Vapaus, July 26, 1930

              Läaantama» hemäk.
matkani
a. Mau'
Piille
1 ' f Temfc
/»"^•entsionis^j
kello puoli ylijjj
oli ed^
'"•^^i valittiin^
^k^nnassä taita-.
* yhdelle -
f' ^'oita aBtii
ainoastaan
nee myi
,'.P°«'ssa, yfe^
'Eittävästä, lyii
•untavaaleihijT.
'''en. -Jiittopargj
dustajan vsfe
Järjestämiset
''Jäin, metsäfje.
"onierien järja.
f'v' toveri |f|.;j
)onka yhtcvde.!
'tosiiven känS-i
Forkilta tSUöäf
määrättyjä"t£i;.'j
ia JakkaanuJti
Vieisiä orjaj»; •
-n kannatnbä '
lailta ja erällä-
Linski katsotte!
.äänestäffiäia
selostusten ji J
rsymysten yni
inimäinen pj».
olivat järjesti-
Jbor Templeä'
Siellä saiön
•ia 25 sentflä
'^t pöskeeaafr.;
upakan sixjf-o
kuului to4p
5mento jäij^
3 kirja, (?) i|
tehtiin tarih'
toiminnas^.
»usten yhte^^
rheitä on tji- -
ssa paikasjä,
tsesti on pi-
:aan koetetta ;
it hyväksytit
Jken Fork j»
hyväksyneet,-
sen keskisri-mmärrys
oli
ieisen organi-
:ava niin ää-lila,
on niis
on mabdo-'
;htäviä, ms
että mitään
ehtävissl ei -
lellämainitmi
3sä enempi'
:iin taisteli
lenkeä VE3-
ikin nähtnii
illiseksi jot-n
on vetä­jän
3:mien
fialta iinjal-ukrainalais-nki
on hi-
1 pauldilrai-
•luun Kom-'
htäviä VI!-'
asiat ole-stössä.
(71
1 on lebtj,
asti fcatsot-
Tielä joknne» m i S n "T«istelira SiveKi", 'Neuvosto-kiän-
ekobd*»»»" J* "Paniunen Huolto" kirjojiu KoetUku s««4»
njabdoIU»inimaa 'paljon j4 nop«*«a; Sillä jnnri näinit
"Seflime l ä h e t t i m i iB Wm. MartUU» nutU kirja» OSUUSTOI.
fl^ JA SEN MERKITYS LUQKKATAISTELIJSSA, Lähemmin
k i l o i l l e , että organiseeraaja pitää
o l l a v ä l t t ä m ä t t ä Eocky M. H:ssa
heti sen jälkeea kan viljanpuinti
on ohi, jotta ei käy' niinkuin viime,
vuonna, että organtseeraaja saa­t
i i n vasta paikkakunnalle kun työt
p i i lopussa.
Koska o|en ylimalkaan koetta­nut
selostaa niistä osista ja teh­t
ä v i s t ä , mitkä minun velvoitti Els-pethin
K-P. osasto suorittamaan,
n i in j ä t ä n ' - p i t e r i i m ä l l e selostukseri,
p ö y t ä k i r j a s t a nähdään tarkemmin
kokouksen meno.
Lifpuksi haluan todeta, että
vaikka kokouksen yhteydessä i l ­meni
kysymyksiä joista kritiseerat-tifn
ja • a^iTrosteltiin hyvinkin ras­kaasti,
niin silti toveruus ja yh­t
e i s y m m ä r r y s oli johtavana yhtei­seen
pääfnaaliin, ' vallankuinouk-seen.
- Edustaja.
SUOMEEN
;i Suomen M:kka?
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
lähetyksistä «Ile ?2Ö.OO, 60c
Ä ä ?50.00—579.99 it
;,5?Styksistä $80.00-*1QQ.OO
^ 50c jokaiselta s e u r a a v a l t » «l>
«valta Badalta dollarilta.
•Ll6etyk»el J500.00 j » uiA ylof
hiM, huolimatta •umman 6U«Jfi»u-
|^Sk5»anomaliihetyk»i»tt Ojat !&
Ilttekulut $3.50 l ä h e t y k t o l t^
l ' Saomen rahaa o»teta«». ^UX»
|Ö.4B sadasta Smksta. ^ -
I» Tehkää lähetykset osotteell»:
VAPAUS,
Boa 69. SUDBURr. Pat.
Laivapilettejä myydaau.
Tiedustakaa ph^tiasiaUa
• Vapaudelle ottavat r a U a r ä U t j^
l^vastaau myöskin:'
J/iPAVS MOISTREAL BRANCB
' ' 1 1 9 6 St. Antoine St,
Montraaji, Qwe.
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCB
316 Bay Street,
Port Artbar, Oatartt
MAAILMAN KAPITALISMIN KASVAVA
KRIISI JA NEUVOSTOLIITON ULKO­POLIITTINEN
ASEMA
Julkaisemme seuraavassa toveri Stalinin esittämästä kes­kuskomitean
selostuksesta Neuvostoliiton kommunistipuolueen
kongressissa sen, mikä koskee Neuvostoliiton suhteita kapita­listisiin
maihin. Asiakirja olisi t ä r k e ä julkaista kokonaisuudes­saankin,
mutta lehtemme rajoitettu tila ei sitä salli. Mahdol­lisesti
tulemme julkaisemaan muitakin tärkeimpiä kohtia mai­nitusta
selostuksesta, vastaisuudessa. — Toim.
AARO KIVINSN
, fijJdapH ^Uke/pjäJ.
lOBN VUORI
South Porcaplner Qu .
957 BroaTicw Ave., Toronto, Out
DAVID^HEUNrr
•H Miltkaknnnilla K e a k i - O n t o d o Mf
)inen tsro-ettömjJJ^
pahanhen-ista
siTsei-jäisemäaf'
unistJt 0?-
:tt€n 3in»-
sa kjtnu-isteleMäi
jallMata- - ;,
rtysIomalU',
on bsBS^ '•
. porvKJL'^^'
se to«e» -'
I»in'stä •
aJh nSÖ* •
jaau- k3S
aan
nallaBii-jntta
i tröess--
de&0- '
illa ^ •
Kjstrtafci
taya ettei kansallishenki saa läh­teä
meitä viemään väärälle tielle.
