Vapaus, November 15, 1927

              M
»ff ';*v i l * i : l ^J>
1 ^ 2 Tustaina^ i j m i r a s f e / 1 5 No. 145 — 1927
V A P A U S tymt. Oat» »»iiinntifM.
T O I M I T T A I A T s
S . C , « H L . T. N . C A B L S O M . B. A . T E N B U K E l f , - "m. P E H K O X Q f . - '
K c f U u a a d M «k« Port O f f i e * D a p u m a M , O l U n . u aeeaai C U M B M M T. ^ ••
V A P A D S (LOMTfr) ^ • ' i : :
Tk» aalr e q u i of r!«aUk V e c k o » i a C o u U . FsbUjbed i a Smäbaxr^O»t'*.',<fäTl UotUij*
n U l U S H l N N A T :
I »k. tUU. * k k . »Ja. t k k . 1 1 . » Ja » k k . f l J O . — T b d r » » » ! » » ' " » i*
« O e o a U I a : I « k . S6J». « k k . UM. S k k . 9SM Ja 1 k k . M X O .
S o o a c e s a e k i n s B a i lc
O J f O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
K a i a a i l s i X a k i M $IM k o t a . 1240 kakai kattaa. — AriciilttoonmeaoSima*ukMet SOe. y a l s U t B B S u . —
l O M u u a t x m l s e t u k a e t SO*, k a i t a . 1 1 4 0 t kanaa. — S r a t r a u i l o o t a k M t tlM kana. <3iW 3 kartaa. —
Arit*tn>IWtukaet tSMO karta. «3X0 kakai kertaa, — KiitoailmotyVta* » I i » karta. — KaolamaailJDoCak-
•at t2j00 karta. SOe. l i a i o a k a a kiitaaUatealta l a l a r a i a t o r Z n r k l . — HtUfrntSraat Ja oaotaOaotskaet
SOB. k a n a . »M k o l a * k a n a a . — TiUpälaOaotuJiaa Ja U o M t a n c a a t t B a r l a a «a. vaadiiuaaaa. täketatU*!
B M o n A I n t a « t a U l a c a . — TUaakaia. J a i u ai a « u a a raka. c i taUa L U i a n i a i i i a . paUai aaiamiaatas. JoiUa
ukinkMit
Lcbtaea aiotnt UaotiikMt piUä oUa koattoräaa fceUa U i i m e M r s u a p I l r i a etialliicnjt a / k i p i i r Z a l.
Vapasdea talautaas Liberty B a i l d i a c 33 L o m a S t r e e t . / P a k a U a S M V .
Vapandaa k a a t t o r i : Ukartr B o U d i a c SS L e n * S t . PaheUa VM, PartU«ota: Boa 69. BuSbarr. Oat.
C c s o a l a d f c r t i i i a c n t e * TSe. per e o i , i a c k . Uitdmmn ckarc* for a i a c i a iaaertiea 75e. T k a Vapaa
! • t k a b*jt a d r a r t i u o g atSum aisoii« tk« F i n a i t k Peopt* l a Caaada.
Joa «tta « a i o t a takana* **a va*Ua*u eaaimiUaea ki*]ee*eeaae, k i r j e t t a k a a s a d d l e c a luUceaokeiuJa
y m o o a a U i t e U a a i m e l l i : t. V . K A N N A S T O , IiikkeeakeUa|a.
ja aoeitten m
naisten liiton osastot ovat ammatti»
lisen liikkeen apuyhdistyksiä.
"Meidän täytyy vielä tehdä paljo
valistustyötä järjestyneitten työläis-miesten
keskuudessa saadaksemme
heidät käsittämään, että heidän on
laskettava työväenluokan naisia jär-jestökoneiätoihinsa,
joissa harkitaan
työväkeä koskevia kysymyksiä.
"Silloin, kun meidät oteltiin neu­voston
yhteyteen, oli liitolla vain
yksi osasto Torontossa. Nyt Cana­dan
työläisnaiisten liitolla on kol-mekymraentäkahdeksan
osastoa täs-
. , ^ , . . sä maassa ja se'on jäsenmäärältään
nettu kmn Toronton kaupungm, jp- kiittävän voimakas kyetäkseen j ui-
Canadan ammattijärjestön vara­puheenjohtaja
James Simpson ke­lmi
ennen itseään "vallankumouk-
. selliseksi sosialistiksi" ja "vasem­mistolaiseksi"
ja puheissaan hyväk-
• syi m.m. Venäjän vallankumouksen
• ja selitti kannattavansa työläisten
yhteisen rintaman rakentamista.
Muutamat vuodet ammattijärjestön
varapuheenjohtajana Ja matkat Ge­neveen
sekä muut hänen jo saa-
. mansa ja toivomansa etuisuudet
• ovat kuitenkin muuttaneet ^^änet
•varsin "maltilliseksi" ja hänen van­hoillisuutensa
alkaa olla yhtä tun-
Uosi «AseiQfflen työviu^^iiie»
hsMo lapa
— vai l l l l M J i Wl
Mika on merkillepantavaa u u d ^
ta "Ontarion itsenäisestä työväen­puolueesta",
joka perustettiin kiitos­päivänä
Labor-temppelillä Torontos­sa,
on sen päätös hyväksyä rivei;
hinsä "veljesjärjestöjä", lausuu
kommunistipuolueen päa-äänenkan-nattaja
toimituspalstoillaan ja jat­kaa:
Se siten ilmottaa, että se ei
- ta kutsutaan Ontarion ja jopa koko
. Canadan vanhoillisimmaksi kaupun­giksi.
