Vapaus, September 6, 1929

              B?i1.'t'-
'iii'
VAPAUS
B. C. KOL. A. VAAR*
T O I M I T T A J A T
V. POHJANSALO. A. PAmo.
«tectajcm QaotMca piOl elia tmaotim» krtio 4 ip. amtrnrtaStfiitZa •iOiimxi «tMfJMM.
Tl Ubmr BaiMia». SJ Vnm U. P«kÄa M Ä P,i»i<»e*.. Be> Cf, Saibair. 0 « .
f» lM«a»t Ltbtity BatMin». «T Lan» St. F«h«aa g g W . , TT
Punaisen päivän kysymys Suomen
eittskannassa
Kuten tunnettua, punaisena päivänä eli elok. l p . riehuivat poliisit
Suomen kaupungeissa mitä raaimmalla tavalla tyoläbten kimpussa-_ Mut-
^ ta «iitä huolimatta olivat mielenosotukset muodostuneet valtaviksi.
riehui haUituksen määräyksestä. Täten näyUi "edistysmielinen" hallitus
oikean karvansa kukistumisensa aattona.
Mutta punaisena päivänä kokoontui myöskin Suomen uusi eduskunta.
Heti punaisen päivän tapahtumain jälkeen esitti sosialistisen työläisten
jä pienviljelijäin eduskuntaryhmän puolesta Asser Salo eduskunnalle hai
lituksen vastattavaksi välikysymyksen, joka päättyi seuraaviin kohtiin
Onko hallitus tietoinen siitä, että se kieltäessään kuluvan elo­kuun
1 päiväksi suunnitellut imperialistisen sodan vastaiset mielen­osotukset
ja erinäisten lippujen käytön, on loukannut maan perus­tuslaissa
turvattuja kansalaisoikeuksia?
Mistä syystä hallitus asetti näiden mielenosotusten varalla suo­jeluskunnat
valmiiksi aseellista toimintaa varten ja antoi maan po­liisivoimalle
valtuudet käyttää väestöä vastaan törkeätä väkivaltaa?
Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin poliisin kyseellisloi
mielenosotusten yhteydessä harjollaman mielivaltaisen ja provosoi­van
menettelyn johdosta?
Hallituksen puolesta välikysymykseen vastasi ministeri Kivimäki,
joka on tunnettu kommunistikauhustaan. Asiallisesti ei hän voinut kiel­tää
hallituksen liikkuneen laittomuuden teillä antaessaan määräyksiä mie­lenosotusten
estämiseen.
Luihuinta osaa välikysymyskeskustelussa näyttelivät sosialidemokraa­tit,
jotka taistelivat muka demokraattisten oikeulttien puolesta, mutta itse
asiassa tukivat fascistiporvareitten hyökkäyksiä työläisten laillisia oikeuk­sia
vastaan. Lopuksi he hätääntyivät esittämään hallituksen laittomuuk­sista
jonkunlaisen paheksumblauseen^ jonka puolesta työläisten ja pien­viljelijäinkin
edustajat äänestivät, kun sila ennen heidän päiväjärjestyk­seen
siirtymisesitykseusä oli kumottu porvarien ja sosdemien yhteisillä
äänillä. Sosderoienkin esitys kumottiin kaikilla porvarien äänillä. Näin
"edistysmielinen" hallitus sai poistua "Suomen kansan eduskunnan" va-kuutdcsella,
että on oikein hakata alas työväestön sotavastaiset mielen­osotukset.
;
EDglantilais-ameitalaineD kamppafla CaDadasta cn tapahtunut jossain Calgaryn lähis­töllä.
Joissa Antti Bakka ön ajaxmt
8 jalkaa kco-kealta tumpalta alas tro-
Workerissa kirjottaa lehden lon- tain" propagandaa, matta on se kyistä valtakunnan ristiretkeä .Ja^kJ^^^^Sn^* oSS^SidS
joutui'vastustamaan konservatiivien,^™* lapsineen. unnet«jmuuu«s>*
AntOKömetk
paikallisen lehden kertoman mukaan.
toolainen wirjeenvaihtaja Englannin
ja Amerikan, taistelusta Canadasta:
Englannissa on nykyään käjmnis-antanut
pikku näpsäyksen brittiläi-sen
valtakunta-aatteen kehitykselle.
Canada esimerkiksi lähetti pois
keinotekoinen halUtnsvaihi^^
kirjottavat neu­vostolehdet:
;
-Ranskan poliittiset tapahtumat opettavat meille yhden asian: sovit-telijajohtajat
ovat aina ja kaikissa tapauksissa valmiit pelastamaan por­variston.
Mitä tapahtui -Ranskassa kansainvälisen Punaisen päivän aattona?
Poincaren, teollisuuskapitalistien hallitus "kukistui" sen johdosta, että
parlamentissa äänestettiin sille epäedullisesti. Niin vakuuttaa porvarilli­nen
ja sovitteleva lehdistö, koettaen siten^ vielä kerran hämätä työtäteke­viltä
totuuden.
Tosiasiassa ei tapahtunut minkäänlabta Poincaren hallituksen '*ku-kistumidta*
V vaan ainoastaan koottiin ranskalaisten sovittelijain "palo-suojelusosastot-
teollisuuskapitalismin vallan pelastamiseksi.
