilmiöiden canssa, 'Jieti' k u i i "Oti' 'vedettävä Ensimmäinen tästä johtuVa Jkäytännöl-linen johtopäätös. • •' ^ Yleisen 'estetiikan lähtökohtana on •• e r i t y i s e n ' 'esteeftiseh' 'elämäniiii-rin olemasöaolö. ' ' Kolme elämänpiiriä. Tieije opettaa, että " ihminen saattazl kaikkiin ilmiöihin j a asioi-lin suhtautua kolmella päätavalla. Olipa kysymyksessä mikä yksityis-apaus' tahansa,' suhtautuu ihminen siihen joko pääasiassa älyllään, t a i pääasiassa tafaäoliaan'tai vielä pääasiassa tunteella. EnsimäiBessä t a pauksessa nimitämme hänen suhtautumistaan - a s i a a n älyperäiseksi eli inteUektuaalisekäi suhtaiitiimi-seksi, toisessa tapauksessa suhtautumiseksi tahdolla e l i v o l u n t o t i i v i - 'se,ksi ^ suhtaueämrsekin j a kbrlman-nessa '^bpaiijfi^äessa jtannesuh^utu-miseka e l i esteetjtif/äksi s a h t ^ ^ u - ^ huhupuheita, että yn kuuluisan pikamat^ ®, Mankin Villen, j f i . Jähiafkoina Canadaän -ole saaneet vielä vaft-tnnoettu kiridand l a - ^ m-heUumies, on « o saapunut takaisin Tervetuloa takai. ° tyoläisurheilijoiden rheiiuiehden Canadan-gy. kuten tminettiö,i ^ b u o U - s e n B y . näuLea kelmett suhtautumistavan eriiäisuifd^ta,^ otamme -muutamia esimerkkejä. Ajatelkaamme, että tässä huoneessa ei pidettäisikään opintopäi-vl6n luentoja. Ajatelkaa, että tämä sensijaan olisi porvarillisen oikeuden istuntosalL Käsiteltävänä oli tässä Ideltolakimaassa jokapäiväinen j u t t u : juovuspäissä tehty murha. Riippuen siitä^ mikä asema kullakin juttuun nähden olisi, suht£^u-tuisivat oikeusnäytelmään osaaottavat henkilöt siihen hyvinkin erilaisilla tavoilla. Asian käsittelyä johtava tuomari suhtautuisi siihen parktillisesti. Qän etsisi pääasiassa vastausta kysymykselle, mitä on tehtävä (montako vuotta kuritushuonetta olisi tuomittava). Jutun käsittelyä seuraamassa istuisi myös e ; l n . joku tieteilijä: sosiologi, r i kostutkija tai raittiusmies. Tällainen tutkija ei kiinnittäisi huomiot a ' a s i a n praktilliseen puoleen. Kuunnellessaan jutun historiaa hän eteisi siitä yleisiä, tieteellisiä l a - Iceja. Mahdollisesti hän havaitseisi, kuinka murha juuri on johtunut Väkijuomien käytöstä, tämä taas yhteiskunnallisista olosuhteista 'jne. Hän yhdistäisi tämänkin tapauksen aikaisempiin havaintoihinsa ja t i lastoihinsa, pyrkien hiillä teoreettisesti osoittamaan, että kurjat y h teiskunnalliset olot j a niistä johtuva juoppous, ovat rikollisuuden syitä. Hänen suhtautumisensa olisi siis pääasiassa älyperäistä, intellektuaalista, teoreettista suhtautumista. Ajatelkaamme edelleen, että istuntosalissa seuraisi j u t t u a joku työväen-kirjailija, j o k a aikoisi kirjoittaa näytelmän 'tästä jutusta. hänkin ajatteleisi montako vuotta syytetty saisi, mahdollisesti hänkin havaitseisi ja esittäisi ehkä teoksessaankin teoreettisesti oikeita havaintoja. Teoreettinen j a praktillinen suhtautumiltapa jäisivät hänessä kuitenkin taka-alalle. Yläpuolelle niiden nousisi tapaussarjan tunnearvo. Jär-ksTttävällä tavalla kuvaisi hän ne hUutavat laitakaupunkielämän epäkohdat, jotka synnyttävät rikollisuuden. Lukijan tunteisiin koskevalla tavalla hän puolustaisi köyhä-listökortteleiden vähäosaisia asukkaita, tuomitsisi yhteiskunnan, järjestelmän, joka on todellinen syyllinen. Eikä v a i n ' teoksessaan. Jo oikeussalissa istuessaan, syytetyn kertomuksia kuunnellessaan hänen mielensä kuohuisi. Hän näkisi jo teoksensa pääpiirteissään valmiina, filmikuvana silmiensä edessä. Täll a i n e n suhtaijtuminen olisi tunn,e-suhtautumista eli. estettistä suh-tautuniista,!, , . Toinen,tapaus,;Simoin suhtautuu merjtieteiiijä . mereen tep^epttisesti, kalastoja; p r a k t i l l i s e s t i , j a siitä ta,ur iua malaava ^ii^e^vanlari estppifji^i-i sesti. • . : Edelleen suhtautuisi esim. vankilansa akkunasta katseleva punaupseeri vallankumouksen barrikaa<|i-^ tappeliibÄt »inähdälKfefeiti'i teörtjctti-; sesti (str^tagi§ä|ti|)^- ^ > Taisteluun osaaottava" työläinen pjaktillisesti ^ T a i t e i l i j a esteettisesti. i: ii • (Jatkuu) ' Suomesta Tämä jo riittänee kertomuksena teille tällä puolen Atlannin olevat t o v e r i t - synnyinmaan tovereiden kohtalosta, j o i l t a on r i i s t e t t y muu k u i n hiljainen ajatus vapaudesta. Niinpä tahtoisin vedoto t e i h in tääHä olevat myötämieliset työläiset, että pohtisitte kokoukssisanne keinoja millä hiemankaan voisimme huojentaa lahtareiden pistimien välissä ponnistelevien, mutta selvällä kannalla olevien tovereittemme asemaa, sillä varma olen, että Suomen •työläinen ei ikänä sorru täydellisest i , eikä saa sortua sosialifascistien •"Lapuan lukon" raa'an komennon alle. Holland-Anierikan "NeW Amsterdam" laivalla,' j o l l a matkustin tänne seitsemän muun suomalaisen kanssa, kuuloi[nme mukaan olimme ensiniäiset suomalaiset matkustajat, jopa koko sillä l i n j a l l a . Päätimme sanoa käsityksemme matkasta. • , Suomcsto tulevait kuljetetoan Lontoosta Ranskaan Boulognecn, pidetään siellä yötä puhtautta v a i l la olevassa sotilaskasarmissa, siitä noustaan mainitun l i n j a n laivoihin, j o t k a kumminkin ajavat takaisin E n g l a n t i i n j a kuten ennen matkustaneet tietää, vasta South Hamp-tonista, jbsta laiva lähtee; alkaa varsinainen valtamcrlmatka. L a i v a l l a ruoka, kohtelu j a puhtaus olivat tyydyttävät, mutta seu-rusteluhuouneita puuttuu kokonaan, kannella oleskelutilaa j a penkkejä on myös l i i a n vähän, jotka jo alkaa muilla laivoilla o l la poikkeuksetta. Tätä emme päättäneet ilmi tuoda missään painosta-vassa hengessä yhtiöön enempää kuin vastaisiin matkustojiinkaan nähden; vaan sanomalla totuuden kansalaisillemme ja myös p i l e t t i - liikkeillemme. — Matkustaja. MOISTA MAISTA | Nenvostoijitpn-E^Ia^- nin jkauppasopimus miseksL : Meidän on heti aluksi painostettava sitä to^asiaa; etteiv&t nämä sidjt^atumistoVäi' ö^e erUIisiä. E l ä vässä elämässä ätalM^ ominen Suhtautua^ kaikkeen «öitä haW'aistii täikSU niiW^^ sa- Uianaikaisesäl WiVta' jok^ises^ £sä'on joktr'naista co]UnesU'^ä&taut^ ^^taäh- £um"^ Vpifollä,'^ se' *y^J|aä ihnuseb tdisia vöinialdcampdinä. Pahoeasam-me" sife e s t ^ c ^ i f t ^ ^ " e)i^ i ^^ taatundsiäta t a r ^ salaista ihminen c^stä tai UiiisestaESliiiiantau ilmiöön pääasiassa tani Kälh' eroitomE^ i ^ - Ihpiinä: i e ^ praMgiisen j ä estettisen eläolän^l^^ simaisitito näistä 'i6iii'^}eiEen" estettään lähtökdhtäna.' ^' Kofane