Vapaus, February 15, 1929

              •M
i
; '1
Perjantaina, helmifamn 15 p:nä—Fri, Feb. 15 No. 39 — 1929
VAPAUS j y x * . O s u r i o , t i i H r J M . »grniinlii- miirättjisi j o b l a p i i n s i.
A . V A A B A.
T O I U 1 T t A 1 A T 1
S. C. N E I L . B. A . T E . N H U N E X . R. P E H K O N E N. M . P O H J A N S A L O.
Hr^ttmi u the Pott Oltuc Depsrtmesi, O t u n , M M C O O J C U M <s<tter.
V A P A U S (Liberty)
T k e onJjr orptn ot FiBnlsb V o r i c e n io Cjuttd». PablUJieJ dtllf *t Sadi/arj, O n u r i o.
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A •.
Kitj«T«II)toiIiBOtii]uet $1X0 keru, I 2 J » t»kii kertaa, — A r i o l i i t t o o a menneille onoenti>;»otnl*et Mc
ptkUiusBia. — SimeDmoattoilmotnkiei 50c kerta. tlM 3 k m a a . — Srntrm5ilmomk» * t 11-00 kerta,
•ZJOO 3 kertaa. — Asunloeroamotnk^t $2J00 kerta, » 3 J 0 8 kak»> kertaa. — K i i t M i l m o t u k a e t 1 1 k e r t a .
— KoolemasilmotakMt t2M kerta. SOe liaämakta k i i l o t l a t u e e l t a u i mm«toTar»rlU. — HalotaantJoJot ja
MotellauttDkaet SOe kerta. 11X0 kolme kertaa. — TiUpäiailmottajien ja iUaottuajeultaurien on, Taa<Lt-lilietettätä
i l m o t a t h i a u etakäteefl.
T I L A U S H I N N A T :
I Tk. » i J O , 6 k k . $ 2 J 0 . 3 k k . I l . r s ja 1 k k . »1.00. — Y l d f i r a l t o l i i n ja Suomeen »eka njoualle
«Jkomaille: 1 »k. 16X0, 6 k k . I3.S0, 3 k k . »2X0 ja 1 k k . «1X0. ' •
Lektee» aiotDt ilmotoktet p i u ä oIU konttoriiM kello 4 i p . l l m e f t r m i t p ä h ä a edelli»enä axkipiiränä.
Vcpavdea toimito»: Haonctifto 207, Slacker B o i U i a j , •* DaAMm St. eabeVm S36W.
V a p M d e a k o n t t o r i : U b e r t f B a i l d i B C 37 Loree S l . P u h e l i a l O S i totiolkt: Box 60. Sudlmry, O n l .
V a p u d e a i>ai»o ja U t o m o : L i t e r t y E u i U i n e . 37 Lorne S t . PoHelln 2387W.
C e s e r a l a d r e r t U i n t ratea 75*. per c o l . i n c h . Minimnm rfaarte tot »ingla insertion 7Je. Tbe Vapaat
ia l l i e bett ad>ertiuns medium uaong tbe Finniifa People i n Canada.
SoSa-denia johtajain
nykyinen asema
Sosialidemokratian rooli nykyisissä
oloissa on erikoisesti merkityksellinen,
nimenomaan porvariston pelastami­sessa
sen vaikeuksista. TEedämme. et^
tä sosialidemokratia on porvariston
asiamiehistö, työväenliikkeessä: Suo-
J,M « t e miUola tabanaa u a *a*taafla esMmäiMca fcvjecMcane. kifjottakaa aodctleen läkkeeaboitajaa
— » o o a a l l i i e lU nimelli: I. V. K A . N X A S T O . liikkeenhoilaja. ; -——
Vapauden toimittts
Toimittaja S. G. Neil, joka viime
kesäkuun alkupuolella läksi mat­kustelemaan,
osallistuen matkoil­laan
muun muassa viime kesänä
pidettyyn Kommunistisen kansain­välisen
kuudenteen kongressiin ja
joka Canadaan palattuaan on teh­nyt
luentomatkan Quebecin, Onta­rion,
Manitoban, Saskalchewanin ja
Albertan maakuntain suomalaisten
työläisten keskuuteen, palasi eilen
Sudburyyn ja ryhtyi jälleen työhön
Vapauden toimitukseen. Vapauden
toimitusneuvoston puolesta lausum­me
toveri Neilin tervetulleeksi.
Eräs häpeän päivä sosialiiemokratian
historiassa
Tänään tulee kuluneeksi neljä­toista
vuotia siitä, kun liittolaismai­den
sosialidemokraattiset johtajat
päättivät olla kokoontumatta siihen
saakka kun sota on päättynyt.