Canadan amraaltijärjestön
'viimeisen edustajakokouksen jäl-
'keen vasemmistolaisia ja kommu­nisteja
vastaan tekemillään hyökkä­yksillä
on häh osoltanut olevansa
-yhteisrintamassa ammattijärjestön
; ja sen emäjärjestön, Amerikan työ-
- väcnliiton taantumuksellisen virkai-lijaston
kanssa ja taistelevansa näi­den
järjestöjen johdossa olevien
työväcnpcttäjien riveissä työväen­liikkeen
vallankumoukselliatumista
• vastaan.
Työväei? poliittisen ja ammatilli-
Ben liilckecn vallankumouksellistu-kaisemaan
omaa äänenkannatta-!
jaansa, The Woman Worker'.
"Meidän ulossiilkemisemme ei
tule millään tavalla pidättämään
meitä siitä työstä, mijä me suori­tamme",
oli toveritar Custance lau­sunut,
huomauttäeUt että neuvostos­sa
oh vielä naisia 'kansainvälisten',
s.o. Amerikan työväenliitoh alais­ten,
ammattiliittojen naisten apu-yhdistyksien
edustajina ja että nä­mä
apuyhdistykset mupdöstuvat
kansainvälisten ammattiliittojen jä­senten
.vaimoista, tyttäristä ja si-arista.
Simpsonin samalle saijomalehdel-missssa,
joka muuten kaikista vas- le antamasta lausi^/mosta selviää,
tuslaraisyrityksistä huolimalta var- että tämä oli ensimäinen erottami­sin
nopein askelin edistyy, piilee 1 nen^ niiden muutoksien perusteella,
vakava vaara koko kapitalistiselle
riisto- ja sortojärjestelmälle ja sa­maten
sen asiamiehinä työväenliik­keessä
oleville sosialidemokraatti-sille
työväenpettäjille. Sen takia
on tämän väärän torjuminen näille
paljoa tärkeämpi asia kuin työväen­järjestöjen
eheyden säilyttäminen,
puhumaltakaan niiden voimien ja
yhtenäisyyden lisäämisestä. Siksi
Simpson kumppaneineen äskettäin
"viritti kuristussilmukan kansanval­taisuudelle"
Toronton piirin' am­matti-
ja sekatyöläisten neuvostos­sa,
siksi oli hän kumppaneineen kii­tospäivänä
perustamassa "Ontarion
itsenäistä työväenpuoluetta" Cana­dan
työväenpuolueen Ontarion jaos­ton
hajottamistarkotuksessa, vaikka^
han ori Canadan työväenpuolueen
ja sen Ontarion jaoston sihteeri-rahastonhoitaja,
ja siksi hän kump-"
•paneineen toissa torstaina myös ero-ittui
Canadan työläisnaisten^ liiton
osastot Toronton piirin ammatti- ja
sekatyöläl^n neuvoston yhteydes-
Kahta ensinmainittua noista teko­sista
on aikaisemmin selostettu Va­pauden
palstoillii. Viimemainitun
johdosta on Canadan työläisnaisten
liiton kansallissihteeri, toveritar
Florence Custance, joka on ollut
liiton osaston edustajana mainitussa
Toronton piirin ammatti- ja sekä- Jonl^a «"än toisen kohdan mukaan
työläisten neuvostossa, lausimut va­paamielisen
Toronto : Star-lehden
edustajalle, että "Toronton piirin
ammatti- ja sekatyöläisten neuvosto
on tulemassa aivan liiaii vanhoilli­seksi
ja senjs, johtajat voivat pian
katua toimenpiteitään. He pelkää­vät
meitä siksi, että heillä ei ole
.mitään valtaa meidän ylitsemme.
"Me käsitämme", oli toveritar
- Custance jatkanut, "sen tiukan, kat-
__santokaiman, mikä neuvostolla on
ammattiliittoliikkeeseen nähden jä
että työläisnaisten liitto ei ole am­mattiliitto.
Se ei järjestönä suora­naisesti
neuvottele palkoista työn­antajien
kanssa. Kuitenkin neuvosto
^itse on samassa asemasjsa, rkoska
jsHIä ei ole mitaad valtaa ammatti-
'iSUojea yU. Kenvosto toimii neu-
«ottderana i^oiidstona ja työlais-jotka
hän kumppaneineen joku
viikko sitten sai neuvoston hyväk­symään
perussääntöihinsä. "Nämä
liitot eivät ole sellaisia järjestöj^ä,
jotka ^ tulisi hyväks^yä ammattineu-voston
yhteyteenV, oli hän lausunut.