Todettiin esityksissä sekä päätök-
Bissä että ryhmäkuntaisuus ja haa-lipolitiikka
on j ä t e t t ä v ä j a astutta­va
avoimeen taisteluun maailman
järjestynyttä imperialismia * vas-
, tään, köyhälistön isänmaan, Neu­vostoliiton
puolesta.
Edustajain raportit yleensä to­tesivat,
että paljon vielä on teh­tävää
järjestämistyössä ennenkuin
voidaan saada selviöksi joukoille
kuka on meidän vihollinen ja ka­vala
narraaja ja kuka on se joka
meitä kiduttaa j a murhaa. ,
Arvostelun edustajain raportista
jätän selittämättä yleisesti, ainoas­taan
mikä ' ilmeni Röd Deeifin
alueen edustajien raportista, k"bs-'
ka tämän kirjoittaja on yksi edus­taja
ja on vastuunalainen raport­tinsa
suhteen, niin, raportista sel­visi,
että ainoastaan Elspethin
otasto on ollut, joskin heikosti,
mukana niiden joukossa jotka ova^
ottaneet ainoaksi oppaakseen Kom­internin
kuudennen koogressih ji»
Lokakuun 3 kirjan nettvpt. ' Els­pethin
edustaja myöskiii selitti
?^astonsa kannan, köyhäin pienvii-
Jelijäin ja rikasten suurviljelijäin
välisen ristiriidan, miten kaikessa
osuustoimintaliikkeessäkin suur­tuottaja
tulee riistämään ja suu­ria
tuloksia .itselleen saamaan pien­tuottajan
kustannuksella. Edusta­ja
painosti, että pienviljelijällä ei
ole minkäänlaisia oikeuksia e j^
todellista vallankumouksleen t^fl--
taavaä toimintaa; suurfarmari on
porvari ja sen kanssa on tehtävä
56 vä ero ja -alettava ankara tais­telu
-itä vastaan. Sen edustajat'
yKsimielisesti hyväksyivät Sama­ten
Elspethin edustaja teki kysy-;
myksen, että mitä puolueen jäse­net
^ilioin tekevät kun ' k ä y tiiin-
'«'JJn esim. kävi täällä-AlBertossia-
I>eerin vaalipiirissä, kUn ei
tu ehdokasta ollenkaan, a i n o a i -
aan oli konservatiivi, Hberaali jä
•F-A. ja jonkinlainen itsenäinen
listalla. Tämän suht€e|
yksimieliseen "ymmärryk­seen,
että meille eristetylle laokal-ei
ole mitään h y ö t y ä - ä ä n e s t ää
imanjsipääoman puolesta. Me ää­nestämme
vain silloin kun meillä
odustaja, jonka t e h t ä v ä t on
ae;'3ar. määrättävissä. ' '
Kuudennen päivän kokops kesti
.•'^•amittaisesti seitsemännen nai­va
r
S. J. kokouksesta tk. 22 p. I|y-v
ä k s y t t i i n tilintarkastajien raport­ti.
Päätettiin maksaa Cobaltin S.
J . osastolle velkaa $50. Kuultiin
organiseeraajah- raportti ja hyv^k-
.syttiin. Myönnettiin haali osiiiis-kaupan
puolivuosikokouksen pitoa
varten sunnuntaina elok. 10 p.
Johtokunta velvoitettiin hommaa­maan
ilmoituskaappi ravintolan sei­n
ä ä n . "O. 'Rinnan jäsenhakemus'
peruutettiin, koska hän ei ole saa­punut
kokoukseen, vaikka hänelle
on annettu tieto. S. J . p ä ä t t i toi­mia
ulkoilmajiihlan Lihdforssin
mäellä elok. 3 p. "yalittiin komi­tea
^asiaa eteenpäin vfemään. Täs­t
ä lähtien päätettiin pitää aina
kunnolliset valot salisöa, ""jäi talon­miehen
huoleksi.
7r''i><i>!P4>a y.-sfIira Ilon pikku­tytöt
antoivat esitysillan keskiväk.-
koria t;k. 16 p. j a t ä y t y y sanoa et­t
ä näiden t y t t ö j e n esitys Oli niin
kauhista ia' valmiiksi harjoitettua
e t t ä ei ole Kirl(Iand Laken näyt­t
ä m ö l t ä nähty tuskm koskaan. Nä­mä"
tyttööet eivät ole käyttäneet
aikaansa turhuuteen niinkuin mo­net
nuoret. . Myöskin täytyy äji-t
ä ä tnnnristU3 n ä i d e n Ilon t y t t ö j en
ohjaajille. Sillä täinä on vaivan
j a tarmokkuuden tulos. Toivon
e t t ä tämänkin' 'päikkal|:unnan nuo­ret'
innostuisivat eiiempi voimiste­luun
ja urheiluun, e t t ä saataisiin
t y ö l ä i s n u o r i s o s t a henkisesti ja
ruumiillisesti terveitä voimia yh­teistoimintaan
ja omaksi onnek­seen.
Huomautus, . e t t ä mejdän osuus­l
i i k e on 'feäanut uuden trokin, jo­ten
voidaan l ä h e t t ä ä tavaraa sivu-paikoillekini.
; ' l^arvelus' •'tehdään
t ä s m ä l l i s e s t i kun on saatu itselle
välineet joilla voidaan palvella
ostajia. Tehkää ostoksenne osuus­liikkeestä,
silloin teette hyöty-kaupan
myös itsellenne.
Ensi sunnuntaina on haalillä
m e t s ä t y ö l ä i s f e n ' iltamat. Anta­kaamme
katiiiatus metsätyöläisille.
Taiassit' on lauantai-iltana pionee-r
i k ä m p p ä y s r a h a s t o o n hyvällä soi­tolla.
Terve tuloa nuoret sekä
vanhat. .... Valittu
Eri paikkahiplta
• • • \
Sain viralliselta klrjeenvailitajalta
terveisiä että avustaa h ä n t ä ' rfliä
ajalla kun hän on lohia hirttämäs­sä.