Muistopäivä on siis tavallaan hä
peän päivä työväenliikkeen histori
assa, vaikkakin siitä lankee häpeä
ei työväenluokan, multa sen sillois­ten
sosialidemokraattisten johtajien
niskoille, jolka vastaansanomatta anr
toivat työväenluokan parhaiden poi­kien
vaeliaa imperialismin teuras-tuskentille,
raatelemaan toisiaan
riistosodassa valhetunhukisien varjol­la
isänmaan pelastamisesta. Sosia­lidemokratian
johtajat, jotka ennen
maailmansotaa isoisesti - kerskuivat
voivansa Toisen Kansainvälisen
voimalla estää sotien puhkeaniisent
ja joihin työv^nluokan suuri «?nem-inisto
silloin todella luotti; petti­vät
kavalasti työväenluokan ja myi­vät
isen pcrhaan voimcn kapitalis­min
alttarille.
Muistamrashan tuon ajan. Ketkä
silloin sosdem johtajista kohottivat
äänensä solaa, vastaan? Niitä ei
ollut yhtään — ellemme ota lukuun
Karl Liebknechtiä, joka silloin
kuuliii Saksan sosdem puolueeseen
ja ääncsrii parlamentissa sotaniäärä-rahoja
vastaan. Hän oli ainoa, jo­ka
korotti äänensä sotaa vastaan,
toisien sosialidemokraattisten johto­miesten
ollessa yhdessä imperialis­tien
kanssa järjestämässä kaikella
voimallaan "isänmaan puolustusta".
Ranskalainen Jean Jaures oli myös­kin
tunnettu sosdem radikaali, jolla
lieltiin olevan laajan ja lämpimän
knnr.atakscn Ranskr.n työvät^nluokaii
keskuudessa. Hänet murhattiin so­dan
cnsihetkinä. Raivattiin tieltä
pois, koska tiedettiin hänen mieli-pileensä
imperialistisesta sodasta.
Siten öH helpompi ranskalaisten
sosdemien mennä sodanaikaiseen mi­nisteriöön
jäseniksi, koska heidän
craatunlcnsa hautautui Jauresin mu­kana.
Samoin oli laita kaikiissa sotaa
Huomattavimmat
kaikella
kaasti heitä johtajansa olivat pettä­neet.
Sosdemien petturuuden tie on jat­kunut
edelleen. Venäjän suuren val­lankumouksen
olivat he valmiit pet­tämään
kerenskiensä, jordanskiensa
y.m. avuliar mutta työväen vallan­kumoukselliset
johtajat keskeyttivät
heidän kuhertelunsa porvarien kans­sa
ja yhdessä vallankumouksellisen
työväen ja laajojen talonpoikais­joukkojen
kanssa ottivat vallan o-miin
käsiinsä. Saksan vallankumo­uksen
he onnistuivat pettämään.
Sielläkin yrittivät työläiset vallata
valtaa omiin käsiinsä, multa sosde­mien
komentamat lahtarilaumat tu­kahduttivat
yritykset verisesti. Lu­kemattomia
esimerkkejä olisi muis­takin
maista, mutta niitä ei liene
tarpeellinen tässä toistaa — j o k a i ­nen
työläinen muistaa sen aikaiset
tapahtumat liiankin hyvin.
Nyt, kun uuden imperialistisen
sodan uhka häilyy taasen synkkänä
pilvenä maailman yllä — mitä te­kevät
nyt sosdem johtajat sen es­tämiseksi?
Rakentele\'at yhdessä
kiihkoisänmaallisten kanssa sotalai­voja!
Ja taasen on heillä työläis­joukoille
tarjona tekojensa puolus­tamiseksi
vanha fraasi: tämän teem­me
kansanvallan ja isänmaan puo­lustamiseksi.
Kansanvalta, onkohan meillä sitä
missään kapitalistisessa maassa?
I Jyrkästi: ei! "Kansanvalta" on
vain sana, eräänlainen narrin käsi­te,
joka kummittelee "työväen joh­tajien",
samojen jotka pettivät työ­väenluokan
viime maailmansodan
aattonakin, kalloissa. Se on käsi­te,
jolle ei löydy minkäänlaista poh­jaa
kapitalistiseh järjestelmän val­litessa,
huolimatta vaikka sillä vie­lä
laajoja työläisjoukkoja narra-taankin.
Tar\itsemmeko esimerk­kejä,
niitä saamme yllinkyllin. Ca-nadakin
on "kansanvaltainen maa",
niinhän porvarimme huutavat jokai-men
sos-^lemokratia on ollut - valkoi­sen
labtarikomennon apuri Tätä a-purlnosaansa
sen on kyllä valkoisen
terrorin oloissa vaikeampi peittää,
kuin esim. Ruotsissa, Jossa on vallalla
vanhan mailinen kapitalistinen demo­kratia.
Erikoisen avoimesti tuli tä­mä
apurin osa esille Ja näkyviin v>
1927, Jolloin Suomessa oli sosdem.
halUtus. Joka yhtä hyvin kunnohtautuj
kapitalistisen talouden rakennust^ös-
M kuin vallankumouksellisen työväen
vainoamisessa Ja vankityrmiin kytke­misessä.
Tov. Kullervo Mannerin ana
pitalistista taloutta ja valtakoneistoa.
