Vapaus, January 5, 1927

              -'-;-"iv^"..,,y
-f,
f
- f
II s
Keskhiikkoiia, tanmiik. 5 p:na~W€dL; Jan. 5, No.1 1927
- VAPAUS
' C n a d a a snomalaisen tyovaestSn ainoa
Smeiityy Sodbnryssa, On.t.« maanantaina,
J« perjantaina.
, T o i m i t t a j a t:
SLlQ^ N E g f . \ ^_A^O VAABA.
=3=
Begistered at the Post Office Department, Qttavra,
«ajrtieond el^ss j p a t t e r .
The only o;
liahed i n SadF
F r i d a 7 :
V A P A U S , ( O b c r t y )
of F i n n i s h Worker8 i n Canada. Pnb-
Ont., every Monday, Wednesday
• ILMOTUSmNNAT VAPAUaESSA:
N^jmaUmotnkBet $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotak«et 60c palstatuuma.
Nimenmnntosilmotnkset 6Öc karta, $1.00 3 kertaa
Syntymäilmotnkset H.OO kerta, $2.00 3 kertaa.
AvioeröUmotnkset $2.00 kertaa, $3.00 k a k s i - k e r t a a.
Knölemanilmiotnkset $2.Öp kerta, $50c lisäfoaksn
iditMlauseelCa t a i muistovärsyltä. ~
BalDtaantiedot..ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
Icolme kertaa.
Tilapäisilmottajien j a ilmotnsakenttuurien on, vaa-
Of^tji^a, lähetettävä ijmotughinta etukäteen.
General advertising rates 75c per col. inch. M i -
nimmn charge for s i n ^ e insertion 75c. The Vapaus
i s .the hest advertising medium among the F i n n i sh
Pe^j^?. JQ Canada.
T I L A U S H I N N A T ^
Canadaan yksi vk. $4.00, paoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.60 j a yksi kk. 7 5c
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, y k s i ^ k . $5.60, p u o l i vk.
$8.00 i a kolme kk. $1.75.
T i l a u k s i a , j o i t a ei seuraa raha» e i t u l l a lähettämään,
paitisi asiamiesten jolJlg pp t ^ j u k g e t . .
Vapauden konttori j a t o i m i t u s : L i b e r t y B l d g L o me
S t . Puhelin 1038. PpstioaptjBj fiox 69, Su(8)ttr^
U a a n a n t a i n lehteen aiottujen ibnotnsten p i ^ o l la
fconttorissji lauantafaia. keskiyiikon lehteen t i i s t a i n a ja
p e ^ a i i t am l^ltoe^n torstaina kello 1"2 i ^ l U ä .
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenboiCajan p e r -
aoonallisella nimellä.
J . V^ K A N N A S T O , LiUckee^nhq^^^
Vuoden
Vuosi 1927 — käännekohta canadalaiselle työväestölle
Tämän maan työväenliike voi, jos se tattoo, saavuta
taa käännekohdan uutena vuotena. Vuoden 1926 lopul­la
käytiin sarja palkkataistelulta ja esitettiin palkka­vaatimuksia,
joihin kaikkiin johti.sen seikan^^m^
minen^ että olosuhteet olivat uudet ja suotuisammat
ammattiyhdistysliikkeelle. Täinä piti paiticahsa neulo-matyoläisiinrrautatieläisiin,
turkistyöläisiih ja Ontarion
metsätyöläisiin nähden. On valiieltaViM^Jeltä^<^
tenin kaivostyöläiset, jotka työskentelevät täyttääkseen
Bescon saamat suuret tilaukset, eivät ^le vielä hyödyt-
' täneel itseään tällä lädukseen' tapahtuneella muutokselfa
' o l o s u h t e i s s a . ' ' -
Länsi-Canadassa vallitsevasta työttönjyydestä olemme
juuri julkaisseet kertomu^iai#j^|ot^ ^Va kafuhistulta-via.
Ammattiyhdistysten k^kusneiuvostojen,' työväen-
|»uolueen; ja kommunistipuolueen päilalliisjärjestö
ja muiden typväenjärjestöjen tulisi viipymättä ryhtyä
toimenpiteihin vaatiakseen riittävää avustusta jä ylläpi­toa
niille työläisille, jotka eivät saa"^yötä ja,ovat puut­teessa.
Canadassa lisää työttömyyttä määrättynä vuo­denaikana
tapahtuva vähennys töidenteettämisessä. Mut­ta
hallituksen tilastotoimiston julkaisemat numerot
osottavat olosuhteet yleensä työväestölle suotuisammiksi
kuin mitä ne ovat olleet moneen vuoteen. Tehdas- ja
rahalaitosten vuosikertomukset puhuvat työnantajien
suunnattomista voitoista, voitto-osirigpista ja,.hyvinvoin-nista.
Kysymys on: tulevatko työläiset, jotka luovat
kaiken hyvinvoinnin ja rikkaTiden, mitä on olemassa,
tyytymään vuoden 1926 palkkoihin? Ottakaamme Roy-lil-
pankin vuosikertomus. Se osottaa tämän, Canadan
: neljän suurimman pankin joukkoon kuuluvan jjahalai-toksen-
puhtaiden voittojen nousseen neljään ja.puoleen
miljoonaan dollariin. Voitot ovat olleet suurimmat
pankin historiassa. Tuleeko tämä suunnaton rikkaus
liyödyttämään vain pankkiireja? Tuleeko se vain lisää-
: mään ^työläisten antamaa lahjaa? Tuleeko se vain ole­maan
osa kasaantuvissa rikkauksissa? Vai tulevatko
työläiset taistelemaan saadakseen osan tuottamastaan
rikkaudesta takaisin korkeampien palkkojen ja lyhem-pien
työpäivien muodossa?