salttjMiti>inistapa«. £siau»HkiccijiL I ^ SaadaiseimEBe: e i ^ sn ikaa^ E i ole tarkoitukseni kertoa m i tään uutto j a ihmeellistä. Mutta o l tuani siellä kahdeksan kuukautta, n i i n joku lause näkemistäni siltä ajalta. Ollessani talvikuukaudet pohjois- Karjalassa asuin siellä Repola-yhtiön tukkityömailla, jotka sijaitsee Venäjän r a j a l l a . ' Sanottu yh£iö on ostonut metsää Venäjän valtiolta j a saanut myös luvan käyttää suomalaista työvoimaa, jossa o l i k i n 1,600 miestä ja 400 hevosta. Suurin osa puista ajett i i n Suomen puolelle. Kämpät myös oli Suomen puolella. Rajan y l i oli kulku yhdestä kohtaa tiukan passi-järjesteimäii vallifessa koko raja-alueella. Työväenlehtien saanti oli siellä kokonaan mahdoton; ohranan määräysvallan^Iaisuus kaikkialla. Työpalkat keskimäärin: urakkatöissä 50 mk-, päivätöissä 35 mk. Päivälle. Yhtiö piti ruokatavarakauppaa, .kiskoen siitä lähes puolta korkeamman hinnan kuin muualla Suomessa. Kämpät, lukuunottamatta muutamaa hiljan valmistunutta kämppää, bU n i i n kurjat, että en ole koskaan kurjempaa murjua tässä maassakaan tavannut. Lisäten sekavuutta j a tilanahtoutta se ky n noissa luolissa miesten suurimmalta Osaltaan' pitää itse valmistaa ruokansa. Makuutiloina o n yhteinen, useinkin pyöreistä puisto tehty l a va. Järjestynyttä työvoimaa, toi edes siitä puhuttavankaan ei sall i t t u , gellaiselle o l i sieltä 8 tunnin sisällä karkoitus määräys, jollei syyte maai^petoksesto- Muutenkin lahtorivallan tolou-deljihen elämä kitua nykyisen k r i i sin vallitessa. Yhtenä tekijänä on sekin, kun Venäjä valtaa Suomelta ulkomaiset puutovaramarkkinat. V o i epäillä, että nekin sahat jotka vielä siellä täällä maassa ovat käynnissä, joutuvat pian seisomaan koska pnutevara ei mene kaupaksi entisillä korkeilla hinnoilla, joito phata^^arakapitalistit ovat oppineet saamaan. Se lisää toas ennestään Eunrto työttffmyyttä- Selvän luokakannan omaavien työväenjärjestöjen toiminto kokonaan lakkautettu eosialidemokraat-f i eh säätämän kokoontumislain ja " L a p u a n l u k o n " toimesto, porvarist o n juhliessa monkari-kunnuksia tekeville fascistihurtille, jonka v i i meisin näytös pelattiin "Työn Ää- ^ e n " jfaiox^ yaasassa. Neuvostoliiton Ja Ison Britannian välillä tehdyn kauppasopimuksen merkitys on siinä, että taloudelU. set suhteemme Isoon Britanniaan sen kautta tulevat kiinteälle, so-pln^ uksen mukaiselle pohjalle, kirjoittaa Neuvostohallituksen äänenkannattaja "Pravda" v.k. 17 p:nä, jatkaen: "Tällaisen toiminnan pohjan tarpeellisuuden osoittavat paraiten äs.« keiseb 'tapahtumat Ranskassa. L o n - toossa allekirjoitetun sopimuksen merkitys ei kuitenkaan rajoitu vain taloudelliselle alalle. Se on epäilemättä samalla Neuvostoliiton johdonmukaisen ja kiinteän rauhanpolitiikan suurenmoinen saavutus. V i i sivuotissuunnitelman tuloksellisen toteutumisen johdosta avautuu kaupalliselle kehityksellemme suuria ke. hitysmahdolilsuuksia, joihin nähden varsinkin Englannin suhteen on olemassa hyyät edellytykset. Toisaalta olisi väärin yliarvioida Lontoossa tehdyn sopimuksen merkitystä. Tie, jota myöten suhteet' Ison Britannian ja Neuvostoliiton välillä viimeisen vuosikymmenen ajan on k u l kenut, on kuolleiden sopimuksien peittämä. Kokemukset ovat osoit. taneet, että imperialistisen porvariston hallitukset, jotka saarnaavat "sopimuksien kunnlolttamlsto", teoissa säikkymättä ovat valmiit polkemaan ne jalkoihinsa, jos vain on kysymyksessä Iskun suuntaaminen Neuvostoliittoa vastaan. Heikentämättä nytkään silmänräpäykseksi bolshevistista tarkkaavaisuuttamme, olemme valmiit huhtik. 17 p:nä tehdyn sopimuksen mukal- •sesti toimimaan niin pSljon kuin mahdollisto N-liiton j a Ison-Britannian välisten tajbudellisten suhteit-, teri rakentamiseksi j a vakiinnuttamiseksi. Täs.sä suhteessa eivät rJitä 1 Fa.scistlsen komennon tiukentaminen vain muodollLset sopimukset. Ison larivaltiaat Puolaan erikoisen hoitajan. Millään keinolla el tilannetta kuitenkaan ole voitu korjata. K a pitalismin yleismaailmallisen pulan Johdosta on fascistitn asema Puolassa edelleen nopeasti kärjistjmj-t, Pikutuurikomennosta huolimatta fascistihallitustenkln on täytynyt usein jättää paikkansa. Pascistiser. terrorin alla järjestetty ja toimivF parlamenttikaan el ole aina voinu. osoittaa hallituksille niiden haluamia varoja kyllin rUttävästl valtlor budjettiin • fascistlkomennon ylläpi tämiseksL Joku aika sitten kukistui jälleen hallitus tämän johdosta Puolassa. Senjälkeen pystytettiin maahan uusi. Puolan fascistldik-toattori Pilsudskille mieluisampi hallitus. Tämä asettui heti entistä tiukemmin parlamcnttarismla vastustavalle kannalle, ja nyt kerrotaan, että hallitus aikoisi heti pää-siäiscn jälkeen hajoittaa parlamentin uusia vaaleja toimittamatta. P*aolan soslaUfasqistien j^ä-ää-nenkannattaja on asian johdosta julkaissut kirjoituksen, jossa se v a roittaa tällaisesta toimenpiteestä ja huomauttaa, että menettely olisi "perustuslakien vastaista". Sosdcm Johtajat ovat Puolassa koko fascls tiscn valtakomennon ajan koettaneet antaa sille kannatustaan, ja n i i n he yrittävät tehdä^ tässäkin kysymyksessä. Puhumalla perustuslakien vastaisesta toiminnasta, tahdotaan siunata nykyinen fasclstiko-mento ja antaa sille edelleenkin tukea, kunhan fasclstlt vain toimivat vahvLstamiensa "perustuslakien mukaan". ' > Mutta tämä menettely on käynyt fasclsleillc entistä talkeammaksl. "Perustuslakien mukaan" on Puolan työtätekevä väestö, sekä työläiset että talonpojat, riistetty niin perusteellisesti, että suurilla joukoilla ci ole enää elämisen mahdollisuuksia. Tämä on johtanut Puolassa viime aikoina laajoihin työlälslll-kehtimisiin, jotka varsinkin Puolan /suii(rma kivllillllaluelUa ovat niuodostuneet erittäin vpjinakkalksl. K u n työläiset täällä ovat lähteneet taisteluun /jlämänsä puolesta, on Ifcfeltä vastaan mobilisoitu kalkki fasclstisen valtion voimakeinot. U - seita työläisiä on näissä taisteluissa saanut surmansa, paljon haavoittunut Ja joukottaln vangittu. Siinä On fascistien "perustuslaillista" toimintoa, jolle sosdem johtajatkin antar Vät kannatuksensa. Jo vuosia sitten he olivat yhdessä fascistien kanssa ampumassa työläisiä Varsovassa vappumielenosoltukslllakln. i Mutta tästäkään. "perustuslalUjT suudesta" el ole ollut apua. Työväestön On täytynyt nousto. yljä uudelleen ja uudelleen toisteluun, e-lämänsä puolesta. Valtovia lakko-täisteluja on puhjennut usein eri ptlttiHft maato- Joltokln aikoja.