Rapkan parlamentin, jonka enemmistöön Poin^care nojasi, oli hy-väksytfävä^
tunnettu ranskalais-amerikalainen sopimus valtojen välisistä
sotaveloista. Amerikalaiset pankkiirit, jotka pelkäsivät ranskalaisten ami-mattiveljieiisä
kasvavaa kilpailua, asettivat ankarat ehdot. Ne eivät sal­lineet
Ranskan taholta asetettavan minkäänlaisia verukkeita, so. ehtoja,
että Ranska maksaa sotavelkansa ainoastaan siinä tapauksessa ja siinä
määrässä kuin Saksa maksaa Ranskalle sotakorvausmaksuja.
Kysymyksessä on 4 miljardin dollarin suuruinen summa. Ja jos
Ranskan parlamentti olisi hyljännyt tämän sopimuksen, jossa myönne­tään
62 vuoden maksuaika, olisi Poincaren hallituksen tullut antaa ame-rikalaisille
jo elokuun 1 p:na 400 miljoonaa dollaria käteisrahassa. Mis­tä
hyvästä tämä summa oli maksettava? Se on maksettava niistä ammuk­sista
ja muista sotatarpeista, jotka Amerikan imperialistit jättivät Rans­kaan
maailmansodan loputtua. Ja sitä nimitetään yhteiseksi sodaksi ih­miskunnan
^S^apanttamisen" puolesta. ;
Ranskan, parlamentti hyväksyi sopimuksen, päättäen asettaa työtä­tekevien
hartioille uusien verojen kuormituksen, jotka verot on asetettava
Amerikan velan kuolettamiseksi. Näyteltiin taas yksi, näytös, jollaisia
kansainvälinen porvaristo on viimeisten vuosien aikana hyvin usein näy­tellyt.
Poincare antoi Ranskan pikkuporvariston kahden puolueen, so­sialistien
ja radikaali-sosialistien kukbtaa itsensä. Silloin kun äänestet­tiin
Amerikan velkasopimuksesta, niin parlamenttiäänestyksessä kerääntyi
kaiken kaikkiaan 8 äänen enemmistö. Osa niistä oikeistopuolueista, joi­hin
hallitus oli siihen mennessä nojautunut, äänesti hallitusta vastaan.
Poincare näytteli ^^pahoinvointia" ja uuden hallituksen muodostaminen
annettiin Briandille; vasemmisto-porvarillisten puolueiden ystävälle, joka
voi asiat järjestää varsinkin sosialisovittelijain kanssa. Tästä lähtien tu­lee
Ranskan uusi hallitus nojautumaan n Intemationalen johtajiin.
Ranskan porvaristolle ja varsinkin teollisuusporvaristolle oli tar­peellista,
että tulevan hyökkäyksen työtätekeviä joukkoja vastaan suorit­tavat
sosialistisovittelijat ja muut pikkuporvarilliset puolueet. Vyöryttä­kööt
he verotaakan ja toteuttakoot työpäivän pidennyssuunnitelmat. Ja
jos elokuun 1 p:nä poliisit ja santarmit ruhjovat työläisiä raihnaisiksi,
niin vastatkoot siitä "vasemmistolaiset" eikä Poincare.
Sellainen on Poincaren hallituksen vapaaehtoisen "kukistumisen" syy.
Ja vain työväenluokan pettureiksi syntyneet voivat sellaisten olojen valli­tessa
mennä hallituspukille.
Itävallan f aseistit vallankaappausta
valnustelemassa
Viime aikoina on Itävallan sosialidemokraattisessa lehdistössä ollut
useita kirjotuksia, joissa on ylbtetty uuden hallituksen "demokraattista"
toimintaa. Samalla sosialidemokraattinen lehdistö melkein joka päivä
kertoo fascistivoimieh mohilboinnista. Fascbtien sotilaallinen järjestö
**Heimwehr" valmistautuu avoimesti vallankaappaukseen ja ilmottaa, että
se järjestää retken Wieniin syyskuun 17 p:nä.
Äskettäin paljastettiin Lintzin asemalle saapuneet Heimwehrille oso-tetut
laatikot aseita sisältäviksi ja muutamaa päivää myöhemmin paljas­tettiin
Lintzissä jälleen vibi aselaatikkoa, jotka oli osoteltu Heimwehrin
eräälle johtajalle. Pienin esikaupungeissa f aseistit terrorisoivat väestöä,
poliisien antaessa heille «apua siinä.
Hallituslehti "Reichspost" harjottaa propagandaa Hcimwehrin hy­väksi.'
Sosialidemokraattinen lehdistö käy ankaraa kamppailua kommu­nistien
aikomusta vastaan järjestää työväen puolustusjoukkoja, vakuut­taen,
että "sosialidemokratian voimat ovat vielä kyllin suuret torjumaan
fascistien hyökkäykset".
neenä kahdeksankuukautis-kautera
20,000,000 punnan arvosta vähera-
lia Canadan päätuotteita vastaan­sa
klivaa agitatio valtakunnan yb-[maasta viime toukokuuhun päätty-tenäiseksi
taloudelliseksi kokonai­suudeksi
saattamisesta. Se päämää­rä,
jonka puolesta monet kapltalis.
tiset ainekset taistelevat, on va­paakauppa
valtakunnan rajain si­sällä
ja laaja. suojelnstuIH ulkolaisia
tavaroita vastaan. Epäilemättä tu­levat
taloudelliset kys3rmykset ole­maan
etualalla tulevassa valtakun­nan
konferenssissa ja tullaan näitä
näkökohtia voimakkaasti puolustu-maan-
Mutta näyttää olevan pieni
mahdollisuus konferenssilla muuhun
kuin paljastamaan sen tosiasian, et­tä
Britannian hegemonia on mennyt
ja että valtallfunnan yhtenäisyys ja
kokonaisuus, josta brittiläisen kapi­talismin
vakaannottajat ovat niin
hartaasti unelmoineet, ei tule kos­kaan
olemaan muuta kuin unelma.