. Kapitalismin ^vakiintuminen» vuonna 1926 •
On vaikea «mustaa kuinka kauan Uykyineh paran­nus
- liike- ja teollisuussuhteissa tulee kesläraään, multa
työläisten tulisi sen kestäessä hyödyttää itseään. Mitä
voidaan sanoa on, että kapitalismi ei enää ole kukois­tuskaudessaan.
Kommunistisen kansainvälisen kolman­nessa
kongressissa todettiin, että vaikka kapitalismi ya-idintuisikin,
n i i n tulisi se vakiintuminen olemaan suh­teellista.'
Ennen maailmansotaa oli kapitalismille luon- ^
teenomaista se, että hyvinvoinnin ajat olivat melko pit­kiä
ja pulat lyhyitä ja ankaria. Muutamien viitneisten
vuosien historian perusteella voimme odottaa, että hy­vinvoinnin
ja pulien suhde muuttuu aivah päinvastai­seksi.^
Me. .tulemme kokemaan melko, pitkiä pula- ja la-maannuskausia:;(
katso Canadaä.^odan jälkeen) ja vain
lyfakäsiä- «parempia aikoja»,.^ mitä ei [ vo^d^ kutsua
-muuksi kuin^Jerin epävakaiseksi tasapainotilaksi. Kuin­ka
kauan tulevat työläiset tyytymään tällaiseen oloti­laan,
jossa vain elämän epävarmuus ja kurjistuminen
on heiidän: osanaan? Tämänluontoista on se vakiintu­minen,
josta viime vuoden kuluessa on niin paljo pu>
huttu ja kirjotettu..
Viime vuoden suurin tapahtuma tyqvSenUiläceessär
^yhdysvaltoja liikttUDOttaniattat^ ei k o k o icapitalistises-sa
maailmassa ollut yhtään maata, joka ei olisi kokentd
suurta ja useita pienenipiä kriisejä. Suurbrilannia, his­torian
voimakkaimman ja laajimman valtakunnan kes­kus,
koki yleislakon, joka ei löydä vertaistaan.työväen­liikkeen
historiasta. 'Se, mistä vain uneksittiin teoree­tikkojen
kirjoissa ja mitä marxilaiset ajattelijat olivat
ennustaneet, todella tapahtui. Miljoonat työläiset lak­kasivat
työstä ja odottivat johtoa ei valtiolta, vaan
5malta „_ylebneuvostoltaan. Suurbritannian hallitsevan
luokan jäsenet, joita vaivasi paha omatunto, pelästyi­vät.
Sydämissää'n tiesivät he varsjn hj-vin, mitkä olivat
tämän teollisen nousun syyL Baldvvin oli sanonut kai­vostyöläisten
johtajille, että palkkojen täytyy laskea
kautta linjan. Kaivosten omistajat olivat sulkeneetjcai-vosmiehet_
työstä, koska nämä kieltäytyivät hyväksymäs-ä
alennuksia palkoissa, huononnuksia työsuhteissa ja
pitennyksiä työpäivissä. Se oli alussa «teollinen» tais-elu.
Yleislakkoon käytäessä ei' ajateltukaan valtataiste­lusta.
- -
Perustuslain takana piilevä kapitalistinen diktatuuri
Yleblakkoa ei aiottu vallankumoukselliseksi liildceek-si,
mutta kapitalistiset voimat Suurbritanniassa eivät
välittäneet tästä. Työläiset joutuivat vastatusten «ku­ninkaan
kaikkien hevosten ja kaikkien miesten:» — ar-meian,
meriväen, poliisin, oikeuslaitoksen, «yleisen
mielipiteen», työväenliikkeen oikean siiven — kaiken
sen kanssa, mitä te löydätte siitä, mitä kutsutaan kan­sanvallaksi
— ja se on käpitalistiludcan diktatuuria.
Kapitalistiluokka muutti taistelun poliittbeksi, ja se
läksy, minkä brittiläbten työläisten täytyy oppia ja
minkä he oppivat, on, että politiikka on asetettava po­litiikkaa
ja voima voimaa vastaan. Työväenliikkeen oi­kea
siipi ja Purcellin ja Svralesin laiset keskustalaiset
olivat kieltäytyneet varustautumasta yleislakon Varal­ta,
vaildca he kokonaisen vuoden ajan tiesivät yleislakon
olevan kiertämättömän. Verukkeena toimettomuudelleen
esittivät he, että varustautuminen hälyyttäisi hallitsevan
luokan liikkeelle, ikäänkuin hallitsevaa luokkaa ei pe­lottaisi
jokainen merkki työväen luokkatietoisuuden li­sääntymisestä.
Kapitalistiluokka kuitenkin varustautui.
Se mobilisoi voimiaan fascistiseen malliin. Taistelun
alettua työskenteli sama oikea siipi, joka oli kieltäyty­nyt
valmentautumasta sen varalta, väellä ja voimalla
särkeäkseen ja pettääkseen tämän -suuren liikkeen, jota
se pelkääi enemmän kuin kapitalistit. Yleislakko lope­tettiin
ilman Nmitään takeita siitä, että kaivostyöläiset
olisivat voittaneet taistelunsa työnsulkua vastaan, se on,
että heidän palkkojaan ei tultaisi alentamaan, työsuh­teitaan
huonontamaan eikä työpäiviään pittäitämaän.
