Vapaus, January 27, 1925

              Työväen vapautus täpahtuti
vain sen itsensä kautta!
TYöuisTEy JA TALOiffoiKAiN KÄSim ilääkimu
Na 12—1025 FederafaM IVessin jSsen. ISistama tanmuk..27 p.4^rue8.r Jan. 27tfa, 1925
B r y a s ^ — Amsterdamin kansain­välisen
atttinattijäTJestön liallinto
on päättänyt, että heti fajn Banska
on vfbvistanut •Washingt<)nin työ-konventsioonin
8 tunnin tyopäiva­l
a i n , tulee sosidem- puolneen edus-tajain
kaik^en maiden parlamen­teissa
tehdä TOlikysely tuon lain
vahvistamisesta itsdtussakin maas­sa.
1 •
Samassa hallihnoh kokouksessa
varotti Vandervelde kavahtamaan
polsevikkien yhtenäistyttämisvehkei.
IjÄ, erityisesti valittaen sitä seik-,
icaa, että äskettäin Venäjällä käy-nyt
Englannin ammattiyhdistysten:
edustajisto ei ' oUut sanallalcaan
moittinut neuvostohjaUituksen kireää
yhdistys- j a ^ainovapauspolitiikkaa.
, Amsterdainilaisten päätös JTrhtyä
väUkyselyihin r— eikä myinkään
sen enempiin toimenpiteisiin—- oii
totiaesti: Aoarenmoinen ote köyhälis­tön
vapaudentaistelun johdossa. Ja
tuoBvertaiseokin mukamas työväen
puolesta • tehdyn . jiäyttämötempun
vastapainoni: tulee Vandervelden
esiintyminen • vastavallankumoukaen
asianajajana, • vaatimalla vastaval­lankumouksellisille
yhdistys- sekä
painovapautta Neuvosto-Venäjällä
sekä taistelemalla Englannin ja
Venäjän; työläisten suunnittelemaa
yhtenäisyyaliikettä' vastaan. ^
. Siellä siis näemme < taas yhden
soeialidemofcratian :ylimmistä', johta­jista
— 1 kapitalisinin puolell^ —
nykyisenä imyrskyisenä: aikana, j o l ­loin
mitä: j u u r i n yhtenäisyys on työ^
väejle hengen asia, j a jolloin yhte-näisyyslijSce
todenteolla juuri alkaa
päästä vauhtiin. '
Yhdysvaltain senaatto­ri
'Sriinatrokarien
> pää"
' - " siviilihenkflöä
Neuydsto^Yenäjän on hsväistysjntussa
jo timnnstanut 21
kapitalistista
V maata
" A l l a olevassa on täydellinen luet-teiio
niistä maista, jotka ovat tuii-
•nustaneet Neuvosto-Venäjän:
1. Viro, helmik. 2 pnä 1920.
Liettua, heinSk. 12 pnä 1920.
Latvia, elok. 11 pnä 1920.
Suoini, lokak. 14 pnä 1920.
Persia, helmBk. 26 pnä 1921.
Afghanista^, Jielmik! 28 pnä
2.
3.
4.
5.
6.
1921.
7. Turkki, maaJisk. 16j)nä 1921.
8. • Puola, maiiliak. 18 pnä 1921.
9i Saksa, huhtik. 16 pnä 1923.
10, Suurbrifiumia, helmik. 1
imä 1924. r
11. ; Italia, helinSc. 7 pnä 1924.
Noi^a, helmik. 12 pnä 1924.
Itävalta, helmik. 20 pnä
Kreikka, maaKsk. 3 pnä
Bttotsi, maalisk. 15 pnä
K i i n a , touTcok. 31 pnä 1924.
Tanska, Icesäk. 18. pnä 1924.
Mexico, eloli. 24 pn& 1924.
iUrikari, syysk. 18 pnä
RöttiViiidii lietsonta
Etelä-Afrikassa
Kap4cauipttn3nr- Kenraali Jlert*
zogin;' nykyisen i>äaministerin, oh<
jelmana on eristää alkuasukkaat
määrätyille asuma-alueille, mutta
hän on kohdannut ankaraa vasta­rintaa
valkoisten taholta etenkin
Niatiiin kaivosi j a maanviljelys-sättiduilla.