Tosiasiallisesti ei valtakunta ole
muuta koin löyhä liitto, joka työs­kentelee
yhtenäisesti vain silloin,
kun sellainen ei vahingoita sen eri
osien omia etuja. Dominiot eivät
uhraa ; itseään m'iden hurskaitten
suunnitelmien hyväksi, joita britti­läiset
kapitalistit ajavat toubutes-saan
entisen "maailman työpajan"
pelastamisen puuhbsa. On kyllä
totta, että Yhdysvaltain esitykset
tullimuuriensa edelleen korottami­sesta
ovat saaneet aikaan hämmäs­tystä.
Se ei ole vain jälleen herät-tanyt
henkiin "Europan Yhdysval-lupanksia
ravintoaineitten tullikysy­myksessä.
Yhdysvaltain tullipolitiikan seura­uksena
on ollut "työväenhallitnk-on
loukkaantunut Mäkelä ja Suomi,
ia "kuollut Grönlund-niminen.
Rofman iUaavieton
NUORISON OSASTO
Mälarinläakson noori-sopäivät
Ruotsissa
sen" valtakunnaHisten suunnitehni-^pää^ jig^j ijeerln aluekomitea järjes-män
farmituotteita ja nisajauhoja en kehitteleminen, Thomasin vierai-;jgg gyyg^ 27 p:n <]7Bifrf Ohjelma tu­kuin
vastaavalla ajalla 1921, ennen In Canadaan tänä kesänä, valtakun-;sellainen, että sitä ei ole ermsn
koin Yhdysvallat
ensiksi kohotti tul- nan itsekannattavabuns-liike ja kon- u^ijty eikä kuultu. Näytöskappalei­servatiivben
puolueen uuden valta- takin esittävät sylvanlakelaiset yhden.
Canadalainen nisu saa nyt maksaa j kuntapolitiikan luontuminen — kaik-! ^ggperöiaiset toisen ja cadnerilaiset
40 senttiä bushelia kohti tullia Yb- ki nämä ovat tekijöitä, jotka ny-j ^imannen. Paikallisissa ihnotukslssa
dysvalloissa- Yleensä arvioidaan et­vaikeaksi
arvioida nimetkin tietoon.
tä marraskuulla voimaan astuva
tulli sulkee 10,000,000 punnan ar­vosta
lisää canadalaisia tuotteita
Yhdysvalloista. Samaan aikaan Yh­dysvaltain
vienti Canadaan kasyaa
harppa-askelin. Tämän seurauksena
oh valtakunnan vapaakaupan teoria
jonkun veraan voimistanut ja ca-nadalaiset
konservatiivit, jotka pu­huvat
Canadasta kuin Yhdysvaltain
lypsylehmästä, vaikkakaan he eivät
voi toivoa tiklin korotusta yhdys­valtalaisille
tavaroille, odottavat
hallituksen vähentävän tullia niiltä
tavaralajeilta, jotka kuuluvat etuoi­keutettujen
tavarain luokkaan.
Brittiläbet konservatiivit ovat lu­vanneet
olla asettamatta mitään tul­lia
ravintoaineille ja nyt taas virin­nyt
taistelu brittiläisen taloudellisen
yhtenäbyyten puolesta törmää yh­teen
täinän lupauksen kanssa. Pieni
kuohahtus jo tapahtuikin, kun kon-servativien
puolue peruutti -riralli-sen
kannatuksensa eräältä ehdok­kaalta,
joka täytevaalebsa tuki ny-
Sylvan ^rveen hakknl
kyään tekevät
tilannetta-
Yrittäessään kaikin voimin elvyt­tää
ja lujittaa näitä markkinoita,
brittiläiset kapitalistit, kuten hyvin v.k. 25 p. eräs Edmontonista kesälo-tiedetään,
alentavat kustannuksia j maila ollut nuorukainen (nimeä en
polkemalla palkkoja, rationalboimal- tiedä). Vähän tätä ennen hukkui e-la
jne. ja siten koettavat saavuttaa igs Red Deerista ^ oleva nainen. Siis
"kilpailun hintatason." Ja paitsi!kaksi vähän ajan sisälle. Joka kesä
markkinain monopolboimbyritystä, i on hukkunut täällä Joku ulkoa tui­jota
valtakunnan taloudellben yh-|lelsta huvitteUjoista. Paikkakuntalai-tenäbyyden
propaganda merkitsee, Ullia vaan on ollut täällä niin byvä
turvaudutaan vielä lisälääkkeeseencnni, että 30 :neeh vuoteen ei tämän
TaJstrintervelidyB Suomen
työEUsUIe
'muMrille
Keski-Ruotsin vuotuiset nuorisopäi­vät
vietettiin tänä vu<mna 27—28
p:nä heinäkuuta Upsalassa. Kaupun­kiin
on Tukholmasta Tna.Ht^^ Q . go
km., kestäen se junalla noin 45—50
min.
— "parempaan myymistaitoon ja j kirjoittaja nuusta yhtään hukkuneen,
flmotukseen." Ei vain Walesin prins-| vaikka ollaan paljon uimassa Ja pal-si
kehota tätä keinoa käjrttämään,! Jon asuu ihmisiä aivan Järven ran-myöskin
Mr. MacDonald, "työväen" nalla. — X X X .
pääminbteri ensi työkseen, toimeen­sa
astuttuaan, erikobesti neuvoi ka­pitalisteja
"ilmottamaan hyvin, jär­jestämään
myyntinsä tibteellbesti
eikä antamaan pelon äänien häiritä
itseään."