Työläiset vetävät johtopäätöksiä-
Ne pelkurit, jotka johtivat yleisneuvostoa, menivätjtu-tbevin
polvin ja värisevin äänin antautumaan B a l ^ i -
nille ja kun he yrittivät lisätä muutamia anteeksipyytä-viä
sanoja antautumis-«kaavaansa», käski heidän her­ransa,
Baldwin, heidän hukkia suunsa. Näin päättyi
yleislak^. Kaivostyöläiset jatkoivat urhoollisesti häs-telua
ja täten pelastivat brittiläisen työväenluokan kun­nian.
Jätettyinä oman : onnensa: nojaan- ammattijärjes­tön
yleisneuvoston toimesta, joka kieltäytyi edes käsit­telemästä
iiiilentuonnin estämistä ja ammattiyhdistys-^
läbten ylimääräistä veroltkmista kaivostyöläisten • avus­tamiseesi,
kärsivät kaivostyöläiset tappion. Heidät pa­kotettiin
takaisin töihin piirittäin laadittujen sopmuk-sien
alaisina. .
Mutta vallankumouksellinen liike kaivos- ja muiden
työläisten keskuudessa on tämän seurauksena kasvanut.
Kommunistipuolueen jäsenmäärä on kaksinkertaistunut.
Työläisten solidaarisuudentunne Neuvostoliittoa koh­taan
on voimakkaampi'^kuin milloinkaan^ennen. Ja tä­mä
johtuu ^iitä, että vaikka kaivostyöläisten kansainvä­linen
ja Amsterdamin kansainvälinen taasen osottautui-vat
taiisteluun kykenemättömiksi luokkayhteistoiminnan
järjestöiksi, niin Neuvostoliiton työlliset antoivat avus­tustyöllään
maailmalle loistavan näytteen työväenluo­kan
solidaarisuudesta. Englannissa käydyn taistelun
tätä vaihetta ei tulla imohtamaim.
^Kansanvallalle turvallinen maailma
Minkälaista vakiintunllnen on ollut muissa maissa,
tiedetään aivan ylitä hyvin. Sorretut kansat idässä, ja
erikoisesti kiinassa, antavat kapinoillaan kuolettavia
iskuja länsimaiselle, imperialismille. Kiinan vallanku­mous,
näin on väitetty, on kansallinen Vallankumous.
Tämä on totta, mutta tällaiset vallankumoukset, tapah-luivatpa
ne.silten Kiinassa, Intiassa täi Egyptissä, ovat
silti voimakkaita vipusimia imperialismin hajottamises­sa
ja niiden kahleitten irrottamisessai, jotka sitovat
lännen työläisiä. Jokaisen vilpittömän työläisen täjiyy
kannattaa näitä 'vallarikumouksia. Ne muodostavat
osan hänen omaista vapautumisestaan." Idän vallanku-mouksellistuminen
merkitsee lisäksi sitä, että maailman
ainoa työväenmaay Neuvostoliitto, voi saada siitä liit­tolaisen
siinä tapauksessa, että länsimaat hyökkäävät
sitä kukistamaan. Neuvostoliitto On löytänyt liittolai­sen
ei vain teollisuusproletariaatissa, vaan niyös Aasian
sorretuissa ja omistamattomissa kansanjoukoissa.
mukan ys^s&ieiia F jälki-maininkeiMn
Olen lukenut lakon lopposelvitte-lyjä
jo kolmes£a Jndustrialistista.
Ensimaiseen, joka oli numerossa
280, vastaan vain l y h y e s t i , että t e i ­dät,
Industrialistin -toimitnsherrat
on jo k y l l i n hyvin- p a l j a s t e t t u mefc-sämiesten
silmissä. Te jiäjtte tie­naavan
leipänne vain haukkumalla
kommunisteja ja .Neuvostovenäjää,
jotavastoin meidän metsämiesten
täytyy tienata leipämme kovalla
työUä^-Mutta-jokaisella tässä maa­ilmassa
näkyy olevan oma ammat­tinsa,
joten tähän, e^hsimäise^ kir­jotukseen
ei tarvitse vastata sen
enempää.
S i t t en numerossa'28T°oli kirjotus,
minkä otsikkona o l i : " T u p l a j u u va­lehtelee."
Tahdon ensimäiseksi' huo­mauttaa
Stonelle,^ kirjotuksen kir­j
o t t a j a l l e , että m i n u l l a ei kylläkään
ole parinkymmenen vuoden koke­musta
metsätöissä. OIen~ vasta kol­misen
vuotta. »^yoskennellyt näissä
töissä, j a v a i k k a minua e i ole kos­kaan
tarvinnut panna köysiin käm­pällä
ollessani, niin siitäkin huoli­matta
luulen k y l l i n hyvin tuntevani
nämä metsämiehen. kurjat olot
Stone parka, eihän tehtyä saa te
kemättömäksi, sillä siellä branchir.
toimistossahan se .^uUetiini kyhät*
tiin kaikkien näh<^n, b u l l e t i i n i , jos-sa
ei ollut mitään muuta paikkansa
pitävää k u i n Thomas H i l l i n osote ja
nimi- j a josta ei kukaan I. W. W :n
varsinaisista jäsenistä tiennyt mi­tään.