EriJstämisohjelman to­teuttamista
varten asetetun komi­tean
Ihiulusteluissa esiintyi edus­kunnan
jäseniä j a muita vaikutus­valtaisia
miehiä, jotka vähääkään
arkailematta vakuuttivat Natalin
väestön saaneen kyliänsä maiden
l u o t t a m i s e s t a alkuasukkaille. K u n
muuan puhuja julisti, että sikäläi­nen
farmarien unio ei aikonut sal­l
i a enää yhtään eekkeriä maata
luovutettavan mustille millään eh­doilla,
nousi koko kuulijakunta
hurraamaan ja hurrasi -monta m i ­nuuttia.
Useat puhujat väittivät,
että Natalissa oli luovutettu ' a l k u ­asukkaille
maata paljoa enemmän
kuin kolmessa muussa Etelä-Afri-kap
valtiossa, j a että moinen maan-ryöfito
valkoisilta täytyy saada lo-petetuksL
'
KeneiAä" omaisuutta Afrikan
maat ovat olieet, valkoistenko vai
muBtaJn? Ja kummaako puolelta
"maaniyöstöä" todella on tapah-tunut?_^
— Tuollainen valkoisten
osottäihä'' ynseys lubnnollisestii a i ­heuttaa
kttohuntaa alkuasxikkaiden
keskuudessa g a vihamielisyyden: val­koista
rotua vastaan, . mustien yhä
äänekk^mpäna sotahuutona ollen:
" A f r i k k a afrikkalaisille!"
! — .
Kolme merimiestä
syytteessä
Liinenburg, N . S. Chautuaqua
nimisen /kuunarin kolme- merimies-
12:'
13.
1924.
14-
1924.
13.
1924.
16.
17.
18.
19.
1924. ,
20. Ranska, lokak. 26 pnä 1924.
21. japani, tammik." 20 pnä
1925. '•• •, • •; V . • •
EJdeilä mainittujen lisäksi ryhtyi
Mongolia täysiin diplomaattisiin
suhteisiin Neuvösto-Vehajän kans­sa
jo märra:dcuun 5 nriä '1921;
Tsekkoslovakia teki väliaikaisen so­pimuksen'
- heinäkuun 5 pnä 1921.
Viimeksi mainituissa' maissa käy­dään
parhaillaan neuvotteluja, jot­ka
epäilemättä johtavat neuvosto­hallituksen
ehdottoETiaii tunnustami-
>seen5^^'V;'^;^;:y;^'-^^
Tornipurjeilla varustet­tu
laiva läiidössä
New York. — Yhtätoista Wee-hawkenin
ppliisivirkailijaa j a yhtä
vastaan nostetussa
todistajina olleet
rahaministeriön asiamiehet - kietoi­vat
osalliseksi juttuun myös New
Jerseyn edustajan Yhdysvaltain se­naatissa
Edward I. 'Edwardsin. Sa­noivat
pitävänsä senaattoria koko
viinatrok^uksen päämiehenä sekä
todistivat, että he, tekeytyen sala-viinakauppiaiksi,
olivat sopineet se­naattorin
kanss^i kaupat sadan v i i -
nalaatikon ostamisesta j a maksaneet
niistä $3,800.
Kyselyihin senaattori Edwards on
vastannut, ettei hän ollut valtuut­tanut
ketään antamaan hänen puö
lestaan mitään selitystä, eikä hä­nellä
'ollut mitään sanottavaa. K un
häneltä kysyttiin,' eikö hän aikonut
mennä todistamaan tuossa oikeusju­tussa,
hän .vastasi tietysti mene
vänsä, jos hänet haastetaan. Sen
enempiin selityksiin «ei herra an­tautunut.
tä on täällä pantu sjrsrtteesten mur­hayrityksestä:'
Kapteeni (Tollins ^ R i t -
cejr väittää miesten murha-aikeessa
JLo'ntoo,—^ Ahton Flettnerin kek­simä
"purjeetotr pUrjielaiva" on läh­dössä
. ensimäiselle rahtimatkalleen.
Sen pitäisi ibanzigista tuo^a puuta­varalasti
johonkin Englannin itä­rannikon
satamaan, luultavasti
Grangemouthiin. Alus,, joka kul­kee
kahdenr tuulen voimalla, pyöri­vän
tornin avulla, on ottanut vie­däkseen
lastin tavallisella rahtimak
sulia, j a nyt ollaan laivanvarusta-japiireissä
hyvin. uteliaita näke­mään,
pääseekö tämä uudenmalli­nen
alus kuinka paljoa vähemmillä
kustannuksilla kuin tavalliset rahti-
.Uivat matkansa perille. Flettner
väittää, että tällaisessa laivassa tar­vitaan
-ainoastaan viides-osa saman^
kokoisen purjelaivan miehistöstä, ja
pitäisi sen pysyä kurssillaan luovi­matta,
pnhalsipa tuuli mistäpäin
hyvänsä. Keksijä aikoo piammitien
varustaa isomman tämmöisen lai­van
matkalle Atlannin y l i .