Aijon tästä laatia sellaisen ke-säkirjeen.
eihän sitä kuumalla llmal-
Toverit! On kulimut kaksi ja puoli
vuotta X V edustajakokouksesta. Tä,*
mä ei tunnu kovin suureltaT Mutta
siitä huolimatta on tällä ajalla ta­pahtunut
mitä vakavimpia muutok­sia
kansojen ja valtioiden elämässä.
Jos parilla sanalla luonnehtisin tä­män
t:uiuneen kauden, niin sitä
voisi kutsua muutteentekeyäksi. Se
on ollut muutteentekevä ei ainoas­taan
meille Neuvostoliitossa, vaan
myöskin koko maaliman kapitalisti­sissa
maissa, mutta näiden kahden
Välillä on oleellinen ero. Samaan ai.
kaan kun tämä muutteentekevä kau­si
Neuvostoliitolle on merklnnjrt
käännöstä uuteen, entistä vakavam-paan
taloudelliseen nousuun, on se
kapitalistisille maille merkinnyt
kääntymistä taloudelliseen alennus­tilaan.
Meillä Neuvostoliitossa so­sialistisen
rakennustyön, teollisuu­den
sekä maatalouden kasvava nou-su.
Heillä, kapitalisteUla, kasvava
kriisi,' ' taloudessa, teollisuudessa ja
maataloudessa.
Sellainen on nykyhetken tilanne
parilla sanalla sanotuna. Miiista-kaamme
tilannetta kapitalistisissa
maissa kaksi ja puoli vuotta sitten.
Melkein jokaisessa maassa oli teol.
lisuuden ja kaupan kasvua. Miltei
jokaisessa agraarimaassa oli raakau
aineen ja elintarpeiden tuotannon
kasvua. Yhdysvaltojen, tämän täys-
Verlsimmän kapitalistisen maan 3^-
pärillä oli sädekehä. Voitokkaita lau
luja "kukoistuksista". Syväänkumar-ruksla
dollarin edessä. Uuden tek­niikan
ylistystä, kapitalistisen rat-
Tapahtul aivan niinkuin bolshe­vikit
pari vuotta sitten ennustivat.
Boshevikit sanoivat, e t t ä tekniikan
kasvu kapitalistisissa maissa, tuotan,
tovoimien ja kapitalistisen ratsiona.
holnnin kavaessa, miljoonien työläis­ten
ja talonpoikain elintason ollessa
hyvin rajoitetun, välttämättä joh­taa
ankaraan taloudelliseen pulaan-
Porvarillinen sanomalehdistö naiires.
keli näille bolshevikien "omalaatui-sUle"
ennustuksille. Oikeistoliukujat
hylkäsivät bolshevikkien tilannear­vion,
vaihtaen marxilaisen analyysin
liberaaliseen lörpöttelyyn "järjeste-tystäi
kapitalismista". Mutta nxltä
tapahtui? Tapahtui niin kuin 4K>IS-heviklt
sanoivat. Sellaisia ovat to­siasiat.
Siirtykäämme tarkastamaan
kapltaJististen maiden taloudellisen
pulan ainehlstoa.
1, Maailman taloudellinen pola
a) Tutkiessamme taloudellista pu­laa,
pistävät ens'ik5i silmSän seu.
raavat tosiseikat:
1) Tämän hetken taloudellinen pu.
la on liikatuotannon pula. Se nter-kitsee,
eittä tavaraa tuotetaan enem-män
kuin mitä markkinat nielevät,
fi^ merkitsee, että manufaktuurla,
polttoaineita, tehdastuottelta, elin-tarvetuotteita
on enemmän kuin m i.
t ä voivat käteisellä ostaa perusku­luttajat,
t.s. kansanjoukot, joiden
tulot jäävät edelleenkin hyvin alhai­siksi.
Ja kun kansanjoukkojen osto­kyky
kapitalismin olosuhteissa, jää
minimaalisen alhaiselle tasolle, niin
slonalisohnlsen Jcunniolttamlsta. K a . »tavaran, manufaktuurin. leivän y.m.
pitalismin "teryehtymiskauden" ju- "liikatavarat" jäävät kapitalistien
llstamista ja kapitalistisen stabili-sation
lujittamisen vakuutusta. " Y -
letneh" hälinä jia humu siitä, että
Neiiyostpliltto muka on "häviön par­t
a a l l a " , että Neuvostoliitto tuossa
tuokiossa tuhoutuu.
Näin olivat asiat eilen. Mutta m i i.
lainen on tämänpäivän kuva?
Nyt on pulakausi- miltei kaikissa
kapitalismin "teollisuusmaissa. -Nyt
on maataloudellinen pula kaikissa
agraarimalssa. "Kukoistumisen" . s i .
jasta on joukkojen köyhtymistä ja
työttömjryden summatonta kasvua.
Maatalouden nousun sijasta on mil­joonaisten
talonpoikaisjoukkojen hä­viö.
Luhistuvat kuvitelmat kaplta.
llathin kaikkivoipaisuudesta yleensä
j a Pohjois.Amerikan kapitalismin
kaikkivoipaisuudesta erikseen. Yhä
heikommiksi käyvät kapitalistisen
ratslonalismln ylistykseksi viritetyt
voittolauiut. Yhä voimakkaammiksi
käyvät pessunistiset volvotukset ka­pitalismin
"erehdyksistä", mutta
"yleinen" häly Neuvostoliiton "väls.
tämättömästä tuhosta" vaihtuu "y-lei^
eksl" vlhap sihinäksi siitä, että
t ä t ä maata on välttämättä rangais.
taya kun kaikkialla muualla vallit­see
pula. Sellainen on kuva nyky­hetkellä.
tahdosta varastoihin, vieläpä hävlte.
täänkin. Jotta hinnat pysyisivät kor
keinä, supistetaan tuotantoa,: työ­läisiä
vähennetään ja kansanjoukot
pakotetaan kärsimään puutetta sen-vuoksl,
että on tuotettu liian paljon
tavaraa.
2) Nykyinen pula on ensimäinen
yleismaailmallinen talouspula maa­ilmansodan
jälkeen. Se on yleismaa-ilmallinein
pula siinä mielessä, ett*
se käsittää kaikki tai melkein kalkr
ki teollisuusmaat maailmassa, jon-ka
ohella myöskin Ranska, joka jär.
jestelmälllsesti ruiskuttaa organis­miinsa
miljaardeja Saksan maksa­mia
sotavelkamarkkoja, ei ole kyen.
nyt väistämään tunnettua arvon a-lenemlsta,
mikä kaikista merkeistä
p ä ä t t ä e n on muuttumassa pulaksi.