Kyllä se. t a o valheellinen asiakir­j
a oli teidän lakkokomiteanne ky-h^
mä, vaikka nyt yritättekin lykä­tä
syyn erään " k i e l i s e n " vehkulin
n i s k o i l l e , jonka nimeäkään ette ole
missään maininnut. Tästä miehes­tä
ei ole jäsehigipUe annettu mitään
tietoa, ei siitä, k u k a hän o l i , enem­pää
k u i n siitäkään, mistä hän oikein
tulikaan. Onko häntä edes erotettu
teidän joukostanne, sillä eihän hä­nen
jäsenkorttiaan ole missään kuo­l
e t e t t u ! Muutoin Stone, huomasit­ko
sinä kuinka t u o l l a v e k k u l i l l a oli
overhaalit vedetty pyhäpuvun pääl­le.
Lainasitkohän sinä tuon työläin
sen uniformun hänelle, vai oliko
mies. . a ^ j ^ : V i ^ C | ^ j i ^ sen; muka­naan
matkäiäukussaän, voidakseen
siten yaikuttavÄknmin ajaa kokouk­sessa
läpi sitä ^eidä'n työmaataiste-luanne.
Kaikissa tapauksissa hän oli
susi lammasten-Vaatteissa.
Samassa kirjbtuksessa puhut sinä
yhteistoiminnasta^ Muistatko kuka
sen yhteistoiminnan hajotti. Eikö
se ollut se sama buUetiiniklikki, jo­k
a kutsui edustajansa pois yhteises­tä
komiteijsta?! > Se sinunkin täytyy
myöntää jos .vain haluat olla h i u -
ksmkaän rehelÖJ^en; Pelkäsiköhän
Ö j . Salmi jä- Järvi kompus metsä­miesten
yhteenliittymisestä koituvaa
voimaa, vai miksi päin tehtiin? .
Sitten sinä sanot siinä' kirjdfuk­sessa,
että ^meidät on valheiden^
a v u l l a nuöttailtu jäseniksi L. W. L ;
U . öf Canaäaan. Mutta se ei' ole
mitään uutta, sUiä -sitähän te olette
huutaneet jo pitemmän aikaa; - EUcä
siinä vielä k y l l i k s i , ' v a a n olette I n -
dustrialistissa h'äukkuneet meitä
vanhahmaan päapoiksi". M u t t a m i ­nä
sanon sinulle,..Stone, että meillä
useammalla on :olIut työväenjärjes-mitään
sitä vastaan mistä uniosta
tuo mies valitaan, k u n hän -vain on
englanninkielen taitoinen, k u n rneis-tä,
muista lakkokomitean jäsenistä
ei kukaan osannut puhua sitä k i e l ­tä,
vielä vähemmin sitä kirjottaa.
Minkälaisen kiitoksen te, ffj. Sal­mi
j a kumppanit, olette antaneet
tuolle kunnon toverille? Te Olette
parhaanne jälkeen yrittäneet mus­t
a t a häntä, kuitenkaan siinä onnis-saa
väittää vastaan j a vääntää n a i ta
vaiheikkaina e n kylläkään _6le
kä muuta k i ^ n i ^ O . prosentin^ p a p e r i -
putm katlraisilat m u t t a jökä tapauk­sessa
haluan olla re'Eellinenj, enkä
^alanimien ynnä muiden veruöceiden
M a r j o s s a haukkua^ t o i s i a työllisiä- .
S i t t e n tuo- k l i k k i k u n t a ^»yytää, et­t
ä L . W . h U . of C. t o d i s t a i s i syy­töksensä
L W- W m täkäläistä j o h t o ­j
o u k k o a vastaan. Eiko se ole hyvä,
että me - järjestyneet -metsäjätkät
sen teemme,; ettei tarvitse syyttää
ketään ^rkat^istä aiheettomasti Se
mitä. metsämiehet ajattelevat, käy
set kiitokset, sillä liäa auttoi meitä,
.kuten kunnon toveri^ a i n a k i n s e l l a i ­sissa
tehtävissä, mihin me itse em­me
pystjmeet.
-Mitä siihen b u l l e t i i n i i n tulee, n i in
emme me sillä tahdo agiteerata,
mutta te itse yrititte sen avulla
saada rahaa, kuten sinä, H j . Salmi
k e r k i s i t itsekin leuhkimaan^ Muis­tapa
vaan mitä sinä sanoit siellä'
työn temppelin pukuhuoneessa. Si­nähän
sanoit: " t a i s i siihen b u l l e t i i ­n
i i n t u l l a . vähän l i i k a a , mutta pa­remmin
saadaan rahaa." Minä en
silloin vielä tiennyt tuon b u l l e t i i n in
sisältöä, mutta nyt kun sen tiedän,
n i i n sanon, että kyllä todellakin jnri-
.titte häpeällisillä keinoilla keinotel­l
a rahaa itsellenng. Mitä taas tulee
siihen Lumber Workers' Industrial
Union of Canadan julkaisemaan se­lostukseen,
niin se on sanasta sa­naan
totta. E i tarvitse muuta k u in
seurata sitä menettelyä miten H j .