Käytti langatonta lu-
V vattomäan tarko-
' tukseen
Strgssburg, Ranpka. — Eräs elsa
silainen-Määketieteen ylioppilas yrit­ti
langattoman avulla selviytyä t u t
kintovaikeuksista. Kirjallisiin tut-kintokysymyksiin
oli samateiv 'kir­jallisesti
vastattava. Ylioppilas oi
asuntoonsa laittanut, täydellisen
langattoman lennätinaseman. Siel­lä
istui hänen "mielitiettynsä" lää­ketieteellisten
teosten j a tifetosana-kirjojen-
ympäröimänä, valmiina ha
kemaan niistä vastaukset kuinka v i -
•sapäisiin kysymyksiin tahansa. Toi'
sessa päässä istui tutkittava, pitäen
vasemmassa kädessään, likellä kor­vaa,
nientä, omatekoista mikrofoo
nia j a oikealla kädellään kirjottaen
tytön sanelun mukaan vastaukset.
}iaiad''Oll4rM¥OStJ^7Jfm TOUtt9:
eräs-toinen tutkittava, jpkas hänen
kanssaan ' kilpaili töhtorin^-arvosta,
ilmiantoi petoksen.' Seurauksena
oli, että noin yritteliäs j a mo^iipuo-linen
^ h t o r i n kokelas erotettiin tie­dekunnasta,
•;:.>—--——o
Saksan noskien huija-usjuttu
yhä pahenee
Kaksi surmaantunut
jlmailuonnettomuu-deksa
^ensacola, F l a . — Kaksi ilmaili­j
a a sai surmansa j a kaksi loukkaan­t
u i sotalaivaston lentokoneen, F-5-
L : n pudotessa Pensacola lahteen.
. • ,. . . -o •
Milunkä kapitalismi
johtaa
B e r l i i n i --- N ^ 42 prosenttia
liittoyällan iiloisfa 192S
1 tullaan käjrttämääg upseerien, so-hyokänneen
hänen hyttinsä ovelle, • tillaiden, leskien j a orpojen j a mui-akikaSn
ollessa New Jerseyn ränni-jden maailmansodan uhrien eläkkei-koHä
taitnziiik; 10 p. Yhdellä mie-jden maksamiseen, ilmottaa rahami-hiatä
oli oTlTrt revolveri ojona, mut­ta
se r o ö saatu murretuksi i&nen
kädestään, enhenkuin mies ehti si­tä
laukasta.
lyösoiiteet tekstiiliteol-lisnudessa
P)Povi4ence;. R, , L - r - Vootena
1924 6f£ » l o d e Islandfn tekstiili.
teoSönrady»» noin 10,00^ «yiöläkta
Tä^flOBfm imiD^^ v ^ Työ-
W^ii^,häaa. T n o n n a 1924 «Sen 75^-
nisteri.
Kokonaistuloista^ jotka . arvioidaan
5^100,000,000 niarkaksi, ainakin 1,-
800,000,000 markkaa on annettava
maakuntahallituksille , j a ~ kunnille
niiden menojen petttamiseksL Lo­posta
menee 42 prosenttia eläkkei­siin
j a 20 prosenttia faalUtasnrkai-fijain
palkkojen maksuun.
Tämä prosenttimSäxä on _ suurem^
pi Icniii ennen sotaa a k s i ; « t t ä t a r -
jfitask suuria jäzjestoja hoitamaan
yitteiskmmallisia asioita, kuten
fyöttanvyamaksoien snorstiii^ sai-xasapqja
y . m Säcsas nuden pe-rnstudain
säädösten orakaan. ,
Berliini. — Ebertin hallituksen
•syjrttäjäviranoniaiset näyttävät o!^-
leen yhtä hyvissä väleissä Barmät-huijarien
kanssa kuin Preussin val­tiopankin
herratkin. Otsikolla", Mah­doton
poliisipäälliköksi" kertovat
lehdet, että Berliinin sos-dem. puo­lueeseen
kuuluva poliisimestari
Richter on ollut mitä läheisimmissä
ystävyyssuhteissa Barmat-vel jesten
kanssa, j a vaativat- hänet erotetta­vaksi
virastaan • viipymättä.
Huijausjuttuun osalliseksi on kier­tynyt
myös valtakunnan postisääs-tölaitos.