- s i t ten käydyssä Lodzln kutomatyöläls-ten lakossa, johon otti osaa useita tuhansia työläisiä, osoittivat työläiset sellaista voimaa, että ' fas-clstit Jo silloin katsoivat "perustuslaillisuutensa" riittämättömäksi taistilussa työväestöä vastaan. Vaikka •'kalkkien työväestön todellisten talsteinjärjestöjen toiminta oii k i e l letty,- Jtävivät työläiset siltä huoli-matta menestyksellisesti taistelua järjestöjensä johdolla. Monet muutkin taistelut ovat Puolan työläisille ja tolonpojille antaneet kokemuksia fasclsmin hirmuvallasta vapautumisen tiellä. Nykyistä fa.scistikomentoa pitävät sosdem Johtojat kuitenkin Puolassa perustuslaHllsena. Sen puolesta he puhuvat. Mutta nämä perustuslait eivät voi tyydyttää enää fas<dsteja-kaan. Työväestöä ei fasclsmin les ole koskaan voinut tyydyttää. Fas-cistinen komento on johtanut maan taloudellisen ja muunkin elämän .sellaiseen vaiheeseen, Jossa sen pc-rij. stuslaklen murtuminen on kiertämätöntä. Fasclstlt eivät kykene hallitsemaan nykyisten "perustuslakl-n" mukaan, ja työtätekevä luokka el voi elää niiden puristuksen alla. Brltonnian hallituksen ja teloudel-llsten pUrien on teoissa osoltettova, että he käsittävät j a tunnustavat Ison Britannian j a N-liiton välisen kaupan kehittämisen merkityksen Ja toteuttavat ne realiset edellytykset. Jotka tätä varten ovat välttämättömät. Sopimus huhtikuun 16 p:ltä on taas kerran vakuuttavalla tavalla osoittonut Ison Britannian työtätekeville, että N.liitto harjoittaa voimakasta rauhanpolitiikkaa. Brittiläinen työväenluokka, Jonka pälno.s-tus sopimuk.scn puolesta ratkaiseva-stl vaikutti Englannin hallituksen päätökseen, alleklrjoittaai sopimuksen, tulee myös tarkkaavana seuraamaan imperialististen piirien neuv-ostovi-hamiellslä juonitteluja uuden sodan syttymiseksi, ollen aina valmis torjumaan nämä alkeet. Ison Britannian työväenluokka puolustaa rauhaa olemassaolon ehtona, kuten N - liitonkin työtätekevät, jotka raken-tovat sosialismia." 'Ternstiislalden rikkomista" Puolassa Tilanne fascisti-rPuolassa on v i i me aikoina kärjistynyt äärimmilleen- Haacistlneni komento on muutamassa vuodessa saattonut maan talouselämän kokonaan rappiolle. Jo heti lascistisen valtakauden alussa joutui Puolan f i nanssitalous ämerilcalaisten raha-tulee .luonnollisesti edelleen lisäämään työtätekevien kärsimyksiä mutta se pakottaa työläisiä myöskin entistä päättävälscmpään taisteluun fasclsmin kiroista vapautumista varten. Ainoaksi, kestäväksi perustuslaiksi osoittautuu työväen vaJlahkumoukselllsen taistelun kler-tämättöm3^ s. pumisla ja katoamisia sattuu Joka päivä. . • 3erblassa .oleylUa m^ikedonlalaU silla on sama juttu.. Sikäläisillä to-lonpoJUla on 5 miljoonaa dlnaria velkoja. KreUcassa olevat makedonialaiset m ajettu pois taloistaan. 50 t u hatta talonpoikalsperhettä on siel- 'ä tällä kertaa ilman maata. Suu. « t verot^ painavat talonpoikaiston Motilan nälkäasteelle. Vähästa-Aasiasta oni Kreikassa 1. puolitoista miljoonaa pakolais-a, siis pääaaialUsesti makedonla- 'alsla. Vaikkakin Kreikka Itses- :ään on talonpolkalsmaa, niin ei iiellä talonpojan mielta yleisissä Isloissa kysytä. 'Kolmas osa valion kalkista menoista on käytetty otavarustclulhln. Englanti on täs-ä suhteessa siellä täysin johdossa. Maataloustuotteiden hinnat ovat taskeneet suunnattoraa.sti ja teol- Isuustuotteet ovat hUinolssaan nous- •*et. Työtätekevät talonpojat vaativat siellä veroista vapautumista. Sxeikan omat tj^tatckevät talonpojat taistelevat yhdessä sorrettujen 'cansalllsuukslcn talonpoikien kansia. 300 tuhatta pakkohuutokauppaa |a paljon vangitsemisia on sattu. nut. Neuvostoliitosta Uusi tie kansanvalistustyölle Samanaikaisesti kun knpilalisti-vallioissu tuhannet menneiden vuosien sivi8tyksclli.se.sti arvokkaat taideteokset pölyyttyvät museoissa, on NouvostolikosKa löydetty tie tämän kansanvalistukselle tärkeän kulttuuriaineiston hyöilyksi käyttöön. Leningradissa on valtion taidejäljennöslaitoa. Tässä ateljeessa valmistetaan lunfiieuroopas-sa taiteellisesti j a iteknilliscsti saavuttamalla tavalla, ' tuhansittain kopioita tuhansista muistoesineistä. Kopio on niin täydellinen, ettei s i tä aramuittimicskään eroitu alkuperäisestä, ellei ryhdy tarkastamaan valmistusainetta. Valmistus on niin halpa, että jäljennös aiheuttaa a i noastaan muutaman kopeekan kustannuksen. ,. Tämän työn kautta on päästy siihen, että ympäri Neuvostoliittoa h^ij^ll^an olevat muinaisesineet on koottu yhteen j a mikä tärkeintä, useita tuhansia teoksia käslitävä kokoelma on nähtävänä n. 420 eri paikassa j a oppilaitoksessa. Pienim-mänkin imaaseuitujtaupungin, asuk- ,kaam;.qn nyt tilaisuus tutustua, menneiden aikojen kulttuuriin ja taiteeseen tavalla, joka ci ole mahdollista länsimaisten surkaupun-kion: asukkaille. N-Jiiton kansanvalistuksen kannalta on tUmii mitu suurimcrkityksellisintu. Mutta myös .puhtaasti propagan-datyön hyväksi näitä jUljeimöksiä käytetään. Niinpä on tuhansia kuvia kusit-ftävä u.skonnonvastainen sarja asje-t e t tu näytteille. Melkein loppumaton, kaikkein aikakausien ja kansojen jumalain rivi on alistettu taisteluun jumalakulttuuria j a t a i - kau.skoa vastaan, Afrikan puujumalat,, kiviset Buddhan kuvat I n tiasta, luusto vcJHtctyt kiinalais-ju-malat j a primitiiviaet puu.sta tehdyt •siperialaiset pyhimykset, jotka |{uu-luvat imevän omistajansa sairauden outoon mahaansa. Näin on Neuvostoliitosfia taide-jäljennöfilaitoksen ityön kautta myö.s mcnnci.syys tehty hyödylliseksi tulevaisuuden taistelulle. Ne henkilöt, j o t k a aikovat tuottaa omaisiaan i a l tuUaidiMX;^ Suomesta tänne, n i i n nyt o l i s i otollinen tj^jiflst]?^ g^hm--''^ K. J . Oksanen, Sudburysta, jok» joHti Ruotsin Am^rilMäf^ L i n j a n huvimatkuetto ~ toukok. 4 p. p a l ^ ~ tyka?«iy^r^-^j^fgn^* holm" laivalla, j o k a lähtee GötoborisU kesäk. 20 p / Btr^ iOki | sanen lähtee Suomesta jl8 p. kesäk. Käyttäkää tätä ^laisuirf&äi tultavienne matkahuolien helpottamiseksi, ostamaUa tjketti ift-' hän laivaan, j o i t a välittää Vapauden liike. ' • 't P i l e t i n ostoa. varten j a saadaksenne lähempiä tlcfcojik,'; kääntykää meidän puoleen. • J. W. AHLQVIST ASIAMIES BOX 69. tUDBURY^ ONT. RUOTSIN AIVIERIKAN Neuvostoliiton pioneerien "yhteenlennoh" merkitys Makedonian talonpoikain kauhistuttava asema Äiliettain Bcrlinis.sä pidetycsä E u - ropan työtätek. talonpolk. kongrcs- .