Ne hyväksyvät jäsenikseen naisia,
jotka eivät ole teollisuuden palve­luksessa,
vaan jotka ovat epäsovus­sa
ammatti- ja sekatyöläisten piiri­neuvostojen
politiikan kanssa. Nii­tä
ei ole ^ hyväksytty Canadan am­mattijärjestön
eika Yhdysvaltain
naisten ammattiliiton yhteytefen."
Simpsonin hajotusponnella äsket­täin
muutettujen perussääntöjen
eräs kohta kuuluu: 'Tämän neuvos­ton
tulee muodostua edustajista, jot­ka
kuuluvat Amerikan työväenliiton
hyväksymiin kansainvälisiin ammat­tiliittoihin
liittymään soveliaihin
ammattiyhdistyksiin ja niiden alai­siin
naisten osastoihin." Jos Cana­dan
työläisnaisten liiton osaston
edustaja edustaa selvää luokkatais-telukantaa
Simpsonin ja kumppa­neitten
luokkasovfhtökaiman vasta­painoksi,
niin hän on "epäsovussa
neuvoston politiikan kanssa". Simp­sonilla
oli näin ollen sitä suurempi
syy kiristää virityttäinäänsä kuris-tussilmukkaa,
jonka tätä. tarkotiista
varten suunniteltu kohta "'oikeatti"
osaston neuvostosta erottamisen ja
neuvosto voi vaatia väih "politii­kan
kanssa sovussa" olevia edusta­jia
niiltä järjestöiltä, joita se ei
edellälainalun kohdan mukaan voi
erottaa. ;
Tässä yhteydessä sopinee huo­mauttaa,
että Canadan itsenäisten
ja kansallisten ammatti- ja teolli­suusliittojen
hiljattain muodostama
keskusjärjestö, . Yleiscanadalainen
työväenjärjestö, on kehottanut Ca­nadan
työläisnaisten liittoa liitty­mään
sen yhteyteen ja että liiton
toimeenpaneva kansaUisk9miteä ön
tämän johdosta päättänyt ottaa har­kittavakseen
kysymyksen liiton edus­tajakokouksen
pitämisestä, jossa tä­mä
ja monet miiiit^ tärkeät asiat voi­taisiin
raUcaista -jäsenistön, valitse-tule
olemaan yksityisistä jäsenistä
muodostuva puolue, vaan kilpaileva
järjestö Canadan työväenpuolueelle.
Me olemme aikaisemmin huomaut­taneet,
että Canadan työväenpuolu­een
perussääntöjen kannalta ei voi­taisi
kieltää reformisteja liittymistä
yhteen, perustametöta omaa puoluet­taan
ja liittämästä sitä Canadan työ­väenpuolueeseen.
Kommunistipuo­lue
perustuu yksityis jäsenyydelle.
Mutta jos poliittinen ryhmä perus­taa
puolueen ja kehottaa ammatti-ncuvpstoja
ja ammattiliittoja liitty­mään
yhteyteensä, niin merkitsee
tämä Canadan työväenpuolueen pe-;
russääntöjen rikkomista. Tällä teh­dään
tietä kilpailevalle työväenpuo­lueelle.
Uuden puolueen päätös
veljesjärjestöjen yhteytieensä otla-misesLa
ja pääveron perimisestä
niillä on kärki .kiilassa, millä tul­laan
edelleen rikkomaan Canadan
työväenpuolueen sääntöjä niitä "lai­naamalla".
Kukaan ei tiedä tätä paremmin
kuin Simpson, joka on Canadan
työväenpuolueen toimeenpanevan
komitean ja Canadan työväenpuo­lueen
Omajion j aoston sihteeri.
Mutta "Jimmy" on tällä kertaa te­kemässä
"talonpuhdistusta", joka
oli se aistikas nimitys, mitä hän
käytti hajottamisesta Toronton am-mattineuvoston
viime kokouksessa,
kun Canadan työläisnaisten liiton
osasto erotettiin. Tähän asti on
Simpson aina ylpeillyt sillä, että
hän ylläpitää yhteistä rintamaa po­liittisella
alalla. Hän ei ole vähään
aikaan enää uskotellutkaan kannat
lavansa yhtenäis>7ttä teollisella
alalla. Nyt hän seuraa samoja me­nettelytapoja
poliittisen toiminnan
alalla. Ryhtyessään tämän uuden
Itsenäisen työväenpuolueen ja sen
toimeenpanevan komitean jäseneksi,
yhtyy hän kilpailevaan järjestöön
— hän^ joka on ensimäiisenä tuomit­semassa
"kilpailevaa ammattiliitto-liikettä".
Tämän uusi puolue on kokoon­panostaan
ja "ohjelmastaan" päät­täen
sekä seuraajista että aatteista
vararikköinen. Sen ainoana työnä
voi olla häiritä Canadan työväen­puoluetta
ja hajoltaa yhteisrintamaa
poliittisella, alalla, Ontariossa on
aikaisemminkin ollut itsehäbiä työ­väenpuolueita.