Salmi j a kumppanit masinoivat sen
kokouksen missä he tekivät tuon
konnan t y o n ^ j a kavalsivat Thun-der
Bayn p i i r i n lakon I. W. W :h
nimessä, lopettamalla sen sellaisena
aikana, j o l l o i n oli vain hetken ky­symyksenä
isännistön taipuminen^
Muistapäyitsekin Salmi sitä kokous­t
a missä sinä täydellisenä diktaatto­r
i n a seisoit j a huiskit, ajaessasi m y l -
lyparoonien asiaa. Tässä kokoukses­sa
sinä huusit eräälle I. 'W. W : n jä­senelle,
joka yritti käyttää hiukan
järkeä, että sinäkö' täällä rupeat
kommiHiisteja puolustamaan ja ett?.,,
s i n u l t a otetaan jäsenkortti pois; ja
tuo rehti metsäjätkä ojensikin kort­tinsa
sinulle j a sanoi: ota vain.
K a i k k i tämä tapahtui Vain siksi, et­tä
tuo kunnon met§äjätkä nousi s i ­nua
vastaan j a sanoi, että meillä ei
ole mitään oikeutta meni\ä masinoi­maan
lakkolaisten kokousta vastaan
j a lopettama.an lakkoa. Nyt minä
h a l u a i s i n tietää tältä I. W. W :n
k l i k k i k u n n a l t a , että onko heillä öt-tumatta.
Mutta^me_^metsäjätMt pöytäkirjas-lausumme
A . Hautamäelle t o v e n l h - ^ ^ta* ^p^jo-n- ^k:%^ _l.i.i..t-ä^n -t*äshia,Wn "
PÖYtiUCIRJA
? - ^ h t y E . H u l k o n kämpällä,
r i H a c k i e Siding, Ont., m a r -
~^raskunn 9 päivänä, 1926.
-Puheenjohtajana toimi toveri
A . K o r p e l a j a sihteerinä a l l e k i r -
j o t t a n u t . ' .
1 §. Päätettiin yksimielisesti
antaa ^ paheksumislause H j . Sal­melle
. j a . U . j ä r v e l l e heidän l a ­konaikaisen
toimintansa tähden.
• Päätöksestä päätettiin ilmottaa
kummankin union branchille.
2 §. A n n e t t i i n toivomus L W.
W : n jäsenille, että he ottaisivat
täyden selvän tuon valheellisen
b u l l e t i i n i n k l r j o t t a j i s t a . .
3 §. Pöytäkirja l u e t t i i n koko­uksen
jälkeen j a hjrväksyttiin.'
Kokouksen puofesta
A . Korpela, T. Uotinen,
puheenjohtaja. sihteeri.
Tämä oli kokouksen yksimielinen
päätös." Tässä kokouksessa oli edus­tettuna
kummankin uhion jäsenet.
Metsätyöläistoverit, pysähtykääpäs
j a ajatelkaa,'kannattaako teidän a n ­t
a a luottamuksenne sellaisille lur­j
u k s i l l e k u i n ovat U . Järvi j a kump­panit.
Samalla ottakaa j a ajatelkaa
mitä se merkitsee kuin teidän ko­kouksessanne
sanotaan, että sinäkö
tässä rupeat kommunisteja puolus­tamaan?
Eikö meidän etumme o l ­leet
yhtäläisiä j a eikö meidän tais­telumme
ollut s i l l o in yhteinen tais­t
e l u , jossa meidän-olisi ollut pakko
puolusltaa ^toinen toisiamme jo*s o l i ­simme
olleet rehellisiä taistelijoita.
H a l u a n vain sanoa, että älkääm­me
me metsämiehet ^ntako t a i s t e l u -
intomme kapitalisteja V8^ la-'
maantua> vaikka mitä tapahtuisi
meidän omissa -riveissämme, vaan
pitäkäämme samanlainen yhteisym-mänys
pystyssä k i i i n mitä meillä
o l i Port A r t h u r i n l a k o ^ aikana.
A . K o r p e l a, k o r t t i 4029.
et^ä F a r m L o a n Board'ih- iodee l a i -
nayhtiöiDe v a r a t a " . . . . yhtenäiset
Reinot velkojen ulosottamiseen l a i -
^minlyönnin ilmeten . " S i i s paak-heidän
kantansa hetken mezkityksea
p o h j a l t a l d n v a i n onioksL irforimrä
f eksi f r a a s a i l u i s i pprvärilKsea raha-l
« ä o m a n e d u k s i ;
M i t e n se ' ilmenee maanviljelys-s
e u t u l a i n a i n . hankintaan nähden?
yäikkapa nyt progresaivie» vaati-mnksien
mukaisesti määrit^tj^ä-oK^
sikiS seitsemän p r o s e ^ n korko,
n i i n on se j o pnolta- korkeampi kuin
pankit rahamiehille maksaa j a tar­vitsemme^
väin muistaa että pank­k
i i r i e n vaatimuksena oli i u n r i se.
Canadan parlamentti ja progrressiivipuolueen
merkitys
'.• Kirj.:-Ä:.'-;T.^ H i l l . . • v "
(Jatk^ delliseien^ naroon)
ProsrescHvIpupluej ja Hudson Bay'n
radan, rakentaminien
Pyrkimyksenä on ulottaa rauta^
.tie Hudson Bay'heh saakka j a va­rustaa
satama läntisten maakuntien
v i l j a n ulosvientiä varten. Progres-s
i i v i t iajoivat tätä voimakkiaasti, kos­k
a tämä tulisi merkitsemään hal­vemman
viljan kuljetustien avaan-tumista,
kuten he väittivät. Vuo-k
i i r i t asettiyat ehdoksi tämän ennen
k u i n t U e e kysymykseenkään uudes­t
a suunhitelmasta puhuminen. Täl­l
a i s en koneiston kautta sitten pyrkii
p a n k k i i r i t h^Iituks^n " ^avustamana"
tiukentamaan narua maanviljelijäin
k a u l a n ympärille lainain suorituk­sen
kiristämiseksi. J a » e Ovat j n a ri
nämä vanhat velat, jotka muodos­tavat
maanviljelijäin elämän poh­jimmaisen
kysymyksen'.