-ii;;sa esitti eräs makedonialaisten talonpoikain edastaja seuraavansisäl-loLsen tUanrteseJostoikfien makedonialaisten oloista: Titakedonlassa muodastaa maatalouden tarkeimmän kysymyk-sen tu-pakanviljclys. Sikäläinen hallitu!^- valta polkee monopolillaan työtätc-kevlJtä talonpojilta asteltavan tupakan hinnat niin alas, että sen vlJ-jelljäin elämä on muodostunut a lL luiseksi puutteen Ja kurjuuden tyys- .'iijaksL Pankit ja raakalaismaiset koronkiskurit tekevät selvää talonpoikaiston todellisesta taloudellisesta olemassaolosta. Kyliä on hävitetty, Fa«;istidik-tatuurin alaisuudessa ovat monet tuhisnnet makedonialaiset joutu, ncet J'u«oslavian vankiloihin. Joka päivä toimittavat Jugoslavian fas-ruhtinalden kontrollin alle. 73LScL'i- cistlhurtat. joiden välittömänä t c m - tit ottivat valtansa tukemiseksi imellyskenttänä Makedonia on, uu- Amerikasta suuria lainoja, j a n i i den valvomista varten asettivat d o l - slutavla vangifcsemlsLiff tIVölälsten j a työtätekevien talonpoikien am- Vllme kesänä viettivät Neuvostoliiton pioneerit Mo.skovas.sa e m i - mäistä yleisneuvostoliittolaista plo-necrijuhlaa "yhteenlentoa", Johon tUaisugtecn eri o.sista maata saapui yli 7,000 pioneeria. Seuraavassa Julkaisemme mielenkiintoisen laasunnon yhteenlennon aatteelli'jesta Ja taloudellisesta mcr-kltyk- scstä. Kirjoltas on alkuperäl-senä Julkaistu crääs-sä Neuvostoliiton kasvatusopllli-iessa aikakausleh-desfiä. Viime vuoden elokuun 18—25 i ^ i i - vän välisenä aikana tapahtui Mor,- kova-ssa koko Neuvostoliittoa kakittava pioneerien yhtecnicnto. Kaupunkiin saapui silloin noin 7,500 10 —15 vuotla.sta lapsledu.stajaa Neuvostoliiton kaukaisemmiltakin kolkilta. Myö.skln oli vleraik.sl saapunut lap.sla eri maista, Jdärstä, etelästä ja lännestä. Tämän »yhteenlennon edellä tapahtui eri puolilla «maata paikalli- .sia yhteenlentoja. Joiden yhteydes-paitsi etta niillä valittiin edustajia, annettliij valituille edustajille myö,skln evästyksiä ja ohjeita «lltä, miten heidän Moskova.';sa eri a-slaln yhteyde.>sä tulee esiintyä. Emme tä&sä ybteydes-sä kerro .siitä .suuremmolsesta Ja vaikuttavasta näystä. Jonka tarjosi 50,000 pälnen yleisömeri Dynamon kentällä ^Moskovan suurimman urheiluklubin u r heilukenttä), vaikuttavasta avaJaLs- •ja päättajälstilalsuudesta, emme puhu lasten spartaklaadeLsto, jolloin koko laajan Neuvostoliiton' lapset kilpailivat keskenään urheilussa, l e i keissä, tansseissa, lauluissa j a taide-esityksissä Jne, OlLsi sangen mie- Icnldintoista käsitellä muutakin, j o ka hyvin kuvafel lasten ruumiillista j a henkistä kehitystä neuvostovallassa. :Mutta j ä i m m e sen tässä. , Sensijaan puutumme asian erääseen puolueen. Yhtcenlento tapah. tui kahden tunnuksen, kahden eri aatteen merkeissä. Ensiksikin tämän yhteenlennon a-vuUa NeuvostoUitou lapset muistuttivat kolco yhteiskunnalle olevansa se sukupolvi Joka lopullisesti tulee pystyttamään kommunistisen yhteiskunnan Ja osoittivat olevansa kelvollisia tahiin tehtavään. Eikä riittänyt yksin se. että lapset muistuttivat Itsestään yhteiskunnan eri piireille. Lapset olivat myöskin tehneet — ennen täysl-ikälslä — selviä Ja lopullisia vaatimuksia, kos-vatuso^ Iscsti oikeita Ja täysin y m - märrcttilvUstl toteutettavia aivan kuin Jos n e ' olisivat alkuisten tekc- Venäläinen , sananlasku -sanoo: Muna el kanaa opeta. Tällä kertaa tapahtui plUnvastoin. Munat alkoivat opettaa kanoja. Näkyville Ilmestyi koko sarja n u . mcrolta lasten alkaansBannokslsta, tchdysta työstä, yhteenlaskusta. " M e puhdistimme niin ja niin paljon viljaa", "me olimme mukana niin Ja niin monessa kylvössä", "me tstutlmme niin j a n i i n monta pu\i-ta", "mc ripustimme niin Ja n i in monta kottaralspönttöä", "me toimitimme maoscudulle niin Ja niin paljon radlovastaanottajla", "mc opetimme nihi Ja n i i n monta l u kutaidotonta, lukemaan", kas sellaisia Jastcn antamat raportit. Plonce. rlcn yhtcenlento yahvtetl tämän tehdyn työn. pyrkJW. \ Johtamaan heidän voimaansa y h t c l ^ n n a n r?i-kentavaan työhöni Yhtocnleiito '^Ikian ertiiäUVä! sopimuksia' taldnäelllsteii'' JäJrjatojen kansaa; -Jotka' ottivat • suorltott»V»k- Boen • muutaml» i 5-vwotl«8UunnHel. i ma;i toteuttai^Iselle ,v^lttänjjktt^jl tehtäviä. Kaypunkll^p-sct j c^Im,:, jOt-tlviat tehtäväkscep' rakentaa Ja' l ä hettää maascödiille' iähemttän'' 'iHiftl-dcn aikana 75,000 radlovastaanötta. Joo. PloncerllUtto oli ottanut suojelukseensa valtakunnan ikaatakaq- Jan, luvaten lisätä huomatlÄVp^fl munatuotantpa, joka on vientitavarana tärkeä. Nllnikiiän ottivat lapset lehtäväksceh • kiidCa'';mä'Ä^n määrän papcHJätteltji;' tiikimimSxQ. Jne, tapsct ottivat ltdelloen' oian suuresta tfehtäVästlr'' suunnltclmasto tiellä soslallBinlhi. ,^9.j,)tamän työn tulevat lapset osaltaa,i l^lcuttamaan alkuisten rinnalla. Se on yhtecniennon kaunoin puoli. Sc osoittaa, että lapset olivat ymmärtäneet ottaa Jtsellecn ecn teh-lävän. Jonka avulla he parhaiten kasvattavat Itsensä nJltä toimia varten, joita historia tulee heidän c-teensä asettamaan. pikkupörvarilllstch yäliluokWe« j ^ ^ yksilöiden elämään. He >ivSJt ofös k y l l i n rohkeita valitsemaan bnia»iRi paikkaansa jömmankumnuin; täist||| iuarmeijan riveissä' tai a l t t en ta»j levat ho armeijaan siyiilimiebint^^^ pikkuporvariUisine vaiatoihieen' j a ; tottumuksincen. V a i ; ^ t siteet JJ»; kahleet pidättävät heitä - r - yaikkaS he ovatkin taistelaarmeijan >u|U|^: .sa, eivät he s i l t i astu ; y h tU j a l k i ^f tovereittensa kanssa^ He t*kev5|| syrjähyppyjä, perääntyvät, harhailevat, silloin kun toiset kaUcewit kohti asetettua päämäärää. H e py-- syvät ikänsä nahkapoSkina. y Heillä saattaa oila innostustalcin taisteluun. He aavistavat ^a iiäk^y vät sen 8uuruu<let» j o vältoVuuden j a heihin syttyy baUi olla innkans. Mutta he eivät osaa arvost^llli tätä taistelua joukkoihmisen näkökälr masto. He katselevat sitä vain oman v.minuuten8a kannalta/ joka — vaikka Buhtcelllsesti suurikin kuitenkin on riittämätön a^osfc^' lemaan taistelua maailmaninitt«(r kanvaBsa.l N i i n jäävät hc sittenkin tovereilleen v i e r a i k s i . SiJIä he oVii|^ pikkuporvarclta. • ' : ^ ) Vanhat tottumulMet. joutuvat II-- suksi ristiriitaan uusien clämähvaa-; timusten kanssa. Heillä on maOta-laukuEsaan paljon hyödytöntä ka-^ maa: tapoja, tottumuksia, «nh^kd&S luuloja, vanhentuneita moraallkä- «Iticltä, jotka eivät enää ole tä-; män päivän totuuksia, eivät sdvellu nykyhetken elämään. Ne saattavat heidät ratkaisemättbriiiin tiÄtirii-<- töihin itscniaii <k!anis8ii. !Pikku!