Mutta näbtä rohkabeyista sanob-ta
huolimatta kalvaa pelko brit-tiläbiä
kapitalisteja, sillä heidän
järjestelmänsä on painuvalla tiellä.
Selostaessaan Komnmnbtisen kan
eaihvällsen toimeenpanevan komitean
kymmenennen täysistunnon työtä Le-ingradin
puolueaktiiville, lausui tov.
Vlanullski vallankumousliikkeestä siir­tomaissa
m m *%ur(Uk^
telun nylQdsellä kehitysvaiheella S U T '
tomaissa ovat luonteenomaisia seuraa­vat
kohdat: '"y
Ensiksikin, kansamsvallankumouk-selllnen
liike siirtomaissa kehittyy sa-iäanmukaisesti
kansainvälisen työvä­enluokan'
vällankumduksellisen nou­sun
kasvun kanssa. TäUä emämaiden
vallankumouksen nousun Ja siirto­maiden
keskinäisellä vaikutuksella on
erikoinen merkitys.
Tobena luonteenomaisena piirteenä
siirtomaiden YftHflnk^mo^^R^^^^fk'*«'p ny-cyisessä
kehitysvaiheeiraa on kansam-välisen
imperialismin puristuksen voi­mistuminen
jsifrto-' Ja puplisiirtoniais-:
sa. Tämä puristus m Ilmennyt en­nenkaikkea
kansallisen pääoman o-minabpainon
vähenembenä siirto­maiden
taloudellisessa eJämässä. Niin­i
ä esimerkiksi Amerikan kapitalbtit
ostivat äskettähi 75 milj. ödllarbta
•Shanghain sähköaseman. V. 1923 ul­komaalaiselle
pääomalle kuului Kii­nassa
54 pros. kivihiilit^lUsuudesca,
mutta V. 1928. Jo 72 pros. Samanlai­nen
kuva ori havaittavissa metalli- ja
kutomateoliisuudessa. Intiassakin yk­si
suurimmista alkuasukkaiden teolli­suusaloista,
rautatehdas Tata. on sUr-tynyt
Englannin pankkien. käsiin.
Kolmantena piirteenä. Joka luon­nehtii-,
yffn^t)ilniTnoTf*'''"']?^s*'ji liikkeen
nykyisä etappia siirtomaissa, on kan-säinväilben
natsidhallstisen porvaris­ton
siirtyminen kansainvälisen impe­rialismin
leiriin melkein kaikkialla.
Voimakkaiden' konimunlstlsten puo­lueiden
luominen siirtomaissa on tul­lut
keskustehtävSksi KommunlstLselle
iuitematsionaleile. :
^' Kiinassa on havaittavissa uiitta voi-inakasta
yftii^niniTTnyiisHiiffeppn nousua:
lakkoliike;- vallankumousliike maaseu-
4ulla. Siellä Ja tääUä Siinassa puh.
kee talonpoikabkapinoita. Jälleen on
nouset "Punaista BSeihälden" Ja
"lienten Puukkojen*' toiminta. Mo­nilla
seudtdlla toimivat kammuni^Ien
Johtamat isissDodbt. huhtikuussa pe-^
rtbtettilh eräässä Ktnontungin kun­nassa
neuvöstovaltan.
Mutta suurin vallankumouksellinen
(Tiedotus metsä- ja sekatyöläbunion
osaston perustavasta kokouksesta täy­tyi
Jättää, pob, koska se oli myöhäs­tynyt.
— Toim.).
merkitys epäilemättä tällä hetkellä on
Intialla. Vallankumous kehltiyy In­tiassa
tobissa plosuhielssa kuin Kii­nassa.
Vallankumouksella on Intias-i^
a paljon suuremmat: vaikeudet.
Ensinnäkin Intia on kaukana Neu­vostoliitosta,
kun taas Kiiiia dn Neu­vostoliiton
välitön rajamaa/Toiseksi
Intia pn Englannin imperialismin mo-nopollvaltiudeh
alainen. Siellä el käy
taistelu imperialististen valtioiden vä­lillä,
Jotka keskinäisellä taistehillaan
heikentävät maailman imperialismia.
Kolmanneksi Intiassa ei ole käyn-nissä
tabtelu eri sotilasklikkien vä­lillä,
mikä heikentää taantumusta ja
helpottaa vallankumouksen asiaa. Vih­doin
Intian porvaristo on oppinut
Kiinan vallankumouksen kokemuksb-ta.
•-.
•' Mutta Telian v»^nn.T>fr^i^oii^^^Ha on
useita. etubuuksiakin. Ennenkaikkea
<m' siellä voimakkanipl proletariaatti
kuin Kiinassa. Ja se on luokkatietoi-suiidessaan
korkeammalla asteella.
^ Tov. Lenin puhiil Venäjän v. 1905
vallankumouksesta; että vaikka se
olikin porvarillb-demokraattinen val­lankumous,
niin se kuitdikin käytti
niitä, tabtelumetoodeja, Jotka ovat
luonteenomaiäa proletaarbelle val­lankumoukselle.
"
Näitä Leninin sanoja voidaan nyt
täydellisesti sovittaa Intiaankin. Bom-bayn
proletariaatin sankiarilllDen lii­ke
puhuu änoastaan siltä, että Intian
työväenluokka muodostuu vallanku­mouksen
Johtavaksi voimaksi, ja
myöskin siitä, että lakko tulee siksi
jjäätekljälcsl. Joka panee työväenluo­kan-
voimakkaaseen liikkeeseen.