Samaa osoitti heidän toimensa haUI-tuksessa
(Sotalaivahankkeet, 5 milj.
suojeluskunnille yjn.). Syyllä voi sa­noa,
että porvaristo ja sos-dem. Joh­tajat
käyvät kaikissa vaiheissa por­variston
puolesta työväen luokkaetu-
(Jatkoa edelliseen numeroon.)
kutusten vaikutusta poliittisesti val-meutumattomien
työläisten ja pienvil­jelijäin
keskuudessa. Viimeiset val­tiolliset
ja kunnalliset vaaUt osoitta­vat,
että on vielä työtätekeviä, jotka
kuuntelevat sosialidemokratian ääntä.
Tähän tosiasiaan oh Kommunistisen
puolueen suJÄuduttava avoimin sil*
Ilman liioittelua voi sanoa, että
scs-dem. johtajain tehtävänä kapi­talistien
apureina on suorittaa ne
työt. Joihin kapitalisUt eivät kykene.
Heidän Ja porvarien välillä itse ka­pitalistiseen
Järjestelmään nähden ei
ole asiallista arvoa. Eroavaisuus on
vain työnjakokysymys, joka Johtuu
kulloinkin vallitsevasta taloudelliselta
Ja poUittisesta tilanteesta.
Yleensä porvaristo hoitaa asiansa
mieluummin välittömästi kuin agen­tuurin
kautta, mutta visseissä tilan­teissa
on kutsuttava reservit esiin.
Ja Jos sos-dem. Johtajat ovat auliit
kantamaan kortensa kapitalismin tu­kemiseksi.
Tämä ilmenee m.ih. hei­dän
suhtaantimiisessaan n.k. talou­dellisiin
neuvotteluihin, gvöläisille
selitellään, että näihin neuvotteluihin tumlseen on myöskin multakin teki­jä
neuvottelukuntaan otetaan osaa jöltä, seUalsia, Joita ei hra Voionmaa,
Ja vastaan- Erittäin räikeästi se tulee
näkyviin heidän suhtautumisessaan j min ja järjestettävä toiminta sen mu-
Neuvostoliittoon Ja Venäjän Kommu- • kaan, se tahtoo sanoa: sosialidemokra-nistlseen
puolueeseen, joka on saanut tian vaikutuksen murtamiseksi. Sen
osakseen erikoisen parjaustulvan ja kautta poistetaan yksi tärkeimmistä
proletaarisen vallankumouksen esteis­tä.
Porvaristolle on hyvin merkityksel­linen
sos-dem. johtajain kätyripalve-lus.
Niiden erikoistehtäväksi kun on
annettu ehkäistä ja jarruttaa luokka-häpäisyn.
Sos-dem. Johtajat ovat avonaises­ti
myös sodan valmisteluissa Neu­vostoliittoa
vastaan. Siitä on elävä­nä
todistuksena herra Voionmaan
Johdolla ajettu finanÄsi-apusopimus
Kansainliitossa muka "hyökkäyksen
sattuessa". Tämä "diplomaattinen"
veto on kuitenkin niin huonosti mas­keerattu,
ettei sillä petkuteta ketään.
Kaikki poliittisia asioita seuraavat
näkevät heti, ettei kysymys ole muus­ta
kuin sodan valmistelusta Neuvos­toliittoa
vastaan- Se teema miellyt-tääi
yhä hyvin sos-dem. johtajaa kuin
porvariakin. Pieni pelko on vain sii­tä,
miten selviydytin leikistä. Herra
Voionmaa uskoo tai uskottelee, että
tulevassa sodassa Suomi selviytyy ra­halla.
Vain hoopot voivat tuollaiseen
suhtautua vakavasti. Sodassa tarvi­taan
kyllä rahaa, mutta sen onnis-vain
siinä mielessä. Jotta sen kautta
muka "tulee tilaisuus sanoa herroille
karvaita totuuksia". Tällainen puhe
on selvää petkutusta. Tosiasia on,
että sos-dem. Johtajat tälläkin alalla
toimivat luokkarauhan edistämiseksi.
Siitä on konkreettisena todistuksena
kuluneen vuoden aikana käydyt luok­kataistelut,
joissa sos-dem. johtajat
ovat esiintyneet rikkurienkien värvää­jinä
Ja rikkureina, saamatta puolueen
taholta minkäänlaista muistutusta.
Samoin sos-dem. johtajat korkeissa
virka-asemissa ollen vahvistavat ka-paremmin
kuin muutkaan porvarit
pysty pois pyyhkäisemään. Sen he tu­levat
tuntemaan vasta käytännössä.
Työväenluokan vainoamisessa ovat
sos-dem. Johtajat myös osoittautunut
pahimpien porvarien veroisiksi. Sen
suurjutun. Jossa tuomittiin provokaat­torin
ilmiantojen perusteella kymme<
niä tovereita, pani alulle sos-dem. hal­litus.
Se on siitä vastuussa.
Lyhyesti sanoen .sosialidemokraat­tien
osuus politiikassa on työläisten
Ja työtätekevien talonpoikain pettämi­nen.