On tullut ilmi, että lai­toksen
varoja on ' annettu' lainaksi
Barmat-Iiikkeisin 14 ^ milj. mark
kaa, tosin jonkunlaisia vakuuksia
vastaan, joilla kuitenkaan nyt l i i k ­keiden
romahdettua ei liene suur­ta
arvoa.
nkeintä kuitenkin on, että nos-kelaispomot
ovat syytäneet ammat
Urfadistyksienlun varoja .Barmatien
kitaan kuinka suuria -summia,
siitä c i vielä ole selvysrttä, mutta
menneitä ovat nekin työväen ' t u s ­kalla
kokoamat rahat "konnain
kukkaroon".
Olisikin ollut ihme, jos sellaisen
siveellisen haaksirikon jälkeen, mi­hin
Toisen kansainvälisen johtokop-l
a tietoisella työväenpetturuudel-laan
ajautui, d olisi myös- alkanut
kaikenmoista muuta mätSä pursuta
esiin.
Autoteollisuus on la­maannuksissa
Hawäm sokeriviijelys-alneen
laKkolaisla
teljetly tyrmään
Honoiida. - r - TSältä kaakkoiseen
p ^ oievftssa Hil<^ nimisessä kaii-punj^
ssa bn kak^kymmentä niippl-niläistä
^antu vankilaan. Vangit-semin^
te, o n ' aiheutunut sokeriviVie-lysalueiliä
käynnissä olevan lakon
johdosta^ Johon okaa osaa y l i t u -
liaiinen työläistä, f
Kaksi ei-lakkopaista Icerrotaan
kaapatun autoon, |ossa heidät piis­kattiin
j a mukil|itiin aikalailla.
Miesten paranemisesta on toiveita.
Pitfiäk66en "järj|estystä" yllä so
keriviijelysalueilla,; ovat Hawaiin
saaren .viranomaiset koonneet 25,-
000 dollarin rahaston erikoispoliisi­en
j^alkkaamistaj varten. Hilon
sheriffi. ilmottaa | tilanteen olevan
häh«n kontrollinst^' alaisena.
IbaneziUa uusi syytös
kuningas Alfonsoa
vastaan
Deiörme saanee 28^00
dollaria f urmatim
velipuolensa pe-ri
«a
Montreal. — Ylioikeudessa tuo-inari
Bruneau valtuutti pastori Ade-lardDelörmen
—j jota on syytetty
velipuolensa Raoulin murhaamises­t
a , vaan. josta sj^tteestä hänet äs­kettäin
vapautettiin — omalla n i -
meilääh ryhtymään toimenpiteisiin
periäkseen velipuolensa 28,000 dol­larin
henkivakuutuksen. — Kuten
muistettanee löydettiin Raoul mur­hattuna
eräästä ; kylmillä olevasta
hökkelistä lähellä Montrealia tam­mikuun
7 pnä 1922.
Yhdysvaltain tullimuu­ria
vaaditaan yhä
korotettayäksi
Washington. — Maanviljelijäin
taholta on pantji vireille yoimakas
agitatsioon^c' ttil|iea ^ k o r j ^ n i i s e k s l
maanviljelysiuotteita vastaan; Kon
grcssia vaaditaan käymääh asiaan
käsiksi joko jo nyJsyisellä, istunto-kaudjellaan
tahi sitte pidettäväksi
yliinääräineh istunto sitä varten.
T u l l i on jo nytkin suhteettoman
korkea kaikille Canadan tuotoille;
mutta Yhdysvaltain farmareilla on
tarkotuksena . kertakaikkiaan estää
canadalaisten farmltuotteideh. vien­nin-
Yhdysvaltoihin.
o —• .•'
fflMISRAKAS \
PORMESTARI
Windsor, Ont. —-«Tämän kaupun­g
in pormestari Frank J . Mitchell on
asettunut tarmold^aasti vastusta­maan
pelastusanneijan virkailijain
aikomusta avata täiine soppakeitti­ön
työttömiä väiien. "Jos tänne
avataan soppakeittiö, jossa kaikki
työttömät ruokittaisiin", sanoi por­mestari,
"niin . tänne paitputuiai
työttömiä nopeammin kuin mitä me
ennätämme heille soppaa ammen­t
a a " . Ei sanonut hyväksyvänsä
työttomäin avustamista mnuUa ta­voin
kuin hahkkimaliä heille kau­pungin
töitä.