Ja tämä puhuu sitä, että Intian
vallankumouksella tulee olemaan sy­vempi
proletaarinen Joukkoluonne kuin
Kiinan vallankumoi^ella.
Matkalla Neuvosto­liittoon
Heinäkuun 14 p. lähdin minä Ja
Grönlundit F. Arthiuista matkalle
kohts Neuvostoliittoa. Matkamme
kulki Montrealin kautta. Johon saa­vuimme
heinäkuun 16 p. Olimme slelr
la yhden yön. koska oU epävarmaa.
Josko olisimme, päässeet sinä iltana
yli rajan. Stoiilbergin Jussin kans­sa
kävimme katsomassa S. J . toimin
tapaikkoja. kuten haalia Ja juhsa^
kenttää. Ihmetellä täytyy toiminnan
nopeaa edistymbtä sieUä, verrattain
lyhyellä ajalla. Kapakoita montrea-lissa
on aivan Joka nurkassa, sama­ten
kirkkoja. Vosikatkit, jolta en oie
enää n ä h n y t Yhdysvalloissa, enkä
Canadassa muualla, tapaa siellä. Läh­din
sbltä seuraavana päivänä, vaan
Grönlundit Montrealista meihin liIt->
(TVän perheen kanssa Jäivät illalla
lähte^^än Junaan. Yhdysvaltaln-^^ Ja
Canadan rajalla ei ollut mttäftn vai-keuteia,
ainoastaan pari kysymystä te­kivät.
New Yorkiin saavuin saman päi­vän
iltana, kuin lähdin Montrealis­ta,
mutta toiset ei ehtineet sinne en­nen
kuin seuraavan päivän, Iltapäiväl­lä.
N. Yörkissä~ föimme^icuiillä et^'
temmo saa tikettiä Havresta Lenm->
gradiin, vaan on mentävä rautateitse,
ja sitäpaitsi laiva lähtee 19 p. Iltana,
eikä niin kuten oli puhe 2b p. Meille
nihi ollen tuli koko lailla kiire, sillä
Osaston kokoukseasa
joita pidettiin t.k. 2 päivä, hyväksyt­tiin
uutena jäsenenä osäJstobn Eino
Kyrklin. Samalla valittiin Kyrklin
järjestysvaliokuntaan. Keskusteltiin
osuuskäujpan puolivuosikokouksen
suhteen sinne tarvittavista edusta­jista.
Valittiin neljä edustajaa e-dustamaah
osastoa, valituksi tulivat:
A. Tarkiainen, H, Hill, Mrs. E. Kos­ki
ja. y . Lehti. Annettiin evästyk­set,
että haaraliike on välttämätön
perustaa sopivaan paikkaan täällä,
syystä, että itse pääliike sijaitsee
liiaksi laitakaupungilla, joten ihmis­ten,
jotka asuvat tobella puolen
kaupunkia, on vaikea tehdä liikettä
pitkän matkan--tähden. Jäsenryn-täys-
iltamat pidetään, kuten on ai­kaisemmin
mainitta, 15 p:nä syys­kuuta-
Silloin sopii. jokaisen, joka
vähänkin tietää tarvetta järjestyä
joukko toimintaan, tulla haalille. Sil­loin
on hyvää ohjelmaa ja samalla
voi itsensä kirjoituttaa jäseneksi
Suomalabeen Järjestöön. Nykyään
pitäisi jokaisen aikaansa seuraavan
ihmisen olla joukkotoiminnassa mu­kana,
kulkea järjestyneiden työläis­ten
kanssa käsi kädessä. Lanimas-laumakin
on järjestynyt, ne kulke­vat
kaikin yhdessä joukossa/ joten
työläistenkin pitäisi kulkea jouk­kona
ja tehdä kaikkensa joukko-toiminnan
edistämbeksi, eikä yksi­lönä
koettaa parantaa yhtebkunnal-lb
»a vääryyksiä. "Järjestysmiehille
annettiin lupa pitää juopuneet pob-sa
osaston iltamista. Täällä onkin
juoppous ylebenä paheena, joten
olisi suotavaa, että ei juopuneet
tulbi haalille tekemään häiriötä.
Olbi parempi, että rähjäisitte siel­lä
missä juottekin.
.Näyttämötyö
on ollut" hiukan seisauksissa. Otet-tim
pari viikkoa henkeä takaisin,
mutta nyt on taasen täysi höyry
päällä. Harjoituksen alla on nyt
suuri viisinäytöksinen näytelmä
"Robtoväkeä", joka tullaan "esittä­mään
t-k. 14 päivä, Roistoväkeä
on uutuus alallaan. Täällä ei ole
esitetty sen luontoista kappaletta
ennen. Siinä on paljon oppimbta
sellaisille pikkuhienostolabille, jotka
luulevat toisia ihmisiä vain roisto-väeksi.
Älkää siis sivuuttako tätä
näytelmää, sillä silloin tulisi aukko
sivistykseenne. Näytelmän pituuden
tähden aletaan esitys täsmälleen
kello kahdeksan illalla, joten paina­kaa
tämä mieleenne.
Metsään
on lähtenyt melkein kaikki miehet
täältä, joten on ainoastaan paikalli­nen
väestö kaupungissa. Täällä on­kin
ollut koko suven paljon miehiä.
senvero ei tule ketään rasittamaan.
Tämän ryntäyksen eteenpäinviemisen
onnbtumlseksi on valittu Jäsenten
kerääjiä. Joten Jos ken heitä tapaa,
voi olla tietoinen että he ovat niitä
ryntäysmlehlä Ja naisia.