Se on yleismaailmallinen pula vielä
siinäkin mielessä, että teollinen piil
la on sattunut yhteen maataloudelli­sen
pulan kanssa, mikä käsittää
maailman agraaristen perusmaiden
raaka-aine tuotannon kaikki muö.
dot*
3) Nykyinen yleismaailmallinen pUr
la. kehittyy epätasaisesti, huolimatta
sen yleisluonteesta, herpauttaa se
toisia maita eri aikaan eri ml-
Jcalkkea Puolassa, Humaniassa Ja
Balkaiulla. Se laajeni siellä pitkin
•in&tkaakoko viime vuoden ajan.
Selviä merkkejä alkavasta maata.
JÄudeUis^a 'pulasta oU nähtävissä
_jK) V. 1928 lopussa Canadassa, Yh»
"dysvalloissa, Aj-gentinassa. Brasiliassa
Ja Australiassa. :Koko tämän kauden
Yhdysvaltain teollisuus nousee mä­keä
ylös. V. 1Ö29 keskivaiheilla saa.
vuttaa Yhdysvaltain teollisuustuotan­to
melkein huippukohtansa. Vasta
1929 jälkipuoliskolUi alkaa murros­kausi
ja senjälkeen alkaa kehittyä
kriisi teollisuustuotannossa, mikä vis­kaa
Yhdysvallat v. 1927 ta^sQlle. Sen
jälkeen kehittyy teolUsuuspuIa Cana.
dassa ja Japanissa.
Sen jälkeen seuraa vararikko ja
ipula Kiinassa ja siirtomaissa, missä
'pula syvenee hopeanhlntojen laske­misen
johdosta'ja missä liikatuotan­nosta
johtuva pula sattuu yhteen ta.
lonpoikaistalouden häviön kanssa,
mikä johtuu feodaallen äärimmll.
leen kehittämästä, riistosta ja lopul­lisesti
köyhdyttävistä veroista. Mitä
Länsi-£uropaan tulee, pihi siellä ai­kaa
pula tulla voimaan vasta tämän
vuoden alusta, eikä samalla voimalla
joka paikassa, vieläpä Ranska samaan
aikaan osoittaa teollisuuden kas-vuakin.
Minä luulen, että el ole
välttämätöntä yksityiskohtaisesti
kosketella numerolta. Jotka t ä t ä pu­laa
kuvaisivat. Pulan olemassaolos­ta
ei enää väitellä. Mhiä rajoitun
^ n vuoksi esittämään vain pienen,
mutta kuvaavan taulukon, mikä äs­kettäin
julaistiln saksalaisen "kon.
junktuuritutkimusten" taholta. Tä;
mä 'taulukko kuvastaa vuoriteolll-suuden
kehitystä ja suurteollisuuden
perusaloja. Yhdysvalloissa. Englan­nissa,
Saksassa. Ranskassa, Puolassa
Ja Neuvostoliitossa, alkaen vuodesta
1927. Täsä otetaan, 100 V. J928 tuo.
tantotasoa merkitsemäBIIi
ValUot Vuodet
im 1928 1929 1930
1 n e l j .'
SNTL , 82,4 100 123.5 155,5
Yhdysvallat 95,5 100 106,3 95,5
Englanti ..105,5 lOO 107,9 107,4
Saksa 100,1 100 101.8 93.4
Ranska ....86,6 100 109,4 113,1
Puola 88,5 100 99,8 84,6
Mistä tämä taulukko puhuu? Se
puhuu ennenkaikkea silta, e t t ä -Yh.
dysvalloLssa, Saksassa, Puolassa on
raskaan teollisuuden kärjistynyt pu-la
jolloin Yhdysvalloissa v. 1930 en­si
neljänneksellä,* v. 1929 ensipuolis.
kolia vallinneen nousun jälkeen tuo.
tannon taso aleni v. 1929 verraten
100,8%, pudoten V. 1927 tasolle. K o l ­me
vuotisen seisahtumlskauden jäl­keen
Saksassa laski tuotantotaso
viime vuoteen verraten 8.4.%. pudo­ten
alemmaksi v. 1924 tasoa 6.7%, Ja
Puolassa viimevuoden kriisin Jälkeen
tuotantotaso laski viimevuoteen ver-faten
15.2%, pudoten 3,9% vuoden
,1927 tasoa alemmaksL Se puhuu toi­seksi
siltä, e t t ä Englanti Jo kolme
vuotta tallaa paikallaan v. J927 ta-
8on ympärillä Ja elää taloudellisen
celsahduslsauden raskasta alkaa, jon,
k a ohella se*v.'ir'36 ensi neljännelu
sellä ehti jo alentaa tuotantotaso-aan
edelliseen vuoteen verraten 0,5
prosentilla tullen siten pulakauden
ensikohtaan. Se puhuu kolmanneksi
siltä, että suurista kapitalistisista
maista ainoastaan Ranskassa on Jon.
kinlalsta suurteollisuuden kasvua,
Jonka ohella, jos lisäkasvun prosent-tl
V. 19M teki 13.4% Ja v. 1929 9,4%.
n i i n lisäkasvu v.'l930 ensi neljännek.
sellä, verraten 1929 v. tekee alnoas-
ERIKOISUUKSIA
Fupi silkkiä, kaiken väristä, 28 t. leveää.
3 jaardia $1.00
Shantung silkkiä, 34 t. leveää.
3 jaardia $1.00
Brocaded rayon kangasta. Kaiken väristä.
2 jaardia $1.00
- K u v a l l i s i a rayon kankaita. Sopivaa leninkiä varten.
2 jaardia $1.00
Raidallisia rayon kunkait;i, 36 t. leveää.
4 jaardia $1.00
Kuvallisia chiffon kankaita. Kaikon värisiä ja
kuvallisin. 3G t. leveää.
89c jaardi
Suuri valikoima Peter I'an voilo kankaita. 36 t. leveää.