Kysymys progressiivien ajamana
tekee vain kiinnitys lainakorpeista
o l e t e t t u j a pelastajia . bpndi-falletta-j
a i n muodossa.
Lupkkakannalta katsoen tulee
köyhäin talonpoikain taistehtn läh­teä
välillisestikin s^tä - pohjalta, et­tä
F a r m Loan B o a r d ' i n täytyy taa­ta
uudet laihat korottomina, sekä
riittävä toimeentulon varmuus koko­naisuudessaan,
takaisin maksuajalla.
V a r a a m a l l a määrärahaa maanvil­jelijäin
käydettäväksi taataan maan­viljelijöille
elämäntasoa vastaava
p a l k k a vuotuisesta työstään," ennen
k u i h velkojat saavat koskea vuoden
t u l o i h i n . Toiseksi, on varattava sie­menet,
eläinrehut, verot, ja" maan­hankinta
suontukset. Sekä vihtoin
suorituksien, määrittely jaotelta­koon
kullekin velkojalle euhteelli-sesti
määrättyjen yuosikymmenieir
a j a l l a (Farmers Uniöri of Canadan
alkuperäinen esitys edellytti 34
vuotta vanhojen velkain maksu-ajaksi.)
Halvempien rahtimaksujen saa­vuttamiseen
nähden on : k y n t ä vä
tuleeko Hudson B a y ' n radan val­mistuminen
nykyisellä _ pohjallaan
takäam;^an : väliaikaisestika^n huo- ^
jenhusta? Kustannukset j a yksilöl-i
i s eh keinottelun perustan ottaen
huomioon, täytjry vastata kielteises­t
i . Hitä fiiis t a r v i i a a h ? Koko m£än
rautatieverkon - "kansallistnttamista,
uudelleen arviointia, tappioitten
poistamista - j a 'yksilölliBen^! keinotte­l
u n ja riifitpn ulos ; puristamista.
V a i n yhteiskUnnallistuttämisen kaut­ta
» käy mahdpUiseksitode^^^ huo­jennuksen
takaaininen maataviljele-välle.
väestölle, j o t k a . oVat rahapää-omäh
yhtenäisen- - p a i n o h alaisena.
, . , K i i m r i t y i ^ a i n a i y i t i o t , / ^^
makkaasti painostettiin rahdin häl-\tiöt:jä^rautatiä^^^ asäfctavat etun-ventamista.
tämän, k i v i h i i l e n saatta-.-sa hailituksep kautta yaakalaudalle
'ti
o
k
P
e
Jc
tl
a *
n
T i
U
pj
SI
V
N
K
E
Y
a
Km
, ,. , . . , den alussa liberaalit ryhtyivät työn
tojen jäsenkortit taskuissamme JO I jaj-jjgjjjjgg^p
tänne tullessamme, niin että^meitä Konservatiivien" kannan ilmaisuna
Vakiintumisesta Italiasusa on tarpeet<mta sanoa .jmuuta
kuin seUj että Mussolini terrori yi» vallitsee. I Musso­linin
provokaattorit ja urkkijat järjestävät yhdJejji tekais­tun
murhayrityksen Mi^solinia vasaan toisensa jäl­keen.'
jotta hän saa tilalsviiiden päästää valkoiseti arraöt-toniuutensa
vapaaseen iriehuntaan. Italian työläiset ja
talonpojat hikoile\'ät verta; fae työsl^ntelevät piteqipiä
työpäiviä pienemmillä palkoilla ja heiltä on riistetty
viimeisetkin rippeet «vapaudesta». Diktaattorit Italtit-sevat
Espanjassa, Puolassa, baltilauissa maissa^ Udca-rissa
ja Rumaniassa. Ma^lma 5>|i .todellakin tehtjc tur­valliseksi
kassanvallalier > - ..^^
W(»lKEIt
e i noin vain nuottäillakaan mihin
sattuu kaikenlaisilla v a l h e i l l a.
S i t t e sinä jatkat kirjotustasi ja
sanot, ettei " K o l t i a i n e n " ollut tyy­tyväinen
tuohon, vaan ryhtyi kään­tämään
tuota b u l l e t i i n i a suomenkie-leUe.
Se oli L . .W. I? i f . of C : n jä­senten
välinen kokous, missä päätet­tiin
että sihteeri suomentaa tuon
Eulletiinirt^^ja panimmepa me v i e l^
määräksikin, että siitä pitää ottaa
mahdollisemman monta kopiota, sil­lä
"jätkät" olivat uteliaita näke­mään
mitä tuossa L W . W : n lakko-komitean
bulletiinissa oikein sano­taan.
Sitte numerossa; 287 on seuraa­va
sepustus, jonka alla I^omeilee I.
W. W : n branchin nimi j a j o k a tie­t
y s t i k i n on H j . Salmen j a U , Jär­ven
sekä kumppanien tekemä. Sii­nä
ruikutetaan ^ että kuinka sitte
käy kUn politikoitsijat tuppautuvat
työläisiä johtamaan. ; Uskooko tuo
komppania, että me jätkät ollaan
todellakin sellaisia lautapäitä, että
me emme näkisi missä m i l l o i n k in
mennään. Kyllä; me hyvin nähtiin
kuka £en yhteisrintaman^ h a j o t t i , ja
hyvin me sen tiedämme että se oli
H j . Salmi j a ktrmppanit, jotka sen
tekivät. Sitten mitä siihen johtoon
tulee, njin ei siihen meidän taholta
tuppauduttu. Meidäthän valittiin
siihen Iakkolai.5t6n yhteisessä -koko­uksessa.