Ja ei voida kieltää niiden pet-tietoisen
työväen taistelua kapitalis­mia
vastaan.
Mutta tämä sos-dem johtajain pet­turuus
paljastuu käytännöllisessä luok­kataistelussa.
Konkreettiset tapaukset
avaavat työläisten silmät näkemään,
minkälaisten "ystävien" kanssa he
ovat tekemisissä. Mutta tällä hetkellä
vielä — se on sanottava peittelemättä
— on paljon rehellisiä työläisiäkin, jot­ka
ennakkoluuloisesti hiottavat sosia­lidemokratiaan.
Tämä luonnolllsesii
on vain väliaikainen tilanne. Luok-kataistelukäsitteet
selviävät hitaasti
mutta varmasti,
Scs-dem. petturuuden Ja porvarilli­suuden
voi laajoille Joukoille paljastaa
vain Kommunistinen puolue tosita-pahtumain
valossa. Siinä on tärkeä
ja laajakantoinen vallankumousteh-tävä,
jota on terotettava ja'paiiaos-tettava
kaikkialla työläisten keskuu­dessa.
Jokainen edistysaskel tällä
tiellä jouduttaa työväenluokan vapau­tumista"
kkpitälfemto kahlelista.
Vallankumouksellisen
työväenliikkeen ny­kyinen
tila
Lopuksi vielä muutama sana va­semmistolaisesta
työväenliikkeestä.
Kommunistiselta kannalta siinä on
paljon toivomisen varaa. Mutta puut­teistaan
huolimatta, .voi todeta selvää
edistystä viime aikoina. Edistystä on
ezmenkaikkea järjestöllinen vaikutus
yhä laajempiin työläisjoukkoihin. Suo­malaisissa
oloissa voidaan pitää jol­tisena
saavutuksena sitä, että ammat-t
tiliittojärjestöissä on lähes 90,000 Jä­sentä.
Sen vaikutus tuntuu monille
eri aloille.
Poliittisella alalla on myöskin va­semmistolaisten
vaikutus lisääntynyt
Viimeisissä kunnallisvaaleissa vallan­kumoukselliset
työläiset Ja talonpojat
valtasivat luullakseni ainakin 200 uut­ta
paikkaa. Tämäkin merkitsee selvää
edistystä.
Työläisnuorison luokkataistelu me­nee
ripein askelin eteenpäin. Jo­kaisessa
poliittisessa kamppailussa on
nuoriso ollut etujoukkona, käytännöl­lisenä
toimeenpanijana. Ilman maat?
käsittävää keskitettyä orRanlsatsioo-nia
on nuoriso kyennyt luomaan mar­xilaiselle
pohjalle nojautuvan nuori­soliikkeen.
Naisten delegaattllllke on Suonies-sa
saanut huomattavan sijan. Se on
temmannut mukaansa tuhansia nai-
.sia sekä kaupungeista että maaseu­duilta.
Hman kerskailua voi sanoa
että toiminta naisten keskuudessa on
Suomessa suhteellisesti korkeanunalla
kuin monessa muussa kapitaUsessa
maassa.
Työläisten aktiviteetti on yleensä
kasvanut. Sitkeät lakot ovat siitä to­disteena.
/Taloudellinen pakko ajaa
työväestöä eteenpäin niin, ettei vai­nokaan
saa sitä lamaantumaan. Tie­tysti
kumouksellinen tjietoisuus |ja
talsteluhalu myös on tekijänä. Siitä
I Illegaalinen KommtmistinHi puolua
on organlsatoorisssti lujittunut ja jää­nyt
joukkojen tietoisuuteen niin, että
työväestö jo vaatii sille julkisia oike­uksia.
Rinnan tämän kanssa kokoaa
myöskin Suomen porvaristo voimiaan
vallankumouksellisia työläisiä vastaan.
Suomen valtiollinen ja taloudellinen
tila on tällä hetkellä sellainen, että
se kärjistää luokkien taistelua. Se
kypsyttää tilannetta, jonka tulokse­na
on vallankumouksellinen yhteen­törmäys."
~
Kun-aliistaja oli vastannut tehtyi­hin
kysymyksiin, hyröksyitiin seuraa
va
Päätöslauselma
Kuultuamme selostuksen valkoisen
Suomen taloudellisesta Ja valtiollisesta
tilasta, kokous toteaa, että kapitalis­min
vakiintuminenr'Suomessa on joh­on
osoituksena se vastalauseliike jo­ka
syntyi alkuvolniaisesti vangitse­misten
johdosta, ja mikä eräissä ta­pauksissa
muodostui huomattavaksi
vastalauselakkoliikkeeksi. Tämä kaik- nen proletariaatti!
ki on valtavana todistuksena työväen
aktiviteetin kasvusta.
tanut sellaisiin taloudellisiin ja val­tiollisiin
ristiriitoihin Ja vastakohtiin,
mitkä välttämättömyydellä vievät yh­täältä
proletariaatin Ja siihen liitty­vän
köyhän taionpoikaiston sekä toi­saalta
porvariston ja suurtilallisten •
väliseen yhteentörmäykseen ennen
pitkää.