39c jaardi
SCHWARTZ'S
DUBHAM ST. SUDBURY, ONT.
Kahdeksan huoneen » y k y f -
talo. Suuri tontti.' Erityi«ein^
män hyvällä paikalla, f 1>500
k ä t e i s t ä , loppu kuokaosittain. -
4 huoneen uusi talo, pohjoippälfssä „,
kaupunkia. $400 käteistä» loppu
kuukausittain, paati ja k e a k a » ^ ;^
lämmitys.
2 lottia Cros.s kadulla, kaksi bto^v
kia Lehtelän saunalta kaupua-"
k i i n päin. $225 kappale.
Muita taloja j a lotteja eri osissa
kaupunkia. , - -
WAGNER & mmi •', "..f-^v ;
108 Huron Chamberr
Hieroja on saatavani
kello 9:sta aamulla koko päiviiu
459 Ontario Street,
SadbMrr, dnt.
L S. SALO
^ , ICalss. M ksUoMp»!. M|tM «adla»
n*\ Ua . iT8t> UlTlauHU*. flani faosM
f>d tiBtstuIs. ktUoJs r-M. kaks. |s'h«f«h
&W 192 S, AlgooHk S t v M l , ^
Port A r t b v r - P a h . N , f l f Si
1928 noösee 23.5% v. 1929 j a 32 pro­senttiin
v. 1930 enslneljänneksellä,
antaen näinollen kuvan vuodesta
•Vuoteen kasvavasta noususta. Voine­vat
välttää, e t t ä JOK asiat ovat olleet
nähJ tämän vuoden enslneljännek.
sen loppuun mennessä, niin voihan
olla mahdollista, että toisen neljän-neksen
ajalla tilanne paranee. Mut­ta
toisen neljänneksen numerot ku­moavat
päättävästi tämän väitteen.
Ne puhuvat päinvastoin siitä, että
tuon neljänneksen aikana asema on
vielä huonontunut. Nämä numerot
puhuvat osakeiden uudesta laskemi­sesta
New Yorkin pörssissä. Vara­rikkojen
uudesta aallokosta Yhdys-valloissa,
tuotannon uudesta supls.
tumlsesta, työläisten työpalkkojen
alentumisesta, työttömyyden kasva,
mlsesta Yhdysvalloissa, Saksassa,
Englnnlssa, Italla.ssa, Japanissa. Ete.
lä-Amerikassa, Puolassa, Tshekko-
Slovakiassa. Ranskan teollisuuden u-seiden
haarojen joutumisesta selsah-tumlsvyöhylskceseen,
mikä nykyises-s
ä kansainvälisessä tilanteessa mcr.
kltsee pulan alkamLskautta. Yhdys,
valloissa on työttömiä tällä kertaa
y l i kuusi miljoonaa, Saksassa noin
viisi miljoonaan, Englannissa noin
kaksi miljoonaa, Italiassa, Keskl.A-merikassa,
Japanissa keskimäärin
raastuvanoikeus asiasta seuraavan
päätöksen;
Raastuvanoikeus katsoi selvltctyk.
sl, että vastaajat Jussi MuUu, K u l .
lorvo Leskinen ja Simo Lahdensup
sekä kak.sl muuta vastaajaa, jotka
nyttemmin ovat kuolleet, ovat viime
maaliskuun 28 p:ää vastaisena yö­n
ä ilman laillista oikeutta tunkeu­tuneet
Oy. Kirjapaino Ab:n huo:'
neustoon Ja lyömäaseita kttyttäert
osaksi vahingoittaneet Ja osaksi hU-vlttiinect
yhtiölle kuuluvaa omal-suutta,
nimittäin Ideal-latomako-neen
arvoltaan 151,000 mk., Inter-type-
latomakoneen 54.6Pi8.83, Augs.
burg.plkapahiokoneen 30.000: —
Helnrlch-pikapalnok. 1,000: —, Mile-pikapalnok.
1,200; — sekä erilaisia
koneosla yht. 2.985: — eli yhteensä
240,822.60 arvosta sekä e t t ä vastaa­jat
Vilho Mullu. Lauri Ilmari Talt-tonen
Ja Hanno Lahdensuo ovat oi-
Icct osallisina avustaen vastaajia
vahingonteossa, johon nähden raas-tuvanoikcas
nojautuen rikoslain 33
luvun 3 pykälään Ja 5 luvun 3 py­kälään
katsoi oikeaksi tuomita vas.
taajat Jussi Mullun, Kullervo Les­kisen
Ja Simo Lahdensuon 2 kuii-kaudeksl
vankeuteen sekä vastaajat
Vilho Mulluri. Lauri Iknarl Talttö-sen
Ja Hanno Lahdensuon kunkhi
30 päiväsakkoon ja 10 mk. cli yh.
LAPERGE LIJBippt
COMPANYi
Täydellinen varasto
rali;eimuatai^ita
RXATXLILIIKE
22 Monk S t . Box 1108, Sudbitff
S i l i t y s ja puhdistustyö tehdito
huolella. Puhelin 1871.
Ompelija Siiri Virta
Teen kaikkea onipclualaan tniuIU*
vaa työtä. Vanhat uudistetatft. ^ ,.
Hinnat Jcohtuullisat. ^ ^T* i
450 jMelvin Avenna^
Sqjbury, Olit. *
Annamme semmoisesta kellosta^
j o t a emme voi korjata.
TAITAVA KELLÖSEPPX KELLO
OSASTOSSA.
DAVIS BROS.
SUOeUBY,
LIMITED.
Juvelibaappiaat.
ONTAHiO.
a>
VI..*-:
miljoona ku.ssakln. Puolassa, Tshek­koslovakiassa,
Itävallassa vlBlsataatu teensä 3qo markan sakkoon' joka
hatta J.n.e.
Minä en puhu edelleen kärjistyväs.
t ä miljoonien farmareiden" Ja työtä­tekevien
talonpoikien talouksia hä.
vlttävästä maataloudellisesta krlisls.