Näiden järjestöjen
menneisyys ei ennusta hyvää uuden
tulokkaan tulevaisuudesta. Niiden
johtajat} ovat tänään suurelta osalta
vanhoillisessa puolueesta tai halli-,
tuksen palveluksessa. Nämä järjes­töt
ovat sulaneet kuin lumi.
xolea jä evästämien edustajien toi­mesta.
Coloradon hiilenkaivajat ovat l a ­kossa.
Ooloradon Pu€l & Iron yh­tiön
^orjat j a toistenkin yhtiöitten
työläiset kapinoivat Rockefellerin
"ihmisystävällisyyttä" vastaan, joka
koettaa peittää rikoksensa työläisiä
vastaan esiintymällä opettajana sun­nuntaikouluissa.
Colorado on vanha taistelutanner
militanttisille työväen taisteluille.
Cripple Creek^ ja Ludlow ovat his­toriallisia
pihkoja, joissa hallitus
j a työnantajat . ovat armottomasti
murhanneet • kaivosmiehiä, heidän
vaimojaan j a lapsiaan. Nämä veri-näytelmät
osoittavat Amerikan työ-
Jäisille, että kapitalismin aikana
kohtuullisen palkan j a parempien o-losuhteitten
vaatiminen on rikos se­kä
että työskenteleminen työnantar;
jien määiräämillä ehdoilla velvoitus
työläisille, jonka kapitalistit ja ka­pitalistinen
valtio pakottaa käytän,
rtöön pistinten/ avulla. —
Vuonna 1914 nämä kapitalistien
ja hallituksen murhaavat voimat, ka­pitalistit
Rockefellerin johdolla ja
hallitus kuv^irnööri Ammonin joh­dolla
surmasivat •• kokonaisia kaivos­miesten
perheitä Ludlowin lakko.a-lueella.
Näiden kapitalismin uhrien
muistolle pystytetyn muistopatsaan
varjon alla kuvernööri Adams mo­bilisoi
Coloradon valtion sotilaalli­sia
voimia uudistamaan "jos tar­peellista"
kuvernööri Anunonsin toi­meenpanemat
Ludlowin tapahtumat.
Kuvernööri Adams valittiin toi­meensa
edistysmielisenä, sensijaan
että kuvernööri Ammon v. 1914 oli
selvä Colorado Fuel & Iron yhtiön
työkalu^ Jo ensimäinen kriisi Adam­sin
valiAnan jälkeen osoitti, että ku­vernöörin
toimessa on vain vaihtu­nut
henkilöitten nimi. Kuvernöörin
palvelevaisuus Colorado Fuel &, 1-
ron komppanialle on pysynjrt muut-tuthattomana.
Kapitalistinen politi-koitsija
on siunattu Jcakainaamaisnu-della,
kuten roomalaisen tarun san­kari.
Silloinkuin sen yksi naama
tulee vihatuksi, niin käännetään toi-lien.
Erilainen naama, mutta sama
pää. Siellä saattaa olla erilainen
selitystapa, mutta yhtä ilkeät tar­koitukset
pitääkseen työläiset kiin-nikytkettyinä
teollisuuden koneis­toon
voittoa tuottamaan.
Työsuhteet—Kalliovuoriston suu­remmilla
järjestymättömillä kaivos-seuduilla
ovat vallan sietämättömät.
Virallinen työväen johtajisto aut.
taa kapitalisteja vallitsevien kurjien
olosuhteitten pysyttämiseksi--ja jat­kamiseksi,
tekemättä mitään järjes­tymättömien
järjestämiseksi. Rikol- J
linen toimettomuus on myöskin i)e-rusteena
valtion tuomittavalle esiin,
tymiselle nykyistä kaivosmiesten ka­pinaliikettä
vastaan Coloradon val­tiossa.
Virallisen uniovirkavallan
mukautuvaisuus ja mitääntekemät^
tömyys vallitsevSen olosuhteitten
suhteen kaivosmiesten keskuudessa
selitetään kuvernöörin lausunnossa
"amerikalaiseksi laatuisuudeksi" JCK
tavastoin kaivosmiesten kapia»- vai.
Btsevia olosuhteita vastaan leima-taan
"epä-amerikalaiseksi" kapinak­si.
Lakon johtajat, jotka ovat osal­lisia
lakkoon ja jotka ovat jäseniä
I.W.W:ssä, leimataan ammattimai­siksi
selkkausten aiheuttajiksi ja
samalla "kerralla ammattiuniovirka-vallan
varsinkin hiilenkaivajain jär­jestön
uniovirkavallan toimettomuus
ylistetään samaisen kuvernöörin lau­sunnossa
"laillisten työväenunioit-ten
vastuunalaiseksi toiminnaksi".
Kaikki tämä lörpöttely laillisista
j a laittomista työväen taisteluista
on helposti huomattavaa sumua,
jota heitetään kaikkien niiden tais-teluitten
ylitse, jotka tarkoittavat
työläisten parasta. , Kapitalistit ja
heidän käytettävissään olevat pre-sidenttinsä,
kuvemöörinsä, tuoma­rinsa
j.n.e., lyövät hyväksymislei­mansa
kaikkialle, missä ei työväen-unioita
ole. He hyväksyvät ja lail-listuttavat
jokaisen työväen unio-johtajan
petollisen teon ja taktii­kan.