Tjk. 15 p. on illanvietto
uusien Jäsenten tervetuliabiksi Sitä
varten valittiin erityinen komitea. Jo­ka
huolehtii että siellä on t^koitus-taan
vastaava nautinto.
Tämän asian käsitelköön Jokainen
oman itsensä kanssa Ja tulkoon, siihen
tulokseen että yksitjnLsenä eläjänä o-sillä
työmaat on runnanneet parem- l^nime "oman onnemme seppiä", vaan
min kuin muina vuosina- Koko ke
sän on ollut vilkasta toimintaa haa-lillakin.
Näytelmiä on esitetty pal­jon
ja tulokset nibtä on olleet t3ry-dyttävät.
Jepetti.
Soiith Porcupirie, Ont.
S- J. osaston no 12 kofcoaksessa
t.k. 1 p. käsiteltiin asioifo sen arvoisia,
että on palkallaan niistä vähän antaa
jäsenbtöUe Ja niiksi aikovIUe tietoa Ja
niinkuin uuden käsittelyn. Osastomme
Jäsenmäärä on pieni siihen katsoen
miten täällä on suomalaisia. Ja dihen-kin
miten paljon on K. F. Jäseniä
Jotka eivät kuulu suomalaiseen Järjes­töön.
K(^ka yleen^ on kaikilla suo­malaisilla
tapana arvostella S. J . o-saston
toimintaa, niin ulkona jäsenyy­destä
kun olette, ette voi sitä paljon­kaan
parantaa. Vaan nyt. kun on y-leinen.
toko maata käsittävä jäsen-ryntäys,
ndnkä tarkoitus on yhdistää
Canadan suomalaiset työläiset heidän
omaan kulttuurijärjestöönsä, niin nyi
on South Porcupinenldn osasto otta­nut
osaa tähän ryntäykseen kftTfrPiTfi
tarmolla Ja kehoittaa tälle ryntäyk-selUe
myötätuntoisia ottamaan tämä
huomioonsa siinä määrin että ryntä­yksen
aikana hommaatte Jäsenkortin
mikä oikeuttaa jokaiselle samanlaisen
määräämisvallan kaikissa S. J . aäds-sa.
Sisään kirjoitus on 50 c. ja kuu­kausimaksu
on 15 c. ja mies Ja vaimo
voi olla 15 c. kumpainenkin. Joten ja­kun
olemme Joukkcma, niin olemme
toinen tobellemme Jotain, olemme ai-:
nakip toveruuden saaneet Ja se mer­kitsee
enempi kuin toisinaan voidaan
odottaa.
Osaston kokoukset ön olleet vähän
niin kuin kuumien ilmojen vallassa,
piletit oU muutettava, hankittava pas-siviseeraukset
Ja Järjestettävä kaikki
asiat 19 p. iltaan mennessä valmiik­si.
Joukkueeseemme yhtyi yksi Chi­cagosta
tuleva perhe. Jotenka meitä
Neuvostoliittoon menijöitä kaikkiaan
oli 7 aikubta ja 1 lapsi. Merimatka
ilmojen ja yleensä kalkkien seikko­jen
puolesta onnbtul hyvin. Havreen
Ranskaan saavuimme 26 p. Siitä mei­tä
heti lähdettiin viemään Paribifia.
Rautatievaimut Olivat niin täynnä, et­tä
monen piti seisoa. Se oli laiva-kcmppaniän
erikoinen "speslali" juna,
vaan laivayhtiö ei kultenkaani katso
tarpeelliseksi pitää riittävästi vaU-i
nuja. Seuraavana päivänä Pariisiin
saapumisen Jälkeen kävimme Neu­vostoliiton
jkonsiil^a, vaan slllom
siellä oli Jo ennestään niin paljon
vartojia, että oli mahdoton saada
sinä päivänä' passlvbeerausta, oli
varrottava maanantaihin asti. Maa'
Tämänvuotiset nuorisomanööverit o-livat
koonneet valtavat määrät työ­läisnuorisoa
eri puolilta maakuntaa.
Osanottajat saapuivat - autobusseilla
la, jotka poikkeuksetta olivat varuste­tut
vallankumouksellbilla tunnuslau­seilla.
Alkajaispäivänä olL juhlapai­kalle
johtava maantie kokonaan pu­naisten
autojen valloittama. Joista
kaikui raikkaita vallankumou^uluja.
Juhlapaikalle kerääntyi kaikkiaan
tobtasataa autobussia. Juhlaimkaksi
oli valittu luonnonkaunis Liljenkon-^
valjen-niminen saari. Jonka korkeim­malla
kukkulalla hulmusi komea pu­nalippu.
Majoitus PH Järjestetty suu­ren
telttaleirikunnan avulla. Tästä
Tukholman porvarilliset lehdet.vetivät
sen Johtopäätöksen, että saarella pi­dettiin
sotilaalliset harjoitukest. Tä­mä
oli jo muutenkin kaiihun vallassa
olevan porvariston iiermoille käyiä
MUtinen Nuorisopäivä vietettiin tänä
vuncmna etupäässä imperlalbtisen
hyökkäyssodan : vastustamisen mer­keissä.
Tämä oli kaikkien ohjelman-i
suoritusten "punaisena laiikana". Sun­nuntaina
28 p:nä toimeenpantiin
suuri mielenosotuskulkue Ja joukko­kokous
Upsalan keskeisipunäUä pal­kalla.
Vaksalan torilla. Tänne järjes­tyivät
autot valtavaksi rintamaksi pu­naisine
lippuineen- Llppumeren edessä
muodostivat idoneerit kunniavartion.