Tuskin työttömät jmuuta pyytäisi-vätkään
kuin työtä - kohtupalkalla,
muita senpä hanlddjaa ei tähän
saakka ole ollut Ininnallislssa, enem
pää Jcuin maakunnailisissa tai Do­minion
hallituksen virkailijoissa.
Suunsoitto on ainoa, mihin ne k y -
cenevät.
Farmarin surkea kuo-
Hentone, Ranska. — Ibanez on
mielestään saanut uuden aiheen
hyökätä kuningas Alfonsoa vas­taan.
Hän syyttää tätä v^monsa
Icuol^masta. Espanjasta paetessaan
oli Ibanez jättänyt vaimonsa V a ­lencian
maakunnassa olevaan kome­aan
huvilaansa, jonka kuningas nyt
oli määrännyt takavarikoitava|csi,
samaten kuin kaiken muun Ibane-zin
Espanjassa olevan omaisuuden.
"Vaimoni on ollut sairaloinen 12
vuotta", «anoi Ibanez, " j a tuo ko­laus
oli hänelle liikaa — s e tappoi
vaimoni."
"Turhaa minun on lähettää sep­pelettäkään
vaimoni haudalle," hän
lisSsi. "Polttaisivat sen kuiten­k
i n / '
• o- —
Turkispyydystäjä jää­tynyt
hökkeliinsä
Winnipeg. — Makkuntapoliisi on
löytänyt 53*vuotiaan turkiseläinten
pyydystäjän Ernest A. Nelsonin
ruumiin jäätyneenä hänen 'pienen
hirsisiä tehdyn hökkelinsä multa-lattialle,
noin 200 mailia tästä kau­pungista
pohjoiseen. Miehen kä­dessä
oli joulupäivänä kirjotettu
jääijyväiskirje hänen Brandonissa
asuvalle vaimolleen. Ruumis oli
puettuna täysiin vaatteihin, jä yh­dessä
hökkelin nurkassa oli sam­muneen
nuotion jätteet. Ruumiin
oli katossa olevasta reiästä tuiskun­nut
lumi peittänyt kuin hienoon
valkoiseen kääreliinaan.
Nelson oli monet vuodet pyydys-tellyt
näillä pohjoisilla tienoilla.
Luullaan hänen äkkiä sairastuneen
j a sentähden nyykistyneen joulun
aikoina vallinneessa hirveässä pak­kasessa.
Vain järjestyneenä jotiläc<Ätf^
voi työväenluokka voittaa 1
Hassdinii jesoiittaiD btpA'
Pariisi. — TaUia vaUitaevan k l -
sityksen mukaan Johtua Mussolinin
alottama taistela Italian vapaamuu
etevimmän sijan diktaattori» inin()i:
teristö^ Häoelll on nyt nJlnt
tasvalta, Jota ei ennen oUot tnnjöii
rareita vastaan Jeiuiittain Ja mui>^kuin yksin MossoUniUo. .Fadertoni
den katoolisen kirkon vanhoiUisim- on Jesulittaln harras ibanija Ja «en
pain aineksien yllytyksestä. Vas-iapalvclukseksl
ovat kirkollisen p i ­meyden
voimat luvanneet hankkia
Leht^jäupseeri hirteeii
Ottawa." r - Ilmailuosaston. ent.
kapteeni John B. Pirie tuomittiin
Oanadtoia 7^ J i i . v,miui«Itft .^ituotavi^j-va kahden ^pienen tyttä-fascismille
paavinistuimen moraali­sen
kannatuksen, josta olisi peu-rauksena,
että kaioolilaiset kaikkial­la
maassa alkaisivat suopein silmin
katsella Mussolinin väkivaltajärjes-'
töä. ^
Jesuiitat samalla tukevat Ranskan
fa»:iBtil{ikettä, jota p^haillaan
ohessa kiihkeä' katooUlaineQ,
Ensin Mussolini tietimfitt&Sn to-;
i i avustaneeksi Jesuiittoja Joitaadnl
kuukausia takaperin, pelobelleasaMLl
paavi Piusta polsevistisen vadlan-lankuomuksen
lipun kaahuknviUa.
Siten saatiin paavi taivutetukd es^
t&mään Don Sturzo, ]cristillissosia<^r
lisclnen pappi ja elinvoisen kfttoo-|
lisen popolaripuolueen
kaikesta poliittisesta A-Johtaja»
toimtnnasta.
useiden ranskalaisten piispojen Don Sturzo on nykyään Lontoosta,:
avulla innokkaasti Järjestetään; Jc-* eikä Mussolini aio päästSil hihtä
suiitoille siitä on apua heidän tais- takaisin Italiaan. H&nen poishimi-telussaan
kansanvaltaisia uskonnoi- sensa antoi fascisieille tUaisuuden
lisiä ryhmiä vaataan; Mussolinin pirstoa popolarit u^ieihin Iceske*
asemaa taas vahvistaa se, että hä- nään tappeleviin ryhmiin.