Jos Farringrtonit>^ishwickit ja
Lewisit pettävät kaivosmiesten tais­telun
Illinoisissa taikka missä muu­alla,
jossa hiilenkaivajain järjestöl-lä
on unioita, niin he heti voit­tavat
. kapitalistien hjTPäksymisen.
Mutta tämä hyväksyminen - kuuluu
vain petollisille johtajille j a heidän
petoksilleen, eikä niille unioille, joi­ta
he kaupitsevat ja pettävät. West
Virginiassa, läntisessä Pennsylva­niassa,
Ohiossa ja muissakin pai­koissa
Lewisin ystävät hiilikapitalis-tit.
ovat nykyisin kiivaassa hyökkä.
yksessä "laillista" United Mine
Workers Uniota vastaan, ahdistaen
sitä estetuomioilla j a ovat hävittä­mässä
sitä kaikilla heidän käytettä­vissään
olevilla keinoilla. Ei väli­tetä
niiden laiUisuudesta. Ei an­neta
sijaa "amerikalaistumiselle'^
United Mino Woriers Uniolle.
Militanttisuus; on voittamisen en.
nakko-ehto mille tahansa työväes­tön
taistelulle. Se on suuri työ­läisten
militanttisuus, jota kapita­listit
eniten vihaavat j a halveksivat.
Se on juuri Coloradon kaivosmies,
ten militanttisuus, joka on aiheut­tanut
sille hiiliparoonien moitteen.
Ja se on militanttisuus, joka tuo
heille Amerikan työväenluokan sym­patian
ja tarmokkaan kannatuksen.
Coloradon kaivoksissa työskente­levät
työläiset vaativat kohtuullista
palkkaa. Coloradon kuvernööri A -
dams leimaa nämä työläisten vaati,
mukset "epä-amerikalaisiksi" j a suo­sittaa
vastattavaksi työläisten, vaati­muksiin
kuulilla, valtion sotaväellfi
jä'pommituksella lentkooneista. Tj^tä
kapitalistien j a niiden työkalun Co­loradon
kuvernöörin Adamsin tör.
keätä loukkausta vastaan TlTorkers
(kommunisti) puolue protesteeraa
ja lupaa horjumatonta kannatus­taan
lakossa oleville Coloradon h i i -
lenkaivajille ja heidän johtajilleen.
Se kutsuu työläisiä protesteieraa-maah
kalkkisia y l i niaan, \ protes-te^
aämaan kapitalistisen ^ itallitnk.
iäfen terroria vastaan j a lupaamaan
kannatustaan taisteleville "veljiUeetf
Coloradossa.
Me kehoitapmxe työlaisul kaikki­alla
järjestämään jonkkokokoidcsia
protesteeraamaan Coloradon halU-toksen
sotajoukkojen mobUisoimista
vastaan lakkotaistelussa työläisiä
v;astaan, jotka taistelevat ainoas­taan
^eeUiserapiien elämänvaati-mustensa
puolesta.
Me kutsumme työläisiä kaikkialla
y l i maan auttamaan kaiscosten omis.
tajien j a heidän hallituksensa petol­lisen
salaliiton uhreja, lähettämällä
avustusta Coloradon laldcolaisiUe o-sotteella
Colorado Miners and Re-lief
Committee, Boj: 7, Walsenburg,
Colorado.
Me kehoitayune kaikkia järjesty­neitä
työläisiä, että heidän unionsa
tuomitseisivat Coloradon. väkivaltai.
suudet j a mobilisoisivat moraalista,
järjestöllistä j a rahallista kannatus­ta
Coloradon/iakossa oleville kaivos-miehUIe.
• Worker8 (kommunisti) puolueen
ke^kustoimeenpaneva komitea. —
WPST.
Venäjän vallankumooluen I O - T U O -
tisjnhlttaa Standard ja Rivoli teat.
tereissa oli noin 2300 osanottajaa.
Standard teatterin edessä oli ulkona
joku määrä yleisöä, jotka eivät so­pineet
sisälle. -
Standard teatterissa puhuivat eng­lanninkielellä
tov. Tim Buck j a tov.
M Quarter. Myöskin puhuttiin uk­rainan
ja juutalaisten kielellä, or­kesterit
jä lauluköörit esiintyivät
puheiden välissä.
Rivoli teatterissa puhui englannin­kielellä
tov. Buck ja tov. Andrews,
ssm suomenkielellä tov. H i l l . Suo­malainen
orkesteri soitteli j a toveri­tar
Jokela lauloi pari säveltä. Kum­massakin
tilaisuudessa hyväksyttiin
tervehdysponnet. lähetettäväksi Neu­vostoliiton
työläisille j a talonpojille,
samalla vaatien liitto-diplomaattis­ten
ja kaupallisten, suhteitten uusi­mista
Neuvostoliiton kanssa. Juhlat
osottautuivat yleensä onnistuneiksi.