IB. Liikatuotannon pula maatalou.
dessa on tullut siihen pistcaseen. et­t
ä korkeiden hintojen nimessä on
Brasiliassa heitetty mereen 2 mlljoo-vuodesta
vuoteen alenevasta kasvus.
ta. Se puhuu loppujen lopuksi siltä,
e t t ä kalkista maailman maista ai­noastaan
Neuvostoliitossa on ras-kaan
teollisuuden myrskyistä nousua
nähtävissä. Jonka ohella toutanto-taso
V. 1930 ensi neljänneksella y-l
l t t ä ä V. 1927 vuoden tason, enem-män
kuin kaksinkertaisesti Ja lisä-tassa.
TeolUnen pula alkoi eimen- kasvun prosentti 17,6 prosentista v.
taan 37%, antaen näinollen kuvan i naa säkkiä kahvia, Amerikassa on
alettu polttaa hiilen sijasta maissia.
Saksassa joutuvat miljoonat rulspuu.
dat sikQjen ruuaksi, mitä raakaan
puuvillaan ja vehnään tulee, niin
on ryhdytty kalkkiin mahdollisiin
toimenpiteisiin näiden kylvöalan su.
pistämiseksi 10—15 prasentllla. Siinä
on yleinen kuva kehlttyvä.stä maail­man
talouden pulasta.
(Jatk).
Red
saa
taa
l-puolue
tultiHi
aamuun kello kauteen j a silti
paljon asioita kesken. ' Hy-
'•''t?\ttji.n^ että purin sihteerin ja
•'initean tulee laittaa 3 naisorga-
^!^-eeraajaa (ukrainäfeinen, anka-
^-ajnen ja suomalameh), miesor-
T^AI^^I^^^^ Colemanin penikaUe,
l--<ibr!dgeen, Drumhelleriin, Cal­garyyn.
Edmontoniin, Nortäkkiin
;a Rocky Mountain HouseDe,
J-J^a tulee j ä r j e s t ä m ä ä n metsätyö-
^Lsia sekä pienmaanvajeläjöitä.
Annettiin' Varotni i^MA^, 'i^^Th^^
la voi mitään oikein vakavaa — Ja
kh-jolttakoon Itse sitte niin totista
j a vakaata kim tahtoo. "
Sotntulassa aa. akkaväki vallan
päällä.' E l ole kun muutamia ukfeb
j a ihmeksi kävellä koikkelehtimassa
kaduUa. Ja ukot varmaan luulee
ettei akoilla ole mitään huvia, ei
muuta kun puskea heinätöitä pät-väliä
(heinät näet jäivät - kesken
korjjiun iikoilta sateen vuoksi) ja
lilalla huokailla ja tirkistellä Eiver
Inlettiin päin. Mutta et sinne päth-kään.
täällä oli erikoisen haus­kat
iltamat t.k. 12 p. Hyvät filmit
oli olleet. En tiedä mitä muuta
hyyää niissä oli, vaan ainakin oli
kuuhxisa ^ kaunotar näjrtellyt
ösaä. N^M^ o^ut haali eniiem.
m i l t ä ä n k;än puolillaan muutama
mies^'oUen joukossa. Kaikki' siell^
ollst sanoivat että oli niin hauskaa
ettei ole koskaan ollut kun ukot
ovat oäeet kotona. (!?) Minä ^en
kyDä lÄässyt siihen lystiin, piti otlla
T^itä iapsoi&psia- lullaamassa; Jä
siksi sen uskallan nyt tässä kertda-
^ n . Niin, sitä on joutunut toista
sukypolvea kasvattamaan, kun yh­den
ori saanut ominneuvoin tot-meentulevaksL
Mutta ei auta muu­t
a kun ajatella että kun täytän 70
vuotta. Jos elän. n i i n silloinhan pie.
Hinkin näistä lapsista on mies.
T ä n ä vuonna - p i t i .kaikesta päät.
t ä i n olla ^ikeea: se vuosi, jolloin
saarnataan suuresta kalansaaliista,
vaan ei ainakaan easimäiset viikot
öle Rivers InletLssä oUeet ]^laket-
Mutta toivotaan, e t t ä vielä tulee.
SOiä kalastus se on Sointulassakia
Ts^ I i n k e i n o " ' eikä ' s y ^ i n e iC iSIn.
kuin eräs mies^ monta vuotta sItte
Astorlassa käydessään oli sanonut
kun oU kysytty Sointulan pääelin-kehioä.
Kyllä sitä syömiset niin
ktiih' Juomisetkin ovat tiukalla jos
kalastus 'vaan huonosti menee. Ja
siltä kärsii yhteisetkin asiat, ja
yksityiset varsinkin, nyt kun monet
joutuvat velkaa ottamaan saadak,
peen paatit ja ve/kot.
W{pnet. jotka eivät tunne kalasta,
jaoloja ja kuulevat kesän saaliin sa­doissa
dollareissa, luulevat että se
on erinomaista tuloa. Mutta kyllä
siitä suuri; osa menee välineisiin.
Sointiiläiset panevat' suuren arvon
lainakirjastolle. Sitä todistaa se
seikka kun osuuskauppamme ylijää,
mistä on joka vuosi käytetty huo­mattava
summa kirjaston kartutta­miseen.
Eikä enään ole pitkään ai­kaan
noussut mitään vastustusta
kun kirjastolle on pyydetty, vaan
auliisti on myönnetty se summa mi.
t ä kirjastokomitea. on pyjrtänyt. Ja
pyynt& on tehty aina niin suuri
prosentl, nolri 5—10, kun on ollut
teldossa kuinka on ylijäämiä jää.
nyt. Tänä vuonna saatiin yli $200.
Niinpä öri pftkin kevättä tilattu kir­joja,
englannin- Ja suomenkielisiä.
I föi^laniiinkieliset ovat pääasiassa
Tömaaneja, slltö niitäiiän se nuoriso
lukee. Mutta suomenkielellä on han.
kittu ensitilassa kaikki ne kirjat
mitä puoluelehdet kustantaa; J a sit­te
muita tietokirjoja. Maapallo.ni-minen
teos, 10 suurta osaa käsittä­vä
on nyt kaikkL Ja on hyvin
paljoni lainattu. Samoin Kansojen
liistoria; sitä kiittävät kaikki joöca
sen ovat lukeneet. On myös paljon
matkakertomuksia kaikista^ maali,'
man eri osjstä yjn. Kaunokirjalli­suutta
tietysti enin. Sillä niillä on
suurin l u k i j ^ i m t a . On koetettu va­l
i t a niit?v<Ti kuuluisampien kirjai­lijain
teoksia, enin osa suomennok­sia,
.«;illä luokka-sodan Jälkeen .OTO.
malaisten porvarillisten kirjailijain
teokset on tähdätty tySyäkeä, va.s-taan;
n i i t ä on vähempi tilattu- K i f -
jästoanune paJJoh käytetään,' kym.
menlä lainauksia joka pyhä.