Alkusoiton tauottua julbtiettiin kokous
avatuksi. Jonka jälkeen Suomen nuor­ten
työläisten edustaja lausiii maansa
proletaarinuorison tervehdyksen. Ter­vehdys
otettiin vastaan ruotsalabten
tovereiden puolelta myrskyisillä hy-^
huudoilla Ja vastasi kokous tähän lä­hettämällä
Valko-Suonien nuorelle
ppoletariaatUle luokkataisteluterveh-dyksensä.
Puheen piti • tov. Engkranz,
selostellen kapitalistien toimeenpane­mien
rosvosötien ssritä Ja keinoja nii­den
lopettamiseksL "Ainoastaan työ­tätekevien
vallankumouksellinen tais­telu
impferiaUsteja vastaan vcA muut­taa
seuraavan kapitalistien toimeen­paneman
sodan viimebeksi". lauisul
puhuja. Tähän yläyi myös kokouksen
osanottajat valtavilla hjryä-hiiudoila.
Puheen jälkeen vannottiin pro­letariaatin
^kansainvälisen' vapatistab-telun
symboolille. punaiselle lipulle.
Tämän Jälkeen lähti kokouS' sulje­tussa
rivbtössä kaupungmpuistoon,
Jossa kokoonnuttiin Kustaa Adolfin
patsaan viereen. Tässä piti tov*. Le­vin
löpettajabpuhieen, korostaen eri­koisesti,
sitä,, että Ruotsin työläisnuo-rbo
tulee yhdessä kaikkien maiden
nuorten tyoläbten, yhteben kamppai­lun
avulla tekemään mahdottpmaksi
sellaiset rosvosodat, joita Kustaa A-dolfin
johdollakin aikoinaan käytiin,
Ja Josta Ruotsin kapitalbtit pystytti­vät
hänelle mubtopatsaah. .Tllabuus
päättyi voimakkaasti laulettuun
'Kansalnvälbeen". '
ntapälvällä oli Liljenkonvaljan saa­rella
Joukkueiden ohjelmaesiintymisiä.
Joista varsinkin Tukholman sinlpuse-roryhmä
ansaitsee tunniistuksen erin-omaben
onnbtunebta numerobtaan.
Tässä muutama siimBnrarS.yskuva
näbtä nuorisopäivistä. Mukana ol­leeseen
Jätti ne syvän vaikutelman Ja
vakuutuksen siltä, että Ruotsin val­lankumouksellinen
työläisnuorbo kul-
^ kee eteenpäin päämäärästä&o. tietobe-nantalna
kaikki toiset saivat passlvl- ^ voitonvarmana.
vaan "nyt ne päätettiin säännöstellä
entl^n malliin. Slb vakituineh Il­moitus
Vapaudessa on, että S. J. osas­ton
kokoukset pidetään joka kuukau­den
3:tena sunnuntaina kello-2 J.p.
Siitä pidetään nyt .se huoli, että he
aina Pn säännöllisesti. — J. w.
Elspeth, Alta.
^i^röttSmyyttä
ilmenee nyt kaikilla aloilla. Sen sanoi
syyksi naapurikylän tuomarikin, kim
oli poliisltuomarin edessä syytettynäi
kondrojim valmisfaunisesta. Onkin 0.1
velasti, että laittaa ensin viinaa, myy
sen. Ja kun Juopuneet jou^tuvat polii­sin
kynsiin ja sitten tuomittaviksi,
niin saa taasen osansa. Tuomari kui­tenkin
Joutui kotikylässään nihi sil­mälläpidon
alaiseksi, että otti lek-kimsa
Ja tuU Sylvan LakeUe. mutta
joutui uudestaan poliisin kynsiin ja
oikeuteen, mukanaan hyvä nippu la-cobelalisia
herraskaisia
läkäL työv. talon edustalta korjasi
poliisi v.k. 8 p. myöskin Jacksonin
Ja Bastobakan. joista Jälkimäinen
seerauksen, vaan minun viseraus-!mää-läystä
ei löytynyt mistöän. Tobet
pääsivät lähtemään sen päivän i l ­tana.-
vaan minun oli jäätävä Parli
siin vartomaan niin kauan, kunnes
kyselysähkösaomaan (joka lähetettiin
Moskovaan) tulee vastaus.
Pariisi on rikkaiden vansinainen
porsastelupaikka. vaan työläisten ra­hoilla
ei siellä kauankaan pärjää,
sillä elinkustannukset^^ hirveän kor­keat,
monessa suhteessa ne ylittä­vät
amerikkalaiset hinnat. "Tippien'
kärkkyjiä on joka paikassa, jos mi­tä
hyvänsä ostat, niin aina pitäbl
myöskin olla, antamassa tipidä. Nai-^
set kaduilla myyvät Itseään aivan
julkisesti Ja niin suuressa mittakaa­vassa,
Jota en ole nähnyt muualla.
Elokuun 1 p. varalle Pariisin por­varisto
varustautui Jo edeUisei^ päi
vänä, kalkille poliiseille oli annettu
määräys oUa Jo heinäk. 31 p, i l ­lasta
lähtien kaikissa stnitekislssa
palkoissa, samaten muita aseellisia
Joukkoja täysissä varustuksissa ku-letettiin
pitkin katuja. EUÄuun- 1
p. siinä osassa kaupunkia missä olin
en nähnyt mitään huomattavampaa
tphnintaa, eikä liikehtimistä, ahioas-taan
yhden vangitsemisen olin ti­laisuudessa
näkemään.
Elokun 3 p. vihdotokin sam tie­tää,
että minun viseeraus määräys on
tullut Moskovasta, jotenka pääsin
lähtemään Pariisista sen p ä i v ^ i l ­tana.