.Tätä kehitystä ei voi estää noske-laisjohtajien
petturipolitiikka. joka
yhä enemmän on paljastuva suurille
Joukoille porvariston käi^työksi, mi­kä
vuorostaan taas edistää joukkojen
vasemmistiunista.
Kokous lausuu ilonsa Suomen luok-katietoisen
työväenliikkeen saavutta­masta
menestyksestä, missä se näki
kommunistisen puolueen johtavalla
osuudella olevan tärkeän merkityksen.
Kokoiis tervehtii Suomen taistelevaa
työväkeä ja köyhää talonpoikaistoa.
kehottaa sitä tarmokkaasti taisteluun
kotoista ja kansainvälistä kapitalis-nfiia
vastaim lahtarit^rrorlsta huoli­matta.
Suomen kommunistisen puolu­een
ja Kominternin leniniläiseen oh­jaukseen
luottaen. Petroskoin suo­malaiset
kumoukselllsef; työläiset tule^ .
vat moraalisin Ja aineellisin- keinoin
tukemaan kaikin tavoin vastakin Suo­men
taistelevia luokkaveljiä Ja -si­saria.
Eläköön Suomen vallankumoukselli-
Eläköön proletariaatin kansainväli­nen
solidaarisuus f
'"äisnaisten osastoille pohj.-Ontariossa
sa maissa.
sosdem johtajat tukivat
Aolmallao:! "jsänrtiaatt" pualusliielfl..
coiittäen työiaiäiilö kuinka fflukä oli
vähtämätöntä nujertaa ulkoa hyök­käävä
barbaari ja vasta sitten kun
tämä oli tehty, puhua luokkalaisten
lusta omassa maassa. Työläiset suu­rimmalta
osaltaan uskoivat, uhrasi­vat
vertaan kapitalismin kullanja-non
tyydyttämiseksi.
Vuoden 1915 helmikuun 15 pnä
päättrväf liittolaismaiden sosialide­mokraatit
olla kokoontumatta en­nenkuin
sota on päättj-nyt. Heidän
mielessään kuvasteli, että liittolais­maiden
on sota voitettava ja siis
ei ollut terveellistä kesken kaamein­ta
teurastusta lähteä rauhan palmu­ja
heiluttelemaan, sitäkin suurem­malla
syyllä, kun kapitalistit toi­voivat
heidän apuaan, ajamaan
työläisiä teurastuskentille. He täyt­tivät
kapitalistien toivomuksen, ku­lin
niin moma kertaa ovat, senkin
jälkeen sen tehneet. Ja massat,
suuret työläisjoukot raatelivat toi­siaan
verisillä kentillä, tuntematta
vielä sodan ensihetkinä kuinka ras-1
Kansainviillsen naistenpäivän vietto
Keholtamme kaikkia plirlmme nais-csastoja
viettämään kansainvälistä
naistenpäivää ja järjestämään juh­latilaisuudet
niin, että ne voitaisiin pir
tää jokapuolella maaliskuun 8:nen
päivän seuduilla. Tätä juhlaa ei kui­tenkaan
saa järjestää sarja-iltamien
muodossa, kuten joskus on tapahtu­nut,
vaan tulee näillä iltamilla olla
agitatsicnillinen päämäärä, tarkoituk­sena
ellen el-jäsenten mukaan vetä­minen
ja naisten toiminnan selostami­nen
laajcIUe työläisjoukoille.
Tulevan neuvottclu-ckoukscn
valmistelut
Viime marraskuussa Kirkland La­kelle
pidetyssä naisten neuvotteluko­kouksessa
päätettiin, että seuraava
neuvottelukokouksemme on pidettävä
jb maaliskuulla 1928, ensikesäisten
nuorisokursslen järjestämisen vuoksi
ja kokoontumispaikaksi hyväksyttiin
South Porcupine. Sihteeristö on Jo
ryhtj-nyt alkuvalmistuksiin kokouksen
järjestämisessä ja ensimäiseksi tie­dustellut
Suom. järj, haalia kokous-nen
päivä, jossa vakuuttelussaan huoneeksi S, Porcupinesta, Joka lu-heitä
parhaansa mukaan kaikenlai- vattilclsin maalisk, 31:nä päivänä käy-
' tettäväksemme.
Nyt Oh siis aika valita alustuskomi-teat
ja ryhtyä vaUnistamaan alustuk­sia
niistä kysymyksistä, jotka tahdo­taan
saada keskustelun alaisiksi tule­vassa
neuvottelukokouksessa. Kaikki
alustukset ovat laadittavat kirjalliseen
muotoon Ja lähetettä^t sihteeristölle
viimeistään 15 päivään maalisk.. sillä
set työväenluokan luopiot, simpso-nit
y.m. auttavat. Miuta osottaako
Viiiäeaikoina käyty hillitön puhe­vapauden
ja kansallisuusvaino kan­sanvaltaisuutta?