Rivoli teatterissa pitää kommu­nistipuolue
yleisiä puhe- j a keskus-tetutilaisuuksia
säännöllisesti läpi
talven sunnuntai-iltasin. Puoluejä­seniä
j a työläisiä pyydetään käsittä­mään
ettei nämä ole vain järjestä­vää
komiteaa varten, mutta kaikkien
tulisi sinne rientää. Viimeksi oli
puhujana Yleis-canadalaisen liiton,
sihteeri Mpshier, sekä tulee puhu­maan
joku yhdysvaltalaisten järjes­töjen
edustaja. Ulkopuolisia puhu­j
i a hankitaan paikallisten puhujain
lisäksi. Tehkäämme näistä mieltä-kiinnittäviä
keskustelutilaisuuksia.
Ammattineuvoston kokouksessa
toissa torstaina otettiin edellisessä
kokouksessa läpäissyt perustuslaki-muutos
kirjaimelleen esille j a cnsi-mäisenä
ajettiin ulos Työläisnaisten
liiton edustajat. Huolimatta siitä,
että j(*ainen läsnäoleva edustaja
lausui ihailunsa Työläisnaisten lii­ton
tekemästä työstä naistyöläisten
järjestämisessä ja valistustyön teos
sa niiden keskuudessa. Tämä sum­mittainen
ponnen käytännöllinen to­teuttaminen
sai monen edustajan
tjrytymättömyyden ilmoille, huoli­matta
siitä että olivat edellisessä
kokouksessa äänestäneet Simpsonin
muutosesityksen puolesta.
Kirvesmiesten lakko loppunut. U -
nited Brotherhood of Carpenters-järjestön
käymä Jakkotaistelu Amal-gamated
Carpenters-järjestöä vas­taan
on nyt ohi. Paikalliset lehdet
mainitsivat, että se oli rauhanteko
ilman tuloksia. Todellakin voidaan
kysymys, käsittää siten, että tämä
yli. neljä viikkoa kestänyt taistelu
ei hyödytähyt yhtään Brotherhoo-din
eikä Amalgamated järjestöjen
jäsenistöä, niin pitkälle kuin palkka-j
a työsuhteet ovat kysymyksessä.
Kaikid mitä saatiin o l i s i ^ l l u t mah.
doUista ilman taistelua. Jä yhteis­toiminnalla
taistellen olisi voitu saa­vuttaa
suljettu työpaja j a kohottaa
palkka ainakin^ dollariin kahteen,
kymmeneenviite^n senttiin tuimilta.
Unioitt«^ suhde työnantajiih
vaihtui nimellisesti, mutta työnanta­jat
ovat vapaat käyttämään kum­mankin
Union miehiä ja järjesty,
mättömiäkin, mutta nyt tehdyssä
sopimuksessa lupautuu rakennusam-mattien
neuvosto pitämään tämän t i ­lanteen
pyhänä. Sitten sopiimuksen
teon on Builders' Exchange, joka on
pienempien työnantajain yhtym|i,
julistenut että he tulevat uusimaan
sopimuksensa Amalgamated-järjes-tön
kanssa. Aseman näin «Ilen on
vaikeaa sanoa mitä muutoksia saa­tiin
taistelulla.
Kun-asemaa katsellaan järjesty­neitten
työläisten taholta, niin voi-daan
huomata se typerä johtajien
tarkoitusperä, jolla toista järjestöä
pyrittiin rikkomaan. Yhteistoiminta
yhteisen neuvoston kautta olisi muo-dostjinut
todelliseksi taisteluksi pa­rempien
olojen j a suljetun- työmaan,
sekä järjestymättömien järjestämi­sen
hyväksi, sillä nyt on Torontos­sa
yksi vilkkaimmista rakennuspuu-meistä
mitä on vuosiin ollut.
Vaikkakin Idrvesmiehet menetti­vät
yhden parhaimmista tilaisuuksis­taan
olojensa puolesta taistelussa,
niin työnantajat eivät menettäneet
mitään. Lakon alussa jo tarjosivat
ensi vuoden alussa voimaan astuvak­si
$1.00 tuntipalkkaa ja se on vuo­den
alussa tehtävässä sopimuksessa
määriteltävä.
Tässä taistelun yhteydessä toista
järjestöä vastaan mobiliseerasi
Building Trades Council myötätun-töisuuslakonkin,
mutta nyt tehdyssä
sopimuksessa hyväksyy he kohdan,
jossa luvataan ettei myötätuntoi-suuslakkoa
kutsuta tulevaisuudessa
ennen kuin riitaisuudet on alistettu
soviteltavaksi. Kaikki -seikat huo.
mioon ottaen työnantajat voittivat
taistelun.
edustajansa tähän kokoukseen seka
laatimaan alustuksensa kokoukselle.
Joka paikkakunnalla tulisi kes-kastella
yhteistoiminnan järjestämi-sestä
kaikkien nuoriso-osastojen vä.
Iillä tässä piirissä. Samalla tulee
kunkin osaston kustantaa itse e-dnstajansa.