>oh^i^^ iilliaoö .Jcäsittefiti tjasjoukkolaisteluJi raatjiflee Rimpiläinen plaraan ny»!^K- " mies itsensä verille. ^.Q^lto tjäjlöin ihm?,f ifi?^^M pikkuporyariUlstiuäett iiutiiy4t joilhi tuuditeltu henkensä'JM'ItM näkevän elämän n'uortentaitffjrfIejJ;^| 7g^,<;ulcaM^Waa hänfltti^j iir.rtjfni^f Klämmc myrskyistä aikaa. ••Elä-mantaistelu" riehuu intohimoisella kiivaudella. Valtavat kamppailut järkyttävät koko ihmiskuntaa. Taistellaan leivästä, kunniasta, virka-paikoifsta, suosionosoituksista. EJri valtiot käyvät keskenään kiivasta valtataistelua markkinapaikoista ja raaka-ainclähteistä. Maailmansodan kuohut eivät vieläkään ole asettuneet. Ja ennenkaikkea taistelevat keskenään luokat, «ortajat j a sorretut, työläiset j a kapitalistit, työ j a pääoma. Tämä valtava kamppailu tunkeutuu «eliai.sillekin aloille, jotka vain välillisesti ovat tckemisisBä käytävän valtataiHtelun kanssa. Taide ja tieteetkään eivät jää siitä s i vuun. Ajan henki lyö leimansa niihinkin, laiKtclun j a ristiriitaisuu-tlen hengen. Perhe-elämä muuttaa muotojaan — joukkokamppai-lun aikana ei vanha perhe voi enää «äilyttää koskemattomuuttaan, eristyneisyyttään. Totutut siteet ratkeavat j a tilalle tulee uusia, jouk-kotoiminnan luomia j a elävöittämiä. yk.silöUiByys menettää yhä enemmän merkitystään. Yksilö ei ole mitään, joukko o n , k a i k k i . J a vain joukossa, yhtenä sen jäsenistä, :!aattaa yksilöstä tulla jotakin. Vanha Jausc: yksinäinen on voimakas, ei enää pidä paikkaansa. ' V o i s i i l o in niitä, j o t k a vieläkin pysyttelevät yksin! He saattavat o l l a suuria, o l l a voimakkaita suhteellisesti katsoen, mutta heidän yksinäinen voimansa ei merkitse mitään joukkovoiman edessä; He ovat tuomitut sortumaan. J a h e i dän sortumisensa ö n s i t a suurempi, mitä lujemmin he ovat pitäneet k i i n n i omasta yksUölIisestä minuudestaan. Heitä e i s i l l o in v o i pelastaa enää miicään, ei «des joukkoon sulautuminen. He- eivät enää v o i «tulla joukon jäseniksi. ' ; Tämä seikka: ristiriitaisten taist e l u j en j a jouk^ovoiiaaisteh ratkaisujen valta-aiioi, Iy9 leimansa tacj * luoda rita^lldcn kauriiita'v! la,, Joiden i t u r v i i n ihän saattaa! t a , , JQld«;n ,;yerho|na,;,|jän ' f s a^ peittää totuuden .. aikuybiinäii alastomuuden, tjfän' etsii välheti taiteesta, kir|BlH8UudeBta, .huviti luista, huumausaineista. I|än etsi, kaunista", koska eläniä, totuus oft* hänestä niin rumaa. Ja r u n i a a o i i Kc hänen mielestään siM» että hän ei jaksa sitä käsittää. Se ihence yli hänen pikkuporvarillisen'ynii^ märryksensä, j o k a on tottunut air-vostelemaan asioita vain yksilöllli seltä kannalta, jolta c i ymmSrräi että aamulla tehtaanportista sisälle menevä työläisjoukko c i ole l O i i ; I 000 yksilöä, vaan yjcsilö; j o k a t<^ ' sin on muodostettu 10,000:8tJB ty(^i| laisesta, mutta; j o k a sittenkin vain yksi olio, joulcko. ' ' ^^ Tällainen henkilö on joukossakin yksin, ifänellä,; o n yksilölliset huU^; lensa, halunsa j a toiVeenää; jotka merkitsevät hänrlle enemmän kuin koko joukon vaivat j a pyrkiroyK-set. Omien harrastustensa takaa «Ml hän näe niitä kymmeniä, satoj^: tuhansia, jotka marssivat häneib kanssaan. Tällöin ei hän raypai-. kään saa sitä tukea, minkä sub ii«^; toisuus kuulumisesta valtevaai»; joukkoon. Hän sortuu yksinäteyy-j teensä. ' • * ' • Kun sitten tulee iskuja, jotlta kohdistuvat hänen omaan pieneen minäänsä, el hän jajksa niitfi tää. Hänen entinen elämänpelkbn-r; sa «fiuuttuu suorastaan kauhuksi j a jos hänellä vielä on riittävästi jäV Icllä pikkuporvarillista alkuvoimaisuuttaan, tekee hän' asiasta lyhyen lopun: pakenee taistelusta luopumalla elämästaankln. SlämSnpel-ko johtaa viimeinen |oh£bpäätdk-seensä, itsemurhaan. Työväen Itiokkataisteluänneljas^ sakin on tällaisia yksiloitSf, väli-luokista ' t u l l e i t a . Niitä olisi toverien koetettava ohjata oikealle t i e l le, kasvattaia heistä sotilaita eikS^ vain mukanaolijoita, fieihih olisi saatava valetuksi työväen luokka-j a ennenkaikkea jbukkoheid;eä. Pikkuporvarillisuudän jä porv»rik-l i s e n individualismin, y k s i l o l l i j ^ ^r den jätteet, o l i s i heistä |'äavitiay&/ pois l u j i n kourin.; i ^ ^ ^ ä l p nimifc|. täin saattaa sentään 1' vjelä t u l hi taistelijoita: Elleiyät ole j o l i i a k^ kanfnatuneet. jsr viEiiL ta --'•-rruo^ — "Mitä vartan?" ^ •m- — "Hän on roisto*. — "Vai n i i n , ja Iin että niitä ori nessstätäääi^n' -, •:rt'':?mM^-^i^M'^^M
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 16, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-05-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300516 |
Description
Title | 1930-05-16-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
-1030
•• yrittää tfiSftaa''"ävai
kauan Icuin mahdol-eiee
asiasta limoitak-'
. tp. k:lfe-nimestaruusölpaflnjen
palkintojenjakotilai-painijolhin
sellainen
estarausmitalien jatoa
aa kun Uitolta ei o i .
,staniusmitalleja, sriin
asian selvyydeksi
i mitalllJuonnos e i ole
vaan heU k u n saÄ-ja
mitaUit valmiiksi,
le asianomaisille,
ärjoihin tehtävät korin
silJteerin j a - y l e i s -
iiton tehtäväksi. '
osanotosta S^ssan
)ihin,' vaan taloqdellls-
3ksl ei katsottu voita-jähettää.
yhteyteen suunnitel-äslariiuskilpailujen
A -
iniinen isllrrettiin sifeJ
ieto ajasta jolloin J i ^
m järjestää. •
Ien ja' eiÄkäytännölii-aniiettiin'
sihtfeeriile
arkistosta vanhai V ^ -
[tonumerot.
alustavasti yleis-ca-suomalaisen
T I U . Ut.
ittamisesta j a päätet-eeri
tekee seuraavaan
iri "kokoukseen v a l -
ikouspäätösten mukal-nnoksen
korjausehdo.,
oittaa yleis-canadalai
ttä siltäkin taholta jo
aa tositeolla käsittele
;i Vapauden palstoilla
asia elokuun 'lopujla
seksi ja myöskin Jon
eispäätökseen.
U. Ronni.
Perjantaina, toukok. 16 p:nä — Fri., May 16
Pmttosesta este-asta
Monien tovereiden pyynnöstä
jätän Vaasan' opintopäivillä pitämäni
luennon "Punaistesta estetiikoista"
tässä julkaistavaksi. Teen
•5cii täysin tietolsenä-^itä, että esittämäni
" t e o r i a t " saattavat kaivata
itarkistusta, ArvostelöoikÄus on
kaikilla. Lyödäliin" saa oikein toverin
kädellä. Päääsi» o n tämä: tie
aäki punaiBelle estetiikalle!