Toveri T- Hiltonin poika Allan
oli hukkua kuudentena syntymäpäi­vänään.
Olivat osuuskauppamme
liikkeenhoitaja Paavilan pojan kani.
sa leikkipaattlaan uittelemassia
isomman laiturin viereen kiinnite­tyllä,
veden mukana nousevalla Ja
laskevalla pienellä laiturilla; Alla­n
i n kädestä pääsi keppi, jolla hän
t y r k k i paattlaan. hän kurkotti sitä
Ja putosi veteen. Mutta PaavUan
poika, vaikka oli melkein yhtä pieni,
oli niin neuvokas että kun toverin­sa
tuli veden päälle otti kiinni kä­destä
Ja alkoi huutaa isäänsä miii-kä
jaksoi. Isä sattuikin olemaan
n i i n lähellä, Ja kauppamatkus-ta
ja, e t t ä menivät h ä t ä ä n «ja saivat
ylös. Poika oH jo tunnoton, mutta
saivat vlrkoamaari ja nyt on terve
kuin ennenkin. Olisi ollut kova
isku vanhemmille. Heiltä näet usei­t
a vuosia sitte hukkui toinen p o^
saman ikäisenä. Vaikka täällä lap.
set aina pulikoivat merellä, ei ole
silti hukkunut kuin kaksi.
Elokuun 10 päivä toimeenpannaan
suuret kenttäjuhlat Nuorisoliiton
pallokentällä. Sinne pitäisi tulla
ohjelmaa kaikenlaista. Ja virvojE-kcita
tietysti varataan kaikesta la­jista.
Toivotaan e t t ä ei nyt sata^i.
t ä ä l l ä näet on melkein aina sa^.
nut kun -on yritetty ulkona' juhlia.
Sinne^saapuvat tietysti kalkki. — ?.
Hesperon, Alta.
Nyt meillä farmareilla on se aika
fan käsissä jolloin nähdään mitä
saadaan vuoden tienestiksi, jota oi
lemme uskolla ahertaneet. • V i l j at
n ä y t t ä ä kokolailla hyvältä, vaikka,
kuivuus Ja rakeet teki vähän vähin-koa.
Nyt on saatu sadetta kylllksL
Mutta tässä on nyt toinen kysymys,
k im viljalla ei ole mitään hintaa'.
Olen kuullut jo oikein patavanhoil.
lisienkin farmarien sanovan, että
jossakin on vika kun farmari ei saä
millään mitään. Toinen •'Tiuönan
ajan" merkki oh työttömyys. Olen mään paljon väkeä. Meillä piti oi-ollut
tällä perukalla jo yU kymme­nen
vuotta eijkä ole nähnyt työttö.
mlä niin paljon kuljeskelevan kuiri
nykyjään. Eipä ole monella vaatteita
päällä ja kesä on juuri parhaallaan.
Monet työttömät ja kuulemma kaup­paavat
Itseään työhön ruokapalkal­la.
Mikä ne vie yli talven? — Tämä
on sitä Canadan hyvinvointia, kun
näin sivupaikoUIa pitää ottaa työt­tömien
turvansa.
Meillä täällä Red Deerin alueella
on ollut puoluetyö kokolailla vilkas­ta,
mikä olisi toivottava etcenkln-päin.
OU kesäjuhlat, jotka onnistui
hj-vin. Punaneo päivä päätettiin pl.
t ä ä perjantal-lltana 1 p. elokuuta L i .
berty-haalilla Red Deerin alueella.
Ohjelmaa on suomen ja englannin,
kielellä. Sinne on meidän työläisten
j a maanviljelijäin saavuttava jou­kolla.
— J. M .
M€adow Portagre,
Man.
Epäilen pahasti, e t t ä muualla maa-ijmaa
luullaan tämän metsäperukan
aivan kuolleen, nlra. toiminnan suh.
teen, kun ei minkäänlaista tietoa
näy lehtien palstoUia. It-sessämme
tässä on syy, olemme lyimeet tämän
tehtävän laimin, mutta nyt päätim.
me korjata virheen, ja valittiin klr-^
jeen' vaihtaja.
koetan täyttää.
Kansahivällstä vappua juhlittiin
täällä päivänään. E i t e t t i i n ohjel­maa:
kaksi puhetta. Juhlaruno y.m.
lopuksi näyteUiin kappale "Kärpäs-paperi".
24 pährä kesäkuuta juhlittiin jU-bannusta,
ne alotettiin aamupäivä!-
rä Ja illalla lopetettiin tanssUla. Oh­jelmaa
suoritettiin osa päivällä ja
lllaDa lopp?i. Toveri Koski piti pu,
fieen, jonka hän oli hyvin harklri-nut
tilafeuutta varten- Illalla fläyj-teltiin
kaksi kuvaelmaa, "Vapau.?"
j a "Kumousnalsia". Naapurikootril-t
a k i n o l i saaptmut juhliairinie viettä
la myöskin urhollua, mutt3^ sateinen
ilma teki haittaa niin, että täytyi
pysytellä seinien .sisällä parhaan ur-heiluajan.
,
Kokouksia olerinme pitäneet sa­moin
kuin ennenkin, vuoroin työ. ja
ohjelmakokoukset kuukaudessa. Vii­meksi
oli ohjelmakokous, joka pidet,
tiln ulköilraas,sa piknikin tapaisena,
se näyttikin olevan paljon puoleensa
vetävämpi, kun oU aljon ihmisiä
saapunut kokoukseen.
Olimme kuulleet Neuvostoliittoon
lähetettävän traktorirahaston kerää­misestä
ja kun tuli ava-itusta koske­va
kirje niin' lähetimme yilsi dolla­ria
siihen, — T. JC.