Tilaisuuteen on myös
kutsuttu Toivo Tenhunen Superi-osta,
Keskivaltioiden nuorisojärjes!
tön sihteeri, joka tulee antamaan
neuvoja tulevalle toiminnalle.
. Kokouspäivän illaksi on osasto
järjestänyt suuren sotiavastaisen a-gitatsionitilaisuuden,
jossa tulee ole­maan
puheita, lauluja, näytöskappale
"Helvetti". Intolan nuoriso-orkes­teri
tulee esittämään soittoa samas-sa
tilaisuudessa.
^ Knoli tapaturmaisesti. Henry Lavr-ior
j a Hubert EUison saivat tapatur­maisen
kuoleman, pudotessaan te-lineiltä
90 jalan korkeudelta United
Crain viljasäiliön rakennuksella.
Heitä oli neljä työssä samoilla teli­neillä
silloin' kuin telineköysi antoi
perään. Kaksi miehistä saivat kiin­ni
ja pelastivat itsensä, toiset kak­si
putosivat alas sementtitäukkeihin.
Henry Lawlorilla oli koti ja van^
hukset Arthurissa j a Hubert Ellison-illa
oli koti New Brunswick*issa.
Nainen murhattu. T.k. 11 päivän
aamulla sai Williamin poliisilaitos
kutsun saapua Mr. Bucknon talolle,
1144 Mountain avenulle. Keidäh
saavuttua sinne, löysivät h s Mrs.
Bucknon makaamassa kuolleena QI-ko-
ovella suuri verihaava kaulassa.
Bucknon 10-vuoden vanha poika oli
ensimäinen, joka hänet huomasi,
noustessaan aamulla 9 aikaan ylös.
Naapurit kertovat että he olivat
kuulleet ammuntaa Bucknon talolta
puoli kahdeksan aikaan aamulla,
joten on otaksuttavaa että murha
tapahtui mainittuna aikana. Mur­haan
syyllis^eksi epäillään Mrs. Buc.
knon entistä rakastajaa, sillä hän
oli tullut tekaisin, ollen pois paikka­kunnalta
aina siitä saakka, kun Mrs.
Buckno meM naimisiin nykyisen
miehensä kanssa. Hän on ollut ko­vin
mustasukkainen Mrs. Bucknosta
vieläkin, haluten kostaa asian tällä
tavalla, sillä entinen rakastaja oli
tehnyt vieläkin usein rakkaustarjo-uksia
murhatulle, joita ei hän kui­tenkaan
ottanut huomioon. — J.
Kummin poi&a. Fort Williamin
näytelmäseura tulee esittämään t.k.
19 päivän illalla näytelmän. Kum­min
poika. Kappale on mitä haus­kempia
huvinäytelmiä, sillä kukaan
ei voi olla nauramatta kaikille < niille
kohtauksille mitä kappaleessa te',
pahtuu, muuttuen aina kohteus koh-teukselta
mitä huUunkurisemmaksi.
Kaikki katsomaan tätä näytelmää!
Mitä taasen naisille? Maanan­taiksi,
21 päivän illaksi on Arthurin
naisjaosto järjestänyt suuret ohjel­ma-
ja tanssi-iltamat. Ohjelmassa
tule.e heillä olemaan näytöskappale,
hauska huvinäjrtelmä. Sitten on
ohjelmassa kuvaelmia ynnä muita
numeroite, lopuksi tenssia.
Nuorisoliiton kokous. Arthurin
nuoriso-osaston kutsuste tulee ole­maan
yleinen nuorisö-osästojen vä-linen
neuvottelukokous Port Arthu­r
i n osaston talolla, marraskuun 20
päiivänä; Kokous alkaa kello 2 ilta­päivällä.
Kaikiia nuoriso-osastoja
tässä piirissä pyydetään lähettämään
(Torontossa, Rivola-teatterissa pidetty suomenkielinen puhe
pääpiirteissään)-
Kymmenen vuotte sitten nousi
Venäjän köyhälistö valtaan. Tä­män
valtensa ja voimainsa kokoa­misen
kautta kykeni se seuraavien
vuosien ajalla puolusteutumaan vas-tevallankumousta
vastaan j a taka«
maan sosialistisen teloutensa ra­kennustyön,
jonka saavutuksista
nyt juhlii riemujuhlaa, joka on
erittäin suuresta merkityksesta
myöskin kansainväliselle köyhälis­tölle
j a eritoten juuri -vallankumo­ukselliselle
liikkeelle.
Edellisinä vuosina juhliessainme
olemme käsitelleet perusteellisem-mhi
vallankumouksen historiikkia,
nyt viittaamme vain niihin ja kiin­nitämme
huomiomme niiden mer­kitykseen,
mikäli se on mahdollis-ta
suomenkieliselle puheelle myön­netyssä
ajassa. "
Pariisin kommunikapina (1871)
oli ensimäinen köyhälistön valte-toistelun
tienviitta. Siinä jo ilme­ni
porvarillisen sodan muuttumi­nen
kansalaissodaksi, köyhälistön
aseellisen vaBanjmmonksen kautta
valtaan nouseminen, hajotetun por­varillisen
valtiokoneiston tOsäle köy­hälistön
valtion, kommunin, perus­tammen
ja askeleitten ottaminen
pakkolaovatt^'ien pakkpluovuttami-seksL
Marxilaisuus kristallisoi ne
vallankumoukselliselle liikkeelle ko­kemukselliseksi
ohjeeksi, samalla
kuin veti päivänvaloon heikkouden
siinä, ettei Pariisin köyhälistöllä o l ­lut
vallankumouksen johtavaa puo­luetta.