'•' - Ludvig" Kosonen.
V m l m i s t a v i a ItuoinMtaksMt.
IJyvät toveritJ'
tiyrkk^llijäin
^ruiiskis^t
lomessä
lälsnyrkkeilijäin alok-uuskilpailut
pidettiin
lie kuun 27 ja 28 i » i -
; järjesti T Y K j a o l i
ijia kuutisenkymmen-t
ja palkinnot jaka:an.
isti: • •
.5 kg: Mestari V. T u u -
;n Urheilusi; 2) ' A,
ikosken' Jyry; 3)' T.
53JS kg: ' ikiestari B .
rak: -2)' R./knderssln
ry; 3) V. VUen. P a s i -
'.5 kg: Mestari Linden,
y i:. Ahorieh, f^äipe.
•syVi^Vintter.
«1.5 kg: Mestari R.
iii Jyry; p Hi Aker-lin'Tenho;
3) E:! U n -
>. '"'
i:? kg: Mestari P l t a i
•Pöntieväl 2) A..Iilimato;*
"3) Laakso, Hfigih
25 kg: Mestari E.' A l -
ry; 2) V.''fcluiä»i^^.
i; 3) A, Karlsson, k ä a .
1.5 kg: Mestari Frame-
) V. Parviainen. H : g in
5 kg: Mestari O. AaU
alemman sarjan volt-ja
voitti.
poimintoja
^Isingin Jyryn p a i -
isanen ön " fciralemma
n Suomesta Yhdysval-lavaisena
sUle työlle.
On Suomessa työläls-äksi
tehnyt, on . Jyry
ma hänet seuran k u h -
Äsasen lähdettyä' H e i .
iuurl joukko jyryläisiä
läntä laivarannassa.
1 oU Sudlmryn I.W.-
i-haalilla ammattipai-virolaisen
Lingin ja
triliiton entisen mesta-
"älillä. Mainittu Nykä.
as valkoinen Ja kuule-an
toimii jonkinlaise-btajana
Suomen l a h -
^ laisi saada hyvän
. sillä viime maanan-
Eänne Suomesta pohjo.
joukossa Karihaaran
"lotinen, innokas p a i -
oJa. HäneUä on m a i h i -
"•assa ifliut sama kes-poikien
valmentajana
»n Kustilia felsin^
=e kaikki nykyisen p a l -
^niksit ja vippakonstit.
ta Sipola saa paikka-
**an Ja siten jää K i -
ajailsmaan mattotaitu-
Tejlle on ilmoitettu näillä opin-topäiyillä
tultavan luennoimaan
inyöi^in punaisesta estetiikasta.
jLiuenhoitsijan on vaikea täyttää
tätä tehtävää siitä syystä, että p u naista
estetiikkaa" e i vielä ole ole-i
r i a i ^ k a a n . Rapaamme"'kyllä hy-
V i ^ i n kirjoitulföia taiteen jä este-t
i i k a h alalta eri maideq työväen
aikakausjulkaisuissa. Mutta ilämä
kirjoitukset • käsittelevät yleensä
enkoiskysymyksiä. Mitään yhtenäistä
tiedettä, yhteistä punaista
estiikkaa ei meillä ole. litiehnöitsija
Voi näin ollen kiinnittää teidän
huomiotanne punaisen estetiikan:
tarpeellisuuiteen.
Jokainen ken näillä opintopäivil-:
läkin on seurannut propagaridarylj-1 Mahdollisesti
miemme esiintymistä on varmastikin
"tullut vakuutetuksi- niiden B U U -
riarvoisfista merkityksestä luokkataistelullemme.
Monet näistä
12&:stä joukkoesitysryhroästä ovat
kerftittäväri huomattavalla täi-teelKsellskin
tasolla. Täiteellistfen
vaikiituskeihojen' käyttö' propagan-iaisamine
On t u l l u t ' päiväiikysy-mykseksi.
Jokaiselle järjestyneelle
nuorelle työläiselle ja ennenkaikkea
jokaiselle pifopagaiidistille
:äytyy olla selviö, ettei joukkoesi-tystyömme
voi ' kellittyä oikeaan
suuntaan enempää periaatteellisesti
.kuin proletaarisen taiteenkaan
kannalta kaiäoen ilman yhtenäistä
Tä' yhteistä ohjelmaa työsää, ilman
yhteisiä periaatteita siitä, kuinka
iheidän on jatkettava siitä, mlssä
täriäpaivänä olemSnöJTätä ohjelmaa
laajimmassa j merkitykse:/Ȋn
nimittäisin puiia4sic]^i?estiikaksi;
M u t t a — lijrfe/i^ee j o k u — emmekö
me voi jatkaa työtämme samalla
tavalla ImlhfBhänkiT^ ' a s t i?
K i r j o i t e l l a ' uusia lesityksiä j ä esittää
niitä? Minkävuoksi on tarpeel-ista
' 'sotkfeis-työläisten päätä yhä
Uudella tieteellä? Tuoda-i^vielä 'entisten
lisäksi' j o ku estetiikka näyt
tämöile?
•'EuiiJijallfe'ön eh4oton: oikeps
telidä'^^' tällaisia kysj^yksiä jä' lut-erinoitsijan
»velvollisuus on vastata;
niihin. Lueiltohri^^rkoituksena on'
omalta oSaltaän vailalsta tätä tärkeää
kysymystä..-^'^;t; v^; «
Y l e i s e n e s t e t i i k a n lähtökohta.
on se estetiikka ?. Sijiien
cysymykseen meidän on k a i k e t i ensiksi
vastattava. Tullaksemme punaiseen
estetiikkaan on meidän
tarpeellista tietää, mitä on yleinen
estetiikka: Uusin eötetiikan tutkimus,
jota Jiorvarispiireissä eduötäa
m.m. K . S. L a u r i l a , selvittää pati
o n sellaistakin, miltä todennäköisesti
ttilee Siäilyttämään paikkia^hsa
iaij^enisto^na ' ^fcrha|sessäkin esfötii-kdfesa.
^ ä i n ka^eö^''v&rsinkin niissä
kohdin, missä yleinen estetii|cka
sivuaa psykologiaa jä pitää ^htä
uonnonitieteellisei) materialismin
kälii^a;' PröfetMiÄatin tiie,'ptmaisen
estetiikan tie 'eroaa yleisen estet
i i k a n tiestä'serisi/äan heti, kun'
estetiikkajä taide joutuvat tekemisiin
yhb^iskuimäUisl^n ilmiöiden
canssa, 'Jieti' k u i i "Oti' 'vedettävä Ensimmäinen
tästä johtuVa Jkäytännöl-linen
johtopäätös. • •' ^
Yleisen 'estetiikan lähtökohtana
on •• e r i t y i s e n ' 'esteeftiseh' 'elämäniiii-rin
olemasöaolö. ' '
Kolme elämänpiiriä.
Tieije opettaa, että " ihminen
saattazl kaikkiin ilmiöihin j a asioi-lin
suhtautua kolmella päätavalla.
Olipa kysymyksessä mikä yksityis-apaus'
tahansa,' suhtautuu ihminen
siihen joko pääasiassa älyllään, t a i
pääasiassa tafaäoliaan'tai vielä pääasiassa
tunteella. EnsimäiBessä t a pauksessa
nimitämme hänen suhtautumistaan
- a s i a a n älyperäiseksi
eli inteUektuaalisekäi suhtaiitiimi-seksi,
toisessa tapauksessa suhtautumiseksi
tahdolla e l i v o l u n t o t i i v i -
'se,ksi ^ suhtaueämrsekin j a kbrlman-nessa
'^bpaiijfi^äessa jtannesuh^utu-miseka
e l i esteetjtif/äksi s a h t ^ ^ u -
^ huhupuheita, että
yn kuuluisan pikamat^
®, Mankin Villen, j f i .
Jähiafkoina Canadaän
-ole saaneet vielä vaft-tnnoettu
kiridand l a -
^ m-heUumies, on
« o saapunut takaisin
Tervetuloa takai.
° tyoläisurheilijoiden
rheiiuiehden Canadan-gy.
kuten tminettiö,i
^ b u o U - s e n B y .
näuLea kelmett suhtautumistavan
eriiäisuifd^ta,^ otamme -muutamia
esimerkkejä.