Metsämiehet k a i k e t i ' muis­tavat,
että ensm v a l i t t i i n ' l a k k o -
komiteaän kuusi -tniestä; kolme kum­mastakin
uniosta j a että sitte myöi.
hemmällä tätä komiteaa k a k d eri
k e r t a a laajennettiin. Samaten muis­tetaan,
että :meille annettiin oikeus
valita- seitsemäs mies komiteaan, ja
me valitsimme siihen t o v e r i A. H a u ­tamäen.
Hänet - v a l i t t i i n siihen sen
tähflen, e t t ä ' I . - W . W a i t a h b l t a «i
oUufc ketSfin; j o k i ^ «lisi^^ ^itii
vaUtiL MoistasJii^' ITno^^^
k e t i , k u n sanoin, «tta meillä ei ole
" Q l o b e " lehden kesäkuun 16 p. re­f
e r a a t i n mukaan oli s i l l o i n en johtaja
Meighen syyttänyt* hallitusta sen
kannatukEesta ja osoitti samalla et­tä
sataman rakentaminen yksistään
v a a t i i vähintäin 20,000,000 dollaria.
Progressiivipuolue' ja maan viljely e-seutulainat
Maänviljelysseutu lainain myön­täminen
maanviljelyksen rahastami­seksi
oli progressiivien peruskysy­myksiä.
Liberaalit ottivat sen myÖs
ohjelmaansa. Vuoden alussa oli so­v
i t t u Pi-ogressiivien kanssa yksityis­kohtiaan
myöden, mutta kesäkuussa
t i e d o t e t t i i n , että se " s a i voimakasta
vastustusta takaus ja, k i i n n i t y s l a i n a -
yhtiöitten taholta, josta johtui, et­tä
esitykset" ' ' l i e v e n n e t t i i n " . Sama
tiedotus edelleen jatkaa "Nykyises­sä
lakiesityksessä on vaikea löy­tää
. . . . . , . . mitääiil (huomatta­vaa
huojennusta m^anviljelysalueil-
" G l o b e " (19-6-26) osoitti, että
progressiivit eivät hyväksyneet sitä
enää, koska (a) ei ollut minkään­l
a i s t a h a l l i t u k s e n takuuta bondeille^
j o t k a ulosantaisi suunniteltu Cana­dian
F a r m Loätp: B o a r d , j o k a lainoista
t u l i s i huolehtimaan, jsa (b) myös­kään
siinä määritellä korkeinta' s a l ­l
i t t u a korkoa, joka alkuperäisessä
o l i määritelty 7. pros.:
Progressiivipnoläe ja h&lvemmat
rahtimaksut' :
— Hudson_ B a y ' n " radan 'rakentami­sen
J i s ä k s i ' agiteerasivat • p r o g r e s s i i ­v
i t halvemman .rahdin puolesta'öle^
v i l l a vanhoilla rautateillä^ Vaiadit^
t i i m p a "Canadan National järjes­telmän
uudelleen ; järjestämistäkin
t a r k o i t u k s e l l a saada' r a n t a t i e t nimel­l
i s e s t i ' itsensä kannattavalle pohjal­l
e , v i l j a r a h t i e n alentamisen, ajami­sen
ehtona; Tamfin lisäksi d l i V i l ­k
u t t a v a n a tekijänä AllNertan kxvi-h
i iH r i k k a u k s i e n riistäminen j a voi>
miseksi Ontarion teollisuuskeskuk­s
i i n . .Alussa väitettiin kylläkin että
A l b e r t a n k i v i h i i l i ' " e i ollut soveliasta
keittouuneijSsa poltettavaksi, muttaj
•kuli lähetykset t u t k i t t i i n " O n t a r i o s ­sa,
niin huomattiin että j o t k u t . , l a j it
oli täysin tyydyttävää.' : T^män^ j ä l ­keen
-Ontarion konservatiivisen hai-,
lituksen pääministeri antoi lausun­non
("Globe" 10-4-26). että Onta­r
i o n maakunta on valmis li^antamaan
" k o h t u u l l i s e n " osansa k i v i h i i l i t e o l l i ­suuden
elvyttämisessä, lännellä ja
M a r i t i n e maakunnissa, missä,saman-. j n a _ e i ole tämä. Heidän luökkaoh-läinen
agitatsioni oli ksynnissS. L i ­beraalinen
hallitus ei ollut päässyt
pitkälle halvemman suunnitelmien
laatimisessa, j o i t a lupasi. - Lienevät
ryhtyneet neuvotteluihin rautatie-yhtiöitten
kanssa. Nyt kokoontu-',
neeile parlamentille annettiin l a u -'
sunto, että asiaan tullaan edistä­mään.
Progressiivipuolue ja Canadan
: viljalaki. • • ^
AIähuoneessa,"teki progilessiiyinen
edustaja muutosesityksen tähän l a ­k
i i n . : E s i t y s perustui kolmen aavik-komäakunnan
•rilja-renkaitten (Wheat
Ppols) , suunnitelnialle. Se .jätti
f a r m a r i e n määriteltäväksi satama-säiliöt
(terhiinais)^ -mihin heidän
v i l j a n s a lähetettäisiin.; Renkaat o l i ­v
a t pyrkineet saamaan kontrollin
näihin jä kuten j ö alussa mainitsin
o l i niillä jo kolmasosa kuutiomää­rästä.