Matkakaverlkseni saa erään
sai sakkoa, edeHinrai vapautuL Hy\^
puoli asiassa on se, ettei järjestyneet
työläiset ole näihin juttuihin sekaanr
tuneet. — Osiastomme järjestysmie­het
varottaakin ylebesti, että ei pi­dä
tulla E l ^ t h i n haalille juovuk­sissa
rähjäämään.
venäläisen perheen, joka myösköx-oli
matkana Neuvostoliittoon, nimittäto
erääseen tuliosuuskuntaan. Belgian
kautta saavuimme Berllinan 4 p
Siellä meillä ei oDut paljon aikaa
olla. vaan noin puolen tunnin ajan
asemana, jonka jälkeen Jatkohnme
mitä olbin uskonut, ainakin se silta
näytti päältä katsoen.
5 p. elokuuta saavuinime Liettuaan.
Heti sinne saavuttua ' huomaa suu­ren
eron, ei näy enää tehtaita Juuri
ollenkaan, asunnoissa on makein yk­sinomaan
olkikatot ja muutenkin kur­jat
hökkoUt, vUjan leil^uucyOssä en
nähnyt mhikäänlaista konetta, vii­kate
Ja sirppi se oli ainoa^ viljan»
leikkuuväUne. Riikaan, Latviaan,
saavuimme 5 p. ja siitä olt meUlä ai­komus
saada tiketti suoraan Neu­vostoliittoon,
vaan asemalla antoi­vatkin
piletin Tallinnaan. Viroon.
Venäläiset matkatoverini, joilla ei ol­lut
Viron vibumia. Joutuivat pidätyk-,
seen raJaUa; minullakaah ei ^Häkään-
Viron viisumia oUut, vaan" eivät mi­nua
pidättäneet. Johtuen ae^^tS, että
minulla; oli Suomesi passL ;AJ(to sin­ne.
Viron itäkaupunkiin TaOInnaah.
johon pUetttot oU. Siellä minun pltt
vartpa koko päivän ennenkuih sain
suoraan Leningradiin menevän junan.
Tallinna bn vanha kanptmki, kapeine
kivi katuineen. Ja vanhan aikuisine
tapohieen. Viron raha on nön al-haaUa,
ettei siUä ole Juuri mltäsn
arvoa, doUarista sAtS. saa yli 35(i
markkaa. • ' '--^y-i /'
Narvaan, joka on viimetnen
punki Viron puolella, saavuin
kao-
7 p.
Siellä tapasin venäläiset matkatove­rini
taas. Jotenka iiäisimme yhdes­sä
jatkamaan matkaamme N.-liitton.
Virossa olivat vähällä pidättää minxm
matkatavarni, vaan venäläisen :tovc-läii
avulla onnistuin saamaaxi ne kui­tenkin
mukaani.
Tätä kirjottaessa olen jö Rääpyässä,
matkaa T p m u c r t , / -o 1 NeuvostolUtossa. Matka Canadasta
^ ^ ^ ? n ^ i , f elämä kesti kaikkiaan yli kohne viikkoa,
saksasc^ on noussut enemmän, kuin [ Myöhemmin Ibää. — Tov. Laiho.
Uul
Seuraav!
iärjakaupastj
Jeesust
mentama tie
jota on. Jee
nalle jo läh«
konaan tosis
njiilään taval
puolestaan t
harras krbtii
mentajana, 1
muuten hyvä
Viime v
huomiota ud
papiston yhä
viime talvine
TOlheineen jj
jastanut itse
jnalla. kaivos,
dän ensimäin
män puhtaas
vasti koko ^
kirjan levittä
ka jumalanki
sitä parempi
Kirjan 1
doUisimman ;
Imperial
pitalismin ui;
on aikakante
Mn öitten ja
kapitalistbet,
sillä kapltalb
sen ehto ja 1
esim. ovat ei
sotia ja aint
Kun ä is
mistä kysymj
jos kenenkää
kossa mainiti
ykslnkertaine
huolimatta, -1
työssäkäyvän
45 senttiä.
Sekä Je<
lukuisilta V a
Tov
A. F. of X
vosto kokduks
miljoneerien
sinmnltellnt n
luokkaa vasts
kevan laMeäi
tullasin esittäi
resän Istunni
mikä sbältää
maanpantuhut
kunnan hyv
seuraavalla ta
"Estetuon
uuden lain
keen kun
osotettu. et
suoritettu
huomattavia
hinkuja on
olemassa n
keinoa laisi
maiset, joi
suojeUa on
tai eivät
m s ^ rilttä
Kuka tahan
kankin tuntee
tosta, tulee v
lämainltut me
L i
YAINAJ
Hyvät toveritt
Pyydän laus
kaikesta avust
miesvaihajatanj
lenkiintoista lii
metsistä vaihei
kuin mekin 1
hänen kestävät
vasta viime tii
Helsingistä ei
jatkaa . matkaa
ensin Helsingi!
sukulaisten liic
suureksi riemu
p:nä. Ilmasto
lujuus lienee
hän oU parisen
toivoi e^vänsä
tensa teki 1 ^
muutamassa l ä
ken toivon elä
vbi ruumiinkin
katosi Ja lama
hälbtön voittoc
me jhetkeen.
Rytkin kuiskisi
kertaan lausun
taret Ja tovet
taistelkaa ja v
ne!" Samoin' 1
tana lausumas
silleen. >-rulkaa
teUjoiksI, i s l ^
Vieläkin kötj
seni ja itseni 1
Toivossa tulei
UÖDBTÄI
Tl