Ajatelkaamme, että tässä huoneessa
ei pidettäisikään opintopäi-vl6n
luentoja. Ajatelkaa, että tämä
sensijaan olisi porvarillisen oikeuden
istuntosalL Käsiteltävänä oli
tässä Ideltolakimaassa jokapäiväinen
j u t t u : juovuspäissä tehty murha.
Riippuen siitä^ mikä asema kullakin
juttuun nähden olisi, suht£^u-tuisivat
oikeusnäytelmään osaaottavat
henkilöt siihen hyvinkin erilaisilla
tavoilla. Asian käsittelyä
johtava tuomari suhtautuisi siihen
parktillisesti. Qän etsisi pääasiassa
vastausta kysymykselle, mitä on
tehtävä (montako vuotta kuritushuonetta
olisi tuomittava). Jutun
käsittelyä seuraamassa istuisi myös
e ; l n . joku tieteilijä: sosiologi, r i kostutkija
tai raittiusmies. Tällainen
tutkija ei kiinnittäisi huomiot
a ' a s i a n praktilliseen puoleen.
Kuunnellessaan jutun historiaa hän
eteisi siitä yleisiä, tieteellisiä l a -
Iceja. Mahdollisesti hän havaitseisi,
kuinka murha juuri on johtunut
Väkijuomien käytöstä, tämä taas
yhteiskunnallisista olosuhteista 'jne.
Hän yhdistäisi tämänkin tapauksen
aikaisempiin havaintoihinsa ja t i lastoihinsa,
pyrkien hiillä teoreettisesti
osoittamaan, että kurjat y h teiskunnalliset
olot j a niistä johtuva
juoppous, ovat rikollisuuden
syitä. Hänen suhtautumisensa olisi
siis pääasiassa älyperäistä, intellektuaalista,
teoreettista suhtautumista.
Ajatelkaamme edelleen, että
istuntosalissa seuraisi j u t t u a joku
työväen-kirjailija, j o k a aikoisi kirjoittaa
näytelmän 'tästä jutusta.
hänkin ajatteleisi
montako vuotta syytetty saisi,
mahdollisesti hänkin havaitseisi ja
esittäisi ehkä teoksessaankin teoreettisesti
oikeita havaintoja. Teoreettinen
j a praktillinen suhtautumiltapa
jäisivät hänessä kuitenkin
taka-alalle. Yläpuolelle niiden nousisi
tapaussarjan tunnearvo. Jär-ksTttävällä
tavalla kuvaisi hän ne
hUutavat laitakaupunkielämän epäkohdat,
jotka synnyttävät rikollisuuden.
Lukijan tunteisiin koskevalla
tavalla hän puolustaisi köyhä-listökortteleiden
vähäosaisia asukkaita,
tuomitsisi yhteiskunnan, järjestelmän,
joka on todellinen syyllinen.
Eikä v a i n ' teoksessaan. Jo
oikeussalissa istuessaan, syytetyn
kertomuksia kuunnellessaan hänen
mielensä kuohuisi. Hän näkisi jo
teoksensa pääpiirteissään valmiina,
filmikuvana silmiensä edessä. Täll
a i n e n suhtaijtuminen olisi tunn,e-suhtautumista
eli. estettistä suh-tautuniista,!,
, .
Toinen,tapaus,;Simoin suhtautuu
merjtieteiiijä . mereen tep^epttisesti,
kalastoja; p r a k t i l l i s e s t i , j a siitä ta,ur
iua malaava ^ii^e^vanlari estppifji^i-i
sesti. • . :
Edelleen suhtautuisi esim. vankilansa
akkunasta katseleva punaupseeri
vallankumouksen barrikaa<|i-^
tappeliibÄt »inähdälKfefeiti'i teörtjctti-;
sesti (str^tagi§ä|ti|)^- ^ > Taisteluun
osaaottava" työläinen pjaktillisesti ^
T a i t e i l i j a esteettisesti.
i: ii • (Jatkuu) '
Suomesta
Tämä jo riittänee kertomuksena
teille tällä puolen Atlannin olevat
t o v e r i t - synnyinmaan tovereiden
kohtalosta, j o i l t a on r i i s t e t t y muu
k u i n hiljainen ajatus vapaudesta.
Niinpä tahtoisin vedoto t e i h in tääHä
olevat myötämieliset työläiset, että
pohtisitte kokoukssisanne keinoja
millä hiemankaan voisimme huojentaa
lahtareiden pistimien välissä
ponnistelevien, mutta selvällä kannalla
olevien tovereittemme asemaa,
sillä varma olen, että Suomen
•työläinen ei ikänä sorru täydellisest
i , eikä saa sortua sosialifascistien
•"Lapuan lukon" raa'an komennon
alle.
Holland-Anierikan "NeW Amsterdam"
laivalla,' j o l l a matkustin tänne
seitsemän muun suomalaisen
kanssa, kuuloi[nme mukaan olimme
ensiniäiset suomalaiset matkustajat,
jopa koko sillä l i n j a l l a . Päätimme
sanoa käsityksemme matkasta.
• ,
Suomcsto tulevait kuljetetoan
Lontoosta Ranskaan Boulognecn,
pidetään siellä yötä puhtautta v a i l la
olevassa sotilaskasarmissa, siitä
noustaan mainitun l i n j a n laivoihin,
j o t k a kumminkin ajavat takaisin
E n g l a n t i i n j a kuten ennen matkustaneet
tietää, vasta South Hamp-tonista,
jbsta laiva lähtee; alkaa
varsinainen valtamcrlmatka.
L a i v a l l a ruoka, kohtelu j a puhtaus
olivat tyydyttävät, mutta seu-rusteluhuouneita
puuttuu kokonaan,
kannella oleskelutilaa j a
penkkejä on myös l i i a n vähän, jotka
jo alkaa muilla laivoilla o l la
poikkeuksetta. Tätä emme päättäneet
ilmi tuoda missään painosta-vassa
hengessä yhtiöön enempää
kuin vastaisiin matkustojiinkaan
nähden; vaan sanomalla totuuden
kansalaisillemme ja myös p i l e t t i -
liikkeillemme. — Matkustaja.
MOISTA MAISTA |
Nenvostoijitpn-E^Ia^-
nin jkauppasopimus
miseksL
: Meidän on heti aluksi painostettava
sitä to^asiaa; etteiv&t nämä
sidjt^atumistoVäi' ö^e erUIisiä. E l ä vässä
elämässä ätalM^ ominen
Suhtautua^ kaikkeen «öitä haW'aistii
täikSU niiW^^ sa-
Uianaikaisesäl WiVta' jok^ises^
£sä'on joktr'naista
co]UnesU'^ä&taut^ ^^taäh-
£um"^ Vpifollä,'^ se' *y^J|aä ihnuseb
tdisia vöinialdcampdinä. Pahoeasam-me"
sife e s t ^ c ^ i f t ^ ^ " e)i^ i ^^
taatundsiäta t a r ^ salaista
ihminen
c^stä tai UiiisestaESliiiiantau ilmiöön
pääasiassa tani
Kälh' eroitomE^ i ^ -
Ihpiinä: i e ^ praMgiisen
j ä estettisen eläolän^l^^
simaisitito näistä 'i6iii'^}eiEen" estettään
lähtökdhtäna.' ^'
Kofane salttjMiti>inistapa«.
£siau»HkiccijiL
I ^ SaadaiseimEBe: e i ^ sn ikaa^
E i ole tarkoitukseni kertoa m i tään
uutto j a ihmeellistä. Mutta o l tuani
siellä kahdeksan kuukautta,
n i i n joku lause näkemistäni siltä
ajalta.
Ollessani talvikuukaudet pohjois-
Karjalassa asuin siellä Repola-yhtiön
tukkityömailla, jotka sijaitsee
Venäjän r a j a l l a . '
Sanottu yh£iö on ostonut metsää
Venäjän valtiolta j a saanut myös
luvan käyttää suomalaista työvoimaa,
jossa o l i k i n 1,600 miestä ja
400 hevosta. Suurin osa puista ajett
i i n Suomen puolelle. Kämpät myös
oli Suomen puolella. Rajan y l i oli
kulku yhdestä kohtaa tiukan passi-järjesteimäii
vallifessa koko raja-alueella.
Työväenlehtien saanti oli
siellä kokonaan mahdoton; ohranan
määräysvallan^Iaisuus kaikkialla.
Työpalkat keskimäärin: urakkatöissä
50 mk-, päivätöissä 35 mk.