Kaukana s^ä!
Se on väkivallan "oikeutta", jossa
vallassaolevan luokan määräysvallan
alainen poliisipa^ukka on "lakina"
työläiselle, joka uskaltaa vaatia ih­misoikeuksia.
Samansuuntainen
"kansanvalta" rehottaa kaikissa ka­pitalistisissa
maissa, eikä, kuten e-dellä
viittasimme, kaikkein vähim­min
Juuri Canadassa.
Tänään on siis sosialidemokratian
eräs häpeäpäivä. Tulkoon työläiset
kaikkialla maailmassa tuntemaan
heidän petturuutensa ja taistele­maan
maailman köyhälistön todelli­sen
johtajan, Kominternin johdolla
kaikkia luokkataistelua hämääviä >-
rityksiä vastaan, sodan vaaraa vas­taan
ja työväenluokan diktatuurin
puolesta. Tämä on jokaisen val-
^ lankuniouksellisen yksilön kuin
myöskin joukkojen taisteluhuuto tä­näkin
'muistopäivänä."
L.WRENCE REYNOLDS.
sihteeristön on, sanomalehdistön avui­lta
tiedotettava osastojemme jäsenis­tölle,
mitkä asiat tulevat kokouksessa
esille, että; kukin osasto voi evästää
edustajansa kaikkia kysymyksiä kä­sittelemään.
Tksi tärkeimmistä kysymyksistäm­me
nyt kuitenkiii tulee olemaan mai­nittu
nuöriäökurssien järjestäminen, ja
siinä' asiassa; kehölttaisimme naisosas-edustajanne
naisten neuvottelukokouk­seen.
Väärinkäsitysten ehkäisemiseksi muis
tutamme edustajien matka- y.m. kulu­jen
suhteen, että ennen tehtyjen
päätösten nojalla edustajille makse­taan
ainoastaan matkakulut, mutta
ruokansa ja muut kulunkinsa tulee
jckaisen suorittaa itse; ja myöskin,
että edustajapalkkio maksetaan vain
siinä suhteessa, jos edustaja menettää
päiväpalkan tahi joutuu ottamaan si­jaisen
työpaikkaansa, jolle on palkkaa
maksettava.
TcTcrittaren Canadan alueen numeron
avustaminen
Saadaksemme huhtikuussa ilmesty­vän
Toverittaren Canadan alueen nu­meron
mahdollisimman rikkaaksi ja
arvokkaaksi sisällöltään, on kunkin
naisosaston valittava komitea joka
alkaa keräämään kirjoituksia tätä nu-^
jr.oroa varten. .
Kirjoitukset aikaisemmin toimite­tuista
n3n-kkilehdistä ovat kyllä,sopi­via
lähetettäväksi, mutta suotavampaa
olisi, että saataisiin uusia kirjoituk­sia,
ja että useampikin toveri ryhtjd-si
niitä kyhäämään, kertomalla omia
elämän varrella saatuja kokemuksia.,
niin ehkäpä saisimme mielenkiintoisen
SauItSte. Marien uutisia
"NAISTEN LEMMIKKI"
Tänä lauantai-Iltana on S. J. osas­ton
haalilla hauska 3: mi näytöksinen
huvinäytelmä nimeltä . "Naisten lem­mikki",
Näytelmä on uutuus täällä
Soossa ja on yksi parhaimpia pienem­pään
sarjaan kuuluvia huvinäjrtelmiä.
Kappaleen esitys alkaa täsmälleen 8.30
iUaUa, sillä tanssiin'täytyy myös jää­dä
alkaa ja sitä jääkin tavallisesti.
Soitosta huplehtii orkesteri. Sisään­pääsyliput
ovat 30 c etukäteen ja 40 c
ovella. :: z:si:
OHJELMA-ILTAIHAT
Huomen-Utana. sunnuntaina, on
taasen >^ tavanmukaiset vapaat ohjel-mailtamat,
jossa muun ohjelman li­säksi
on l:si näytöksinen näytelmä ni­meltä
"Työttömiä".
S. J. OSASTON KOKOUS
Maanantaina t.k. 18 p. on S. J. o-saston
työkokous. Muistakaapa jäse­net
.saapuavvxbl?vo
net saapua kokoukseen. Osaston koko­us
alkaa 8.30 Illalla ja johtokunnan
7.30.
V.- JA U.- SET7RA "VESAS" KOKOUS
Sunnuntaina, huomenna iltapäiväl­lä
on taasen v.-'ja u.-seura "Vesan"
konventsiooni-aslolta ja trotskilaisuus.!
kysymystä. Viimeinen paikallisen kaur
punkikpmitean kokous oli tavallaan
kaupunkialueen konväntsiooni. \ sillä
siellä valittiin edustajat Sudburyssä
pidettävään plirikonventsloniin ja
luettiin ja hyväks3rttiin alustuksia ja
annettiin evästyksiä edustajille. Tu­levat
puolueemme piirikonventsiooni
ja kansalliskonventsiooni ovat ehdotr
tomasti tärkeitä edustajakokouksia;
sillä nykyääii ph ajat paljon muut­tumassa
ja puolueellamme pn nJrKy-ään
paljon tärkeitä kysymyksiä rat­kaistavana
sekä entisten kokemuksien,
perusteella on luotava pohjaa tulevai­suudelle.