SUOMESTA
"Työn Äänen" kirja­painon
särkemis-juttu
"Työn Äänen" kirjapainon särke-misjuttu
oli lopullisesti äskettäin e.
sillä Vaasan raastuvanoikeudessa.
Työläisten kirjapainoa edasti oikcu-den
Istunnossa kirvesmies Aho, kos­ka
jutun varsinaisen asianajajan, to,
jonka tehtävää nyt yerl Asser Salon oli täj-tynyt fas.
cistlen murhaklihkon vainoamana
paeta Ruotsiin. ,
Levottomuuksien ehkäisemiseksi oU
t ä l l ä k e r t a a laitettu Jonkunlaiset pp-
Ulsivartiot raastuvan lähistölle, vaik­kakaan
niillä el olisi ollut mitään
virkaa heikkoutensa vuoksi. Jos f as­eistit
olisivat alkaneet ^ulinolmaan.
Kaikesta päättäen oli fascisticn ta,
holta äimettu määräys heidän ko.
.mennettavissaan oleville roisto jou­koille
olla tälläkertaa hulinoimatta,
e t t ä Jutun kä.-^ittelylle saadaan j j -
nakin » näennäisesti "laillisuuden"
tuntua.
K ä s i t e l t y ä ä n jutun läpi, antoi
maksuvarojen puutteessa on suori­tettava
30 päivän vankeudella. Sa­malla
velvoitti oikeus tuoimtut vas­taajat
yhteisvastuullisesti korvaa,
maan Oy. Kirjapaino Abtlle synty­neen
vahingon 240.882.60 sekä oikeu­denkäyntikuluja
iZ.OOO mk.
Vastaajain aikaisempaan elämän­tapaan
ja teon vaikuttimiin nähden
määräsi oikeus, e t t ä nllnhyvln van-keus.
kuin sakkorangaistus on olo-va
ehdollinen 2 vuoden koetusajalla.
Koska kustannusosakeyhtiö Työn
Äänen ja Pörlagsagtlebolaget Ny T l -
din puolesta cl oltu vaatimuksia teh.
ty, niin raukesi laasunto niissä .suh­teissa.
. Kaikkien vastaajain puolesta i l.
moltettiin tyytymättömyyttä päätök-eeen.
Siistiä huoneita
saatavania
924 St. Moniquo St.. Montreal, Qu.
Hvom. I Helsbergin viisressä.
(Uusi omistaja).
. (7-2
Hieroja Hugro Seppälä
Antaa hierontaa Alavon saunalla
joka arkipäivä,
9—11 ap. 2—9 ip.
Tulee kotia myöskin pyydettäessä
341 Antwerp St. Sudburr, Ont.
— Puhelin 1954—
( TL
HAMMASLXXKXRl
Toht Roy Bromi
Plaza Tea Room yUilcerruMi ^'
2S ELM ST. WEST -*
— Pliheli|iv24dfl—:
Auki iltatin 6.30—8 Ip.
Kruunu- sekä siltatyöt erikoistut-.;
tona. Neuvottelu vapaa.' •
Uusi 8 huoneen talo, hyvän ie«
mcnttikollarin kanssa. JtS^r
T. LINDQVIST.
450 Melvin Ave., Stidburr» 0»it..
HUONEITA
.Saatavana vuorokausittain j a v i i - * *
Kottain. Käykää katsomassa. (8-10 ^
ANTTI KOBMANO,
125 Ourb^m St.« Sudbärr. Ont/
Journal Printinj? Co. yläkerrOBsaK^
^^^'^^—-r ..... - jr-,-.,....>,^
SUOMALAINEN
TALONRAKENTAJA
antaa ku.".tannusarvioita ja piirr*-
tuk.?ia on nähtävänä. Kolmenkym­menen
vuoden kokemus. Tavatta­vana
Alex Beck,
VasUpaätii tneijaria
236 Spruce St., Siidbanr» Ont
A.Foiiiiuerlti
11 Eim St ^ Sudhvry, Oat.
KIINTEIMISTÖLAINOJA ,
H E N K I - , PALO-, T A P A T U R M A -,
A U T O - J A A K K U N A L A S I -
V A P U U T U K S U
A r t h u r Lahti, «nom. UikeapnIaioaB
Jossa teen kaikkea «iihen alaan
kuuluvaa työtä.
Tilaukset voi t e h d ä puhelimella:
No. 1283
Mrs. Lempi Alanen
32^ Bajr Street^
PORT A R T H U R , ONI^
Murhemielin ilmoitan,
rakas mieheni
OSCAR URONEN
kuoli keuhkotaudin murtama-:
na MuHkokan Hospitaalissa,'
Ont.. 27 p. toukok,, yöllä k e l -'
lo 12 ja min, 1930, aa^
rastettuaan 4 vuotta. VailtiP
j a oli syntynyt LaukaOKBÖ^'
KuoIlcKsaJin oJi hän 46 vuot»*
t a vanha.
Suremaan jäin minä,
nen vaimonsa, ja 2 poiloM^
vanha äiti, sisko j a veli Stfo» <
mes.sa ja suuri tuttavapHri
.Suomessa ja tässä
Vainaja haudattiin Timni:
sin hautausmaahan.
Reino, Vilho ja,
Katri Uronen,
Timmins, Ont,
Sua suren, kaipaan ains, Mtli^''|
muistos on ihaihtdmatott;; '
Me elimme t o i v e l i i k k j ä i i ^ / . ^ .:
ne toiveet, nyt nam^buitip ^
on. ' '^-V-Ai
T ä n n e istun isäni
mulle, vieno tuuli valu^'
tuoJfsua tuo.
Ä ä n t ä 'isahi kuulla'; m ä '•.•1
tahtoisin, neuvotV ' e l ä t ti
ohjeeksi iMai^^Y''0^^
M u t t a hiljaa on vmOiAiiiä
• k i e l i . • pmm
.SydämelliRseeti nok i ijijb ^ - - ^ -^
Lappalalle siitä itax \i
heesta, joiffca hän »U^^^i
j a n haudalla: ^HiMBm'
n i i s t ä sepipeiei^^^^iaP
sista, j o i t a vj^i *
le laskettiin, j ii
henkilöille, i j o ö t *^
naja^- ^mier^en .^^^
«eino,""-'"""