Päivälle. Yhtiö piti ruokatavarakauppaa,
.kiskoen siitä lähes puolta
korkeamman hinnan kuin muualla
Suomessa.
Kämpät, lukuunottamatta muutamaa
hiljan valmistunutta kämppää,
bU n i i n kurjat, että en ole
koskaan kurjempaa murjua tässä
maassakaan tavannut. Lisäten sekavuutta
j a tilanahtoutta se ky n
noissa luolissa miesten suurimmalta
Osaltaan' pitää itse valmistaa ruokansa.
Makuutiloina o n yhteinen,
useinkin pyöreistä puisto tehty l a va.
Järjestynyttä työvoimaa, toi
edes siitä puhuttavankaan ei sall
i t t u , gellaiselle o l i sieltä 8 tunnin
sisällä karkoitus määräys, jollei
syyte maai^petoksesto-
Muutenkin lahtorivallan tolou-deljihen
elämä kitua nykyisen k r i i sin
vallitessa. Yhtenä tekijänä on
sekin, kun Venäjä valtaa Suomelta
ulkomaiset puutovaramarkkinat.
V o i epäillä, että nekin sahat jotka
vielä siellä täällä maassa ovat
käynnissä, joutuvat pian seisomaan
koska pnutevara ei mene kaupaksi
entisillä korkeilla hinnoilla, joito
phata^^arakapitalistit ovat oppineet
saamaan. Se lisää toas ennestään
Eunrto työttffmyyttä-
Selvän luokakannan omaavien
työväenjärjestöjen toiminto kokonaan
lakkautettu eosialidemokraat-f
i eh säätämän kokoontumislain ja
" L a p u a n l u k o n " toimesto, porvarist
o n juhliessa monkari-kunnuksia
tekeville fascistihurtille, jonka v i i meisin
näytös pelattiin "Työn Ää-
^ e n " jfaiox^ yaasassa.
Neuvostoliiton Ja Ison Britannian
välillä tehdyn kauppasopimuksen
merkitys on siinä, että taloudelU.
set suhteemme Isoon Britanniaan
sen kautta tulevat kiinteälle, so-pln^
uksen mukaiselle pohjalle, kirjoittaa
Neuvostohallituksen äänenkannattaja
"Pravda" v.k. 17 p:nä,
jatkaen:
"Tällaisen toiminnan pohjan tarpeellisuuden
osoittavat paraiten äs.«
keiseb 'tapahtumat Ranskassa. L o n -
toossa allekirjoitetun sopimuksen
merkitys ei kuitenkaan rajoitu vain
taloudelliselle alalle. Se on epäilemättä
samalla Neuvostoliiton johdonmukaisen
ja kiinteän rauhanpolitiikan
suurenmoinen saavutus. V i i sivuotissuunnitelman
tuloksellisen
toteutumisen johdosta avautuu kaupalliselle
kehityksellemme suuria ke.
hitysmahdolilsuuksia, joihin nähden
varsinkin Englannin suhteen on olemassa
hyyät edellytykset. Toisaalta
olisi väärin yliarvioida Lontoossa
tehdyn sopimuksen merkitystä. Tie,
jota myöten suhteet' Ison Britannian
ja Neuvostoliiton välillä viimeisen
vuosikymmenen ajan on k u l kenut,
on kuolleiden sopimuksien
peittämä. Kokemukset ovat osoit.
taneet, että imperialistisen porvariston
hallitukset, jotka saarnaavat
"sopimuksien kunnlolttamlsto", teoissa
säikkymättä ovat valmiit polkemaan
ne jalkoihinsa, jos vain
on kysymyksessä Iskun suuntaaminen
Neuvostoliittoa vastaan.
Heikentämättä nytkään silmänräpäykseksi
bolshevistista tarkkaavaisuuttamme,
olemme valmiit huhtik.
17 p:nä tehdyn sopimuksen mukal-
•sesti toimimaan niin pSljon kuin
mahdollisto N-liiton j a Ison-Britannian
välisten tajbudellisten suhteit-,
teri rakentamiseksi j a vakiinnuttamiseksi.
Täs.sä suhteessa eivät rJitä 1 Fa.scistlsen komennon tiukentaminen
vain muodollLset sopimukset. Ison
larivaltiaat Puolaan erikoisen hoitajan.
Millään keinolla el tilannetta
kuitenkaan ole voitu korjata. K a pitalismin
yleismaailmallisen pulan
Johdosta on fascistitn asema Puolassa
edelleen nopeasti kärjistjmj-t,
Pikutuurikomennosta huolimatta
fascistihallitustenkln on täytynyt
usein jättää paikkansa. Pascistiser.
terrorin alla järjestetty ja toimivF
parlamenttikaan el ole aina voinu.
osoittaa hallituksille niiden haluamia
varoja kyllin rUttävästl valtlor
budjettiin • fascistlkomennon ylläpi
tämiseksL Joku aika sitten kukistui
jälleen hallitus tämän johdosta
Puolassa. Senjälkeen pystytettiin
maahan uusi. Puolan fascistldik-toattori
Pilsudskille mieluisampi
hallitus. Tämä asettui heti entistä
tiukemmin parlamcnttarismla vastustavalle
kannalle, ja nyt kerrotaan,
että hallitus aikoisi heti pää-siäiscn
jälkeen hajoittaa parlamentin
uusia vaaleja toimittamatta.
P*aolan soslaUfasqistien j^ä-ää-nenkannattaja
on asian johdosta
julkaissut kirjoituksen, jossa se v a roittaa
tällaisesta toimenpiteestä ja
huomauttaa, että menettely olisi
"perustuslakien vastaista". Sosdcm
Johtajat ovat Puolassa koko fascls
tiscn valtakomennon ajan koettaneet
antaa sille kannatustaan, ja
n i i n he yrittävät tehdä^ tässäkin
kysymyksessä. Puhumalla perustuslakien
vastaisesta toiminnasta, tahdotaan
siunata nykyinen fasclstiko-mento
ja antaa sille edelleenkin tukea,
kunhan fasclstlt vain toimivat
vahvLstamiensa "perustuslakien mukaan".
' >
Mutta tämä menettely on käynyt
fasclsleillc entistä talkeammaksl.
"Perustuslakien mukaan" on Puolan
työtätekevä väestö, sekä työläiset
että talonpojat, riistetty niin
perusteellisesti, että suurilla joukoilla
ci ole enää elämisen mahdollisuuksia.
Tämä on johtanut Puolassa
viime aikoina laajoihin työlälslll-kehtimisiin,
jotka varsinkin Puolan
/suii(rma kivllillllaluelUa ovat
niuodostuneet erittäin vpjinakkalksl.
K u n työläiset täällä ovat lähteneet
taisteluun /jlämänsä puolesta, on
Ifcfeltä vastaan mobilisoitu kalkki
fasclstisen valtion voimakeinot. U -
seita työläisiä on näissä taisteluissa
saanut surmansa, paljon haavoittunut
Ja joukottaln vangittu. Siinä On
fascistien "perustuslaillista" toimintoa,
jolle sosdem johtajatkin antar
Vät kannatuksensa. Jo vuosia sitten
he olivat yhdessä fascistien
kanssa ampumassa työläisiä Varsovassa
vappumielenosoltukslllakln. i
Mutta tästäkään. "perustuslalUjT
suudesta" el ole ollut apua. Työväestön
On täytynyt nousto. yljä
uudelleen ja uudelleen toisteluun, e-lämänsä
puolesta. Valtovia lakko-täisteluja
on puhjennut usein eri
ptlttiHft maato- Joltokln aikoja.- s i t ten
käydyssä Lodzln kutomatyöläls-ten
lakossa, johon otti osaa useita
tuhansia työläisiä, osoittivat työläiset
sellaista voimaa, että ' fas-clstit
Jo silloin katsoivat "perustuslaillisuutensa"
riittämättömäksi
taistilussa työväestöä vastaan. Vaikka
•'kalkkien työväestön todellisten
talsteinjärjestöjen toiminta oii k i e l letty,-
Jtävivät työläiset siltä huoli-matta
menestyksellisesti taistelua
järjestöjensä johdolla. Monet muutkin
taistelut ovat Puolan työläisille
ja tolonpojille antaneet kokemuksia
fasclsmin hirmuvallasta vapautumisen
tiellä.
Nykyistä fa.scistikomentoa pitävät
sosdem Johtojat kuitenkin Puolassa
perustuslaHllsena. Sen puolesta he
puhuvat. Mutta nämä perustuslait
eivät voi tyydyttää enää fas |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-05-16-03