Seuratkaamme Kommunisti­sen
Kansainvälisen linjaa yhä tiukem­min.
Pois epäröivät mielipiteet ja pe­riaatteet.
Puolueemme tulee valtaa­maan
yhä laajemmat työläisjoukot
puolelleen mitä selvemmin toimimme
Kommunistisen Kansainvälisen vii­toittaman
tien mukaan.
S. J. OSASTON KEVÄTRYNTÄYS
Csastomme nykyään valmistelee
suurta kevätryntäystä varten, nimit­täin
iltamien toimeenpanossa, liri ala­osastot
ovat kiireen kaupalla touhus­sa
järjestämässä iltamia kevätkuukau­sia
varten. M.m. .näytelmäkomitea oh
tilannut useita näytelmiä joita tullaan
aikoinaan harjottelemaan, että ne
esityksien puolesta tulevat sujumaan
hyvin. Uusista näytelmistä mainitta-
Joiddiomielenosotus
piAevapauden puolesi
pidetään
Torontossa lauantaina,
helmikuun 16 p:nä
klo kolmelta iltapäiväl­lä
kaupungintalon luo­na,
Queen- ja Jamesr
katujen kulmassa. —
Osallistukaa tähän mie-lenosotukseen
suurin
joukoin!
kokous. Paljon tärkeitä asioita. Koko- ^J^^I^^^JS^,^^
us alkaa klo 2 iltapäivällä. Uudet ja
vanhat jäsenet tervetulleita.
hommiin ruvettu raliamiestenkään ta­holta,
sillä kaikissa nousee eteen f e
tuleva maailmantilanne ja markkinat
ja suuresti trustikysymys, sillä tämä
ympäristö on yhden trustin käsissä
koko lujasti, nimittäin Lake Superior
Corporation, Johkä ala-yhtiönä on Al-goma
Steel Corji, ja tässä on sellainen
k3^ymys että ennen ei tule kysj^nykr
seenkään mitkään kaupungin laajene-
KOMMUNISTIPUOLUEEN TOIMIN­NASTA
.: .
aluenumeron ja samalla kehitämme
kirjoitustaitoamme. Puolueen touninta viime aikoina on
Siis, naiset, kynä käteen, ja lähet­tämään
oikein tiilvlmalla kirjoituksia
Canadan alueen numeroon.
Osastojemme jäsenmaksan suoritus
Uiton päämajaan
Canadan työläisnaisten liitolle vuo­sittain
suoritetavan jäsenmaksun 1
dollarin, lähettämisestä kunkin osas­ton
feholta ön'sihteeristö päättänyt,
että Jokainen plirlmme naisosasto voi
täsfedes lähettää sen pihin sihtee­rille,
joka sitten suorittaa koko sum­man
kerta kaikkiaan C. T. N. L:n
oUutT enimmäkseen valmisteluja pliri-ja
kansalllskonventslonla varten, Puo-lueen
soluissa on keskusteltu paljon
tojemhie ryhtymään nuorisolilttOlais-! ^ f / ^ ' . . . . ^ toimenpide ^ksi
ten kanssa yhteiseen - työskentelyyn saastamme hiukan tov. Cus-suunnitelmien
laatimisessa kurssien
onnistumiseksi. Elikä siitä olisi suu­rikin
h^röty. sillä onhan useammalla­kin
paikkakunnalla nuorisoa, joka on
ollut edellisillä kursseilla ja ovat siis
selvillä kiu-sseja koskevista asioista.
Jo edellisessä neuvottelukokouksessa
ilmeni nuoriso-osastojen edustaijien
lausunnoista, että esim. opetuskielen
suhteen olisi oppilaiden taholta toi­vomuksia,
jotka ansaitsevat tulla kes­kustelun
alaiseksi.
Ryhtykääpä siis. pohj.-Önt. nuoriso­ja
palvelijattarien .osastotkin alustus­ten
valmisteluihin sekä valitkaa myös
että siten säästämme hiukan tov.; Cus
tancelta työtä vastausten ja kuittien
lähetämisessä niin monelle osastolle
erikseen, ja ehkä siten helpoltamme
organiseeraajiemmekin työskentelyä.
Jos on osastoja, jotka eivät vielä
ole tuota 1 dollarin jäsenvyysveroa
maksaneet tältä vuodelta, niin voivat
sen lähettää sihteerille.