Detroit, Mich. Työsöhteet au­toteollisuuden
pääkaupungissa osot-tavat
sangen pienessä määrässä
merkkejä te^^isnuden elpjrmisestS,
jonka piti johtua Coolidgen presi-dentSfgi
valitsemisesta. Detroitin
työnostajain antaman viikkorapor-f
l n mukaan on työssä olevain työ­läisten
luku: 197,334, joka on a i ­noastaan-
4,000 yläpuolella Icaik-keln
alhaisinta rajaa. Viime vuon­na
hehnikntUBsa oli ^Ösär olevain
hdni ^ , 0 0 0 . . TSten siis niistä,
jotiu :iäime-^tdioacnnssa^^f^ l^d».
s2, on «neitmuUi vlcoin 18: prbsenttia
iySUSmliiä- - n y k ^ i i i L .
Regina. — Hazemnoresta, Sask.,
oli tullut tieto, että sieltä 8 mailia
Pohjoseen asuva farmari Harry
•Coulthard oli bäknttautuhut kai­voonsa.
Sentähden lahti koroneri
)onnelly maakuntapoliisin kanssa
asiaa tutkimaan. Antamassaan lau­sunnossa
he ilmottavat tulleensa
siihen käsitykseen, että Coulthard
o l i palelluttanut varpaansa ja ' s e n ­tähden
kärsinyt hirveitä, turicls. J o i ­h
i n el saanut mistään apua eikä
lievitystä. Sitte hän tosiossaan oli
partaveitsellä viiltänyt kurkkunsa
poiUci j a siinä tilassa elänyt koko­naisen
päivän. : K u n e i kuolemaa
kuulunut tulevaksi,, o l i hän hypän­nyt
päistiUcaa kaivoon, jossa hänen
raamiinsa oli nähty. Viranomais­ten
täytyi hanldda lisila miehiä, e n -
nenkuin saivat Jiäbän/Jmiitaneesi
rttömiin nostetaksi e v i s t ä kalvos­t
a .
rensä; murhasta hirtettäväksi tule­van
maaliskuun 24 p.; Harkittuaan
jasiaa viisi tuntia ja hyljjättyään
mieliyikaisuusyäitteen, .johon syy
tetyn asianajaja oli puolustuksen­sa
perustanut, Julisti lautakunta
Pirien syylliseksi.
Pirie oli tunnustanut kurista­neensa
vaimonsa ja kaksi tytär­tään
kiioliaaksi. Viranomaisten kä'
siin antautue.«sa häneltä löydettiin
kirje, jossa hän tekonsa syyksi se­littää,
että oli sodassa joutunut
työkyvyttömäksi, ettei hänellä ol^
lut mitään tointa, eikä saattanut
nähdä perheensä kärsivän' nälkää.
Kirjeestä päättäen hän myös aikoi
lopettaa oman elämänsä.
Koko oikeudenkäynnin ajan hän
istui pää . käsien varassa virkka­matta
Juuri mitään. Ennen kuole­mantuomion
juUstaniista sanoi tuo­mari
hänelle: "Ette suinkaan te,
Pirie, toivonekaan mitään lleven
nystä saavanne?" Pirie vastasi:
" E n , herra tuomari". ' J a hirtto­tuomion
kuultuaan hän sanoi: " K i i
toksia, herra tuomari!"
Häntä vartioidaan tarkasti, et­tei
saisi tehdä itsemurhaa — et­tei
paisti pääsisi livahtamaan käsis­tä.
Lehmällä kolme va­sikkaa
Peterboro, Ont. — «20 mailia
täältä Pohjoseen olevalla Garfield
Kennedyn farmilla Bobcaygeonissa
synnytti herefordrotuinen lehmä
kolmoset.; Isäntä, navettaan men­tyään,
näki siellä kaksi vasikkaa ja
palasi keittiöön noutamaan lehmälle
lämmintä Juomaa. Sieltä palates­saan
tervehti häntä vielä kolÄias
vasikka, KaikB kolme ovat ihan
samalla tavoin kirjavia.