Venäjän vallankumouksellisen
liikkeen kehitys oli juuri lujan.val­lankumouspuolueen,
bolshevikkipno^
lueen kehittymistä toistelujen 'joh­tajaksi
V. 1905' vallankumousteis-teluissa
nousi toistelun lietsomana
neuvostoelimet, ^ jotka käsitettiin
köyhälistön valtion muodon viitoit-tajiksi.
Maailmansodasto nousi helmi- ja
maaliskuun vallankumous. Kansa­laissodaksi
muuttuneena oman maan
hirmuvaltiutta vastaan kärjistyi se
bolshevikkien johdolla köyhälistön
vallankumoukseksi.
Marraskuussa kumous vietiin pe­rille,
proletariaatin diktotuuri pe­rustettiin,
maat jaettiin talonpojil­le
j a kaikki yhteiskunnalliset laitok­set
vallattiin köyhälistön valtion;
käsim. Tiuta aikaa tuotannon* ja­ko-
j a liiketoiminnna nudelleen' jär­jestäminen
ilman pbmreita — kom­munistisen
eli sosialistisen tuotan­totalouden
ja yhteiskiintojärjestel-män
kehittäBoinen. -
Kolmas jakso, oli vallanknmonk-
En paikkakimmlta
Borcier Gities, Ont.
Työolot ovat täällä edelleenkin
huonolla - kannalla. Jä pysyvätkin
sellaisina ainakin niin kauan kuin
paikkakunnan suurin työvoiman
käyttäjä, Fordin tehtaat ja siitä
riippuvat monet pikkutehtaat seiso,
vat. Tässä joku viikko takaperin
näytti -jo siltä kun kaikki olisi ol­lut
valmista uuden automallin jouk-kotuotahtoa
varten. Mutta sitten
tuli teas muutoksia. Ja niiden muu­tosten
tekeminen VIQ aina aikansa,
eikä\ sitäpaitsi * ole ollenkaan var­maa
ovatko nytkään tehtävät korja-ukset
lopullisia. Monte kertaa on
jo tuhansien ja kymmenien tuhan­sien
dollareitten arvoisia valmiita,
mutte ei kerteakaan käytettyjä työ­välineitä
heitetty romukasaan. Sun-ripalkkaiset
herrat, jotka töitä joh­tavat
saavat tehdä suunnitelmis­saan
melkein minkälaisia- virheitä-tahansa,
mutta jos muuteman kymp-pisentin
tuntipalkkaa saava työläi­nen
tekee talolle dollarin vahingon,
saa hän olla kiitollinen jos selviytyy
sen puolustuste imperialistien yllä­pitämää"
vastavallankumousta vas­taan,
sekä vallankumouksen voimien
voittoisa suoriutuminen. Eritoten
voidaan siitä kiittää puna-armeijaa.
Neljän vuoden kuluttua päästiin
rauhaUiseen sosialistiseen rakennus­työhön.
Uusi telouspolitiikka oh
uuden teloUden kehityksen käytän­nöllinen
muoto.
Jo r. 1924 päästiin vakiintunee­seen
valuuttaan. Budjetti osoitti
Neuvostoliiton olevan ainoan so­dassa
olleen maan, joka sai taa-painonsa
ilman ulkomaisia lainoja.
Oauustoiminte ryhtyi iskemään v s i -
dön alalla olevia yksityisyrittelijoi-tä,
hinnat halpenivat huomattavasfa,
elämäntaso yleensä kohosi. Sähko-voimain
kf^nnöUinen snunnitehn»
tuli ; merkiteevSksi proletariaatu
palvelukseen ensimäisen vounalai-toksen
avautuessa. Kaikkialla aste­l
i teollisuus harppausaskelin eteen­päin.
Nyt ' o n liikenne hyvässä
nossa . . . rauteteitä rakennetta sF*
jäseutuihmkin . - • Volgan
nin kanaaKt avatta, j.n.e. Badio-tiedot
/kiitää jo neuvostokylu^
Viime vuonna avattiin huömattaflS
sähkövoimalaitokset, kuten V o l^
j a Dnjepr y.m. Sähkö- y-^^.-:
main apu on oUut merkityksellinei
proletariaatille suhteitten ' « J " *^
sessa telonpoikaisväestöön. Sen '
tamus proletariaatin diktetuonB»
mibtematon.: \a^iUisi
Toista sataa työläisedostaj^
on käynyt vieraflemassa viime_^
sina Neuvostoliitossa ja *oD^ . :
kuutetuiksi, että sisäinen f^L.
sen voitto ovat ihmeteltäv» » _ .