Tcv. J. Virran avustus
Johan Virran sairausrahastoa avus­tamiseksi
toimeenpanemamme keräyk­sen
tuloksena on sihteeristölle saapu­nut
rahalähetyksiä semraavasti:
Ccnnaughfin naisostolta $4.10
Connuaghfin Suom. Järj. os. 4.70
Timmlnsin naisos. . 56.90
S, Porcuplnen naisos, 71.30
Schumacher'in naisos. 8.50
Larder Laken naisos. 3.00
Cobaltin naisos. 5.00
Rouyn naisos. 2.00
HeäPstin naisos. 2.00
Txsai- •DTrCLsft^ia^o-" t-, i ^ mismahdolUsuudet Jos ei tätä teräsyh-mensa'
Haat Rymättylässä tulee «ötä omistava trusti katso sitä eduil-toisen
kerran esitettäväksi. Nämä;
kumpikin näsrtelmä tulevat maalis­kuun
alkuviikoilla näytettäväksi ja u-selta
muita iltamia ja näytelmiä tu­lee
lisää.
ENNUSTAVAT VILKKAAMPAA "AI­KAA"
SÖOHON ENSI KESÄKSI
Valtion työnvälitystoimiston hoitaja
Ja useat liikemiehet ovat ennustel-r
leet vähän vilkkaampaa aikaa ensi
kesäksi tänne Soon perukoille, sillä
uusi hospitaali tulee rakennettavaksi
heti kevään alussa Ja korkeakoulua Ja
teknillistä koulua tullaan laajenta­maan
sekä mahdollisesti useita muita
pienempiä rakennuksia. Saa nähdä
sitten tuleeko näistä ennustuksista to.
Yht. 15750
Tämän summan ofename' lähettäneet
tov. Virralle Sudburyyn, paitsi 50
senttiä, joka on mennyt postlkululhln.
Lausmnme kiitokset kalkille niille hen­kilöille,
jotka ovat tähän avustukseen
reponsa antaneet tahi muuten tavalla
tai toisella avustaneet toimeenpantu­jen
iltamien onnistumisessa. Keräys-"
tä emme n3rt vielä kuitenkaan katso
päättyneeksi, koska EUrkland Laken
ja Pottsvillen naisosastot ovat ilmoit­taneet
toimivansa vasta keväällä ilta­mat,
joista tulot luovutetaan samaan
tarkoitukseen.
Toveruudella
Naisihteeiistön puidesia:
Maiju Riihinen — (Piurin sihtoerl)
leen tarpeelliseksi,
SAIRAUTTA AINA VAIN PAIKKA­KUNNALLAMME
Useita osastomme jäsienlä:.,on ollut
vlune aikoina sairaana toiset pitem-mästl
ja toiset lyhemmästlr.mJn. Mrs.
Hietala on jsairastanut jo useita kuu­kausia,
vaan nyt on Jo panmemisesta
toiveita. Toivomme että Mrs. Hietala
paranee ja pää^ taas entiselleen.
Mr. ja Mrs, Aallon t3rtär Eeva on
joutunut myös sairastamaan paljon
ja on nykyään Torontossa General
Hospitaalissa parannuksella Jalkavian
takia, Eeva Aalto on pioneerien toi-
YORKISSA
mivampia Jäseniä täällä Soossä, Toi­si,
sillä Iq^Uä jo tosiaankhi oUsl aika!'^<>™^e hänen pikaista parantumis-tämänkln
kaupungin elämän tulla, *aan. Keholtamme tovereita ja pio-vilkkaammakd.
Tämän toupungin »eeria Toronton ympäristöllä käydä
lÄlvälehU "Sault Daily Star" joka on j^^Paamassa Eeva Aaltoa. — l^l^ari.
Algoma Steel Corporationin asianaja- ~
Ja, on siltä Soon tulevasta hsrvästä a*
jasta ja tämän Algoman piurin suuris- ' NURMI KÄRSINYT HÄVIÖN' NEVV
ta mahdollisuuksista Ja luohnonrlkka-'
uksista suurilla otsikoilla toitottanut
jo vuosimääriä, että kuinka tänne tu- •
lee Algoma Steel Co terästehtaat laa- New Yor^ helmik, 14. — Paavo
jennettavaksi kymmenillä miljoonilla Nurmi hävisi mailin matkalla Ray
dollareilla, kuinka terästehtaalla ^ u - Congerille viime lauantaina. Täa on
raavan kymmenen vuoden sisällä tulee kieltäytynyt kilpailemasta Metropoli-olemaan
kymmeniä tuhansia työläisiä. tanin mestaruuskilpailuissa ensi lau-työssä.
kuinka Soo tulee laajenemaan: antaina, seUttäen aikomuksenaan ole-kaksinkertaisesti,
kuinka on paljon e-{van yrittää rikkoa oman kahden mai-rilaisia
rikkauksia Algoman piirin iin ennätyksensä ensi maanantaina
maan uumenissa. Mutta tikkua ris- pidettävissä kilpaUuissa Madison
tiin ei ole pantu tämän seudun tutki- Square Gardenissa. Nurmi on viime
miseksi, eikä myöskään mihinkään i aikoina valittanut lihasten jäj*±yyttä.