Tiedemies kadonnut
<^ttäwa. — Kaivosministeristön
kansatieteilijä P. W. Wauight, ete­vä
canädaiainen tledeiihies, on ollut
kadoksissa neljä Ja puoli kuukautta,
eikä hänestä ole löydetty pienin
täkään jäUceä; Hän o l i saattanut
rautatieasemalle pttawa8n iöitevää
poikaansa J;^ silloin oli hän sanonut
aikovansa mennä Caugfanawagan i n ­tiaanialueelle
joitakin totkiniuksi-aan
varten, mutta sen perästä hän­tä
el ole missään nähty eikä koni-t
n . Batsapoliisit ovat i a i k o i n etsi­neet
koko ntainitiin iRtiaanialoeen
j a «en lähitienoot, mutia saamatta
ntiokiäiilaista ; valaistusta Mneit
ondtniseen katoamiseensa.
nen aatteensa saavat kannatusta
Ranskassa. Samalla hän toivoo
ranskalaisten fascis^en avulla «a%
vansa kukistetuksi Herriotin halli­tuksen,
Joka on Italian diktaattoril­le
mieBkohtaisesti vastenmielinen Ja
epäluuloa herättävä.
N i i n on tämä vapaamuurareita
vastaan suunnattu taistelu samalla
taistelua . kansanvaltais-sosialistisla
pyrkimyksiä vastaan katooliseh kir­kon
keskuudessa.
Pimeyden voimat yhteen.
Mussolini, vaikka onkin aina kä­sittänyt,
kuinka tärkeätä hänen
valtansa lujittamiseksi olisi ystä^
välHsten, joskin epävirallisten, suh­teitten
aikaansaaminen pa&vinistui-men
kanssa, on kauan aikaa vastus­tellut
jesuiittoihin yhtymistä. Hän
toivoi tulevansa toimeen yksinkin.
Mutta fascisUen väkivaltaisuudet
katoolilaisia vastaan monissa pai­koin
maata suututtivat vapaamieli-scmpiäkin
kirkkoruhUnaita. Niin­pä
diktaattori, uttden sisäministerin"
sä Fcderzonin kohteliaasta neuvos­ta,
suostui tuohon ; yhteistoimin­taan.
. . ^ /
Federzonin: viekas älykkyys Ja
"Cretaoaan tyranni**
Roberto iFarinaccl tulee dHctaatto^
riksi, Jos Myssolini kukistuu, en­nustetaan
Pariisissa. Erils.radikaa- i'
lincn lehti sane 3 liiinen olevan suu>
rcnmoisen , seiickailijan Ja kurjlmr>
man yltiöpäfin mitä fasclstien Jou­kossa
onlcaan.
"Mikään väkivaltaisuus el häntä
arveluta," lisää lehti. "HBn ^terro^
risoi tasavAltBlatset,. soslalistft, de^
mokraatit, katooHlaiset Ja kaikki,
ketkä vaan eivä'i: alistu mostapal-^
tain mielivaltaan. Kun MattcottI
murhattiin- Ja muut fascistit epä­röi
vät ei Farinacci epäröinyt;
Hän pyrki p ä ä t ä k s e e n pP*.
murhaajan Amerigo Dumintn ptto^ ^
lusiMsnsiananaJajaksl, cl pelastaako
seon häntä hirttolayalta, vaan ylis-%
taakseen hänen • rikostaan. Kun
Mussolini joko arkuudessaan tai te>
kopyhyydessään antoi senaatissa l u ­pauksen
palaavansa perustuslailU« :
suudcn kannalle, alotii Farinacci;
Cremonasta k&sin mustapaltojen >
toisen marssin Roomaan maalis­kuun
2 p."
. Täällä kerrotaan NMussolinin ko>
v in pelkSftvHn^iätil-kaikkaln hurja^
lipevä käytös on hänelle hankkinut pUisintä kannattajaansa.
Saksan uuden ministe-ristön
^'tasavalta-laisuus''
Berliini. — Valtakunnan kansleri
Luther, Jonka ministeristön jiise
nissä on kuusi tunnettua monarkis­tia,
ilmottl valtiopäivillä, että m l -
nisteristö JO' tosiaan oli neuvotellut
keisarivallan palauttamisesta, mut^
ta tullut siihen päätökseen, eitä ta
savaltainen valtiomuoto oli edel­leen
säilytettävä.
Samalla hän ilmotti Ranskan hal­lituksen
uudelleen vakuuttaneen lo­pettavansa
Ruhrin valtauksen Lon­toon
sopimuksen (jossa Dawes-suunnltelmasta
i sovittiin) mukai­sesti.