Tämän esityksen tarkoituk­sena
pii taata v i l j a r e n k a i t t e n jäse­n
i l l e mahdoUiEuus asettaa ^ t u t i l a l le
omat säiliönsä. "Globe" kesäk. 8 p.
numerossaan lausui, että "muutos­esitys
tulee ajamaan isen (viljalain)
•pois, käytännöstä. Huomataan se
j o hävinneeksi j a pyytetään täten
Vain armoa k u o l l a k u n n i a l l a . " M u u ­tos
läpäisi ennen parlamentin hajo­tusta,
mutta senaatti h e i t t i sen ulos..
E n g l a n t i l a i n e n l e h t L " T i m e s " heinä-kuun'^
3 päivän numerossaan sanoo,«
että tämä senaatin J b o i m e n p i d e ' a i ­heutti
progressiivien, kääntymisea l i ­beraalien
.puolelle j a Meighenin h a l ­l
i t u k s e n häviöön Jieinäkuun 2 p.' - '
Näin esitettyämme Progressilvi-pnoli^
een kannan eri JÖreymyksunT
huomaamme että. tämä
Icölmaiiaea jpaoloeen . B i k e - OB -vaio
tta*Uvil^e»Sn - vSetton 7k«|»iiaIIi-
- j a -'wp>gia1iwBhi--- •dvCktSL " '
J M h t i i B « i U o ^ / ^ e n i m ä U^
^a •Syrjäyttävät, työtätekeväin ; ediit :
sekä kapitpHstihen hallitus sallii
vain.^.heidän etujensa mukaista lain-laadintaa.
-.'^ ' •.
Työtätekevän talonpbjait;edut tu­l
e v a t , huomioon: o t e t u k s i - v a s t a työ-
Iäisten j a talonpoikain hallitnkiseh
k a u t t a , mutta.tätä*feninen Onkin jo
välttämätöihtä heidän etuilleen liit­tosuhteet
työläisen kanssa luokka­taisteluna
p>orväristoa' j ä sen järjes­telmää
vastaan.
M u t t a _ progressiivien luokkaohjel-j
e l m a h s a ^ ^ n Canadan porvariston
ohjelra^r"~1tteiaän suhtautumisensa
Brittiläiseen imperialismiin, emä­maahan,
valtakunnan varustautumi­seen
y.m. kysymyksiin ei eroa libe­r
a a l i en kannasta. He nyökäyttävät
päätään P a n - A n i e r i k a n U n i o n yhty­mistä
koskevissa kysymyksissä ja
Yhdiysvaltain imperialismin riist-o-suunnitslraille.
He ovat, kapitalis­t
i s e n imperialismin tyypillisiä het­k
e n edustajia.
Timminsin työläisten
osikiskaupasta
Liene© asianmukaista kirjottaa,
vähän tämän kaupungin osuuskau­pasta,
että ympäristön työläiset tie­tävät
sen olemassaolon j a voivat an­t
a a kannatuksensa, .
Useat ehkä tietävät, että osuus-kauppainnostus
sai alkunsa eräässä
kehitysseurah kokouksessa suomalai­s
e l l a haalilla, fenioiiT^ vielä Tim-minsissä
oleva - J . Virta, alusti kes­kustelukysymyksen
' osuuskaupasta,
sanoen olevan -to^ se
täällä. Asiasta kesloisteltiin j a va­l
i t t i i n komitea ottamaan yimiä ylös
saadakseen selville, l ö ^ y y k ö paljo
:>suusliikkeen kannattajia.
. Koemerkiritä onnistui h y v i n . Suo­malaiset
työläiset antoivat yrityksel-:
le kannatufoensa. . .
_ S y n t y i - kyllä .-vastustust;akin. Sita
i l m e n i - ilkeämieliseltä , -taboKa ja
omien etujen takia, JKaikki tyoläi--
set. eivät Jaattaneet, mitä. saadaan
yhteistyöllä • .«ikaan, vaan uskoivat
y k s i t y i s i i n . provoseeraajiin. -Vastus-.
t u s t a tapahtui vielä n i i t t e n k i n ta­h
o l t a j a vielä agitceraavassa muo­dossa,
i o t i c a . pitävät itsefuln tiefoi-ä
n a työläisinä. Joskus ovat «nta-
40e li
hetyki
hetykf
lähetj
25c ji
sadalt
Säl
hetysli
• J ia
•uoriu
mana
- paudei
Snd
•oivat
ttedua
LAIVi
TIE01
Te
B
V a i
vastaa
e r i p a i
Torbnl
s i n 95
Room
He ov
käyttä
epäoni
eivät:
heiltä
e i heif
Vasi
Ien ja
t i i n c
kaan i
ajassa
man o
pitkälL
j a seh
keamm
o l i koj
keenoB
mään
a jatuk;
. -Vyt
kamppi
pääom:
pienek:
• koko
lottaen
tustaja
tefatävs
malaisf
mahdol
päaomi
'na;tust^
- tyssä.
h e t i ; s
.^pettaa
neet sita^ nahdS äarimaisefua » u o -
doBsa, aina h a j o t u s y r i t y k s i i s asti.
huomat
-telusäa
TBtkaisi
•"kaaie