Kanslerin puhe muuten koskette­li
demokraattien j a sosialistien teke­miä
syytöksiä ministeristön natsia
nalistisia Jäseniä vastaan. Hän va­kuutti,
että kauppaministeri Ncu-haus,
joka aikoinaan oli kieltäyty-
Turkkilaiset ahdii|tavat
. Konstantinopolisi .
asuvia kr<eik]ai*M
laisia
Lontoo.;-^: Eräs uutistoimisto oti;
tänne sähköttänyt Konstantinopo­lista,
että' hallitus on antanut v i ­ranomaisille
määräyksen tyhtyä
kostotoimenplteihln siellä asurda
kreikkalaisia vastaan. Kalkki kreik-takavarikoitavaksi.
'Isänmaan puolustajan
kohtalo*'
Port Arthur, Ont. — Eräs suur-,
sodassa kolme kunniameiallia ja
kunniakirjan suorittamistaan palve^
luksista saanut veteraani sai tääl­lä
noista urboollisuuskoristeistaao
7iS (länttiä, kahden tavallisen ruoka-aterian
hinnan. Veteraani, Jolt»^^^
nyt 'vannomasta uakollisuoden vala»' i^a^kkl maan tekevät loppuneet. Ja
tasavallalle, nyt yhdessä toisten mi­nisteristön
kanssa oli tehnyt näin
kuuluvan valan:
"Minä vannon olevani uskollinen
perustuslaille, kuuliainen maan Ut­eille
Ja tunnollinen virkavelvolli­suuksieni
täyttämisessä." -
Kansleri Luther sanoi vatinottar
neensa itsekunkin ministerin erik­seen.
Ja hänen mielestään piti tuon
valan sitoa natsionalisiit , ehdotto­masti
siihen tasavaltaiseen valtio^
muotoon, joka laadittiin Welmaris-
«a V. 1918.
Puhuessaan rahaministeri Von
Sehliebenin ' kuulumisesta monarkis­tisen
Pyhän Johanneksen ritarikun­taan,
jonka jäseniltä vaaditaan ala­maisuuden
vala Preussin kuninkaat
le, lausui kansleri:
"Jokainen tuon ritarikunnan jä­sen,
vannoessaan . ^amaisuutta
Preussin kuninkaalle, tekee uskolli­suudenvalan
semmoiselle hallitsijal­le.
Jota ei ole olemassa; sentähden
on se vala mitätön,"
Kun tuo selitya herätti hilpeyttä
edustajien s keskuodeiyM, huud^ti
kansleri Lotiier:
"Nykyinen hallitos on . läpeeni»
ttskoUinen tasavallalle. Todlstnk-sena
^itft on; että^ minist^rinetivos-to
jo on pasttiittyt'.,<t^ ryhfyuit-tft
mmttaaM*^ mft^Uo,. «alttomae-
Toa paljastus saattoi ednskonnan
joka oli ollut syömättä jo kdcsi
päivää, kulkeutui South tiTater-kadulla
erääseen' ravintolaan. Y I -
peytensä ehkäisi hänet kuitenkin
pyytämästä ravintolan pitäjältä tuo­kaa,
mutta nälkäisin katsein tuiki
hän' hyllyillä olevia mokia. , V i h -
doinkin pakotti nälkä veteraanin::
puhumaan.
Otettuaan takkinsa povltaskasta
ihmisteurastamoUa ansaitut metal-linsa,
tarjosi veteraani niitä ravin­tolan
pitäjälle, tiedustellen "pal­jonko
niistä voisi saadat" •
"Ne ovat minulle mihinkään kel­paamattomat",
kuului vastaus.
Ravintolassa sattui olemaan läs-^
nä «räs toinenkin mies, joka oli
seurannut veteraanin tonhajainie^
lenkiinnolla,' vaan Joka ei myöskään
ollqt liian suurissa rahoissa;, Kui­tenkin
hänellä oli taskussaan rahaa V
yksi dollari 25 senttiä,
"Annan sinulle niistä 76 senttiä, .
sanoi hän veteraanille*'. "Olkoon '
menneeksi," sanoi veteraani
Ostajalle jäi vielä 60 «enttiä,'ja
veteraani sai tihUsnoden tyydyftaS
kiljnvaa n ä l k ä ä n s ä . ..
'-S
hetkeksi hÖlttiistynUtt ytSixd «anaft^^V-nTl
torniksi, «Botta siitä a a l v f t l ^ '^^^
pnrskitlitinit eddstidat uoteea «SEB» kV^'
,TM^.,rCTnatiw
mmmemmmm